Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Aiheen aloitti: Heikki Jokipii - 15.02.16 - klo:13:43



Otsikko: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.02.16 - klo:13:43
Avaan tämän keskustelun, ilman teesiä asiasta.

Tai tietysti sen verran tuossa otsikossa on rivien välissä sanottu, että ei ole välttämätöntä, että se edistäisi minkään sosiaaliryhmän yleistä etua.

Tätä asiaa toki on jo useinkin täällä sivuttu, mutta jos näin saataisiin asiassa aikaan sen systemaattinen käsittely, läpikäynti, analyysi?


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.16 - klo:05:49
Lähtökohtana on varmaan oltava nämä kyselyt,  ja niistä tuorein:

Luomun kuluttajabarometri 2015 (http://proluomu.fi/aineistot/luomun-kuluttajabarometri-2015/)

Sieltä s. 22 löytyy taulukko "Luomun käyttäjäprofiilit" käyttäjistä tuloluokittain. Jo se vahvistaa sen - kyllä yllätyksettömän - asian, että hyvätuloiset ostavat luomus eniten.

Mutta kuinka suuren osan luomusta hyvätuloiset ostavat, se ei tuosta taulukosta kyllä tarkkaan selviä. Sitä on oikeastaan aika hankalakin tulkita.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.16 - klo:14:06
Kun tulkitsemaan nyt ruvetaan, niin tässä linkki ko. raportin pdf-tiedostoon. (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/09/Luomun-kuluttajabarometri-2015_final.pdf)

Siitä löytyy salaisuus siihen, miten on muodostettu luokat taulukossa s. 22, nämä, prosentteineen:

- aktiivikäyttäjät (27%)
- käyttäjät (27%)
- satunnaiset käyttäjät (32%)
- ei-käyttäjät (14%)

Ne on muodostettu seuraavalla tavalla, joka selviää sivulta 16 "Luomuelintarvikkeiden
käyttöuseus":

- aktiivikäyttäjät = useita kertoja viikossa tai kerran viikossa
- käyttäjät = 2-3 kertaa kuukaudessa tai kerran kuukaudessa tai harvemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti
- satunnaiset käyttäjät = vain aivan satunnaisesti
- ei-käyttäjät = ei lainkaan

Tuo minusta näyttää kyllä melkein siltä, että kaikki muut luokat voisi melkein luokitella käytännössä "ei käyttäjiin" paitsi nuo "aktiivikäyttäjät"?

Tekemättä asiassa nyt tarkkaa matemaattista todistusta, kerran viikossa saman ostoksen tekijä (samalla hinnalla) ostaa 1/7-osan siitä, mitä joka päivä ostava, ja kerran kuukaudessa ostava joka päivä ostavaan nähdeen n. 1/30-osan.

Näin tässä haarukoinnissa uskaltaa hyvin keskittyä tuon s. 22 esitetetyn taulukon ylimpään riviin:

_______________

Tuloluokka:      alle 20 000 * --> 35 000 * --> 50 000 * --> 85 000 * yli 85 000

Prosenttisosuus:   18%     *   23%         *    29%       *        29%    *    41%

_______________

Jos ja kun tuosta uskaltaa olettaa, että varakkaammat myös ostavat enemmän, niin kyllä tuosta myös uskaltaa päätellä, että erittäin suuri osa osa tuosta ostetusta luomusta menee tuon rikkaimman viidenneksen suihin.

Se "rikkainen viidennes" tuossa 1000 otoksessa oli yhteensä lisäksi 114 henkeä, josta siis 41% on 47 henkilöä. Koko otoksesta se on siis 4,7%. Vahventaa siis yhä aavistusta, että luomuruokaa tuotetaan hyvin pienelle vähemmistölle Suomessamme. Koko kansan, kaikkien veronmaksajien "projektina".

Tämä väki näyttäisi myös näin ollen olevan ihan eri porukkaa kuin maamme leipäjonoisssa.

PS. Tuo ei ole tuolla kyllä vielä todistettu. Mutta saisikohan tuota aineistoa omalla koneella pyöritettaväksi? Tarkempaan analyysiin?

PS2. Seuraava ja tuon ohella tässä keskustelussa huomioon otettava fakta on, että luomun kysyntä on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg4870;topicseen#msg4870)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.02.16 - klo:08:26
Siitä lähtökohdasta, että luomutuotteet kuitenkin, yhteiskunnan tuesta huolimatta maksavat noin kaksi kertaa sen mitä vastaavat tavanomaiset tuotteet, on tietysti eräänlainen itsestäänselvyys, että niitä ostavat enemmän ne, joille tuolla hinta-asialla ei ole isoa merkitystä. Eli varakkaat.

Olisi kuitenkin kiva, jos asian saisi esitettyä lukuina. Se voi olla kuitenkin vaikeata, kun tuo Luomubarometrikin kysyy vain ostamisen useutta. Tarvittaisiin kysymys, kuinka paljon rahaa kysytty on asiaan vaikkapa edellisellä ostosreissullaan käyttänyt tms. Tai viime viikolla tms.

Onko tällaista kulutustutkimusta Suomessa koskaan tehty? Voisi olla vanhempikin, antaisi kuitenkin suuntaa?

Se on tietysti suht. helppo selvittää, paljonko rahaa keskimäärin luomuun käytetään alueittain. Karkea tuloshan on täällä jo laskettu: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ostetaan luomua n. kaksinkertaisella rahamäärällä muuhun maahan verrattuna. Jolloin luomun syömistäkin tuetaan valtion varoista eniten juuri siellä.

***

Luomua on moneen kertaan ehdotettu kohdeltavaksi arvonlisäverotuksessa eri tavalla, so. verotettavaksi vähemmän. Tähän ei ole suostuttu. Vai onko, tavallaan? Kaikkea ruokaa koskee sama alennettu ALV. Kun vero lasketaan ruoan hinnasta, niin tavallaan kalliimpaa luomutuotetta suositaan enemmän tällä alennuksella ... :)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.02.16 - klo:14:48
Se on tietysti suht. helppo selvittää, paljonko rahaa keskimäärin luomuun käytetään alueittain. Karkea tuloshan on täällä jo laskettu: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ostetaan luomua n. kaksinkertaisella rahamäärällä muuhun maahan verrattuna. Jolloin luomun syömistäkin tuetaan valtion varoista eniten juuri siellä.

Luultavasti tuo juttu on eräille poliitikoille kaikkein "koukuttavavin" tässä asiassa. Kun on tietysti niin, että tuo luomuruoka tuotetaan tuolla toisella alueella. Ja tuki annettaan juuri tuottajille. Silloin siitä tulee helposti (lähes väistämättä) se vaikutelma, että näihin (köyhiin?) tuottajiinhan luomuviljelyn tuki suuntautuu.

Mutta miten asia tuossa on?

Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ostettaisiin joka tapauksessa ruokaa, ja siinä määrin kuin se ostettaisin kotimaasta, rahat menisivät tai jäisivät kotimaahan, osin myös kotimaan viljelijöille.

Jos luomuviljelyn tuotto on kolmannes tai neljännes tavanomaisesta, hintaa pitäisi saada myös moninverroin. Niinpä valtiovallan on pakko tukea - ja yhä vielä tuotteesta pitää saada kaupan tiskillä korkeampi hinta.

Kun vielä korostetaan - toisessa yhteydessä - että luomutiloilla menee jopa tavanomaisia tiloja paremmin, taloudellisesti?

***

Vaikka varmasti tätä haarukointia ja pohdiskelua tässä jatkamme, eikö valtiovallan itsensä velvollisuus olisi lopulta selvittää, mikä on tämän tukimuodon "sosiaalinen kohtaanto"?

Eli "rumasti" sanottuna: missä määrin kaikilta kerätyillä verovaroila tuetaan maaseudun rikkaimpia tuottamaan tehottomasti ruokaa kaupunkien rikkaimmille? Ja kuinka oikein, oikeudenmukaista se on? *)


PS. Luomun oletetuista muista hyödyistä on täällä omat keskustelunsa, joten niistä niissä. (Vielä uudestaan sanottuna.)

__________

*) tässä on myös kysymys (kylläkin vaatimattomasta) luomuviennistä: jos suomalaiset luomuviljan tuottajat pääosin  tuottavat viljansa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=371) ulkomaiseen (70%!) käyttöön , niin ...? Aukaistuna: jos veronmaksajina tuemmekin Helsingin rikkaita luomufriikkejä, pitääkö meidän tehdä se myös Berliinin luomumyslin ostajien osalta?  8)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.03.16 - klo:06:40
Tämä "luomuasiantuntija" tukeutuu selvästi luomubarometreihin, tätä väittäessään

Luomu porskuttaa, vaikka puolet suomalaisista pitää sitä rahastuksena (http://yle.fi/uutiset/luomu_porskuttaa_vaikka_puolet_suomalaisista_pitaa_sita_rahastuksena/8763262)

Lainaus
Luomuviljelyn imago on vakiintunut, pohtii tohtoriopiskeleva Jukka Kivelä Helsingin yliopistosta.

– Työtä on tehty vuosia, mutta se on tuottanut tulosta. Vaikka puolet suomalaisista pitää luomua markkinatalouden kikkana periä kallista hintaa, luomun kannattajien määrä on kasvussa. Neljäsosa suomalaisista käyttää säännöllisesti luomua, ja sama määrä käyttää sitä silloin tällöin.

Kyse on selvästi ryhmästä (ks. edellä) "aktiivikäyttäjät = useita kertoja viikossa tai kerran viikossa". Barometrissa hienoisessa kasvussa oli kuitenkin vain kerran viikossa ostavien ryhmä (15 % --> 18%, vuodesta 2013). Että sellaisia kannattajia. Kun kutakuinkin 100% suomalaisista syö vähintään kerran päivässä. Sellaista "porskutusta".

Mutta näin se oli sitten pyöristetty oheisessa tietolaatkossa:

Lainaus
90 prosenttia suomalaisista on tutustunut luomutuotteisiin, ja neljäsosa hankkii luomua pöytään useamman kerran viikossa.

Eikä siis hanki tuo neljäsosa, vaan ainoastaan 9%, tuon luomubarometrin kyselyn mukaan. *) Tätä lainausta ei sitten tekstissä enempää käsitellä:

Lainaus
"Minulla on sellainen kuva, että luomun käyttö lisääntyy samaa tahtia kun suomalaisten koulutustaso kohoaa."
– Juha Mustonen

Paitsi tämän verran:

Lainaus
Siinä sivussa Mustonen on kyllä barometrinsä lukenut, ja tietää keitä luomuhyllyillä käy.

– Luomun innokkain kuluttajaryhmä ovat korkeasti koulutetut naiset.

Mutta mikä tuossa on lopulta syy? Onko se koulutustaso? Miksi juuri naiset? Ko. ryhmän tulotaso on myös korkeahko. Ja asuinpaikkana yleensä myös pääkaupunkiseutu jne.

