Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Tämä kertoo, että entiseen tapaan aiotaan tuo ohjelma keittiön oven alta ujuttaa Suomen tavoitteeksi:

Myös tulevan hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat osaltaan kaikkien luomutavoitteiden toteutumiseen. Toimenpiteiden toteutumista seurataan Luomu 2.0 –ohjelman mukaisesti kahden vuoden välein yhdessä luomualan toimijoiden kanssa.

Toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön vetämissä työryhmissä, joiden jäsenet ovat luomualan sidosryhmiä ja hallintoa.

Hallitusohjelmaan. Eduskunnalta ei erikseen kysellä. Asia on perinteisesti mielletty niin pieneksi, ettei se ehkä tule esille hallitusneuvotteluissakaan? Nyt voi tietysti olla toisin kun asian taloudellista kokoa ehdotetaan kasvatettavaksi.

Luomuväki sai määritellä tavoitteet meille kaikille. Muutoin tuossa korostettiin tätä (lainataan uudestaan, lihav. HJ)

Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa, kun koko ruokajärjestelmä panostaa luomuun.

***

Voi rivien välistä lukea, että Suomen luomutavoitteet ovat luikerrelleet mukaan tähänkin:

Politiikka|YK:n luontokokous
Noin 30 prosenttia Suomenkin pinta-alasta tullaan lupaamaan suojeluun, arvioi Suomen pääneuvottelija

Keskiviikkoiltana Suomen aikaan auki oli esimerkiksi tavoite numero kymmenen, jossa puhutaan metsien ja maatalousmaan kestävästä käytöstä. Sulkeissa on kohta, jossa vaadittaisiin 25 prosenttia maatalousmaasta ”biodiversiteetti-ystävällisen” viljelyn piiriin.

Lisäksi sulkeita on pantu tavoitteisiin, jotka liittyvät lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen vähentämiseen. Luontoon päätyvien ylimääräisten lannoitteiden vähentäminen puoleen on jopa kaksissa suluissa. Suomessa nuo ravinteet rasittavat etenkin Itämerta.

Pääneuvottelijan mukaan lannoite- ja tuholaismyrkkytavoitteiden läpivienti on vaikeaa. ”Monet maat kokevat, että nämä ovat kansallisen päätöksenteon asioita.”

[Heikki Jokipii]

Tästä mielipidekirjoituksesta vain tämä yksi väite:

Metsien hiilinielujen korjaamiseksi on ryhdyttävä heti töihin

Metsien lannoituksia lisäämällä saadaan nopeimmat vaikutukset.

Jos totta, se ei mitenkään tue valtion pyrkimystä lisätä luomumarjojen keräysalaa. Metsien lannoituksista luopumalla.

[Heikki Jokipii]

Jatkoksi tuohon edelliseen. Mielipide MT:ssa. Nyt ei maanviljelystä vaan metsänhoidosta:

Ilmastoteko: kaksi miljardia puuta pitäisi kaataa!

Viime aikoina on käyty kärjekästä keskustelua hiilinielujen ”romahduksesta”. Lisäksi tietyiltä tahoilta on suomalaisia peloteltu EU:lta tulevilla miljardien laskuilla hiilinielutavoitteisiin liittyen.

Tosiasia on, että Suomen metsien vuotuinen kasvu on ollut hakkuita ja muuta poistumaa suurempi jo monen vuosikymmenen ajan.

Mielestäni tämä negatiivinen uutisointi on edesvastuutonta asioiden hoitoa ja epäisämaallista toimintaa, omaan jalkaan ampumista.

Suurin uhka Suomen metsien tulevaisuudelle, niin hiilivaraston kuin hiilinielunkin osalta, on nuorten metsien hoitamattomuus: meillä on noin miljoona hehtaaria hoitamattomia taimikoita ja nuoria metsiä.

