Puolueet ja luomu

[Heikki Jokipii]

Täällä se Vihreiden maatalousohjelma jo onkin

https://www.vihreat.fi/maatalousohjelma

Ja täällä sen varsinainen

luomuosuus. Siellä avataan tätä ehdotusta tai tavoitetta vähän enemmän:

Pitkällä tähtäimellä kehitetään ympäristökorvausmalli, jossa luomun tuotantoteknisiä osia (torjunta-aineiden välttäminen, ravinteiden kierrätys) siirretään tukipoliittisesti kaiken viljelyn käytettäväksi. Kun viljelijä valitsee koko keinovalikoiman, voidaan tuotanto lopulta sertifioida luomuksi markkinoita varten. Malli tukisi nykykäytäntöä paremmin vähittäistä siirtymistä luomuun, ja siten ekologisten viljelykäytäntöjen yleistymistä. Tällöin nykyisenkaltainen luomuosuus peltopinta-alasta ei enää olisi oleellinen mittari tuotannon kehittämisessä. Tuotannon lisääntyessä myös luomun raskaita hallinnointikäytäntöjä tulee kehittää ja keventää.

Tuota voi pitää jopa luovana ehdotuksena. Mutta kaksi periatteellista hankaluutta siinä on:

1. Siinä haukataan kovin isoa palaa, mennään asioihin, jotka päätetään EU:ssa. Ja juuri nyt saatiin monen vuoden väännön jälkeen hyväksyttyä sen yhteinen luomusysteemi.  Tuossa ehdotetaan, että aloitetaan alusta.

2. Ehdotus on aivan liian varma siitä, että kaikki ympäristöllisesti hyvä löytyy luomusta, ja ylipäänsä saadaan rakennettua tuollainen asteittain etenevä systeemi. Pari vastaesimerkkiä:

- suorakylvö: sitä pidetään juuri hiilensidonnan kannalta yleisesti hyvänä asiana, mutta sen toimivuus luomussa on vähintään epäselvä asia
- suunnitelmat Luomu 3.0:sta? Enää ei ole aivan selvä asia.edes se, mikä luomu tuossa olisi lopullisena tavoitteena

Millä tavalla tuo tukipolitiikka suhtautuisi torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden "harkittuun" käyttöön? Onko typensidonnan käyttö enää silloin tuettava tai suositeltava asia, kun teollinen typpilannoite valmistetaan täysin ilman fossiilisia raaka-aineita ja energiaa? Varsinkin, jos ja kun tuo typensidonts on tärkein luomun peltoalan tuhlaukseen vaikuttava asia, ja siten omiaan lisäämään negatiivista kasvihuonevaikutusta? Pitkästä tähtäimestähän tuossa puhuttiin ...

[Heikki Jokipii]

Kyllä sinä ohjelmassa innovatiivisuuteenkin kehotetaan:

Kummasti kuitenkin tulevat mainituksi vain nämä osa-alueet (lihavoinnit HJ):

Maailma muuttuu todella nopeaa vauhtia, ja ruoantuotannonkin on kyettävä vastaamaan paikallisiin ja globaaleihin haasteisiin. Ruoantuotannossa automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat jo muuttaneet toimintatapoja, ja tulevat entisestään muuttamaan. Se avaa mahdollisuuksia uuden teknologian kehittämiseen sekä houkuttelee ruoantuotannon pariin uusia osaajia.

Mutta ei enää vielä puoluekokouksessa 2016 esillä ollut geenitekniikka. Tai nämäkin vielä mainitaan:

Panostetaan luomuun sekä ruoantuotannon, ravitsemuksen ja ruoantuotannon uusien menetelmien, kuten vertikaaliviljelyn, peltometsäviljelyn, akvaponisen viljelyn ja laboratoriossa valmistettavan ruoan, tutkimukseen ja kehittämiseen.

Mutta geenitekniikkaa ei sitten millään.

Oikein parhain päin tulkiten se olisi tullut tässä mainituksi:

Siirretään tutkimusrahoituksen painopistettä hiilensidontaan, maatalouden mikrobiologiaan, ekologiaan, ympäristönmuutosta huomioivaan jalostukseen, maatalous- ja maataloustukipolitiikan kehittämiseen, kestävän maatalouden käytäntöihin, eläinten hyvinvointiin, luomututkimukseen sekä uusien ruoantuotantotapojen tutkimiseen.