PS. GLP-palstalla varmasti erittäin hyvin koulutettu tiedemies kertoo, miksi hän ei osta luomua:

Why a scientist chooses conventional over organic foods (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/22/scientist-chooses-conventional-organic-foods/)

Entäpä, jos koulutustason nousun seurauksena hänenlaisiaan tulee enemmän, Juha Mustonen? Jopa hänenlaisiaan naisia?

________________

*) lähetin YLE:lle oikaisun.

PS. YLE:stä. Alkaa pikkuhiljaa ärsyttää tuo Radio Suomen naisjuontaja, joka ei missaa yhtään tilaisuutta puhua luomusta. Pääsiäiseen kuuluvat tietysti kananmunat, ja hän ylsi äsken lähes hurmioon ylistäessään luomumunia. Miesjuontaja vieressä taisi olla jo vähän vaivautunut asiasta, mutta ei sanonut mitään vastaan. Pääasia siellä oli tietysti mumien asema ja merkitys, symboliikka ortodoksisessa perinteessä.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.07.16 - klo:09:02
Jos olettaa kertaostoksen saman kokoiseksi, niin tuo ryhmä "useammin kuin kerran viikossa" (se 9%) ostaa noin tai yli puolet Suomessa myydystä luomusta, "kerran viikossa" -ryhmä siitä puolet, "kaksi-kolme kertaa kuukaudessa" -ryhmä siitä noin puolet.

Harvemmmin ostavilla ei sitten käytännössä ole enää merkitystä. Tämä siis tuon Luomubarometrin 2015 pohjalta arvioituna, tai oikeastaan laskettuna: kohtuullisin oletuksin pistin sen jakaumat (euro)luvuiksi, ja tuo oli tulos.

Niinpä noin tai yli puolet luomulle annetusta tuesta suuntautuu tuon 9% ostoksiin.


PS. klo 13:30: Ja siinä ryhmässäkin on oma sisäinen jakaumansa, ks. edellä 16.02.16. Niinpä ei ole suurta liioittelua sanoa, vaikka vähän ehkä, että 100% veronmaksajista tukee noin 5% nk. "eliitin" harrastusta.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.07.16 - klo:14:14
Sirpa Pietikäinen esittää Kaleva-lehdessä otsikossaan hyvän vaatimuksen:

Maataloustukien on tuotettava yhteiskunnallista hyvää (http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/europarlamentaarikko-sirpa-pietikainen/150/maataloustukien-on-tuotettava-yhteiskunnallista-hy/5802/)

Alkuun hän asettaa näitä vaatimuksia ihan hyvin:

Lainaus
Maataloustuilla olisi potentiaalia toimia nykyistä tehokkaammin ohjauskeinona terveyteen ja ympäristöön liittyvien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viljely- ja tuotantomenetelmillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi ruuan ravintoarvoihin, ruokaturvallisuuteen, biodiversiteettiin, maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöihin, eläinten hyvinvointiin sekä ehkäistä vakavaksi terveysuhkaksi kasvanutta antibioottiresistanssia.

Mutta sen jälkeen esiin tulee hänen sokea pisteensä (lihav. HJ):

Lainaus
Ollakseen tehokas ohjauskeino maataloustukijärjestelmän tulisi kannustaa lainsäädäntöä pidemmälle meneviin toimenpiteisiin ja esimerkiksi luomu-tuotantoon.

Luultavasti täällä muualla olemme jo riittävästi perustelleet, ettei yhdessäkään noista hänen mainitsemistaan yhteiskunnallisista tavoitteista mitään saavuteta luomutuotannolla (eli ei niistä tässä enempää).

Mutta avainsana "yhteiskunnallinen". Yleensä sillä tarkoitetaan vähän sitäkin, että toimenpide tukee yhteiskunnallisesti huonommassa asemassa olevia ihmisiä. Ja sitähän ei luomun tukeminen tee, kuten edellä olemme tuoneet esille (tavallaan "todistaneet").

Jos oikein ilkeä haluaisi olla, ja vähän epäoikeudenmukainenkin Pietikäisen varmaan hyvien (vaikka harhaisten) tarkoitusperien kannalta, niin voisi tietysti jatkaa, että tämä Helsingin tai eteläisen Suomen kokoomusrouvien ostosten rahallinen tukeminen valtion varoista saattaisi tietysti olla hänestä yhä "yhteiskunnallista hyvää"? Mutta myönnetään, tämä on ilkeilyä. (Tulipa nyt kuitenkin tuossa tehtyä.)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.07.16 - klo:07:44
PS2. Seuraava ja tuon ohella tässä keskustelussa huomioon otettava fakta on, että luomun kysyntä on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg4870;topicseen#msg4870)

Yhteishyvä antoi uusimmassa numerossaan tuosta asiasta tavallaan vähän lisätietoa (kertoessaan, että luomua kuulemma taas halpuutettiin):

Lainaus
Tiesitko, että HOK-Elanto on Suomen suurin luomukauppias? Se myy yksinään 20 prosenttia kaikesta maamme luomusta.

Kun se ei pääkaupunkiseudullakaan ole ainoa kauppias, ja ainoa luomukauppiaskaan, niin tuon tiedon pohjalla voi arvailla, että täällä myydään ehkä noin 40% Suomen luomusta.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.10.16 - klo:06:26
HOK-Elannolla oli tänään Hesarin kuukausiliitteessä koko aukeaman luomumainos. Se oli rakennettu näyttämään artikkelilta. Toki sivun ylälaidassa oli teksti  "MAINOS".

Mutta tällaista tietoa siinä tarjottiin, HOK-Elannon osalta:

Lainaus
Myynnin kehitys tammi-elokuun 2016 aikana on kasvanut 19 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Luomun osuus on kasvanut 3,4 prosenttiin myynnistä.

Kohta saamme tietoa luomumyynnistä (Luomuelintarvikepäiviltä 6.10.16) koko maan osalta, mutta taitaa olla niin, että myynti keskittyy yhä enemmän Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Vertaa myös edelliseen Yhteishyvän tietoon. Lisäksi mainoksessa esitellyt kovimmat myynnin kasvuluvut löytyivät lähinnä varakkaammista kaupunginosista.

Tietysti mainos yritti luoda toisenlaista kuvaa. Se kertoi halpuutuksesta, ja sitten lopetti melkoisen tekopyhästi tähän lauseeseen:

Lainaus
Tavoitteena on tehdä luomusta varteenotettava vaihtoehto kaikkien kuluttajien arjessa, tulotasoon katsomatta.

No, tietysti tavoite on vilpitönkin: kyllä köyhänkin vähät rahat kelpaavat, muiden rahojen lisänä.

***

Jatkoksi sopii kommentti tähän:

Pääkirjoitus: Luomu on oivallinen mahdollisuus - osallistu tapahtumaan viikonloppuna (http://www.lansi-savo.fi/mielipide/paakirjoitukset/paakirjoitus-luomu-oivallinen-mahdollisuus-osallistu-tapahtumaan)

Ehkäpä Etelä-Savossa tuotetaan ja tarjotaan luomua, mutta sitä ei osteta. Kuten pääkirjoitus myöntääkin. Suomessa luomukulutus keskittyy Helsinkiin ja muihin etelän suuriin kaupunkeihin.

Kun tiedämme, että luomun kulutus on Etelä-Savossa ehkä noin 1% tasolla ihmisten ruokaostoksista, tuo 14,5% osuus peltoalasta on suorastaan - irvokas.

Jotenkin pääkirjoittaja tuntuu kuvittelevan, että luomun kulutus voisi kasvaa itse maakunnassakin. Luultavasti turha toive, mutta ehkäpä 6.10. tiedämme enemmän siitäkin. Pääosin hänkin puhuu ruokamatkailijoista jne. - eli niistä helsinkiläisistä (luomu)turisteista Etelä-Savossa käymässä!



PS. 2.10.16: Länsi-Savo sitten iloitsi tästä:

Luomu teki liiankin hyvin kauppansa – myyntipöydät tyhjenivät vilauksessa  (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/luomu-teki-liiankin-hyvin-kauppansa-myyntipoydat-tyhjenivat-vilauksessa-352332)

Mutta ei kana tuolla ole kynitty. Yritän nyt ottaa tosissani selvää, paljonko luomua ko. maakunnassa oikeasti myydään, vuoden ympäri.



Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.10.16 - klo:13:57
No, tietysti tavoite on vilpitönkin: kyllä köyhänkin vähät rahat kelpaavat, muiden rahojen lisänä.

Säestyksenä em. mainoskampanjalle Yhteishyvä oli löytänyt tällaisen köyhän kuluttajan:

Luomufani satsaa hyvinvointiin (https://www.yhteishyva.fi/ruoka/luomufani-satsaa-hyvinvointiin/05818382)

Lainaus
Tutut ihmettelevät, miten duunarilla on varaa täyttää ostoskori luomulla.

"En ajattele taloudellista satsausta. Ymmärrän, miksi luomu on kalliimpaa, ja minulle on okei maksaa laadukkaasta ruoasta."

Mutta mitä hän siis oikeastaan vastasi esitettyyn kysymykseen. Lukekaa uudestaan, jos ei silmiin sattunut äsken: "En ajattele taloudellista satsausta." *)

Lisäksi tämä rouva uskoo tähän teoriaan:

Lainaus
Aro muistuttaa, että luomussakin pätee kysynnän ja tarjonnan laki: mitä enemmän luomua ostetaan, sitä halvemmaksi se tulee.

Eli hänkin uskoo, että jos nyt - tämä sukupolvi tms. - uhrautuu ostamaan luomua näillä kalliilla hinnoilla, niin eräänä päivänä se halpenee.

Sen sijaan, että Yhteishyvä tuossa olisi esitellyt ns. edistyksellisen kuluttajan, se taisi esitellä hölmön. Mutta köyhistä ei - vaikka S-ryhmä toisin toivoisikin - valtaosa ei ole sellaisia. Eli luomu on ja pysyy - valtaosin, tällaisia, voi sanoa säälittäviä poikkeuksia lukuunottamatta - niiden harrastuksena, joilla on liikaa rahaa. **)

____________

*) ihan toisesta yhteydestä korviini on tarttunut sanonta: "Viina on aina hintansa väärtti".  ;D
**) Ja heidän harrastustaan siis verovaroin tuemme (3.10.16)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.10.16 - klo:07:49
Tässä surullinen tutkimustulos USA:sta, jonka mukaan torjunta-ainejäämillä pelottelu vaikuttaa köyhiinkin kuluttajiin:

Low-Income Shoppers and Fruit and Vegetables: What Do They Think? (http://journals.lww.com/nutritiontodayonline/Fulltext/2016/09000/Low_Income_Shoppers_and_Fruit_and_Vegetables__What.6.aspx)

Lainaus
In general, participants preferred organic FV; however, cost was a significant barrier to purchase them. Informational statements about organic and conventional FV did not increase participants' likelihood to purchase more FV. In contrast, messages naming specific FV with pesticides shifted participants toward “less likely” to purchase any type of FV regardless whether organically or conventionally grown.