Se varsinainen pointti ja konkreettinen ehdotus:

Tämä on kova haaste! Mikäli haluamme turvata hyvät ja elinvoimaiset tulevaisuuden metsät, joissa on riittävät hiilivarastot ja -nielut, tulisi tämä miljoona hehtaaria nuoria metsiä hoitaa kuntoon mahdollisimman nopeasti. Tämä tulisi tiedostaa kaikissa organisaatioissa.

Taimikonhoidossa ja nuorten metsien harvennuksissa poistettavien puiden määrä on noin 2 000 runkoa hehtaarilta, karuilla mailla ehkä vähemmän, viljavilla mailla enemmän.

Kun miljoona hehtaaria laitetaan kasvukuntoon, se vaatii noin kahden miljardin puun kaatamista! Näin saamme nuoriin metsiin puustolle kasvutilaa ja turvaamme tulevillekin sukupolville tuottavat ja elinvoimaiset metsät monimuotoisuutta ja sosiaalista kestävyyttä unohtamatta

Olisi voinut laittaa muuallekin. Koko kysymys voi nyt olla siitä mitä tässä oikein tavoitellaan. Alkuperäistä, monimuotoista luontoa vai tehokasta hiilidioksidin syöjää?

Luomumarjojen keruualueiden lisäämistavoitteesta nyt sen enempää puhumatta.

Kaikkiaan: tässä on Suomella nyt vähintään kaksi (tai useampaakin) jänistä, joiden jahtaamisesta yhtä aikaa Mannerheimilla oli tapana varoitella. 

[Heikki Jokipii]

(Jatkan edelleen tähän.) Tässä mietitään tästä näkökulmasta:

VTT: Mahdollinen rahasade metsänomistajille – jopa 9 000 euroa hehtaarilta, jos hiilinieluista aletaan maksaa

Tässä sitten ei tehdä niin:

Uusi luonto­kato­strategia lähes puoli­toista­kertaistaisi metsien suojelun

Kumpainenkin asia on kuitenkin nyt Suomen tavoitteena.

Ynnä se, että marjasadosta saataisiin mahdollisimman suuri osa myytyä ulkomaalaisille luomuna. Ja luomutavoitteet otetaan muutoinkin mukaan.

[Heikki Jokipii]

Usein esille tuleva mainos MT:ssä:

https://tpc.googlesyndication.com/simgad/10777042145269021925

"Lue lisää" johtaa tänne:

Hyvä tietää luomukeruusta

    Voit edelleen hoitaa metsiä omien tavoitteiden mukaisesti
    Metsien luomusertifiointi ei vaikuta metsänhoitoon
    Kun tuotat luomuluonnontuotteita, voit saada lisätuloja metsästäsi
    Luomuluonnontuotteiden tuottaminen monipuolistaa metsätaloutta

https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velvollisuudet/metsien-sertifiointi-luomukeruualueiksi

Mutta pureeko tuo mainos?

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt sitten virallinen tavoite:

Luomualan toimijat vastaavat yhdessä tuoreen Luomu 2.0 -ohjelman toimeenpanosta

Luomu 2.0 toimeenpanosuunnitelma on julkaistu 8. tammikuuta. Vuoteen 2030 tähtäävän suunnitelman tavoitteena on, että 25 prosenttia peltoalasta on luomutuotantoalaa, luomukeruuala on kaksikertaistunut 14 miljoonaan hehtaariin ja viljeltyä kalaa tai muita vesiviljelytuotteita on saatavilla kotimaan markkinoilla sekä vientiä varten. Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankinnoista neljäsosa on luomua. Tavoitteena on myös, että Suomesta tulee merkittävä luomutuotteiden viejämaa.

Hieman epäselväksi jää, mikä taho sen on asettanut:

Toimeenpanosuunnitelman tavoitteisiin päästään tutkimukseen, neuvontaan ja koulutukseen panostamalla ja keskinäisellä yhteistyöllä. Luomutoimijoilta edellytetään vahvaa sitoutumista alan kehittämiseen. Myös tulevan hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat osaltaan luomutavoitteiden toteutumiseen.

