Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?

[Heikki Jokipii]

Tämä kartta on havainnollinen ja opettavainen:

VILJAN TUOTANTO- JA KÄYTTÖPAIKAT SUOMESSA -KARTTA ON PÄIVITETTY

Se on tehty viljan kokonaistuotannosta ja -kulutuksesta. Saisiko helposti samanlaisen aikaan luomuviljasta? Tai muistakin luomutuotteista? Voi olla, että se olisi hyvinkin helppoa, pistettäisiin kone ja sen karttasovellus töihin.

[Heikki Jokipii]

Arto Satonenkin käyttää blogissaan selvästi Pro Luomulta saamiaan tietoja kulutuksesta ikäänkuin tieteellisesti selvitettyinä faktoina:

Luomutuotanto on Suomessa kasvamassa nopeasti. Suomessa on jo 5100 luomutilaa ja 12,8 prosenttia peltoalasta on luomutuotannossa ja uusia tiloja siirtyy luomuun satamäärin vuodessa. Luomua haluavat myös suomalaiset kuluttajat. Luomun käyttäjiä on Suomessa 2 miljoonaa, joista puolet on aktiivikäyttäjiä eli käyttävät luomua säännöllisesti viikottain. Tämäkin määrä on nopeassa kasvussa.

Mutta kuinka moni todella käyttää, ja kuinka aktiivisesti, siitä on tulossa todella täsmällistä tietoa, melko pian, em. korttitutkimuksista. Todella jännä nähdä, kestääkö haastattelututkimuksista, luomubarometreistä muodostettu kuva asiasta tällöin. Sillä vaikka se tuntuu hullulta, ihmisillä on taipumus myös nimettömissä haastatteluissa muunnella hiukan totuutta*) sosiaalisesti hyväksyttyyn suuntaan. Jollainen asia luomukulutus luultavasti yhä on.

____________

*) vrt. se 1980-luvulla tehty tutkimus alkoholin käytöstä, jossa haastatteluissa kootut tiedot käytetyistä määristä kattoivat vain kolmanneksen siitä, mitä Alko oli samassa ajassa myynyt

[Heikki Jokipii]

Näitä tilaisuuksia myös Pro Luomu sivuillaan mainostaa:

https://www.seamk.fi/tapahtuma/ruoka-ala-kasvuun-tehoa-kehittamistoimintaan-yhteistyon-kautta/

Miksi? Katsokaa tuota ohjelmaa. Luomusta puhutaan ja asia sanotaan ulos:

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke kattaa laaja-alaisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämisalat lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista.

Mutta erityisesti puhutaan ruokamatkailusta. Aavistetaan siis, että tuskin näitä "maakuntien" ihmisiä saadaan luomua syömään, mutta ehkä maakuntiin saadaan houkuteltua helsinkiläisiä ja ulkomaalaisia, joille luomu kelpaisi?

[Heikki Jokipii]

Jos Suomessa olisi "Pro Huume" tai "Pro Kannabis" -yhdistys, se rakentaisi näiden tutkimusten ja lukujen pohjalta ...

Kannabiksen kokeilusta tuli tavallista – Lähes puolet nuorista aikuisista kertoo kokeilleensa

.... aika äkkiä "huumebarometrin", jolla se todistelisi, että kyllä huumeiden käytöstä on tullut "valtavirtaa", ihmisten arkea. Ja yhä lisääntyvässä määrin koko maassa, vaikka se pääkaupunkiseudulle yhä keskittyykin. Ja meille olisi tarjolla tietoiskuja siitä, miten asia on tänne varmasti tulossa, vaikka vielä olemmekin huumeiden käytön "kehitysmaa":

”Kannabiksesta on keskusteltu julkisesti paljon. Käyttöä on viime vuosina laillistettu joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä esimerkiksi Kanadassa, ja on mahdollista, että se vaikuttaa taustalla myös Suomessa.”

[Heikki Jokipii]

Jäikö muuten K-ryhmän selvitys luomumyynnistä maan eri osissa, se kartta vuodelta 2016, kertaluonteiseksi? Jos jäi, se on sääli, koska sillä kartalla on pystytty torjumaan useita väitteitä siitä, miten luomun kysyntä "maakunnassa A" on suorastaan räjähtänyt kasvuun.