Eli siellä myös köyhät kuluttajat pitivät luomua parempana. Mutta kun heillä ei ollut luomuun varaa, lopputuloksena oli, että he vähensivät yleisesti hedelmien ja vihannesten kulutustaan!

Onko Suomesta vastaavaa tulosta? Voisi hyvin ainakin kuvitella, että eri syistä köyhä tai vähemmän varakas (opiskelija, tuollainen em. duunari) luomun kannattaja tekee sellaisia valintoja, että mieluummin ostaa harvemmin luomua kuin "sortuu" niihin "vaarallisiin" tavanomaisiin vihanneksiin? Tämän voisi ajatella olevan looginen seuraus, jos joku ottaa (ja aina joku ottaa) tosissaan kaiken luomupropagandan. Vaikkapa nuo S-ryhmän mainokset.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.10.16 - klo:07:02
Myös Kesko kertoo luomumyyntinsä maantieteellisestä jakautumisesta:

Kesko tutki asiakkaidensa ostoksia: länsirannikolla maistuu luomu, idässä ei (http://www.talouselama.fi/uutiset/kesko-tutki-asiakkaidensa-ostoksia-lansirannikolla-maistuu-luomu-idassa-ei-6588028)

Sosiaalista jakautumista ei tuosta tietysti voi suoraan päätellä. Ehkä sen verran vihjettä saa, että Kauniainen on niiden kuntien joukossa, joissa luomua myydään eniten. Helsingin puuttuminen tuosta joukosta pistää hiukan silmään, mutta luultavasti se löytyy heti tuon kärkikymmenikön takaa.

Keskolta voisi ehkä saada tiedon, paljonko heidän myymälöistään myydään luomua Etelä-Savon "luomumaakunnassa"? Se voisi olla heillä jo valmiiksi laskettuna? Varmaan sama tieto on saatavissa S-ryhmältäkin? Alustava tieto on kyllä jo tuossa otsikossa: idässä ei luomu maistu.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.10.16 - klo:09:04
Tuota em. tietoa ei Keskon osalta tarvitse oikeastaan kysyäkään, sillä heidän omassa uutisessaan samasta asiasta ...

Luomutuotteiden myynti jatkaa kasvuaan K-ruokakaupoissa (http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2016/luomutuotteiden-myynti-jatkaa-kasvuaan-k-ruokakaupoissa/)

... on mukana kartta, jossa myyntiosuus on kunnittain, värisävyillä esitettynä. Siinä Mikkelin ympäristön luomumyyntiä osoittavat värisävyt viittaavat luokkiin "0,51%-1%" ja "0,13%-0,5%". Jos tuosta laitamme arviolta "poikki", niin luomumyynnin osuus maakunnassa voisi olla runsaat puoli prosenttia. *)

Kartasta näkyy, että ruotsinkielisella rannikkoseudulla luomua ostetaan - Uudenmaan lisäksi, tietysti alueet menevät osin päällekkäin - eniten. Tästäkään ei suoraan voi tehdä johtopäätöksiä luomutukien sosiaalisesta kohtaannosta, vaikka kummasti alitajunnasta tietysti nousee fraasi "svenskatalande bättre folk" ...  ;D (Oikea selitys tuolle asiaintilalle voi kyllä olla, että juuri nuo alueet ovat alttiita myös Ruotsista tulevalle - ja tulvivalle - luomupropagandalle.)

PS. klo 10:50: lähetin Ilkka Alarotulle twitterin kautta kysymyksen, pystyisikö S-ryhmä tuottamaan samanlaisen kartan.

______

*) eli se niistä "vilauksessa tyhjentyneistä myyntipöydistä" Mikkelissä. Ja Etelä-Savostakin luomumaakuntana? (ks. edellä 1. tai 2.10.16. Tämä huomio lisätty 8.10.16)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.10.16 - klo:08:21
Pro Luomu on kiitettävästi laittanut nämä heti nettiin:

Luomuelintarvikepäivän 2016 esitelmät (http://proluomu.fi/luomuep-2016/)

Mutta niistäkään ei tullut toivomaamme lisätietoa luomumyynnin jakautumisesta *). Ehkä kuitenkin tämä, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimataisen, HOK-Elanto, esitelmästä:

senkin liikkeen toiminta-alueella luomun kysyntä vaihtelee kaupunginosittain välillä 1,5%-6%.

Jos tuo koko aineisto olisi käytettävissä, voisi tuota lukua verrata muihin (taloudellisiin, ja poliittisiinkin) tunnuslukuihin, joita kustakin kaupunginosasta on muualta saatavissa? Luultavasti tämän vertailun tulos osoittaisi, ettei Liimataisen dioillaan esittämä iskulause "Kansa kaappasi luomun hipstereiltä!" olisikaan kovin oikeaan osunut. Diojenkin mukaan myynti on: "Korkeimmillaan kantakaupungissa sekä Käpylässä ja Viikissä" ...

Tietysti hänen pitää sanoa (ikäänkuin osuuskauppaliikkeen luonteesta johtuen):

Lainaus
HOK-Elanto haluaa tuoda luomun ”tavisten” pöytään

Kun luomun hinta on hänen mielestään - itsestään selvästi - tässä pahin este, hän tietysti puhuu halpuutuksesta, ja sitten seuraa tällainen tunnustus siitä, miten se on onnistunut:

Lainaus
Katepanos omasta katteesta.

Kuten olemme täällä jo tuoneet esille, rahoitus asialle, jos noin tehdään, tulee siis tavallaan tavanomaisen ruoan myynnistä, jossa omasta katteesta ei sitten tingitäkään.

Miksi muuten niin innokkaasti luomua? Liimataisen yhden kalvon vastaus:

Lainaus
Kuuntelimme omistajia
•  Palautetta omistajilta
•  Keskustelua hallinnossa

Aivan varmasti tuo (haluttu?) vastaus on saatu hyvin valikoivalla kuuntelemisella, kuuntelemalla niitä, jotka itse ovat ottaneet asian puheeksi. Eli luomuaktivisteja, luomuun hurahtaneita. Vaikkapa minulta - joka olen ollut Elannon jäsen yli 40 vuotta - ei takuulla ole koskaan kysytty tästä tavoitteesta yhtään mitään.  >:(
_______

*) kuten ei tuontiluomun osuudestakaan, ks. toinen keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9101#msg9101).


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.10.16 - klo:20:09
PS. klo 10:50: lähetin Ilkka Alarotulle twitterin kautta kysymyksen, pystyisikö S-ryhmä tuottamaan samanlaisen kartan.

Vastaus tuli (yksityisviestinä, mutta asia on kovin julkinen):

Lainaus
Pystymme varmastikin, mutta pyrimme olemaan matkimatta heidän tiedotteitaan.

Ja vastaus lähti:

Lainaus
No, jos ei samalla tavalla, mutta tieto itsessään on mielenkiintoinen. Ellette vastavaa - ei tarvitse olla samanlainen - tietoa julkaise, uskon tilanteen olevan teillä sama: luomua käytetään pääosin Helsingin ympäristössä ja noilla rannikkoseuduilla.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.10.16 - klo:08:45
Keskustelu twitterissä jatkui näin. Alarotu:

Lainaus
Suurissa etelän kaupungeissa ja yliopistokaupungeissa käytetään eniten luomua.

Jokipii:

Lainaus
Luomun suurkulutusalueet tiedetään hyvin. Entä ne muut? Eikö asiasta voisi tehdä taulukkoa, kunnittain ja maakunnittain?

Loppupäivän osalta me kumpainenkin varmaan nyt vietämme sapattia.  :D Jolloin tiukimman juutalaisen tulkinnan mukaan ei saisi edes kirjoittaa!


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.10.16 - klo:06:01
Huomasinpa muuten, että myös Kiuruvesi, joka mainostaa kuntana itseään "Luomu-Suomen pääkaupunkina", oli tuossa Keskon kysyntäkartassa merkitty hyvin vaaleanvihreällä värikoodilla, joka viittasi luomun 0,13%-0,5% osuuteen kokonaismyynnistä.

Niinpä siellä katsotaan, että Kiuruveden asukkailla on veronmaksajina varaa (ja halua) siihen, mihin heillä ei yksityisinä kuluttajina ole.

Juvan kunnassakin on puhuttu paljon luomusta ja nyt tämä huomionosoitus osui juvalaiseen:

Henna Kekkonen on Vuoden luomukuluttaja (http://www.juvanlehti.fi/2016/10/06/henna-kekkonen-on-vuoden-luomukuluttaja/)

Vilkaistaanpa siis myös, mikä on luomukulutuksen yleinen taso tuossa kunnassa. Se on se 0,13%-0,5%.


PS. 14.10.16: Myös tähän uutiseen (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/119556-kyyttohan-on-suorastaan-trendiruokaa) ja sen tietoon, että ...

Lainaus
Luomussa olevien peltohehtaarien osuus viljelysmaasta on Valtimolla 33 prosenttia, mikä on reilusti yli maakunnan ja koko maan keskiarvon.

... laitoin kommentin, että luomun kulutus kaupassa jää Valtimossa alle prosentin. (Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa "Valtimolla", mutta en nyt korjaa tätä yksityiskohtaa.)


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.10.16 - klo:14:50
Nostimme asian myös uutisiimme:

Ketä luomutuki oikeasti hyödyttää? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=427)

***

Kyllähän tieto sekä S-ryhmällä että Keskolla (ja varmaan myös Lidlilläkin) on siitäkin, paljonko luomuruokaa ostetaan ihan euroissa, kussakin kunnassa ja/tai maakunnassa. Tästä saisi helposti myös yhteenvetotaulukon.

Selvää tietysti on, että kaikessa kulutuksessa on alueellisia eroja. Niinpä nekin tiedot - vaikka rinnakkain - tuohon kuviteltuun/toivottuun taulukkoon!

Ja sitten summat, paljonko luomun suurkulutusalueet asiaan rahaa käyttävät, ja muu Suomi. Siinä tietysti tulisi saman tien mukana myös arvio siitä, paljonko asiaa valtiovalta tukee. Ja ketä se - alueellisesti - tukee.

