Minkä sosiaaliryhmän (taloudellista) etua luomun tukeminen lopulta edistää?

[Heikki Jokipii]

Luomuinstituutti kertoo:

Luomuinstituutti mukana alueellisesti kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä

Sitra käynnistää neljällä alueella kestävän ruokajärjestelmän kehittämishankkeet. Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä edistää terveyttä, tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Tämä luo kannattavuutta koko ruokajärjestelmään. Luomuinstituutti on mukana kumppanina Järvi-Saimaan alueen hankkeessa.

Edelliseen keskusteluun viitaten tuntuisi kyllä siltä, että jos alueellisesti kestävä ruokajärjestelmä om sellainen, jossa tuotettaisiin alueella syöty ruoka, niin silloin tuollakin alueella luovuttaisiin turhasta luomutuotannosta, koska se ei juuri mene alueella kaupaksi?

(Varsinkin tietysti, koska siitäkin vähäisestäkin luomukulutuksesta n. 50% on luultavasti kahvia ja banaaneita, ym. tuontiruokaa.)

Linkki Sitran sivulle:

https://www.sitra.fi/uutiset/nelja-aluetta-harppaavat-kestavan-ruoan-edellakavijoiksi/

Eipä ole siis sekään säikähtänyt Ruralia-instituutin selvitystä, jonka mukaan luomusta ei ole alueellisestikaan taloudellista hyötyä. Tuosta kumppanuudesta päätellen, itse tuo Sitran hankekuvaus ei luomua tuo esille.

[Heikki Jokipii]

Tästäkin kilpailusta voi huomata ...

http://proluomu.fi/hevi-kilpailun-kaksoisvoitto-k-supermarket-kasarmille/

... että luomumyyntiään eniten lisänneet ja siitä palkitut liikkeet sijaitsivat pääkaupunkiseudulla tai sitten muussa suuressa kaupungissa (Tampere).

***

Tähän voimme kommentoida ...

Luomukilpailun raatiin kuulunut myyntipäällikkö Annika Hongell-Hakkarainen Satotukusta arvostaa suuresti kauppojen työtä luomuhevin hyväksi.

– On mahtavaa huomata, että luomua ei enää pidetä välttämättömänä pahana, vaan sen tuotevalikoimaa ja esillepanoa kehitetään kaiken aikaa paremmaksi.

... ettei se meidänkään mielestämme ole mitenkään välttämätöntä. Ja että kyllä sen esille panossa luomun kauppiailla on ollut käytössä kaksi strategiaa. Joista toinen ei käytä parempaa esillepanoa.

***

Ihan erikseen sitten odottelemme Pro Luomun päivitettyjä lukuja siitä, paljonko kotimainen luomutuotanto sai viime vuonna (2017) vihanneksia ja hedelmiä tuotettua. Niistä uskallamme jo etukäteen arvata, ettei lainkaan sellaisista prosenttiluvuista puhuta kuin noiden palkittujen liikkeiden myynnissä.

[Heikki Jokipii]

Huomasinpa muuten, että myös Kiuruvesi, joka mainostaa kuntana itseään "Luomu-Suomen pääkaupunkina", oli tuossa Keskon kysyntäkartassa merkitty hyvin vaaleanvihreällä värikoodilla, joka viittasi luomun 0,13%-0,5% osuuteen kokonaismyynnistä.

Niinpä siellä katsotaan, että Kiuruveden asukkailla on veronmaksajina varaa (ja halua) siihen, mihin heillä ei yksityisinä kuluttajina ole.

Mutta näin väitetään silti olevan ja näin halutaan siellä jatkaa:

Kiuruvetisillä on sama luomuvisio

Edellisestä strategiasta haluttiin säilyttää visio luomu-Suomen pääkaupungista, koska luomusta Kiuruvesi tunnetaan.

No, tunnetaan ja tunnetaan, koska kunnan johto ja sen palkkaamat mainosmiehet ovat sitä vuosia toimittaneet. Tavallista kunnan asukasta ei tuo juuri koske tai kosketa. Jos olisi mahdollista (eli hellppoa, ilmaista) aina asiat tarkistaa, ihan kiva olisi selvittää, uskovatko kiuruvetiset todella väitetyllä tavalla yksimielisesti luomuun.