[Heikki Jokipii]

Näin nämä tiedotteet yhä tehdään:

LUOMUMYYNTI KASVANUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN S-MARKETEISSA – SUURIN NOUSU LAUTTASAARESSA, MYYRMANNISSA JA JAKOMÄESSÄ

Eli ollaan kertovinaan (avoimesti). Mutta keskitytään niihin kaupunginosiin, joissa luomumyynnin osuus on korkea. Tai joissa se on kasvanut.

Vaikka lähes samalla vaivalla olisi voinut netissä julkaista listan tai kartan kaikista kaupunginosista ja tuosta osuudesta. Ja vaikka kasvusta kertominen ei ole kovin informoivaa, jos lähtötasosta ei ole tietoa. Ja siitähän ei uutinen noista kolmesta otsikossa mainitusta alueesta kerro.

Siihen tapaan kuin K-ryhmä teki v. 2016 koko maan, kaikkien kuntien osalta. Tosin K-ryhmä ei ole karttaansa sittemmin päivittänyt, kuten juuri edellä jouduimme kertomaan.

Kun S-marketin tiedotteessa puhelinnumerot, joista kysyä lisätietoja, taidanpa kysyä, miksi niin ei ole tehty.*)

***

Tämä jo tiedettiinkin:

Pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto on Suomen suurin luomukauppias, joka myy noin 20 prosenttia vähittäiskaupoissa myydyistä luomutuotteista Suomessa.

Kun siihen lisätään se, kuinka paljon luomustaan myyvät muut suuret kaupat juuri pääkaupunkiseudulla, käsityksemme asian keskittymisestä juuri tänne vain vahvistuu.

___________

*) PS. Sain yhteyttä, ja puolittain tuo luvattiinkin. Joka tapauksessa saan asiasta sähköpostin, jossa kerotaan, mitä siitä päätetään. Vetosin siihenkin, että olen sentään Elannon jäsen vuodesta 1971! 

[Heikki Jokipii]

Tästä Pro Luomu -artikkelista on rivien välistä luettavissa ...

Harri Hovi: Luomu kuuluu kaikille

K-ryhmän myyntidatan mukaan todennäköisimmin luomua valitaan ostoskoreihin Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vähiten luomua on ostoskoreissa Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

... että K-ryhmä on kyllä päivittänyt datansa, vaikkei olekaan tuonut nettiin uutta versiota v. 2016 kartastaan.

Miksei muuten ole? Miksi sielläkin on nyt ryhdytty sitä tietoa pimittämään?

Näin tehdään luomusta tuon artikkelin mukaan jotenkin sosiaalisempaa, tasa-arvoisempaa:

Haluamme tehdä luomun valitsemisesta helppoa, jotta luomu voi kuulua yhä useamman suomalaisen arkeen. Valitsemalla yhä useammin ruokalautaselleen luomua, suomalaiset kuluttajat pystyvät osaltaan tekemään vastuullisempia tekoja omassa arjessaan. Yksittäisen kuluttajan näkökulmasta teko on pieni, mutta jos saman arjen valinnan tekee miljoona K-kaupan asiakastamme, on vaikuttavuudella jo melkoista mittakaavaa.

Mutta tekeekö miljoona asiakasta noin? Juuri siitä haluaisimme ottaa tarkemmin selvää.

Toinen kysymys on sitten se, että jos jossain määrin tekevätkin, onko se oikeastaan vastuullista. Ja onko sillä (hyvää) vaikutusta maailmaan?

[Heikki Jokipii]

Näin nämä tiedotteet yhä tehdään:

LUOMUMYYNTI KASVANUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN S-MARKETEISSA – SUURIN NOUSU LAUTTASAARESSA, MYYRMANNISSA JA JAKOMÄESSÄ

Eli ollaan kertovinaan (avoimesti). Mutta keskitytään niihin kaupunginosiin, joissa luomumyynnin osuus on korkea. Tai joissa se on kasvanut.

Vaikka lähes samalla vaivalla olisi voinut netissä julkaista listan tai kartan kaikista kaupunginosista ja tuosta osuudesta. Ja vaikka kasvusta kertominen ei ole kovin informoivaa, jos lähtötasosta ei ole tietoa. Ja siitähän ei uutinen noista kolmesta otsikossa mainitusta alueesta kerro.

