Superpettuleipä

[Heikki Jokipii]

Ympäristöystavälliseltäkin tuo kuulostaa ...

The method requires no pest-control substances. Only the required amount of fertiliser-like nutrients is used in the closed process. This allows us to avoid any environmental impacts, such as runoffs into water systems or the formation of powerful greenhouse gases," says Professor Jero Ahola of LUT.

... mutta veikkaan, ettei tuo silti mahdu luomusäännösten raameihin. Edes rehuna, josta artikkelin mukaan voisi sen käytön aloittaa. Vaikkapa kuivuuden piinaamilla alueilla.

Ja luultavasti joku Snellman julistaisi tuota pikaa, että heidän tuottajiensa eläimet on ruokittu "mannavapaasti"! 

Kappas vain. Nyt Biodynaaminen yhdistys on jopa ottanyt ottanut FB:ssa asiaan kantaa:

Biodynaaminen yhdistys
23 tuntia sitten

Suomalainen ruokateknologiayritys Solar Foods on saanut myyntiluvan Solein-proteiinilleen Singaporessa.

Solein on yksisoluisista mikro-organismeista tehty jauhe, jota tuotetaan laboratoriossa ilmasta käyttäen sähköä. Valmistusprosessi ei yrityksen mukaan tarvitse eläimiä eikä kasveja ja on siksi maailman kestävimmin tuotettua proteiinia. Yrityksen päämääränä on irrottaa ruuan tuotanto maataloudesta.

Biodynaamisen näkemyksen mukaa ruoka on paljon muutakin kuin kemiaa. Kaikki fyysisessä kehossa tapahtuva on ilmentymää henkisistä prosesseista. Eli mikään aineenvaihdunnan prosessi ei ole pelkästään fyysinen. Ravinnon varsinainen merkitys on siinä, että se luovuttaa sisältämiään voimia käyttöömme. Ruuansulatuksen kautta otetut aineet antavat sisäistä liikkuvuutta, vaikuttavat ruumissa toimivan tahdon käyttövoimana.

Mitä mieltä olette? Millaisen vaikutuksen ihmiseen antaa tällainen laboratoriassa tuotettu ruoka?

https://solarfoods.com/solar-foods-receives-novel-food-reg…/

Ellei ihan suoraan, mutta tuolla tavalla kysymällä. Ja aika varovasti ja kohteliaasti. Luultavasti se teksti on luomuväeltä vasta tulossa, jossa soleiini manataan... ties mihin.

Kaikessakin luomuideologiassa on taustalla vähän mystiikkaa. Biodynaamisessa selvimmin. Tietty vitalismi lienee kaikessa siinä pohjana.

Odotan muuten, että tuo rajanveto ratkaistaan aikanaan EU-direktiivillä. Kun/jos soleiini täällä saa myyntiluvan. Joka direktiivi sanoo (ennustan), ettei se kertakaikkiaan kuulu luomuun. Kuten sanottu, ei karjan rehunakaan.

Wikipediasta ei selviä, onko soleiini myyntiluvan uuselintarvikeena EU:ssa saanut. Selviää vain, että sitä on aiottu hakea. (?) Singapore-uutisessa kuitenkin kerrotaan (lihav. HJ):

Solar Foods plans to seek GRAS (Generally Recognized As Safe) status assessment for Solein soon in the United States, and applications for novel food authorisation have been filed earlier in other key markets such as the UK and the European Union.

Aikataulua on pikkuisen lykätty:

The highly sustainable protein is planned to begin commercial production and sales in 2024.

***

Mutta samalla tuli tuossa meillekin päivitys soleiinin nykytilanteesta.

[Heikki Jokipii]

Etenee. Nyt asiasta väitöskirjakin:

Tutkimus: Solupohjainen maatalous pienentäisi proteiinituotannon ympäristövaikutuksia – valkuaista ihmisravinnoksi voisi tuottaa bioreaktoreissa vaikka aavikolla

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että solupohjaisen proteiinin vaikutukset maatalouden ympäristökuormaan ovat suurimmat, kun keinotekoisella proteiinilla korvataan naudanlihaa.

