Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Kainuu luomumaakuntana (vrt. MT juuri edellä):

Kainuussa viljellään luomua keskimäärin muuta maata enemmän

Korkeimpia luomuosuuksia omaavia maakuntia yhdistää Suomessa muun muassa pitkä perinne luomutuotannon parissa, alueen maidontuotantovaltaisuus sekä tukien tärkeys luomuun siirryttäessä. Muita selittäviä tekijöitä ovat muun muassa tilojen keskimääräistä suurempi koko sekä monipuolisemmat markkinat.

Muut ko. tekijät hyväksyn selitykseksi, mutta markkinat eivät ole Kainuussa häävit:

https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/2016/luomutuotteiden-myynti-jatkaa-kasvuaan-k-ruokakaupoissa--rannikkokunnat-kulutuksen-karjessa/

Sillä oletuksella, ettei tilanne ole tuosta muuttunut. Emme voi sille mitään, ettei K-ryhmä ole päivittänyt v. 2016 karttaansa. Tai sille, ettei S-ryhmä tai Lidl ole vastaavaa lainkaan tehnyt.

[Heikki Jokipii]

Miksi luomutilalla?

Ministeri Kurvinen sekä maa- ja metsätalousvaliokunta vierailivat luomutilalla — toiveikkuutta tulevaisuuteen on, vaikka maatalouden yllä roikkuu synkkiä pilviä

MTK:n liittokokouksen yhteydessä järjestettiin vierailu Tenhon tilalle Ulvilassa. Vierailun lomassa keskusteltiin maa- ja metsätalouden tilasta.

Eikö siinä annettu "signaali", että synkkiä pilviä on erityisesti luomuviljelyn yllä? Ettei se suunnitelma ehkä onnistukaan? Vaikka jotain toivoa on?

[Heikki Jokipii]

Onko tavoitteenasettelu muuttunut? Näissä teksteissä ei luomua mainita lainkaan:

Tuore selvitys: Uusien ruoantuotantoteknologioiden käyttöönotto veisi Suomea vauhdilla kohti ilmastotavoitteita, mutta ei ilmaiseksi – rahoitusmalleja, lainsäädäntöä ja osaamista uudistettava (Luke)

Ilmastokestävä viljely tukee huoltovarmuutta ja luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle (MMM)

Tai ainakaan itse sanaa ei käytetä. Tämä kuitenkin (jälkimmäisestä):

"Palkokasvien viljely esimerkiksi vähentää fossiilitypen käytön tarvetta pelloilla, mikä auttaa ruokajärjestelmämme irtautumista väkilannoitteesta ja tukee siten myös huoltovarmuutta. Härkäpapu ja herne sitovat ilmakehän kaasumaista typpeä juurinystyröihinsä ja kun ne hajoavat, jää typpeä myös maaperään, mikä auttaa muitakin kasveja kasvamaan paremmin", hän havainnollistaa.

Mutta se olisi niksi muiden joukossa? Ja Luken visiosta:

Oman haasteensa aiheuttaa lainsäädäntö, joka on Euroopassa tiukempi kuin Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Uuselintarvikelaki hidastaa erityisesti solumaatalouden tuotteiden tuloa markkinoille. Geeniteknologioita koskeva GMO-lainsäädäntö jarruttaa solumaatalouden innovaatioiden lisäksi uusien ja kestävämpien kasvilajien kehittämistä. [..]

Muistutamme omasta näkemyksestämme:

Suomen on aika ryhtyä geenitekniikan soveltamiseen maataloudessa

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (2012)

[Heikki Jokipii]

Taas on tämä aika. Uudesta budjetista MMM kertoi luomun osalta seuraavan:

Talousarvioesitys 2023

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa, vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin vajaat 60 milj. euroa. Ympäristökorvauksiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kohdennetaan 275,6 milj. euroa, ekojärjestelmätukeen (aiemmin viherryttämistuki) 86 milj. euroa ja turvepeltojen ilmastotoimiin 30 milj. euroa (kosteikkoviljelyn edistäminen).

Eli jo totuttuun tapaan summa on kätketty suurempaan, ja vielä on etsittävä se rahamäärä, jonka valtio aikoo luomuun käyttää. Taulukossa näin:

43.   Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)   387 190   350 396   286 560   -63 836   -18

Vähennystä? (Kyse on tuhansista, viimeinen numero prosenttiluku. Mutta mistä on vähennetty?)

Mitähän tämä sitten tarkoittaa (miljoonia):

30.20.43   Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)       
    — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus   32,0   1 115,0

Valtuutus olisi käyttää v. 2023 yli miljardi johonkin, jossa on luomu mukana.

Selviävätkö tarkat summat sitten, kun Luomuliitto kiljaisee, miten luomua on sorsittu? 

