Torjunta-aineiden välttelyn haitat

[Heikki Jokipii]

Nyt näen ensimmäisen kerran tämän idean tai vaatimuksen (lihav. HJ):

Kirjanpainajatuhojen estämiseksi tarvitaan kansallinen tutkimusohjelma

Metsänhoitaja tarvitsee kirjanpainajien torjuntatyöhön lisää tutkimuksiin perustuvia työkaluja. En kuitenkaan löytänyt yhtään tutkimusta, joka olisi tuottanut konkreettisia metodeja kirjanpainajatorjuntaan. On tärkeää, että löydetään torjunta-aineita ja torjuntamenetelmiä kirjanpainajakannan pienentämiseksi sekä tunnistetaan edellytykset niiden luontaisten vihollisten voittokululle. Lisäksi taimiainesta tulee kehittää kestämään kirjanpainajatuhoja sekä varmentaa oikeat metsänhoitotavat, joilla kirjanpainaja pysyy poissa, vaikka ilmasto lämpenee.

Oliko siinä jo orastava idea geenimuuntelustakin?

[Heikki Jokipii]

Nämä MMM:n virkamiehet ohittavat tuon em. toiveen. No, vähän jättäen sillekin tilaa:

Kirjanpainajatuhoja seurataan ja tutkitaan jo nyt

Uusia keinoja tuhojen torjumiseksi pitää tutkia ja ottaa tarvittaessa käyttöön metsätaloudessa. Olemassa olevista keinoista kirjanpainajatuhoja voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla ja metsätuholakia noudattamalla.

Selvää on, ettei tutkijoita voida määrätä keksimään torjunta-aineita. Mutta "vanhassa vara parempi" on kyllä tuon kirjoituksen sanoma.

[Heikki Jokipii]

Luke:

Tuomikirvaennuste vuodelle 2025 - tuhot mahdollisia Etelä-Suomessa kesällä 2025

Wikipiedia kertoo siitä:

Kirvoja torjutaan kemiallisesti pahoina kirvavuosina.[7][6]

[Heikki Jokipii]

Näin siinä uhkaa käydä:

EU’s proposed Green Deal farming strategy poses serious challenges to South African farmers

The EU’s central strategy to implement the European Green Deal is designated “Farm to Fork” (F2F). A significant element in F2F is a severe cut in the use of both “more hazardous” pesticides, and pesticides in general. Although the original accelerated timescale of such cuts – 50% by 2030, in both cases – has been abandoned, due to fierce opposition within Europe, such cuts in pesticide use, and the banning or severe restriction of certain chemical pesticides could still be expected to happen.

“The European Green Deal and the F2F strategy in its current form present challenges, and some regionally-specific pockets of opportunity for South African agriculture,” concluded the [Bureau for Food and Agricultural Policy]. “While the move towards more sustainable farming practices is commendable, the economic feasibility and practical implementation of these changes need careful consideration. South African farmers, policymakers, and industry stakeholders must work together to navigate these changes and ensure the continued viability of the agricultural sector.”

Toisenlaisissa olosuhteissa tuo hyvältä näyttävä pyrkimys voi aiheuttaa tuhoisia seurauksia.

[Heikki Jokipii]

Zaruk:

Viewpoint: What is sustainability? What are pesticides? The way media and politicians define ideologically diffuse words shape policy – often for the worse

This might seem obvious but many food/agriculture issues in Brussels are problematic because of poor lexicons. Definitions matter in that they frame our policy discussions, regulations and emotional responses. Regulators start their work with definitions and tend to use this to limit problems or to reach solutions to sticky problems. Sometimes a definition is concocted with interests and intent: official terms like Belgian chocolate or German beer have proved beneficial for more than mere national industries.

Opportunists come in and define words or concepts to their advantage, tack on adjectives and create dichotomies to manage perceptions. A noun like “chemical” carries a negative connotation which environmental lobbyists can deteriorate with adjectives like “toxic”, “industrial” or “synthetic”. An organic food is then defined with adjectives such as “natural”, “traditional” and “environmental” and we can see how the perception of reality can easily be abused by such opportunists. Welcome to Brussels!

Define sustainable farming?

Activists define sustainable farming as the antithesis to conventional (industrial) farming. But is organic farming more sustainable if its production yields average 40% less? Agritechnologies (led most often by industry) have allowed food production increases to keep up with a growing population. The next wave of technologies (precision farming, accelerated seed breeding, conservation/regenerative agriculture methods…) are setting the scene for a wave of sustainable intensification where not only will yields keep up with global population and affluence growth, but also be able to re-wild less productive land. Agroecologists can only dream that their social justice definition of sustainable farming could achieve these numbers. Sorry, but seriously, how could you effectively farm no-till with multi-species cover crops without herbicides? Their ideology promises a better world but their reality gives them Sri Lanka.

What is a pesticide?

In Uganda, pesticides are called medicines for plants. This makes sense. In the West, pesticides carry an essence of evil baggage with it; it is taboo. So the industry attempted to use the kinder, gentler term: crop protection. When some blogger referred to a Dirty Dozen of toxic pesticides approved for organic farming, the organic food lobby had to resort to making the claim: “We don’t use any synthetic pesticides!”. These activists cleverly avoid associating organic farming with pesticides; some still want us to believe their produce is “pesticide-free”.