Mutta tuskinpa se on, kun tuossa listassa on tuo luomututkimuskin.

No, mainittiinhan tuossa hiilensidontakin. Ja silloin kyllä tähän astisen tutkimuksen mukaan kyse on suorakylvöä käyttävästä tehoviljelystä!  Jota asiaa siis voitaisiin tutkia lisääkin.

***

Jotain parannuksia ohjelmassa ehkä on, verrattuna tähän 14 vuoden takaiseen. Mutta valitettavasti ei olennaisia ja ratkaisevia.

[Heikki Jokipii]

Vaan mistäpä puolueetkaan löytäisivät realistisia arvioita linjanvetojensa pohjaksi, jos asiantuntijatkin ovat näin ristiriitaisia (lihav. HJ):

Tutkimus: Viljelijöiden mielestä maatalous kannattaa sittenkin tyydyttävästi – "Yllättävän positiivinen arvio"

Paitsi, että pohjalta on tie vain ylöspäin, Rikkonen arvioi, että tulevaisuuden toivoa nostavat myös myönteiset muutokset maataloudessa. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön, tilakoot kasvavat ja tehokkuus lisääntyy. Se parantaa taloudellisia tuloksia ja luo toivoa, Rikkonen uskoo.

Alalla myös puhaltavat uudet tuulet. Ruuasta puhutaan paljon enemmän kuin ennen, ja se näkyy myös maanviljelyksessä. Kiinnostus luomuun on kasvanut viljelijöiden keskuudessa, ja lähiruokaa osataan markkinoida.

– Sieltä (maataloudesta) löytyy pieniä brändin alkuja, jotka tuovat uskoa alalle ja toivoa kannattavuuden kasvusta, Rikkonen sanoo.

Rikkonen arvelee, että ruuasta puhutaan tänä päivänä paljon myös siksi, että maailmanlaajuiset tapahtumat ja kriisit ovat herättäneet ihmiset pohtimaan omavaraisuutta. Rikkosen mielestä onkin huolestuttavaa, että kyselytutkimuksen mukaan suomalaista ruokaa tuotetaan tulevaisuudessa määrällisesti vähemmän kuin ennen.

Jos luomukiinnostuksen lisääntymistä pidetään tervetulleena "brändin alkuna", eikö tuossa ymmärretä vai uskalleta sanoa, että samalla myös tehokkuus vähenee.

Ja ihan varmasti se merkitsee sitä, että suomalaista ruokaa tuotetaan määrällisesti vähemmän kuin ennen. Eikä huolestumisen syytä tarvitse etsiä kyselytutkimuksesta, riittää, että katsoo hallituksen voimassa olevaa luomuohjelmaa. Jota oppositiokaan ei ole haastanut tai kiistänyt. Vaan osittain jopa "nokittanut".

Jos asiantuntija ei tuota ymmärrä tai halua sanoa, ei voine vaatia, että puolueetkaan olisivat tästä tietoisia:

*) jos luomuala lisääntyy n. 20 prosenttiyksikköä nykyisestä, maataloustuotanto vähenisi noin 15%, sillä perustellulla oletuksella, että luomussa tuotetaan noin neljännes tavanomaisesta. Mutta jos se pyrittäisiin korvaamaan tavanomaisella tuotannolla, sen pitäisi tuottaa yli 20% nykyistä enemmän, keskimäärin, koska sitä olisi enää 70% alasta. Tietysti asia voidaan hoitaa myös viljelypinta-alan tai tuonnin lisäämisellä. Vihreät eivät tuossa kerro, mitä näistä vaihtoehdoista he kannattavat.

[Heikki Jokipii]

Kun tuolla pari vuotta sitten etsin vastaavaa esimerkkiä kuin luomu, poliittisessa elämässä, löysin kieltolain, [...]

Yksi hyvä esimerkki vastaavasta ilmiöstä on myös kesäaika. Nyt alkaa ilmestyä analyysejä, mm. Hesarissa, joiden mukaan siitä ei nettona ole toivottua hyötyä, vaan pikemminkin vain haittaa. Mutta niin se vaan nyt systeeminä jököttää ja pysyy, kiusanamme, kun sen taakse aikanaan jotenkin poliittinen konsensus syntyi. Ja kaikilla sen läpi ajaneilla oli varmasti vain hyviä tarkoitusperiä.