Eduskunta se ei ole. Mutta tuossa antaa nykyinen hallitus perinnöksi tavoitteita seuraajalleen. Kylmän rauhallisesti.

Tämä luomuväen väite oli sellaisenaan nielaistu:

Luomu on yksi vastaus kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen huoltovarmuudenkin kannalta. Tuotanto ei ole riippuvainen kemiallisista lannoitteista tai torjunta-aineista. Vuoden alusta voimaan tulleella kansallisella CAP-suunnitelmalla tuetaan luomutuotantoa ja siten varmistetaan huoltovarmuutta ja parannetaan ympäristön tilaa.

Tänään tullut tieto siitä, miten luomutuotteet Suomesssa menevät kaupaksi ei ehtinyt vaikuttaa tuohon linjaukseen tai tiedotteeseen?  Vai ehtikö se tietoon? Ja tuolla linjalla päätettiin jatkaa siitä huolimatta?

[Heikki Jokipii]

Täälläkään ei selvästi olla tyytyväisiä Suomen/EU:n luomutavoitteisiin:

MTK:n Kriikkula: Tukien muutoksesta tuli sekametelisoppa

– Aikamoinen sekametelisoppa. Suosii nuoria ja luomua, tavallinen viljanviljelijä häviää eniten. Ei ole tervetullut muutos alkuunkaan. Meiltä häviää rahaa aika paljon, arvioi uutta maatalousohjelmakautta Kurikan MTK:n puheenjohtaja Marko Kriikkula.

Kurikka-lehti, kuvatekstistä.

[Heikki Jokipii]

Mitähän tällä ajetaan:

SIDOSRYHMÄTILAISUUS: Kestävää ruokaa lautaselle

Tervetuloa maa- ja metsätalousministeriön järjestämään sidosryhmätilaisuuteen, jossa kuulemme niin ministeriön kuulumisia kuin ruokajärjestelmän toimijoiden ajatuksia kuluttajien lautasille tarjottavasta kestävyydestä.

(lihav. HJ)

Minusta krooninen epäluulomme on oikeutettu. Vaikkei tuossa luomua erikseen mainitakaan. Joka tapauksessa ruokajärjestelmän toimijat siinä päättävät, mitä meillä tänään syödään. Ja kuin varkain, siihen tulee hyvin helposti mukaan luomun osuuden lisääminen, muka "kestävyytenä".

[Heikki Jokipii]

Tämä sivu tuli nyt hakutuloksiin uutena sivuna:

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus (Ruokavirasto)

Ehkä siinä nyt onkin tämä uutta (lihav. eli korostus sekä alkuperäinen että HJ):

Luonnonmukaisen tuotannon korvauksella edistetään luonnonmukaista kasvintuotantoa ja kotieläintuotantoa sekä luonnonmukaiseen tuotantotapaan siirtymistä kansallisen luomuohjelman mukaisesti, joka tavoittelee 25 % luonnonmukaisesti viljeltyä alaa vuonna 2030.

Sitä nyt sitten ajetaan. Ilmeisesti myös riippumatta luomun kysynnästä. Tiedot tämänkin kevään päätöksistä asiassa tulevat sitten luultavasti aika myöhään.

