Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Ei ihan keskeisenä, mutta mukana se on ollut, tämän selvityksen mukaan (lihav. HJ):

Selvitys: Julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste korkea - kasvisruuan tarjonta lisääntynyt

Lähiruokatavoitteita oli asetettu aktiivisimmin Etelä- ja Pohjois-Savossa. Läheltä hankitaan leipää, perunaa ja juureksia.  Luomuruuan lisäämisen tavoitteissa oli kasvua edelliseen kyselyyn verrattuna.  40 % vastaajista kertoi, että omassa organisaatiossa sille oli asetettu tavoitteita, kun vuonna 2018 näin oli tehty 25 % vastaajaorganisaatiossa. Aktiivisimmin luomutavoitteita oli asetettu Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Luomuna hankitaan tyypillisimmin maitotuotteita ja viljatuotteita, kuten leipiä, hiutaleita ja viljoja.

Tuo kyllä kätki sisäänsä sen, että 54% organisaatiosta ei ole asetettu tuollaisia tavoitteita (6% ei osaa sanoa, pdf-raportti, dia 7). Tuon lainauksen viimeinen lause ei mitenkään yllätä: se on edelleen se luomupuuro. Ei sekään, että lihatuotteiden kohdalla luku oli 5% (dia 8 ).

[Heikki Jokipii]

Tämä on ollut ja on hieno juttu:

Kouluruoka täyttää 75 vuotta ‒ näin se on muuttunut vuosien saatossa

Sitä ei pidä pilata luomutavoitteilla. Onneksi tuonkin jutun mukaan se tavoite on ruotsalaiseen tapaan korvautunut tällä:

Kouluruuassa suositaan kotimaisia tuotteita, mutta parannettavaa olisi vielä. Ruokapalveluiden ruuan kotimaisuusaste on selvitysten perusteella 70–80 prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu oli jo mainitussa tiedotteessaan löytänyt – tai etsimällä etsinyt – tällaisen perustelun:

”Tällaisten kuluttajakaupan heilahteluiden takia olisi tärkeää, että luomulla olisi vahva jalansija esimerkiksi ruokapalveluissa ja muissa ammattikeittiöissä. Näin alkutuotanto ja jalostava teollisuus uskaltaisivat panostaa luomuun, mikä heijastuisi todennäköisesti myös kuluttajapuolelle esimerkiksi monipuolisempana valikoimana”, pohtii Aura Lamminparras.

Vaan totta toinen puoli: luomubisnes tarvitsee tuollaista varmistettua kysyntää eräänlaiseksi selkärangakseen.

Lisänäkohtana tietysti se, että tuo on ainoa asia, johon politiikan kautta voidaan konkreettisesti vaikuttaa.

[Heikki Jokipii]

Tätä se sitten on täälläkin (lihav. HJ):

Kestävä kehitys

Salpaus on aktiivinen ydintoimija Päijät-Hämeen kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Ydinosaamistamme on opiskelijoiden ja yritysten henkilöstön kouluttaminen ja vastuullisuusajattelun kehittäminen. Ympäristövastuullisuus näkyy myös kaikessa Salpauksen omassa toiminnassa, mm. luomu- ja lähiruuassa, kiinteistöohjelmassa sekä vastuullisissa hankinnoissa.
[..]
Kestävä kehitys näkyy Salpauksen toiminnassa eri osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti:

Ravintolapalvelut

Suositaan luomua ja lähiruokaa
Kasvisruokareseptiikan kehittäminen
Kotimaisen kasviproteiinin käyttäminen
Ruokahävikin pienentäminen
Vastuulliset hankinnat, kuten kotimainen järvikala tai ASC- tai MSC-sertifioitu kala
Kemikaalien ja vedenkulutuksen pienentäminen

Olisiko tuollaisen kirjauksen tekeminen jopa turhan helppoakin. Käytännössä voi olla hankalaakin löytää luomuisia kasvisruoka-aineksia. Sitä sitten kompensoimaan lähiruoalla. Joka käsite kyllä taipuu kaikkeen.