Nyt on tapahtumassa asia, joka kulman kautta ehkä antaa toivoa tuossa toisessakin kysymyksessä. Kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta keräsi kuin keräsikin tarvittavan kannattajamäärän:

Kesäaika-aloitteen alullepanija ehti jo menettää toivonsa – ”Ajattelin, että ei tällä ole mitään mahdollisuuksia”

Jaa-a, koska aika olisi kypsä eräälle toiselle kansalaisaloitteelle?

Nyt tämä kesäajasta luopuminen eteneekin yllättävän ripeää vauhtia. Näillä näkymin asiassa tulisi valmista jo ensi vuonna.

Tuolla olemme jo kertoneet näkemyksestä, että myös luomun kupla olisi vihdoin puhkeamassa.

Mutta tuossa toisessa asiassa sen pitäisi kyllä paremmin näkyä poliittisissa piireissä. Josta kyllä ei valitettavasti ole vielä mitään merkkejä. Mutta nopeasti asiat kehittyvät, kun alkuun pääsevät, kuten tuossa kesäajan poistamisessakin.

[Heikki Jokipii]

Nyt osin puheenjohtajanäkin toimiva Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää ei näe juuri hyväksytyssä maatalousohjelmassa mitään ongelmia:

Kestävää, kannattavaa ja reilua maataloutta

Luomuviljelyn tavoitteet ovat pitkälti vihreiden tavoitteiden mukaisia. Luomun osuutta haluamme kasvattaa. Sen hyviä käytäntöjä voisi tuoda muuhunkin viljelyyn ja karjankasvatukseen. Raskasta hallintoa ja valvontaa tulee kehittää ja keventää.

Voisimme parantaa ravinteiden kierrätystä ja näin keventää keinolannoitelaskua. [...]

Eikä siis varsinkaan sitä, miten tuo vähentää Suomen ruokatuotantoa. Mikä ongelma keinoitelannoitelasku muka on, jos ruokalasku ei sitten taas ole (ks. tämä jatko)?

Mitähän hän on tässä ajatellut:

Radikaaliksi ehdotusta sopii nimittää, kohtuuton se ei ole. Kun laatu korvaa määrän, myös tuottaja voittaa. Kestävästi tuotettua ruokaa ei kaupata polkuhintaan.

On nimittäin huima idea, että laadulla korvattaisiin ruoan kohdalla määrää. Ellei sitten ole kysymyksessä joku vihreässä kuplassa elävä laihdutuskuurilla olija, joka ostaa luomuruokaa, ja uskoo sen olevan laatua. Mutta tavallisen perheen ruokataloutta hän ei ole tuossa ajatellut. Ainakin nälkäille lapsille tuota olisi hyvin hankala selittää.

[Heikki Jokipii]

PS. Ihan oma kysymyksensä on, ehkä keskusteltavaksi toisen otsikon alla, miten pyrkimys vähentää eläintuotantoa ja pyrkimys lisätä luomuviljelyä sopivat yhteen, luomuviljelyn ravinnetalouden näkökulmasta.
PS2. Siitäkin voisi toisaalla vähän keskustella, kun tuossa (luomu)markkinat mainitaan, miten vihreät sovittavat ehdotukseensa sen, että luomutilat nykyisin saavat n. 60% myyntituloistaan eläintuotteista?

Ilmari Schepel oli huomannut saman:

Eläintuoteveroa, hohhoijaa...

Vihreiden maatalousohjelman eräänä tavoitteena on luomutuotannon osuuden lisääminen 30 prosenttiin peltopinta-alasta vuoteen 2030 mennessä (nykyisin 12%). Tämä on kuitenkin melkoisessa ristiriidassa saman ohjelman eläintuotantovähentämistavoitteen kanssa, koska juuri luomutilat toimivat kaikkein parhaiten yhdistelmätiloina, joissa on sekä karjataloutta että kasvinviljelyä. Luomutila, jossa on pélkästään kasvinviljely, on paljon tehottomampaa (koska osa pelloista on aina viherkesannon "latausvaiheessa"). Kun tilan tuottama lanta käytetään tarkan ja johdonmukaisen viljelykierron raaka-aineena syntyy uskomattoman suuria säästöjä väkilannoitekäytössä.