[Heikki Jokipii]

Tässä on mielenkiintoisia linjauksia:

Komissio julkaisi visionsa – tavoitteena vetovoimainen maatalous- ja ruokasektori tuleville sukupolville

Tiedonanto (linkki):  A Vision for Agriculture and Food: Shaping together an attractive farming and agri-food sector for future generations

One such example is the EU ambition to reduce the use of harmful pesticides. This is
important both for the long-term resilience of farming, nature and health protection.
However, the introduction of alternatives in a form of biological or innovative low-risk
plant protection products has not followed with the same pace as the withdrawal of active
substances from the EU market. If this trend continues, it can affect the EU’s ability to
ensure food production. The Commission will therefore carefully consider any further
ban of pesticides if alternatives are not yet available, unless the pesticide in question
represents a threat to human health or to the environment that agriculture relies upon for
its viability.

(s. 19)

Eli harkitaan tarkkaan, ennen kuin rynnätään kieltämään torjunta-aineita. Vaihtoehdon pitäisi ensin löytyä.

Healthy soil is the basis for farming, today and tomorrow. At the same time, European
soils are under strain from factors including climate change, biodiversity loss, pollution
and in some cases unsustainable soil management. To address this, the Commission will
incentivise and support farming practices that recover, maintain or improve soil health

Continuous support for organic farming remains essential, while other integrated
approaches could be further encouraged. In this respect, putting in place independent and
reliable advisory services will be critical to ensure that farmers can draw on best
knowledge profiting soil and farming.

(ss. 19-20, lihav. HJ)

Tuossa mielessä saattaisi olla suorakylvö. Joka tiettävästi tarvitsee omat torjunta-aineensa.

Special attention needs to be paid to improving nutrients management at farm level
and increasing nutrients circularity. Priority should be given to addressing nutrient
pollution hotspots and promoting integrated territorial approaches. A key aspect of this
would be the management and control of nutrients from livestock farming to limit
negative externalities, support extensification in regions with high livestock
concentrations, and promote circularity which can help reduce the use of synthetic
fertilisers. The evaluation of the Nitrates Directive due at the end of 2025 will provide
further evidence to inform the discussion.

Siinä on vähän flirttailua luomuaatteen kanssa, mutta tällaisetkin näkymät häämöttvät:

Innovative technologies have emerged, including in the field of food technology,
biotechnology and biomanufacturing. Keeping Europe’s innovation edge in such new
technologies is paramount for the sector to remain competitive and for the EU to remain
a world leader in food innovation. At the same time, certain food innovation is
sometimes seen as a threat to the traditions and culture across Europe. This calls for an
enhanced dialogue on this matter and better knowledge, to make sure that these
innovations can be assessed in an inclusive way that also considers social, ethical,
economic, environmental and cultural aspects of food innovation.

(s. 20, lihav. HJ)

Ja glyfosaattia kestävät lajikkeetkin ovat sitä bioteknologiaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä Iltalehden juttu kertoo kummallisesta aloitteesta:

Kansanedustaja huolestui muun muassa Närpiön Vihanneksesta

– Viljelyn kustannukset ovat korkeita ja näyttää siltä, että lannoitteiden hinnat taas nousevat kovaa vauhtia. Kannattavuus on monella tilalla todella heikko, Ingo sanoo Iltalehdelle.

Hänen mukaansa yhtenä syynä suomalaisen maataloustuotannon vaikeuksiin ovat uusien kasvinsuojeluaineiden hitaat lupaprosessit, jotka johtuvat lupaviranomaisena toimivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin riittämättömistä resursseista.

Ingon mukaan lupaprosessit kestävät nykyisin kahdesta kolmeen vuotta, mikä uhkaa lamauttaa suomalaisten tuottajien toimintaedellytyksiä sekä ruokajärjestelmän iskunkestävyyttä.

– Se vaikeuttaa viljelytuotannon kehitystä täällä Suomessa. Puhutaan ehkä jopa satojen miljoonien eurojen saamatta jääneistä tuloista lyhyellä aikavälillä.

”Koskettaa heitäkin”

Kasvinsuojeluaineiden puutteesta kärsivät Ingon mukaan eniten erikoiskasvien, kuten vihannesten, hedelmien, marjojen ja taimistokasvien viljelijät. Hän lisää, että uusien suojeluaineiden salliminen voisi tuottavuuskasvun lisäksi pienentää maatalouden hiilijalanjälkeä.

Mustasaarelainen Ingo on taustaltaan luomuviljelyä harjoittava maatalousyrittäjä. Hänen edustamansa Vaasan vaalipiiri on kasvihuoneviljelyn tärkeä toiminta-alue, jossa keskeinen toimija on esimerkiksi vihanneksistaan tunnettu Närpiön Vihannes.

– Kyllä ongelma koskettaa heitäkin, Ingo sanoo.

Hän jätti keskiviikkona kasvinsuojeluaineiden viranomaishyväksynnän sujuvuudesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle kysyäkseen, miten hallitus aikoo korjata puutteet kasvinsuojeluaineiden lupakäsittelyssä. RKP on istunut hallituksessa vuodesta 2019 alkaen.

(lihav. HJ)

Alkuun se ei ole lainkaan kummallista. Kansanedustaja on huolissaan äänestäjäkuntansa toimintaedellytyksistä. Mutta yhtäkkiä se onkin. Luomuviljelijä on siinä huolissaan tavanomaisesta viljelystä.

Närpiön Vihanneskaan ei ole mitenkään sitoutunut luomuun.

Mistään takinkäännöstä luomuaatteen suhteen Iltalehden artikkeli ei kerro.

Tässä on se kansanedustaja:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Christoffer_Ingo

Kotisivullaan hän ei oikeastaan kovin selvästi tuo esiin tai hehkuta luomua:

https://www.christofferingo.fi/om-ingo

Jag hittade politiken som plattform när jag insåg att de bekymmer som uppstod både på dåvarande jobb som husbyggare, på gården där vi födde upp välmående klimatsmarta lamm och inom föreningslivet, ofta handlade om onödig byråkrati.

(lihav. HJ)