[Heikki Jokipii]

Tässä nähdään tämän hyväksi koetun asian hankaluus (lihav. HJ):

Oppilasravintola Timjami edistää kouluruokailun vastuullisuutta

Tampereen steinerkoulussa luomuruoka on yksi keskeisin keino toteuttaa kouluruokailun ekologista vastuullisuutta. Timjamin valmistamien aterioiden raaka-aineista noin 80% on luomua. Oppilasravintolaa hoitaa osuuskunta Tampereen Timjami.

Tuore otos käytännöstä:

Timjamin ruokalista
Ruokalista 13.-17.3.

Viikon arvioitu luomuprosentti, jos raaka-aineiden saanti normaali:  63 %

Puhumattakaan siitä tavallaan itsestään selvästä tavoitteesta, että Steiner-koulun ruoan pitäisi olla biodynaamista!

Periaatteessa siis vastustammme luomun pakkosyöttöä. Mutta kauniisti tulee tuossakin esiin, miten luomu lopulta tarvitsee tavanomaisen viljelyn olemassaoloa. Jos kehitellään "portaita luomuun", luotetaan siihen, että vähintään vieressä on vakaat tavanomaisen ruoan askelmat, hätäportaat!

[Heikki Jokipii]

Näin tämä etenee:

Turun kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa siirrytään luomumaitoon

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden ruokapalvelut lähtee 27.3. mukaan Portaat luomuun -ohjelmaan. Kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa otetaan käyttöön rasvaton luomumaito ja luomuhiutaleet, joiden perusteella luomutuotteiden osuus tulee olemaan 12 % käytetyistä elintarvikkeiden kokonaismäärästä.

Mutta portaisiin jää siis 88 askelmaa. Ja mahdollisuus lähteä toiseen suuntaan!

Ruotsiin verrattuna ei todellakaan paljon. Mutta siihen suuntaan nyt yritetään?  Ja siinä on nyt luomumielisille poliitikoille ainoa keino. Kun lasten vanhemmat ovat (ainakin valtakunnallisesti ja, omissa ostoksissaan) yhä nihkeämpiä. K-ryhmän kartassa 2016 luomun osuus oli kyllä korkea. Mutta kuitenkin silloinkin alle 3%. Ja nyt luultavasti nyt korkeintaan yhtä suuri.

[Heikki Jokipii]

Tämä tavoite nyt ryöminyt etualalle? Ruotsin malliin?

Kotimaisen lihan suosio julkisessa ruokailussa on kasvanut — taustalla vaikuttavat kestävyyskriteerit, joita käyttöä halutaan nyt laajentaa entisestään

Työryhmän keskeinen tavoite on lisätä tietoisuutta kotimaisen lihantuotannon vastuullisuudesta sekä lisätä kotimaisen lihan arvostusta.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Talläisia tavoitteita sille, mitä koululaiset päivällä syövät:

Lahden koululaiset syövät jo 20 000 kiloa luomua vuodessa, mutta tulevaisuuden tavoite on vielä suurempi

Lahden kaupungin tavoitteena on saada kouluruosta 70 prosenttia luomuksi vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä luomun osuus on vain muutama prosentti.

Sille, mirä he koulusta tultua syövät, tai mitä heidän vanhempansa syövät, ei Lahden kaupunki voi mitään. Siellä, kodeissa osuus tulee olemaan paljon alhaisempi. Vuoden 2006 Keskon kartassa Lahdessa ja ympäristokunnissa luomun osuus kaupan ostoksista oli välillä 0,51%-1%. Luultavaa on, ettei se ole siitä juuri muuttunut. Eikä muutu. Mitää luomuboomia ei ole menossa, elintarvikekaupoissa.

Lahden kaupungista oli jo edellä puhetta.

Omista ruokarahoistaan päättäessään lahtelaiset eivät siis juurikaan keskimäärin käytä rahojaan luomuun. Jos asuisin Lahdessa, ettäisin kiusallisia tiukkoja kysymyksiä tuosta kouluruoasta päättäneille. Käyttävätkö he? Onko luomuruoan osuus ja siihen käytetty raha heidän henkilökohtaisessa ruokataloudessaan lähelläkään sitä, mitä he koululaisille suunnittelevat?

[Heikki Jokipii]

Hyvin ennustettavasti Pro Luomun uudessakin koosteessa s. 22:

Suomen valtion asettaman tavoitteen mukaan
julkisten keittiöiden raaka-aineista tulisi olla
25 % luomua vuoteen 2030 mennessä. Valtion
tavoite tunnetaan julkisissa ruokapalveluissa
hyvin.