[Heikki Jokipii]

Myös tuore Luomu Suomessa 2017 käyttää tätä Luomubarometrilla eli kyselyllä aikaansaatua tulosta kuin faktaa:

Luomukuluttaja
• Yli puolet suomalaisista ostaa luomua säännöllisesti eli
vähintään kerran kuukaudessa. Luomun käyttö on viime
vuosina arkistunut ja levinnyt yhä laajemmalle.

Samoin tässä  luomuseminaarissa, sen toiseen teemaan johdattelussa:

Luomun kulutuskysyntä on kasvussa. Luomubarometrin mukaan jo yli puolet suomalaisista ostaa säännöllisesti luomutuotteita ja 28 % suomalaisista voidaan lukea kuuluvan luomun aktiivikuluttajien joukkoon. Voiko luomukuluttajuus kasvaa Suomessa marginaalista valtavirtaan?

Oikeastaan tuota väitettä (tai noita väitteitä) ei saisi tuolla tavalla lainkaan faktana pitää, ennen kuin se/ne on testattu tällä vaihtoehtoisella menetelmällä ja datalla:

Sen sijaan tällä hankkeella on mahdollisuus näihin kysymyksiin hyvinkin eksaktisti vastata:

"Kansainvälisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus" – S-ryhmä tarjoaa vapaaehtoisten ostodataa yliopistojen käyttöön

Sikäli mikäli ostosten luomuisuus on tuossa ostodatassa mukana. Ja miksei se olisi? Hyvin luultavasti on. Tai ainakin "koneen" löydettävissä: ostettu tuote on "luomubanaani". Jos luomuostoksia päätetään tutkia, niihinkin pätee tämä:

Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään", Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.

Jos vielä tiedämme, että S-ryhmä myy suurimman osan luomuruoasta, tuloksen uskaltaa sitten (varovasti, toki) yleistää koskemaan koko Suomeakin.

[Heikki Jokipii]

Seitsemän vuotta sitten Nielsen ja Luomuliitto päätyivät tällaiseen tulokseen tästä ostosten jakautumisesta:

https://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/joka-kolmas-suomalaistalous-ostaa-saannollisesti-luomuruokaa

AKTIIVIT SYÖVÄT YLI PUOLET LUOMUSTA

Luomua aktiivisesti ostavien talouksien osuus on kahdessa vuodessa noussut viidestä prosentista seitsemään prosenttiin kotitalouksista. Nyt aktiivitalouksia on 175 000 ja luomun osuus niiden ruokakorista on yli neljä prosenttia. Aktiivikäyttäjissä on paljon nuoria, vielä sinkkuja tai aivan pienten lasten vanhempia.

Käytännössä aktiivitaloudet ostavat 54 prosenttia kaikesta myydystä luomuruuasta. Yhteensä aktiiviset ja säännölliset taloudet kerryttävät 86 prosenttia luomuun käytetyistä euroista.

Säännöllisiin käyttäjiin lasketaan taloudet, joiden ostoista yli 0,8 prosenttia, mutta alle 4 prosenttia on luomua. Säännöllisiin käyttäjiin kuuluu nyt 22 prosenttia kaikista talouksista. Säännöllisissä käyttäjissä painottuvat iäkkäämmät sinkut.

Tuo tulos on jo lähempänä meidän arvioitamme. Kiinnittäisin huomiota siihen, että Nielsenin tutkimustavassa on selvästi  yritetty tutkia, kuinka paljon luomua ostetaan. Sittemmin Pro Luomun teettämissä tutkimuksissa on keskitytty ostamisen useuteen, (rahallisista) määristä piittaamatta.

Olisi jo aika palata määriä tutkivaan tapaan. Varsinkin, kun S-ryhmän ja Tampereen yliopiston yhteistyösopimuksen kautta siihen on avautunut aivan uudenlainen, erinomainen mahdollisuus. Kuten jo edellä 15.10.17 olemme ehdottaneet.