[Heikki Jokipii]

Luomuinstituutti haluaa hallituksen linjan jatkossakin säilyvän:

Puolueita evästettiin tulevalle hallituskaudelle

Luomuninstituutin ohjausryhmä muotoili ennen kesää viestit tulevaa hallituskautta ajatellen. Kesän ja syksyn aikana ne esiteltiin eduskuntaryhmille yhdessä maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubin kanssa.

Siinä mielessä strategisesti oikein jo tässä vaiheessa, että tuo luomulinjaus on osoittautunut riippumattomaksi siitä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. Vieläkään meillä ei ole tästä tulosta (2011):

Wanted! Etsintäkuulutus!
Missä on aktiivipoliitikko, joka uskaltaa julkisesti olla luomua vastaan?

Kokonaisista puolueista nyt puhumattakaan.

[Heikki Jokipii]

Asiaa varten perustettu:

Trust Luova arvotoimisto

Metsä rauhoittaa, rentouttaa ja tarjoaa parhaat herkut – luomuna tietenkin. Me Trustissa olemme saaneet nauttia metsän tunnelmasta myös läppärin ruudulla, kun olemme työstäneet materiaaleja Luomua metsäluonnosta -viestintähankkeelle. Hankkeen tavoite on kasvattaa luomukeruualueiden määrää Suomessa. Jos omistat metsää, olisikin muuten passeli aika tutustua luomukeruualueiden sertifiointiin.

Ja näin Suomen luonnon päivänä suosittelemme nauttimaan metsästä ihan livenä!

https://fi.linkedin.com/posts/trust-luova-arvotoimisto_mets%C3%A4-rauhoittaa-rentouttaa-ja-tarjoaa-parhaat-activity-6969189461813268480-Wd7u?trk=public_profile_like_view

Tiedoksi tuokin.

[Heikki Jokipii]

Rakennetaan luomumaakuntaa:

Luomussa vara parempi

Luomussa vara parempi -ruokaa ja digi hyötykäyttöön on Maaseuturahaston rahoittama hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä luomutuotantoa, luomutuotteiden jalostusta, saatavuutta ja käyttöä Hämeessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä, osaamista ja kokeilukulttuuria koko ruokajärjestelmässä sekä parantaa olemassa olevien digisovellusten ja -tekniikoiden tuottaman tiedon hyödyntämistä.

(lihav. HJ)

Kuluttajia siis sielläkin halutaan ohjailla. Häme oli K-ryhmän vuoden 2016 kysyntäkartassa, Tampere poikkeuksena, alle 1% aluetta.

Mustialasta tuli jonkinlainen toiminnan keskus:

Hankkeessa toteutetaan kolme työpakettia: Luomualusta HAMK Mustiala, Luomutuotanto tiloilla ja Luomuruoka.

Kyllä luomuväelle siinä hyvä strategia on, että muodostetaan organisaatioita, joiden jäsenillä on sitten intressi edistää luomua.  Oman toimeentulonsakin vuoksi.

[Heikki Jokipii]

Asiaa ei ole unohdettu. Nyt on törmätty tähän:

Metsänomistajat kiinnostuneita tuottamaan luonnontuotteita metsissään – luomusertifiointi houkuttaa, mutta siitä ei haluta maksaa

Suurin osa (yli 80 %) metsänomistajista kerää luonnontuotteita omaan käyttöönsä ja lähes 40 % olisi kiinnostunut tuottamaan myyntiin jokamiehenoikeuden ulkopuolisia tuotteita, kuten pakuria, mahlaa ja kuusenkerkkiä. Luonnontuotteiden tuottamisella olisi mahdollista monipuolistaa ja tasoittaa metsistä saatavaa tulovirtaa. Metsien luomukeruualueiden sertifiointi kiinnostaa metsänomistajia, mutta siitä ei haluta aiheutuvan ylimääräistä työtä tai kustannuksia.

Aikoinaan se oli paljon helpompaa — ja halvempaa:

Lappilainen silmänkääntötemppu (2013)

[Heikki Jokipii]

Tämä kysymys tuli aikanaan puheeksi täällä, vähän väärässä paikassa:

Mutta nyt jos koskaan olisi syytä siihen malttiin, jota uutisessamme ...

Valtiovalta ja tiede

... peräänkuulutimme. Lainaan tähän, siitä uutisestamme:

Jopa päätöksenteoltaan kankeassa maineessa oleva EU on nyt luopumassa bioetanolitavoitteistaan, kun on tieteellisesti osoitettu, ettei niillä saavuteta alunperin haluttuja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita. Vaan päinvastoin aiheutetaan muuta vahinkoa.

