Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 13.11.07 - klo:17:51
-
Tässä aiheessa - ennen onnettomuuttamme - käsiteltiin mm. kirjeenvaihtoa Tarja Cronbergin kanssa samasta asiasta, siihen alla olevat viittaukset. Luultavasti tai ainakin tovoittavasti löydän tämän kirjeenvaihdon myöhemmiin. Tätä keskustelua täydennnetään kohta - varsinkin kun se on valitettavasti taas tullut ajankohtaiseksi!
-
Ei tullut vastausta Juntuselta, samoin asiassa kävi kuin Cronberginkin kanssa.
Kun tämä palstamme oli hetken poissa pelistä, niin kuvasin asian - malttamattomana - jo Hesarin keskutelupalstalle, jossa se löytyy täältä:
Kysymys, johon ei sitten vastattukaan. [kysmys tulee tähän myöhemmin]
(HJ 21.08.06)
-
Iltalehdestä 7.10.2005 artikkelista kouluruokailua koskien "Tämäkö terveellistä?" (toim. Markku Tiittula):
"- Elämme kriittisiä aikoja. Määrärahoista ei saisi yhtään enää nipistää, vaan resursseja pitäisi lisätä, [Suomen Sydänliiton kehittämispäällikkö Marjaana] Lahti-Koski vaatii.
Päivässä kouluruokaan käytetään keskimäärin hieman yli kaksi euroa oppilasta kohti. Tästä ruoka-aineiden osuus on vain noin 60 senttiä. Halvalla hyvää -yhtälö toteutuu harvoin.
- Tietysti lisäresurssit toisivat lisää liikkumavaraa, ettei ole pakko tarjota sitä halvinta kiinankaalia, Lahti-Koski tulkitsee.
Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Urho on todennut, että 20 sentin lisäpanostuksella saataisiin koululaisille joka päivä pehmeätä leipää ja kerran viikossa jälkiruokaa."
Tähän pieneen marginaaliiin iskevät siis ne, jotka ehdottavat luomuruokaa lisättäväksi kouluissa. Luomu maksaa vähintään 30% enemmän (luomutukien jälkeenkin), jolloin raaka-aineissa keskustellaan vähintään tuosta 20 sentistä.
So. kyse on lasten jälkiruoasta tai sitten siitä - että syödään luomukiinankaalia, aina.
PS. 8.12.06 Luomuruoan hankkiminenkin kouluiun aiheuttaa varmasti aika paljon lisätyötä = lisäkustannuksia tuohon loppuosaan siitä n. 2 eurosta.
***
Samainen Iltalehti muuten esitteli hyviin kriiittiseen sävyyn sitä, miten erilaiset julkkikset ovat mukana kauppaamassa lumelääkkeitä ja ihmeravinteita. Hyvä! Ja sitten ruokaresepteissä otsikkona oli "Luomubrunssi", jossa aivan tavallisten reseptien kaikkien valmistusaineiden etuliitteenä oli "!luomu-". Ei hyvä.
(HJ 07.10.06)
-
On varmaakin väärin pakkosyöttää kenellekään yhtään mitään. Mutta jos joku haluaa antaa minulle Mersun Ladan hinnalla, yleensä en siitä pahastu. Ja jos laatuero Mersun hyväksi osoittautuu merkittäväksi, saatan jopa hyväksyä sille merkittävästi korkeamman hinnan.
Itse en ole missään määrin huuhaa-ihminen, vaan pikemminkin teknokraatti. Toisin sanoen melkoisen suurituloinen, koulutukseltani melkoisen tekninen, aikoinaan melkoinen fysiikka/kemia/matematiikka-pinko ja niin poispäin muuta pahaa. Silti olen hurahtanut nyt aivan lyhyessä ajassa 100 % luomuun. Miksi?
Heikin kirjoitus HS:ssä 7.10.2006 oli varmaankin asiaa, mutta siitä puuttui täysin eräs näkökulma. Se, joka on yhä useammalle ”uudelle” luomun kuluttajalle ja sitä vaativalle se tärkein, noiden muiden näkökulmien jäädessä kovin sekundäärisiksi. Siis kaltaisilleni ihmisille.
Oletko koskaan maistanut luomua puolueettomissa olosuhteissa? Teeppä itsellesi seuraavassa esitetty testi. Sinäkin alat ihmettelemään, miksi jotkut joilla olisi varaa parempaankin, suostuvat vielä syömään nk. tavallisesti tuotettuja hedelmiä, vihanneksia jne. Saatat itsekin vaihtaa saman tien luomuun – olipa se sitten saastuttavampaa kuin tavallinen viljely tai ei.
Väitän, että kuka tahansa ihminen, jolla sokko-maistatetaan luomulaatuista ja tavallista kiiviä, päärynää, banaania, omenaa tai porkkanaa, havaitsee keskimäärin selvän makueron luomun hyväksi. Näin ainakin silloin, mikäli otanta on tehty laadullisesti keskimääräisistä eristä. Eli tottahan toki luomunkin kohdalla sattuu joskus huono erä kohdalle (varsinkin jos myyntiin on säilyvyyssyistä langettu ottamaan liian raakana poimittuja eriä, mihin jopa Citymarket on viime aikoina yhä useammin sortunut). Vastaavasti muistan joskus (harvoin) maistaneeni esim. oikein maukkaita ”tavallisia” espanjalaisia talvitomaatteja. Tuontiartikkeleiden kohdalla ero luomun hyväksi on erityisen suuri, vaikka ne olisivat täsmälleen samaa lajiketta ja tuotantomaa olisi sama. Vaikka kylläpä makuero on dramaattinen myös esim. kotimaisissa tomaateissa ja porkkanoissa luomun hyväksi.
Luomun myötä kasvisten kulutusmäärä onkin meidän perheessä ainakin kaksinkertaistunut. Esimerkiksi hyvän päärynä- tai kiivierän sattuessa kohdalle koko satsi tulee monesti syötyä saman tien. Luomu-omenat ovat erinomainen välipala töissä, koska niitä ei tarvitse yleensä kuoria ja ne ovat useimmiten todella hyvän makuisia (etenkin ne punakeltaiset). Kasvisten väkisin syöminen onkin luomun myötä vaihtunut niistä nauttimiseen. En usko että tämä makuero on ihan sattumaa, ja väitän tällä olleen lisäksi koko perheeseemme merkittävä myönteinen terveysvaikutus, sekä välillisesti (määrät ovat nousseet) että suoraan (pelkkä hyvä maku tuo mukanaan hyvää mieltä ja sitä kautta terveyttä, mahdollisesti muiden hyvien terveysominaisuuksien lisäksi joista minun ei edes tarvitse tietää mitään)!
Eli tervetuloa meidän silmänsä avanneiden ex-teknokraattien joukkoon! Tai kannattaa ainakin antaa itsellesi mahdollisuus parempaan elämään ja kokeilla!
("ata" 09.10.06)
-
Edellinen on yhden ihmisen näkemys. Mielestäni olemme tasapalissä jo, kun sanon, että luomu on mielestäni huonomman makuista. Voiton väännän sillä, että Luomun makua on tutkittu paremminkin ja havaittu, ettei eroa ole. Tässä vielä niskalaukaus:
http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/OnnTom140805%20036p.jpg
("joku vain" 10.10.06)
-
Tämä yksi ihminen eli minä olen silkasta hauskuutuksesta teettänyt tämän sokkotestin aika monelle, eikä ole kyllä tullut vielä ensimmäistäkään edellisen lausuntoni vastaista kommenttia. Mutta jokainen haastakoon aiheessa itsensä - kyse on lopultakin vain makuasiasta. Markkinoilla on tarjolla molempia makuja miellyttävää ruokaa.
Esittämäsi niskalaukaus eli kuva lotsähtäneistä luomutomaateista onkin yksi niistä syistä, joiden johdosta edes minä en tosiasiallisesti osta aina luomua - etenkin alle 100 000 asukkaan provinssikaupungeissa sen saatavuus on surkea ja silloinkin kun luomua on tarjolla, heikko kierto vetää toisinaan laadun alas. Jos ei ole laadukasta tarjontaa, ei voi olla kysyntää, eikä kestävää kysyntää pääse ikinä syntymään ilman kestävää laadukasta tarjontaa. Vaikea yhtälö - uusi liiketominta on monesti vaikea saada alkuun. Tätä ei helpota maamme ruokamarkkinoiden ilmeinen kehittymättömyys, ruoan arvostus ei todellakaan ole tässä maassa sen ansaitsemalla tasolla. Tiedän oikeasti ihmisiä, jotka ajavat 50 000 euron autolla ja jotka ovat maksaneet asuinneliöistään liki 5000 euroa per kappale, ja silti he hakevat ruokansa Lidlistä tms. ja valitsevat sielläkin sitä halvinta kestopakattua kaikki vitamiiininsa ja makunsa menettänyttä einestavaraa.
Silti jopa Suomessa on myös yhä enemmän niitä ihmisiä, jotka priorisoivat ruoan yhä korkeammalle, ovat siitä varmiita maksamaan, ja käyttämään siihen aikaakin. Eli sorry vaan, jossain vaiheessa luomu tulee lyömään itsensä läpi myös Suomessa, siis niiden keskuudessa, joitka ovat sen keksineet, joille sitä on saatavilla ja joiden makuaistin mielestä se maistuu keskimäärin erittäin paljon tavallista ruokaa paremmalta. Näin tulee tapahtumaan etenkin niissä tuotteissa, joissa makuero on suurimmillaan, eli tuoretuotteissa ja ehkä lihassa ja kananmunissa. Kymmenessä vuodessa 7-15% markkinaosuus voi olla Suomessakin tosiasia ainakin tietyissä hyvän saatavuuden tuoteryhmissä. Suurin uhka tämän toteutumiselle tulee olemaan tarjonnan heikko kehittyminen, nytkään edes pk-seudulla hyvää tarjontaa ei ole kuin muutamissa liikkeissä.
Kannattaa lukea tämän päivän Kauppalehti 10.10.2006 sivu 17, "Luomukaupat kasvavat Saksassa halpahalliketjuja nopeammin". Siellä kasvuvauhti on jo yli 15%. Tosin Saksassa luomun suosion kasvuun taitaa nykyisellään ensisijaisesti vaikuttaa ihan muut syyt kuin maku. Mutta ehkäpä joku tulee keksimään tämän busineksen vielä Suomessakin, joku joka osaa hoitaa myynninedistämisen oikein argumentein ja saa kierron & valikoiman riittävälle tasolle. Sitä odotan kuluttajana erittäin paljon.
("ata" 10.10.06)
-
Kaksi näkökohtaa tähän "Hyvämaku"-nimimerkin [= "ata") deaan. Hän sanoo tehdeensä sokkotestejä, ja luomu olisi (aina?) voittanut. Tämä kuulostaa ihmeelliseltä, koska maailmalla tehdyt suuretkin sokkotestit ovat hyvin systemaattisesti antaneet tulokseksi, että tuoreudeltaan jne. vakioitujen ruokien kohdalla koehenkilöt eivät ole luomua erottaneet tai pitäneet parempana. Asiasta ei ole valitettavasti missään yhteenvetoa, mutta Googlella kyllä löytää tämän tuloksen. Jopa luomuun yleisesti myönteisesti suhtautuvat tiedemiehet ovat päätyneet tähän tulokseen.
Suomesskin asiaa on tutkittu. Nyt toisessa triidissa viittaan Matti A Kujalan puheenvuoroon. Hän kertoo:
”Elintarviketeollisuuden omissa markkinatutkimuksissa on todettu, että todellisuudessa alle prosentti ihmisistä maistaa eron luomun ja muulla tavoin tuotetun elintarvikkeen välillä. Tulos vastaa melko hyvin luomutuotteiden markkinaosuutta.”
Tämä oli minulle uutta, että olisi sittenkin tällainen yksi prosentti. Vähän niinkuin vaikka jotkin viinintuntijat tms.? Mutta tämäkin tulos on ristiriidassa "Hyvämaku"-nimimerkin kertomuksen kanssa.
Toinen näkökohta tähän on se, että ensin ajattelin pyytä nimimerkkiä aloittamaan uuden triidin luomun mausta, tämä kun puhuu laitosruokailusta. Mutta hetken mietittyäni, enpä pyydäkään. Koska tässä se on juuri se ero, se on hyvä keskustella täällä.
Jos nimimerkki kuuluu tähän Kujalan mainitsemaan yhteen prosenttiin, tai vaikka vain kuvittelisi koko jutun (sillä ei ole merkitystä, sanoihan jo Karl Marx: ""Tavara on [...] olio, joka ominaisuuksillaan tyydyttää jonkinlaisia ihmisen tarpeita. Asiaan ei vaikuta näiden tarpeiden luonne, esim. se, aiheuttaako ne vatsa vai mielikuvitus.") hän joka tapauksessa luomua ostaessaan tekee itse valinnan, omilla rahoillaan.
Samoin tekee itse valinnan kaupalliseen luomuravintolaan marssiva tai muun kaupallisen ravintolan listalta luomua valitseva aikuinen, terve kansalainen.
Tässä on iso ero siihen, että verorahoilla syötetään päiväkotilapsille, koululailaisille (tai sairaille tai vanhukselle laitoksessa) luomuruokaa. Sitä ei ole tällöin valittavissa listalta, laitosruoan menut ovat yleensä hyvin niukkoja (ja vaihtoehdot ovat yleensä selviiin terveyssyihin perustuvia). Tämä on pakkosyöttöä.
Jos nyt vaikka (keskustelun vuoksi) uskoisi, että on olemassa tuo yksi prosentti, joka nauttii luomusta, loppua 99 prosenttia kohti luomun tarjoaminen laitoksessa on väärin, koska tämä enemmistö ei siitä nauti ja joutuu todennäköisesti tyytymään muutoin vähemmän maukkaisiin ruoka-aineisiin, koska luomu maksaa niin paljon.
(Heikki Jokipii 11.10.2006)
-
Kun seuraavan kerran kiertelet toreilla/kauppahalleissa, etsipä käsiisi joku tuottaja, jolla on myynnissä sekä luomua ja tavallista, itse tuotettuna. Kysy sen jälkeen kumpi hänen itsensä mielestä maistuu paremmalle ja kumpaa hän itse mielellään syö. Osta sitten häneltä vaikka muutama tomaatti molempaa sorttia ja testaa itse, etkö tosiaankaan maista mitään eroa niiden välillä? Tai jos eroa on, onko se tosiaan "tavallisten" tomaattien hyväksi? Eli jokainen tekee omat päätelmänsä. Ja niinkuin sanoin, ei ero tavallisen ja luomun välillä tunnu kaikissa tuotteissa. Esim leivässä en erota mitään makueroa. Jos tomaattisesti ei tuo tulosta, osta lähikaupastasi kilo kiivejä ja osta toinen mokoma stadin luomusta (jossa ne tuskin koskaan ovat niitä kivikovia raakana poimittuja "kiviä", jotka eivät maistu edes luomuna millekään, joita kovin usein myydään tavallisen marketin luomuhyllyssä). Hämmästelen, jos et niidenkään välillä maista mitään eroa. Mukavaa makuretkeä smiley
("ata" eli "Hyvämaku" 11.10.06)
-
Ehkei asia mennyt ihan lävitse, kun käytin lyhyempää ilmaisua, kun "Hyvämaku" vielä kirjoittaa näin:
Lainaus käyttäjältä: Hyvämaku - 11.10.06 - klo:10:25
Kun seuraavan kerran kiertelet toreilla/kauppahalleissa, etsipä käsiisi joku tuottaja, jolla on myynnissä sekä luomua ja tavallista, itse tuotettuna. Kysy sen jälkeen kumpi hänen itsensä mielestä maistuu paremmalle ja kumpaa hän itse mielellään syö. Osta sitten häneltä vaikka muutama tomaatti molempaa sorttia ja testaa itse, etkö tosiaankaan maista mitään eroa niiden välillä?
Minun olisi pitänyt käyttää testin koko nimeä, eli "kaksoissokkotesti". Joka on anoa tieteellinen ja jossa asia hoidetaan niin, että myöskään testin suorittaja ei tiedä, mitä misssäkin on. Itsestään selvää on, että jos joku kavereiltaan kysyy, että "eikö tämä olekin parempaa", niin testin tulos ei ole tieteellinen. Mutta paljon hienovaraiisemmat asiat voivat vaikuttaa.
Kerrotaan testistä, jossa testattiinkin testaajia. Koehiiriä testaaville hiiret oli jaettu kahteen laatikkoon, joissa päällä oli kyltiit: "fiksut" ja "tyhmät". Kuinka ollakaan, "fiksut" hiiret pärjäsivät suorituksissa selvästi paremmin kuin "tyhmät" - vaikka hiiret olli jaettu laatokoihin täysin sattumanvaraisesti!
Mutta itse asiassa meillä on menossa koko ajan puoltieteellinen testi, mutta niin mahtavan suurella otannalla, että sitä voi jo tehdä johtopäätöksiä! Se on markkinat. Jos luomutuoteessa olisi hyvää makua paljon enemmän kuin tavanomaisessa, se meniisi kaupaksi kuin "siimaa" - vasrinkin, kun juuri äskettäin ilmestyneiden Finfoodin uutisten mukaan pitää nykysin paikkansa, että
a) Kuluttajat valitsevat kaupassa ruuan ostoskoriinsa maun perusteella
ja
b) Kuluttajat siirtyneet ostamaan aiempaa kalliimpaa ruokaa
Kuitenkaan tämä yhtälö ei ole toteutunut siten, että luomua ostettaisiin enemmän. Minusta se on melko selvä osoitus siitä että luomua ei haluta enemmän, se ei maistu, ainakaan niin paljon että olisi hintansa väärtti. Kun syöjä itse päättää.
Niinpä näyttää, että kaikkialla maailmassa yritetään nyt hiipuvaa (tai ainakin tarjontaan nähden liian pientä) luomun kysyntää lisätä keinotekoisesti, aikaansaamalla polittiisia päätöksiä liian luomun kuluttamiseksi, kuten mm. kerroimme Italia-uutisessamme. Jossa syöjä ei itse päätä.
Lainaus
Tai jos eroa on, onko se tosiaan "tavallisten" tomaattien hyväksi? Eli jokainen tekee omat päätelmänsä. Ja niinkuin sanoin, ei ero tavallisen ja luomun välillä tunnu kaikissa tuotteissa. Esim leivässä en erota mitään makueroa.
Mutta kaikki luomutuotteet maksavat laitoskeittiölle, yhtälailla, siiis enemmän!
(Hupaisasti, minä myönnän syöneeni vain yhtä erityisen hyvää luomutuotetta - ja se oli leipä. No, kyse oli revitystä hapankorpusta ja vastaava normaalituote oli hiukan pilattu liialla kuminalla maustaen)
Lainaus
Jos tomaattisesti ei tuo tulosta, osta lähikaupastasi kilo kiivejä ja osta toinen mokoma stadin luomusta (jossa ne tuskin koskaan ovat niitä kivikovia raakana poimittuja "kiviä", jotka eivät maistu edes luomuna millekään, joita kovin usein myydään tavallisen marketin luomuhyllyssä). Hämmästelen, jos et niidenkään välillä maista mitään eroa. Mukavaa makuretkeä smiley
En osta, mutta jos ostaisin, ja huomaisin eron, olsii se vaan aika sattuma, jos minä kuuluisin siihen alle prosenttiin, joka Kujalan mukaan ylipäänsä osaa erottaa luomun tavanomaisesta. shocked
Mutta edelleen nimimerkin "joku vain" kommentti on pätevä. Veilä jos erottaisin maut, voisin pitää luomumakua huonompana.
***
Mutta nyt ehdottaisin, että jos haluat jatkaa puhtaasti vain luomun makukysymyksistä, jatka keskustelua sopivamman otsikon alla, esim. tekemällä uuden keskusteluaiheen, tai vaikkapa sitten keskustelussa "Suuri luomusota on aloitettu" ...
Sielllä voisiimme jatkaa keskustelua esim. siitä, missä määrin hyvänmakuisuus - jos se vaikka olisikin totta - ansaitsee yhteiskunnan tukea ...
(Heikki Jokipii 11.10.06)
-
Luomu.fi kertoo uutisessaan, miten luomuruokailu Italian kouluissa olisi kääntynyt rajuun nousuun ja niissä tarjottaisiin päivittäin miljoona luoumuateriaa.
Jos Espoon hintatasolta arvioidaan, lisäkustannukset vuodessa tässä "ilosta" olsivat siinä 100 euroa oppilasta kohti vuodessa eli siinä 100 miljoonaa euroa, koko Italiassa.
***
Saa nyt nähdä, pääsevätkö vihreät hallitukseen Suomessa ja mitä sitten tapahtuu, tämän osalta.
(Heikki Jokipii 28.03.07)
-
Hesarissa on näillä erikoispalstoilla vähän väliä nyt taas ollut luomujuttuja. Väillä näissä oli jo taukoa, mutta nyt taas nitä on. Vaikka niiden kritiikin saisi mielipidepalstalle, erikoispalstalle ei oikaisuja saa.
Nyt yritettiin mainostaa luomua päiväkodissa, kuvaamalla 8.10.2007 palstalla "Elämä & Terveys" erästä Steiner-päiiväkotia. Otsikko ja alaotsikko:
"Meillä jauhetaan jyvätkin itse
Luomupäiväkodissa säästetään, kun eineksiä ja turhuuksia ei osteta"
Ihan kunnon hintoja euroissa ei jutussa tietystikään kerrottu, mutta varmasti säästetään, jos asia menee mm. näin:
Pienen päiväkodin emäntä näyttää tekevän lähes kaiken alusta saakka itse: hän säilöö kurkkuja, keittää hilloja, mehustaa marjoja, höyryttää ja pakastaa kesäkurpitsaa talven varalle ja niin edelleen.
Jopa jyvät jauhetaan itse pienellä puisella jauhomyllyllä silloin kun tarvitaan kokojyväjauhoja, niin kuin tänään, lasten leivontapäivänä.
Vaikka käytännössä kaikki päiväkoti Kirsikan ruoka on luomua, se ei tule tavallista kalliimmaksi, sanoo emäntä Eeva-Kaisa Vesalainen ja esittelee ruokakaappien sisältöä: kallista spelttiä, intiaanisokeria ja ruususuolaa.
"Sitten vain pitää jättää ostamatta turhuuksia – niin kuin eineksiä."
Ja kyllähän sitä säästää, jos näkee vaivaa yhtä paljon kuin Vesalainen. Hän kävi jopa itse poimimassa mustikoita lapsille, mutta elokuun helteet olivat hänellekin liikaa, ja marjat piti hakea torilta.
Eihän tuosta puutu enää kuin muutama hehtaari peltoa päiväkodin takana ja muutama lehmä, jotka päiväkodin "täti" sitten hoitaisi siinä sivussa? Työllä ei luomussa perinteisesti ole mitään hintaa.
Eikä tässäkään tuoda esiin kysymystä, kuinka halvaksi kaikki tulisikaan tuolla hääräämisellä ilman luomurajoitusta.
Ja näin sitten artikkeli loppuu:
He molemmat uskovat luomun terveellisyyteen ja puhtaaseen ruuantuotantoon.
Päinvastaisestakin on kokemusta.
Vesalainen kertoo yhä muistavansa DDT:n hajun lapsuudestaan ja sen, miten surutta sitä suihkuteltiin ympäriinsä.
(Tietysti täytyy mainita tämä DDT! Ja antaa ymmärtää, että sitä kauheata DDT:tä voisi olla muussa kuin luomussa. - Sitä ei tietysti mainita, että samaisella DDT:llä Suomessakin säästettiin ihmishenkiä sodan jälkeen ...ja ettei DDT ole ihmiselle "ympäriinsä suihkutettuna" vaarallistakaan.)
Ei ole nyt tullut vihreiltä aloitteita luomusta päiväkodeissa, mutta olisiko tässä ollut jonkinlaista pohjustusta asiaan?
(Heikki Jokipii 09.10.07)
-
Ei ole tainnut edes vahingossa lipsahtaa totuuden sanaakaan tuohon HS:n juttuun. Nimittäin DDT ei edes haissut. Ainakaan Täystuho-jauheessa ei ollut juuri mitään hajua.
Aika "kultaa" luomuväen muistoja?
Matti
(Matti Pekkarinen 09.10.07)
-
Nyt yritetään salakuljettaa luomua kouluruokailuun näin, vielä opetuksen kautta:
Kouluruoka voisi olla luova kestävän kehityksen oppitunti (http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/D95EC70249E3C437C22574F70051C8FA?opendocument)
Asiassa on otettu vinkkejä Englannista, ja jos se kaikille lukijoille ei ole selvää, niin Soil Association on paikallinen luomuliitto.
Paljonkin tuohon on sanomista, mutta erityisen kummallinen on loppukappale (lihav. HJ):
Noble huomauttaa, ettei ruokapalvelun parantamiseen aina tarvita lisää rahaa. Herätyksen saaneet koulut kaipaavat eniten tietotaitoa, esimerkiksi ohjeita siitä, miten kasvattaa vihanneksia niin, että satokausi osuu koulun lukukauden aikaan. (Finfood)
Meillä Helsingissä ei kyllä ole koulun tehtäväksi annettu kasvattaa vihanneksia, ylipäänsä. Onko jossain päin Suomea?
Suomalaista Irma Kärkkäistäkin haastatellaan, mutta hänkin tyytyy vain vaatimaan tasoa (ikäänkuin sitä muka luomulla saataiisiin) eikä puhu kustannuksista. "Einesten" lihapitoisuus ei häntä tyydytä. Mutta millä rahoilla lapsille saataisiin ehkä kolme kertaa normaalin hintaista luomulihaa? Olisiko ehkä koulujen pidettävä myös yllä omaa (luomu-) kanalaa, sikalaa ja navettaa (ja asiaan vaaidittavaa peltoa ja laidunmaata)?
-
Cronberg ei anna periksi, ei millään. Kun hän vuonna 2005 esitti vastaavaa, kysyin tällaista, enkä saanut tolkullista vastausta.
Puheenjohtaja Tarja Cronberg
Vihreä Liitto
Puheessanne Salossa 24.9.2005 kerroitte:
"Tanskassa julkiset laitokset, kunnalliset päiväkodit, alueelliset sairaalat ja
koulut ovat siirtyneet lähellä tuotettuun luomuruokaan. Kannattavuus on
saavutettu mielenkiintoisella tavalla. Julkisten laitosten ruokabudjettia ei
ole nostettu, vaan ne toimivat entisellä budjetilla. Vaikka luomulähiruoka on
hivenen kalliimpaa, hinnannousu on pystytty korvaamaan vähentämällä
ruoantähteiden määrää."
Jos tämä on todettu mahdolliseksi, miten se liittyy luomuruokaan? Aivan
"talonpoikaisjärjellä", jos tällainen säästö ruoantähteitä vähentämällä on
mahdollista, eikö se yhtä lailla olisi mahdollista toteuttaa tavanomaisen
ruoan yhteydessä. Tällöin luomu olisi edelleen suhteessa kalliimpi vaihtoehto,
"hivenen", jos haluatte.
Lisäksi nimimerkki "kokkikuutonen" kirjoitti nettipalstallamme näin (anteeksi
sen "letkeän reipas" ilmaisu):
"Ei meillä Suomessa jää tähteitä, joista luomun korkeampi hinta voitaisiin
puristaa irti. Täysin asiantuntematonta puhetta Cronbergilta. Ei ole ilmeisesti
käynyt kuin alakansakoulun keittiössä seitsenkesäisenä ja nyt sitten avautuu
kuin mikäkin asiantuntija.
Meilläpäin ainakin osataan tehdä sopivia annoskokoja ja -määriä ruokalajeittain.
Ei niitä hatusta revitä, vaan reseptiikkaa annoskokoineen on jo 15 vuotta
hallittu tietotekniikkaa hyödyntäen. Ohjelmina mm. Aromi, Aterix ja Aivo."
Olisiko Teillä tarjota lisätietoa, esimerkiksi nettisivua, jossa asiaa
selvitettäisiin paremmin.
Muutama mailiviesti vaihdettiin, kunnes kirjeenvaihtomme tyrehtyi (ei minun toimestani!), mutta mitään järkevää selitystä ei asiaan häneltä tullut.
Mutta koska tämä on niin Cronbergin kuin Vihreän Liiton enemmän tai vähemmän ”pyhiä” asioita, niin vielä nyt väistyvänäkin puheenjohtajana Cronbergin täytyy yrittää asiaa – epätoivoisesti, sanoisin - edistää:
Cronberg: Luomu voi olla yksi julkisen hankinnan periaatteista (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutiset/A5C618684D2FC7EDC225757100352A51?opendocument)
On kuitenkin luultavaa, että tästä ei kuntien talousvastaavien piirissä järin innostuta, ja jos olisi ”kuntajohdon sitouduttava strategiatasolla”, näin ei myöskään tapahdu. Ainakaan nyt.
-
Voisi ihmetellä, että kun keskustelu ja kouluruokailun kriisi on jo tällä tasolla, että Talouselämä kirjoittaa ..
Hallitus vie pihvit lapsen suusta (http://www.talouselama.fi/uutiset/article158855.ece?s=r&wtm=te-21012009)
... ettei kouluruokailulle asetettaisi vielä lisää kustannuspaineita, ainakaan valtiovallan taholta. Mutta kyllä vaan, tai ainakin epäsuorasti. Valtionapua nauttiva Ruokatieto houkuttelee luomuun kouluruokailussa:
Luomu on helppo toteuttaa kouluruokailussa (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/C58F4303C93FC2A2C22575860039D945?opendocument)
Artikkeli harmittelee vain luomun saatavuutta - lisääntyneistä kustannuksista ei mainita halaistua sanaa. Ei, koska ko. yksityisessä Steiner-koulussa niitä ei tarvitse ajatella.
No, tässä jo olemassa olevassa kustannuspaineessa ko. artikkelilla ei luonnollisesti ole muille kouluille mitään merkitystä. Jää yritykseksi.
***
Viattomasti ja ihan hyväksyttävän tuntuisesti on asetettu tällainen ”pulju” kuin
SRE - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (http://www.kouluruokavaalit.fi/ruoka.fi/www/fi/index.php)
Mikäs siinä. Mutta mennäänpä syvemmälle. Ohjelmalla on kampanjoita. Eräs niistä on
Kestävät julkiset hankinnat toimintaohjelma (KeHa) (http://www.kouluruokavaalit.fi/ruoka.fi/www/fi/kampanjat/keha_renkaat.php)
Mitä se sitten pitää sisällään? Kas (lihav. HJ):
EkoCentria on toteuttanut tuoreiden ja lyhyen toimitusketjun elintarvikkeiden sekä luomutuotteiden hankintojen edistämiseksi kuntaruokailuun kohdennettua Lähikeittiöhanketta vuodesta 2006 alkaen.
ja lisätietolinkit ovatkin sitten EkoCentrian Internet-sivuille (http://www.ekocentria.fi/index.asp), jossa sitten ei juuri muuta olekaan kuin luomua ja luomua. Ja luomua.