Juuri edelliseen puheenvuoroon viitaten: eikö tavoitteen pitäisi olla sellainen, että julkisissa keittiöissä käytetään luomuraaka-aineita saman verran kuin kodeissakin? Tai vaikka jopa tuplasti sen verran: tavoitteena nyt siis 4,4%? Tai n. 2,5%?

[Heikki Jokipii]

Tuohon Lahden tapaukseen ja tavoitteeseen tässä on hyvä vertailukohta:

UniCafesta kahdeksankertainen Luomu SM -voittaja

Yli 25 800 kilon edestä luomuhankintoja vuoden 2021 aikana tarkoitti noin 40 grammaa luomua jokaisen UniCafen asiakkaan tarjottimella. Luomutuotteet ovat oleellinen osa Ylvan operoimien UniCafe-ravintoloiden hankintojen vastuullisuutta.
[..]
UniCafe ylsi voittoon Suuri yksityinen toimija -sarjassa 5,3 prosentin luomuosuudella raaka-ainehankinnoissa.

(lihav. HJ)

Tuollaisissa luvuissa liiikutaan sitten, kun asia ei ole pelkän poliittisen mielivallan ja/tai toiveajattelun varassa.

Vaikkei ihan hyväksyttävää ole tuo UniCafenkaan "urheiluharrastus". Fanatismia ja yksisilmäisyyttä tuossakin lausunnossa näkyy.

[Heikki Jokipii]

Omista ruokarahoistaan päättäessään lahtelaiset eivät siis juurikaan keskimäärin käytä rahojaan luomuun. Jos asuisin Lahdessa, ettäisin kiusallisia tiukkoja kysymyksiä tuosta kouluruoasta päättäneille. Käyttävätkö he? Onko luomuruoan osuus ja siihen käytetty raha heidän henkilökohtaisessa ruokataloudessaan lähelläkään sitä, mitä he koululaisille suunnittelevat?

Tämän reaktion olikin asia siellä synnyttänyt:

Lukijalta | Lahden luovuttava luomuruokaa koskevasta tavoitteestaan

Suurimman haasteen tuo yksinkertaisesti se, että luomulähiruokatuotantoa ei ole tarpeeksi. Tällaisia raaka-ainemääriä ei kasvateta lähialueella, ja mieluummin syön ja tuen lähiruokatuottajia kuin luomutuottajia, jotka eivät välttämättä ole edes kotimaisia.
[..]
Tämän takia ehdotankin, että kaupunki luopuu tavoitteestaan. Kaupungille ateriapalveluita tarjoavat yritykset pitää laittaa keskustelemaan reseptiikasta lähituottajien kanssa aktiivisesti ja sitä kautta hyödyntämään ja lisäämään Päijät-Hämeen loistavien alkutuottajien tarjontaa aterioissa.

Ei ihan sitä, mitä minä olisin toivonut. Mutta hyvin linjassa ruotsalaisen asennemuutoksen kanssa.


PS. 20.06.23: Vielä terävämminkin olisi tuon raaka-ainekysymyksen voinut sanoa. Täällähän olemme monesta tavallisesta raaka-aineesta tai puolivalmisteesta osoittaneet, ettei sitä saa luomuna koko maasta. Päijät-Hämeestä puhumattakaan. Vaikkapa kala on luomulle kesto-ongelma.

[Heikki Jokipii]

"Tuuppaamista" oli saatu mukaan näihinkin ohjeisiin:

Uudistetut elintarvikkeiden hankintakriteerit tukevat luonnon monimuotoisuutta

Luomutuotannossa tavoitteena on lisätä tuotantoa palvelevaa monimuotoisuutta maan kasvukunnon hoidon, pölytyksen ja kasvinsuojelun tukena. Useat tutkimuskatsaukset ovat tuoneet esille luomutuotannon positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia lauhkeilla viljelyalueilla.
 
Luomutuotteiden lisääminen niissä tuoteryhmissä, joissa saatavuus on hyvä ja hinta ei muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi, on Salmelan mukaan suositeltavaa.

Motiva. Vai oliko tuossa jo haistettavissa tietty uusi varovaisuus muuttuneessa tilanteessa?