Tästä ei vielä saisi sitä arviota, mitä tulonsaajaryhmää luomutuella eniten tuetaan, mutta tuo tieto olisi jo itsessään mielenkiintoinen.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.10.16 - klo:07:12
Näin sitten Liimataisen keksimästä - ja luultavasti ihan perusteettomasta eli epätodesta - iskulauseesta yritetään tehdä yleisesti hyväksyttyä faktaa:

Kansa kaappasi luomun hipstereiltä – tarjontaa tarvitaan lisää (https://www.s-kanava.fi/uutinen/kansa-kaappasi-luomun-hipstereilta--tarjontaa-tarvitaan-lisaa/3074647_11202)

Lainaus
HOK-Elannon kaupoissa näkyy selkeä kulutustottumusten muutos: ennen edelläkävijöiden yksinoikeudeksi leimautuneesta luomuruoasta on tullut pääkaupunkiseudulla tavallisten ihmisten valinta. Jopa siinä määrin, että HOK-Elanto vetoaa tuottajiin: vastatkaa asiakkaidemme huutoon ja tuokaa markkinoille lisää arjen ostoskoriin sopivia luomutuotteita.

HOK-Elannolta ihan erikseen voisi vaatia luomun myyntitilastojen laajempaa avaamista eli julkistamista. Siitä eli helpoimmasta voisi aloittaa, että kerrottaisiin, mistä myymälöistä eli millä alueilla luomu myydään. Ja millä alueilla ei (juurikaan) myydä. Enemmän tietoa, kuin vain nuo luomumyynnin huippualueet.

Varmasti, ellei tietosuojavaltuutettu siitä pillastu, S-ryhmän korttitietoaineistosta pystyisi suorastaan testaamaankin väitteet "tavisten" luomuostoksista, väitteet tuosta "kaappaamisesta".

Liimataisen mukaan tämä aika mahdoton yhtälö on ratkaistavissa näin helposti:

Lainaus
Tänään Luomuelintarvikepäivässä puhunut Veli-Matti Liimatainen vetoaakin nyt luomutuottajiin:

– Kasvun takaamiseksi tarvitsemme lisää tarjontaa eli lisää mahdollisimman monen kukkarolle sopivia, arjen ostoskoriin istuvia volyymituotteita luomuna.

Eli luomutuottajat yksinkertaisesti tuottakoot halvempaa luomua, ja a vot, kyllä sitten köyhätkin sitä ostavat.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.10.16 - klo:05:17
Tämä kirjoittaja (Janica Brander) yhtyy osin HS:n Juha Akkasen (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1477367022144) kriittisiin ajatuksiin ...

Kun kotiruoasta tuli eliitin hifistelyä (http://www.savusuolaa.fi/kaikkea-mahdollista-ja-mahdotonta-ruoasta/kun-kotiruoasta-tuli-eliitin-hifistelya/)

... mutta yrittää vielä - tavanomaiseen tapaan, sanoisin - pelastaa luomun ja sen idean puhumalla samaan hengenvetoon lähiruoasta.

Lainaus
Kyllä, vähävaraisella ihmisellä ei ole rahaa ostaa luomubroileria, sillä yksi paketti rintafileitä maksaa saman verran kuin ihmisellä on käytettävissä perheen parin päivän ruokaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki luomu ja lähiruoka olisi eliitin hifistelyä, jolle pitää naureskella. Myös itse kasvatetut yrtiti, tomaatit, kurpitsat ja perunat ovat lähiruokaa, samoin sienet ja marjat. Mitä muuta toreilla myydään kuin lähiruokaa?

Myös itse tekemisen autuus on asiaan sotkettu, eli asiaan oikeasti kuulumattomien mielikuvien (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=144.0) "palettia" käytetään vapautuneesti tässä "maalailussa".


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.10.16 - klo:05:56
Akkasen kolumni sai vastaansa myös kaksi mielipidekirjoitusta Hesarissa. Myös niissä häivytettiin luomu täysin, ja yritettiin uskotella, että kyse on vain kotimaisesta ruoasta, lähiruoasta, jonka suosiminen ja syöminen ei olisikaan elitismiä. Tämä kirjoitus  ei edes mainitse luomua:

Suomalaisen ruokakulttuurin kehitys ei ole elitismiä (http://www.hs.fi/mielipide/a1477706569311)

(Ellei sitten tässä siitä vihjattu: "Reko-ryhmien kautta pääsee helposti käsiksi huippuluokan tuotteisiin."?)

Toisessa vastaavassa kirjoituksessa luomu sentään sanana kerran mainittiin, mutta mentiin eteenpäin, niinkuin ei olisi, ja jatkettiin samalla tavalla suomalaisen ruoan ylistämistä. Ikäänkuin Akkanen olisi sitä kritisoinut.

Köyhällekin ruuan alkuperällä voi olla merkitystä (http://www.hs.fi/mielipide/a1477706638169)

Lainaus
On luonnollista, että varakkailla on enemmän valinnanvaraa. Kaikki lähiruoan ostajat eivät kuitenkaan ole varakkaita ja siten elitistejä.

***

Edellähän (02.10.16) näimme, kun Yhteishyvä sen meille kertoi, että edes luomun ostajat eivät kaikki ole varakkaita ...  >:(


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.11.16 - klo:04:56
Tämän tutkimuksen (http://www.marmai.fi/uutiset/valmisruoka-pysyy-sitkeasti-suomalaisten-suosiossa-6598561) tällä tiedolla emme me eikä oikeastaan kukaan muukaan tee mitään:

Lainaus
Suomalaisia kiinnostavat Luomu- ja Reilun kaupan –tuotteet. Vastaajista 36 prosenttia kertoo käyttävänsä jonkun verran luomutuotteita usein tai melko usein.

Miksi tuota tutkimusta on edes, tuolla tavalla, yritetty? Jo tuo sinänsä vaikeasti tulkittava Pro Luomun luomubarometri (ks. edellä) antaa parempaa tietoa.

PS. Vaimo tuossa vieressä huomautti, että jopa hän olisi voinut vastata noin: sen verran usein tulee vahingossa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=50.0) ostettua luomutuotteita.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.12.16 - klo:07:14
Nyt Yhteishyväkin vetoaa tuohon HOK-Elannon selvitykseen:

Ei pelkkää hipsteriherkkua – luomua ostetaan nyt melkein joka kotiin (https://www.yhteishyva.fi/ruoka/ei-pelkkaa-hipsteriherkkua--luomua-ostetaan-nyt-melkein-joka-kotiin/05850216)

Edelleen voi vaatia, tai ainakin pyytää, että kyseisen tutkimuksen tuloksia avattaisiin enemmän. Tällaiset yleiset tiedot eivät lopulta kerro kulutuksen jakaumasta yhtään mitään:

Lainaus
Luomun huima suosio

* HOK-Elannon tutkimuksen mukaan 90 prosenttia pääkaupunkiseudun talouksista ostaa luomua.
* Kolmannes tutkimukseen vastanneista ostaa luomua vähintään kerran viikossa. Luomuun liittyvät positiiviset asenteet ovat vahvistuneet, ja luomutuotteiden saatavuuden koetaan parantuneen.
* Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin luomumarkkina-alue, ja HOK-Elanto on Suomen suurin luomun myyjä. Sen osuus on noin viidennes Suomen koko luomumarkkinasta.

90% on siis ainakin kerran elämässään ostanut luomua. Jos kolmannes ostaa vähintään kerran viikossa luomua (joka sekään ei ole usein), 2/3 ostaa harvemmin. Ei, ei tuosta voi yleistää, että luomusta olisi tullut tavallisten ihmisten tavallista ruokaa, saati, että se olisi "tavallisen kansankin suursuosiossa". Varsinkin, kun tämänkin väitteen totuuden kanssa on vähän niin ja näin:

Lainaus
Onneksi luomun hinta on pudonnut ja se on yhä useamman saatavilla.

Pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa asukasta, eli myös noin viidennes koko Suomen väestä. Alueella myydään kyllä luomua enemmän kuin muualla Suomessa, mutta ei kuitenkaan sitten valtavia määriä sielläkään. Ja pääkaupunkiseudun tulotaso on muuta Suomea korkeampi. Jos luomua ostetaan siellä vähän enemmän, niin muualla Suomessa sitten vastaavasti vähemmän. Yhteishyvä on valtakunnallinen lehti, joten tuo otsikko jo siten johtaa harhaan: vähintään 4/5 osaa talouksista eivät nuokaan tulokset koske.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.12.16 - klo:06:40
HOK-Elanto ei vieläkään ole julkaissut tarkempia tietoja tutkimuksestaan, mutta käyttää sitä tai ainakin vetoaa siihen tässäkin mainoksessaan:

Luomua Jakomäestä Punavuoreen (http://www.hs.fi/mainos/art-2000005006458.html)

Ja tuota Jakomäkeä - joka on perinteisesti köyhemmän väen asuinalueen symboli Helsingissä - käytetään sitten näin (lihav. HJ):

Lainaus
Pääkaupunkiseudun sisälläkin luomun kysyntä vaihtelee huomattavasti. Todellisia hevijuusereita löytyy Helsingistä Käpylän, Kallion ja Punavuoren kaupunginosista. Luomun myynti on kuitenkin nousussa lähes koko seudulla, ja kovia kasvuprosentteja on esimerkiksi Helsingin Jakomäessä, Espoon Karaportissa, Vantaan Tikkurilassa sekä Tuusulassa.

Mutta ei tietoa siitä, mikä on luomun osuus nyt jakomäkeläisten ostoista. Jota lukua sitten voisi verrata Käpylän, Kallion ja Punavuoren vastaavinn prosentteihin. Joita niitäkään ei kerrota. Kuvassakin esitetään vain korkeimmat kasvuprosentit.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.12.16 - klo:06:17
A. W. Yrjänä osoittaa (toista asiaa koskevassa) haastattelussaan (http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/lauluntekija-a-w-yrjana-ammentaa-raamatusta-ja) kyllä tällaista ymmärtämystä:

Lainaus
Tehotuotettua lihaa Yrjänän kotona ei syödä. Mies sanoo kyllä tiedostavansa, että luomun ostaminen on sillä tavalla elitististä, että tavallista työtä tekevä kolmen lapsen perhe ei pysty ruoalla hifistelemään. 

Mutta häntä itseään se ei siis koske: hänelle luomulihaa ja riistaa. Mutta päinvastoin kuin HOK-Elannon teksteissä, siinä reilusti tuodaan esille asian todellinen laita.



Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.12.16 - klo:09:02
Kun "kolme vuosikymmentä luomun puolesta taistellut" Pirjo Siiskonen kertoo, että "Etelä-Savo istuu aarrearkun päällä", niin kyllä välitön assosiaatio merirosvotarinoista on seuraava: keneltä sen arkun sisältö on ryöstetty?

PS. Mikä se onkaan, että luomuväen mieleen tulee usein näitä rikolliseen toimintaan liittyviä kielikuvia? Myös muuntelemassamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=437) "Luomun tarinassa" puhuttiin "Robin Hoodin iloisesta joukosta" - joka on tietysti (ks. edellä) täysin epäonnistunut kielikuva yhteydessä, jossa käytännössä ryöstetään köyhiltä (so. kaikilta veronmaksajilta) ja annetaan rikkaille.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.01.17 - klo:11:27
PS. 14.10.16: Myös tähän uutiseen (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/119556-kyyttohan-on-suorastaan-trendiruokaa) ja sen tietoon, että ...