Mitä tämä on suomeksi? Kampanja on tarkoitettu sen neuvomiseksi, miten EU:n kilpailusääntöjä pystyy kiertämään ja hankkimaan kunnalle kalliimpia luomutuotteita, jotka muutoin häviäisivät kilpailussa tietysti surkeasti. Mm. laitosruokailuun, tietysti.
Jotta kunnat käyttäisivät enemmän rahaa samaan tarvitsemaansa palveluun.
Hyvä neuvo Sinulle, valtionvarainministeri Katainen. Pieni, ehkä suurempikin säästö seuraisi jo siitä, jos välittömästi puuttuisit tähän monen ministeriön yhteishankkeeseen, ja ainakin lakkauttaisit tämän viimeksi mainitun kampanjan (ja samalla osan EkoCentrian tällöin turhaksi tulevista valtionavuista).
Eivätkä varsinkaan koulussa ruokailevat lapset kärsisi asiasta, päinvastoin, varaa olisi parempaan ruokaan.
***
Vinkin sain näistä uutisista,
Husu-Kallio: Suomesta saadaan oikea luomumaa. (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/53B81D1E9A38B03FC2257585003A2F87?opendocument)
ja
Luomu ja suomalainen ruokakulttuuri (http://www.ruokatieto.fi/finfood/ff.nsf/0/E1B98A70CFBE0384C2257585002B7485?opendocument).
Onko ihan laitaa, että EVIRAn johtaja tämänkään vertaa ”liputtaa” yhden viranomaisena valvomansa asian puolesta? Minusta hänen pitäisi jäävätä tässä itsensä?
-
Vaikka olen luomun suhteen epäilevällä tai ainakin kysyvällä kannalla, olen vankasti luonnollisten ruoka-aineiden puolesta. Toisin sanoen olen aivan varma siitä, että teollisesti valmistetut synteettiset syötävät ovat kuolemaksi (ehheh, no tästä saa tietenkin murjaista sen kliseevitsin). Esimerkkinä teollisista syötävistä mainittakoon teollisuuden luoma kovetettu kasvirasva, jonka virallistahotkin ovat todenneet olevan tappavan haitallista ja joka on teollisuuden intresseistä huolimatta saatu kielletyksi Tanskassa ja New Yorkissa ravintolaruoissa ja Suomessakin voileipälevitteissä (sen sijaan SUomessa sitä saa runsaasti kaikista muista valmissyötävistä ja rasvakkeista).
Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin luomu. Luonnollisia ruoka-aineita tuotetaan tehomaataloudessakin. Olisi kiinnostavaa tietää, kulkevatko luomuhörhöys ja teollisuuskeinoruoka käsi kädessä: kannattavatko luomuhörhöt rasvattomia kevyttuotteita eli kemianteollisuuden syötäviä vai luonnontuotteita.
Ruotsissa on käynnistetty kampanja luonnollisten ruokien saamiseksi kouluihin, tai ehkä oikeammin kemiallisten kevyttuotteiden koululapsille syöttämisen estämiseksi, en ole ihan varma kummasta on kyse eli miten pitkällä rasvattomien kemiantuotteiden suosittelu lapsille siellä on. Ainakin Ruotsin ravitsemusviranomaiset sanovat samaa kuin SUomenkin: kouluruoassa pitäisi suosia rasvattomia kemiantuotteita.
-
Nyt valtioneuvostokin on antanut luomun pakkosyötölle siunauksensa, ja osin kyseenalaisin ja osin selkeästi väärin perustein. (Lihav. alla HJ)
Julkinen sektori edistämään kestäviä hankintoja (http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=258755)
Kestävät hankinnat ulotetaan myös lautaselle. Julkisissa keittiöissä aiotaan tarjota entistä useammin luomua, sesonginmukaista ruokaa tai kasvisruokaa.
Kun perusteet ovat nämä …
Hallitus teki tänään asiasta periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia.
…. niin luomun suosimiselle se kyseenalainen perustelu oli se muutaman vuoden takainen suomalainen tutkimus, jossa luomuviljan osalta saatiin hiuksen hienosti pienempi energiankulutus (ja siten kasvihuonepäästäjä vähemmän). Ko. tutkimus kuitenkin perustui laskelmissaan sellaisiin luomun tuottoihin hehtaarilta, jotka eivät sitä ennen ja sen jälkeen ole Suomessa toteutuneet (Matti Pekkarinen osannee kertoa tästä lisää).
Ja muistaakseni käytettyä maa-alaa ei vertailussa otettu lainkaan huomioon.
Luomulihan (ja sitä kautta maitotuotteiden) kohdalla sen sijaan jopa vihreät nyt ovat myöntämässä, että se tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin tavanomainen.
Asiasta on selkeä raportti USA:sta, joka kyllä sopii muutoin Suomeen, paitsi että vähäpäästöisin ”hormoniliha” ei ole täällä sallittu:
Updated:New Beef Eco-Report (http://www.cgfi.org/2008/04/21/the-environmental-safety-and-benefits-of-growth-enhancing-pharmaceutical-technologies-in-beef-production/)
Eli luomulihan tuotanto aiheuttaa n. 30% ja myös luomumunien tuotanto n. 15% enemmän kasvihuonepäästöjä kuin tavanomainen tuotanto.
Vähintä, mitä valtioneuvosto vois tehdä, että antaisi nyt päätökselleen sellaiset soveltamisohjeet, että luomun lisääminen ei tarkoita sitten lihaa eikä maitoa eikä kananmunia!
***
Voiko tästä kieltäytyä?
Erilaisien tilaisuuksien ennakkoilmoittautumisten yhteydessä meiltä on usein kysytty, onko eritoisruokavalioita (laktoositonta, kasvisruokaa yms.).
Tämän jälkeen tulen systemaattisesti ilmoittamaan, että minulla on eettisistä syistä erikoisruokavalio: ehdottomasti ei luomua.!
-
Erittäin mielenkiintoinen tässä yhteydessä on ko. päätöksen perusteluna esitetty, ja sen alle linkattu dokumentti.
Ensin pääsee tälle sivulle (http://ec.europa.eu/environment/gpp/study_en.htm), jossa esitellään metodologiaakin, mutta rohkeasti suoraan tuloksiin:
Collection of statistical information on Green Public Procurement in the EU Report on data collection results (http://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/statistical_information.pdf)
Ja siellä on luku "CO2 impact of Green Public Procurement" eli julkisten hankintojen hiilidioksidivaikutus. Katsokaamme sitten sieltä taulukkoa sivulta 55.
"Table 5.1: CO2 impact of GPP per functional unit. Negative numbers imply reductions in CO2 emissions."
Ruoan ja ravintolatoiminnan toimenpiteet, eli sen tarjotun lounaan - joka aiemmin raportissa oli aika selvästi määritelty luomulounaaksi - vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on (tutkituissa maissa) ollut
0%
Katsokaa itse. Se oli siis 0%.
Tämän pohjalta siis Suomen valtioneuvosto kehottaa suosimaan luomua julkisissa hankinnoissa ja laitosruokailussa.
-
Nyt tähän "poikkeuslistaan", mitä luomutuotteita Valtioneuvoston ei sitten pidä suositellakaan (ks. edellä), on myös lisättävä luomutomaatti:
Tomaateista pahin ilmastorikollinen on suomalainen luomu (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tomaateista+pahin+ilmastorikollinen+on+suomalainen+luomu/1135245277632)
PS. Yllätyin artikkelista todella, olen melkein "klapil päähä lyäyty". Tämä on kriittisintä tekstiä, mitä Hesarissa on aikoihin artikkelina (pl. mielipidepalsta) kirjoitettu! Sellaisia tekstejä ne ovat vuosikausia luomuasiassa olleet, joita olemme esitelleet piilomainontakokoelmassamme. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg98#msg98)
Kriittisempikin artikkeli olisi voinut olla, se yrittää vähän väkisinkin jotain tasapuolisuutta, mutta erittäin hyvä näinkin.
PS,2. Jos "eettinen kuluttaminen" on noin vaikeaa tavalliselle kansalaiselle, on se tässä tapauksessa sitten sitä valtioneuvostollekin. Jos huomasitte, VN:n listassa ei mainita "lähiruokaa" - sen kieltävät EU:n sopimukset, sellainen olisi VN:n taholta nyt yllytystä protektionismiin. Mutta eipä taida VN kuitenkaan sellaistakaan suositusta antaa - vaikka sillä varmasti vähennettäisiin co2-päästöjä - että talvisin pitäisi ostaa tomaatit Espanjasta tai Hollannista, ei Suomesta.
-
Nyt tähän "poikkeuslistaan", mitä luomutuotteita Valtioneuvoston ei sitten pidä suositellakaan (ks. edellä), on myös lisättävä luomutomaatti:
Tomaateista pahin ilmastorikollinen on suomalainen luomu (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tomaateista+pahin+ilmastorikollinen+on+suomalainen+luomu/1135245277632)
PS. Yllätyin artikkelista todella, olen melkein "klapil päähä lyäyty". Tämä on kriittisintä tekstiä, mitä Hesarissa on aikoihin artikkelina (pl. mielipidepalsta) kirjoitettu! Sellaisia tekstejä ne ovat vuosikausia luomuasiassa olleet, joita olemme esitelleet piilomainontakokoelmassamme. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg98#msg98)
Kriittisempikin artikkeli olisi voinut olla, se yrittää vähän väkisinkin jotain tasapuolisuutta, mutta erittäin hyvä näinkin.
PS,2. Jos "eettinen kuluttaminen" on noin vaikeaa tavalliselle kansalaiselle, on se tässä tapauksessa sitten sitä valtioneuvostollekin. Jos huomasitte, VN:n listassa ei mainita "lähiruokaa" - sen kieltävät EU:n sopimukset, sellainen olisi VN:n taholta nyt yllytystä protektionismiin. Mutta eipä taida VN kuitenkaan sellaistakaan suositusta antaa - vaikka sillä varmasti vähennettäisiin co2-päästöjä - että talvisin pitäisi ostaa tomaatit Espanjasta tai Hollannista, ei Suomesta.
Yllätyin myös tuosta HS:n artikkelista. Mutta eiköhän tulevana sunnuntaina kolmas pääkirjoitus vedä takaisin?
Luomulobby on nyt kyllä yleisemminkin ahtaalla: kululeikkausten aikana on vaikea perustella esimerkiksi kouluruoan kohdalle se, miksi luomuun tarvittavat lisäsentit pitäisi a) irrottaa jostakin muusta ja b) käyttää ei-mihinkään.
Tämä on isku luomuttajille. Aiemminhan he pyrkivät markkinoille juuri laitoskeittiöiden työnnöllä, josta ilosanoman piti levitä kuluttajille. Nyt on otettu käyttöön vetotaktiikka: kuluttajien pitäisi vaatia keittiöiltä luomua kakruilleen.
Ei onnistu. Temppuja silti yritetään, sellaisia kuten kouluruokavaalit: http://www.sre.fi/ruoka.fi/www/fi/ajankohtaista/uutiset.php?we_objectID=91&pid=10888
Luomu alkanee kuluttajien mielestä olla "ei vois vähempää kiinnostaa" -asia tai sillä on jo hienoisen negatiivinen mielikuva, jonka tuputtaminen ja varsinkin - sanon suoraan - valehtelu ja siitä kiinnijäänti ovat synnyttäneet. Luomuala on pettänyt ihmiset ja sitä ei anneta anteeksi. Tätä eivät nämä tyhjän hypettäjät osanneet laskea.
Heidän kalkyylinsä on tehty vääristä lähtökohdista: He arvioivat sinänsä oikein, että suuri yleisö ei kovinkaan paljoa tiedä eri tuotantomuodoistakaan ja vaivaudu ottamaan selvää paljon mistään, vaan antavat median viedä. Tuosta luomuttajat vetivät ilmeisesti vielä sen väärän johtopäätöksen, että ihmiset ovat myös tyhmiä, ja kolmantena, eivät pure nöyrän aasin tavoin takaisin.
On armoton virhe markkinoijalta pitää ihmisiä tyhminä. Sitä he eivät ole, heh, älykkysosamäärä on sata noin keskimäärin. Mutta vielä suurempi virhe on aliarvioinnin ja "typeryksille" puhumisen ja maanitelun myötä loukata kuluttajien ylpeyttä. Loukkaantuminen tapahtuu vain yhden laadukkaan artikkelin myötä, joka älyyn vedoten ja tietopohjaisesti osoittaa, että sinua on petetty. Mitään suurta mediarummutusta asiallisen tiedon levitys ei tarvitse taakseen vaikka toki hyötyisi siitä. Tällaiset palstat riittävät. Vahvuutena on se, että vaihtoehtoinen tieto ja sen lähteet ovat esillä, viestijä tunnustaa krittisen asenteensa, eikä koskaan alennu valehteluun muutoinkaan.
Ai niin, miksi luomua pitää mielestäni vastustaa? Eikös kyse ole kumminkin vain harmittomasta kukkaislasten kuriositeetista siellä jossain kaukana maalla? Ei ole: luomuttaminen on GMO-vastaisen liikkeen ja sitä kautta koko tieteenvastaisen liikkeen vahtoehtoinen mutta kerrassaan tehoton lääke kaikkeen. Patenttilääke, johon nojataan kun halutaan muista syistä vastustaa mm.
a) ruoantuotannon lisäämistä tehokkain keinoin
b) eläinten lääkintää, ruokintaa ja hoitoa tehokkaimmin menetelmin, siis koululääketieteen keinoin. Vaihtoehtona lääkinässä on homeopatia.
Pidän siis luomua enemmän oireena kuin sairautena itsenään. Toisaalta, kyllä luomuttamalla voidaan levittää itse tautiakin: ei-tietopohjaista asennetta ja herkkyyttä uskomuksille. Lisäksi luomuttaminen on tuonut uuden ilmiön esimerkiksi aiemmin niin hyvän kasvinjalostusta ja viljelyä koskevan tutkimuksen pariin: tuloksista tehtäviin johtopäätöksiin vaikuttaa lähes enemmän se, mitä tuloksia luomuttaja-tutkija haluaa kuin mitä tuloksia saa.
Ja kun tuohon lisätään hyödyllisten luomu-idioottien avuliaat ylitulkinnat, on tilanne perin omituinen: jo vähäisin perustein tuloksista saatu "on viitteitä" muuttuu avuliaasti "on todistetusti"-muotoon. Ja sitten sama tulos kiertää sivustolta toiselle ja yhtä ja samaa tutkimusta pähkäillään viidessä eri artikkelissa ja kuudes tekee niistä juttuunsa viisi lähdeviitettä ja mainitsee että "asia X on todettu useissa tutkimuksissa". Ja pohjalla saattaa olla vain jossain brittiläisessa luomukeskuksessa tehdyn huonosti järjestetyn viljelykokeen alustavista ja vasta vuoden kuluttua valmistuvista tuloksista tehdyn väliraportin asenteellinen ensitiedote. (Näin on muuten käynyt ihan oikeasti.) Itse tutkimuksesta ei kuulla koskaan sen enempää. Tätä sattuu luomuttajille kaiken aikaa, enkä valitettavasti voi monista ikävistä havainnoista viisastuneena luottaa lainkaan siihen, mitä luomuttajien parista ulos kerrotaan. Seuratkaa itse, minua ei tarvitse uskoa, mutta joku fusku löytyy käytännössä aina.
terveisin
E.B.
-
"Yllätyin myös tuosta HS:n artikkelista. Mutta eiköhän tulevana sunnuntaina kolmas pääkirjoitus vedä takaisin?"
Kuten kerroin:
"Viime viikolla HS.fi kertoi, että suomalainen luomutomaatti on ympärivuotisista tomaateista pahin ilmastorikollinen, ellei tilalla käytetä ekosähköä.
Valtaosa suomalaisista luomutomaateista kasvaa kuitenkin tiloilla, jotka käyvät vihreällä sähköllä ja bioenergialla. Siten niiden hiilidioksidipäästöt ovat hyvin pienet."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalainen+luomutomaatti+ei+olekaan+ilmastorosvo/1135245351509
-
Valtioneuvoston suosituksesta täytynee tehdä yksityiskohtainen lista kuin kihtipotilaan ruokavaliosta! (nimim. "Kokemusta on") ;D
"Suosi luomua, paitsi ei missään tapauksessa
- lihaa
- maitoa
- kananmunia
- tomaatteja
[...]
Tomaatteja voi kuitenkin ostaa, jos on varmistettu, että ne on kasvatettu kasvihuoneissa, jotka toimivat vihreällä sähköllä ja bioenergialla"
PS: 23.4.2009: Hesarin minulle tulleessa paperiversiossa ei tuota takaisin vetämistä muuten ole ollut (?)
-
Tänään oli Hesarissa mielipidepalstalla suotu luomuviljelijälle puolustuspuheenvuoro, jossa hän - aivan oikein - totesi, että hintavertailu em. HS:n artikkelissa ei ollut ihan oikeudenmukainen, koska luiomun edustajaksi oli valittu kalliimpi kirsikkatomaatti.
Vaikka näin onkin laita, kävin juuri äsken paikallisessa marketissa tarkistamassa hinnat, ja nimenomaan katsoen, että tavallisesta tomaatista on kyse. Ja nämä olivat kilohinnat:
- espanjalainen 2,49
- kotimainen tavallinen 5,49
- kotimainen luomu 9,62
Ko. kirjoittaja vetosi myös siihen, että ainakin hänen kasvihuoneessaan energia on kaikki uusiiutuvaa.
Mutta edelleen on kysymysmerkin alla, onko mitään saavutettavissa co2-päästöjen vähentämisessäkään, maksamalla n. kaksin- tai nelinkertaisesti tomaatista. Varsinkin, kun on hyvin kuviteltavissa, miten luomun erityiskohtelusta (pienten määrien kuljetus, lajittelu yms.) syntyy paljon piiloon jäävää energian käyttöä, pitkin matkaa. Jos kasvuhuone toimiikin uusiutuvalla energialla, se auto, jolla tuotteet sitten kuljetetaan ostajille, luultavasti ei. Luomutuotteiden tavanomaista nopeampi pilaantuminenkin olisi otettava huomioon.
Mutta - kuten eräältä virkamieheltä puhelinkeskustelussa kanssani vuosia sitten vahingossa lipsahti: "... onhan se noinkin, mutta kun EU vaatii .."
Tuollaisen hintaeron huomioon ottaen on tietysti kysyttävä, että siinäkin tapauksessa, että luomu tuottaisi vähemmän co2-päästöjä - olisiko sen suosiminen julkisissa hankinnoissa sittenkään kustannustehokasta eli järkevää.
PS. Erittäin kummallinen asia on se, että HS:n tuo linkki
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tomaateista+pahin+ilmastorikollinen+on+suomalainen+luomu/1135245277632
viekin nyt artikkeliin, joka kertoo, että "Suomalainen luomutomaatti ei olekaan ilmastorosvo"?
-
Nyt ei ole varmaan vaaraa – kuntien talouden nykytilanteessa – että tätä ehdotettaisiin Suomessa, mutta asiaa halutaan pitää esillä:
Kööpenhamina satsaa luomuun kouluruuassa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1123704)
Kööpenhaminalaisten kannalta varsinainen uutuus oli kyllä itse kouluruokailu – siellähän on syöty eväitä, tähän asti. Uutisesta ei saa ihan selville koko rahoitusta, mutta voi kyllä hyvin olla, että 75% luomutavoite jää jatkossa kummasti unhoon, kun kustannuksia sielläkin tarkemmin lasketaan.
***
Suomessa taas Ympäristö-lehdessä 4/2009 (http://www.environment.fi/default.asp?contentid=326504&lan=fi&clan=fi) (joka on ministeriön oma lehti) ympäristöministeri Paula Lehtomäki hehkuttaa artikkelissa ”Valtio ja kunnat ostavat jatkossa vihreämmin”:
Ensi vuoteen mennessä luomuruokaa, kasvisruokaa tai sesongin mukaista ruokaa tarjotaan valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa, ja määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä. Monissa Pohjoismaissa luomun käyttöä yritetään lisätä prosenttitavoittein.
- Ajattelimme edetä näin. Voihan tämänkin kääntää prosenteiksi. Kerta viikossa on 20 prosenttia ja kaksi kertaa 40, ympäristöministeri sanoo.
Sitten artikkeli kertoo erilaisista Ekocentrian propagandahankkeista asiassa.
Mutta muutoin taitaa olla ympäristöministeri(ö) aika hampaaton, kun vastassa on
- aikuisia ihmisiä ja
- yksityisiä firmoja
joilla molemmilla on omat rahansa, joiden käyttöä valtio ei nykyjärjestelmässä juuri voi määrätä, ainakaan tässä. Mutta yritystä näyttää siis olevan.
Ennustan kyllä, että luomuruoat katoavat mahdollisesti räväkänkin alun jälkeen – ehkä ympäristöministeriön ravintolaa lukuun ottamatta – aika nopeasti tarjonnasta, oikean kysynnän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.0) puutteessa.
Sillä tuskin sentään
- luomuruokaa laitetaan "luomupäivänä" ainoaksi vaihtoehdoksi ja
- ravintolaluomua vielä erikseen subventoitaisiin?
(Ja kasvisruokaa tai sesongin mukaista ruokaa on jo nyt käsittääkseni koko ajan tarjolla?)
-
Tänään oli Hesarissa mielipidepalstalla suotu luomuviljelijälle puolustuspuheenvuoro, jossa hän - aivan oikein - totesi, että hintavertailu em. HS:n artikkelissa ei ollut ihan oikeudenmukainen, koska luiomun edustajaksi oli valittu kalliimpi kirsikkatomaatti.
Vaikka näin onkin laita, kävin juuri äsken paikallisessa marketissa tarkistamassa hinnat, ja nimenomaan katsoen, että tavallisesta tomaatista on kyse. Ja nämä olivat kilohinnat:
- espanjalainen 2,49
- kotimainen tavallinen 5,49
- kotimainen luomu 9,62
En voi olla postaamatta linkkiä suoraan sylttytehtaalle eli Saska Tuomasjukan blogimerkintöön Isä meidän (http://www.tuomasjukka.fi/?p=448). Siinä vihreältä taholta tunnustetaan vihreän elämäntavan kalliimpi hinta. Muuten tehtäköön tiettäväksi, että Tuomasjukka on tutkinut ravitsemustieteitä erinomaisen fiksusti eivätkä tutkimustuloksensa ole ihan yksi yhteen Terveyden ja hyvinvointilaitoksen oppien kanssa.
Mutta edelleen on kysymysmerkin alla, onko mitään saavutettavissa co2-päästöjen vähentämisessäkään, maksamalla n. kaksin- tai nelinkertaisesti tomaatista. Varsinkin, kun on hyvin kuviteltavissa, miten luomun erityiskohtelusta (pienten määrien kuljetus, lajittelu yms.) syntyy paljon piiloon jäävää energian käyttöä, pitkin matkaa. Jos kasvuhuone toimiikin uusiutuvalla energialla, se auto, jolla tuotteet sitten kuljetetaan ostajille, luultavasti ei. Luomutuotteiden tavanomaista nopeampi pilaantuminenkin olisi otettava huomioon. [...] Tuollaisen hintaeron huomioon ottaen on tietysti kysyttävä, että siinäkin tapauksessa, että luomu tuottaisi vähemmän co2-päästöjä - olisiko sen suosiminen julkisissa hankinnoissa sittenkään kustannustehokasta eli järkevää.
Tämä juuri on minulle se hankala asia. Haluan olla hyvä ihminen, mutta en millään pysty uskomaan että (minun yksilötasollani melko suurilla) uhrauksillani olisi minkäänlaista merkitystä yhtään mihinkään muuhun kuin omaan köyhtymiseeni (ja yhdessä yksityiskohdassa elämänlaatuni romahtamiseen - tarkoitan uutta vesilakia joka tulee häätämään meidät maaseuturesidenssistämme).
PS. Erittäin kummallinen asia on se, että HS:n tuo linkki
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tomaateista+pahin+ilmastorikollinen+on+suomalainen+luomu/1135245277632
viekin nyt artikkeliin, joka kertoo, että "Suomalainen luomutomaatti ei olekaan ilmastorosvo"?
:o :o
-
Oudointa on, että tämän valtion (toivottoman, kuten luulen) yrityksen taustamuistiossa osittain myönnetään, että koko ”harjoituksella” ei ole - luomun osalta - kunnon perusteluja. Mutta jatketaan näiden perustelujen osalta täällä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg1075#msg1075)
-
Lasten kohdalla juletaan ehdottaa jopa tällaista vaihtoehdottomuutta:
Valitse vege -kampanja ehdottaa kouluihin kasvisruokapäivää (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1124899)
Ja - varsinkin jos tämä menee läpi, edes jossain – lasten, koululaisten kohdalla on varmaan kohta esillä ehdotus pakollisesta luomupäivästäkin.
Kaiken jälkeen luultavasti täällä (http://www.mcdonalds.fi/), ja vain siellä ollaan tyytyväisiä … tai ei, kyllä koululaisetkin ovat tyytyväisiä, hyvää ruokaahan siellä saa. Mutta lasten taskurahoja on vanhempien pakko lisätä ("Pekkakin saa, ja Jussi, ja ...").
***
Tuosta valtion työpaikkaruokailun luomukampanjasta, sen muodoista, ohjeista ja rahoituksesta, ei ympäristöministeriöstä osattu vielä kertoa tarkempaa, päätöksenteko on vielä asiassa kesken. Mutta Ekocentria siitä kyllä tullee käytännössä vastamaan.
-
Tätä minä kyllä jo odotinkin, kaiken tämän puuhastelun jälkeen:
EU: Ruuan ympäristömerkintä voi rikkoa kaupan vapautta (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/09/eu_ruuan_ymparistomerkinta_voi_rikkoa_kaupan_vapautta_997469.html)
Ekocentria/kansanedustajat/luomuväki jne. ei voine siis tästä eteenpäin piilotella luomua "lähiruokaan" - koska se käsite tulee nyt kielletyksi. Ainakin julkisyhteisöissä, jos EU:ssa meinataan jatkaa?
Koska luomu on edelleen EU:n sallimaa ja hyväksymää, tulemme ehkä jatkossa näkemään julkisen vallan rahoituksella tapahtuvan avoimen luomupropagandan rajun lisääntymisen?
Ainakin tuo em. valtion ruokaloiden kampanja - jos lähtee edes kunnolla liikkeelle - on sitten jatkossa avointa luomun suosimista? Joka onnistunee Suomessa - noin 1%:sesti.
***
PS. Selvennyksenä: tässä puheenvuorossani en ota mitään kantaa sen suhteen, mikä olisi sopiva suhde kotimaisen ruoan tuotannon ja tuonnin välillä, joka on aivan oma monimutkainen kysymyksensä.
-
Helsingin kaupunginvaltuuston päätös pakollisesta kasvisruokapäivästä (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kasvisruokap%C3%A4iv%C3%A4+tulee+Helsingin+kouluihin/1135252993622) kouluissa on, paitsi itsessään ikävää vallankäyttöä, varmasti myös "koepallo" tai ”ennakkotapaus” sille, että seuraavaksi ajetaan sitten läpi pakollinen luomupäivä.
Lasten päiden yli on sen verran helppoa tehdä tällaisia päätöksiä, että se saattoi syntyä. On tuskin kuviteltavissa, että työpaikkaruokalassa tehtäisiin tuollainen päätös. Helsingin kaupungin ruokaloissakaan.
Sekä Helsingin kouluissa että ainakin kaikissa niissä työpaikkaruokaloissa, jotka minä tiedän, on koko ajan ollut kasvisruokavaihtoehto. Ketään ei ole pakotettu liharuokaa syömään. Eikä kasvisruokaa.
Onnistuisiko tässä asiassa kunnallisvalitus? Onko tuo Helsingin päätös laillinen?
Perustuslaissamme on nimittäin tällainenkin pykälä (lihav. HJ):
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Nyt ei ole kohdeltu. Voisi ehkä olla mahdollista, että hallinto-oikeudesta palautettaisiin tuo päätös takaisin valtuuston käsittelyyn sillä muodollisella perusteella, että siinä on kohdeltu erästä ikäryhmää eri tavalla kuin toisia (esim. kaupungin työntekijät, vanhainkotien asukkaat jne.)
-
Savon Sanomissa joku kirjoittaja vaati lähiruokaviikkoa kouluihin (siis luomua, suom huom). En löydä enää sitä tekstiä, valitettavasti.
Tänään 24.3. julkaistu vastine sen sijaan löytyi helposti:
Halpa on ekologista
Viime aikoina on tässä lehdessä kirjoitettu lähiruuasta kovin positiiviseen sävyyn. Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää.
Jos lähellä jääräpäisesti viljellään kasvia, joka ei sovellu luonnonoloihin, tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja kohtuuttoman paljon. Etelän kasveja on järkevintä tuottaa etelässä ja rahdata ne laivalla pohjoiseen.
Suuri rahtilaiva ottaa lastia yli 300 miljoona kiloa. Kertakuormalla kaikkien suomalaisten vuoden vihannekset. Tietenkään muista syistä johtuen kaikkea ei voi tuoda yhdellä kertaa. Joka tapauksessa rahtaaminen meritse ei ole ongelma eikä sen polttoaineenkulutus tavarakiloa kohti ole merkittävä.
Tämän voi kukin itse päätellä kaupassa käydessäkin: tuontitomaatti kaksi euroa, kotimainen neljä euroa kilolta. Elintarvikkeen korkea hinta on usein merkki arvokkaiden tuotantopanosten, energian, työn tai viljelyalan tuhlailusta joko tuotannossa tai jakelussa. Varsinkin luomutuotannossa kuluu kalliita tuotantopanoksia rikkakasveille ja kasvitaudeille. Tämä näkyy sadon määrässä ja tuotteen hinnassa.
Halpa elintarvike on siis usein myös ekologisin. Tietysti huomionarvoista on vielä tuoreus- ja työllisyysnäkökohdat, huoltovarmuus, makukin. Ostopäätöksen teko ei ole helppoa.
Jos kasvihuone lämmitetään puulla, ei energiankulutukseen kannata tuijottaa? Mutta olisiko sekin puuenergia järkevämpää käyttää asuntojen lämmitykseen ja antaa etelän auringon huolehtia etelän kasveista?
Entä ruuan rahtaaminen Suomen sisällä? Kuorma-autolla rahtaaminen vaatii polttoainetta ja tekee jonkinlaisen hiilijalanjäljen. Suurleipomon autokuorma ruisleipää saattaa painaa vaikkapa 4000 kg. Ajetaan vaikkapa 150 km edestakaisin. Kuorma-auto palaa tyhjänä leipomolle, joten joutui jakelulenkillään ajamaan 300 km. Polttoainetta meni ehkä 40 litraa. Yhtä leipäkiloa kohden meni 0,01 litraa dieseliä (hinta yksi sentti). Siis ei ihan ilmaista, mutta leivän hinnasta vain alle prosentti.