[Heikki Jokipii]

MMM:ssäkään ei ole toivoa menetetty:

Viisi valonpilkahdusta luomualan kevääseen

Suomessakin olemme hereillä, eivätkä luomutoimijat nuku talviunta. MMM julkaisi helmikuun alussa Luomu 2.0 -ohjelman toimeenpanosuunnitelman. Sen tarkoituksena on varmistaa, että laadukkaat ja vastuullisesti tuotetut luomutuotteet saadaan jatkossa entistä useammin lautasille sekä vähittäiskauppojen, ruokapalveluiden että vientimarkkinoiden kautta. Luomusektori sopi toimenpiteistä vuonna 2022 ja kehittää luomualaa tavoitteiden mukaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmassa on toimenpiteitä luomutuotantoketjun tehostamiseksi pellolta pöytään ja toimenpiteitä luomutiedon ja -osaamisen kartuttamiseksi. Ohjelma painottaa keruuluomun lisäämistä ja kokoaa toimenpiteet luomuvesiviljelyn käynnistämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on joukko toimenpiteitä, joilla kehitetään luomulainsäädäntöä ja valvontaa.

Vaikka sielläkin oli huomattu tämä:

Pandemia-aikana lupaavasti kasvaneet Euroopan luomumarkkinat ajautuivat vuoden 2022 aikana alamäkeen. ProLuomu raportoi, että luomutuotteiden myynti Suomessa laski kahdeksan prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

Mutta siitä ei ilmeisesti siellä ole ollut puhetta, että tuota toimintaa voisi sopeuttaa kysynnän mukaiseksi?

[Heikki Jokipii]

Jopas.

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus.

Kansallinen luomustrategia kaipaa päivitystä

Ilmassa on myös merkkejä, että luomun alamäki ei johdu pelkästään taloustilanteesta.

Se oli ingressi. Näin alkoi teksti:

Luomutuotannon edistämisestä on viime vuosina riittänyt puhetta. Suomen maabrändityöryhmä ehdotti jo vuonna 2010, että puolet ruuasta olisi luomua vuoteen 2030 mennessä. Kaksi vuotta sitten julkaistussa kansallisessa luomustrategiassa luomuala halutaan kasvattaa 25 prosenttiin peltoalasta. Luomutuotteiden vienti halutaan kaksinkertaistaa ja luomun osuus julkisissa ruokahankinnoissa nostaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samaan suuntaan ohjaa EU:n maatalouspolitiikan niin sanottu pellolta pöytään -strategia.

Pari vuotta sitten tavoitteet näyttivät realistisilta. Luomutuotteiden myynti kasvoi pitkään 10 prosentin vuosivauhtia. Kannattavuuslaskelmien mukaan luomutuotanto on myös ollut viljelijöille tavanomaista kannattavampaa. Luomun kysyntä alkoi kuitenkin sakata edellisvuonna. Viime vuonna luomutuotteiden myynnin arvo kääntyi kahdeksan prosentin laskuun. Määrällisesti laskun arvioidaan olevan vielä suurempi (MT 3.3.).

Näin sitten jatkui:

Ilmassa on myös merkkejä, että luomun alamäki ei johdu pelkästään taloustilanteesta. Turkulaisen Citymarket-kauppias Hannu Aaltosen mukaan aika on ajanut luomusta ohi. Lähiruoka on hänen mielestään ottanut luomun paikan kuluttajien mielissä. Elintarviketeollisuus on viime vuosina nostanut kotimaisen tuotannon vastuullisuuden markkinointiponnistelujen kärjeksi. Suuntaus on erittäin tervetullut, sillä viestille todella löytyy katetta, oli kyse sitten antibioottien käytöstä, possun saparoista tai ruuan puhtaudesta. Yhä useampi elintarvikepakkaus kertoo suoraan miltä tilalta tuote on lähtöisin.

Viime kädessä kuluttajat päättävät, mihin suuntaan ruokamarkkina kehittyy. Toki myös kaupan päätöksillä on iso rooli. Monessa tapauksessa luomutuotteet on hinnoiteltu tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. Julkisissa ruokahankinnoissa on edelleen syytä kiinnittää huomiota vastuullisuuteen. Kotimaisten ja luomuelintarvikkeiden suosiminen on tässä keskeistä.