[Heikki Jokipii]

Uusimmassa Tiede-lehdessä 14/2022 tieto, että soleiinin kaupallinen tuotanto alkaisi jo ensi vuonna.

Tässä vähän vanhempi juttu soleiinista:

Salaisessa paikassa Espoossa valmistuu proteiinia, josta toivotaan yhtä ratkaisua maailman ongelmiin – "Kyse on ihmiskunnalle täysin uudesta lajista"

Tuolla jossain sitä valmistellaaan suurempimuotoiseen tuotantoon.

[Heikki Jokipii]

Ei ehkä ihan yhtä hurja idea kuin suomalainen soleiini:

Miltä kuulostaisi luista tehty proteiinipirtelö? Norjalaisyliopistossa tutkitaan, miten luista saisi ihmisravintoa

Tutkijat upottivat luita mereen löytääkseen uusia hajottajaeliöitä.

Mutta hurja tuokin. – Triidin alussa jo viitattiin sodanaikaiseen runouteen. Linnan Tuntemattomassa Koskela pelkää/ennustaa, että häviäjille lyödään luu kurkkuun. Tuon kehitystyön onnistuessa häviäjät voisivat siitä olla ihan tyytyväisiä. 

***

Tuolla on tietysti relevanssia myös ruoan haaskaamiskeskusteluun ja lihansyöntikeskusteluun. Myös keskusteluun ravinteiden kierrätyksestä. – Lihansyöntiasiassa tulee tietysti mieleen tämä vanha näkökulma: myös eläimet tarvitsevat proteiinia. Eikä niiden kohdalla ole yäk-efektiä (paitsi kissojen!  )

[Heikki Jokipii]

Jännää sinänsä:

Tämä keksintö voi päätyä astronauttien ruuaksi – suomalaisyhtiö kehitti ruoan, jota seuraavaksi testaa Nasa

Mutta kokonaisuuteen ja asiaan liitettyihin visioihin nähden sanomattoman vähän merkitystä. Soleiinista puhutaan. Meidän kesken, taivaan mannasta.

[Heikki Jokipii]

Tällaisilla rahoilla ollaan asiassa Suomessa liikkeellä:

Solumaatalouteen 5 miljoonaa ‒ tavoitteena kestävä ruoantuotanto

Kuvatekstissä mainitaan riski/haaste, joka tuollakin on edessään:

Kuluttajat halutaan saada hyväksymään soluviljely yhdeksi vakiintuneista ruoantuotantomenetelmistä.

Kuten oli vaikka ötökkäruoalla. Jonka puolesta kaikki järki puhui.

[Heikki Jokipii]

Monbiot on nyt näin innostunut asiasta. Tässä siitä epäystävällinen kuvaus:

Monbiot : We Must End Our Dependence on Farming

[Heikki Jokipii]

Jopa oli Saara Kankaanrinta argumentin keksinyt:

Saara Kankaan­rinnan kolumni: Liisa ja myyrän kymmenet housut – oikeasti kaniini ei ilmaannu hatusta

Kirkasotsaisesti olemme korvaamassa ylikulutusta ylikulutuksella, ihmettelee kolumnisti Saara Kankaanrinta tuotantoa, jossa valmistetaan laboratorioissa eläinperäisiä tuotteita ilman eläintä.
[..]
Olen itse osa ongelmaa, ja elän liiankin turtuneena hulluuksiin. Outoja ja liian isoja asioita riittää. Vaikkapa sielua rutistavat lihakasvattamot, joissa eläin on kaukana ”kotieläimestä”, luonnosta ja arvosta.

Maapallolla tapetaan vuosittain yli 70 miljardia eläintä lihaksi. Sikojen ranskalaisessa kasvattamoissa voi olla 5 miljoonaa sikaa, amerikkalaisella tehdasfarmilla 150 000 nautaa. Kanoja miljoonia yhdessä tehtaassa.