Lainaus
Luomussa olevien peltohehtaarien osuus viljelysmaasta on Valtimolla 33 prosenttia, mikä on reilusti yli maakunnan ja koko maan keskiarvon.

... laitoin kommentin, että luomun kulutus kaupassa jää Valtimossa alle prosentin. (Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa "Valtimolla", mutta en nyt korjaa tätä yksityiskohtaa.)

Tällä kertaa Karjalainen-lehti kirjoittaa asian ihan niinkuin se on:

Luomun myynti lisääntyy - tuotanto pientä ja kaukana kuluttajista (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/127560-luomun-myynti-lisaantyy-tuotanto-pienta-ja-kaukana-kuluttajista)

Lainaus
[...] Myös etäisyydet ovat pitkät ja tuotantoerät pieniä.

- Luomutuotteiden kysyntä keskittyy pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Luomua tuotetaan kaukana näistä kasvukeskuksista, Sari Iivonen toteaa.

Eli jos tuolle edellisessä puheenvuorossa keskustelulle Robin Hood -vertaukselle antaisi jotain ymmärtämystä, niin pääkaupunkiseudulla sijaitsee näiden "iloisten veikkojen" Nottingham - sieltä pyritään rahat (luomuhinnoissa) viemään ...  ;D


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.02.17 - klo:05:43
Linkkaan tämän tähän ...

Luomutuote on hoikan valinta - luomun terveellisyys luultua pienempi (http://www.iltalehti.fi/elintavat/201702082200067197_el.shtml)

... koska tämä Suomessa uusi luomumyynnin markkinatutkija on keksinyt uuden kysymyksen tämän tutkimiseen:

Lainaus
Hoikista suomalaisista peräti 38 prosenttia kertoo ostaneensa edellisellä kauppareissulla luomutuotteen, kun muiden kohdalla luku vaihtelee tutkimuksen mukaan 10 ja 20 prosentin välillä.
(lihav. HJ9

Sen, mitä tuli ostettua juuri viime reissulla, muistaa luultavasti paremmin kuin osaa arvioida paljonko ja kuinka usein sitä yleensä ostaa? Vrt. ideani, että (luvalla, tietysti) tarkistettaisiin kauppakassit eli ostokset heti kassan jälkeen (jonka esitin tuolla salamyyntikeskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=50.msg6156#msg6156) yhteydessä).

Tuo olisi sitten perustieto myös sen tarkemmassa tutkimisessa, miten luomun ostaminen muutoin jakautuu, mm. sosiaaliryhmittäin.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.04.17 - klo:06:57
Nyt Yhteishyväkin vetoaa tuohon HOK-Elannon selvitykseen:

Ei pelkkää hipsteriherkkua – luomua ostetaan nyt melkein joka kotiin (https://www.yhteishyva.fi/ruoka/ei-pelkkaa-hipsteriherkkua--luomua-ostetaan-nyt-melkein-joka-kotiin/05850216)

Edelleen voi vaatia, tai ainakin pyytää, että kyseisen tutkimuksen tuloksia avattaisiin enemmän. [...]

Jos ei tuota liikkeen omaa tutkimusta avata enempää (liikesalaisuus- tms. syistä), niin tämän tutkimuksen tulokset tulevat aikanaan olemaan täysin julkisia:

Tutkija tuntee pian ruokakassisi sisällön – S-ryhmän ostotiedot kertovat, mitä Suomi oikeasti syö (http://yle.fi/uutiset/3-9531974)

Jos tutkija päättää tarkastella myös luomun kulutusta, saamme varmaankin vastauksia moniin kysymyksiimme. Ja tämä olisi todellakin etu, tärkeä asia ja merkittävä ero eräisiin muihin luomukulutusta mitanneisiin tutkimuksiin:

Lainaus
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan asiakasomistajarekisteritiedot tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ruoan kulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

– Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään, toisin kuin ruokapäiväkirjoissa ja ruoankäyttökyselyissä.

Eli toivomme todella, että luomukulutuskin otettaisiin tuohon mukaan. Vaikka sitten (tuloksia tulkitessa) täytyykin muistaa, miten pääkaupunkiseutu tuossa suhteessa on koko maahan nähden hyvin poikkeuksellinen alue.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.04.17 - klo:12:56
Edellä on monin tavoin osoitettu, miten jakaumat luomun ostamisessa ovat hyvin vinot, sekä tuloluokittain että maantieteellisesti. Entäpä sitten halukkuus luomun ostamiseen tulevaisuudessa? Rohkeasti Pro Luomun luomukooste 2016 yleistää näin:

Lainaus
Puolet kuluttajista arvioi luomukulutuksensa lisääntyvän
lähitulevaisuudessa.

Mutta kun katsomme tarkemmin kuvaa (s. 15) niin tuo lisäostoksiin halullisten joukko koostuu luokista (joissa arvioitu luomuostosten määrä):

- lisääntyy paljon (8%)
- saattaa lisääntyä paljon (16%)
- lisääntyy ehkä vähän (29%)

Siis aivan yhtä vino jakauma kuin barometrien kertomissa nykyisissä luomuostamisissakin. Oikeastaan vain tuo 8% luultavasti todella aikoo ostoksiaan lisätä. Kun tiedämme luomun erityisen suosion gallupeissa, verrattuna kaupan tiskilla/hyllyillä/kassalla osoitettuun suosioon, niin tokkopa aivan varmasti sekään. Mutta melko varmasti eivät nuo kaksi muuta luokkaa.

Vielä täytyy verrata noita aikomuksia vanhaan. Jos kolmannes "tutkimukseen vastanneista ostaa luomua vähintään kerran viikossa" ja loput siis harvemmin, ei noiden lisäostoaikeiden toteutuminenkaan paljon asiaa välttämättä muuta. Kokonaiskysynnässäkään, mutta varmaankaan ei yhtään tässä luomuostajien sosiaalisessa ja maantieteellisessä jakautumisessa. Vaan voiko se jopa jyrkentyä: nuo 8% lisäostoksiin halukkaita voivat hyvinkin olla niitä, jotka jo nyt pääosasta luomun kulutuksesta vastaavat.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.05.17 - klo:08:00
Osoittikohan tämä MMM:n teettämä tutkimus tämän:

Kuluttajakysely: Luomuun suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kuluttajakysely-luomuun-suhtaudutaan-aiempaa-my%C3%B6nteisemmin-1.187237)

Lainaus
Luomun suosio on levinnyt pääkaupungista muuallekin.
[...]
Vuoden 2015 tutkimuksessa korostui vielä Suur-Helsingin alue, mutta nyt säännöllisiä luomuruoan käyttäjiä on entistä tasaisemmin koko maassa.


Katsotaanpa.  Molemmat tutkimusraportit löytyvät täältä (http://mmm.f/luomu).

Ja kyllä, niin se oli kuin epäilinkin. Ensinnäkin kyse on haastattelututkimuksesta. Siinä määrin kuin tuo väite on perusteltavissa, se on siis sitä, että nyt ihmiset ovat kertoneet ostavansa luomuruokaa säännöllisesti, entistä tasaisemmin koko maassa. Siinäkään ei ole tapahtunut mitään radikaalia muutosta, Suur-Helsingin alue kyllä edelleen korostuu, siinäkin.

Mutta juuri tuossa kysymyksessä ratkaisevaa on, mitä he ovat todella tehneet. Ja sitä asiaa pystyy katsomaan parhaiten kaupan tilastoista. Joista K-ryhmän jakauma (ks. edellä 06.10.16) on tuorein, ja osoittaa tylysti todellisen tilanteen: luomua myydään edelleen juuri Suur-Helsingin alueella ja muualla hyvin minimaalisesti.

Ja pientä ihmettelyä sananvalinnasta: kun kuitenkin jopa koko Suomessa kyse on hyvin pienistä myynnin prosenttiosuuksista, onko syytä puhua "luomun suosiosta"? Tämäkin yhteenvetoväite ...

Lainaus
Jo 1,5 miljoonaa suomalaista käyttää luomua päivittäin.

... on kysymyksestä, jossa vastausvaihtona oli "päivittäin tai lähes päivittäin" (lihav. HJ). Ja Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta, jotka ostavat ruokaa luultavasti "päivittäin tai lähes päivittäin" ...



Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.07.17 - klo:07:59
K-kaupan kartan (ks. edelllä) mukaan ei Puruveden seudulla kyllä erityisen paljon luomua myydä. Eli osuus on jotain välillä 0,13-1%. Mutta silti Puruvesi-lenti kertoo pääkirjoituksessaan näin:

Lähiruualle ja luomulle on markkinoita (https://www.puruvesi.net/2017/07/27/lahiruualle-ja-luomulle-on-markkinoita/)

Lainaus
Lähellä tuotettu ruoka on tällä hetkellä pop. Aivan tavallisistakin marketeista alkaa löytyä luomulihaa, kotiruokaa, paikallisia salaatteja sekä munia ja leipomotuotteita.
On ilahduttavaa huomata, että kaupat ovat selvästi parantaneet lähi- ja luomuruuan valikoimia.

Mutta ei kyllä siellä silti pahemmin mene kaupaksi.

Mutta se onkin näin (lihav. HJ):

Lainaus
Lähiruuassa ja luomutuotannossa korostuu paikallinen osaaminen ja terveellisyys. Onneksi tämän päivän kuluttajat osaavat arvostaa niitä seikkoja.
Luomun arvostuksen kasvu lisää toivottavasti sen kysyntää. Näin se mahdollistaa entistä useamman maaseudun yrittäjän elinkeinon ja tienestien säilymisen.

Eli "suomentaen": toivotaan, että tuonkin alueen luomu (ja lähiruoka?) menisi kaupaksi - pääkaupunkiseudulla.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.08.17 - klo:04:58

Sama juttu tässä Keskisuomalaisen väitteessä (http://www.ksml.fi/paakirjoitus/Maataloudesta-l%C3%B6ytyy-nyt-kasvun-mahdollisuuksia/1027107):

Lainaus
Luomu- ja lähiruokainnostus kasvaa edelleen. Luomutuotteille on Keski-Suomessakin niin kova kysyntä, että erityisesti lihan tuotantoa voisi olla paljon nykyistä enemmän.