Valtaosa syömämme leivän tarvitsemasta energiasta kuluu viljelyyn ja sadon käsittelyyn leiväksi. Jotta saadaan tuo 4000 kg leipää, pitää viljellä hehtaari ruista. Vähimmällä polttoaineella tuo 4000 kg ruista tulee suorakylvöön perustuvalla tehoviljelyllä, mutta siinäkin, lähtien maatalouskoneiden valmistuksen energiantarpeesta aina vuotuisen sadon kuivaamiseen, palanee öljyä 300 litraa hehtaaria kohden. Lisäksi paljon energiaa menee jauhamiseen ja varsinkin leipien paistamiseen. Maantiekuljetusten osuus on vain "hiirijalanjälki". Lähileipuri saattaa tuoda autollaan sata isoa limppua syrjäkylän pikkuleipomostaan, siis 100 kg, ja matkaa ehkä 40 km. Ajoa tulee 0,4 km leipäkiloa kohti, kun rekkamiehellä tulisi vain alle 0,1 km.
Joku kuluttaja saattaa halutakin ostaa mielikuvia, lähiluomua, uskomusruokaa. Pienen vähemmistön uskomuksia ei vaan pidä maksattaa kaikilla. Ei lähiruokakampanjaa verorahoilla kouluihin siis. Hataralla pohjalla ovat väittämät lähiruuan energiatehokkuudesta, luomuruuan ympäristöystävällisyydestä sekä väite, että ruoka väistämättä pilaantuu muutaman sadan kilometrin matkalla.
Matti Pekkarinen Agronomi Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
-
Luomua näytetään nyt todella ”paperoitavan” tähän lähiruoka-aatteeseen (jota taas kukaan poliitikko ei uskalla – vaalipiiriään ajatellen – sanallakaan epäillä! Kukaan poliitikko ei olisi kirjoittanut SS:iin tuollaista kuin sinä.)
Tästä ”päällyspaperista” esimerkkinä ovat myös nämä kaksi Ruokatiedon uutisista löytyvää palkitsemista (jotka meillä sopisivat kyllä myös tähän kokoelmaamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.0)):
a) luomubisnestä Helsingin keskustassa vetävä Eat&Joy sai tämän palkinnon (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1159024). Lähiruoka-sanaa ei mainita, mutta ”Maatilatori-kauppa, joka on erikoistunut suomalaisten pientuottajien elintarvikkeisiin ja juomiin.”.
(Täytyy muuten käydä paikalla ja tarkistaa, missä määrin asia pitää paikkansa – keskimääräisen luomukaupan tarjonta Helsingissä on Saksasta tai Hollannista … no, EU:sta siis, eiköhän se ole siis melkein suomalaista!)
b) pitkäaikaisen luomufana .. aktivistin Irma Kärkkäisen palkitseminen, taas vedoten lähiruokaan. (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1159519)
-
SS-lehteen sain tänään tämän:
Kuka kustantaa kulttiruuan?
Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen puolusti lähiruokaa (SS 27.3.). Olen aivan samaa mieltä siinä, että puolustan oman maakunnan järkevää tavanomaista maataloutta. Lähiruoka-ajatus vlitettavasti taisi syntyä tarpeesta saada ujutetuksi suomalaisille nimenomaan luomua. Lähiruokastrategiat ja -tuottajaluettelot vilisevät luomu-sanaa.
Luomun osuus peltoalasta on alle 7%, mutta myydystä ruuasta vain 1%. Myynti on vaikeaa, koska luomuviljelyn tehottomuus ja sitä myötä ympäristörasitus näkyy. Kun kuluttajat ovat huomanneet lähiruuan "saastuneen" luomuaatteella, yritetään markkinoinnissa avata uusi rintama: Laitoskeittiöiden valtaaminen.
Kulttiruoka-asioissa pyritään tekaistuilla väittämillä rahastamaan maksukykyisiä, hyväntahtoisia, hyväuskoisia ihmisiä. Myös yhteiskunnan päättäjiä. Nykybisneskulttuurissa tätä ei pidetä syntinä, ilmiö on yleinen. Pahinta on, että luomussa maksumiehiksi halutaan kaikki veronmaksajat. Tahdosta, maksukyvystä ja hyväuskoisuudesta riippumatta. Väittämien todenperäisyys on vaikea tavallisen kuluttajan testata, mutta ainakaan kuljetusmatkat ja -kustannukset eivät ole Suomen kokoisessa maassa ratkaisevia.
Entä itse tuottaminen pellolla ja navetoissa ? Ympäristön kannalta on tietyn satomäärän tuottamiseksi parempi viljellä pieni ala voimaperäisesti kuin iso ala tehottomastii. Näin eroosio ja ravinnehuuhtouma vähenee. Eikä tarvitse raivata metsiä pelloksi.
Luomu pyrkii kansansuosioon kauniilla fraaseilla luonnontilaisesta, kukkivasta maasta ja sen onnellisista pieneliöistä. Puhutaan "kestävästä kehityksestä", joka muka tuottaa ajanmittaan suurempia ja parempilaatuisia satoja. Tosiasiassa luonto rankaisee laiminlyönnit lannoituksessa ja kasvinsuojelussa. Tilastojen mukaan viljasadot jäävät noin 60%:iin normaalista.
Liikkeellä on ristiriitaisia väittämiä. Kuluttaja on ymmällä. Mihin voi luottaa? PÄÄTELKÄÄ ITSE. Miettikää vaikka, miksi luomutuote on kaupan hyllyllä paljon kalliimpi, vaikka siihen ei ole tarvittu kalliita kemikaaleja eikä lannoitteita. Ja vaikka kaikki veronmaksajat on pakotettu Suomessa sitä tukemaan, normaalin maataloustuen päälle vuosittain yli 20 miljoonalla eurolla. Näin toteaa luomun tuotostason olevan selvästi huonompi. Selviää, että luomussa tarvitaan enemmän peltoa, jotta saadaan eläimet ja ihmiset ruokituksi. Eikö tämä lisää konetyön tarvetta, varsin kun rikkatorjunta luomussa perustuu suurelta osin maan muokkaamiseen? Sitten voi päätellä, mitä siitä seuraa, että maapallolla kynnetään isoilla traktoreilla satoja miljoonia hehtaareja turhaan, vuosittain. Kyseessä ei ole ekoteko.
Matti Pekkarinen
agronomi
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry.
-
Sinnikkäitä "he" ainakin ovat.
Nyt on saatu - kuten uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=133) kerroimme - aikaan muistio
Helsingin kaupungin ruokakulttuurin kehittämisvalinnat (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2010/Halke_2010-06-28_Khs_25_El/3E0E90D3-22BE-44C6-A505-6FC5CF2CCC7F/Liite_1_Ruokakulttuurin_kehittamisvalinnat_FINAL_3.pdf)
Perusteluna luomusuositukselle toimivat tällaiset suoraan luomupropagandasta poimitut iskulauseet (lihav. HJ)
Luomu eli luonnonmukainen tuotanto on ympäristöä vähemmän kuormittava tuotantomuoto, joka kunnioittaa luonnon omia järjestelmiä ja kiertokulkua. Luomutuotannon piiriin kuuluvat kasvi- ja eläintuotanto sekä luonnosta saatavat keruutuotteet. Viljelysmaata hoidetaan luomussa noudattamalla monivuotista viljelykiertoa sekä hyödyntämällä eloperäisiä lannoitteita. Kemiallisten torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttö on kiellettyä. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säännellään EU:n luomuasetuksessa. Luomutuotantoketjua valvotaan koko EU:n alueella pellosta pöytään.
Itse asiassa jäi siis muuten sanomatta ja varsinkin perustelematta se HS:n uutisessa ollut väite, että luomu tuottaisi vähemmän kasvihuonekaasuja! Joka toki olisikin vaikeaa, kuten täällä on jo monesti tullut esille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.0). Ja juuri äskettäin myös YLEn uutisoinnissa. (http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/vihrea-vallankumous-pienentanyt-hiilidioksidipaastoja-ilmakehaan-merki)
Luomupropagandaa on myös tämä, tällä yritetään "myydä" asiaa lasten vanhemmille (lihav. HJ):
Päiväkoti-ikäisten lasten siirtymistä luomuruokaan voidaan perustella terveydellisillä syillä. Ihminen saa varhaislapsuudessaan paljon ravintoperäisiä, loppuelämän terveyteen vaikuttavia ympäristömyrkkyjä.
Ja selvästi on konsultoitu Tarja Cronbergia (lihav. HJ, vrt. edellä, jossa mm. kerroin kysymyksestäni (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg792#msg792) koskien "Tanskan "mallia", johon hän ei lopulta vastannut):
Ohjelmaa valmisteltaessa tutustutaan Skånen ja Länsi-Götanmaan ja Kööpenhaminan vastaavien luomuohjelmien toimintaperiaatteisiin ja ohjelmien toimeenpanosta saatuihin kokemuksiin. Luomuraaka-aineisiin siirryttäessä pyritään muuttamaan yhtä aikaa sekä ruokavaliota (reseptiikkaa) että tuotantotapaa (valmistustapoja), mikä alentaa siirtymän kustannuksia.
Kirjeeni Cronbergille v. 2005 sopisi yhä edelleen tälle työryhmällekin. Tietämäni mukaan Helsinginkin kaupungissa on samaan aikaan eli koko ajan menossa jokin säästöohjelma koulu- ja päiväkotiruokailussa! Ylipormestari Pajusen, sen sijaan, että antaa myönteisiä lausuntoja tällaisista muistioista, pitäisi asemassaan nyt "puhaltaa peli poikki" moisilta muunnelmilta hölmöläisten peiton jatkamisesta, kaupungin varoin.
________
PS. Suomeksihan tuo "reseptiikan" muuttaminen tarkoittaa sitä, että kun luomuhinnoin ei ole varaa lihaan tai kalliimpiin kasviksiin, syötetään lapsille vain kaikkein halvimpia kasviksia. Lapset ei valita, ja jos valittaa, haukutaan vanhemmat ... ;D
-
Helsingin Sanomat kertoi pikku-uutisessa, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi tuon ehdotuksen.
Mutta menikö se ihan niin?
Jos katsomme kaupunginhallituksen päätöstiedotetta nro 25 (kokous 28.6.2010 klo 16, pykälä 5), niin asia hyväksyttiin tällaisella lisäyksellä (lihav. HJ):
http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kh-tiedote/arkisto/20100628.html
21.6.2010 pöydälle pantu asia
Ruokakulttuurin kehittämisvalintoja suunnittelevan työryhmän ehdotus
Esittelijä muutti esitystään siten, että (esityslistan sivulla 7) päätökseen lisättiin toisen kappaleen jälkeen:
Samalla kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhdessä asianomaisten hallintokuntien kanssa antamaan kaupunginhallitukselle selvityksen kehittämisohjelmaan sisältyvän lastenruokailun luomuohjelman toteuttamisvaihtoehdoista kustannusvaikutuksineen 31.10.10 mennessä.
Samalla kaupunginhallitus kehottaa opetusvirastoa ja sosiaalivirastoa laatimaan ohjelman linjaukset koulujen ja päivähoidon ruokakasvatuksen ja kotitalousopetuksen näkökulmasta.
Esitys hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisena.
Minä tulkitsen tämän niin, että keskustelu asiasta on käytännössä vasta alkanut!
-
MT, kritiikittä taas, julkaisi tämän: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2010-07-09/articles/article_1_32.htm
Alla sama:
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Kuntaliitto kannustaa lähiruuan käyttöön
Kuntaliitossa kannustetaan kuntia lähiruuan käyttöön. ”Lähiruoka ja luomu eivät kunnan näkökulmasta ole mitään viherpipertelyä, vaan niitä puoltavat kovat taloudelliset faktat”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen korostaa. Hän listaa lähiruuan etuihin muun muassa alueelliset työllisyysvaikutukset ja ympäristötekijät. ”Kun hankinnat tehdään oikein, lähiruoka ja luomu vähentävät turhaa pakkaamista ja kuljetusta. Samalla varmistetaan ruuan tuoreus ja maittavuus ja vähennetään näin hävikkiä.”
Hankintalain mukaan oman alueen yrityksiä ei saa kuntien hankinnoissa suosia. Tarjouspyynnöt voidaan kuitenkin laatia niin, että lähiruualla on hyvät edellytykset pärjätä kilpailussa. ”Se on tahdosta ja osaamisesta kiinni”, Kietäväinen sanoo. Kuntaliitto päivitti kunnille suunnatut hankintaohjeensa viime vuonna. Oppaat on tehty kuntapäättäjille, ruokahuoltoyksiköiden vetäjille ja tuottajille. Kilpailutuskriteeriksi voidaan valita vaikkapa tuoreus: kuinka monta tuntia saa kulua leivän paistamisesta sen tarjoiluun tai perunan kuorimisesta sen käyttöön.
Helsingin päätös luomun osuuden lisäämisestä sai suuren julkisuuden. Kietäväinen muistuttaa, että monella muulla paikkakunnalla luomun ja lähiruuan suosimisella on pitkät perinteet. Helsinki on kuitenkin suuri toimija, jolla on tiennäyttäjän rooli.
”Maatalousyrittäjien täytyy nyt tunnistaa tilanne”, Kietäväinen sanoo. ”Jos kunnissa aletaan entistä laajemmin ostaa lähiruokaa, siitä voi tulla monelle tuottajalle pääasiallinen markkinointikanava. Se muuttaa koko tilan toimintakonseptin.”
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
MITÄ ON TUO "OSAAMINEN"? Se on hankintalain kiertämisen osaamista. Valitettavasti. vrt tämäkin osaamisen kuvaus: http://mattipekkarinen.net/vitstees.htm#strategia .
-
Äsken kävelin Helsingin Itäkeskuksen Prismassa vaimon perässä, ja pieni hetki aikaa jäi verrata sen kaupan luomuhintoja tavanomaisiin. Otos on pieni, mutta tässä se on:
Varhaisperuna, luomuna 1,99 / kg, tavanomaisena 0,45 /kg
Tomaatti, luomuna 6,99 /kg, tavanomaisena 1,99 /kg
Kaikki "laatuluokkaa 1", aivan verrattavissa olevia tuotteita. Eli - tämän pikku otoksen pohjalta - aika kovaa "hankintalain asiantuntijaa" tarvittaneen?
Tässähän ei toimi sellainen selitys, että H:gin kaupunki saisi halvemmalla luomutavaraa ostamalla suuria määriä, koska ihan varmasti Prisman kaltainen ketju ostaa myös suuria määriä.
-
Liioittelu näyttää olevan sisäänrakennettu ihan kaikkeen luomutiedotukseen.
Mitä teille tulisi mieleen tästä Ruokatiedon otsikosta (älkää klikatko linkkiä tai katsoko alaspäin, miettikää ensin!):
Mikkelin ruokapalvelu tarjoaa ensimmäisenä kaikille luomuruokaa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1175883)
***
Nyt saa katsoa.
Varmaankin – kuten minullekin – tuli mieleen, että nyt Mikkeli on siirtynyt kokonaan luomuruokaan tai ainakin rajusti sinne päin.
Mutta todellisuus – sinänsä paheksuttava! *) – on tämä (lihav. HJ):
Toisella portaalla ohjelma edellyttää, että keittiössä käytetään jatkuvasti vähintään kahta ja kolmannella portaalla vähintään neljää merkittävää luomutuotetta. Mikkelissä jatkuvasti luomuna käytettään piimää, kaurahiutaleita, kasvisliemijauhetta sekä kaalia.
Eli käytetään jatkuvasti – mitä se sitten tarkoittaakin – neljää (4), siis neljää (4) luomutuotetta, noita lihavoituja. Joista tuskin mikään on koskaan tarjotun ruoan pääaines.
Tuotteet eli raaka-aineet ovat lisäksi juuri siitä halvemmasta päästä, jolloin tilintarkastajakin varmaan katsoo, ettei ole vaivan väärti huomauttaa sen kalliimmasta hinnasta.
”Siistii?”
_____________
*) Jos olisin Mikkelin kaupungilla töissä, vaatisin – ihan vastaavasti kuin laktoosi-intolerantti tai muslimi omassa asiassaan – että minulle ei saa syöttää ripaustakaan luomuruokaa! Jos sitä olisi yleisesti tarjolla, minulle olisi oltava eri tarjottimella – joka ei saa olla koskenutkaan luomuun – oma annokseni! (Katsottaisiin sitten, mitä lääninoikeus sanoo ...)
-
Mutta näin innostuneita asiasta Helsingissä taas ollaan:
Helsinkiin tulee luomu- ja lähiruokatori (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/helsinkiin-tulee-luomu-ja-l%C3%A4hiruokatori)
Hietalahden luomuhallin synkkä muisto lienee tyystin unohtunut.
Tai sitten uskotaan, että tämä päiväkotipäätös pitää ja sen varaan lasketaan:
Osa päiväkotien luomuruuasta tullee tulevaisuudessa tukkutorilta.
”Kaupunki kilpailuttaa ruokahankintansa, ja nähtäväksi jää, kuinka paljon tukkutorin myyjät hyötyvät päiväkotiasiakkaista”, Taulavuori sanoo.
-
Tämän uutisen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1178249) mukaan luomua lyödään nyt systemaattisesti tyrkylle työiässä oleville, julkisyhteisöjen palveluksessa oleville aikuisille …
Huhtikuussa julkaistun päätöksen mukaan kuntien ja valtion on lisättävä luomuruuan, kasvisaterioiden ja sesonginmukaisten tuotteiden tarjoamista vähintään yhteen kertaan viikossa kuluvan vuoden aikana ja kaksi kertaa viikossa vuonna 2015. Vain neljäsosa julkisista organisaatioista on tehnyt strategisia päätöksiä tarjoamastaan ruuasta.
… mutta kun se ei tule onnistumaan, on olemassa myös tämä suunnitelma (lihav. HJ) …
Viestijuhlan päätteeksi viestijoukkueiden kapteenit esittivät viestin suojelijalle, tasavallan presidentti Tarja Haloselle vetoomuksen, että lasten, nuorten ja vanhusten ruokapalveluissa noudatettaisiin kestäviä valintoja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
… jossa ”takaraivossa” on varmaan oletus, että nämä ryhmät syövät mitä tarjotaan, eivät valitse tai jopa edes voi valita?
***
Olisiko muuten joku muuttunut Presidentinlinnassa:
Presidentti Halosen mukaan kymmenen vuoden aikana on tapahtunut selkeä muutos ruokakulttuurissa. Ihmiset ovat hyvin tietoisia siitä mitä syövät ja haluavat laadukkaita raaka-aineita lähialueilta. Tasavallan presidentin kanslia vakuuttaa, että Halonen on pyrkinyt edistämään lähiruokakulttuuria esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton tarjoiluissa. Myös Kultarannan omat kasvikset ja hedelmät ovat tärkeitä Presidentinlinnan ruokahuollossa.
Luomua ei tuossa mainittu lainkaan!?
Mutta ehkä tämä on meidän puoleltamme toiveajattelua … vaikka asiasta onkin täältä lähetetty siihen suuntaan viestejä eli ”signaaleja”, mm. siinä yhteydessä, kun hän on kutsunut (tai antanut kutsua) Vandana Shivan - ulkoministeriön rahoilla - kylään. Vai onko asia tuossakin piilotettu sanaan ”lähiruokakulttuuri”?
-
Olin viikon Anttolanhovissa. Menin ke-aamuna 25.8.
Keskiviikkona ateriat sekä torstain aamiainen ja lounasruuat olivat halvasti tehtyjä, mauttomia. Todellisia dieettiruokia, ilman lihan häivähdystäkään. MAITOPOHJAISET JUOMAT OLIVAT PELKKÄÄ LUOMUA. Vaihtoehtoa ei ollut, kuin parina päivänä piimän suhteen.
Torstai-iltaisin klo 18 siellä on lähiruokapaivällinen/illallinen ja siihen kyllä oli löytynyt rahaa ja lihaa ,(joista lihan kuten muittenkin ainesten kerrottiin olevat joko luomua tai lähiä). Sitten taas pe-la-su-ma-ti ruoka oli selvästi säästäen tehtyä...) Haluttiin antaa vaikutelma, että vain luomuruoka on maukasta, monipuolista ja sisältää paljon lihaa? ... ja kyytipoikana viiniä... (tosin kovin maukasta torstainkaan päivällinen ei kuitenkaan ollut) Kaiken kaikkiaan: Huonointa Anttolanhovissa oli mielestäni juuri ruoka. Rahaa tärvätään luomun tukemiseen.
Anttolanhovi-kylpylässä oli lähiruoka-aate muutenkin näyttävästi esillä: prolähiruoka- liivejä henkilökunnalla jne.
Kysyin ravintolassa henkilökunnan edustajalta, miksi näin, ja ovatko kaikki innolla mukana, ja sain aika välttelevän vastauksen. "no ei ainakaan rahdata satoja kilometrejä...."
Kuntoutuskurssin vetäjä taas kehui etukäteen lähiruokapäivällistä. Kysyin, miksi se hänestä on hyvä asia. Sanoi, että ruuassa ei ole mitään lisä- eikä säilöntäaineita. Sanoin, että ruokaperäiset sairaudet ja kuolemathan ovat VÄHENTYNEET, ja ihmisten elinikä KASVANUT koko ajan, juuri mm paremmasta ruuasta ja ruuan säilymisestä johtuen. http://mattipekkarinen.net/linkit.htm (keskivaiheilla).
"puhu pukille": vaikka ihmisen kanta luomuasiassa saattaa perustua täydelliseen tietämättömyyteen, ei järkipuhe mene "kaaliin". On noloa, vaikeaa myöntää menneensä halpaan, siis ostaneensa kallista hömppää?
Matti
-
Täältä se tulee, se Göteborgin malli (ja tällaisilla tilaisuuksilla sitä tuodaan Suomeen):
Ympäristöateria aiotaan tarjotaan kaikille ruokailijoille Göteborgissa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1182833)
Göteborgin kaupunki Ruotsissa haluaa tarjota kaikille julkisen ruokapalvelunsa asiakkaille ympäristömyötäisempää ja reilumpaa ruokaa. Ympäristölautakunnan aloitteesta lähtenyt hanke on moninkertaistanut luomun ja reilun kaupan ruuan tarjoamisen päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustentaloissa.
Hupaisasti tekstistä voi rivien välistä lukea, miten vastarintaakin asialle on esiintynyt, mutta:
Ympäristövalintojen kuten luomutuotteiden käytön lisääminen on logistiikan myös työnjohdollinen kysymys, Palosaari Fogler muistuttaa. Ruotsalaiseen keskustelevaan tapaan Göteborgissa on nostettu kissa pöydälle ja todettu kenen nuoteilla mennään, jos kannustaminen ja osallistaminen eivät pure.
- Henkilökunnan on sisäistettävä, että kyse ei ole heidän henkilökohtaisista arvoistaan tai mieltymyksistään, vaan kaupungin työntekijöiden työtehtäviin kuuluu toteuttaa kaupungin allekirjoittamia kestävän kehityksen strategioita, Palosaari Fogler linjaa.
Eli pakko mikä pakko, keskustelevaan tapaan sanottuna, pulinat pois. Tuossa oli kyse varmaankin vielä ruokahuollon henkilökunnasta, mutta onko se jatkossa siellä niin, että jos ei ruokapalvelun asiakkaalle luomuruoka kelpaa, niin keskustellaanpa taas vähän ruotsalaiseen tapaan ...?
***
Näihin ”Göteborgin kokemuksiin” viitataan siiten tietysti myös muistioissa, joilla perustellaan Helsingin kaupungissa suunnitelmia luomun edistämisestä ja pakkosyötöstä.
No, Göteborgista on meille suomalaisille aina ennenkin ollut harmia, ks. täältä (http://www.saunalahti.fi/~kmjm/docs/vaih7.htm) ”hopeavero” eli Älvsborgin ( nyk. Göteborg) lunnaat. ;D
-
Jos Göteborgissa on ollut tällainen lähtökohta (lihav. HJ) …
Mikä sitten tekee ympäristöaterian? Göteborgissa luomuraaka-aineita pidettiin itsestään selvästi osana ympäristöateriaa.
… niin voi hyvin ymmärtää, että asiaa ei ole ihan purematta nielty juuri Ruotsissa, jossa luomun hyvyydestä - myös ja erityisesti tässä suhteessa - on julkisuudessa kiistelty (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=91), erityisesti eräiden SLU:n eli maatalousyliopiston tutkijoiden kirjan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=121.msg1025#msg1025) ansiosta. Ruotsissa löytyy jopa kansanedustajia (http://www.dn.se/ekonomi/din-ekonomi/marit-paulsen-ekologisk-mat-raddar-inte-varlden-1.837217), jotka uskaltavat olla luomua vastaan.
Ja epäilemättä myös Ruotsissa tiedetään – tai jotkut tietävät – nk. Reilun kaupan ongelmallisuudesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0).
Keittiön puolella jupina on voinut tulla jo ihan siitä, että asiakkaat vaativat jotain tosi hyvää, ja kun sitten johto vaatii käyttämään kalliita luomuraaka-aineita (ja vastaavasti säästämään esim. lihaa vähentämällä?) niin olepa siinä sitten kaikille mieliksi.
-
Hesarissa oli tänään valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa koskeva artikkeli, joka oli otsikoitu "Ministeri haluaa luomualan ruotuun" (luomu nousi siis taas näin keskiöön - tästä asiassa yleisesti myöhemmin, muualla). Toimittaja Katja Kuokkanen, lainaus:
Luomualan etujärjestö Luomuliitto on edustanut enimmäkseen viljelijöitä.
"Ei ole ollut vetureita kaupan tai teollisuuden puolella", Kottila myöntää.
Eikä ammattikeittiöissä, kuten kouluruokaloissa. Siitä ministeri näpäyttää kuntia.
"Ajattelu on kuntatasolla turhan pelkistettyä. Yleinen käsitys on, että pitäisi hyväksyä edullisin tarjous, mutta aina voi valita myös muun kuin halvimman", [Sirkka-Liisa] Anttila sanoo.
Millä rahalla luomua oppilaille tarjottaisiin, hän ei sano.
Uuden ruokapoliittisen selonteon rahanjako kun jää seuraavalle hallitukselle.
-
Ruokatiedon uutisen …
Kaupunki keittää Helsingistä herkkua (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1187191)
… mukaan kaupungilla on edelleen tavoitteessaan myös tämä:
Ruokalista laajenee luomuviljasta lihaan
Helsingin päiväkotien ruokailusta on syksystä lähtien vastannut kaupungin liikelaitos Palmia. Ruokapalvelupäällikkö Jaana Kujala huolehtii 18 000 ruokailuhetkeä helsinkiläisille päiväkotilapsille. Hän pitää luomuruokatavoitetta hienona ja vaativana työtehtävänä.
Palmian virittämä päiväkotiruokailun luomumatkasuunnitelma vuoteen 2015 linjaa, että vuonna 2011 lisätään luomuviljan käyttöä etenkin aamupuuroissa ja itse leivottavissa leivissä. Vuonna 2012 viljat pysyvät matkassa ja lisäksi keskitytään maitoon, vuonna 2013 kasviksiin ja lopulta 2014 - 2015 otetaan ruokalistoille myös joitakin luomulihoja ja lihavalmisteita.
Näin Helsinki siis nyt on päättänyt mennä. Mutta, hetkinen, missä viipyy edellä mainittu selvitys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg1681#msg1681) päiväkotien luomuruokailun vaihtoehdoista ja kustannuksista? Sen ”dead line” kun oli 30.10.2010.
Ei hätää, TM-TL on valppaana.
Olemme pyytäneet sen nähtäväksemme.
***
Näin sitten samassa uutisessa porvarien ("ei-sosialistien") edustajana ja äänin valittu ylipormestarimme (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Pajunen):
- Uskon tähän toimintamalliin, kunnianhimon täytyy olla korkealla. Julkisen puolen ei pidä miettiä mitä ei ole mahdollista tehdä. Julkinen toimija voi nimenomaan olla mahdollistaja ja muutosvoima. Nyt ei voida sanoa, ettei luomuruualle ole kysyntää, Pajunen vahvisti.
(Ei, me emme edelleenkään ota puoluepoliittista kantaa, mutta tällaiseen "hupaisaan" ristiriitaan sopinee silti kiinnittää huomiota ja olla siitä yllättynyt!)
-
Ehkä ei välttämättä liity luomuun, mutta siihenkin kilpailun kiertämiskeinoja tarjoaa S Anttila:
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2010-11-10/articles/article_7_6.htm
"Anttila: Kilpailutuksessa menty hölmöilyyn
ROVANIEMI (MT)
”Kävin äskettäin Etelä-Pohjanmaalla ja siellä eräässä kunnassa juotettiin lapsille ruotsalaista maitoa. Syyksi sanottiin kilpailutusta. Sanon suoraan, että se on täyttä hölmöilyä”, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) täräytti Lapin maaseutufoorumissa tiistaina.
”Ei hankintalaki tällaista vaadi. On kyse siitä, että tämäkin asia pitää osata.Jos pyydätte puikulaperunoista tarjouksen, voitte olla varmoja ettei niitä tuoda Puolasta”, ministeri neuvoi.Anttilan mukaan hyvää suomalaista ruokaa pitää tarjota myös julkisissa laitoksissa. Hankinnoissa ei pidä painottaa yksin hintaa. Myös laatu, aluetalouden tukeminen tai vaikka ilmastonmuutoksen torjunta voidaan sisällyttää vaatimuksiin.
Nyt tätä ei osata tehdä tai sitten tuijotetaan pelkästään euroihin. Ministeri muistutti, että julkinen ruokapalvelu on tärkeä myös siksi, että se ohjaa kuluttajien kulutustottumusten muodostumista.
Kuluttajalla on suuri vastuu. Valitsemalla ulkomaisia tuotteita aiheutetaan varmimmin työttömyyttä, ministeri sanoi.
JOUKO RÖNKKÖ
-
Väliaikatietona: tuo Helsingin kaupunginvaltuuston vaatima selvitys päiväkotien luomuruoan kustannusvaikutuksista on luvattu meille lähettää.
Mutta se ei ole vielä - vaikka määräaika on jo ummessa - valmis. Asiaa olikin - niin minulle kerrottiin - hyvin vaikea ja hankala selvittää.
-
Hesarissa, tänä aamuna, uutinen:
Espoo ei lisää luomutuotteiden käyttöä ensi vuonna
Kaupungin budjetti ei anna myöten, päättäjät toteavat.
[…]
Espoo on mukana Portaat luomuun -ohjelmassa. Viime elokuusta lähtien luomuhiutaleita on käytetty aamupalapuuroissa ja velleissä päiväkodeissa ja ikäihmisten ja potilaiden hoitopaikoissa.
[…]
Espoo on nyt ensimmäisellä luomuportaalla.
[…]
Palveluliikelaitoksen johtokunnan selvityksen mukaan luomutuotteiden hinta nykyisiin verrattuna voi olla jopa kolminkertainen, joten Espoolla ei ole ensi vuonna varaa kivuta portailla.
Olisi aika yllättävää, jos naapurikaupunki Helsingin vastaavassa selvityksessä päädyttäisiin toisenlaiseen tulokseen.