Eihän tällaisessa kulutustavassa tai tahdissa ole mitään järkeä! Miten tämä tuhoisa tilanne meinataan korjata? Pääseekö tästä kaninkolosta peruuttamaan?
[..]
Mutta nyt tulee ällistyttävin kohta. Niin yrityksillä kuin tieteessä olen nähnyt samat laskelmat mahdollisuuksista. Tavoiteltu tuotantomäärä on sama kuin korvattavan lihan määrä.

KIRKASOTSAISESTI olemme siis korvaamassa ylikulutusta ylikulutuksella! Hoitaessamme yhden ongelman luomme samalla toisen. Seikkailu ihmemaassa jatkuu.

Eikä proteiinin ylikulutus ole ainoa sektori, jolla näin tapahtuu. Jokaikisella sektorilla ja ”ratkaisulla” tuntuu olevan lähtöasetus, että nykyinen taso täytyy ottaa annettuna.

Mistä ihmeestä hän oli saanut päähänsä, että lihankulutuksessa tapahtuu proteiinin ylikulutusta? Kirkasotsaisesti hän on tappamassa osan maailman ihmisistä nälkään. Jotta hänen sieluaan rutistavaa teollista massatuotantoa ei maailmassa olisi.

Sillä juuri proteiinissa tulee hyvin helposti vastaan luonnollinen raja: ihminen ei yksinkertaisesti jaksa syödä enempää kuin hän sitä tarvitsee. *)

Ja nyt: mikä oli sen lihaproteiinin synti, alunperin? Kasvihuonepäästöt! On ihan varma, ettei vaikkapa soleiinia tuottava laitos tunge ilmakehään esim. lehmän lailla metaania. Ja lopulta laitos jopa poistaa sieltä hiilidioksidia! Soluviljelmän vaatima pinta-ala on tuossa vertailussa aivan minimaalinen. Ja pitkin matkaa on vakuutettu, että tuotantoon käytetään uusiutuvaa energiaa.

Niinpä siis tuohon ylikulutukseen ihan englanniksi (kuulostaa hienommalta): so what? Vaikka koko maailma (yli)kuluttaisi soleiinia, ei luonto olisi siitä moksiskaan (no big deal)!

Jo yksi Saara Kankaanrinnan hevonen rassaa luontoa enemmän. Mutta tällaiseen idylliin hän haluaa uskoa:

Tässä on meidän hiilensitojia! Saara Kankaanrinta esittelee innoissaan maatilansa lehmiä. Tarmokas 41-vuotias nainen kertoo, että viimeksi tilalle on saatu Itä-Suomen karjaa.

– Toinen lehmistä oli vähän kevytkenkäisempi tapaus, sillä se oli yllättäen tiineenä tänne saapuessaan. Se oli tainnut pikkuisen innostua kesälaitumella, Kankaanrinta naurahtaa.

Lehmillä, lampailla ja hevosilla on täällä Paraisten Qvidjan esimerkkimaatilalla erityinen tehtävä. Laiduntaessaan rotaatiolaitumilla ne hoitavat samalla maaperää ja pitävät näin osaltaan huolta sen hiilitasapainosta.

Ihan inhimillisesti: harmittaako nyt häntä, jos tuo solumaatalous vie huomiota (ja rahaa) pois heidän hankkeeltaan?

_____

*) osittain voi. Ruumis sitten polttaa ylimääräisen, ei käytä sitä solujen rakentamiseen yms. Mutta soleiinissa ei tule tätäkään ongelmaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on Solar Foodsissa ymmärretty:

Tulevaisuuden ruoantuotanto voi nojata hiilidioksidiin, vetyyn, teollisuuden ylijäämävirtoihin, mikro-organismeihin, sieniin – mutta mausta ei auta tinkiä

Tämän verran itse Solar Foodsin aikataulusta:

Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Pasi Vainikka kertoo, että tänä vuonna Vantaan Vehkalaan valmistuu uusi 40 miljoonan euron tuotantolaitos. Sen on tarkoitus alkaa tuottaa proteiinijauhetta sata tonnia vuodessa.