— klips —

Komissio näyttää pitävän pintansa juuri tuossa linjauksessaan:

Ethanol industry eyes transformation to kill ‘food vs fuel’ argument

Although Hungary’s agriculture minister has recently hailed the ethanol industry’s fresh investments in animal feed and foodstuffs in addition to biofuel production, the European Commission appears to remain unconvinced, still invoking the “food versus fuel” argument.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Taloussanomat on sitten laitettu mainostamaan asiaa lisää:

Jopa 30 euron kilohinta metsien aarteesta – metsänomistaja voi saada lisätienestejä luomutuotteilla

Jos metsänomistaja luomusertifioi metsänsä ja alkaa kerätä esimerkiksi luomukuusenkerkkiä tai -pakuria, sillä voi saada mukavia lisätienestejä.

Mutta tämä täytyi tuossakin artikkelissa myöntää:

45 prosenttia tutkimuksen metsänomistajista oli valmiita sertifioimaan metsiään luomukeruualueeksi joko kokonaan tai osittain, jos siitä ei koituisi metsänomistajalle vaivaa tai kustannuksia. Maksaminen ei houkuta.

Jotain tästä yhtälöstä nyt puuttuu. Joku on syy, että metsänomistajat näkevät vain vaivan ja lisäkustannukset. Eivätkä selvästikään ole häikäistyneitä noista lisätienesteistä.

[Heikki Jokipii]

Hyvissä ajoin he julkaisevat nämä tavoitteet:

Luomulla omavaraisuutta, kestävyyttä ja lisäarvoa ruoantuotantoon – luomuala julkaisi eduskuntavaalitavoitteet

Samoin kuin oli ajoissa liikkeellä Luomuinstituutti.

Eiköhän meidänkin pidä ryhtyä vastatoimenpiteisiin? Saada lopultakin esiin "koloistaan" joku heistä:

Wanted! Etsintäkuulutus!
Missä on aktiivipoliitikko, joka uskaltaa julkisesti olla luomua vastaan?

Rauta on nyt monin tavoin kuumaa – oikeastaan niistäkin syistä, jotka Pro Luomu ym. tuovat esille. Mutta ne täysin toisin tulkiten. Vielä luomun asian ajajat voivat vedota viralliseen linjaan:

Luomualan järjestöt julkaisivat tänään luomun kehityksen kannalta keskeisimmät tavoitteet luomun edistämiseksi tulevalle vaalikaudelle.

Päähuomio halutaan kiinnittää maa- ja metsätalousministeriön julkaisemaan Luomu 2.0 -ohjelmaan, joka on kunnianhimoinen ja monipuolinen luomustrategia. Seuraavan hallituksen tehtävänä on sitoutua Luomu 2.0 -ohjelmaan ja pitää huoli sen täysipainoisesta toimeenpanosta, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Suomen valtio on asettanut ohjelmassa luomulle saman tavoitteen kuin koko EU, eli vuonna 2030 neljännes Suomen peltoalasta tulisi olla luomussa. Lisäksi ohjelma asettaa tavoitteita muun muassa luomumyynnin kehitykselle, ammattikeittiöiden luomun käytölle, luomuviennille sekä osaamisen kehittämiselle.

Mutta juuri nyt, erityisesti Ukrainan sodan aiheuttaman kansainvälisen ruokakriisin takia, tuo kaikki on koko EU:ssa kyseenalaistettu. Myös uuden hallituksen päätettäväksi tulee Suomen linjaus uuteen geenitekniikkaan, geenieditointiin. Siinä luomuväeltä oletettavasti tuleva ehdotus sen täydellisestä kieltämisestä ei ole hedelmällinen.

Myöskään tavoitteet luomumyynnin kehittämisestä eli lisäämisestä eivät ole hyviä, ja välttämättä edes saa kovasti kannatusta ruokainflaation kanssa kärvistelevässä Suomessa ja Euroopassa. Siinä voisi kansa nyt sanoa sanansa: yritämmekö ratkaista kriisiä niin, että suostumme maksamaan kaikesta huomattavasti enemmän? Sellaistako "kunnianhimoisesti" tavoittelemaan me eduskunnan (ja välillisesti hallituksen) valitsemme?

[Heikki Jokipii]

Ollila ei kyllä osoita mitään katumusta, vaan ilmoittaa nyt, että siirtyy omalla 50 ha:n tilallaan luomuviljelyyn.

Siinä onkin sitten hyvä ”reality check”, nyt Ollilla saa sitten itse huomata, saako luomuviljelyllä samat sadot kuin tavanomaisella. No, siinä tulee varmaan sitten käyttöön se vanha ”hyvä” teoria, että ”siirtymävaiheessa sadot saattavat vähän pienentyä” …

Joku lehtimies/TV-toimittaja voisi vuoden, kahden päästä ihan noin "ohimennen" kysyä, miten tässä Ollilan tilan luomuviljelyssä on mennyt ... ja nimenomaan kysyen satotasoa, viitaten "brändiraporttiin" ja/tai Öjebyn raportteihin (brändimuistion taustana).