Ja tähän päätyi:

Seuraavan hallituksen kannattaa ottaa luomustrategia perinpohjaiseen päivitykseen. Olennaista on, että sekä tuottajilla että kuluttajilla on tulevaisuudessakin tarjolla vaihtoehtoja eri tuotantomuotojen välillä.

(lihav. HJ)

Ei siis ihan meidän linjallemme. Mutta askeleen sitä kohti. Ja katsoi siis, että kansan valinnoilla, oikealla realisoituvalla kysynnällä on keskeinen merkitys.

Meillä on täällä kauan sitten tehty ehdotus, että jollakin sopivalla tavalla hallituksen luomulinjaus pitäisi saada eduskunnan käsiteltäväksi. Hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Erikseen, se ei riitä, että hallitus yleisesti nauttii eduskunnan luottamusta. — Itseasiassa muuten EU-parlamentti käsittelee yhä asiaa. Farm to Fork ei mennyt komission ilmoituksella!

[Heikki Jokipii]

Tässä se onneton historia on:

Luomulle uusia tavoitteita, vanhatkin ovat vielä täyttymättä

Tästä alkaen:

Vuonna 2022 Ruokaviraston tilastoiden mukaan luomussa peltoa oli 336 609 hehtaaria eli 14,8 prosenttia kokonaispeltoalasta.

Vuonna 2011 Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kirjasi ohjelmaansa, että viidennes, eli 20 prosenttia, Suomen koko viljellystä peltoalasta olisi luomussa vuonna 2020. Vanhatkin tavoitteet ovat siis jääneet täyttymättä.

Mutta nyt MT siis kannattaakin sitä, että (ensin) vanha tavoite toteutettaisiin? Sellaisenaan? Eikä ihmettele sitä, että se oli Jyrki Kataisen hallitus! Lakia tms. ei siis asiasta tehty eli säädetty.

Missä nyt on sen juuri (edellä) vaatima "perinpohjainen päivitys"?

[Heikki Jokipii]

Maistelinpa vielä tätä vaatimusta MT:n pääkirjoituksessa:

Olennaista on, että sekä tuottajilla että kuluttajilla on tulevaisuudessakin tarjolla vaihtoehtoja eri tuotantomuotojen välillä.

Mitä ne vaadittavat tuotantomuodot voisivat olla? Ainakin täällä esille tulleita ovat:

- suorakylvö
- halal ja kosher
- muuntogeeninen viljely
- solupohjainen maatalous

Miksi tyytyä luomuun? Ja jos (vaikka EU:n takia?) tyydytään, niin onhan siinäkin montaa sorttia:

- biodynaaminen viljely
- kaikki täällä esille tulleet vaihtoehdot

Kaikkiko nuo? Vai jollain kriteereillä valiten?

[Heikki Jokipii]

Luomuväellä on tietysti eduskuntavaaleja ajatellen on tullut tämä:

Luomulla omavaraisuutta, kestävyyttä ja lisäarvoa ruoantuotantoon – tutustu luomualan eduskuntavaalitavoitteisiin

Luomualan eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)

Sähläystä siellä päiväyksissä, mutta kyllä tuo tuoretta materiaalia on. Tai tuoretta ja tuoretta, kyllä siinä vanhat tavoitteet ja niiden vanhat perustelut esitetään.

Jos jotain huomioita kuitenkin tekisi:

- luomuväki ei näytä enää tavoittelevan suurempaa luomualan osuutta vaan tyytyy EU:n 25%:iin (kyllä: sekin tuhoisan korkea luku!)
- luomun nyt selvästi vähentynyttä kysyntää ei teksteissä mitenkään huomioida
- tätä yritetään vielä:

Luomutiloille ei osteta keinolan-
noitteita eli luomutuotanto ei ole
riippuvainen venäläisellä maakaasulla
tuotetusta typestä.

(lihav. HJ)

Vaikka tuo riippuvuus minun tietämäni mukaan on nyt täysin purettu! Jo ennen aivan "huulella" olevia teknisiä läpimurtoja typpilannoitteen valmistamisessa. – Uskaltaisin jopa ennustaa, että nyt valittavan eduskunnan aikana ne tehdään!!!