(Ellei sitten käytetä ”Wilsonin kerrointa”. Mikäkö se on? Se on luku, jolla kerrotaan tai jaetaan, tai se lisätään tai vähennetään, aina sen mukaan, jotta päästään haluttuun lopputulokseen …)
-
Väliaikatietona: tuo Helsingin kaupunginvaltuuston vaatima selvitys päiväkotien luomuruoan kustannusvaikutuksista on luvattu meille lähettää.
Mutta se ei ole vielä - vaikka määräaika on jo ummessa - valmis. Asiaa olikin - niin minulle kerrottiin - hyvin vaikea ja hankala selvittää.
Että nuo päivämäärät vain vilahtavat!
Olen kohteliaan harvakseltaan kysynyt, koska tuo selvitys olisi tulossa. Parisen viikkoa sitten kerrottiin, että ihan kohta on.
Nythän Helsingin kaupungin päätöstä ei sidottu mitenkään tämän selvityksen tulokseen. Mutta epäilemättä sillä on sittenkin jotain merkitystä ...
-
Vieraskynä-artikkelissa HS:ssä 4.3.2011 ”Ympäristöajattelu hyödyttää julkista taloutta” ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi, että (alaotsikko):
”Vihreitä hankintoja tekemällä voidaan säästää kuluissa ja vähentää huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä.”
Yhden asian hän kuitenkin muistaa väärin. Hän vetoaa EU:n teettämään konsulttiselvitykseen:
”Kansainvälinen konsulttiyhtiö laati pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa arvioitiin seitsemässä Euroopan unionin jäsenmaassa vihreiden hankintojen vaikutuksia kuluihin sekä kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimuksen mukaan organisaatio voi säästää kuluissa keskimäärin prosentin ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 25 prosenttia. ”
Ja kertoi sitten, miten tältä pohjalta (lihav. HJ):
Valtioneuvosto teki pari vuotta sitten periaatepäätöksen julkisten hankintojen kestävistä valinnoista. Siihen oli kolme syytä: ilmastonmuutos, hallinnon viherryttämisen tarve ja innovaatioiden edistämishalu.
Tulevaisuudessa julkinen sektori panostaa päätöksen mukaan entistä enemmän passiivitaloihin, uusiutuvaan energiaan, energia- ja ympäristömerkkien priimuksiin, vähäpäästöiseen liikkumiseen sekä ympäristöä säästäviin julkisten keittiöiden aterioihin.
Ja vielä lisäksi, että (lihav. HJ):
Eniten potentiaalia on rakentamisessa, ruokapalveluissa ja liikkumisessa. Ne ovat myös vaativimpia aloja, sillä yksittäinen hankinta ei välttämättä ratkaise lopputulosta suuntaan tai toiseen; kyse on pikemminkin kokonaisuudesta sekä systemaattisesta toiminnasta ja suunnittelusta.
Mutta tosiasiassa kyseinen konsulttiselvitys, joka oli tutkinut luomuateroiden vaikutusta kasvihuonepäästöihin, päätyi tulokseen, että niillä ei ollut tutkituissa maissa mitään merkitystä asiassa. Plus miinus nolla siis.
Siitä huolimatta valtioneuvoston periaatepäätös päätyi suosittamaan luomuruoan lisäämistä julkisissa keittiöissä!
PS. 5.2.2011: Tuo Helsingin selvitys se yhä vaan viipyy. Kiitettävästi olen kyllä saanut väliraportteja sen viipymisestä, mutta itse selvitys ... se on kuulemma jo käytännössä valmis, mutta täytyy vielä "käyttää" jossakin sen hyväksyvässä elimessä tms.
-
Onko nyt muodostumassa ihan ”luomumaitojärvi”?
Luomumaitoahan – vaikka se onkin eniten myyty luomutuote – joudutaan kysynnän puutteessa sekoittamaan tavanomaiseen maitoon.
Voi olla, että tämä juttu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg1987#msg1987), tai Eero-Pekka Rislakin luomumaidon ylistys Helsingin Sanomissa ynnä muualla (http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1298541) eivät ole osa mitään kampanjaa, mutta tässä uutisessa on kyllä vahvasti sitä makua:
Julkiset ammattikeittiöt haluavat selvittää sopiiko D-vitaminoimaton luomumaito lapsille ja nuorille (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1202316)
Hyvä, että edes tutkitaan, ennen kuin päätöstä tehdään. Mutta kyllä samalla sopisi tutkia, mitä terveydellistä etua luomumaidosta kenellekään – lapsille tai aikuisille – on. Tähänastinen tänne asti päätynyt tutkimustieto on, että se on yhtä kuin +-0.
Mutta tavoitteena siis selvästi on, että luomumaito halutaan kurkusta alas niille, jotka eivät voi asiassa valita tai valittaa.
-
Ei ole kuulunut tätä kustannusselvitystä Helsingin kaupungilta. Mutta projekti on täydessä käynnissä. Hesarin NYT-liitteessä kerrottiin tänään artikkelissa "Tukkutorilta päivää", miten hankkeella on jo vetäjä, Ville Relander, jonka tehtäviin kuuluu "lisäksi esimerkiksi lastenruokailun luomuohjelma".
Tavoite on, että puolet päiväkotien luomuruoasta olisi luomua vuoteen 2015 mennessä.
"Päiväkotilapsissa on eniten toivoa. Kun heidät totutetaan syömään oikeaa safkaa, he osaavat pyytää sitä jatkossakin, Meidän sukupolvemme on tavallaan menetetty", Relander sanoo.
Tällä tavalla asiaa siis "maisemoidaan", muka laaduksi. Olen 99% varma, että jos järjestettäisiin sokkotesti, päiväkotilapsille tai vaikkapa Relanderille itselleen, he eivät - kuten tällaisissa testeissä aina käy - osaisi erottaa luomua tavanomaisesta. On täyttä haaveilua, että luomuruoka päiväkodeissa mitenkään vaikuttaisi lasten ruokatottumuksiin.
Jonnekin se luomu vaan täytyy saada, kun se "sukupolvi", jolla on omat rahat, ei sitä osta.
-
MTV3:n uutisissa oli äsken haastateltu, jonka nimeä ei saatu napattua, joka (nainen) kertoi, että jos kouluihin halutaan luomua ja lähiruokaa, se tulee huomattavasti kalliimmaksi mitä nyt.
(Jos löydätte henkilön ja/tai linkin, tänne)
-
Ehkä ei ole kyse varsinaisesta ”laitosruokalusta”, mutta Finlandia-talo (HS 8.4.2011) kertoo nyt, että sen lisäksi, että se on mm. uusinut valaistuksensa käyttämään led-lamppuja (uutisen pääasia), myös:
Finlandia-talo vaatii jopa kaikilta yhteistyökumppaneiltakin sitoutumista ympäristöarvoihin. Ja talon ravintolat tarjoavat luomu- tai lähiruokaa aina kun se on mahdollista.
Erityisesti mainitaan, että ”esimerkiksi maitotuotteet ovat aina luomua”.
Tämä ei kyllä kasvihuonekaasuja vähennä. Luomueläintuotteiden (erityisesti lihan, mutta myös maidon) kohdalla jopa luomun useat kannattajatkin myöntävät, ettei niillä ole siinä asiassa myönteistä merkitystä (vaan jopa päinvastoin).
-
Näin kävi sitten Helsingissä.
Lapset jäämässä ilman luomuruokaa (http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/06/lapset_jaamassa_ilman_luomuruokaa_2635731.html)
Luomun lisääminen helsinkiläislasten päiväkoti- ja kouluruokaan takkuaa rahapulassa. Päiväkoteihin, kouluihin ja opiskelijaruokailuun on laadittu luomuohjelmat, mutta niitä ei ole mahdollista toteuttaa vuoden 2012 talouskehyksen puitteissa.
Opetuslautakunta esittääkin nyt määrärahalisäystä opetusviraston ensi vuoden talousarvioon.
Me emme ole vieläkään saaneet pyytämäämme kokonaisselvitystä kustannuksista.
-
Sama YLE:n uutinen näyttää Helsingin kaupungin opetuslautakunnan esityslistalla tältä:
LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUTETTU EMMA KARIN YM. LASTENRUOKAILUN LUOMUOHJELMAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVASTA TALOUSARVIOALOITTEESTA (http://www.hel.fi/static/public/hela/OPETUSLAUTAKUNTA/Suomi/Esitys/2011/Opev_2011-05-31_OLK_06_El/F467E6D9-5D86-485E-903A-EFA0447241DA/Lausunto_kaupunginhallitukselle_valtuutettu_Emma_K.html)
Joku tuollainen summa kuin 53 500 ei tietysti ole Helsingin kaupungin mittakaavassa suuren suuri.
Mutta noin viikko sitten sain tietää (Helsingissä kun asun) ratikan mainos- ja uutistaulusta, että jonkin kaupungin säästökampanjan takia Töölönlahden suihkulähdettä (http://www.kolumbus.fi/seniortutor/Helsinki/Helsinki47.JPG) ei tänä vuonna käynnistetä. Kyllä, tätä, postikorteissa (http://kuvat2.huuto.net/4/c1/0de9dff25a1a5d78266979fed887b-orig.jpg). Siitä toimenpiteestä saa kuulemma säästöä joitakin kymmeniä tuhansia.
***
Odottelemme kuitenkin edelleen sitä kokonaisarviota.
Helsingin kaupungin tiedottaja asiassa (jonka kanssa olen asioinut) on ollut hyvin ystävällinen, ja olen vakuuttunut, että asia ei hänestä ole kiinni.
Mistä se on kiinni, alkaa olla sellainen asia, jota ryhdytään nyt kysymään virka- ja luottamusmiesportaikossa ylöspäin. Olemme odottaneet lähes vuoden vastausta!
-
Vaikka tuota kustannusraporttia ei tunnuta saavan aikaiseksi, niin muutoin kyllä Helsingin kaupungin väestä löytyy asiasta mielellään kirjoittavia:
viimeksi postiluukusta pudonneessa Helsinki-infossa 3-2011 oli luomua koskevia (ja kehuvia) artikkeleita jopa kaksi!
-
Helsingin em. kokonaisraportti vain viipyy (asiasta on taas kyllä muistutettu), mutta se ei estä sitä, etteikö tiettyjä tietoja tihkuisi. Eli asiaa on kylä selvitetty, mutta ei saatu itser raporttia kasaan, tai ainakaan julkisuuteen.
Tässä on tällainen - ilmeisesti samanmielisille - suunnattu esite (http://www.mtk.fi/maatalous/ruoka/lahiruoka/fi_FI/lahiruokaa_kestavasti/_files/85463100413249414/default/L%C3%A4hiruoka_1.pdf).
Poimintoja siitä sen 4. sivulta:
Helsingin luomustrategian toteuttajat odottavat rahaa
[...]
Työryhmä on arvioinut osaratkaisu kerrallaan kuluja, jotka luomuun siirtyminen päiväkotien ruokailussa aiheuttaa. Ensimmäiseksi on suunniteltu luomujauhoihin, -hiutaleisiin ja -näkkileipään siirtymistä, mistä aiheutuu arviolta 400 000 euron lisärahan tarve vuosittain.
- Viljatuotteista on luontevaa aloittaa, koska valikoimaa on olemassa. Seuraavana vuonna on suunnitelmissa siirtyä luomukasviksiin ja -vihanneksiin eli kulut kertaantuvat joka vuosi, Kettumäki kuvailee.
400 000 eurolla jo rakentaa pienen päiväkodin. Mitähän tarkoittaa tuo "kertaantuvat"? Kaksinkertaistumista, moninkertaistumista?
Esitteessäkin mainittu Palmia toppuuttelee innostusta, juuri kustannusten takia:
Kouluruoka on turvallista ja laadukasta (http://www.hel.fi/hki/Palmia/fi/catering-palvelut/ajankohtaista/kouluruoka+on+turvallista+ja+laadukasta)
Täysin lisäaineetonta luomuruokaa ei nykyisillä resursseilla ja menetelmillä ole mahdollista valmistaa. Esim. luomulihaa ei ole vielä toistaiseksi tarjolla niin suuria määriä kuin Palmia tarvitsee. Koska kouluruokailuun osoitetut varat ovat rajalliset, myös luomuruuan hinta on ollut esteenä.
-
Hesari (vain netissä) 11.8 tarjoaa tällaista:
Rahanpuute estää luomuruuan tarjoamisen kouluissa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rahanpuute+est%C3%A4%C3%A4+luomuruuan+tarjoamisen+kouluissa/1135268448844)
Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta.
"Meillä säästetään henkilöstökustannuksista", sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.
Tarkoittaako tämä suomeksi sitä, jotta hyvin kallista, tällä hetkellä ehkä hetken trendikästä olevaa ruokaa saadaan kuluttajille, täytyy pistää työntekijöitä pihalle?
-
Tämä Irma Kärkkäinen yrittää olla ovela, ja valitettavasti ehkä siinä (joidenkin kohdalla) onnistuukin, yhdistämällä luomun ja lähiruoan. Tai sitten hän tekee sen ihan ”viran puolesta”, onhan tämä EkoCentria ym. koneisto rakennettu siten, ”lähiruokatapahtumineen”, (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1212916) joissa sitten sivulla ajetaan luomua.
Niinpä tässä (vähän laajemmassa versiossa (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=60383:rahanpuute-estaeae-luomuruuan-kaeytoen-kouluissa&catid=30:kotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=31) samasta) em. Tarkkailijan esile tuomasta uutisessa Kärkkäinen kertoo tai ehdottaa näin:
Kärkkäinen ottaa esimerkiksi kurkun, jota saattaisi saada sesonkiaikana läheltä edullisemmin ja luomuna, mutta koska keittiöt tilaavat sitä nykyjärjestelmän mukaan samasta paikasta ympäri vuoden kilpailutettuna, se saattaa tulla ulkomailta valmiiksi kuutioituna.
Ottaa hän esimerkiksi minkä vain, niin tuossa hän yrittää hämätä ja häivyttää näkyvistä, että samaan sesongin aikaan on halvempaa tavanomaista kurkkua (tomaattia, porkkanaa ..) tarjolla – ja sesongista huolimatta myös halvempi ulkomainen luomuvaihtoehto.
Tämä Kärkkäinen tietysti ”tekee vain työtään”, mutta hiukan säälittäviltä tuntuvat hänen yrityksensä todistella, ettei se luomu itse asiassa kuitenkaan, oikeasti maksa tavanomaista enempää. (Näistä yrityksistä kaksi jo laitoinkin tähän kokoelmaamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg2271#msg2271).)
Tuolla apologiainnolla voi kuvitella, että jos kävisi niin, että perunarutto veisi koko luomuperunasadon Suomessa, Kärkkäinen kyllä olisi varmaan valmis kertomaan, että nyt onkin sellainen vuosi, että peruna ei ole lainkaan ”tämän vuoden sesonkia”, ja se pitää nyt korvata toisilla luomutuotteilla … 8)
***
PS. Yhä kärsivällisesti olen yrittänyt tiedustellla, miten me saisimme tietoomme Helsngin kaupungin arviot luomun aiheuttamista lisäkustannuksista. Kärsivällisyyteni alkaa loppua. Kohta tilanne on sellainen, että asiassa on pakko kääntyä suoraan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin puoleen, kysyen, miksi tällaista tietoa pantataan, avoimessa suomalaisessa hallinnossa.
PS2 aamulla: Tuossa oli tieto, että vielä ei olisi Helsingin kaupungin ruokaloissa yhtään luomuruokaa tarjolla!? Muualla on kerrottu, että jo jotain olisi. Ei kulje tieto tässäkään ...
-
Tämä palkinto ....
Ruualla voi pärjätä nyt myös ekokilvassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ruualla-voi-p%C3%A4rj%C3%A4t%C3%A4-nyt-my%C3%B6s-ekokilvassa)
... on nyt selvästi viritetty sellaiseksi, että Helsingin kaupunki voi palkita itsensä näistä luomuruoan pakkosyöttöön liittyvistä ratkaisuistaan.
-
Vantaalla vaaditaan lisää rahaa kouluruokailuun (http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/08/vantaalla_vaaditaan_lisaa_rahaa_kouluruokailuun_2778534.html)
Asian oli ottanut esiin vihreiden valtuutettu Sini Alén.
Uutisen mukaan:
Valtuutetut toteavat muun muassa, että koulukeittiöiden kalakeitossa on niin vähän kalaa, että sitä pitäisi kutsua kalalla maustetuksi perunakeitoksi.
Nyt Sini Alén voi asiassa olla ihan vilpitön. Mutta jos lisäraha siellä (tai Helsingissä tai missä vain) pistetään luomuruoan lisäämiseen - kuten vihreät yleensä vaativat - niin lopputulos luultavasti on, että sekä kala- että lihasopatkin ovat edelleen tällaisia ”maustettuja perunakeittoja”. Mutta sitten luomua. Sitähän tämä ”reseptiikan” kanssa pelaaminen (ks. edellä tässä triidissä) käytännössä tarkoittaisi.
-
Tässä Turunkin tapauksessa …
Turku haluaa laatua kouluruokaan (http://yle.fi/alueet/turku/2011/08/turku_haluaa_laatua_kouluruokaan_2803330.html)
…. tulevat esille jo edellä mainitut tyypillisyydet. Alkaen jo otsikosta, jossa annetaan ymmärtää, että luomu = laatu.
Luomu- ja lähiruoan tarjonta on Turun koulujen ja päiväkotien ruokailussa jo päässyt hyvään alkuun. Luomupuolella käytössä ovat puurojauhot ja luomuvarrasleipä. Lähiruokaa ovat leivät, vihannekset, marjat ja hedelmät.
Siis
- yhdistetään luomu- ja lähiruoka ikään kuin jotenkin samaksi ilmiöksi
- varsinaista luomua ovat vain halvimmat raaka-aineet, suurin piirtein puurojauhot - mutta mitättömästä asiasta tehdään iso numero
Ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen Ruokapalvelu Katerinkista toteaa, että näin tehostamalla saadaan säästöjä henkilöstökuluissa ja elintarvikehankinnoissa.
- Nyt sitten pohditaan, miten säästöt käytetään, ja ilokseni on päädytty siihen, että ne voitaisiin käyttää ruoan laadun parantamiseen. Käytännössä tämä merkitsisi lisää luomu- ja lähiruokatarjontaa, sanoo Juvonen.
Eli edelleen:
- henkilökuntaa pihalle
- ja sitten tuhlaamaan siitä saadut säästöt kalliimpiin luomuraaka-aineisiin (luomusta on tässä kyse, koska lähiruokaa luultavasti saa normaalihintaan - tai jopa halvemmalla)
Mutta realiteeetit ja rajat hömppäilylle ovat kuitenkin tässä (lihav. HJ):
Hän toteaa, että jatkossa kun ruokahankintoihin uuden keskuskeittiömallin myötä tulee enemmän rahaa, niin lajivalikoimaa päästään lisäämään.
- Vielä ensi vuonna näin ei varmaankaan tapahdu, koska luomu- ja lähiruokatarjonnan lisääminen nostaisi ruoan hintaa eikä tilaajahallintokunnallamme ole tiukan budjetin vuoksi tähän mahdollisuuksia, arvioi Juvonen.
Eipä taida olla todennäköistä, että Turun kaupunginkaan talouteen tulee kovasti lisää pelivaraa ja budjettiin "löysyyttä" sitä seuraavinakaan vuosina.
-
Voi toki Ville Niinistö tässä puheenvuorossaan (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-haluaa-ihmisille-lis%C3%A4%C3%A4-valtaa-vaikuttaa-t%C3%A4rkeimpiin-palveluihinsa) tarkoittaa ihan muutakin, kun hän sanoo, että (lihav. HJ) …
Kaupunginosalautakunnat voisivat päättää ihmisten arjen lähipalveluista, kuten päiväkodeista, virkistysalueista, leikkipaikoista tai kaupunginosan palvelupisteistä”, Niinistö sanoi.
… mutta eräs tulkinta voi olla sekin, että vaatikaa, vihreät vanhemmat, päiväkoteihin luomuruokaa, siitä huolimatta, että (sama uutinen) …
Kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, sillä valtionosuuksiin on luvassa vuositasolla noin 630 miljoonan euron leikkaukset.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille on lähtenyt sähkökirje Helsingin päiväkotien luomuruoan kustannuksista, ja siitä, miksei lukuja kuntalaiselle ja veronmaksajalle (eli minulle) pyydettäessä ilmoiteta.
-
Tämä palkinto ....
Ruualla voi pärjätä nyt myös ekokilvassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ruualla-voi-p%C3%A4rj%C3%A4t%C3%A4-nyt-my%C3%B6s-ekokilvassa)
... on nyt selvästi viritetty sellaiseksi, että Helsingin kaupunki voi palkita itsensä näistä luomuruoan pakkosyöttöön liittyvistä ratkaisuistaan.
***
Nyt Matti Pekkarinen meni tekemään sellaisen ratkaisun, että ehdotti minua tämän Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon saajaksi:
Ympäristöpalkinto (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=188)
Tuota noin … kysyikö hän minulta lupaa … hiukan ujostuttaa ja punastuttaakin, kun tuota tekstiä lukee … :-[
Ei! Pois nyt turha ujous. Matti kirjoittaa täysin asiaa, minun mutta ennen kaikkea yhdistyksemme ansioista ja linjasta. Helsinkiläisenä täytän tuon kisan kriteerit - niinpä minua on sinne syytä ehdottaa.
Jos – niin kuin tuossa edellä pahoin pelkään – palkinto jaetaan (ja on jo pedattu) jollekin luomun pakkosyötön edistäjälle kaupungissa, me protestoimme! Minäkin, yhtään punastelematta.
-
Kyllä Heikki olet tuommoisen palkinnon ansainnut ja enemmänkin. Vaan saapa nähdä, onko aika kypsä totuudelle vieläkään. Joskus se tapahtuu.
Luomuväki nimittäin "voi kyllä huijata kaikkia ihmisiä jonkin aikaa, joitakin ihmisiä kaiken aikaa, mutta ei kaikkia ihmisiä kaiken aikaa". Tosin tuo sanonta ontuu ensimmäisen lauseensa kohdalla. Ainakin kun kyse on Heikistä ja minusta. (ja tarkemmin ajatellen: valtaosa kuluttajista on ollut koko ajan ostopäätöksissään järkilinjalla)
-
Tämä palkinto ....
Ruualla voi pärjätä nyt myös ekokilvassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ruualla-voi-p%C3%A4rj%C3%A4t%C3%A4-nyt-my%C3%B6s-ekokilvassa)
... on nyt selvästi viritetty sellaiseksi, että Helsingin kaupunki voi palkita itsensä näistä luomuruoan pakkosyöttöön liittyvistä ratkaisuistaan.
Epäilin tätä jo aiemminkin täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg2176#msg2176), ja tavalllaan "kehotin" Helsingin kaupunkia toimimaan niin:
Kylmä ennustukseni, että tälle uudelle luomuhallille käy yhtä kehnosti kuin edellisellekin yritykselle.
Eli asiasta on syytä palkita asian ideoineet ja nyt hankkeessa toimivat hyvissä ajoin, ennen kuin tämä kaikki tulee ilmi! 8)
Hietalahden luomuhallille tuskin kehdataan antaa toista palkintoa. Luultavasti halutaan palkita tämä luomutorin puuhastelu. Sen - ja osin muidenkin luomuyrittäjien - mahdollinen menestys Helsingissä on kuitekin sidottu siihen, onnistuuko tämä luomun pakkosyöttö päiväkodeissa ja kouluissa, joten tämä keskustelu on nyt oikeassa paikassa.
-
Teksti menee näin:
"Tiukka lainsäädäntö saattaa estää (luomu-)tuotteen myynnin suoraan oman kunnan laitoksiin. Perimmäinen vastuu lähiruuan suosimisesta on kuntapäättäjillä. Jos kunnan strategiassa ei linjata, että lähi- ja luomuruokaa on suosittava aina kun mahdollista, niin emännällä ei ole selkänojaa valita kalliimpaa vaihtoehtoa, vaikka se täyttäisikin hankintaehdot....
... Käytännössä hankintakriteeriksi voidaan laittaa esimerkiksi se, kauanko perunan kuorimisesta saa olla aikaa ennen kuin se käytetään kouluruokalassa. Tai pyydetään tarjousta marjoista, joita ei tarvitse kuumentaa ennen käyttöä. Näin kisasta karsiutuvat puolalaiset vakuumiperunat ja pakastevadelmat."
Googlella löytyi hakusanoillla "elintarvike kunnat hankintalaki luomu" ohjeita luomun myyjille (Anna Mäkelän amk-työ... linkki ei luomutiedotuksen avoimuusperiaatteen vuoksi toimine enää kuukauden päästä... testatkaamme sitten 30.9.2011): https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15637/Makela_Anna.pdf?sequence=1
Sieltä mm tämä:
6.4 Lähiruoan hankinnan mahdollistavat valintakriteerit
Tarjouspyynnössä voidaan hankintalain puitteissa käyttää tiettyjä valintakriteerejä, jol-loin lähiruoan toimittajat pystyvät onnistuneesti olemaan hankintakilpailutuksessa mu-kana. Tärkeää on, että valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellisesti halvinta hin-taa. Tällöin vertailukriteereinä voi olla esimerkiksi hinta, laatu, toimitusaika, elinkaari-kustannukset, esteettiset ominaisuudet, tekniset ansiot ja ympäristönäkökohdat. Ehtoina voidaan käyttää myös tuotteen toimitukseen, pakkaamiseen, toimitusaikaan tai toimitus-aikatauluun liittyviä kriteereitä. (Muukka ym. 2008, 15.)
Hankintalain salliman ympäristönäkökohtien huomioon ottamisella voidaan vaatia tuot-teelle mahdollisimman lyhyttä toimitusketjua. Yhtenä valintakriteerinä voi olla kulje-tusmuoto hiilidioksidipäästöjä vertailemalla. Pakkausten ekologisuutta ja vähäistä pak-kausjätteen määrää voidaan korostaa hankintakriteereissä. Hankinnassa voidaan vaatia, etteivät materiaalit ole ympäristölle haitallisia. Tarjoajalta voidaan myös vaatia ympäris-töselvitys, kuitenkaan ympäristömerkkiä ei tuotteelta voida edellyttää. (Muukka ym. 2008, 15.)
Tarjouspyynnössä laatu-sanaa ei sellaisenaan voi käyttää, vaan se on avattava ja kerrot-tava mitä ominaisuuksia kyseisessä hankinnassa vertailuperusteena käytetään. Laatu- käsitteen alle voidaan sisällyttää esimerkiksi tuotteen koko, paino, muoto, suola- ja ras-vapitoisuus, ravintoainepitoisuus ja rakenne. Esimerkiksi ruisleivälle voidaan laatukri-teereiksi asettaa valmistettu 100 % rukiista ja tuote on leivottu 12 tunnin sisällä toimi-tusajankohdasta. (Muukka ym. 2008, 16.)
joopajoo
-
Hesari uutisoi Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksen näin (moni muu lehti ja muu tiedotusväline painotti ja otsikoi ihan toisin):
HS 1.9.11
Katainen haluaa lisää lähiruokaa kouluihin
Pääministeri on myös huolissaan Suomen henkisestä ilmapiiristä.
Kalle Silfverberg
HELSINGIN SANOMAT
Jyrki Katainen tapasi äänestäjiä keskiviikkona Tapiolassa Espoossa.
Ruoka on nyt kokoomukselle tärkeä asia. Jokapäiväiseen leipään liittyvä politiikka kuuluu puolueen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen mukaan hallituskauden painopisteisiin.
Kataisen mukaan ruoantuotannossa ei ole kyse pelkästään EU:n tukemasta maataloudesta. "Suomalainen ruoka ei pärjää, kun kilpaillaan vain ja ainoastaan hinnalla."
Luomu- ja lähiruoan avulla tuotantoon voi saada lisäarvoa, Katainen visioi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Esimerkiksi kuntien pitäisi hankkia enemmän ruokaa lähiseudulta.
Lähiruoan hintakaan ei Kataisen mukaan välttämättä ole ongelma, jos paikallisten tuottajien myyntimäärät kasvavat ja kuljetusmatkat lyhenevät.
Uudellamaalla kiertänyt kokoomuksen eduskuntaryhmä kuuli Kataisen näkemyksiä kesäkokouksensa päätteeksi Espoossa. Sen jälkeen lounaaksi oli tarjolla muun muassa suomalaista paahtopaistia ja norjalaista lohta.
(Uutinen jatkui sitten kyllä muilla asioiila.)
Jos yhdistetään Kataisen ja Riitta Mustosen (jne.) ohjeet ja osviitat, niin sitten pärjätään kilpailussa. Kun siis kilpailu poistetaan.
Jos ” kuljetusmatkat lyhenevät” tms. – se ei vaikuta mitään luomun hintaan. Luomun ”lisäarvo” on edelleen vain kalliimmissa hinnoissa, jotka jotkut luulevat merkitsevän laatua. Katainenkin?
***
Tällainen juttu on Kataisesta jo ollut netissä:
Valtiovarainministeri Kataisen perheessä uskotaan luomuruokaan (http://www.mtv3.fi/makuja/viikon_vieras.shtml?1305806)
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen perhe saa luomu- ja lähiruokansa samalla tavalla kuin moni muukin kaupunkilainen tällä hetkellä. Kataiset kuuluvat ystävien kanssa ruokapiiriin, joka tilaa uusmaalaiselta luomutilalta niin juurekset kuin yrtitkin.
Tätä ei moni tee, vaan erittäin harva. Jos tätä moni tekisi, harvat Uudenmaan viljelijät olisivat tyytyväisiä. mutta moni viljelijä muualla Suomessa ei!
Jos nämä harvat Kataisen perheen tapaiset, varakkaat, omilla rahoillaan, haluvat näin tehdä, senkun tietysti tekevät.
Mutta köyhempien kohdalla - joita on monta jopa Helsingissä - tämä hienostelava linja on täysin tolkuton. Täysin - älytön. Myös ja erityisesti kouluruokailussa.
PS. Vielä kerran sanottuna: Lähiruoka - mitä se onkin - on yksi asia. Luomuruoka on toinen asia. Näiden kahden asian sekoittaminen toisiinsa sopii kyllä perheenisä Kataiselle, mutta ei pääministeri Kataiselle! Erityisesti kouluruokailun kohdalla.
-
Jos Ruotsissa kouluruoan laatua aletaan seurata (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214823), on mielenkiintoista nähdä
a) mitä Ruotsissa usealla paikkakunnalla harrastettu luomuruoka kouluissa on tähän laatuun vaikuttanut ja
b) tuleeko luomuruoasta palautetta ja minkälaista itse koululaisilta ja vanhemmilta (joilta uuutisen mukaan myös kysytään)?
Voi tietysti olla, että luomuruokakysymys ei tule tutkimuksissa lainkaan esille (se voi olla jopa tietoisesti sivuutettu), mutta jos tulee, niin uskoisin, että palaute tulee olemaan vähän kahtalaista - ja joillekin yllättävää ...
Siellä Ruotsissa kun alkaa olla kokemuksia luomuruoasta ja sen "uudistetusta reseptiikasta". Suomessa ei vielä juuri ole.