Siihen tapaan kuin K-ryhmä teki v. 2016 koko maan, kaikkien kuntien osalta. Tosin K-ryhmä ei ole karttaansa sittemmin päivittänyt.

Kun S-marketin tiedotteessa puhelinnumerot, joista kysyä lisätietoja, taidanpa kysyä, miksi niin ei ole tehty.*)

[...]

___________

*) PS. Sain yhteyttä, ja puolittain tuo luvattiinkin. Joka tapauksessa saan asiasta sähköpostin, jossa kerotaan, mitä siitä päätetään. Vetosin siihenkin, että olen sentään Elannon jäsen vuodesta 1971! 

Sain vastauksen, ja se oli tällainen:

Juttelimme viime viikolla puhelimessa ja tiedustelitte mahdollisuutta saada nettiin tarkempaa tietoa
eri alueiden luomutuotteiden myynnin osuuksista.

Selvittelin asiaa ja se ei valitettavasti onnistu tällä hetkellä.

Yritin vielä tiedustella syytä, miksei se ole mahdollista, jos valmis lista on jo olemassa tuon uutisen pohjana. Lopullinen vastaus oli tällainen:

Esittämänne idea oli hyvä, ja mietimme voimmeko hyödyntää sitä jatkossa
jossain sopivassa yhteydessä.

Tuolla kohteliaalla tavalla kerrottiin, ettei HOK-Elanto halua tuoda esille, missä pääkaupunkiseudun osissa luomua ei osteta. Se tieto ei ilmeisesti sovellu luomun mainostamiseen. Jos tämä ei ollut sopiva yhteys, luulenpa, ettei sellaista tulekaan.

PS. Lähetin tasapuolisesti myös K-ryhmälle tiedustelun heidän aikomuksistaan päivittää tuo v. 2016 kartta.

[Heikki Jokipii]

Tämän Pro Luomun kirjoituksen arvioimiseksi ...

Kaakkois-Suomen kauppiaat tahtovat myyntiin lisää paikallista luomua

Kuluttajat haluavat ostaa luomua koko ajan enemmän. Vuonna 2018 luomutuotteiden myynti kasvoi valtakunnallisesti 9 prosenttia. Myös Kaakkois-Suomessa luomun kulutus on kasvussa. [..]

... meillä ei ole valitettavasti vieläkään*) uudempaa tietoa kuin se K-ryhmän kartta vuodelta 2016 (edellä 06.10.16). Sen mukaan luomun osuus elintarvikemyynnistä Kaakkois-Suomessa oli korkeintaan tasolla 0,51-1%.

Mutta eipä ole Pro Luomullakaan tuossa esittää väitteensä perusteluksi muuta kuin valtakunnallinen kasvuluku. Mutta yhtä vähän se kertoo luomun kulutuksen muutoksesta Kaakkois-Suomessa kuin joku luku maailmanlaajuisesta luomumyynnistä kertoo yksittäisen maan, esim. Suomen, tilanteesta.

Nämä luvut ovat varmasti täsmällisiä ...

Vuoden 2018 tietojen perusteella luomuviljellyn pellon osuus koko peltoalasta on Kaakkois-Suomessa 14,2 prosenttia. Kasvua pinta-alassa on jopa 19 prosenttia, eniten ELY-keskusten valtakunnallisessa vertailussa.

... mutta noin paljon peltoa, noin suuri osuus siis tarvitaan tuon mitättömän kysynnän tyydyttämiseksi. Ja siitä huolimatta joistakin luomutuotteista on kirjoituksen mukaan pulaa. Kumman vaikeasti kulkee viesti kaupasta luomuviljelijöille: kuluttajat haluaisivat luomuvihanneksia, luomutuottajat tuottavat vain viljaa ja nurmea. Sen viestin kuljettamiseen tarvitaan Euroopan apua:

Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Mutta onko tuosta projektista hyötyä Kaakkois-Suomelle? Sekin saattaa jäädä riippumaan siitä, saadaanko alueen luomutuotteita kaupaksi pääkaupunkiseudulla.