[Heikki Jokipii]

Muutoin Schepel tuo esiin jo aiemmin esittämänsä näkemyksen:

Itse ehdotin 1980-luvun loppupuolella, että Suomen maatalouden kannattaisi erikoistua luomuun, mutta eläintuoteverosta en edes silloinkaan osannut nähdä painajaisunia. Luomu-Suomen juna meni jo; nyt on lähinnä kyse siitä miten me lähitulevaisuudessa edes pystymme riittävästi säilyttämään kotimaista alkutuotantoa...

Näin hän uskoo. Minä suorastaan toivon näin olevan laita. Mutta uskon, että se Luomu-Suomen juna yhä siinä odottaa asemalla, kielikuvaa (väkisin) jatkaakseni. Ja on pitkälle puolueista kiinni, ettei tätä vähän käytettyä ja hyödytöntä junavuoroa ole vielä lakkautettu.

Tietysti tuosta voi olla samaa (?) mieltä, että luomun lisääminen heikentää pyrkimystä "säilyttää riittävästi kotimaista alkutuotantoa". Kuten tuli jo edellä sanottuakin.

[Heikki Jokipii]

Kun tuolla pari vuotta sitten etsin vastaavaa esimerkkiä kuin luomu, poliittisessa elämässä, löysin kieltolain, [...]

Yksi hyvä esimerkki vastaavasta ilmiöstä on myös kesäaika. Nyt alkaa ilmestyä analyysejä, mm. Hesarissa, joiden mukaan siitä ei nettona ole toivottua hyötyä, vaan pikemminkin vain haittaa. Mutta niin se vaan nyt systeeminä jököttää ja pysyy, kiusanamme, kun sen taakse aikanaan jotenkin poliittinen konsensus syntyi. Ja kaikilla sen läpi ajaneilla oli varmasti vain hyviä tarkoitusperiä.

Nyt on tapahtumassa asia, joka kulman kautta ehkä antaa toivoa tuossa toisessakin kysymyksessä. Kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta keräsi kuin keräsikin tarvittavan kannattajamäärän:

Kesäaika-aloitteen alullepanija ehti jo menettää toivonsa – ”Ajattelin, että ei tällä ole mitään mahdollisuuksia”

Jaa-a, koska aika olisi kypsä eräälle toiselle kansalaisaloitteelle?

Nyt tämä kesäajasta luopuminen eteneekin yllättävän ripeää vauhtia. Näillä näkymin asiassa tulisi valmista jo ensi vuonna.

Tuolla olemme jo kertoneet näkemyksestä, että myös luomun kupla olisi vihdoin puhkeamassa.

Mutta tuossa toisessa asiassa sen pitäisi kyllä paremmin näkyä poliittisissa piireissä. Josta kyllä ei valitettavasti ole vielä mitään merkkejä. Mutta nopeasti asiat kehittyvät, kun alkuun pääsevät, kuten tuossa kesäajan poistamisessakin.

Luomukysymyksessä ei vieläkään näy mitään liikettä, mutta paluu normaaliaikaan, jota nyt halutaan kutsua talviajaksi, näyttää toteutuvan:

Tiukka äänestystulos selvisi: Talviaika sai enemmän kannatusta

Ja symbolisesti se on iso juttu, luomuasiassakin: se osoittaa, että demokratiassa voidaan muuttaa huono päätös,  vaikka sen takana olisikin joskus ollut koko poliittinen kenttä.

[Heikki Jokipii]

Eipä näytä Sininen Tulevaisuus tässä kysymyksesä olevan vaihtoehto:

Osta suomalaista lähi- ja luomuruokaa

Kun kirjoittaja, Kari Kulmala, on maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, eli valittu sinne puoleen edustajaksi, uskallan tulkita tuon heijastavan yleisemminkin Sinisten kantaa. Tällainen haavekuva on hänetkin (ja Siniset?) lumonnut:

Kansainvälisillä markkinoilla on runsaasti kysyntää erilaisille luomutuotteille. Hong Kongissakin maksettaisiin yhdestä luomuna tuotetusta kananmunasta jopa kaksi euroa kappaleelta. Valitettavasti tämä ei suomalaisia tuottajia kiinnosta, rahtikustannuksiin vedoten.