Keskon kartta näyttää, että Keski-Suomi on pääosin 0,51-1% aluetta, laidoiltaan 0,13-0,5% aluetta. Ei ole kova kysyntä.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.08.17 - klo:19:14

Päätin kysyä Keskisuomalaiselta, mistä he ovat tuon tietonsa/käsityksensä saaneet. Erikseen kysyin, mistä on saatu tieto tuosta luomulihan kysynnästä maakunnassa. Kysyin palautelaatikon kautta, email-osoiitteeni antaen.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.08.17 - klo:02:47
Vastauksessaan Keskisuomailaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen vetosi ennenkaikkea tähän lähteeseen:

Lainaus
Suur-Jyväskylän Lehdessä 9.8. haastateltiin nimenomaan ProAgrian Keski-Suomen alueen luomuasiantuntijaa Eeva-Liisa Neuvosta. Hän kertoo Keski-Suomen tilanteesta mm. näin: tarjonta ei kohtaa kysyntää lihan lisäksi ainakaan vihannesten, karjan valkuaisrehun ja marjojen osalta.

Myös Keskisuomalaisen jutuissa on ollut mainintoja luomulihan tarjontaa suuremmasta kysynnästä.

Muut artikkelit viittasivat lähinnä Pro Luomun yleisarvioihin koko Suomen osalta. Niinpä lähetin Eeva-Liisa Neuvoselle tämän tiedustelun:

Lainaus
”Surkkarin” artikkelissa, joka perustuu haastatteluunne ...

”Luomusta on innostuttu yhtäkkiä, eikä tarjonta pärjää kysynnälle”

9.8.2017 | Saara Heiskanen "

… kerrotaan näin

”Luomutuotteiden myynti vähittäiskaupassa lisääntyi Pro Luomun mukaan viime vuonna 14 prosenttia koko Suomessa. Lähes kaikissa tuoteryhmissä luomun valikoima laajenee, ja viime aikoina erityisesti luomulihan kysyntä on kasvanut tuotantoa ripeämmin.

[...]

Silti tarjonta ei kohtaa kysyntää lihan lisäksi ainakaan vihannesten, karjan valkuaisrehun ja marjojen osalta Keski-Suomessa. Luomuvihanneksia tuotetaan ProAgrian Keski-Suomen alueen luomuasiantuntija Eeva-Liisa Neuvosen mukaan sekä koko maassa että Keski-Suomessa melko vähän.”

Olisin kunnioittavasti tiedustellut, mihin perustuu käsityksenne, että luomulihan kysyntä juuri Keski-Suomessa olisi kasvanut? Onko Pro Agria tehnyt erillisen markkinatutkimuksen Keski-Suomen osalta tms.? Luomuostothan maakunnassa yleensä ovat olleet suhteellisen vähäisiä, ainakin K-ryhmän tietojen mukaan, vain noin tai alle 1 prosenttia


PS. Tuosta "Surkkarin" jutusta olikin jo täällä puhetta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg10560#msg10560).


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.08.17 - klo:01:47
Inkeri Pasanen lähetti vielä tämän lisäselvityksen:

Lainaus
Hei,

pahoitteluni vastaukseni viipymisestä. Markkinatutkimuksia en onnistunut löytämään. Kaikki haastattelemani lähteet nojautuvat useista eri suunnista tulleisiin, samansuuntaisiin kokemusperäisiin tietoihin.

Esim. Pro Luomu –yhdistyksen toiminnanjohtaja vastasi kysymyksiini näin:

Maakuntakohtaisia myyntietoja ei ole saatavissa. Me kysymme kaupparyhmiltä valtakunnalliset myyntiluvut, mutta maakunnallisia meillä ei ole. Parhaiten ne todellakin saa kysymällä kaupasta. Toki, myynneissä näkyy myydyt luomutuotteet, jotka esim. heikon lihan tarjonnan vuoksi ovat varmaan aika matalat. Kysyntä on siten eri juttu kuin myynti.

Parhaiten tuotantoluvut saa Keski-Suomen Elystä. Keski-Suomessa on myös Luomuks-hanke, joka tuntee alueen luomun hyvin. En tiedä, oletko jo nähnyt, mutta ohessa on sinulle linkki maakuntien luomun esittelyihin. http://proluomu.fi/hankkeet/koordinaatiohanke-2015-2017/viestintakampanjat/luomu-maakunnassa-koosteet/. Siitä löytyy myös hyvä esittely Keski-Suomesta ja lopusta LUOMUK-hankkeen yhteystiedot.

Eeva-Liisa Neuvosen vastausta vielä odottelen, muistutin häntä asiasta.

Luomuks-hankkeen maakuntakoosteessa 2016 (löytyy tuosta linkistä) ei myöskään ollut mitään muuta tietoa, kuin tällainen ("kokemusperäinen"?) mutu-luonnehdinta:

Lainaus
Luomutuotteiden markkinat kasvavat myös Keski-Suomessa

Tuo Keskisuomalaisen lause ...

Lainaus
Luomutuotteille on Keski-Suomessakin niin kova kysyntä, että erityisesti lihan tuotantoa voisi olla paljon nykyistä enemmän.

... sulaa siis sellaiseksi, että eräiden kauppiaiden tms. mielestä näyttää siltä. Joiden kauppiaiden mielikuva on voinut syntyä jo siitä, että jos viime kuussa meni kaupaksi meni yksi luomujauhelihapaketti, ja tässä kuussa kaksi, niin kysyntähän on kaksinkertaistunut, nousussa, noussut jo 100%!

Tähänastinen lopputulema on kyllä se, että väitteet luomutuotannosta ja sen laajenemisesta ovat alueellisella tasollakin kyllä useimmiten faktoihin perustuvia, mutta taas väitteet kysynnästä, ja varsinkin tulevasta kysynnästä, ovat tällä alueellisella tasolla käytännössä tuulesta temmattuja.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.08.17 - klo:17:55
Koska en  Eeva-Liisa Neuvoseltä muistutuksen jälkeenkään ole vastausta saanut, uskallan tulkita asian näin (edellisenkin pohjata):

hänenkin arvionsa perustui siihen tunnetusti vankkaan mutu-menetelmällä saatuun tietoon.

Jolla pohjalla saatua "tietoa" siis hyvin vapautuneesti luomun pakaikallisesta tai alueelisesta kysynnästä nain julkaistaan. Tuulesta temmatuna, siis. Ei ole hyvän lehtimiestavan periaatteiden pohjalta kovin kaunista, mutta siihen ei oikaisuvaatimuksin voi ehkä tarttua?

Jos Eeva-Liisa Neuvoseltä tulee kuitenkin myöhemmin vastaus, tottakai sen täällä julkaisemme.

Toisaalta ja samalla toivomme tietysti, että K-ryhmä julkaisee uudelleen päivitettynä edellä mainitun kuntakartan luomun kysynnästä eli todellisesta myynnistä. Tietysti toivoisimme samaa S-ryhmältäkin, mutta kuten edellä saimme tietää, se ei sitä aio tehdä.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.17 - klo:18:05
Eeva-Liisa Neuvonen viittasi vastauksessaan tänään Pro Luomun tilastoihin koko maasta, ja jatkoi sitten näin:

Lainaus
Keskustelimme toimittajan kanssa yleisesti luomutuotteiden tarjonnasta ja mutta erityisesti lihan osalta luomubroilerin tarjonnasta. Kaupoista, joista luomutuotteista suurin osa ostetaan, saa yleisimmin luomunaudanlihaa ja sitäkin yleensä jauhelihana. Luomulampaan lihaa saa satunnaisesti, samoin luomubroileria. Luomulihan kysyntä on kasvanut myös täällä Keski-Suomessa koska luomulihaa todellakin kaupoista saa. Vielä viitisen vuotta sitten luomulihaa löytyi tietyistä kaupoista, mutta tällä hetkellä sitä saa S-marketeista ja monista K-marketeista myös pieniltä paikkakunnilta – ei enää pelkästään Jyväskylän alueelta. Ja kauppahan ei tunnetusti pidä valikoimissa artikkeleita, joilla ei ole menekkiä!
 
Keski-Suomessa luomukotieläintiloja on Eviran tilastojen mukaan 33 kpl. Näistä suurin osa on naudanlihaa tuottavia tiloja. Keski-Suomessa on luomulammas- ja naudanlihaa tuottavia tiloja, jotka myyvät lihaa suoraan tilalta. Luomulihaa suoramyyvien tilojen määrä on lisääntynyt. Tämäkin kertoo luomulihan kysynnän kasvusta.


Epäilemättä tuosta voidaan jotain sinne suuntaan päätellä, myönnetään. Mutta silti se on tuntumatietoa, Neuvosen itsensä tai kauppiaiden.

Karrikoiden: jos asiantuntijat kertovat, että luomulihan kysyntä on alueella kasvussa, kauppiaat heitä kuultuaan ottavat sitä valikoimiinsa. Ja pitävät sitä siellä, ainakin jonkin aikaa (kysyntähän syntyy osin sitä, että tavaraa tarjolla on). Ja jos asiantuntijat näkevät luomulihaa valikoimissa, he päättelevät siitä, että sen kysyntä on kasvussa.  ;D

Nythän ei enää voi pitää itsestään selvyytenä edes kauppiaan puolueetonta ahneutta! Ainakin S-ryhmällä on havaittavissa selvää puöltoa ja jopa ideologista pyrkimystä edistää luomua ja sen myyntiä, voitoista riippumatta.

Nyt olisi ihan erikseen tarvetta luvuille, paljonko sitä luomulihaa todella myydään eri alueilla. Sen lisäksi, että koko luomumyynnin ja sen osuuksien alueeliset luvut päivitettäsiin, ja julkaistaisiin.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.17 - klo:03:31
Vielä siitä, miten havainnot tehdään myös tulkinnan ja ennakko-odotusten kautta. Minä olisin tulkinnut tämän ihan toisin:

Lainaus
Kaupoista, joista luomutuotteista suurin osa ostetaan, saa yleisimmin luomunaudanlihaa ja sitäkin yleensä jauhelihana. Luomulampaan lihaa saa satunnaisesti, samoin luomubroileria.

El siten, että kysyntä ei ole merkittävää (saati kasvamassa), koska yleensä tarjotaan vain sitä jauhelihaa, joka on halvinta, jolloin sitä saattaa mennä kaupaksi ja jonka tarrjolla pitämisestä ei aiheudu isoja kustannuksia (se ei yleensä tai tuskin koskaan ole esim. lihatiskillä). Sen sijaan juuri niitä tuotteita, joista kovasti julkisuudessa puhutaan, ei sitten jatkuvasti tarjolla ole, joten niitä ei juuri mene.

Luomubroilerista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.0) meillä on loma laajempi keskustelumme. Samoin olemme muutamaan otteeseen käyneet läpi luomukinkun kuulemma hurjan kysynnän, koko maassa, tästä alkuperäisestä havainnosta (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=152) alkaen. Niistäkin keskusteluista näkyy, miten havaintoja voi tulkita monella tavalla, tietysti mukaan lukien omat tulkintamme, joissa niissäkin tietysti asenteemme asiaan näkyy.