- viennistä odotetaan edelleen jotain pelastusta. Siihen on edellä tuore epäilyksemme:

Sama koskee tuossa myöhemmin esitettyä viennin edistämistä. Vielä vähemmän tuo koalitio kykenee saamaan ulkomaalaiset ostamaan lisää (suomalaisia) luomutuotteita. Lisättyä luomun kulutuskysyntää vieraissa maissa

- vaikkei vähentynyttä myyntiä mainita, asetataan tavoitteita (kotimaisenkin) luomumyynnin kehitykselle. Ikäänkuin hallitus ja valittava eduskunta sille mitään voisi. No, onhan tämä jo koeteltu keino:

8. Luomukulutuksen edistäminen viestintäkampanjoilla

[Heikki Jokipii]

Brandiryhmä (lihavoituna alempana) ratsastaa jälleen, vähän vahvennettuna:

Suomen maatalouden strategia on ohjattava omavaraisemmaksi

Joukko tunnettuja suomalaisvaikuttajia nostaa juuri julkaistussa muistiossaan esiin suomalaisen maatalouden riippuvuuden tuonnista, ympäristövaikutukset sekä elintarvikesektorin alijäämän ja ehdottaa ratkaisuksi luomutuotannon merkittävää lisäämistä seuraavalla hallituskaudella. 

Antti Kaasalainen, Jorma Ollila, Osmo Rauhala, Markku Wilenius sekä Janne Rauhansuu ovat julkaisseet muistion, jossa he peräänkuuluttavat Suomelle yli hallituskausien menevää strategiaa, joka ohjaisi ruuantuotantoon suuntautuvia investointeja oikeaan suuntaan ja loisi vahvaa visiota siitä, mihin suomalainen ruuantuotanto on menossa. Strategian avulla pystyttäisiin myös vastaamaan mahdollisiin kriisitilanteisiin.

Ei kovin uusia avauksia. Tämänkin tai vision tuovat oikeastaan jopa röyhkeästi esille:

Samalla kun Suomi tuo maahan suuren osan maatalouden tuotantopanoksista, elintarvikesektorimme on vahvasti alijäämäinen. Muistion allekirjoittaneet vaikuttajat tuovat esiin, että Suomesta valuu vaalikaudessa ulos liki 14 miljardia euroa elintarvikesektorin alijäämää. Tällä summalla korjaisi mm. ison osan kestävyysvajeesta ilman velkaa. Luomutuotteista saa maailmalla korkeamman hinnan, ja siirtymällä omavaraisempaan ja pidemmälle jalostettuun tuotantoon voisimme vähentää tuontia ja lisätä vientiä, muistion allekirjoittajat huomauttavat.

Kun tosiasiana ilmeisesti pysyy, että juuri luomutuotteissa maatalouden alijäämä on suurimmillaan. Eli suurempi osa siitä tuodaan kuin tavanomaisesta. Itse tuotteina, ei vain tuotantopanoksina. Vain koska luomun osuus yhteensä, ylipäänsä on niin pieni (2,2%), se ei ei näy tuossa 14 miljardissa!

Niinpä on nyt luultavaa, ettei Pro Luomu nyt kiirehdi "virallisesti" kertomaan koko totuutta tuosta asiasta, ja siten vetämään mattoa alta tuolta ryhmältä.

Itse muistiossa (pdf) viitataan yhä maabrändiryhmään:

Ruuan vientiä on lisättävä ja maatalouden tuontia vähennettävä.
[..]
Maabrändiryhmän vientiasiantuntijoiden mukaan Suomen tulisi siirtää 50 % pelloistaan luomuun 2030
mennessä.

Tässä taitaa yhä olla tehtävä yhdistykselle tai jollekin lehtimiehelle.