Tutkitaanko siellä myös hinta-laatu-suhdetta? No, odotellaan tuloksia.
PS. 15.9.2011: Suomessa vastaavaan laadun kohentamiseen ja tarkkailuun pyritään nyt tällaisella kilpailulla:
Nyt etsitään Suomen parasta koulukeittiötä sekä koululaisruokaa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1215294)
Siinä on hinta otettu huomioon:
Yhden ateriakokonaisuuden raaka-aineet saavat maksaa yhden euron, mikä on keskiarvo Suomen kuntien koululaisille tarjoamaansa ruokaan sijoittamasta summasta.
Niinpä luomuruolla tuskin kisaan lähdetään yritäämään.
-
Tämä palkinto ....
Ruualla voi pärjätä nyt myös ekokilvassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ruualla-voi-p%C3%A4rj%C3%A4t%C3%A4-nyt-my%C3%B6s-ekokilvassa)
... on nyt selvästi viritetty sellaiseksi, että Helsingin kaupunki voi palkita itsensä näistä luomuruoan pakkosyöttöön liittyvistä ratkaisuistaan.
***
Nyt Matti Pekkarinen meni tekemään sellaisen ratkaisun, että ehdotti minua tämän Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon saajaksi:
Ympäristöpalkinto (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=188)
Tuota noin … kysyikö hän minulta lupaa … hiukan ujostuttaa ja punastuttaakin, kun tuota tekstiä lukee … :-[
Ei! Pois nyt turha ujous. Matti kirjoittaa täysin asiaa, minun mutta ennen kaikkea yhdistyksemme ansioista ja linjasta. Helsinkiläisenä täytän tuon kisan kriteerit - niinpä minua on sinne syytä ehdottaa.
Jos – niin kuin tuossa edellä pahoin pelkään – palkinto jaetaan (ja on jo pedattu) jollekin luomun pakkosyötön edistäjälle kaupungissa, me protestoimme! Minäkin, yhtään punastelematta.
Olen nyt niellyt nöyryyteni.
Niinpä kehotan täällä kaikkia, jotka asiaamme ja linjaamme kannattavat, ehdottamaan minua, 15.9. mennessä.
Perusteluissa voi lainata Mattia, riittää jopa viittaus hänen perusteluihinsa (jotka jo ovat palkintolautakunnan tiedossa).
-
Hesari tänään:
Päiväkodit jäävät ilman luomuruokaa Vantaalla
[…]
Ilman rahoitusta jäi muun muassa suunnitelma nostaa luomuruoan osuutta vantaalaisissa päiväkodeissa. Vantaan valtuustossa päätettiin viime vuonna lisätä luomuruoan osuutta päiväkodeissa tarjottavasta ruoasta. Sen kustannukset, 400 000 euroa, eivät kuitenkaan mahtuneet edes ensi vuoden budjettiin
Helsingistä ei ole vieläkään tullut tietoa vastaavista kustannuksista, mutta eivätköhän ne välttämättä sitten tule, kun budjettia käsitellään. Samanlainen suunnitelma kuin Vantaalla maksaisi varmaan – kaupunkien koot huomioiden - Helsingissä siinä miljoona euroa.
Vastatkaapa tänään HS:n päivän kysymykseen (löytyy etusivulta http://www.hs.fi/ ):
”Pitäisikö päiväkotien ja koulujen tarjota lapsille luomuruokaa?”
Kysymyksessä viitataan ko. uutiseen Vantaalta, mutta kysymystä ei ole asetettu esim. näin:
”Pitäisikö Vantaan maksaa päiväkotien ja koulujen luomuruoasta ylimääräistä 400 000 euroa?”
Tai tarkemmin: ... 400 000 luomunäkkileivästä ja -puurosta? 8)
PS. Klo 21:30: Jos kuitenkin lopputilanne päättyi luomun voittoon vain 54 - 46, niin melkeinpä tulkitsen sen voitoksemme ... ;)
-
Kuntallitolta on ilmestynyt tällainen raportti kouluruoasta (otsikko viittaa vain hintaan, mutta kerrotaan siinä muutakin):
Kouluateria valmistuu kunnissa keskimäärin 2,73 eurolla (http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/09/Sivut/kouluateria-valmistuu-kunnissa-keskimaarin-2%2c73-eurolla.aspx)
Siinä on muun ohella tieto siitä, missä luomuruoan tarjonnassa ollaan nyt (tai oltiin v. 2010):
Tehdyistä elintarvikehankinnoista luomua oli vain 0,8 prosenttia vuonna 2010.
Sekä meidän että niiden "muiden" toive tietysti on, ettei se jää tuohon prosenttilukuun ... 8)
-
Tätä mainittua Kuntaliiton raporttia sitten tulkitaan, miten sattuu ja miten halutaan, varsinkin otsikoilla:
Kunnat käyttäisivät luomua, jos voisivat (http://www.ita-savo.fi/Etusivu/11574843.html)
Ei siinä raportissa sanottu niin!
Mutta kun siinä raportissakin (ja sen julkistuksessa) oli mukavasti sotkettu, käyttämällä tätä maagista ”luomu- ja lähiruoka” –sanaparia, niin tuollainenkin otsikko siitä syntyy.
Uutisen tekstissähän se oli (lihav. HJ):
Kuntaliiton kyselyyn vastannaista kunnista 67 prosenttia oli ostanut elintarvikkeita paikallisilta valmistajilta. 78 prosenttia oli valmiita laajentamaan lähiruuan hankintaa. Monessa kunnassa kuitenkin esimerkiksi hankintalaki vaikeuttaa lähiruoan suosimista.
Itse raportinkaan tekstissä ei väitetty, että kunnat olisivat erityisen hanakkoja luomun lisäämiseen. Lähiruokaan kyllä (kuten edellä). mutta luomua ei mitenkään korostettu, lähinnä mainittiin mainitun.
Vertaa Ruokatiedon uutiseen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1215445) samasta asiasta:
Selvityksen mukaan kunnat haluaisivat panostaa lähi- ja luomuruokaan. Selvityksessä todetaan, että enemmistö suosisi lähiruokaa, jos voisi. Vastaajat kokivat, että hankintalaki vaikeuttaa lähiruuan suosimista. Myös lähiruuan saatavuus, hinta ja sen tarjoajien puute koettiin ongelmallisiksi.
(lihav. HJ)
***
Eli nyt siis täytyy aikaansa seuraavan kansanedustajan tivata hallitukselta, miten se panostaa "halal- ja grilliruokaan"! Tai "maito- ja järviruokaan"? Tms.? Ja niiden saatavuuteen kouluissa ja päiväkodeista. Sekä päivä- että yökerhoissa?
PS. Kunnan kannalta tietysti "lähiruoan" rahat jäävät kuntaan - niinhän siellä kunnanisät ajattelevat - mutta, lukija, ehdota kunnassasi, että siellä ryhdytään lähiruoan vientiin ulkomaille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=539.0), siitähän tulee kuntaan reippaasti rahaa!
-
Mutta realiteeetit ja rajat hömppäilylle ovat kuitenkin tässä (lihav. HJ):
Hän toteaa, että jatkossa kun ruokahankintoihin uuden keskuskeittiömallin myötä tulee enemmän rahaa, niin lajivalikoimaa päästään lisäämään.
- Vielä ensi vuonna näin ei varmaankaan tapahdu, koska luomu- ja lähiruokatarjonnan lisääminen nostaisi ruoan hintaa eikä tilaajahallintokunnallamme ole tiukan budjetin vuoksi tähän mahdollisuuksia, arvioi Juvonen.
Eipä taida olla todennäköistä, että Turun kaupunginkaan talouteen tulee kovasti lisää pelivaraa ja budjettiin "löysyyttä" sitä seuraavinakaan vuosina.
Ja tältä se tulevaisuus sitten Kuntaliiton mukaan nyt näyttää:
Kuntaliitto: Budjetti tuo painetta veronkorotuksiin (http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuntaliitto-budjetti-tuo-painetta-veronkorotuksiin/708693)
Järjestö huomauttaa kannanotossaan, että valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä tuo keskimäärin 0,5 prosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisveroon.
Ja jos totta, niin koskee varmaan Turkuakin. Ja Helsinkiä. Jne. Säästökohteiden etsintä alkaa.
PS. klo 19:11: Eipä tarvinnut kauan odottaa. Metrio-lehti kertoi tänä aamuna, että "Pääkaupunkiseutu säästökuurille"!
-
Tuossa uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) yritin asian ilmaista rauhallisesti, ”sat sapienti”, ”viisaalle kylliksi” –tyyliin.
Mutta itse asiassa tuo tuollainen on aivan räävitöntä hämäysyritystä.
Miten tuollaista silmänkääntötemppua voidaan edes yrittää, vaikka kaikille järjissään oleville sen valheellisuuden pitäisi heti näkyä?
Kauheinta asiassa on, että se voi mennä joillekin – mm. MEP Tarja Cronbergille, korkeasti akateemisesti sivistyneelle! – täysin läpi.
Mummuni aikanaan juksasi ja/tai vitsaili minulle, että jälkiruokaa varten on lapsilla ihan eri maha, pääruokaa voi siis syödä vatsansa täyteen.
Onko osalla aikuisia heidän luomuruokaa miettiessään ihan eri aivot?
PS. 9.10.11: Sillä mitä tuossa olennaisesti tapahtui: oli lennätetty ulkomailta tänne henkilö kertomaan suomalaiselle kotitalousväelle, että (''tätä ette varmaan ole tulleet ajatelleeksi'') puuro on pihviä halvempaa!
-
HS esitteli Helsingin kaupungin ensi vuoden talousnäkymiä ja kertoi, että kaupunki velkaantuu nopeasti.
Jos Helsingin menot ensi vuonna ovat noin 4,4 miljardia, noin miljoonan säästö tuosta luomusuunnitelmasta luopumalla voi vaikuttaa pieneltä.
Mutta se on menoerä, josta suhteellisen tuskattomasti voidaan luopua, asia jää ehkä joitakin harmittamaan, mutta ei vahingoita ketään.
Hyvin suuri osa kunnan menoista ei ole tällaisia, vaan sellaisia, joissa säästäminen ihan reaalisesti 'sattuu'.
-
HS:ssa oli tänään juttu kouluruoasta, sen kilpailutuksesta, ja tämän vaikutuksesta hintaan ja laatuun.
Eikä sanaakaan luomusta. Oltaisiinko Helsingissä siinä pyrkimyksessä tosiasiassa hiljaisesti luovuttamassa?
PS. klo 19: Vähän tähän viittaisi myös Helsingin ruokapalveluista yhä kuitenkin päävastuussa olevan Palmian uutisointi:
Vihreät viikot Palmian ravintoloissa (http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Uutiset/Vihre_t+viikot+Palmian+ravintoloissa)
Tämä tällainen tempaus ei paljon maksa *), ja siinä saadaan jotkut tyytyväisiksi, ja unohdetaan sitten koko juttu, unohtavat varmaan muutkin. Elleivät, tehdään keväällä toinen vastaava ...
_____________
*) varsinkin, kun vain kahvin osalta luvattiin aikuisten ruokailussa ns. normaali hinta ...
-
Tässä mennään nyt. Hesari kertoo, että viimeisistä kymmenistä miljoonista Helsingin budjetissa kiistellään. Demarit haluaisivat poistaa terveyskeskusmaksun (2,6 milj.). Vasemmistoliitto ja vihreät haluavat päivähoitoon n. 3 miljoonaa lisää, mm. ryhmäkokojen pitämiseksi ennallaan. Vihreät haluavat edistää rahoilla myös luomuruoan syömistä päiväkodeissa.
Pianhan tiedämme, kuinka siinä sitten kävi. Mutta joka tapauksessa näyttäisi siltä, ettei luomutuottajien kannata varautua mihinkään kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun, tätä kautta.
PS. klo 15: Löysinpä vielä tällaisen uutisen (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092712410765_uu.shtml), jälkikäteen. Siinä kannattaa kiinnittää huomiota väliotsikkoon "Hinnasta ei tietoa". Ja mikseipä siihenkin, että kun hinta oli jutussa edes mainittu, niin 52% sanoi ajatukselle "ei". Nyt, kun Helsingissä tehdään budjettia, hinnasta pitää olla tietoa.
-
Tästä pelkäämästäni …
Tämä palkinto ....
Ruualla voi pärjätä nyt myös ekokilvassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ruualla-voi-p%C3%A4rj%C3%A4t%C3%A4-nyt-my%C3%B6s-ekokilvassa)
... on nyt selvästi viritetty sellaiseksi, että Helsingin kaupunki voi palkita itsensä näistä luomuruoan pakkosyöttöön liittyvistä ratkaisuistaan.
… kuitenkin Helsingin ympäristöpalkinnon kohdalla sentään säästyttiin. Mutta luomua oli mukana, ainakin kevyesti mainittuna, joka ainoassa tapauksessa tässä ympäristölautakunnan ehdotuksessa (http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ymk_2011-10-25_Ylk_14_El/2DA98DC0-5BA1-47F6-AA4A-255458E32CC2/Helsingin_kaupungin_ymparistopalkinto_2011.pdf), silti.
Pääosin luomua ovat ehdokkaat …
Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminta
Eat & Joy Maatilatori
Herttoniemen ruokaosuuskunta
… sen sijaan selvästi sivummalla luomu oli näissä ehdokkaissa …
Työväenopiston kotitalousopetus
Oy Gustav Paulig Ab
Uudenmaan Martat
.. joissa enemmän oli kyse kierrätyksestä tms. oikein kannatettavista asioista.
Näistä sitten apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri valitsee voittajan, kuten ko. lautakunnan pöytäkirjassakin lukee.
Jatkamme varmaan keskustelua sen mukaan, minkä valinnan hän tekee, jossakin toisessa keskustelualueemme ”triidissä”, asia ei enää kuulu varsinaisesti tänne.
***
Sen sijaan jo tänä iltana saattaa ratketa, tuleeko luomun lisäämisestä Helsingin kaupungin päiväkodeissa jne. mitään.
Nyt näyttäisi (pahasti vai toiveikkaasti, lukija valitkoon itse adverbin) siltä, että ei.
Budjetti käsitellään tänään kaupunginhallituksessa, ja kun neuvottelut poliittisten ryhmien välillä on jo käyty, se lienee kutakuinkin se, minkä valtuusto sitten myöhemmin hyväksyy.
Pajusen alkuperäisessä ehdotuksessa ei luomua mainittu lainkaan. Helsingin vihreät julistivat saaneensa läpi kaikki vaatimuksensa (http://helsinginvihreat.fi/blog/vihreat-sai-tavoitteensa-lapi-helsingin-budjetissa/) – mutta luomuruokaa ei mainittu lainkaan.
Budjetteihin voi tietysti aina ”piilottaa” yhtä ja toista, mutta voi olla niinkin, että koko idea on nyt hylätty. Huomenna tai jonkun päivän päästä tiedämme varmemmin.
-
Taisin erehtyä. Tai miten sen nyt ottaa.
Sinne Helsingin budjettiin tuli, sen lisäyksissä (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-10-31_Khs_38_El/0A0D0BCD-5DF6-4646-BD38-BDBEB9AB8F56/Liite.pdf), sosiaalitoimeen 1,5 miljoonan lisäraha, jonka kohde määriteltiin näin:
Päivähoito: Ryhmäkokojen pienentämiseen, PD-rahan lisäykseen sekä lastenruokailun luomuohjelman edistämiseen
”PD-raha” tarkoittaa ”positiivisen diskriminaation” rahoja, eli on tarkoitettu lähinnä maahanmuuttajalasten sopeutumisen tukemiseen. Ryhmäkokojen pienentämistä ei tarvinne selittää.
Paljonko siis luomuruokaa varten rahaa tuli? Vaikea sanoa. Näin nimittäin asiasta kerrottiin sitten kaupunginhallituksen vastauksessa 24.10.11 valtuutettu Emma Karin ym. aloitteeseen:
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä ruokakulttuurin edistämistä. Luomutuotteiden määrää kasvatetaan vähitellen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Hallintokunnat tekevät määrärahojen tarkemmat kohdentamiset käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä syksyllä, kun kaupungin talousarvio on vahvistettu.
Eli nyt tuolle 1,5 miljoonan summalle tarkemman käyttösuunnitelman tekee sosiaalivirasto. Joka sitten punnitsee noiden kolmen eri tarkoituksen merkityksen ja painoarvon.
Neuvoa tässä ei minulta ole pyydetty, mutta annan sen kuitenkin.
Laittakaa päiväkotilapsille aamuksi luomupuuro. Hinta yhteensä joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
”Kirjain” tulee täytettyä.
-
Ja sehän se on, ehdoton hitti: luomupuuro. Täältä (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20111101/13207622289130) näin:
Hoivalaitoksissa ja päiväkodeissa tarjotaan [Turussa] luomuhiutaleista valmistettua aamupuuroa ja kouluissa luomuvarrasleipää.
Naantalissakin syödään luomupuuroa
Suurin ryhmä [koko maassa] on päiväkodit ja useimmin käytetty luomutuote on hiutaleet.
Ja kuten sanottu, tätä suosittelemme nyt Helsingillekin, kun valtuuston hyväksymää talousarviota ryhdytään toteuttamaan.
-
Ja sehän se on, ehdoton hitti: luomupuuro.
Toinen hitti on luomutee. Kotikaupunkini on myös luomun portaat -ohjelmassa mukana ja ovat kivunneet jo toiselle askelmalle.
He ovat lupautuneet käyttämään säännöllisesti vähintään kahta luomuraaka-ainetta tarjoiluissaan. Hienossa diplomissa seinällä komeilee nämä tuotteet ja ne ovat luomutee sekä luomuvehnäjauho. Näin se homma etenee.
Olen kuullut, että monissa luomun portaat -ohjelmassa mukana olevilla on luomuteestä tullut ensimmäinen porras ja sillä on pysytty pitkään.
Kauan eläköön suomalainen luomulähiteetuotanto!
-
Tuosta inspiroituneena syntyi tämä:
Päättäjä.
Kulje Portaat Luomuun.
Tule niitä alaspäin.
Palaat taas maan pinnalle.
-
[...]Suomessa vastaavaan laadun kohentamiseen ja tarkkailuun pyritään nyt tällaisella kilpailulla:
Nyt etsitään Suomen parasta koulukeittiötä sekä koululaisruokaa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1215294)
Siinä on hinta otettu huomioon:
Yhden ateriakokonaisuuden raaka-aineet saavat maksaa yhden euron, mikä on keskiarvo Suomen kuntien koululaisille tarjoamaansa ruokaan sijoittamasta summasta.
Niinpä luomuruoalla tuskin kisaan lähdetään yrittämään.
Mainittu kilpailu on jatkunut, ja nyt ollaan jo finaalivaiheessa:
Viisi kuntaa kiri kouluruokakilpailun finaaliin (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1223466)
Tällä kilpailulla on oma nettisivunsakin (http://www.parempaakouluruokaa.fi/) ja sieltä löytyi tavallaan vastaus kysymykseemme eli vahvistus ounasteluumme. On kyllä niin kuin ”usein kysyttyjä kysymyksiä” (http://www.parempaakouluruokaa.fi/puheissa/usein-kysyttyja-kysymyksia/) -osio vastaa …
1. Voiko resepteissä käyttää raaka-aineina luomua tai/ja lähiruokaa?
Voi tottakai. Lounaan raaka-aineet on koottu tuotekoreihin, joissa on IsoMitan, Arla Ingmanin ja Saarioisten tuotteita. Raaka-ainelistat ovat ladattavina sivuilla. Toivommekin että esimerkiksi kasvisten ja vihannesten osalta käytettäisiin paikallisia tukkureita ja toimittajia. Lähituottajilta voi saada myös muita hyviä raaka-aineita kuten ohrasuurimoita tms. Lisäkkeenhän ei tarvitse olla perunaa, vaan tilalla voi olla jotain muutakin.
Annokset pitää pystyä toteuttamaan eri puolilla Suomea, joten raaka-aineita valittaessa pitää huomioida, että paikallinen ohrasuurimo on toisaalla korvattava vastaavalla tuotteella.*)
… ja joitakin harvoja luomutuotteita raaka-ainelistoissa **) onkin, mutta kun ottaa huomioon, miten pienellä rahalla annos täytyy toteuttaa, kukaan kilpailijoista tuskin niitä käyttää.
Raaka-ainelistatkin (http://www.parempaakouluruokaa.fi/reseptisuunnittelu/raaka-ainelistat-ja-esimerkkireseptit/) löytyvät saitilta, mutta niissä ei näy hintoja. Kilpailijoille annettavissa listoissa varmaan hinnatkin näkyvät. Ja tuskinpa silloin kilpailijain kannattaa hetkeäkään miettiä luomuvoita, jos tavanomaisen voin saa puoleen hintaan. Ja senteistähän tuossa kilpailussa on kyse, jos koko homma täytyy saada mahtumaan yhteen euroon!
Ihan mielenkiintoista olisi tietää, oliko näillä "luomukunnilla", kuten vaikka Kiuruvedellä tai Juvalla, edes alkukilpailussa joukkuetta ...
____________
*) Eli ”lähiruoan” osalta vastaus on, että voit ihan vapaasti teeskennellä tekeväsi niin, mutta kilpailun kannalta sinun on valittava listoilla olevista tuotteista! Tai kerrottava, mitä tuotetta se vastaa, eli käytännössä sama asia, eli pelleilyä.
**) paitsi lihatuotteissa ei ensimmäistäkään ...
-
Neuvoani ..
Laittakaa päiväkotilapsille aamuksi luomupuuro. Hinta yhteensä joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
”Kirjain” tulee täytettyä.
... ei Helsingissä ihan noudatettu, vaan tämän mukaan ..
Päiväkotien lautasille lisää luomua (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/uutiset/paivahoidon+ruokailun+luomuvalikoima+laajenee)
... asiaan kuitenkin satsataan nyt sitten 400 000 euroa tänä vuonna. No, asia oli valtuuston hyväksymä, ja ei kai sosiaalivirasto enää muuta voinut.
Eli näin sitten käytetään pienen päiväkodin hinta vuodessa, ei mihinkään. Ja puurosta on silti pääosin kysymys, kuten uutisen kuvastakin näkyy,
Keskustelu asiasta Helsingissä ei varmaan kyllä nyt ota tulta, kun on se kertaluokkia suurempi rahanreikä esillä, se Guggenheim ... ::)
Mutta syksyn kunnallisvaalien alla voisi vähintään kysyä asiasta ja sen järkevyydestä.
-
... asiaan kuitenkin satsataan nyt sitten 400 000 euroa tänä vuonna. No, asia oli valtuuston hyväksymä, ja ei kai sosiaalivirasto enää muuta voinut.
Tämä on kyllä täysi pienen ihminen ajatuskyvyn ulkopuolella.
Pistetään satojatuhansia euroja taikauskoisen viljelyideologian mukaiseen aamupuuroon.
Summalla saataisiin vaikkapa vuodeksi 10 lastentarhanopettajaa (palkaksi 2500/kk) lisää päiväkoteihin ja vielä jäisi 100 000 euroa johonkin muuhun, vaikkapa siihen, että lapset pääsisivät useammin uimahalliin, tai johonkin muuhun virkistävään aktiviteettiin päiväkotipäivänsä aikana.
Mutta ei. Rahaa löytyy kyllä taikauskoisen viljelymetodin tukemiseen.
Mitähän luonnonmukaisuuden lobbarit saavat seuraavaksi aikaan? Homeopatia päiväkoteihin, se kun kulkee luomun kanssa käsi kädessä.
-
Jos asiaa kärjistää vielä:
tavanomaisesta viljasta tehdystä puurosta oli siis osoitettu niin isoja haittoja päiväkotilapsille, että se oli syytä korvata se luomupuurolla.
Jolloin kyseiseen päätökseen oli ihan pakko mennä. Vaikka se maksaisi tuon 400 000.
En tiedä, onko näin laita, ja onko tutkimusta asiasta tehty.
Mutta kaipa on. Emmehän me kai sentään voi uskoa, että nykypäivänä tämän tyyppinen päätöksenteko olisi tehty irrationaalisesti, ihan tunteella?
-
Ministeri Ville Niinistö asettuu täysin luomun pakkosyötön taakse.
(Lainattu täältä: Ruokakatieto: Paikallista ruokaa ostava kunta kehittää samalla alueen yritysten tuotekehitystä ja vientiä (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1224100))
Niinistö ei kuitenkaan sälyttäisi ruokajärjestelmän renessanssia yksin superkuluttajan harteille. Kuntien ja valtion tulee hankinnoissaan suosia kestävää ruuantuotantotapaa.
Hän vakuutti, että valtio voi ja sen pitää ohjata kuluttajan valintoja kestävämmiksi. Kestävä ruoka pitää sisällään luomuruokaa, lähellä tuotettua ruokaa sekä kauden mukaisia raaka-aineita.
- Ruuantuotanto on keskeinen osa Suomen uuden ajan vihreää taloutta, jossa saadaan vähemmästä irti enemmän, Niinistö summasi.
Asetetun tavoitteen voi saavuttaa
Julkisissa ruokahankinnoissa yksi kestävä askel on asettaa tavoite, paljonko kuntakeittön aterioista on esimerkiksi luomua. Niinistö muistutti, että Tukholma tavoittelee päiväkoteihin 25 prosenttia luomuruokaa, Kööpenhamina 100 prosenttia. Suomessa ei vielä ole montaakaan kuntaa, jossa luomulle olisi asetettu tavoite.
(lihav. paitsi väliotsikko, HJ)
Tuossa ei vielä ainakaan näkynyt, että Vihreät pyrkisivät Holhoamisesta vapauteen (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/holhoamisesta-vapauteen-vihre%C3%A4t-uusii-periaatteitaan) - edelleen "ohjataan" valintoja ja kuntakeittiöissä ilmeisesti kaikki "turhat" valinnat mieluimmin poistettaisiin asiakkailta - ja työntekijöiltäkin - kokonaan (viimeistään 100% luomun tilanteessa/tavoitteessa ...).
-
Keskustelu asiasta Helsingissä ei varmaan kyllä nyt ota tulta, kun on se kertaluokkia suurempi rahanreikä esillä, se Guggenheim ... ::)
Ryhdyinpä arvioimaan asiaa, ja tämä luomuruoka ei välttämättä ole kuitenkaan Guggenheimiinkaan verrattuna ihan mitätön asia, rahassa.
Kummallisesti nimittäin pienistä lisäkuluista tulee suuria summia, kun ne kerrotaan kymmenillä tuhansilla (asiakkailla).
Jos jo tuo "puuro ja jotain muuta luomuna" -linja ulotetaan koululaisiin, täytyy summa kertoa noin neljällä, koska koulussa ollaan lähes 100-prosenttisesti ja pitempään kuin päiväkodissa.
Silloin summa olisi n. 1,6 miljoonaa vuodessa, eli kutakuinkin se, joka pitäisi vuosittain pulittaa Guggenheim-säätiölle, jos taidemuseohankkeeseen mennään.
[täytyy taas muistuttaa, että yhdistyksemme ei ota kantaa Guggenheim-hankkeeseen, millään tavalla!]
-
Nyt Vantaakin pistää 50 000 lasten luomupuuroon:
Vantaalaiset lapset herkuttelevat kohta luomulla (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalaiset_lapset_herkuttelevat_kohta_luomulla/)
Siitä saa myös muuta hintatietoa: luomumaito päiväkotilapsille olisi Vantaalla puoli miljoonaa. Eli Helsingissä siis noin tai yli miljoonan (ja koululaisille sama siis jotain 4 miljoonaa).
***
Paikallisradiouutisissakin tästä kerrottiin, ja sitten aamuohjelmassa lyhyesti keskusteltiin. Toinen juontajista mainitsi tämän ja Helsingin 400 000 euroa ja ihmetteli, onko tämä sen "väärti". Eikö samalla rahalla saisi jotain tärkeämpää? Toinen sitten puolusti, että näinhän sitä aina kysytään kaikkien "hyvien" asioiden kohdalla.
Yksimielisiä oltiin siitä, että lapset tuskin luomupuuron makua erityisesti maistavat (ja tuskin aikuisetkaan), ja että kyse on "imagosta".
***
Kyllä, tämä on hyvä aihe ottaa kunnallisvaaleissa esille. Se ei ole rahallisestikaan siis täysin merkityksetön. Varsinkin, kun muistaa, että kunnankin menoista valtaosa on jo valmiiksi lailla "sidottu", eli valtuutetut eivät tosiasiassa voi muuta kuin menot hyväksyä. Ja politiikkahan on sitä, että valitaan monien (luultujen tai todellisten) "hyvien" välillä.
-
Kuntauudistus on nyt sitten aloitettu. Ja taloudesta tietysti puhutaan. Uutispäivä Demari kertoi Kuntaliiton talous- ja rahoitusseminaarista. Jutun sanoman voi tiivistää sen otsikkoon:
"Talouskriisi iski kuntatalouteen" (http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/uutiset/uusimmat/5226-talouskriisi-iski-kuntatalouteen)
Kaikkia kuntia asia ei tietysti koske samalla tavalla, mutta kyllä halu etsiä kunnille uusia rahanreikiä - kuten luomu laitosruokailussa - taitaa nyt pääsääntöisesti hiipua.
Ja jos tähän vielä tulee yleinen talouden notkahdus - jota hiukan on uumoiltu - niin .. taasko kerran luomun "läpilyöntiä" yritettiin väärään aikaan ... ?
-
Turun Sanomat 29.3.2012:
Luomu on hiipinyt tuhansille lautasille (http://www.ts.fi/teemat/ruoka/328616/Luomu+on+hiipinyt+tuhansille+lautasille)
Hiipinytpä hyvinkin.
Tuhannet turkulaiset päiväkotilapset, sairaalapotilaat ja hoivakodissa asuvat ikäihmiset ovat viime syksystä asti syöneet aamuisin luomupuuroa. Kouluissa ja henkilöstöravintoloissa taas on popsittu luomu-varrasleipää. Harva on kuitenkaan tiennyt asiasta, sillä luomusta kertovat merkinnät ovat tulossa ruokalistoihin vasta tänä keväänä.
Kun merkinnät nyt tulevat, uskallanpa lyödä vetoa, että päiväkotilapset (ts. heidän vanhempansa), sairaalapotilaat ja hoivakodissa asuvat ikäihmiset eivät sen jälkeenkään saa valita, haluavatko he syödä juuri luomupuuroa. Vaihtoehtoa ei tule asialle olemaan.
(Melkoisen huvittava on muuten tuon haastatellun ruokapalvelujohtajan kiemurtelu hintakysymyksen kanssa.)
-
Ja mitäpä uutisissa kerrottiin asiaa sivuten vain pari viikkoa aikaisemmin ja silloinkin oli äänessä ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen Turun seudun kiinteistöpalvelusta:
Kasvisruokapäivä ei näy veronmaksajan kukkarossa (http://www.tutkamedia.fi/index.php/en/reportaasitmenu/juttusarjat/1534-kasvisruokapaiva-ei-nay-veronmaksajan-kukkarossa)
Koulujen kasvisruokapäivästä ei synny sen enempää säästöjä kuin ylimääräistä rahanmenoakaan. ”Kyse on samoista ruoista kuin aina ennenkin. Nyt niitä vain tarjotaan erillisenä päivänä”, kertoo ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen Turun seudun kiinteistöpalvelusta.