Mutta jonkinlaista objektiivista pohjaa sitten löytyy juuri niistä tilastoista. Valitetavasti täytyy sitten seurata asiaa ajan kanssa: vasta ensi vuonna siten tiedämme oliko Keski-Suomen kysyntä kasvavaa: eli menikö luomua siellä enemmän kaupaksi kuin ennen. Ja sitä luomulihaa.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.09.17 - klo:07:10
Näin aika löysästi tehty tutkimus ja sen pohjalta löysästi tehty yleistys muuttuu ikäänkuin faktaksi. Tästä blogista (http://www.lily.fi/blogit/isyyspakkaus/yha-enemman-luomuna-kiitos):

Lainaus
Kun vielä pari vuotta sitten luomua suosittiin lähinnä pääkaupunkiseudulla ja ehkä hieman yllättäen 39 - 45 -vuotiaiden miesten joukossa, nyt luomua käytetään tasaisemmin koko maassa ja myös kaiken ikäiset naiset ostavat säännöllisesti luomutuotteita. Päivittäin luomutuotteita kuluttaa jo 1,5 miljoonaa suomalaista. *)

Luomutuotteiden myynti on puolestaan kasvanut viidessä vuodessa (2011 - 2016) huimat 67 %, ja pelkästään viime vuonna kasvua oli 14 % verrattuna edelliseen vuoteen. **)

*) Tutkimus: Kampanja lisäsi luomun tunnettuutta ja siihen suhtaudutaan yhä myönteisemmin / MMM.fi, toukokuu 2017
**) Luomun myynti huimassa kasvussa: +14% vuonna 2016 / Proluomu.fi, tammikuu 2017

Kuten edellä on osoitettu, mikään ei oikeastaan viittaa tuohon kulutuksen tasaistumiseen, sosiaalisesti tai alueellisesti. Sitä väitettä nyt vaan tunnutaan tarvittavan, myyntipuheessa. Ks. myös edellä 6.5.17.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.10.17 - klo:07:50
Valio Luomu on laittanut telkkariin mainoksen, joka on saanut nimenkin, "Heijastuksia". Se on laitettu myös YouTubeen:

https://m.youtube.com/watch?v=DVo3fj084Ck

Sikäli se heijastaa aika hyvin todellisuuttakin, että se on kuvattu pääosin Helsingissä, mm. kaupungin metrossa. Aivan oikein: luomu kun on pääosin helsinkiläisten "juttu". (Tekstissäkin vilahti luomumainosten ja piilomainosten klassikko, jota ei ollutkaan pitkään aikaan käytetty. Nuorehkon ihmisen sanomana: "Se on mun juttu.")


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.10.17 - klo:07:31
Itse tuota luomun kuluttajabarometria 2017 ei ole kumma kyllä nyt laitettu verkkoon, vaan ainoastaan lyhyt esitys siitä Luomuelintarvikepäivänä. Niinpä olemme Kottilan tulkintojen varassa, samoin kuin asiasta kirjoittava media.

Onko mm. luomukulutuksen jakaumassa todella tapahtunut isoja muutoksia, kuten Pro Luomun  tiedote kertoo? Emme tiedä, täytyy nyt vain odottaa. Kuten barometrin 2015 käsittely edellä osoittaa, tulokset tästä kyselystä voivat olla hyvinkin tulkinnanvaraisia, ja siten, etteivät Kottilan tulkinnat välttämättä ole lainkaan realistisia.

Nyt mm. se väite, että luomun kulutus olisi alueellisesti ja sosiaalisesti tasaistunut, ehtii mediassa upota (yleisöön) ikäänkuin faktana, vaikka se on muun tiedon pohjalta (ks. edellä) hyvin epäilyttävä.

***

Siinä tietyssä paikallislehtien "kimpassa" Pro Luomun uutinen leviää nyt otsikoituna:

Lainaus
Hurja luku: jo näin moni suomalainen ostaa luomua viikoittain

Tuossa on luultavasti vähän "terästystä" asiaan. Asian vastausvaihtoehdoissa kun ilmeisesti oli valinta "noin kerran viikossa".  Jonka senkin osuus oli tuon em. esityksen mukaan laskenut vuodesta 2015 yhdellä prosenttiyksiköllä! (Tosin sitä useammin käyttävien osuus oli pari prosenttiyksikköä noussut.) Mutta nuokin täytyisi tarkistaa tuosta itse luomubarometrista.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.10.17 - klo:09:06
Tuo Luomubarometri 2017 on luvattu nettiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg10818#msg10818) parin viikon sisällä. Siitä ei luultavasti kuitenkaan saada kovin paljon lisätietoa kulutuksen jakautumisesta, koska siinäkin käsittääkseni kysytään edelleen entiseen tapaan ostojen useutta, ei määriä.

Sen sijaan tällä hankkeella on mahdollisuus näihin kysymyksiin hyvinkin eksaktisti vastata:

"Kansainvälisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus" – S-ryhmä tarjoaa vapaaehtoisten ostodataa yliopistojen käyttöön (http://www.marmai.fi/uutiset/kansainvalisestikin-ainutlaatuinen-mahdollisuus-s-ryhma-tarjoaa-vapaaehtoisten-ostodataa-yliopistojen-kayttoon-6636421)

Sikäli mikäli ostosten luomuisuus on tuossa ostodatassa mukana. Ja miksei se olisi? Hyvin luultavasti on. Tai ainakin "koneen" löydettävissä: ostettu tuote on "luomubanaani". Jos luomuostoksia päätetään tutkia, niihinkin pätee tämä:

Lainaus
Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään", Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.

Jos vielä tiedämme, että S-ryhmä myy suurimman osan luomuruoasta, tuloksen uskaltaa sitten (varovasti, toki) yleistää koskemaan koko Suomeakin.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.10.17 - klo:09:41
Nyt uusi kuluttajabarometri on verkossa:

Luomun kuluttajabarometri 2017: luomu arkipäiväistyy (http://proluomu.fi/aineistot/luomun-kuluttajabarometri-2017/)

Muutokset edelliseen ovat kyllä hyvin pieniä. Tietysti voi jollakin tavalla sanallisesti suuntaa myös luonnehtia,  mutta mitään merkittävää, "hurjaa", ei kyllä tullut esille. Ja todellakin, vaihtoehto oli "noin kerran viikossa". Eikä tuo tieto edelleenkään paljon kerro, kun mukana ei ole tietoa siitä, paljonko ostettiin. Pari luomubanaania? Vai kokonainen luomubroileri ja siihen sopivat luomulisukkeet?

Tätä väitettä täytyy vielä tutkia tarkemmin ...

Lainaus
Kulutus on levinnyt pääkaupunkiseudulta suuriin kaupunkeihin, eri tuloluokkiin ja muidenkin kuin korkeakoulutettujen keskuuteen.

... sikäli kuinka se on tuon aineiston pohjalta mahdollista. Mistään mullistavasta muutoksesta ei siinäkään näytä olevan kyse: olisiko ostaminen hiukan levinnyt pääkaupunkiseudulta muihin yliopistokaupunkeihin? Siis ostamisen useus. (Edellä mainitulla S-ryhmän datalla ja sen analyysillä on selvää "sosiaalista tilausta"!)

Eli sama analyysi, mikä on täällä tehty barometristä 2015 (ks. triidin alkuosa), taitaa kyllä nyt jäädä voimaan.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.11.17 - klo:04:03
Luomuinstituutti kertoo:

Luomuinstituutti mukana alueellisesti kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuinstituutti-mukana-alueellisesti-kestavan-ruokajarjestelman-kehittamisessa/2/?ref=etusivu)

Lainaus
Sitra käynnistää neljällä alueella kestävän ruokajärjestelmän kehittämishankkeet. Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä edistää terveyttä, tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Tämä luo kannattavuutta koko ruokajärjestelmään. Luomuinstituutti on mukana kumppanina Järvi-Saimaan alueen hankkeessa.

Edelliseen keskusteluun viitaten tuntuisi kyllä siltä, että jos alueellisesti kestävä ruokajärjestelmä om sellainen, jossa tuotettaisiin alueella syöty ruoka, niin silloin tuollakin alueella luovuttaisiin turhasta luomutuotannosta, koska se ei juuri mene alueella kaupaksi?

(Varsinkin tietysti, koska siitäkin vähäisestäkin luomukulutuksesta n. 50% on luultavasti kahvia ja banaaneita, ym. tuontiruokaa.)

Linkki Sitran sivulle:

https://www.sitra.fi/uutiset/nelja-aluetta-harppaavat-kestavan-ruoan-edellakavijoiksi/

Eipä ole siis sekään säikähtänyt Ruralia-instituutin selvitystä, jonka mukaan luomusta ei ole alueellisestikaan taloudellista hyötyä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.msg10645#msg10645). Tuosta kumppanuudesta päätellen, itse tuo Sitran hankekuvaus ei luomua tuo esille.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.01.18 - klo:06:17
Tästäkin kilpailusta voi huomata ...

http://proluomu.fi/hevi-kilpailun-kaksoisvoitto-k-supermarket-kasarmille/

... että luomumyyntiään eniten lisänneet ja siitä palkitut liikkeet sijaitsivat pääkaupunkiseudulla tai sitten muussa suuressa kaupungissa (Tampere).

***

Tähän voimme kommentoida ...

Lainaus
Luomukilpailun raatiin kuulunut myyntipäällikkö Annika Hongell-Hakkarainen Satotukusta arvostaa suuresti kauppojen työtä luomuhevin hyväksi.

– On mahtavaa huomata, että luomua ei enää pidetä välttämättömänä pahana, vaan sen tuotevalikoimaa ja esillepanoa kehitetään kaiken aikaa paremmaksi.

... ettei se meidänkään mielestämme ole mitenkään välttämätöntä. Ja että kyllä sen esille panossa luomun kauppiailla on ollut käytössä kaksi strategiaa. Joista toinen ei käytä parempaa esillepanoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=50.msg5175#msg5175).

***

Ihan erikseen sitten odottelemme Pro Luomun päivitettyjä lukuja siitä, paljonko kotimainen luomutuotanto sai viime vuonna (2017) vihanneksia ja hedelmiä tuotettua. Niistä uskallamme jo etukäteen arvata, ettei lainkaan sellaisista prosenttiluvuista puhuta kuin noiden palkittujen liikkeiden myynnissä.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.03.18 - klo:07:17
Huomasinpa muuten, että myös Kiuruvesi, joka mainostaa kuntana itseään "Luomu-Suomen pääkaupunkina", oli tuossa Keskon kysyntäkartassa merkitty hyvin vaaleanvihreällä värikoodilla, joka viittasi luomun 0,13%-0,5% osuuteen kokonaismyynnistä.

Niinpä siellä katsotaan, että Kiuruveden asukkailla on veronmaksajina varaa (ja halua) siihen, mihin heillä ei yksityisinä kuluttajina ole.

Mutta näin väitetään silti olevan ja näin halutaan siellä jatkaa:

Kiuruvetisillä on sama luomuvisio (http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/960/)

Lainaus
Edellisestä strategiasta haluttiin säilyttää visio luomu-Suomen pääkaupungista, koska luomusta Kiuruvesi tunnetaan.