Kun hän toisaalta perustelee asiaansa näin ...

Suomalaiset haluavat syödä suomalaista lähiruokaa ja ovat valmiit maksamaan siitä vaikka hieman enemmän.

... hän siis suosittelee, että Suomen maataloutta suunnattaisiin luottaen lujasti siihen, että hongkongilaiset ovat (juuri päinvastoin) valmiita maksamaan suomalaisesta, kaukaa tuodusta luomusta reippaasti enemmän. Tuohan tarkoittaa noin 20 euron kilohintaa, kun luomumunien kilohinta Foodiessa äsken oli siitä noin kolmanneksen. (Joka hinta tavanomaisiin kananmuniin nähden on jo noin kolminkertainen.)

Luomun suhteen ei olla aivan yhtä varmoja kansalaisten omasta halusta, niinpä kotimainen kysyntä myös Sinisten mielestä pitää varmistaa entiseen totuttuun tapaan:

Luomualan vuonna 2013 julkaistun kehittämisohjelman kaltaiselle ohjelmalle on tilausta myös jatkossa ja ohjelmalle tulisikin olla ihan oma budjettinsa. Viestinnän ja erilaisten kampanjoiden myötä tulisi nostaa luomun kuluttajatietoisuutta. Luomun käyttöä kuntien ja kaupunkien ammattikeittiöissä lisäisi luomun näkyminen myös niiden ruokastrategioissa.

Tuota omaa budjettia voisi muuten oikeastaan kannattaa. Siten asiaan käytetty (me: tuhlattu) raha näkyisi paremmin äänestäjille.

[Heikki Jokipii]

Tässä Vihreän Langan uutisessa luomu ei enää ollutkaan niin keskeinen asia Vihreille:

MTK ei tyrmää vihreiden maatalouspolitiikkaa – ei lämpene eläintuotteiden vähentämiselle

Sen paikan olivat tavallaan ottaneet eläintuotannon ja turvepeltojen vastustaminen. Jälkimmäisestä:

Luken tutkimusprofessori Kristiina Regina kiitteli vihreitä turvepeltoihin keskittymisestä.

Hänen mukaansa turvemaille raivattua peltoa on Suomen pelloista vain kymmenes, mutta maatalouden päästöistä noin puolet tulee turvepelloilta.

”Nopeita ja tehokkaita päästövähennyksiä voi löytyä turvepelloilta”, Regina sanoi.

Regina arvioi, että Suomen maatalouden päästöt olisi saatu jo laskuun, jos turvemaille ei olisi raivattu peltoja vielä 2000-luvulla.

Turvemaille on raivattu peltoja muun muassa siksi, että eläintuotantokeskittymien lantaa voidaan levittää niille.

Nythän tavallaan tuo ongelma jopa syntyy luomusääntöjen mukaisesta lannoitustavasta. Lanta on käytettävä sellaisenaan, korkeintaan se kompostoiden. Sen sijaan on yhä epäselvää, voitaisiinko luomussa käyttää lannoitteita, joissa ravinteet olisi eroteltu lannasta. Joita olisi helpompi kuljettaa. Vai olisivatko ne keinolannoitteita?

Luomuviljelyä on muutoinkin vaikea kuvitella ilman eläinperäsiä lannoitteita. Viherlannoituksella kun saadaan maaperään vain typpeä.

Luomusta ei siis tuossa uutisessa puhuttu. Mutta kyllä se tietysti yhä siinä hyväksytyssä ohjelmassa on. Ja katso myös edellä 16.09.18 ja Hanna Halmeenpää.

[Heikki Jokipii]

Eikö nyt jo olisi aika puolueidenkin miettiä luomukantojaan uusiksi? Kun argumentit luomun puolesta yksi toisensa jälkeen romahtavat. Viimeksi tämä, aika komeasti ja julkisuuden valokeilassa.

Mutta kaatuneet ne ovat muutkin. Asian voi tarkistaa vaikka tästä kolmiosaisesta listastamme:

Miksiköhän julkisvalta luomua suosii?
Miksiköhän julkisvalta luomua suosii? Osa II.
Miksiköhän julkisvalta luomua suosii? Osa III.

Joita vielä täydentää aiempi:

Luomun perustelut "pitkänäsiimana"

Ja oikeastaan koko tämä saittimme.