[Heikki Jokipii]

Esitellään ihan hienona ja ongelmattomana juttuna:

Luomu kuvastaa hyvin Tampere-talon arvoja

Maailma on viime vuosina muuttunut paljon. Vastuullisuus on ollut osa Tampere-talon tekemisiä koko sen yli 30-vuotisen historian ajan, ja on nykyään talon kirkas kilpailuvaltti. Lautasella vastuullisuus maistuu puhtaana luomuna.

Tietysti siten, että luomu on osa jotain epämääräisempää vastuullisuutta.

Näin se siellä menee:

Luomun käytöstä kerrotaan Tampere-talon asiakkaille merkitsemällä luomuraaka-aineet ruokalistoille. Etenkin yritysasiakkaat kysyvät monesti jo tarjouspyynnöissään luomua, ja luomusta myös viestitään aina tarjouksissa. Hanna-Leena Laszka toteaa luomun kertovan asiakkaille talon arvoista ja valinnoista.

”Luomusertifiointi takaa luotettavuuden ja sen, että tuotteen alkuperä tiedetään. Se on meille merkityksellistä ja toivomme, että se on sitä myös asiakkaille”, hän sanoo.

Laszka kertoo, että viestintää luomun käytöstä ja Tampere-talon monista muista vastuullisuustoimista aiotaan lisätä myös kuluttajien suuntaan. Esimerkiksi talon aulatiloissa sijaitsevat mainosnäytöt tarjoavat tähän suoran kanavan.

”Luomulla on meidän tarjonnassa merkitystä niille kuluttajille, joille sillä on merkitystä myös ruokakaupassa”, hän arvioi.

Eli tilaisuuksia järjestävät tahot haluavat pröystäillä luomulla, ja heille suodaan se mahdollisuus.

Tampererelaisten ruokaostoksista kaupassa v. 2016 oli luomua noin 1,1-2,83%. Tänä päivänä oletettavasti vähemmän.

[Heikki Jokipii]

Näin vaikeaa on luomuihannetta käytännössä toteuttaa. Porin seudun Steiner-koulun ruokalista:

Viikko 34

 21.8. maanantai
Liha-perunasoselaatikko (40 %)
Kasvissoselaatikko
Punajuuri

22.8. tiistai
Lihakeitto (luomua 40%)
Kasviskeitto
Leipä

23.8. keskiviikko
Lihapullapyttipannu (luomua 30 %)
Kasvispyttipannu
Porkkanaraaste

24.8. torstai
Broilerkastike (luomua 30 %)
Kasviskastike
Riisi
Vihersalaatti

 25.8. perjantai
Kasvissosekeitto (luomua 80% )
Leipä
Juusto

Siitä nyt puhumattakaan, että oikeastaan tuon koulun ruoan pitäisi olla biodynaamista. Kuten edellä helsinkiläisestäkin Steiner-koulusta todettiin.

[Heikki Jokipii]

MT kertoo:

Tänään vietetään koulumaitopäivää – poimi herkullinen välipalasmoothieresepti talteen

Päivällä halutaan painottaa koulumaidon tärkeyttä lasten ravitsemuksessa.

YK:n koulumaitopäivää vietetään 27. syyskuuta. Koulumaito-ohjelmilla on keskeinen rooli lasten terveellisen ravitsemuksen edistämisessä, jota koulumaitopäivänä halutaan juhlistaa. Päivään osallistuu kouluja ympäri maailmaa.

Mutta yhä on näin:

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/elintarvikkeet/koulujakelutuet/

Koulumaitotuki

Koulumaitotuki on tarkoitettu päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille.

Lukuvuonna 2023–2024 voit hakea koulumaitotukea seuraavista tuotteista:

rasvaton maito ja piimä – tuki 0,16 euroa/litra
rasvaton luomumaito – tuki 0,32 euroa/litra

Maidon ja piimän tulee olla D-vitaminoitua ja ne voivat olla laktoosittomia. Tuotteita ei saa käyttää ruoanvalmistukseen.

Eli yhä vielä on voimassa tuo supisuomalainen ratkaisu, jossa tuplatuki suunnataan tuotteeseen, joka ei enää enempää paranna lasten ravitsemusta.