Se jäi silloin tekemättä. Mutta ehkä vieläkään ei ole liian myöhäistä? Tästä ihan toista asiaa koskevasta uutisesta selviää myös, että Ollila yhä viljelee tilaansa:

Jorma Ollila suututti peuroillaan maan­omistajat – määrättiin metsästys­kieltoon

Jorma Ollilan kartanon ympäristössä tarhattavat kuusipeurat ovat aiheuttaneet pitkään kiistaa Lahden Nastolassa.
[..]
Kiistan keskiössä ovat Jorma Ollilan omistaman Toivonojan kartanon alueella tarhatut kuusipeurat, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoja alueella.

(linkin lisäys HJ)

Kysyttäisiin siis häneltä, mitä tapahtui, kun hän siirtyi luomuun. Miltä viljely nyt näyttää? Se ei välttämättä olisi kiusaamista, tai ikävää vanhoista muistuttelemista, koska brandiryhmän ideaa (50% luomuviljelyyn) yhä pidetään vähän laimennettuna (25%) elossa.

Noin kymmenen vuoden aikakin antaisi perspektiiviä. Mutta siirtyikö tila todella luomuun? Siitä en löydä varmistusta Toivonojan kartanosta löytämistäni jutuista netissä.

[Heikki Jokipii]

Luomu-Suomea hissukseen rakennellaan:

Luomu 2.0 -ohjelman toimeenpanon sidosryhmätilaisuus 15.12.2022

Osallistua etänäkin voisi. Mutta meille taitaa riittää, jos tilaisuuden esitykset tulevat nettiin. Niistä näemme nykytilanteen ja jatkosuunnitelmat.

[Heikki Jokipii]

Alueellinen luomuistamisohjelma:

Luonnonmukaisen tuotannon tavoitteissa reilut kasvuodotukset vuoteen 2030 mennessä (Kaakkois-Suomi)

Vastauksena tällaiseen ongelmaan:

[..] Ohjelmalla halutaan vastata luomutuotteiden kysynnän kasvuun saattamalla lisää luomutuotteita markkinoille sekä vähittäiskaupan että ammattikeittiöiden tarpeisiin sekä lisäämällä vientiä.[..]

(lihav. HJ)

Valtakunnallinen luomun kysyntä on kyllä pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. Viimeisen saatavissa olevan tiedon mukaan.*) Olisiko Kaakkois-Suomessa toisin? Tuskinpa, koska siellä ei ennenkään ole oltu erityisen hyviä luomun kuluttajia.

_____

*) spesifisti luomukinkuissa on epäsuorasti voitu havaita sen trendin yhä jatkuvan

[Heikki Jokipii]

Kyllä valtakunnallisella tasollakin tässä askarrellaan:

Luomuala panostaa, jotta Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet saavutetaan

Luomu 2.0 -toimeenpanosuunnitelman tavoite on, että vuonna 2030 neljäsosa peltoalasta on luomutuotantoalaa, luomukeruuala kaksinkertaistetaan lähes 14 miljoonaan hehtaariin ja viljeltyä kalaa ja vesiviljelytuotteita on saatavilla sekä kotimaassa että vientiä varten. Tavoitteen mukaan julkisista ruokahankinnoista 25 prosenttia on luomua vuonna 2030.

(lihav. HJ)

Lihavoitu on tuossa tavallaan uusi tavoite. Tämänhän olemme pitkään tienneet:

Miksi luomukala ei polski Suomessa? (2013)

Eli ettei sitä löydy. Erityisesti näin joulun aikaan: perinteistä jouluruokaa, graavilohta ei ole luomuna saatavissa nykyisin edes tuontitavarana. Mutta nyt tämän gosplanin avulla aiotaan asiassa aikaansaada muutos.

Asiaan tai tyyliin kuuluu, että rempallaan olevasta asiasta heti visioidaan saatavan vientituote. Ehkä nähdään sen olevan luomuviennin uusi "keihäänkärki"? – Tai tässä tapauksessa ehkä atraimen kärki. 

***

Vankka usko tähänkin asiaan yhä on (lihav. HJ):

Luomutuotantoa voidaan edelleen tehostaa tuottavammaksi, sillä satopotentiaalia on paljon käytettävissä. Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa, kun koko ruokajärjestelmä panostaa luomuun.

Tuohon täältä meiltä vaatimaton ehdotus: jos/kun tuo ohjelma hyväksytään, eikö pitäisi asettaa asiaan seuranta? Miten sen satopotentiaalin käyttö paranee? Tähän asti kun sitä ei ole näkynyt. Ks. myös tämä triidimme lukuisine puheenvuoroineen ja aikasarjoineen:

Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta