Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
22.10.18 - klo:13:15 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 9 10 [11]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Luettu 32477 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #150 : 28.07.18 - klo:07:19 »

YLE esittelee sarjassaan nyt luomututkijan. Aiemmin se esitteli biodynaamisen viljelijän.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/07/27/hyva-ruoka-ei-synny-sattumalta-kiteyttaa-keittiomestari-jaakko-nuutila

Nuutila näyttää nyt omaksuneen hyvinkin tieteelllisen maltillisen puhetavan:

Lainaus
– Tutkimus ei ole yksimielinen siitä, kumpi tuotantotapa, luomu vai tavanomainen on ympäristölle parempi. Täysin kiistaton asia on se, että jos meillä torjunta-aineet ja väkilannoitteet perustuvat uusiutumattomiin luonnonvaroihin, niin eihän sitä voi sanoa kestäväksi tuotannoksi. Moni ajattelee, että siinä vaiheessa, kun fosfori ehtyy niin on jo ehditty keksiä jo jotain muuta, mutta ihmiskunnan eettinen periaate on kuitenkin jättää seuraaville sukupolville sellainen maapallo, jossa voidaan elää.

Mutta tuossa kyllä kertomustaan jatkaessa harhaanjohtaa yleisöä reippaasti. Luomukaan ei pärjää ilman fosforia hetkeäkään. Ja jos ihmiset eivät näkisikään, miten se vippaa fosforinsa tavanomaiselta, niin kyllä Äiti Gaia näkee!  Cool

Harhaanjohtaa hän siinäkin (rivien välissä sanomassaan), että typpilannoitteen valmistus olisi uusiutumattomista (eli fossilista) luonnonvaroista riippuvaista, myös tulevaisuudessa.

Tässäkin on tiettyä pyrkimystä maltillisuuteen:

Lainaus
– Välillä kuulee sanottavan, että Suomi on luomun kehitysmaa. Näin jyrkästi en tilannetta luonnehtisi, mutta meillä on onnistuttu luomaan mielikuva, että tavanomainen ruoka on yhtä kuin luomu. Näinhän se ei missään tapauksessa ole, jyrähtää Jaakko Nuutila.

Kuten tässäkin:

Lainaus
– Keittiömestariaikoina luomu alkoi kiinnostaa, koska sen maku oli mielestäni parempi. En kuitenkaan tutkijana voi sanoa, että maku olisi parempi, mutta voin sanoa, että sen maku on erilainen.

Vaikka tuo maun erilaisuuskaan ei erilaisten sokkotestien ym. esille tulleiden tapausten perusteella ole mitenkään kiistatonta, sekään.
« Viimeksi muokattu: 28.07.18 - klo:15:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #151 : 04.08.18 - klo:02:00 »

Tämä uusin Luomuinstituutin esilletulo ...

Ruoan ympäristövaikutusten vähentäminen on ruoantuottajien, ruokaketjun muiden toimijoiden ja kuluttajien yhteinen asia

... on varsin merkillinen. Vai yrittääkö se olla ovela?

Lukijoita syyllistetään ensin aika tavalliseen tapaan heidän eläintuotteiden kulutuksestaan:

Lainaus
Kuluttajat kaipaavat tietoa kestävämmistä vaihtoehdoista valintojensa tueksi. Eläintuotanto osoittautuu tässäkin tutkimuksessa ympäristöä selkeästi enemmän kuormittavaksi kuin kasvintuotanto. Lihan, maidon, kananmunien tuotanto ja vesiviljely vaativat nykyisin noin 83 % maapallon viljelyalasta, aiheuttavat 56-58% ruoantuotannon ympäristökuormituksesta, mutta tuottavat vain 37 % ruokamme proteiinista ja 18 % kaloreista.

Toisaalta kestävämpiä tuotantotapoja kuulemma olisi, elläintuotteetkin mukana pitäen:

Lainaus
Tuottajien välinen suuri vaihtelu ympäristökuormituksessa tarkoittaa sitä, että tuotantoa kehittämällä on mahdollista vähentää  ympäristökuormitusta. Olisikin tärkeää kohdistaa kehittämistoimia tiloille, joilla kuormitus on suurta. Tutkimuksen tehtävänä on tarjota viljelijöille työkaluja, joiden avulla heillä olisi mahdollisuus tarkastella ja tunnistaa oman tilan tuotannon ympäristövaikutuksia sekä testata ja ottaa käyttöön ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. Parempien ratkaisujen valintaan vaikuttaa suuresti se, mistä haitalliset ympäristövaikutukset syntyvät.

Mutta mitä ne olisivat, mitä viitattu alkuperäinen tutkimus niistä on osoittanut, sitä ei sanota. Kesken kaiken vain hypätään tähän:

Lainaus
Luomutuotanto tarjoaa viljelijöille yhden vaihtoehdon tavoitella vähän ympäristöä kuormittavaa tuotantoa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että luomutuotannossakin on tilojen välillä suuria eroja ja siksi kestävyyden parantamisessa tilakohtainen tarkastelu on keskeisellä sijalla. Muutos, joka vähentää tuotannon ympäristökuormitusta yhdellä tilalla, voi olla toisen tilan näkökulmasta epäolennainen asia.

Sanottiinko siinä alkuperäisessä tutkimuksessa luomusta yhtään mitään? Ainakaan abstraktissa ei sanota.

Vai antaako Sari Iivonen vain ymmärtää niin?

Hankalaa taas tälläkin kertaa tarkistaa.


PS. Kun lienee aika selvää, että eläintuotteiden tuotanto luomumenetelmin lohkaisisi vielä nykyistäkin suuremman palasen mm. villjelypinta-alasta? Ja luomuviljelyn keskeinen puolustus nykyisin taitaa olla se, että se on maailman mittakaavassa hyvin vähäistä, se noin 1 prosentti?

PS2. Tuolla artikkelillaan Iivonen saattaa mahdollisesti haluta jatkaa tätä Hesarissa tavallaan jo käytyä keskustelua? Ja "lämmiittää" uudelleen hänen ja Kottilan siinä esittämän väitteen, että luomuviljely olisi ihan kelvollinen osa- tai erillisratkaisu (jossain, esim. Suomessa?), vaikkei sillä maailmanlaajuista merkitystä olekaan?
« Viimeksi muokattu: 04.08.18 - klo:09:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #152 : 26.08.18 - klo:04:19 »

Jan-Olov Johansson:

Torkans effekter på debatten
”Ekologiska jordbruk kan klara torkan bättre” läser jag i flera tidningar, allt ifrån Aftonbladet till Land lantbruk


Lainaus
Låt oss börja med att titta på vem som ligger bakom nyheten.

Det visar sig vara föreståndaren för ”Centrumet för ekologisk produktion och konsumtion” på SLU, som gett en radiointervju.

Att hon ser fördelarna med ekologisk odling är ungefär lika överraskande som att Isabella Lövin förespråkar Miljöpartiet.

Onko nyt niin, että nyt on Ruotsissakin on asiassa tunnustuksellista tutkimusta? Tuo mainittu keskus Luomuinstituutin tapainen järjestely?

Joka tapauksessa näyttää siltä, että eräät tiedemiehet, mutta varsinkin eräät journalistit olivat suorastaan pakotettuja näkemään asian siten, kuin näkivät. Toiveajattelu, ideologia muuttuu faktaväitteiksi: luomuviljely nyt kertakaikkiaan parantaa maaperää. Sitä kasvukuntoa. Vaikka näyttöä asiasta oli niukalti, jos ollenkaan.

Lainaus
Rimliga motfrågor borde i vilket fall vara: Hur vet ni det?  Och varför är det så?

 Granskar man uttalandet lite närmare så ser man att det bygger på ett antagande som låter så här: “jordar med högre mullhalt klarar torkan bättre. Ekologiska gårdar har i genomsnitt lite högre mullhalt så därför borde de klara torkan bättre”.

 Bakom uttalandet finns alltså inga hårda fakta, inga försöksresultat, än mindre någon forskning. Istället en slags förhoppning om att det borde vara så.


PS. Tuon linkin ja kirjoittajan löysin Staffan Danielssonin kautta.
« Viimeksi muokattu: 26.08.18 - klo:09:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #153 : 11.09.18 - klo:04:04 »

USA:ssa mennään nyt tällaiseen tukimalliin:

Organic group seeks promotion and research campaign without USDA

Eli kun valtio lopetti luomututkimuskeskuksen rahoittamisen, sille etsitään nyt tukea suurelta luomualan kaupalliselta järjestöltä.

Mekin täällä olemme esittäneet retorisen kysymyksen, miksei meillä toimita samoin. Jos ja kun varsinainen tutkimus ja myynnin edistäminen on luomututkimuksessa vaivoin eroteltavissa, tuntuisi perusteltavalta, että ne jotka asiasta hyötyvät, myös kustantaisivat lystin.

Vastaväitteenä voi tietysti kysyä, eikö tutkmuksen objektiivisuus tuollaisesta järjestelystä kärsi. Mutta eikö saman voi jo kysyä niistä järjestelyistä, joita Suomessa on tehty? Tai Ruotsissa, ks. juuri edellä.
« Viimeksi muokattu: 11.09.18 - klo:04:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #154 : 25.09.18 - klo:05:52 »

Alex Berezowin mukaan USA:stakin löytyy tällainen akateemisen luomututkimuksen keskittymä:

Viewpoint: UC-San Francisco is the ‘academic home of the anti-GMO movement’

Kyse ei ole kyllä ihan samasta asiasta kuin edellisessä puheenvuorossa. Tuon yliopiston toiminta ei liene ollut osa siinä mainittua valtion rahoittamaa ohjelmaa.
« Viimeksi muokattu: 25.09.18 - klo:06:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #155 : 18.10.18 - klo:08:50 »

Tämä ei ole kyllä akateemista *), mutta opetusta kuitenkin:

Ravintolakoulu Perhosta valmistuu ympäristötietoisia ravintola-alan ammattilaisia

Lainaus
Suomen vanhimmassa ravintolakoulussa on sitouduttu vahvasti kestävän kehityksen opettamiseen. Perhosta valmistuu  ympäristötietoisia alan ammattilaisia, joille luomutuotannon tuntemus ja luomun käyttö ruoanvalmistuksessa ovat keskeisiä asioita. Perho liittyi Portaat luomuun -ohjelmaan syksyllä 2014, mikä osaltaan vahvistaa kestävän kehityksen toimintoja.
(lihav. HJ)

Lainaus

Kokkiopiskelijoista suurin osa suorittaa Kestävän gastronomian -tutkinnon osan, jonka tavoitteena on erityisesti oppia tuntemaan luomu-, lähi- ja paikallisruoantuottajia ja kestävän kehityksen mukaisia elintarvikkeita ja raaka-aineita. Ruoanvalmistuksessa perehdytään ruokien alkuperään ja opiskelija oppii tuntemaa lähiruokakulttuurin erityispiirteitä ja historiaa ja samalla ymmärtää ruoan aidon maun, puhtauden ja reilujen tuotantotapojen merkityksen biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Opiskelijat pääsevät tutustumaan lähialueen tuottajiin ja osallistumaan Herttoniemen osuuskunnan peltotöihin.

(lihav. HJ)

Ja vielä:

Lainaus
Omista luomutuotteista ollaan ylpeitä

Ravintolakoulu Perho omistaa 10 sato-osuutta Herttoniemen ruokaosuuskunnassa. Biodynaamisesti viljelty pelto tuottaa muun muassa perunaa ja sipulia, maissia, pinaattia ja härkäpapua ja salaatteja, joita toimitetaan koko satokauden ajan ravintolan keittiön ja koulun opetuskeittiöiden käyttöön viikoittain.

Sikäli, että ainakin osasta koulutettavia tulee myös itsenäisiä ravintolayrittäjiä, varmaan ko. kurssin yhtenä jaksona olisi syytä olla myös osio "luomuhinnoittelu".

______________

*) mietin hetken, minne tämän huomioni täällä sijoittaisin, mutta ei sitä oikein voinut tännekään laittaa ..  Iskee silmää

Radio Suomesta tulee paraikaa juttua tuosta Perhon pellosta, mutta ainakin tähän mennessä ohjelmassa on maltettu olla sanomatta, että kyse on biodynaamisesta viljelystä. Katsotaan, tuleeko siitä jotain myös nettiin, ja mainitaanko biodynaamisyydestä siellä.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10420



Profiili Sähköposti
« Vastaus #156 : 19.10.18 - klo:07:43 »

Vai onko tässä kyseessä aivan eri pelto?

https://areena.yle.fi/1-4571387

Lainaus
Ruoka jota syömme, kasvaa pellossa. Ajatus kuulostaa maailman yksinkertaisimmalta, mutta joskus pyörä vain täytyy keksiä uudelleen. Tämä kuningasidea on syntynyt Perhon liiketalousopistossa, jossa keksittiin perustaa oppilaitoksen naapuriin oma pelto. Näin opiskelijat pääsevät seuraamaan lähietäisyydeltä raaka-aineiden koko elinkaaren pellolta ruokapöytään.
Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen lähti tutustumaan Malmin Longinojalla sijaitsevan Perhon kampuksen peltoon.

On, mutta eri osoitteesta huolimatta se ilmeisesti on osa samaa projektia:

https://perho.fi/ammatillinen-oppilaitos/perhogreencityfarm-ruokaosuuskunta/

Lainaus
Perho Green City Farmin pellon viljely aloitettiin elvyttämällä maaperää maanparannusviljelyllä, jossa maaperä saa ravintoaineita ja pieneliöitä luonnonmukaisilla menetelmillä. Maaperän ravinteita parantavat viljeltävät kurpitsat, auringonkukat, härkäpavut ja viherlannoskasvit kuten ruisvirna & italianraiheinä, kaalikasvit sekä perunalajikkeet Annabelle ja Nicola. Pellon muokkauksessa ovat olleet apuna Herttoniemen ruokaosuuskunnan puutarhurit.

Tässä vielä lisää tästä yhteistyöstä:

https://perho.fi/ammatillinen-oppilaitos/perhogreencityfarm-ruokaosuuskunta/kumppanuusmaatalous/
« Viimeksi muokattu: 19.10.18 - klo:08:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 9 10 [11]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!