Esimerkiksi Turussa kasvisruokapäivä on saatu aikaan vain ruokalistoja muuttamalla. Viikottainen kasvisruokapäivä ei muuta kouluruoan hintaa mihinkään suuntaan.
Pari viikkoa sitten tehdyssä haastattelussa oikein painotettiin sitä, että kasvisruokapäivä ei tuo mitään ylimääräisiä kustannuksia kouluruokailuun ja eipä ilmeisesti saanutkaan tuoda, sillä pari riviä myöhemmin kirjoitettiin näin:
Turussa säästöpaineita kohdistuu monen muun asian ohella myös kouluruokailuun. Juvosen mukaan kasvisruokapäivä ei kuitenkaan ole säästökeinö. Esimerkiksi jälkiruoissa voidaan sen sijaan säästää.
Ilmeisesti tämä säästäminen on kovin suhteellinen käsite, jos vuonna 2012 Turussa on varaa pistää 18 miljoonaa senttiä ;) ylimääräistä siihen, että lautaselle saadaan luomupuurohiutaleita sekä varrasleipää.
On siis säästöpaineita ja samaan aikaan pistetään pari sataa tuhatta luomuhiutaleisiin. Mistähän se raha otetaan säästöpaineissa? Tosin me tiedämme miten asia hoidettiin esimerkiksi Mikkelissä. Jotta kaupungissa saatiin luomua pöytään, säästettiin henkilöstömenoissa ja jokainen voi sitten pohtia sitä, mitä tuo tarkoittaa käytännössä, sillä sitäkään ei lehteen uskallettu painaa.
Edit: tuli harrastettua hiukan huolimatonta uutisten sisällön käsittelyä. Turku on siis huomaamatta lisännyt luomua kaupungin ruokaloihin. Sitä on harrastettu viime syksystä. 15.3 päivätyssä uutisessa sitten kerrotaan todellisuus: jostain on tingittävä, eli on säästöpaineita. Onko syy siinä, että Turun kaupungin ruokahuoltoon on livautettu ylikallis luomuhuuma ja päättivätkö asiasta päättävät ihmiset tämän tosiasioiden pohjalta ja kaikki talouden realiteetit huomioiden?
Ovatkohan turkulaiset tietoisia kaikesta siitä, mihin heidän rahojaan sössitään ja miten ristiin asioita hoitavat ihmiset puhuvat milloin missäkin mediassa?
-
Ja hyvin odotettavasti sitten myös Korkeasaari (http://www.vihreaagentti.fi/tiedote-04-2012.html) littyy tähän luomun tyrkyttäjien joukkoon.
Eikä heillä tule mieleen, mitä tämä merkitsee sen vapaan luonnon kannalta, jota Korkeasaari muutoin esittelee.
-
Kannattaa ottaa yhteyttä, tässä tuosta artikkelista poimitut yhteystiedot:
Lisätietoja
Ravintolapäällikkö Juha Kauppila, p. 045 130 8931, juha(at)vihreaagentti.fi
Toimitusjohtaja Markku Ahtola, p. 050 372 7711, markku.ahtola(at)vihreaagentti.fi
-
Olisiko "Matin neuvoista" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=220) ollut apua, ehkäpä, ehkäpä ei, mutta nyt kuitenkin höl .. siis, helsinkiläiset edes nk. hallinnonalan sisällä, eli opetuslautakunnassa, ovat päätymassä sellaiseen ratkaisuun (tai se on ainakin ehdotus), että kun säästää pitää, niin luomusta luovutaan. Alustavasti v. 2013 budjettiin varattu 800 000 euron määräraha ei mahtunut mukaan.
Asiaa käsitellään Helsingin opetuslautakunnan, tarkemmin, sen suomenkielisen (!) jaoston kokouksessa tänään. Huomenna viimeistään sitten tiedetään, kuinka asiassa kävi.
Kun tämä asia - taas vuosien jälkeen - tuli parisen vuotta sitten esille, niin tällaista jo aavistelimme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=133). Kun siinä (pahuksen) luomussa on se pahuksen hinta.
Kunnallisvaalitkin ovat muuten nyt tulossa syksyllä.
-
Em. kokouksesta annetun päätöstiedotteen (http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/uutiset/paatostiedote+opetuslautakunnan+kokouksesta+15.5.2012) tulkitsen niin, että kaikkia säästöehdotuksia tämä suomenkielinen opetuslautakunnan jaosto ei hyväksynyt. Mutta ehdotetun luomusta luopumisen se hyväksyi.
Asiaa käsitellään vielä monella tasolla, ennenkuin lopullinen Helsingin budjetti syntyy. Mutta luulisin, että luomu on nyt poissa kuvioista, se ei enää putkahda takaisin. Opetuslautakunnalla kun tulee muutenkin olemaan vaikeuksia saada nyt ehdottamansa "raamien" ylitykset läpi.
PS. Ruotsinkielisellä jaostollakin oli tämä luomun vähentämisehdotus esityslistassa mukana (http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunnan_ruotsinkielinen_jaosto/Ruotsi/Esitys/2012/Opev_2012-05-10_SS_4_El/857D1A64-8BA2-4761-B218-9F1CF89689D8/Utbildningsvasendets_forslag_till_budget_for_or_20.html), mutta siltä ei löydy tällaista kokouksen päätöstiedotetta.
-
Jos on jo näin, kuten Helsingin Uutiset kirjoittaa ...
Tiukka kilpailutus heikentää kouluruuan laatua (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/111484-tiukka-kilpailutus-heikentaa-kouluruuan-laatua)
... ei ole mitään tolkkua vaikeuttaa asiaa lisää haihattelemalla kalllista luomuraaka-aineista. No, Helsingin opetusviranomaiset taisivat nyt asian ymmärtää ... ymmärtävätkö vielä poliitikot?
PS. Vilkaisin Helsingin opetuslautakunnan (yhteisen) käsiteltäväksi tulevaa esitystä kokoukseen 5.6.12 opetustoimen budjetiksi. Esityksenä on (molemminkielisillä), että luomusta luovutaan kouluruokailussa. Ellei näin sittenkään käy, vastuu on sitten selkeästi lautakunnan poliitikoilla.
Kun vielä tämän päivän Metro-lehdessä oli juttu siitä, mitä kaikkea muuta tarpeellista Helsingissä (ja myös Espoossa ja Vantaallakin) joudutaan nyt karsimaan koulutoimesta, pitäisi ko. lautakunnan jäsenillä olla melkoisesti "pokkaa", jos he palauttaisivat luomuruoan budjettiin ...
-
Helsingin opetuslautakunta 5.6.12 kokouksessaan (http://www.hel.fi/hki/opev/fi/P__t_ksenteko/Opetuslautakunta/Pikatiedotteet/olk5.6.2012) "päätti olla esittämättä opetusviraston esityksen talousarvioehdotuksessaan esittämiä säästöjä" monien asioiden kohdalla (ja esittää siis "raamit" ylittävää budjettiia eteenpäin).
Mutta luomuruoka ei tullut enää takaisin, jos tuon päätöstiedotteen oikein ymmärsin.
-
Jatkuu ... nyt mennään pohjoiseen, Vantaalle.
HS:n mukaan kunta säästää nyt 40 miljoonaa vuodessa. Ja saa näin ehkä vähennettyä hissukseen miljardin velkaansa. Maksettu näin siis 25 vuodessa.
Luomuruokaan siellä nyt käytetyt rahat eivät tietysti näissä luvuissa paljon paina. Mutta.
-
Jatkuu ... nyt mennään pohjoiseen, Vantaalle.
HS:n mukaan kunta säästää nyt 40 miljoonaa vuodessa. Ja saa näin ehkä vähennettyä hissukseen miljardin velkaansa. Maksettu näin siis 25 vuodessa.
Luomuruokaan siellä nyt käytetyt rahat eivät tietysti näissä luvuissa paljon paina. Mutta.[/b]
Miten sen nyt ottaa, eli mikä on kenenkin mielestä suuri ja mikä pieni rahasumma.
Päivän Hesari (10.6) kertoi sivulla A 13, että Espoo nostaa vanhusten kotiin kuljetettavan ruuan hintaa 1.20 euroa ja se kurjistaa monen vanhuksen elämää huomattavasti. Säästöä olisi pitänyt jostain löytää 211 000 euroa tai korottaa määrärahaa saman verran, joten summat ovat kuitenkin tuollaisia ja noinkin mitättömällä summalla voidaan vanhusten elämään vaikuttaa paljonkin, jotka eivät itse kykene käymään kaupassa.
Espoo törsää luomuun laitoskeittiöissään kuitenkin aika paljon rahaa, mikäli on uutisia uskominen.
Espoon kaupungin päiväkodeissa syödään luomupuuroa (http://www.luomu.fi/tietopankki/espoon-kaupungin-paivakodeissa-syodaan-luomupuuroa/)
Espoo otti kärkisijan Portaat luomuun keittiöiden lukumäärässä, kun Espoo Cateringin päiväkoti- ja vanhusruokailu liittyi ohjelmaan. Kaikkiaan 173 keittiötä nousi luomuhiutaleiden avulla portaalle 1. Tänä vuonna uudistettuun ohjelmaan on syyskuun loppuun mennessä liittynyt 310 keittiötä, joista julkisella sektorilla toimii 300. Lisäksi parhaillaan noin 100 keittiötä on liittymässä ohjelmaan.
Vahva arvaukseni on, että Espoon vanhukset ajetaan ahtaalle mm. luomuun törsäämisen takia, mutta mitäpä me kauppaan itse kykenemättömistä vanhuksista, kun päiväkodeissa herkutellaan luomupuurolla, eikös niin?
-
Ei tyydytä siihen, että lapsille syötetään luomuruokaa, vaan lapsia täytyy tällä tavalla vielä asiassa indoktrinoida. (http://primapaper.fi/uuso/2012/uuso-3-2012/primapaper/8)
Minusta tämä on syvästi vastenmielistä. Mutta kun se tapahtuu valtuuston / sosiaalilautakunnan / sosiaaliviraston suostumuksella, niin minkäpä tälle voi.
Paitsi demokraattisssa vaaleissa. Mutta kun niissäkin on tällainen ilmiö. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=182)
Nykyisessä mielipideilmastossa ei vielä voi toivoa lasten vanhempien joukkoliikettä, joka toteaisi, että meidän lapselle ei luomuruokaa sitten syötetä (eikä puhuta roskaa sen puolesta). Jos tarjottuun luomuruokaan olisi lisätty hintalappu, eli se maksaisi erikseen, lisäkustannuksien verran, tällainen vanhempien liike voisi olla todennäköisempi ... 8)
Tai sitten, että tapahtuisi vastaava ja isompi tapaus, kuin tämä Turun juttu (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=370673), jossain Helsingin päväkodissa. Jota ei tietysti - missään tapauksessa - toivo.
-
Jonkinlaisia nykyajan marttyyreja ovat uskomusruokaan sairastuvat ja kuolevat: http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm .
Siis uskon (tai väärän informaation) vuoksi kuolevia. Näiden kuolemien ja kärsimysten mielekkyys vaan ei ainakaan minulle avaudu.
-
Mutta lisäksi halutaan pienet lapset aivopestä aatteeseen.
Pitätisiko Helsingin sosiaalilautakunnalle lähettää kysymys, mihin päätökseen tällainen tominta perustuu?
Kaupunginvaltuusto kun on tehnyt päätöksen vain luomuruoan tarjoamisesta, ei tästä.
Asiadta on ollut täällä puhe aiemminkin:
Ruokakasvatus irti tunnustuksellisuudesta! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=173)
-
Pakkosyötöstä (oikeammin: juotosta) tulee mieleen tapaus parin viikon takaa. Me Yhdistyksen johtohahmotelmat olimme Helsingissä aamupäiväkävelyllä (raskaan mutta tärkeän ja mieleenpainuvan ja miellyttävän kokouksen yhteydessä) ihan kaupungin keskustassa ja halusimme rauhalliseen baariin kahville. Yksi paikka oli poikkeuksellisen hiljainen ja rauhallinen, olikohan kaksi asiakasta vain. Niinpä siellä tilasimme (koko 4 hengen seurueellemme) kahvin ja kahvileivän. Kun kahvi oli kuppeihin kaadettu, lausahti myyjä, että tämä onkin oikein luomukahvia!
Seurasi ankara pohtiminen, ottaako vai jättää (kun terveysriskitkin olivat tiedossamme: http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm .)
Valistimme myyjää koko rahan edestä, ja suunnilleen äänin 2-2 päätimme maksaa ja juoda kahvin, varsinkin kun myyjä tuntui aidosti opinhaluiselta. (tosin keittöstä hätään rientänyt nuori nainen olisi tarvinnut paljon pidemmän oppimäärän). Ja kun kahvitti.
Että joo: pakkojuotto siis onnistui jopa TMTL:n väelle!
Luomukahvin terveysvaikutuksista mainittakoon, että reissun jälkeen oli aika väsynyt olo. ja päätäkin särki. Ja keljutti, että kahvista tuli maksetuksi suunnilleen tuplahinta. Lohtuna oli, ettei ollut minun vuoroni maksaa.
-
Ei tyydytä siihen, että lapsille syötetään luomuruokaa, vaan lapsia täytyy tällä tavalla vielä asiassa indoktrinoida. (http://primapaper.fi/uuso/2012/uuso-3-2012/primapaper/8)
Eikä tämä riitä, tässä on toinen lasten aatteellisen manipuloinnin ohjelma:
Luomu osana kestävän kehityksen opetusta (http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Opettajien_materiaali/Perusopetus/Luomua_eri_luokille)
Tästä täytyy
a) ensiksi tehdä uusi triidi täällä ja
b) nostaa älämölö!
Tämä on "hirmuista", sanoisi Paasikivi. Ja tässä, jos jossain, tekisi mieli ottaa nk. natsikortti esiin: hehän ottivat jo nuorina lapset yhdenmukaistetun ("Gleichschaltung") propagandansa kohteeksi ...
[Tämä tuli spontaanisti, tästä tehdään uusi triidi. Nyt vain liikaa ... ttaa. Mutta huomenna kylmän rauhallisesti, taas]
-
Tämän amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ....
Vitamin D supplementation linked to fewer colds for kids (http://www.acsh.org/factsfears/newsID.3882/news_detail.asp)
... vähensi D-vitaminoidun maidon juominen lasten fllunssia merkittävästi.
Suomessa maitoon lisätään D-vitamiinia. Paitsi luomumaitoon. Kannnattaisiko kuntien päättäjien tietää tuokin tutkimustulos.
PS. 23.8.12: Paikallislehtien mukaan Helsingin opetustioimen säästöistä väännetään vielä, mutta ainakaan noissa uutisissa ei kerrotu, että kukaan olisi vaatinut luomuruokaa takaisin. Muista asioista puhutaan.
-
Ruokatieto jatkaa. Otsikoidaan näin:
Työpaikkalounaalla halutaan lähi-, luomu- ja kasvisruokaa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1235811)
Ja sitten itse jutussa kerrotaan, että:
Vaikka ruuan alkuperä kiinnostaa, se on lounaan valintaperuste silti melko harvoille.
Ja jos tuon tarkkaan lukee, niin siinä ei ole yhtään sellaista faktaa, että Suomessa luomuruoka työpaikalla ketään kiinostaisi, varsinkaan annosta ostettaessa. Niiinpä asiassa täytyy viitata Tanskaan ja Ruotsiin.
Eli oikeastaan juttu kertoo, että työpaikkalounaalla ei mitenkään erityisesti haluta lähi-, luomu- ja kasvisruokaa. Siis asiakkaiden taholta.
Ratkaisevimmat kriteerit lounasvalinnassa ovat ruuan maku ja omat mieltymykset.
Ja miksi hitossa näin ei myöskin saisi olla! Mikä ihmeen hinku poliitkoilla on tehdä valintoja kansalaisten puolesta. Ja juuri työpaikkakaruokailussa, johon usein, ajankäytön kannalta, työntekijä on puolipakotettu.
-
Tähän ei ole huomautettavaa, tämä ei ole pakkosyöttyä:
Amica-ravintoloiden uusi Sense-konsepti vastaa kasvaneeseen kysyntään: Kasvis-, luomu- ja lähiruoka kiinnostavat yhä useampaa lounasruokailijaa (http://www.cisionwire.fi/fazer-suomi/r/amica-ravintoloiden-uusi-sense-konsepti-vastaa-kasvaneeseen-kysyntaan--kasvis--luomu--ja-lahiruoka-k,c9294902)
Mutta tästä "konseptista" ja kokeilusta saa hyvän vertailukohdan: näin siis luomu menee kaupaksi joukkoruokailussa, jos jokanen saa itse valita. Ja tässä myös Amica luultavasti siiten näkee, mikä ero on kyselyyn vastaamisella (ilman lompakkoa) ja "mitä saisi olla?" -kysymykseen vastaamisella tiskillä (lompakon kera).
-
Kymen Sanomat, sama oli Metrossa tänään 21.9.12 eli STT:n uutinen:
Kasvisruoan kanssa ronklattiin nyt hieman vähemmän (http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/20/Kasvisruoan+kanssa+ronklattiin+nyt+hieman+v%C3%A4hemm%C3%A4n/2012314127636/4)
Jotenkin tulee väistämättä mieleen se kohtaus "Tuntemattomasta sotilaasta", jossa kapteeni Lammio toteaa purnaajille, että ei ole pakko syödä, syöminen on täysin vapaaehtoista.
Kasvisruokapäviä on tietysti eri juttu, mutta jotenkin se on olllut "harjoittelua" sille, että kunta (saa) päättää koululaisten syövän luomuruokaa.
Luomuruoan kohdalla ei tietysti koululaisten purnaamista tulisi esiintymään, samaltahan se maistuu. Elleivät sitten yläasteen (ja siitä ylöspäin) koululaiset olisi sattuneet lukemaan meidän (ta "Luomulakon" (http://luomulakko.blogspot.fi/) tai kileitaitoisiina muitakin) sivustoja netistä, ja kieltäytyisivät luomuruokaa syömästä - eettisistä syistä ...
-
USA:ssa on puuttuttu kouluruokailuun (mm. Michelle Obaman myötävaikutuksella) tavalla, joka tähtää liikalihavuusongelman positamiseen. On mm. pienennetty annoksia. Oppiilaat - kasvavat lapset ja nuoret - ovat sielläkin protestoineet:
USDA's School Lunch Reforms Earn an "F" from Students (http://reason.com/archives/2012/09/22/usdas-school-lunch-reforms-earning-an-f)
(USDA:n koululounasuudistus saa oppilailta nelosen)
Saapi nähdä, koska tätä villitystä yritetään tuoda Suomeen (kaikkihan USA:n villitykset tänne tuodaan ...). Sehän olisi siinä mielessä yhdistettävissä luomuruoan tuomiseen kouluihin, että pienemmät annokset tietysti vähentäsivät kalliiden luomuraaka-aineiden aiheuttamia kokonaiskustannuksia .. ;D
-
Näin se sitten menee (vai meneekö - ensi tiistaina tiedetään):
Luomuruuan lisääminen päiväkodeissa voi kaatua Vantaan velkaohjelmaan (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/149375-luomuruuan-lisaaminen-paivakodeissa-voi-kaatua-vantaan-velkaohjelmaan)
Summallahan voisi palkata noin kaksi (päiväkodin) työntekijää, mutta heitäkään ei nyt tässä tapauksessa palkatttaisi.
Asia saisi tulla esille kuntavaaleissakin:
maksammeko verovaroillamme jo päiväkotiin päässeille (täysin vailla lisähyötyä olevan) luomupuuron, vai palkkaammeko lisää hoitajia, jolloin useampi lapsi saisi päiväkotipaikan?
PS. 28.9.12 klo 21: Jännäksi menee, "Omakaupunki" kertoo vähän toisin:
Vantaa tarjoaa luomupuuroa päiväkodeissaan vastakin (http://omakaupunki.hs.fi/vantaa/uutiset/vantaa_tarjoaa_luomupuuroa_paivakodeissaan_vastakin/)
Yhteistä tietoa on tämä:
Ohjelman laajentaminen pehmeän luomuleivän käyttöön ei toteutune kaupungin taloustilanteen takia. Päiväkotien käyttämä tavallinen leipä maksaa vuodessa 273 000 euroa, kun luomuleipä maksaisi 357 000 euroa.
Koneeni laskimen mukaan erotus siis 84 000 euroa. Vantaalla käytetään samanlaista konetta.
Koneessani ei ole laskinta, jolla saisi saman muunnetua suoraan päiväkodin työntekijöiksi. Vantaalla sellainen lienee. :)
PS2: Tämä luomupuuro on oikein selkeätä "jalka oven väliin" taktikkaa, vai Troijan hevoseenko sitä pitäisi verrata?. Ei maksa kauhean paljon, joten ... tämän "Portaat luomuun" -idean keksijä on varsin ovela ihminen!
PS. 29.9.12: Asiasta kertoi myös paperi-Hesari. Siinä annettiin haastatellun jopa epäillä koko homman mielekkyyttä, tuoda esille, että eräiden tutkimusten mukaan luomuruoka tuottaisi kasvihuonepäästöjä jopa enemmän kuin ei-luomu! Haastateltu vaati myös tutkimuksia luomuruoan väitetystä paremmuudesta. No, sitähän Vantaan ei tarvitsisi itse tehdä: se voisi käyttää asiassa paria juuri ilmestynyttä, tieteellistä koontitutkimusta. ;)
-
Yhteensä lähes koko sivun verran kertoo Hesari tänä aamuna luomuruoasta ja sen leviämisestä kouluihin. Kertoo sen tapahtuvan hitaasti ja kertoo siihen syynkin: kustannukset.
Sen sijaan sille HS ei kerro syytä eli perustetta, miksi ylipäänsä sitä luomua pitäisi lisätä. Ainoa koko artikkelissa esitetty jonkinnäköinen peruste oli viittaus valtioneuvoston (itsessään tulkinnanvaraiseen) periaatepäätökseen *) v. 2009. Mitenkään asiaa ei problematisoitu, vaikka toimittajan ja lukijoidenkin tiedossa varmasti ovat nämä kaksi äskettäin ilmestynyttä tutkimusta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=238). Jutussa tavoite lisätä luomun osuutta esitettiin ikäänkuin itsestäänselvyytenä.
Lisäksi artikkeli iloisesti sotkee asiaan lähiruoan, eikä aina tiedä, kummasta on puhe. Kiuruveden järvistä pyydystetty kala esitetään samassa "paketissa" kuin kunnan lapsille syöttämä 15% luomuruokaa.
(Luin tarkkaan jutun, ja oikein etsin, mutta yllätys: siinä ei mainittu luomuviikkoa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=238))
_____________
*) ko. päätös vaati, että valtionhallinnon keittiöissä on tietyin välein tarjolla luomua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa. Siis "tai"! Tuohon viimeiseen on kätketty lähiruoka, eli kotimaisen suosiminen, jota valtio ei voi EU:n takia kirjata tavoitteeksi. Suosituksena ei siis ole, että valtion virkamiesten pitäisi välttää talvisin vihanneksia lounaallaan ...
-
Kun Helsingin kaupunginvaltuusto 26.09.12 hyväksyi tämän "Globaalin vastuun strategian" (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-09-26_Kvsto_15_El/2D439C5A-D5C7-4F6A-A81B-1531487537C9/Liite.pdf), siinä oli myös lause ruoasta:
"Ruokakulttuurin kehittämisessä kaupunki pyrkii toimimaan ruoan laadun ja paremman maun puolesta, ja samalla pienentämään julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjumaan ilmastonmuutosta."
Se on oikeastaan aika neuttraali, tavallaan "vastaansanomaton" lause. Tietysti voisi joku kysyä, miten ruoan laatu ja erityisesti "parempi maku" kuuluu "globaaliin vastuuseen". Mutta jos se menee "samalla", niin ehkä?
Mutta varsinainen raju luomuohjelma onkin kätketty tähän taustamuistioon (s. 30 eteenpäin):
Globaalin vastuun strategia taustamuistio 210812 (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-09-26_Kvsto_15_El/C0A2D9E0-390E-4F06-8A05-7999FBFE2C89/Liite.pdf)
Ja siellä on sekä ehdotuksissa ja niiden perusteluissa erittäin paljon kritisoitavaa!
Miten se juridisesti muuten on: jos ko. strategia hvyväksyttiin, kuuluuko tämä taustamuistio myös siihen? Pitääkö se, ehdotuksineen, katsoa myös valtuuston hyväksiymäksi, saman tien? Vai ei?
-
Hyhhyh.
Tätä en kehtaa omalla nimellä kirjoittaa.
...kele
...tana
..ttu
.... minkälaista "aatteen" soluttamista kyökin kautta onkaan tuo muistio!
-
.... minkälaista "aatteen" soluttamista kyökin kautta onkaan tuo muistio!
Se on osin ehkä vielä karmeampi/surkeampi kuin "brändityöryhmän" muistio (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg1846#msg18460) samasta asiasta.
Siinä on mukana ainakin yksi sellainen kohta, josta voisi tehdä - laillisuuteen perustuvan - kunnalisvalituksenkin, mutta luultavasti nämä taustamuistiot eivät kuulu valituskelpoisten päätösten piiriin. (Kun joka tapauksessa aion nyt tehdä valituksen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.msg3169#msg3169) Reilusta kaupasta siinä strategiassa, se olisi mennyt siinä - samalla.)
Niinpä se teksti täytyy käydä samaan tapaan läpi kohta kohdalta kuin käytiin tuo "brändityöryhmän" muistiokin. Mutta noudatetaan samaa aikataulua kuin silloin, hissukseen, aina kun jaksaa ..
***
Nyt kunnallisvaaleihin ovat eräät luonnonsuojelujärjestöt antaneet tällaisen panoksensa, josta kertoo Vihreä Lanka:
Onko tämä merkittävä mahdollisuus unohtunut Suomen kunnissa? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/onko-t%C3%A4m%C3%A4-merkitt%C3%A4v%C3%A4-mahdollisuus-unohtunut-suomen-kunnissa#comment-110359)
Ja siinä on nostettu esiiin tällainen (lihav. HJ):
Kuntien hankintojen arvo vastaa noin kolmasosaa Suomen valtion budjetista, mikä järjestöjen mukaan antaa niille mahdollisuuden esimerkiksi parantaa luomuruoan asemaa markkinoilla.
Olen lähettänyt sinne kommentin, joka ilmestynee huomenna, joten en nyt tässä jatka asiasta vielä enempää,
-
Niin siinä sitten kävi, että Vantaa päätti jäädyttää (http://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/etusivun_arkisto/101/0/vantaan_kaupunki_ja_blue_service_partners_lopettavat_siivoussopimuksensa) luomuohjelmansa, eli e lisää luomuruoan käyttöä nyt, vaikka säilyttää luomupuuronsa.
***
Kovasti halutaan (Jyväskylässäkin) ...
Ruokapalveluihin halutaan lisää luomua (http://yle.fi/uutiset/ruokapalvelut_lisaa_luomutuotteiden_kayttoa/6317342)
... mutta siielläkin, kuen muuallakin, huomataan:
Ruokapalvelut käyttäisivät enemmän luomutuotteita, ellei esteenä olisi yksi asia: raha.
Mutta sellainen "kiima" asiassa näyttää olevan, että kuumeisesti etsitään tällaisia keinoja tai takaportteja (lihav. HJ):
- Emme suunnittele siirtymistä sellaisiin luomutuotteisiin, joita käytetään isoja määriä. Tarkoitus on lisätä luomupiimää tai kananmunia, jotka eivät näyttele isoa osaa kustannuksissamme, kertoo Kylän Kattauksen tuotannon palvelupäällikkö Paula Puikkonen.
Uutisen toimittaja lopuksi kertoo syyn, miksi hän ylipäänsä teki uutisen tällaisista aikomuksista (lihav. HJ):
Parhaillaan maassamme vietetään Luomuviikkoa.
-
Maaseudun Tulevaisuuden jutussa ...
Hyvä ravitsemus on kunnille taloudellisesti kannattavaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/hyv%C3%A4-ravitsemus-on-kunnille-taloudellisesti-kannattavaa-1.25523)
.... väitettiin näin:
Opas koostuu ravitsemusta, luomua, lähiruokaa sekä ruuan alkuperää käsittelevistä osista.
Ei muuten koostu. Jos se on tämä, nimittäin:
Ravitsemuksella hyvinvointia (http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemuksella_hyvinvointia.pdf)
Siinä ei ole osia, jotka käsittelisivät luomua, lähiruokaa sekä ruuan alkuperää. Näitä asioita ei ole siinä edes mainittu.
Jos tämä neuvotelukuntakin - jossiain toisessa (llite)dokumentissa - on hurahtanut tällaiseen, se olisi kyllä iso pettymys. Ja toisaalta sen koko arvovallan romahdus ..
Mutta luultavasri ei, luulen, että kyse on toimittajan kiiressä sattuneesta virheestä. Laitoin kysymyksen asiasta ko. MT:n palstallekin.
PS. Matti, sinullehan taisi tulla MT. Tarkistatko, onko sama väite paperiversiossa?
-
Kylläpä asia on paperillakin tuommoiseksi saatu väännettyä. Tunnustuksellisuus näkyy MT:n toimittajienkin työssä? Ainakin Jukka Koivulan tapauksessa. Valitettavasti.
"Valtion ravitsemusneuvottelukunta
(VRN) haastaa puolueet
ja kunnallisvaaliehdokkaat
nostamaan ravitsemuksen merkityksen
esille syksyn kuntavaalikampanjoissaan.
VRN esittelikin Tampereella
Vapriikissa perjantaina pitämässään
tilaisuudessa uuden
oppaansa Ravitsemuksella hyvinvointia.
”Kunnilla on keskeinen
vastuu ihmisten terveydestä.
Ravitsemuksen ja ruuan eteen
tehtävä työ kantaa hedelmää ja
on pitkällä aikajänteellä myös
taloudellisesti kannattavaa”,
pääsihteeri Raija Kara toteaa.
Opas käsittelee ravitsemusta,
luomua, lähiruokaa sekä ruuan
alkuperää.”Tavoitteena on edistää kuntalaisten
hyvää ravitsemusta ja
antaa kuntapäättäjille työkaluja
päätösten tueksi.”
Viime kädessä ravitsemusta
ja ruokaa koskevat päätökset
tehdään kuntien valtuustoissa.
Pirkanmaalla julkaistiin myös
alueellinen ravitsemussuunnitelma.
Perusajatus on sama kuin
VRN:n oppaassa.
”Tässä on alueellisempi näkemys.
Hyvällä ravitsemuksella
elämän kaikissa vaiheissa säästetään
valtavia summia sairauksien
ennaltaehkäisyllä”, sanoo
TAYS:n johtava ravitsemusterapeutti
Ulla Siljamäki-Ojansuu."