Minulla on sellainen mielikuva, että monessa puolueessakin se luomukanta on jäänyt kunnolla käsittelemättä. Vaan on käynyt niin, että joku luomuaktiivi on päässyt puolueen maaseutuohjelmaan sen kohdan kirjoittamaan. Ja muut eivät ole osanneet tai viitsineet pistää hanttiin? Kun asia ei ehkä ole tuntunut tärkeältä? Mutta asian (muuttamisen) tärkeydenkin perusteluja voi poimia noista listoistamme. Tai saitiltamme.

[Heikki Jokipii]

Tässä pääkirjoituksessaan myös Maaseudun Tulevaisuus ...

Tasapainoa koetellaan

.. jo melkein kehotti (meidän laillamme) puolueita ja poliitikkoja harkitsemaan luomulinjansa uudelleen.

Mutta vesitti sitten yhdellä jälkimmäisen kappaleen lauseella, jossa näki luomulla olevan ehkä jotain hyvääkin roolia, koko asiansa. Tasapainoilua?

[Heikki Jokipii]

Harmillista, ettei Ilta-Sanomat ole julkaissut artikkeliaan netissä. Sillä oli viime lauantain lehdessä historiasta kertova juttu siitä, miten 1900-luvun alussa tietty luonnonmukaisuutta korostava aatteellinen aalto pyyhkäisi läpi Suomen, uskonnollisista piireistä poliittisiin. Ja poliittisissa piireissä oikealta vasemmalle. Kirkkokansasta punakaarteihin.

Silloin se ilmeni rokotevastaisuutena. Sattui todella pahaan saumaan, kun sisällissota sitten pahensi tautitilannetta muutenkin.

Tottakai olisin halunnut ja haluan verrata tuota silloin levinnyttä aatetta myöhempään. Eli siihen, miten luomuaate on löytänyt tukijansa täällä kokoomuksesta vasemmistoliittoon.

Artikkelissa oli myös tieto, että parissa kolmessa vuosikymmenessä rokotevastaisuus sitten Suomesta lähes hävisi. 

Kuten se oli jo lähes hävinnyt 1800-luvun lopulla. Eli tällaisesta oudosta aallosta oli kyse.

[Heikki Jokipii]

Puoluejohtajilta oli kysytty tätä:

Kysely: Turvemaiden raivausta halutaan rajoittaa, mutta viljelyä ei – Puoluejohtajat ottavat kantaa MT:n vaalitentissä

Mutta kysyttiinkö luomusta? Kysyttiin tai ei, nyt on joka tapauksessa se aika, jolloin on ryhdyttävä tarkkailemaan puolueiden kannanottoja myös luomuasiassa. Minulla on nyt sellainen etiäinen, että jotain uutta ja yllättävääkin voi siinä tapahtua. Vaikkapa jotain reagointia tähän uutiseen.

[Heikki Jokipii]

Tuo uusi uutinen yhdessä tämän alkusyksyn uutisen kanssa ...

Yllättävä tutkimustulos: Luomuviljelyyn siirtyminen olisi tappio kansantaloudessa

Mitä sitten tutkija ajattelee siitä, että luomun osuutta maanviljelyssä halutaan kasvattaa, jos kerran vaikutukset kansantalouteen ovat negatiivisen puolella?

– Kysymys on siitä, mitkä arvot asetetaan etusijalle. Minusta asia on niin päin, että tämän tutkimuksen valossa ekologisesti kestävämmän tuotannon hinta on aika pieni, Viitaharju sanoo.

... voisi nyt laittaa puolueet harkitsemaan luomulinjaansa uudelleen. Tai ainakin sen pitäisi niin tehdä.

Nyt kun näyttää vahvasti siltä, ettei se luomu ollutkaan "ekologisesti kestävämpää".

Vaan vaikeaa se voi joillekin olla, kun täällä Suomessakin niin monet poliitikot ovat olleet mukana luomun "hallelujakuorossa" (tai -kulkueessa).

Tuli tässä mieleen, että vähän vaikeaa voi olla niilläkin poliitikoilla, jotka ovat olleet asiassa hiljaa, ja antaneet tuon hallelujakulkueen viedä puolueitaan. Kun ei millään tavalla ole edes jupissut ennen, kehtaako sitä nyt aktiivisesti ehdottaa uutta  linjaa?