No, tunnetaan ja tunnetaan, koska kunnan johto ja sen palkkaamat mainosmiehet ovat sitä vuosia toimittaneet. Tavallista kunnan asukasta ei tuo juuri koske tai kosketa. Jos olisi mahdollista (eli hellppoa, ilmaista) aina asiat tarkistaa, ihan kiva olisi selvittää, uskovatko kiuruvetiset todella väitetyllä tavalla yksimielisesti luomuun.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.18 - klo:08:13
Myös tuore Luomu Suomessa 2017 (https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/) käyttää tätä Luomubarometrilla eli kyselyllä aikaansaatua tulosta kuin faktaa:

Lainaus
Luomukuluttaja
• Yli puolet suomalaisista ostaa luomua säännöllisesti eli
vähintään kerran kuukaudessa. Luomun käyttö on viime
vuosina arkistunut ja levinnyt yhä laajemmalle.

Samoin tässä  luomuseminaarissa (https://www.lyyti.fi/reg/Luomu_yhteiskunnassamme_ja_kuluttajien_valinnoissa_9237), sen toiseen teemaan johdattelussa:

Lainaus
Luomun kulutuskysyntä on kasvussa. Luomubarometrin mukaan jo yli puolet suomalaisista ostaa säännöllisesti luomutuotteita ja 28 % suomalaisista voidaan lukea kuuluvan luomun aktiivikuluttajien joukkoon. Voiko luomukuluttajuus kasvaa Suomessa marginaalista valtavirtaan?

Oikeastaan tuota väitettä (tai noita väitteitä) ei saisi tuolla tavalla lainkaan faktana pitää, ennen kuin se/ne on testattu tällä vaihtoehtoisella menetelmällä ja datalla:

Sen sijaan tällä hankkeella on mahdollisuus näihin kysymyksiin hyvinkin eksaktisti vastata:

"Kansainvälisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus" – S-ryhmä tarjoaa vapaaehtoisten ostodataa yliopistojen käyttöön (http://www.marmai.fi/uutiset/kansainvalisestikin-ainutlaatuinen-mahdollisuus-s-ryhma-tarjoaa-vapaaehtoisten-ostodataa-yliopistojen-kayttoon-6636421)

Sikäli mikäli ostosten luomuisuus on tuossa ostodatassa mukana. Ja miksei se olisi? Hyvin luultavasti on. Tai ainakin "koneen" löydettävissä: ostettu tuote on "luomubanaani". Jos luomuostoksia päätetään tutkia, niihinkin pätee tämä:

Lainaus
Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään", Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.

Jos vielä tiedämme, että S-ryhmä myy suurimman osan luomuruoasta, tuloksen uskaltaa sitten (varovasti, toki) yleistää koskemaan koko Suomeakin.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.05.18 - klo:04:35
Seitsemän vuotta sitten Nielsen ja Luomuliitto päätyivät tällaiseen tulokseen tästä ostosten jakautumisesta:

https://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/joka-kolmas-suomalaistalous-ostaa-saannollisesti-luomuruokaa

Lainaus
AKTIIVIT SYÖVÄT YLI PUOLET LUOMUSTA

Luomua aktiivisesti ostavien talouksien osuus on kahdessa vuodessa noussut viidestä prosentista seitsemään prosenttiin kotitalouksista. Nyt aktiivitalouksia on 175 000 ja luomun osuus niiden ruokakorista on yli neljä prosenttia. Aktiivikäyttäjissä on paljon nuoria, vielä sinkkuja tai aivan pienten lasten vanhempia.

Käytännössä aktiivitaloudet ostavat 54 prosenttia kaikesta myydystä luomuruuasta. Yhteensä aktiiviset ja säännölliset taloudet kerryttävät 86 prosenttia luomuun käytetyistä euroista.

Säännöllisiin käyttäjiin lasketaan taloudet, joiden ostoista yli 0,8 prosenttia, mutta alle 4 prosenttia on luomua. Säännöllisiin käyttäjiin kuuluu nyt 22 prosenttia kaikista talouksista. Säännöllisissä käyttäjissä painottuvat iäkkäämmät sinkut.

Tuo tulos on jo lähempänä meidän arvioitamme. Kiinnittäisin huomiota siihen, että Nielsenin tutkimustavassa on selvästi  yritetty tutkia, kuinka paljon luomua ostetaan. Sittemmin Pro Luomun teettämissä tutkimuksissa on keskitytty ostamisen useuteen, (rahallisista) määristä piittaamatta.

Olisi jo aika palata määriä tutkivaan tapaan. Varsinkin, kun S-ryhmän ja Tampereen yliopiston yhteistyösopimuksen kautta siihen on avautunut aivan uudenlainen, erinomainen mahdollisuus. Kuten jo edellä 15.10.17 olemme ehdottaneet.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.06.18 - klo:18:21
Näin tämä hanke toteutuu:

Suomalaisten ruokavalintoja tutkitaan yli 60 000:n S-ryhmän asiakkaan ostos­tiedoista – ”Tietomääränä tämä on käsittämätön aineisto” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005726760.html)

Josta tietysti seuraa se, että em. Pro Luomun yritykset tutkia luomukysyntää ja sen jakautumista ja laajuutta siirtyvät historialliseksi aineistoksi, korkeintaa asian tutkimisen pilotoinniksi tms.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.06.18 - klo:08:35
Tällainen K-kauppiaan tuntuma saa tässä uutisessa tilaa ja julkisuutta:

http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1761-kasvikset-ovat-nousussa-juhannuksen-ruokalistalla-mutta-ykkossuosikki-on-edelleen-selva

Lainaus
K-market Koivukujan kauppias Pekka Harinen nostaa kasvistrendien lisäksi esille luomun ja gluteenittomuuden.

Hänen kaupastaan en tietysti tiedä, mutta em. K-ryhmän kartassa vuodelta 2016 luomun kysyntä Nurmeksessa oli sillä alimmalla tasolla eli 0,13-0,5% kaikista ostoksista.

Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.

Historiaan saattavat sen myötä jäädä myös tuollaiset kauppiaiden mutu-tietoon perustuvat uutiset.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.06.18 - klo:08:29
Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.

Vaimoni sattui osumaan tuon tutkimuksen otokseen ja vastasi pitkähköön kyselyyn taustatiedoista ja mielipiteistään. Täytteli lomaketta sängyssä kannettavalla, ja luki otteita kysymyksistä minullekin siinä vieressä ääneen.

Kysymyksistä päätellen (tai niiden pohjalla arvaten) ilmeisesti myös luomuostoksia on aikomus tutkia.

Tarkennus (28.6.18), nämä kaksi yliopistoa ovat mukana:

Lainaus
Tällä viikolla noin miljoona suomalaista S-etukortin omistajaa saa sähköpostia S-ryhmältä. Viestissä kysytään etukorttilaisten suostumusta uuteen laajaan ruuankäyttötutkimukseen, jonka toteuttavat Helsingin ja Tampereen yliopistot.


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.06.18 - klo:04:23
Tässä on vähän lisätietoja tuon tutkimusprojektin suunnitelmista ...

Ruokakauppojen ostostietoja tieteen tueksi – S-ryhmän ja yliopistojen yhteistyö laajenee (https://www.s-kanava.fi/uutinen/ruokakauppojen-ostostietoja-tieteen-tueksi--s-ryhman-ja-yliopistojen-yhteistyo-laajenee/4564671_384136)

... mutta mukavampaa kiinnostuneille olisi, jos hankkeelle laitettaisiin ihan oma sivusto. Vielä en ole sellaista löytänyt, vaikka se olisi perustettukin. Siellä voisi ja saisi olla jopa mahdollisuus yleisön kommenteille - ja ehdotuksille tutkittavista asioista!

Lainaus
Koko valtakunnan kattava ostodata on tutkijan näkökulmasta aarreaitta: sillä voidaan tutkia esimerkiksi asiakasomistajien ruokavaliotyylejä ja elintapoja sekä niiden vaihtelua eri väestöryhmissä ja niitä ohjaavia tekijöitä, yksi vastuututkijoista, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.

Eli tämänkin Pro Luomun väitteen totuudenmukaisuus lienee hyvin helposti tarkistettavissa:

Lainaus
Luomun käyttö on viime
vuosina arkistunut ja levinnyt yhä laajemmalle.

Kuten - periaatteessa - voisivat selvitä monet muut edellä esittämämme kysymykset, erityisesti Luomubarometreihin liittyvät.

Yhtenä erityiskohtana: taustakysymyksiin kuului tiettyjä arvostuskysymyksiä, mm. luomusta ja Reilusta kaupasta (muustakin kylla). Se kiinnostaa, miten paljon nämä ilmoitetut arvostukset sitten näkyvät todellisessa ostokäyttäytymisessä. Siitä on varmasti saatavissa joku korrelaatio tms. ihan "suitsait".


Otsikko: Vs: Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.08.18 - klo:05:35
Tässä ei juuri ole uutta tietoa, mitään, mikä ei olisi edellä jo tullut esille:

Ullanlinnassa suositaan luomubanaaneja, Laajasalossa herkutellaan anjoviksella ja Käpylässä nautitaan suomalaisia pienpanimo-oluita – Miten ostoskorien sisällöt eroavat eri puolilla Helsinkiä? (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005784592.html)

Lainaus
HELSINGIN alueella ostetaan Alepa-ketjun ryhmäpäällikön Tuomas Mulon mukaan selvästi enemmän luomutuotteita kuin muualla Suomessa. Helsingissä luomua myydään eniten Käpylässä Koskelantien Alepassa.

No, ehkä sen verran, että aika ajoin tuon asetelman väitetään olevan muuttumassa (esim. Pro Luomu, ks. edellä). Mutta ei se siis ole mihinkään muuttunut.

Ei tämä "analyysikään"  hätkähdytä uutuudellaan tai terävyydellään:

Lainaus
Eräs merkittävä syy kulutus­eroihin on raha. Kaikkien varallisuus ei riitä esimerkiksi luomuruokaan.

Hiukan tuossa uutisessa on sellaista vinoumaa,  että luomuruoan ostaminen pitkin matkaa yhdistetään terveellisiin elintapoihin. Tähän tapaan:

Lainaus
Osassa lähiöistä seura­taan kanta­kaupungin tapaan ruoka­villi­tyksiä ja eletään hyvinkin terveel­lisesti, kun taas joissain muissa lähiöissä elämän­tavat ovat epä­terveel­lisempiä.

Taustaoletuksena tuossa selvästi on, että nämä "villitykset", kuten luomu, ovat (terveydellisesti) perusteltuja.


PS. Tuossa ei vielä ollut käytetty S-ryhmän ja yliopistojen "mega-aineistoa", vaan kyse oli HS:n pienehköstä erillisselvityksestä.