Katsokaamme sitten
yksityiskohtaisemmin niitä perusteluja, joita luomulle muistiossa esitettiin. Siihen nähden, että kuulemma
tiedemiehiäkin oli muistiota valmistelamassa, perustelut vaikuttavat melkoisen naiiveilta, asiantuntemattomilta ja usein jopa
väkisin keksityiltä.
Aloittakaamme, no, alusta, paria ensimmäistä kappaletta tarkastelemalla.
Energiavarojen niukkeneminen nostaa lannoitteiden hintoja, globalisaation myötä rehun maailmanmarkkinahinnat heilahtelevat ja runsas lannoittaminen vahingoittaa vesistöjä. Vuosien 2007−2008 globaali ruokakriisi osoitti, että maailmantaloudessa rehun ja lannoitteiden hinnat seuraavat energian hinnan muutoksia.
Otetaan tuosta esiin tuo sivulause, että ”runsas lannoittaminen vahingoittaa vesistöjä”. On tietysti totta, että
ylimääräisen runsas lannoitteiden käyttö näin tekee. Mutta muistion (tämän osuuden) kirjoittaja on autuaan tietämätön siitä, että jopa suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tuotettua ruokakiloa kohti luomuviljelyn rasite tässä asiassa on
ihan sama kuin nykyisen ”tavanomaisen” tavanomaisen – ja on joskus jopa suurempi. Niinpä 50% luomuruokaa Suomessa tuottaisi ihan yhtä paljon ravinnepäästöjä vesitöihin kuin ennenkin.
Jotenkin kaiken kaikkiaan tekstissä ”haisee”, että kirjoittaja luulee, ettei luomu tarvitse lannoitteita ollenkaan?
Kirjoittaja on siiten kovasti huolissaan lannoitteiden hintaheilahteluista.
Suomalaisen maatalouden lähivuosikymmenien suuri haaste on kehittää sellaisia tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä riippumatta. Omavaraisuudella ja paikallistalouden vahvistamisella on tässä suuri merkitys.
Edelleen, triviaalisti eli näennäisesti, pitää paikkansa, että lannoitteiden hintojen muutokset seuraavat energian hinnan muutoksia. Mutta tämä pitää paikkansa myös fosforin ja kaliumin osalta!
Fosforia ja kaliumia (ja koko joukkoa muitakin pienempiä ravinteita) tarvitsee myös luomuviljely ”systeemin ulkopuolelta” – kuten sentään jotenkin järjellinen brittien Soil Association oli huomannut, ks.
uutisemme asiasta.
Tällainen lause paljastaa tai viittaa siihen ….
Mitä vähemmän tiloille joudutaan hankkimaan hinnanvaihteluille alttiita tuotantopanoksia kuten lannoitteita, sitä pitkäjänteisemmin tuotantoa voi kehittää.
… ettei ko. muistion kirjoittaja ole Soil Associationin – sittenkin, osittain – rationaalisella linjalla, vaan hän kuvittelee luomun joko pärjäävän
ilman lannoitteita tai sitten ”lannoite” on hänelle yhtä kuin teollisesti tuotettu typpilannoite.
Kuka tämän tekstin muuten on kirjoittanut? Eikä meillä ole – Suomen kansana, jolle tässä tehtäviä asetetaan – oikeus se tietää?
Kysynpä asiaa!
***
On muuten sitten erittäin epätodennäköistä, että energian hinta kohoaisi 20 vuodessa (tai myöhemminkään) sellaiseksi, että sen takia typpilannoitteet tulisivat ylivoimaisen tai edes häiritsevän kalliiksi
Suomessa, suomalaiselle maataloudelle. Tämä on ”keksinpäs tämänkin vielä” –perustelu, ihan täysin! Vuosien 2007−2008 globaalilla ruokakriisillä oli ihan toinen syy, eli USA:n bioenergiainnostus!
Jos jostain lannoitteesta tulee kriisi, se on
fosfori. Ja siitähän jo linkissä edellä.
***
Tämä lause ...
Tästä hyötyvät sekä alkutuottajat, paikallisyhteisö, kuluttajat että kauppa.
... on erityisen perusteeton. Mikään näistä tahoista ei lopulta hyödy. En minä ainakaan katso hyötyväni, jos joudun - kuluttajana - samasta ruoasta pulittamaan 2-3 -kertaisen hinnan. "Alkutuottajat ja paikallisyhteisö" hyötyvät vain jollakin massiivisella valtion tukien lisäyksellä.
Tämän verran tänään. Jatkuu huomenna ….
(Jos huomenna jaksan. Muut ovat erinomaisen tervetulleita jatkamaan tätä analyysiä, jopa eri mieltä ollen!)
Poll