[Heikki Jokipii]

Näin tämä hanke toteutuu:

Suomalaisten ruokavalintoja tutkitaan yli 60 000:n S-ryhmän asiakkaan ostos­tiedoista – ”Tietomääränä tämä on käsittämätön aineisto”

Josta tietysti seuraa se, että em. Pro Luomun yritykset tutkia luomukysyntää ja sen jakautumista ja laajuutta siirtyvät historialliseksi aineistoksi, korkeintaa asian tutkimisen pilotoinniksi tms.

[Heikki Jokipii]

Tällainen K-kauppiaan tuntuma saa tässä uutisessa tilaa ja julkisuutta:

http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1761-kasvikset-ovat-nousussa-juhannuksen-ruokalistalla-mutta-ykkossuosikki-on-edelleen-selva

K-market Koivukujan kauppias Pekka Harinen nostaa kasvistrendien lisäksi esille luomun ja gluteenittomuuden.

Hänen kaupastaan en tietysti tiedä, mutta em. K-ryhmän kartassa vuodelta 2016 luomun kysyntä Nurmeksessa oli sillä alimmalla tasolla eli 0,13-0,5% kaikista ostoksista.

Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.

Historiaan saattavat sen myötä jäädä myös tuollaiset kauppiaiden mutu-tietoon perustuvat uutiset.

[Heikki Jokipii]

Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.

Vaimoni sattui osumaan tuon tutkimuksen otokseen ja vastasi pitkähköön kyselyyn taustatiedoista ja mielipiteistään. Täytteli lomaketta sängyssä kannettavalla, ja luki otteita kysymyksistä minullekin siinä vieressä ääneen.

Kysymyksistä päätellen (tai niiden pohjalla arvaten) ilmeisesti myös luomuostoksia on aikomus tutkia.

Tarkennus (28.6.18), nämä kaksi yliopistoa ovat mukana:

Tällä viikolla noin miljoona suomalaista S-etukortin omistajaa saa sähköpostia S-ryhmältä. Viestissä kysytään etukorttilaisten suostumusta uuteen laajaan ruuankäyttötutkimukseen, jonka toteuttavat Helsingin ja Tampereen yliopistot.

[Heikki Jokipii]

Tässä on vähän lisätietoja tuon tutkimusprojektin suunnitelmista ...

Ruokakauppojen ostostietoja tieteen tueksi – S-ryhmän ja yliopistojen yhteistyö laajenee

... mutta mukavampaa kiinnostuneille olisi, jos hankkeelle laitettaisiin ihan oma sivusto. Vielä en ole sellaista löytänyt, vaikka se olisi perustettukin. Siellä voisi ja saisi olla jopa mahdollisuus yleisön kommenteille - ja ehdotuksille tutkittavista asioista!

Koko valtakunnan kattava ostodata on tutkijan näkökulmasta aarreaitta: sillä voidaan tutkia esimerkiksi asiakasomistajien ruokavaliotyylejä ja elintapoja sekä niiden vaihtelua eri väestöryhmissä ja niitä ohjaavia tekijöitä, yksi vastuututkijoista, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.

Eli tämänkin Pro Luomun väitteen totuudenmukaisuus lienee hyvin helposti tarkistettavissa:

Luomun käyttö on viime
vuosina arkistunut ja levinnyt yhä laajemmalle.

Kuten - periaatteessa - voisivat selvitä monet muut edellä esittämämme kysymykset, erityisesti Luomubarometreihin liittyvät.

Yhtenä erityiskohtana: taustakysymyksiin kuului tiettyjä arvostuskysymyksiä, mm. luomusta ja Reilusta kaupasta (muustakin kylla). Se kiinnostaa, miten paljon nämä ilmoitetut arvostukset sitten näkyvät todellisessa ostokäyttäytymisessä. Siitä on varmasti saatavissa joku korrelaatio tms. ihan "suitsait".

[Heikki Jokipii]

Tässä ei juuri ole uutta tietoa, mitään, mikä ei olisi edellä jo tullut esille:

Ullanlinnassa suositaan luomubanaaneja, Laajasalossa herkutellaan anjoviksella ja Käpylässä nautitaan suomalaisia pienpanimo-oluita – Miten ostoskorien sisällöt eroavat eri puolilla Helsinkiä?

HELSINGIN alueella ostetaan Alepa-ketjun ryhmäpäällikön Tuomas Mulon mukaan selvästi enemmän luomutuotteita kuin muualla Suomessa. Helsingissä luomua myydään eniten Käpylässä Koskelantien Alepassa.

No, ehkä sen verran, että aika ajoin tuon asetelman väitetään olevan muuttumassa (esim. Pro Luomu, ks. edellä). Mutta ei se siis ole mihinkään muuttunut.

Ei tämä "analyysikään"  hätkähdytä uutuudellaan tai terävyydellään:

Eräs merkittävä syy kulutus­eroihin on raha. Kaikkien varallisuus ei riitä esimerkiksi luomuruokaan.

Hiukan tuossa uutisessa on sellaista vinoumaa,  että luomuruoan ostaminen pitkin matkaa yhdistetään terveellisiin elintapoihin. Tähän tapaan:

Osassa lähiöistä seura­taan kanta­kaupungin tapaan ruoka­villi­tyksiä ja eletään hyvinkin terveel­lisesti, kun taas joissain muissa lähiöissä elämän­tavat ovat epä­terveel­lisempiä.

Taustaoletuksena tuossa selvästi on, että nämä "villitykset", kuten luomu, ovat (terveydellisesti) perusteltuja.


PS. Tuossa ei vielä ollut käytetty S-ryhmän ja yliopistojen "mega-aineistoa", vaan kyse oli HS:n pienehköstä erillisselvityksestä.

[Heikki Jokipii]

Sitten on vielä tämä ilmiö, varakkaampi väki on myös taipuvaisempi uskomaan kaikenlaiseen ruokaa koskevan pseudotieteeseen:

From GMOs to BPA, why are the wealthy more likely to fall for food pseudoscience?

Jollaiseksi luomuideologia on kyllä suurelta osin laskettava. (Muutoinkin kuin steinerilaisuuden osalta.)

Näin siis ainakin Amerikassa. Mutta kyllä tuo ilmiö on Suomessakin haistettavissa. Jos tuota ei ole täällä vielä tarkemmin tutkittu, tutkittakoon. Tuo S-ryhmän ja yliopistojen data saattaa muuten antaa mahdollisuuden siihenkin, siinä esitettiin otokselle myös asennekysymyksiä, taustaksi.

PS. Ehkei sittenkään. Tiedollisia kysymyksiä ei sarjassa muistaakseni ollut.

[Heikki Jokipii]

Myös Kesko pyrkii näin etsimään yleisempää tietoa korttiensa ostotietokannasta ...

K-RYHMÄ SELVITTI: "MONI SUOMALAINEN KORKEAKOULUOPISKELIJA OPISKELEE LINSSIKEITON, KUKKAKAALIPIRTELÖN JA AVOKADON VOIMALLA"

... ja luomu sielläkin vilahtaa:

"Myös vastuullisuus on opiskelijoille tärkeää. Opiskelijoiden K-Plussa -ohjelmaan liittyneet opiskelijat ostavat muuta väestöä enemmän Reilun kaupan tuotteita ja monia luomutuotteita. Tarjoamalla opiskelijaedun K-ryhmä haluaa osaltaan mahdollistaa opiskelijoille laadukkaiden ja omia arvovalintoja vastaavien kulutusvalintojen tekemisen myös opiskeluaikana", Nylund kertoo.

(lihav. HJ)

Tuo on aika epäselvästi kerrottu. Opiskelijat siis ostavat useita luomutuotteita muuta väestöä enemmän, mutta eivät kaikkia? Millaisella rahamäärällä he luomua ostavat?

Toisaalta tiesimme kyllä ennestään, että opiskelijoiden parissa kyllä on näitä luomuun hurahtaneita. Jotka usein paranevat taudistaan valmistuessaan ja joutuessaan uudelta pohjalta arvioimaan rahojensa riittävyyttä ja käyttökohteiden  merkitystä.

[Heikki Jokipii]

Hänen kaupastaan en tietysti tiedä, mutta em. K-ryhmän kartassa vuodelta 2016 luomun kysyntä Nurmeksessa oli sillä alimmalla tasolla eli 0,13-0,5% kaikista ostoksista.

Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.

Historiaan saattavat sen myötä jäädä myös tuollaiset kauppiaiden mutu-tietoon perustuvat uutiset.

Mahdollisuus asian tutkimiseen jokatapauksesssa on, se vielä varmistui. Toinen viikonlopun iltapäivälehdistä julkaisi jutun etukorteista ja tiedoista, joita kerätään. Toimittaja oli vaatinut lain mukaisen listauksen omista S-ryhmän ostoksistaan, saanut sen ja julkaisi siitä palasen lehdessä.

Siinä oli pari luomutuotetta, joten ne ovat eroteltavissa ja löydettävissä aineistosta.

[Heikki Jokipii]

Demari oli ottanut oikein otsikkoonsa tämän Kottilan lausunnon Pro Luomun tiedotteesta:

”Luomu kiinnostaa nyt eniten nuorimpia kuluttajaryhmiä” – luomuruoan suosio jatkaa kasvuaan

Pro Luomun toiminnanjohtajan Marja-Riitta Kottilan mukaan luomutuotemyynnillä on yhä runsaasti kasvupotentiaalia.

– Luomu kiinnostaa nyt eniten nuorimpia kuluttajaryhmiä, joten kysynnän voi odottaa kasvavan myös tulevaisuudessa. Nuoret ostavat luomua etenkin ympäristöön, hyvinvointiin ja eläinten oloihin liittyvistä syistä, Kottila sanoo järjestön tiedotteessa.

"Kiinnostaa"? Mistä hän sen tietää? Luultavasti noista luomubarometreista, tai sitten nuorten tai kauppiaiden satunnaisista lausunnoista. Kärsimättömästi odotan tietoja S-ryhmän korttitutkimuksesta: paljonko nuoret todella ovat luomua ostaneet?

[Heikki Jokipii]

Vastaus tuohon edelliseen eli tietoja siitä saatiinkin pian, Luomuelintarvikepäivillä 18.10.2018. S-ryhmän Antti Oksalla oli esityksessään tämä taulukko luomun ostajista ikäryhmittäin:

Miehet 18-29 v 2,5 % +5 %
Miehet 30-44 v 3,5 % +10 %
Miehet 45-59 v 2,4 % +11 %
Miehet 60-99 v 2,3 % +12 %
Naiset 18-29 v 3,2 % +3 %
Naiset 30-44 v 3,7 % +7 %
Naiset 45-59 v 2,8 % +8 %
Naiset 60-99 v 2,7 % +11 %

Siinä on sukupuoli, ikäryhmä, luomuostosten osuus ja luomuostosten kasvuprosentti. Tiedot koskevat ilmeisesti S-ryhmää. Mutta kuten edellä on tullut esille, se edustaa tässä hyvin koko Suomea.

Ainakaan tuossa Kottilan väite (juuri edellä) ei siis pitänyt paikkaansa, vaan molemmissa sukupuolissa toteutunutta kiinnostusta ilmeni eniten ikäryhmässä 30-44 vuotta, joka ei enää mahdu kategoriaan "nuoret". Myös luomuostosten kasvu oli ollut hitainta juuri nuorimmassa ryhmässä, sekä miehillä että naisilla.

Antti Oksa olikin otsikoinut tuon diansa: "Luomua ostetaan melko tasaisesti eri sukupuoli-ikäryhmissä". Vielä tuohon rinnalle kaipaisi ehkä tietoa siitä, millä euromäärällä kussakin ikäryhmässä luomua oli keskimäärin ostettu.