Hiukan vielä ilkeillen Kankaanrinnallle juuri edellä: he tuntuvat myyvän jotain muuta kuin syötävää.

[Heikki Jokipii]

Nyt ensimmäinen (?) yritys kieltää tämä asia:

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1642897739850604547/photo/1

Miten tuohon EU? Seurataan Euractivia!

[Heikki Jokipii]

Tämä ei siis pitäisi muodostua esteeksi:

‘Food grown in labs pose no unusual health risks’: Joint Food and Agriculture Organization and and World Health Organization report

[Heikki Jokipii]

Keinokalaa:

3D-printed cell-based fish? Sounds bizarre, but it tastes like the real thing and could eventually help save our oceans

Israeli firm Steakholder Foods announced that they’ve used 3D printing technology to make ready-to-cook cultivated grouper. They boast the taste and texture is the same as traditionally caught fish but does not harm the environment or marine species.

Alkuperäiseen:

Faux-let o’ fish: Company creates world’s first lab-grown grouper filet

***

Solumaatalous saattaa ratkaista jotain tällaisiakin ongelmia:

Can Hindus, Jews and Muslims eat cell-cultivated meat? Religions search for guidance as lab-grown food beckons

Tai sitten ei ratkaise. Millä tavalla se sopii luomuideologiankaan raameihin, on vielä epäselvää.

[Heikki Jokipii]

Jäitä hattuun:

New Scientist: Keinolihan valmistuksen päästöt nykyteknologialla jopa 25-kertaiset verrattuna naudanlihan tuotantoon

Laboratoriossa kasvatettavasta lihasta on saatava roimasti energiatehokkaampaa, jos siitä halutaan ympäristöä säästävä korvike perinteiselle lihalle.

Toinen samasta:

Bill Gates funded Lab-grown meat ‘could be 25 times worse for the climate than beef’ – ‘Highly energy intensive’ – ‘Meat’ grown in steel vats from stem cells from animal

Kummastakaan ei tosin selvinnyt, missä määrin tuo koski edellisessä puheenvuorossa mainittua "kalaa".

[Heikki Jokipii]

Tässä kohtaa mennään:

Maailman ensimmäinen laboratoriossa valmistettu naudanlihapihvi tulee myyntiin ‒ yhdestä lehmän solusta tuhansia tonneja lihaa

Soluviljelty pihvi tulee myyntiin tämän vuoden aikana ainakin Singaporessa ja Israelissa. Suomalaisyritys vastasi tuotteen brändäyksestä.

Tuossa taas väitetään rohkeasti (vastoin edellisen puheenvuoron näkemystä):

Viljellyn lihan eduksi nähdään sen ympäristöystävällisyys tavanomaiseen karjankasvatukseen verrattuna. Yrityksen mukaan viljelty liha tuottaa 92 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä, vähentää 95 prosenttia tarvetta maankäytölle ja vähentää 78 prosenttia veden käyttöä.

Pyydetystä hinnasta ei tuossa ole tietoja. Eikä siis siitäkään, onko se kilpailukykyinen.

[Heikki Jokipii]

MMM:n tässä blogikirjoituksessa (19.6.2023) suhtaudutaan asiaan kiinnostuneen uteliaasti:

Solumaataloudesta apua ruokajärjestelmien kestävyyteen

Päivämäärä tuohon sen vuoksi, että on nyt hyvin vaikea sanoa, heijastaako tuo mitenkään erityisesti uuden hallituksen linjauksia.

Asian suhde luomuun lienee vielä EU:ssa ratkaisematta:

Odotan muuten, että tuo rajanveto ratkaistaan aikanaan EU-direktiivillä. Kun/jos soleiini täällä saa myyntiluvan. Joka direktiivi sanoo (ennustan), ettei se kertakaikkiaan kuulu luomuun. Kuten sanottu, ei karjan rehunakaan.