__________

*) K-ryhmä ei ole vastannut kysymykseemme siitä, aikooko se lähiaikoina päivittää karttansa. S-ryhmän ynseä asenne vastaavan kartan tai tilaston tekemiseen lienee edellä tullut selväksi. Lidliltä en ole vielä ehtinyt kysyä. Pro Luomulla ei ole näkynyt olevan pyrkimystä tehdä asiasta yhteenvetoa.

[Heikki Jokipii]

Tätäkin väitettä haluaa Luken tiedote levittää, ikään kuin (uutena) tosiasiana:

– Luomutuotannon on pitkään ajateltu palvelevan korkean tuloluokan kuluttajia. Markkinat ovat kuitenkin laajentumassa varakkaista kuluttajista yleisemmin elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta kiinnostuneiden kuluttajien valtavirtaan. Ihmisten kiinnostus ympäristöasioihin tukee osaltaan luomutuotteiden kasvavaa menekkiä, Niemi toteaa.

(lihav. HJ)

Sitä ei sitten yritetäkään selittää, miten tuo voisi olla totta yhtaikaa seuraavaksi esille tuodun tosiasian kanssa:

Luomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia.

Samoin kuin tämä Karjalaisen artikkeli:

Luomuruoka ja -tuotteet alkavat olla useimmissa perheissä ihan tavallista ruokaa. Pro Luomu ry:n mukaan banaani on myydyin luomutuote. Seuraavina Top 5 -listalla ovat kananmuna, kevytmaito, rasvaton maito ja omena.

(lihav. HJ)

Mutta kummassakin tapauksessa väite ja sen perustelu on löydetty kyllä menetelmällä "MuTu". Yliopistojen ja S-ryhmän "etukorttitutkimukselle" (ks. edellä 28.06.18 ja passim) on kyllä nyt sosiaalinen tilaus.

[Heikki Jokipii]

Näin halutaan nähdä olevan Satakunnan Kansassakin:

Luomu ei enää ole elitismiä

Koko Suomessa ja maailmalla perinteinen elintarvikesektori on viime vuosina joutunut kädet taskussa seuraamaan, kuinka luomutuotanto on jatkanut reipasta kasvuaan sen kustannuksella. Luomutuotannossa oleva peltopinta-ala lisääntyy vuosi vuodelta, ja myynnin arvo kasvaa. Kuluttajille luomu ei enää ole elitismiä vaan myös valistuneen rahvaan arkitodellisuutta.

Vaikka siis mitään kunnon lukuja ei tuossakaan ollut esittää näkemyksen tueksi.

Eikä ollut Satakunnassakaan v. 2016 paljon tuollaista "valistunutta rahvasta". Se oli 0,13-1% osuuden aluetta luomuostoissa.

[Heikki Jokipii]

Tämä Sitran tulos tukee kuitenkin näkemystämme:

Varakkaat tekevät ilmastotekoja, pienituloisilla ei ole mistä vähentää

Esimerkiksi luomu-, lähi- ja kausiruokaa osti yli puolet erinomaisesti toimeentulevista suomalaisista, kun kaikkein pienimmillä tuloilla elävistä niin teki 34 prosenttia.

”Toisaalta 34 prosenttiakin on jo aika paljon: se tarkoittaa sitä, että jopa ne suomalaiset, jotka joutuvat arjessaan tinkimään kaikesta, haluavat käyttää rahaansa kalliimpaan mutta ympäristöystävällisempään ruokaan”, Terho sanoo.

”Varallisuus vaikuttaa ilmastoteoissa, mutta ei ehkä niin paljon, kuin yleisesti kuvitellaan. Vaikka olisi vähävarainen, ei se estä täysin tekemästä ekologisia valintoja.”

(lihav. HJ)

Ei se tietystikään jää tuohon. "Etukorttitutkimusta" tarvitaan, jottaa saataisiin selville

a) ostavatko he todella ja
b) kuinka paljon?

Oliko tuo heidän ostamisensa todella niin ympäristöystävällista? Ja oliko se ilmastoteko? Siitä meillä on jo täällä.

Tuo Sitran tutkimus on taidettu jo lähtökohtaisesti pilata, jos on kysytty, ostavatko ihmiset "luomu-, lähi- ja kausiruokaa". Siis kaikki noin nipussa.