JUKKA KOIVULA
-
Lähetin Maaseudun Tulevaisuuden toimituksellle (netin "palautelaatikkoon") palautteen: "Luulen, että uutisessanne "Hyvä ravitsemus on kunnille taloudellisesti kannattavaa" on virhe. [jne.]"
Jätin nimeni ja sähköpostiosoitteeni ja pyysin kertomaan: "Jos ko. tilasuudessa esiteltiin jotain muita dokumentteja, olisin kiinnostunut tietämään, mitä ne ovat."
***
Tuolla toisessa triidissä jo mainitussa Christian Jörgensenin raportissa (http://www.agrifood.se/Files/AgriFood_Rapport_20121.pdf) (2012) on sitten kokonaisarvioita siitä, paljonko luomun käyttäminen Ruotsin julkishallinnossa maksaa (ja maksaisi, jos sitä yhä lisättäisiin). Jotain tällaista raporttia, selvitystä voisi edellyttää Suomessakin? Ja sitten arvioida, oliko asetettu tavoite niin hyvä - tai lainkaan hyvä.
-
Odottelen tässä sellaista kunnan päätöstä, että päiväkodeissa, kouluissa ym. lisätään luomuruoan käyttöä edellyttäen, ettei siitä tule lisäkustannuksia. Päätöksessä vedottaisiin Luomuliiton Jukka Lassilan asiantuntijalausuntoon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg3268#msg3268) , jonka mukaan se on täysin mahdollista ...
Toisaalta, jos emäntä on riittävästi luomufanaatikko, niin äkkiähän hän tämän päätöksen toteuttamiseksi löytää tämän "tanskalaisen reseptiikan" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) tai Michellle Obaman suojeleman USA:n kampanjan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg3150#msg3150) pienemmät annoskoot ... >:(
-
Mutta nämä äsken mainitut niksit eivät ole ehkä edes ainoat. Tällä tavalla kehitetään - yliopistollisten - asiantuntijoiden voimin asaa:
PARHAAT KÄYTÄNNÖT 2012: Maukas - maakunnallista luomu- ja lähiruokaa yhteistyössä ammattikeittiöille (http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/uutiset/maukas_maakunnallista_luomu_ja_lahiruokaa.html)
Esteenä luomu- ja lähiruuan lisäämiselle on myös raaka-aineen hinta. Kuntien ja kaupunkien hankintasääntöjen vuoksi monet suurkeittiöt ovat nostaneet kätensä pystyyn luomu- ja lähiruuan suhteen. – Hinta ei monestikaan muodostu esteeksi, jos tarjouspyyntö osataan tehdä oikein, Hanna-Maija Väisänen rohkaisee. – Valitettavan monilla tarjouspyyntöjä tekevillä ei ole riittävää koulutusta tarjouspyynnön laatimiseen, Maukas-hankkeen projektipäällikkö sanoo. Kunnissa ja kaupungeissa joutuvat suurkeittiöt useasti tarkastelemaan pelkästään raaka-aineen hintaa, jolloin hankinnat keskitetään halvimmalla tarjonneille toimittajille. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. – Jos kunnassa tai kaupungissa katsotaan asiaa laajemmin, voi lähi- tai luomuruoka tulla aivan kilpailukykyiseksi, Väisänen korostaa.
-
Tässä Helsingin kaupungin henkilöstölehdessä Helsingin Henki 5/2012 (http://primapaper.fi/helsingin-henki/2012/5/primapaper/18) (hankala lukea!) tulee tämä ero selväksi. Siinä todetaan, että:
"Päiväkodeissa luomun osuus on jo 14 prosenttia. Lounasruokailussa luomu näkyy parhaiten kahvissa, joka on myös Reilun kaupan kahvia."
Lounasruokailussa ruokailijat saavat itse valita. Ja myös hinnan, jonka haluavat maksaa.
-
Lähetin Maaseudun Tulevaisuuden toimituksellle (netin "palautelaatikkoon") palautteen: "Luulen, että uutisessanne "Hyvä ravitsemus on kunnille taloudellisesti kannattavaa" on virhe. [jne.]"
Lähetin sen vielä toiseen kertaan. Ei mitään reagointia.
Nyt MT:n päätoimittaja Lauri Kontro sai postia.
Seuraavaksi saa, jos tarpeen, Julkisen sanan neuvosto. Vaikka on kyse pikku mokasta ... tai ehkä juuri siksi.
PS. 12.11.12: JSN sai postia (ts. täytetyn lomakleem). Asiasta lisää, kun vastaus tulee.
-
Luomumytologiaan kuuluu ajatus siitä, että kyse (luomumyynnin lisäämisessä tai sen esteissä) olisi vain (tai pääasiassa) luomutuotteiden saatavuudesta, "luomuketjusta" jne. Tähän teoriaan päivittäistavaran kaupassa kiinnitimme jo huomiota (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=577.0).
Tässä Pro Luomun tiedotteessa ...
Luomu matkaa hitaasti ruokapalveluihin (http://www.proluomu.fi/luomu-matkaa-hitaasti-ruokapalveluihin/)
.... puhutaan saatavuudesta hiukan eri mielessä, mutta sukua se on edelliselle, ja samaan tapaan uskotaan näin (lihav. HJ):
Luomutuotteiden heikko saatavuus on suurin hidaste kuntien ruokapalveluiden luomutarjonnan lisääntymiselle.
Sen sijaan luomun hinta ei ole niin suuri este julkisille keittiöille kuin monesti ajatellaan: kun sopiva luomuraaka-aine löytyy, siitä ollaan valmiit maksamaan hieman tavanomaista enemmän
Kuinkahan sen asian kanssa on. Kun vaikkapa Helsingissä (joka jutussa mainitaan kaupunkina, joka haluaa lisätä luomua) opetusvirasto pyyhki budjetissaan pois luomuruoan määrärahan, se ei mielestäni mitenkään viitannut luomutuotteiden toimitusvaikeuksiin.
Tai siten on kysymys sanan "hieman" tulkinnasta. Voi olla totta, että luomutuotteista oltaisiin valmiita maksamaan, jos ne todella maksaisivat vain hieman enemmän.
-
Ruotsissa tämä hullutus on päässyt pidemmälle, mutta sielläkin olisi tämän uutisen mukaan näin:
Bara två kommuner når ekologiskt mål (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=91&artikel=5334889)
Eli ainakin Jönköpingin läänisssä vain pari kuntaa saavuttaisi valtion luomutavoitteen, että luomua pitäiisi olla 25 prosenttia kunnan keittiöissä.
-
Kyllä se "luomukotitaloustiede", jota pilkkasimme täällä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) (ja hiukan lisää vielä tänään täällä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=248)), näyttää edelleen olevan keinovalikoimassa, jos on uskominen tätä uutista (http://www.luomu.fi/tietopankki/luomua-lautaselle-seminaarissa-pohdittiin-vuorovaikutuksen-voimalla-luomun-kayton-tilaa-julkisissa-ruokapalveluissa/) Luomua lautaselle -seminaarista:
Lahden Aterian toimipisteissä hieman tavanomaista kalliimpien luomutuotteiden käyttö mahdollistetaan ruokalistasuunnittelulla; toisinaan raaka-ainehankinnoiltaan kalliimpia aterioita kompensoidaan edullisemmilla keitto- ja puuropäivillä.
Ja jos tätä halutaan edistää …
Säästöjä voidaan Pellin mukaan saavuttaa myös tarkkailemalla hävikin määrää ja erityisesti kannustamalla asiakkaita hävikin vähentämiseen.
… niin ainoa tehoava kannustin olisi varmaan tuo Michelle Obaman ym. niksi: erittäin pienet annokset … Sillä muut toimenpiteet ruoan hävikin vähentämiseksi kaiketi (ja jopa todennäköisesti) on joka koulussa ym. jo tehty!
-
Helsinki yrittää lievittää pulaa lasten päivähoitopaikoista (http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+yritt%C3%A4%C3%A4+lievitt%C3%A4%C3%A4+pulaa+lasten+p%C3%A4iv%C3%A4hoitopaikoista/a1354165007141?ref=tf_iHS_Nelonen)
Kuten tuolla edellä jo lasketiin, luopumalla puoli miljoonaa vuosittain maksavasta luomuruoan tarjoamisesta, Helsinki voisi rakentaa 1-2 päiväkotia tai maksaa palkat ehkä usemmankin päiväkodin henkilökunnalle.
-
... ja valtakunnallisesti luomun kohdalla (jo nykyisellä 7% peltoalasta) kyseessä on kymmenien miljoonien vahinko vuodessa. Ja Jorma Ollilan haaveen hinta on jo lähempänä miljardiluokkaa vuodessa: http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa . Ja kaiken maatalouden luomuttaminen toisi noin puolentoista miljardin euron lisämaataloustukiaislaskun vuosittain. Ja lasku vaan suurenisi, kun luomu köyhdyttää peltoja vuosien mittaan. Saatais oma sisäinen Kreikkamme näistä puuhastelijoista. Pysyvä. Kuuban tie on meidän tiemme?
MUTTA: Jotain hyvää jos tulevasta lamakaudesta ennustaisi, niin luomun hulluuden virallinenkin tunnustaminen tulee varmaan pian ajankohtaiseksi. Tätä ainakin toivon.
-
Olivia-lehti 12/2012 kertoo huippumalli Pipsa Hurmerinnasta, joka ryhtyi catering-yrittäjäksi, kokiksi. Hänellä oli esikuvia, hän halusi tehdä luonnonmukaista.
Hän huomasi kuitenkin heti, että pehmeillä arvoilla kokkaaminen oli häikäilemätöntä taistelua,
"Jotkin catering-firmat myyvät asiakkaalle luomutilaisuuden ja ostavat tukusta peruslihaa. Sanovat, että tässä on lähellä kasvanutta luomulammasta, vaikka se on Uudesta-Seelannista"
Aluksi Pipsa halusi tehdä kaiken luomusta. Se tuli kuitenkin niin kalliiksi, että hän tyytyy nyt siihen, että luomua ovat ruoan keskeiset ainekset.
Tämä lainaus nyt tähän osastoon, täällä kun on jo arvioitu luomuraaka-aineiden kustannuksia, laitosruokailussa.
-
Tätä MMM:n kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion lausuntoa (http://www.proluomu.fi/satakunnassa-olisi-paljon-luomupotentiaalia/) ...
Sen sijaan julkisten keittiöiden luomuhankintojen vähäistä osuutta hän kummastelee. Suomessa julkisen sektorin luomuhankinnat ovat arviolta yhden prosentin luokkaa, kun esimerkiksi Ruotsissa taso on 18 % hankintojen arvosta.
– Toivoisin, että kuntasektorin hankintoja painotettaisiin eri tavoin ja mietittäisiin kriteerejä uusiksi. Mallia voisi ottaa Ruotsin julkisista hankinnoista, hän huomauttaa.
... voi kommentoida niin, että on päinvastoin ihmeteltävä syvästi Ruotsia asiassa, ja todettava, että jo tämä yksikin prosentti Suomessa on liian suuri, koska se on täysin turha, sillä ei mitään saavuteta. *)
Ja jos mallia Ruotsista otetaan, se tarkoittaa helposti meilläkin sitä, että yhä suurempi osa - ja varsinkin luomussa - on tuontiruokaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg3223#msg3223). Ja yhä lähempänä se hetki, jolloin ryhdytään miettimään, onko erillisen maa- ja metsätalousministeriön ylläpitäminen Suomessa enää mielekästä ... 8)
________
*) PS. klo 14: tämä on tietysti vain minun / meidän mielipiteemme ja arviomme asiasta. MMM on tosiaan luvannut koko asiasta muistion, joka ilmestyy keväällä, eduskunnalle. Siinä viimeistään sitten kerrotaan, mitä hyötyjä julkissektorin luomuhankinnoista katsotaan MMM:n / hallituksen mielestä Suomelle olevan.
-
Ruokatieto kertoo, että nyt
Neljä pilottikoulua saavutti diplomin laadukkaasta kouluruokailusta (http://ruokatieto.fi/uutiset/nelja-pilottikoulua-saavutti-diplomin-laadukkaasta-kouluruokailusta)
”Diplomi edellyttää kunnalliselta tai yksityiseltä ruokapalvelulta turvallista ja ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävää kouluruokaa sekä hyvää yhteistyötä erilaisten asiakkaiden ja vanhempien kanssa.”
Kriteerit näyttävät ihan hyviltä, mutta jos ne tarkistaa menemällä tänne (http://www.amko.fi/ajankohtaista/diplomiruokaa-suomen-kouluihin/) ja sitten tänne (http://www.kouluruokadiplomi.fi/) ja katsoo kriteerit valitsemalla ”Harjoittelu”, ja sieltä ”Katso tai tulosta kaikki kysymykset” niin kyllä se luomu sielläkin (http://www.kouluruokadiplomi.fi/kysymykset_xls.php) vaan piilee, tällaisen kysymyksen muodossa (lihav. HJ):
30. Elintarvikehankintamme pohjautuvat Valtioneuvoston periaatepäätökseen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (VNP 04/2009) ,jonka mukaan ruokapalvelujen tavoitteena on tehdä ympäristöystävällisiä hankintoja ja toimia esimerkkinä kestävästä toiminnasta.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen (VNP 04/2009) mukaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla julkisissa ruokapalveluissa vähintään 2 kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä.
[ ] Kyllä
[ ] Ei
Ei kauhean silmiinpitävästi, mutta kuitenkin.
-
Jotenkin pirun tuttua: http://mattipekkarinen.net/kirkosta.htm
-
Pro Luomu ja EkoCentria järjestävät seminaarin:
Löydä keinoja tuoda luomu lasten lautasille (http://www.proluomu.fi/loyda-keinoja-tuoda-luomu-lasten-lautasille/)
Vuonna 2020 Suomen kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavasta ruoasta 20 % pitäisi olla luomua.
Tämä virallisen Suomen itselleen asettama tavoite on tiukka, vaan ei mahdoton saavuttaa.
Omalta osaltamme lupaamme, että yritämme tätä pyrkimystä kaikin tavoin vielä entisestäänkin vaikeuttaa … luulisinpa, että täällä epävirallisen Suomen puolella on muitakin samanmielisiä.
-
Tarkkana pitää kaupassa olla, ettei luomuun haksahda.
Ekomysli ja kilomysli olivat rinnakkain. (http://mattipekkarinen.net/mysliluomu.jpg) Ensiksimainittu kovassa paketissa, näyttäen isommaltakin, ja värikkäämmät kuvat. HINTA SAMA! Kannattaa tutustua tilanteeseen tarkemmin, ettei erehdy. Siinä eko-vaihtoehdossa asiakas saakin runsain mitoin luomuilmaa sillä paino ei olekaan kilo, vaan puoli kiloa!
... Minulla alkaa kaupassa tärvääntyä nykyään aikaa melko runsaasti. Ostelu on tarkkaa hommaa. Varmuuden vuoksi vältän ostamasta luumuja, luumutomaatteja ja luomivärejä (aika harvoin olen kyllä viimeksimainittuja ostanutkaan). Ja mitään juomu-alkuisia en myöskään.... Mistä noista tietää, mitä tuli ostaneeksi... vetoavat kirjoitusvirheeseen vaan... vahinko (siis: olinkin luomua)on jo sattunut. Kuomulliset peräkärritkin taidan unohtaa.
suomukalaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomukala) olen vielä uskaltanut nauttia, mutta vain lähi-sellaista, josta voin olla varma, ettei ole luomua (http://mattipekkarinen.net/verkoilla.jpg)
-
YLEn Pohjois-Karjalan toimitus näyttää julkaiseen nämä kaksi uutista tänään netissä 10 sekunnin sisällä:
Luomu tekee tuloaan oppilaitoksiin (http://yle.fi/uutiset/luomu_tekee_tuloaan_oppilaitoksiin/6479666?origin=rss)
ja
"Ammattikoulutuksen säästöt syrjäyttävät nuoria" (http://yle.fi/uutiset/ammattikoulutuksen_saastot_syrjayttavat_nuoria/6479753)
Nämähän ovat ihan eri rahoja, eikö niin YLE ja eikö niin, Pohjois-Karjalan päättäjät? Sitähän te olitte sanomassa, eikö?
-
Tuossa asiassa minulle on nyttemmin hieman epäselvää, missä vaiheessa koulussa tai opistossa ruokailu tulee maksulliseksi, ja missä määrin senkin jälkeen ruokailua tuetaan yhteisistä varoista.
Jos luomua myydään ihan sen oikeaan hintaan, ja eräät köyhät opiskelijat siihen silti sortuvat, kuten näyttää, niin sille ei sitten voi mitään. Mutta yhteiskunnan varoja ei tähän pitäisi käyttää.
-
Hesari kertoo tänään Helsingin kaupungin rajuhkosta säästöohjelmasta, sadoista miljoonista on kyse. Kaikesta sääästetään, jopa päivähoidosta, vaikkei siitä ihan niin paljon kuin virkamiehet olivat ehdottaneet.
Hyvä, ettei ihan samaan lehden numeroon tullut uutista siitä, miten kaupungissa pyritään lisäämään luomuruoan tarjontaa (http://yle.fi/uutiset/paivakotien_ja_koulujen_kattiloissa_porisee_luomuruoka/6533646?origin=rss) kouluissa ja päiväkodeissa ...
-
Näitä luomun pakkosyötön edistämistilaisuuksia järjestetään jatkuvasti:
http://www.luomu.fi/tietopankki/tapahtuma/21-3-2013-loyda-keinoja-tuoda-luomu-lasten-lautaselle/
Pääkaupunkiseutu ja suuret kaupungit näyttävästi esillä:
klo 14.25 Edelläkävijöitä Suomessa?
- Case Helsinki: luomun osuus 14 %, ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson (koulu- ja päiväkotipalvelut), Palmia
klo 14.40 Miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat
- Case luomuleipä: ruokapalveluiden suunnittelija Riitta Kotilainen, Espoo Catering ja hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Pekan Leipä
- Luomuvihannekset: palvelujohtaja Paula Juvonen, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy ja luomuporkkanan tuottaja Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila
15.15 Onko luomuruoan lisääminen kiinni rahasta vai tahdosta? Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari
-
Hiukan jopa outoa oli, kun Ilta-Sanomat teki asiasta paperilehtensä ihan kansikuvajutun (http://digilehti.iltasanomat.fi/iltasanomat/covers/1364183171109388.jpg) "Tiedätkö mitä lapsesi syö hoidossa?" (ei netissä), niin luomua ei otettu itse jutussa ollenkaan erikseen esille. Luomu mainittiin vain pari kertaa ruokalistoissa, parin puuron kohdalla.
Jutussa mainituissa kaupungeissa (Helsinki, Turku ja Jyväskylä) tiettävästi kaikissa on tämä luomuruokakin on ohjelmassa.
Ruokaa nälvittiin vähän yksipuolisuudesta. Erityisesti Helsinkiä moitittiin hedelmien ja marjojen puutteesta tai vähäisyydestä.
Minulle olisi kyllä tullut mieleen kysyä, onko marjoja ja hedelmiä vähennetty, koska luomupuuro ym. maksaa niin paljon?
-
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=696.msg3905) jo viittasimme tähän Pro Luomun uutiseen (http://proluomu.fi/luomun-osuus-julkisissa-ruokapalveluissa-on-yha-vahainen/), mutta tässä toinen näkökulma samaan asiaan.
– Kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä noin 40 % haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä.
Ehkäpä näin, mutta kuka kuluttajista eli ruoan syöjistä on tätä toivonut?
Koko uutisessa ei ole vihjettäkään tästä, koska sitä asiaa ei tässä tarvita. Riittää, että saadaan asialle myötämielisiksi (kunnan) poliittiset päättäjät.
-
Hesarin lukijat saivat tänään tietää, minkä täällä jo tiedämmekin, ettei luomuruoan lisääminen Helsingin kaupungissa, sen kouluissa ja päiväkodeissa, oikein etene, rahapulan takia.
Tyypillisesti uutinen ei puhu siitä, miksi asian pitäisi edetä. Siitä vain on Päätös. Kerrotaan, että koulujen osalta luomun kustannuksiksi on arvioitu 800 000 euroa. Ei ole puhetta siitä, mitä tuon summan käyttämisellä saavutettaisiin.
Sananvalintaa: kerrotaan, että lapset saavat/eivät saa "nauttia" jotain luomuruokaa. No, ruoan yhteydessä sanaa kyllä käytetään yleisesti, mutta halutaanko silti vähän vihjaista, että se luomupuuro olisi lapsille erityinen nautinto?
-
Maaseudun Tulevaisuus sitten äityy kritisoimaan Helsinkiä - ja erityisesti vihreitä siellä - tästä jarruttelusta luomun lisäämisessä:
Pompottelua luomulla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/pääkirjoitukset/pompottelua-luomulla-1.38922)
Pääkirjoittaja ei näe kirjoituksensa ristiriitaisuutta, alussahan hän kertoo, miten luomun kysyntä kaupoissa kasvaa kohisten. Ongelmaa ei oikeastaan pitäisi olla ...
-
Ruokatiedon uutisesta "Luomu- ja lähiruokaohjelmien kasvutavoitteet vahva viesti ruoka-alalle" (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomu-ja-lahiruokaohjelmien-kasvutavoitteet-vahva-viesti-ruoka-alalle):
"Husu-kallio korosti tarvetta terävöittää julkista hankintaosaamista niin luomun kuin lähiruuan suhteen. Hänelle tämä tarkoittaa sekä rohkeutta että tietoa."
Rohkeutta? Mitähän rohkeutta? Rohkeutta päättää ostaa luomuruokaa silläkin uhalla, että joku tekee asiasta valituksen, ja hankintapäätöksen tehnyt/valmistellut saa mahdollisesti syytteen virkavirheestä tms.? Tai että asian kustannukset tulevatkin kiusallisesti esille, kun kunnassa tehdään talouskriisissä jotain kipeitä leikkauksia?
Mutta toisaalta, jos on tätä "tietoa" kilpailulainsäädännön porsaanrei'istä tarpeeksi, ei jää käpälälautaan?
Siis, jos on viranhaltija. Mutta vaaleilla valitut päättäjät eivät varsinaisesti jää kiikkiin (eikä vaaleissakaan asia ole riittävän merkityksellinen, luultavasti). Aika nopeasti emäntien "puskaradiossa" alkanee liikkua tietoa, mistä saa halpaa ulkomaista luomua, jolla voi täyttää valtuuston asettamat luomutavoitteet helpommin (tai ylipäänsä), samaisen valtuuston asettamissa budjettiraameissa.
-
Lähetin Maaseudun Tulevaisuuden toimituksellle (netin "palautelaatikkoon") palautteen: "Luulen, että uutisessanne "Hyvä ravitsemus on kunnille taloudellisesti kannattavaa" on virhe. [jne.]"
Lähetin sen vielä toiseen kertaan. Ei mitään reagointia.
Nyt MT:n päätoimittaja Lauri Kontro sai postia.
Seuraavaksi saa, jos tarpeen, Julkisen sanan neuvosto. Vaikka on kyse pikku mokasta ... tai ehkä juuri siksi.
PS. 12.11.12: JSN sai postia (ts. täytetyn lomakleem). Asiasta lisää, kun vastaus tulee.
Asian vaiheet ja syy, miksi teimme kantelun, selviävät edellä.
Asiasta tuli Julkisen sanan neuvostolta 22.5.2013 Maaseudun Tulevaisuudelle langettava päätös:
Langettava 5052/SL/12 (http://www.jsn.fi/paatokset/5052-sl-12/)
Se siitä.
-
Tämän uutisen mukaan …
MTK:n Kuntapäättäjän oppaasta potkua lähi- ja luomuruoalle (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/uutiset/paauutinen/fi_FI/kuntapaattajan_opas/)
… " keskustelu painottui ruokaan ja erityisesti lähi- ja luomuruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen."
Mutta mitä kysyntää tämä on? Lainataan edelleen:
Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä luomu- ja lähiruoan osuutta julkisissa ruokapalveluissa. Puoskarin mukaan tästä tavoitteesta pidetään kiinni ja sitä saatetaan jopa tiukentaa. "Kaupunki odottaa kysynnälleen tarjontaa kotimaasta", sanoi Puoskari.
Eli Helsingin kaupungilla on kova nälkä, ja kova halu syödä luomua. Kaupunkilaisilla taas ei ole niinkään: vaikka luomun osuus ostoksista (rahallisesti) on Helsingissä maan suurin, niin sielläkään se ei kohoa yli 3 prosentin.
Lähiruokaa Helsingin perspektiivistä on tarkasteltu toisaalla.
Kaiken kaikkiaan alkaa näyttää siltä, että ilmaisu "luomuruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen" tai siis sen puute, on kiertoilmaisu sille, että ihmiset eivät kuitenkaan kerta kaikkiaan osta luomua, vaikka sitä ankarasti heille tyrkytetään. Jos he nimittäin itse saavat valita. Mutta siihen ongelmaanhan heillä on nämä kuntapäättäjät!
-
Ajattelin, että tähän triidiin sopii tämä juttu virallisen Suomen erään laitosruokalan (Suomen suurlähetystö, Washington) luomun pakkosyötöstä:
"Luomua ja oman pihan yrttejä – esittelyssä suurlähetystön uusi kokki Petri Hotti"
http://www.finland.org/public/default.aspx?contentid=277560&culture=fi-FI
-
Tampereen Ateria:
”Pitäisi olla enemmän rahaa ostaa luomutuotteita” (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194820203994/artikkeli/+pitaisi+olla+enemman+rahaa+ostaa+luomutuotteita+.html)
(Aamulehti 15.6.2013)
Lehden nettipalstan keskustelussa tuntematon kirjoitti:
"Älytöntä, että valtio antaa suosituksia hankkia jotain kalliimpaa, kun pitäisi säästää."
Siihenpä toteamukseen ei ole oikeastaan lisättävää.
-
Hallituksen uudessa luomuohjelmassa
http://www.mmm.fi/attachments/luomu/6GeZ5BZPA/Luomualan_kehittamisohjelmaFI.pdf
sanotaan sivulla 10:
Tärkeää on, että kunnat asettavat luomuruoan hankinnan tavoitteekseen strategioissaan. Ruotsista saatujen esimerkkien
mukaan lisäkustannuksia ei synny, jos luomuraaka‐aineisiin siirtymisen yhteydessä tarkistetaan
ruokalistasuunnittelua.
Tämä sopisi huumoria-osastoonkin mutta panin tänne koska eihän hallitus ruualla leiki.
Ainakin niin tuo "tarkistettu ruokalista" saataisiin melkein saman hintaiseksi kuin nykyinen, että laitosruokailuviikon viidestä päivästä kolme olisi paastopäiviä.
-
Tämä ajatus on kummasti saatu "myytyä" mm. pääkirjoituksiin:
Luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa on yhä vähäinen (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/464841/Luomun+osuus+julkisissa+ruokapalveluissa+on+yha+vahainen)
Mutta eihän 5% ole vähäinen luku, jos omilla rahoillaan ostavat käyttävät asiaan vain 1,7%.
Mutta se onkin tätä (lihav. HJ):
Suomessa noin viisi prosenttia julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista on luomua. Ruotsissa vastaava osuus oli lähes 20 prosenttia jo vuonna 2011.
Onkohan tähän laajempaa vertailukohtaa? Kyllä, ehkäpä Ruotsissa ja Tanskassa, mutta entä muissa maissa? Niissä, joissa julkisia ruokapalveluja merkittävästi on? EU:n keskiarvo?
Etteikö vain tässäkin - luomuasiassa perinteiseen tapaan - ole etsitty joku äärimmäinen poikkeus, johon verrata, ja siten yritetty luoda kuvaa, että me Suomessa olemme "luomun kehitysmaa"?
-
Ruotsista saatujen esimerkkien mukaan lisäkustannuksia ei synny, jos luomuraaka‐aineisiin siirtymisen yhteydessä tarkistetaan ruokalistasuunnittelua.
Tämä sopisi huumoria-osastoonkin mutta panin tänne koska eihän hallitus ruualla leiki.
(Olet oikeassa, tässä asian sijoittaminen oikeaan osastoonsa on ongelma.)
Tässä ei muuten tarvitse Ruotsista hakea mallia, vaan siinä selvitään, kun Suomessa otetaan käyttöön oikein perikansallinen
Simeonin ruokalistasuunnittelu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=503.0)
Tosin - myöntää täytyy - ns. "afrikkalainen" mallisi olisi varmaan tehokkain:
Ainakin niin tuo "tarkistettu ruokalista" saataisiin melkein saman hintaiseksi kuin nykyinen, että laitosruokailuviikon viidestä päivästä kolme olisi paastopäiviä.
-
"Luomu kaurahiutalepuuro tai -velli". Tuo viikottain kolmena tai neljäna päivänä osana aamupalaa. Ei lounaalla tai välipalana luomua ollenkaan.
Tässä se on: Espoon päiväkotien ruokalista
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B14014C21-4CB9-469E-8550-EB67DEA10007%7D/37168
-
Mitä tämä nyt sitten on? Yritetäänkö luomu salakuljettaa näin normaalien hankintaohjeiden (kriteerien?) sisään (lihav. HJ):
Ruokapalveluiden laadulle halutaan yhden lautasen malli (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruokapalveluiden-laadulle-halutaan-yhden-lautasen-malli)
Julkisten ruokapalveluiden kilpailutus edellyttää selkeitä ruuan laatua koskevia vaatimuksia. Ruuan laatua voidaan arvioida ainakin terveellisyyden, luonnonmukaisuuden ja ympäristökuormituksen perusteella. Alan toimijoiden toive on, että erilaiset laadun kriteerit saataisiin yhdistettyä yhden lautasen malliksi.
Ja:
Prättälä kuitenkin painotti, että erilaisten laatuvaatimusten mahduttaminen samalle lautaselle ei ole ongelmatonta.
- Kaikki terveellinen ruoka ei ole luonnonmukaista eikä ympäristön kannalta kestävää. Osa luomuruuasta tai ympäristöystävällisestä ruuasta sopii terveelliseen ruokavalioon vain pieninä määrinä ja satunnaisesti. Luomumaitoon ei esimerkiksi lisätä lainkaan D-vitamiinia, hän sanoi.
Toisaalta paljon yhteistä hyvääkin löytyy. Sekä terveellisen, luonnonmukaisen että kestävän ruokavalion piirteitä on se, että kasvikunnan tuotteita suositaan, kun taas runsasta lihan ja maitorasvan käyttöä vähennetään. Kaikkiin kolmeen syömisen tapaan sopii sekin, että lähellä tuotettua ja sesonginmukaista ruokaa pyritään suosimaan.
Luonnonmukaisuus on siis mainittu erikseen kolmantena "laatuvaatimuksena".
Yhdellä esimerkillä tuotiin esiin, että luomu ei ehkä ole aina terveellisintä. Mutta sitä sitten ei, että luomu ei välttämättä ole ympäristöystävällistä ...
Ja näin tapahtui täällä:
Julkisten ruokapalveluiden ja elintarvikehankintojen laatukriteereitä ja laadun seurantaan sopivia menetelmiä pohdittiin maanantaina Helsingissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä seminaarissa.