PS. Sitran tutkimuksia taitaa nyt yleisemminkin vaivata se, että uskotaan siihen, mitä ihmiset kertovat tekevänsä ..

Lentämisen päästöjä on suitsittava yhteisvoimin

Ympäristötietoisuus on lisääntynyt, ja moni on valmis panostamaan kestävämpään lentämiseen ja matkustamiseen. Sitran kyselyn mukaan kulutuskäyttäytyminen on muuttunut selvästi parissa vuodessa: yhä useampi ilmoittaa välttävänsä lentämistä vapaa-ajan matkoillaan ja matkustavansa lomalla junalla.

... kun taas objektiiviset mittarit osoittavat, etteivät he tee niin.

[Heikki Jokipii]

Tämä on toimittajaharjoittelijan ensimmäinen näyte luomuartikkelin kirjoittamisessa, ja näyttää nyt osaavan, noin kritiikiittömastihän sellainen täytyy kirjoittaa, ja uskoa kaikki, mitä haastatellut sanovat:

Miksi luomuruoka on yhä useamman valinta? "Luomulla haetaan myös sosiaalista arvostusta"

Mutta silti en jaksa olla ihmettelemättä tuota otsikon ensimmäistä lausetta. Millä ihmeen perusteella niin uskalletaan sanoa? Kun ei mitään vankkaa tilastollista perustetta sen tueksi ole?

Tämä tuskin on hyvä perustelu ...

Kuluttajien luomuruoan kasvavaan kysyntään liittyy myös muita motiiveja kuin pelkästään terveydellinen näkökulma.

– Luomulla haetaan myös sosiaalista arvostusta, Autio toteaa.

– Asiaa tutkineen ja vastikään aiheesta väitelleen kauppatieteiden maisteri Petteri Puskan sanoja lainatakseni harva pystyy ostamaan mersua osoittaakseen sosiaalista asemaansa, mutta luomuvalinnat ruokakaupassa ovat jo useamman saavutettavissa, Autio naurahtaa lopuksi.

... jos näyttö siitä, että köyhät myös niin tekisivät, käytännössä täysin puuttuu.

[Heikki Jokipii]

Minua jäi kiusaamaan tuo "valistunut rahvas" Satakunnan Kansan" kirjoituksessa (edellä 11.07.19).

Ja kyllä, niinhän se oli ennenkin. Yläluokka piti rahvasta valistuneena, jos se apinoi yläluokan tapoja.

Kunnes asia tutkittiin. Ja todettiin, että rahvas toimi omassa elämäntilanteessaan järkevästi, jos ja kun se ei niin tehnyt.  Niin se on nytkin. Valistunein osa rahvasta ei tuhlaa rajallisia käyttövarojaan luomuun.

[Heikki Jokipii]

Kun Luke kerran on niin sanonut, niin tietysti se kelpaa totuudeksi pikkulehdille:

Luomuruoka ei ole enää vain varakkaiden juttu – tuotteiden myynti kasvanut 10 prosenttia vuodessa 2010-luvulla

Niin kuin tässä tapauksessa Sipoon Sanomille. Julkaistavaksi uutisköyhänä aikana. Totesimme sen jo uutisessamme:

Meille uskotellaan, että köyhätkin ostavat nykyisin luomua

Vaikka mitään näyttöä siitä ei ole.

Ei tilastollista, ei tutkimuksellista. Vain nk. asiantuntijoiden sana. Eli heidän musta tuntuu -menetelmällä muodostettu käsityksensä.

Media on myös auliisti nyt levittänyt tätä käsitysta. Olisiko se nyt nk. mätäkuun juttu, uutisköyhänä kesäaikana

Sellaisen yksityiskohtaan ei Sipoon Sanomat kiinnitä huomiota, että juuri tänä kesänä  juuri samassa kunnassa meni luomufirma konkurssiin. Vaikka köyhätkin, "kuluttajien valtavirta", ostivat luomua minkä ikinä ehtivät, tuon SS:n/Luken uutisen mukaan. (Lehti on netin mukaan usein julkaissut uutisia Talman alueesta. Mutta ei ole saanut kerrottua tuota konkurssiuutista.)

PS. 22.07.19: Eilen tuo konkurssiuutinen oli siellä ilmestynyt.