Pelkään, että näin THL voi menettää uskottavuuttaan, omalla pätevyysalueellaan ...
-
Miten tässä Ruokatiedon uutisessa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomu-ja-lahiruoka-tasapainoilevat-maakunnan-ja-koko-maan-markkinoilla) on "tasapainoilusta" kyse, ei minusta oikein selviä.
Mutta se selviää, että oikein kimpassa siinä mietitään keinoja, joilla kalliimpaa ruokaa saataisiin myydyksi julkisyhteisöille.
Tunnelma tuntuu olleen kuin herätyskokouksessa, eikä sellaisessa tilaisuudessa sitten perusteluja kysellä. Mutta sitten jos jotain kuitenkin esitetään, se on tällaista:
"Lähiruoka on ihmisen näkööstä ja kokoosta evästä."
Siis ... mitä???!! Siis (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=159.0) ... ?? ;)
-
Luomun piilomainonnassa usein "kunnostautunut" Helsingin Uutiset tekee tässä pääkirjoituksessaankin hienovaraista asennekasvatustyötä luomun puolesta, välittömänä verukkeenaan tämä kiista tietystä kasvisruoan ainesosasta:
Kasvis- ja sekasyöjien sotakirves haudattava (http://helsinginuutiset.fi/artikkeli/254833-kasvis-ja-sekasyojien-sotakirves-haudattava)
"Kun ruuan halutaan olevan mahdollisimman halpaa, se näkyy väistämättä myös laadussa. Vyön kiristäminen houkuttelee turvautumaan yhä enemmän erilaisiin synteettisiin ja pitkälle prosessoituihin valmisteisiin. Ne kun ovat halvempia kuin se lähitilan luomunauta.
Quornin vanavedessä lasten lautasille jonottavat muun muassa geenimuunnellut kasvikset, niistä valmistetut tuotteet ja niillä tuotettu liha. Näidenkään tuotteiden turvallisuudesta tai terveellisyydestä ei ole yksimielisyyttä.
Kasvisruuan vastustajien kannattaisi alkaa kiinnittää laajemmin huomiota ruuan laatuun. Toisiinsa vihamielisesti suhtautuvat kasvis- ja sekasyöjien leirit voisivat yhdessä alkaa vaatia lapsille laadukkaampaa ruokaa."
(lihav. HJ)
Siinä selvästi liitetään luomu laatuun, ja vielä väärin tiedoin varoitellaan gmo-ruoasta, rivien välissä selvästi ajatus, että sen välttämiseksikin luomua on syytä suosia.
PS. klo 12:30: Luonnollisesti siitä, että emäntä päättäisi eräänä päivänä tilata tuota lähitilan luomulihaa, ei seuraisi mitään laadun kohentumista ko. koulun ruokailussa, käytännössä samanlaista lihaa kun se olisi.
Mutta se siitä sitten kyllä seuraisi, että ko. ruokalan hankintabudjettiin tulisi sellainen "lovi", että suurin piirtein loppuviikko olisi tarjottava lapsille halvinta mahdollista "mättöä".
PS. klo 13: Laitoin näkemykseni myös kommenttina HU:n sivulle.
-
Ja sehän se on, ehdoton hitti: luomupuuro.
Toinen hitti on luomutee. Kotikaupunkini on myös luomun portaat -ohjelmassa mukana ja ovat kivunneet jo toiselle askelmalle.
He ovat lupautuneet käyttämään säännöllisesti vähintään kahta luomuraaka-ainetta tarjoiluissaan. Hienossa diplomissa seinällä komeilee nämä tuotteet ja ne ovat luomutee sekä luomuvehnäjauho. Näin se homma etenee.
Olen kuullut, että monissa luomun portaat -ohjelmassa mukana olevilla on luomuteestä tullut ensimmäinen porras ja sillä on pysytty pitkään.
Kauan eläköön suomalainen luomulähiteetuotanto!
Ja näinhän se etenee heidän omankin todistuksensa mukaan. Tässä on Portaat luomuun -ohjelman lista käytetyimmistä tuotteista 1.9.2012-4.6.2013 välisenä aikana:
Luomutuotteiden käyttö ammattikeittöissä (http://www.portaatluomuun.fi/fi/page/140)
Noita lukuja voi sitten suhteuttaa vaikka siihen, että Suomessa lienee siinä 22 000 ammattikeittiötä (joista kunnallisia n. 9000). Niistä noin monesta saa siis luomupuuron tai luomuteetä.
Mutta tähänkin puuhasteluun siis saadaan kulumaan yllättävän paljon veronmaksajien rahoja.
-
http://www.portaatluomuun.fi/luomu_ammattikeittioissa
Portaat luomuun keittiöiden osuus on noin 8 prosenttia kaikista ammattikeittiöistä (ml. jakelukeittiöt). Julkisen sektorin ammattikeittiöistä mukana on n. 15 %. Suurin ryhmä on päiväkodit.
8 prosenttia 22 000 ammattikeittiöstä tekee 1 760 ammattikeittiötä portaat luomuun -ohjelmassa.
Tässä kerrotaan näin:
http://www.portaatluomuun.fi/keittiot_toimialoittain
Alla olevissa taulukoissa on esitetty pääorganisaatioiden määrä toimialoittain sekä julkisten ja yksityisten organisaatioiden määrä poislukien jakelukeittiöt.
Tuosta taulukosta laskien on noita portaat luomuun -organisaatioita on 214.
Poisjätettyjen jakelukeittiöiden määrää ei ole julkaistu? Tai en ainakaan löytänyt. Paljonko niitä on? Miksi sitä lukua ei julkaista?
Portaat-sivuilla en huomannut kerrottavan moniko keittiö on milläkin portaalla. Olisi kiinnostavaa tietää hieman tarkempia tilastoja. Mistä muuten johtuu, että usein näiden luomutilastojen julkaisu vaikuttaa kovin valikoivalta?
Onkohan suurikin osa vain alimmalla teepussi ja puuro -tasolla?
-
Pekka Sauri ja muu luomuporukka hehkuttaa nyt tätä:
Palmia siirtyy asteittain luomuun
02.10.13 http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/palmia+siirtyy+luomuun#.UkuYAsuuSEw.twitter
Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia linjaa, että luomuruoka-aineiden osuus nostetaan 50 prosenttiin helsinkiläisissä päiväkodeissa vuoteen 2015 mennessä. Palmian päiväkodit ovat liittyneet mukaan Portaat luomuun -ohjelmaan, jonka tavoitteena on nostaa luomun määrää ruokailussa vuosittain saatavuuden, laadun ja hinnan asettamissa rajoissa. Ruokalistat suunnitellaan yhteistyössä varhaiskasvatus- ja opetusvirastojen kanssa.
Tällä hetken luomun keskimääräinen osuus päiväkotilapsen kaikista aterioista on 14,3 prosenttia
Vuonna 2012 käynnistettiin Vastuullinen ateria -ohjelma, mikä huomioi koko catering-toimintaketjun ympäristönäkökohdat raaka-aineista jätteen vähentämiseen. Osana ohjelmaa marraskuussa 2013 julkaistaan laskelmat koko Palmian ruokaketjun tuottamasta hiilijalanjäljestä.
Toivottavasti tuossa eritellään myös luomun tuottama hiilijalanjälki - ja oikein. Sehän on suurempi yksikköä kohden kuin tavanomaisen ruuan.
-
Ylivieskassa otettu vihdoinkin järki käteen. Suomen tunnetuin kunnallinen luomukeittiö lakkautuslistalla.
Luomuruoka loppuu kunnallisesta päiväkodista
http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/347687/Luomuruoka-loppuu-kunnallisesta-p
Ylivieskan Huvikummun päiväkodin luomukeittiö pääsi lakkautuslistalle. Kaupunki ja Kallio-yhtymä yhtenäistävät kunnallisten päiväkotien ruokailun jakelukeittiöihin.
Kaupungin tahto Kallion budjetin tekoon on, että Huvikummun luomuruokailu ja -keittiö lopetetaan 1. tammikuuta 2014.
Tässä mainio myönteinen malli muillekin kunnille!
Ylivieskan Huvikummun päiväkoti on ollut kuuluisa luomuruoka- ja myös luomuhoitomyönteisyydestään jo 17 vuotta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/l%C3%A4hiruokaa-koululaisten-lautasille-1.6776
Kouluruuan reseptit täytyy muuttaa siten, että ruokalajit voidaan valmistaa ehkä lukumäärältään vähemmistä, mutta taatusti maistuvimmista raaka-aineista.
Ylivieskalainen päiväkoti Huvikumpu on loistoesimerkki siitä, kuinka koko ruokalista voidaan toteuttaa lähi- ja luomuruualla, kunhan asian eteen ollaan valmiita näkemään vähän vaivaa.
Lähiruoka lastemme ja nuortemme lautasilla on siis täysin mahdollista.
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/18-paivakoti-huvikummussa-popsitaan-luomuruokaa
Huvikummassa päättyi maaliskuussa monivuotinen luonnonmukaisen hoidon projekti. Päiväkoti on erikoistunut luomuruoan lisäksi lasten sairauksien alkuhoitoon sekä taide-, ympäristö- ja musiikkikasvatukseen yhdessä paikallisen sosiaalialan oppilaitoksen kanssa.
Lapset ovat opetelleet juomaan yrttiteetä. Vatsavaivoja poteva lapsi juo kamomillateetä, flunssainen timjamiteetä. Myös teen höyryjä käytetään hyväksi: nuhainen lapsi laittaa kätensä nenän ympärille ja nuuhkii teearomeja ennen teenjuontia. Valkosipulista lapset saavat vastustuskykyä. Henkilökunta opetteli myös jalkakylpyjä, mutta niitä päiväkodissa on tarvittu harvoin.
- Yritämme siirtää luonnonmukaisia hoitokeinoja myös kotikäyttöön. Tavoitteena on parantaa lasten vastustuskykyä niin, etteivät he sairastuisi pitkittyneeseen flunssaan ja korvatulehduksiin. Luonnonmukaisen hoitomme tehoa ei ole tutkittu tieteellisesti, mutta yhdeksän kuukauden seurannassa Huvikummun lapset sairastivat vähemmän kuin muiden ylivieskalaisten päiväkotien lapset ja paranivat nopeasti, Marja-Leena Myllymäki kertoo.
Näin MOT Huvikummusta vuonna 2001:
http://yle.fi/mot/070501/kasis.htm
Todisteena luomuruuan terveellisyydestä mainitaan yleensä kerkeästi ylivieskalainen Huvikummun päiväkoti. Siellä on lapsille tarjottu jo viiden vuoden ajan luomuruokaa ja sen vaikutusten lasten terveyteen kerrotaan olleen suurenmoisia: Huvikummun lasten sairauspäivät vähenivät 40 prosenttia verrattuna muihin Ylivieskan päiväkoteihin!
Siispä oli syytä lähteä tutustumaan tähän ihmeeseen ihan paikan päälle.
Ylivieskassa tuli selväksi, että Huvikummun päiväkodissa oli todellakin paneuduttu lasten terveyden hoitamisen. Jo sairauden alkuoireisiin puututtiin tarmokkaasti yhdessä lasten kotien kanssa vanhoin hyvin konstein, kuuman mehun ja kuumien jalkakylpyjen avulla. Ja sairausjaksot todellakin lyhenivät ja helpottuivat.
Myllymäki: "... kaiken kaikkiaan tähän sairastuvuuteen on vaikuttanu tämmönen kokonaisvaltainen lasten huomioiminen ja hoito. Elikkä pyritään puuttumaan heti niihin ensimmäisiin flunssaoireisiin ..."
Mutta mikä oli luomuruuan vaikutus? Sitä oli mahdotonta erottaa muusta hyvästä hoidosta.
Myllymäki: "No siitä ei ole tehty selvää tutkimusta, että mitkä on niinku ne tekijät sitte, että näitä muuttujia voi olla monia"
Hyvästä yrityksestä huolimatta Ylivieskan päiväkoti ei käy todisteeksi luomuruuan terveellisyydestä. Hämmästyttävän alun jälkeen ero sairastavuudessa Huvikummun ja muiden päiväkotien välillä kuroutui umpeen ja viime vuonna Huvikummussa sairastettiin jo enemmän kuin muissa Ylivieskan päiväkodeissa.Siitä huolimatta ollaan nyt Ylivieskan innostamana päiväkodeissa ja kouluissa kautta Suomen siirtymässä kovalla tohinalla luomuruokailuun. Lapsillehan pitää tarjota parasta.
Aro: "Ei siinä varmasti mitään pahaa ole, varsinkin tällainen lähiruuan tarjoaminen on tämmönen sympaattinen ja hyvä vaihtoehto. Ongelmana on kuitenkin hinta. Suomihan on tämmöinen ihan koko maailman huomioon ottaen edelläkävijämaa kouluruokailun toteuttamisessa. Nyt viime aikoina niitä määrärahoja on supistettu niin, että monin paikoin ruuan ravitsemuksellinen laatu ei enää vastaa ihan vaatimuksia ja jos tällaisessa tilanteessa nyt sitten aletaan hassata tällaiseen kalliiseen luomuruokaan, niin mielestäni ollaan väärillä jäljillä"
Ylivieskassa Huvikummun omassa keittiössä valmistetut luomuateriat maksavat 70 prosenttia enemmän kuin kunnan keskuskeittiössä valmistetut tavalliset ruuat.
Huvikumpu pääsi viime keväänä Portaat luomuun -ohjelman kuudennelle eli ylimmälle Tähti-portaalle:
http://aromilehti.fi/ajankohtaista/2013/04/portaat-luomuun-keittioiden-maara-ylitti-2-000/
Tähti-portaalle suoraan siirtyviä toimipaikkoja on yhteensä 12. Ravintola Chef & Sommelierin lisäksi Tähti-portaalle siirtyvät Lähellä Deli, Snellman korkeakoulu, Marjatta koulu, Luomupäiväkoti Kirsikka, Steinerpäiväkoti Pikku-Otava, Tampereen Rudolf Steiner-lastentarhan kannatusyhdistys ry, Pohjois-Kymen steinerpäiväkodin kannatusyhdistys ry, Steinerpäiväkoti Aurinkoinen, Steinerpäiväkoti Pikkukarhu, Steinerpäiväkoti Koskitonttu, Steinerpäiväkoti Mansikkala ja Päiväkoti Huvikumpu.
Portaat luomuun -keittiöt löytyvät osoitteesta www.portaatluomuun.fi.
-
Emme tietysti tiedä, onko tämä iskulauseemme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg2521#msg2521) (11.11.11) tavoittanut ylivieskalaisia päättäjiä, mutta näin siis he kuitenkin näyttäisivät toimivan sen mukaan. :)
Tuli mieleen toinen, vielä hiottava iskulauseen aihio: koska haluamme lapselle parasta, emme tuhlaa lapsille tarkoitettuja rahoja kalliiseen ja turhanaikaiseen luomuruokaan. Olisiko: (lasten) rahat lapsille (/lasten hyväksi?), ei luomuhömppään! (tai ... luomuhuijareille? Tai ehkä ... luomujobbareille ... ettei synny sitä käsitystä, että puhuttaisiin luomuväärennöksistä)
Tuota ylläolevaa "tähtilistaa" katsoessa: sinne nyt jäävien laitosten luomuruoan kustantavatkin sitten halulliset kaiketi itse. Pari kallista ravintolaa, ja sitten Steiner-kouluja ja päiväkoteja, joilla tietääkseni on kustannuksia peittämässä omat maksunsa. Eli asia ei mene ainakaan kokonaan veronmaksajien piikkiin.
-
Helsingissä: "[...] laadun ja hinnan asettamissa rajoissa."
Mikä minulle tulee mieleen: niin laadutonta ja kallista ostetaan kuin pystytään. Tai kehdataan.
Samasta uutisesta:
"Päivähoidossa on tavoitteena myös lisätä lasten ruoan arvostusta sekä lisätä lasten tietoisuutta ruokaketjusta ja raaka-aineista."
Eli lasten aivopesua asiaan aiotaan myös jatkaa?
Tuli mieleen, jos tässä ruokakasvatuksessa oltaisiin sitten rehellisiä, klassinen "kehitysmaan lapsi olisi iloinen puurostasi", pitäisi sitten korvata tällä: sinun puuroosi on käytetty niin paljon viljelysmaata, että sillä samalla maalla olisi saatu kolme kehitysmaan lasta kylläiseksi! Eiköhän ruoan arvostus nousisi ... vaikkei se ainainen puuro (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) vieläkään maistuisi ...
-
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Rafla: (http://www.amica.fi/rafla)
Aamiaisella on tarjolla muun muassa ruisleipää ja vastapaistettuja sämpylöitä valitsemillasi täytteillä, puuroa, mysliä, muroja, tuoremehua, kahvia ja teetä. Voit myös ostaa puuropassin jolla saat kymmenen puuroa yhdekseän hinnalla. Huomaathan että meillä kaikki puurot ovat luomua!
(lihav. HJ)
Tässä olisi nyt paikka Aalto-yliopiston opiskelijalle/opettajalle vaatia eettisistä syistä vaihtoehtoa tuolle puurolle.
Muuta luomua ei sitten listalla näytänyt olevan. L-lyhennne viitannee laktoosittomaan.
-
Tämä Ruokatiedon uutinen ...
Luomu ammattikeittiön lautasella maksaa vain vähän enemmän (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomu-ammattikeittion-lautasella-maksaa-vain-vahan-enemman)
... on hatunnoston arvoinen. Ai, miksikö? No, eikö vanhoja tuttuja ole tapana tervehtiä.
Luomun käytön suurimmaksi esteeksi koetaan julkisella sektorilla usein korkeampi hinta. Vertailu osoitti, että ruokalistasuunnittelun avulla voidaan kuitenkin ottaa käyttöön myös laadukkaampia ja hieman kalliimpia raaka-aineita.
Ja mitä tämä "ruokasuunnitelu" siten on? Tätähän se:
- Aluksi pudotimme lihan määrää. Kalaa ja kasviksia ruokalistalle lisäämällä saimme keskihintaa alaspäin.
Niinpä sitten:
Ammattikeittiöiden käytössä ovat suomalaiset, helposti tukkujen listoilta löytyvät volyymi-luomutuotteet, kuten hiutaleet, jauhot, pasta, piimä ja tuore leipä.
Ja vielä kerran:
Ruokalistasuunnittelussa voi nipistää joidenkin aterioiden hinnasta kasviksia lisäämällä. Näin voi toisena päivänä tarjota luomulihaa. Paanasen mukaan luomuruuan tarjoaminen on kuitenkin aina arvokysymys.
- Jos päätetään käyttää luomua, on vain löydettävä ratkaisu, mistä rahat otetaan.
Ja arvokysymys se onkin. Jyrkästi mm. minun arvojani vastaan.
-
tuo lihan vähentäminen tunnetaan mm Anttolanhovi-ilmiönä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg1722#msg1722)
-
Lähetin tämän uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=312) tiedoksi kaupunginvaltutettu Terhi Koulumiehelle, uutisessa kerrotun aloitteen ensimmäiselle allekijoittajalle, hänen netissä olevan "palautelaatikkonsa" kautta.
-
Luomupäivien (syksy 2013) esitelmästä:
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_2013_Arolaakso.pdf
Kuinka pitkä matka tavoitteisiin
Luomun osuus hankinnoista (Portaat luomuun –ohjelman teettämä selvitys tammi- helmikuu 2013)
•
Ammattikeittiöiden käyttämän luomun osuus keskimäärin n. 5 % (kg- määräisistä hankinnoista)
•
Eniten luomutuotteita käytössä päiväkoti- ja kouluruokailussa
•
Päiväkodeissa luomun osuus n. 10 %, vanhustenpalvelussa vain 2 %
•
Arviolta euromääräinen luomun osuus n. 10 % (arvio Portaat luomuun- ohjelmaan liittyneiden ilmoittamista luvuista)
15.11.2013
Se, että luomun osuus on volyymistä 5% ja arvosta euroina 10%, merkitsee sitä, että laitoskeittiöissä nyt käytettävä luomu on hinnaltaan 100% kalliimpaa kuin tavanomainen. Ja nyt laitoskeittiöt käyttävät kaikkein halvimpia luomutuotteita kuten jauhoja, joissa hintaero on pienin. Jos luomun käyttö laajenee niin päästään vielä yli tuon 100%:n hintaeron.
-
Tällaisella fiilistelevällä sekoilulla vai onko se sekoilevaa fiilistelyä, halutaan nyt Ruokatiedon kautta ajaa luomua laitosruokailuun:
Julkinen ruoka tukitoiminnosta hyvän elämän keihäänkärjeksi (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/julkinen-ruoka-tukitoiminnosta-hyvan-elaman-keihaankarjeksi)
Otan sieltä esille tämän (lihav. HJ):
Tyytyväinen ruokapalvelujohtaja on valinnut luomun ja lähiruoan, hän on ammatillisesti ylpeä ja työskentelee vailla painetta. Kustannussäästöt on toteutettu prosesseja tehostamalla ja henkilökuntaa vähentämällä, samalla raaka-aineiden laatua ja määrää parannettiin.
Kyllä, ruokapalvelujohtaja on varmaan tyytyväinen, kun on saanut kunnan johdon hullun päätöksen toteutetuksi. Tyytyväisiä eivät välttämättä ole pää kolmantena jalkana juoksevat töihin jääneet työntekijät. Tyytyväisiä eivät tietysti ole pihalle heitetytkään. Joku tilintarkastajakin voi jupista, että mitä tästä lähiruoasta ym. oli sitten lopulta kunnan taloudelle ja työllisyydelle hyötyä, jos noin kävi.
-
Pro Luomun sivuilla on juttu:
Ruokalistasuunnittelu mahdollistaa luomun käytön ammattikeittiöissä 21.1.2014
http://proluomu.fi/ruokalistasuunnittelu-mahdollista-luomun-kayton-ammattikeittioissa/
Luomulakko (http://luomulakko.blogspot.fi/) on jo tehnyt jutun asiasta. Lukekaa se
http://luomulakko.blogspot.fi/2014/01/luomua-taas-suurkeittioihin.html
ennen kuin jatkatte tämän lukemista.
Tein pieniä laskelmia asiasta. Lainaukset alla Pro Luomun jutusta:
Selvityksessä vertailtiin kolmelle viikolle eri tavoin koostetun ruokalistan annoskohtaisia kustannuksia. Alkuperäisen ruokalistan raaka-aineita ei vaihdettu luomuun suoraan, vaan ateriat tuunattiin uusiksi hyödyntäen helposti saatavilla olevia luomukasviksia. Ohjenuorana pidettiin uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia.
Vertailun lähtökohtana olevalla ruokalistalla ei ollut yhtään luomutuotetta. Annoskohtaisesti tarkasteltuna sen raaka-aineet maksoivat kolmen viikon ajalta yhteensä 5,48 euroa.
Kolmen viikon aikana tarjoiltiin yhteensä 15 annosta (ks. linkit Paanasen alkuperäisiin laskelmiin tämän jutun lopussa) eli yhden lähtökohtana olleen annoksen raaka-aineiden (ei luomua) hinnaksi tuli 5,48/15 = 0,36533 euroa eli 36,5 senttiä per annos.
Ruokalistaversiossa 1 luomuksi vaihdettiin 16 tuotetta, esimerkiksi sipuli, porkkana, pasta, ohrasuurimo, kananmuna ja maito. Kolmen viikon aikana version 1 raaka-aineet maksoivat yhteensä 5,69 euroa. Annoskohtaisesti hintaero lähtökohtaruokalistaan verrattuna oli 0,02 euroa.
Version 1 erotus lähtökohtaan on 5,69-5,48 = 0,21 euroa eli 0,014 senttiä annosta kohden, prosentteina hinta on 3,83 % kalliimpi. Tuossa senttimäärässä EkoCentrian laskelmissa on pieni laskuvirhe (luomun tappioksi).
Ruokalistaversiossa 2 luomuksi vaihdettiin yhteensä 34 tuotetta, muun muassa liha. Version 2 raaka-aineiden hinnaksi muodostui kolmen viikon aikana yhteensä 6,43 euroa. Annoskohtaisesti tarkasteltuna se oli 0,05 euroa hintavampi kuin lähtökohtaruokalista.
Version 2 erotus lähtökohtaan on 6,43-5,48 = 0,95 euroa eli 0,063 senttiä annosta kohden, prosentteina hinta on 17,34 % kalliimpi. Tuossa senttimäärässä EkoCentrian laskelmissa on jo hieman suurempi laskuvirhe - nyt luomun eduksi eli toiseen suuntaan kuin edellisessä laskelmassa.
Nuo laskuvirheet panevat hieman epäilemään miten laskelmat on oikein tehty. Lisäksi laskelmissa käytettyjä raaka-aineiden hintoja ei ole julkaistu. Tuo kalliimmankin luomuversion hintaero 17,3 % tavanomaisen raaka-ainehintoihin verrattuna tuntuu hieman epäuskottavan pieneltä.
Mistähän noin halpoja luomutuotteita saisi ja vieläpä suuria ammattikeittiöiden käyttämiä määriä?
Noiden käytettyjen luomuhintojen kerrotaan Paanasen laskelmissa olevan tukkuhintoja. Luomutuotteet ovat kuitenkin kaupan hyllyllä huomattavasti kalliimpia kuin tavanomaiset. Muistelen S-ryhmän jossain kertoneen, että he ottavat nykyisin luomutuotteista saman katteen kuin tavanomaisista eli suurin piirtein sama ero pitäisi olla vähittäiskaupan kassalla kuin tukussakin. Jokin ei nyt täsmää.
Lisäys: tarkistin nyt tuon kate-asian - muistin oikein:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/luomu-tuplaa-maidon-ja-munien-hinnat/
”Meillä on ollut pari vuotta linja, että luomutuotteista ei oteta enempää katetta kuin tavallisista tuotteista”, sanoo Ilkka Alarotu S-ryhmästä.
***
Tämän listan Ylläpitäjä voisikin tiedustella noita laskelmissa käytettyjä raaka-aineiden (tavanomaisen ja luomun) hintoja ja määriä niin voisimme arvioida paremmin kuinka realistisia ne ovat ja vaikkapa toistaa laskelman. Tuo laskelma ei ole nyt läpinäkyvä eikä toistettavissa oleva, joten sen uskottavuus on hyvin kyseenalainen.
Alkuperäiset laskelmat teki Ilari Paananen (ilari.paananen@laurea.fi), jonka kalvot laskelmista kahdessa osassa täällä:
http://luomu.fi/luomupaivat/luomupaivien-ohjelma/
- Mitä luomu maksaa lautasella? keittiöpäällikkö Ilari Paananen, Laurea AMK
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_2013_Paananen_osa1.pdf
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_2013_Paananen_osa2.pdf
-
Minä kyllä epäilen, että kyseessä on edelleen sama vanha silmänkääntötemppu:
"Alkuperäisen ruokalistan raaka-aineita ei vaihdettu luomuun suoraan, vaan ateriat tuunattiin uusiksi hyödyntäen helposti saatavilla olevia luomukasviksia. "
Eli vertailtava luomuannos rakennettiin käyttäen halvimpia mahdollisia raaka-aineita. Eli se ei luultavasti ollut vertailtava. Eli luultavasti taas selvitettiin, että luomupuuro on halvempaa kuin tavanomainen liharuoka.
Onko tuo raportti saatavissa? Laurean sivuilta en löytänyt:
www.laurea.fi/fi/Sivut/default.aspx
-
Ilmeisesti mitään varsinaista raporttia ei ole tai sitä ei ainakaan ole missään julkistettu. Verkossa on vain eri versioita noista aiemmassa viestissäni mainitsemistani Ilkka Paanasen kalvoista:
Alkuperäiset laskelmat teki Ilari Paananen (ilari.paananen@laurea.fi), jonka kalvot laskelmista kahdessa osassa täällä:
http://luomu.fi/luomupaivat/luomupaivien-ohjelma/
- Mitä luomu maksaa lautasella? keittiöpäällikkö Ilari Paananen, Laurea AMK
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_2013_Paananen_osa1.pdf
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_2013_Paananen_osa2.pdf
Niissä kerrotaan vain "...korvasimme luomuksi seuraavat tuotteet" ja sitten tulee listat tuotteista, jotka on vaihdettu luomuksi. Muuta ei kerrota. Kertomatta jää myös mitkä tavanomaiset raaka-aineet jätettiin korvaamatta. Myöskään raaka-ainemääriä ei kerrota ollenkaan.
Tavallinen lukija ainakin jää siihen mielikuvaan, että vaikkapa tavanomainen porkkana on vaihdettu luomuporkkanaksi eikä joksikin aivan muuksi luomutuotteeksi. Jos vaihto on tehty johonkin muuhun kuin vastaavaan luomutuotteeseen niin se kylllä olisi pitänyt kertoa selkeästi.
-
Ilmeisesti mitään varsinaista raporttia ei ole tai sitä ei ainakaan ole missään julkistettu.
Kun tämä kaikki "lysti" on kustannettu veronmaksajien rahoilla, niin tavalla tai toisella saamme kyllä raportin.
Itsellä tuli mielen kustannuksissa se vaiva, jonka luomuraaka-aineden haaliminen keittiölle on. Näissä tarinoissa se kuvataan melkein pelkkänä ilona?
Tietysti vois myös kysyä, mitä - nämä luomua näin lisäävät - ko. keittioiden työntekijat katsovat tällä saavuttavansa? Vaivan jälkeen.
(Heidät on yleensä varmaan asiassa ainakin alussa vahvasti "motivoitu", mutta se lienee huono lähtökohta yrittää etsiä ihan objektiivista arviota? Osa otoksesta konkurssien tai muun liikkeen lopettamisen jälkeen? Luultasti tässä olisi aka herkullinen aihe nuorelle sosiologille, osallistuvana tutkijana - mutts tieteellisen objektiivuutensa säilyttävänä.)
***
Tuosssa kalvosarjassa kerrottiin, että luomuvihannespakasteet olivat edulliisempia kuin tavanomaisetl lihatuotteet. Kuka meni ihan pyllylleen hämmästyksestä? Hankinnoista vastaavistakaan, ja erityisesti heistä?
Missä määrin nämä teoreetikot yksinketraisesti halveksivat ja aliarvioivat (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) käytännön työtä tekevien kokemusta, ammatititaitoa ja - järkeä.
-
Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) ja kumppanit epäonnistuivat juuri äsken Mikkelin valtuustossa:
27.01.201421:25:
Mikkelin kouluruoka ei muutu luomuksi
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/mikkelin-kouluruoka-ei-muutu-luomuksi-97481
Kaupunginhallituksen mukaan mikkeliläisten koululaisten ruoka on virallisten ravitsemussuositusten mukaista ja riittävän laadukasta sekä hyvää ja sitä on myös riittävästi.
Valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) muistutti, että lähialueelta ateriapalvelujen raaka-aineista tulee vain 12 prosenttia. Hän vaati tason nostamista 25 prosenttiin seuraavalla hankintakierroksella.
Pirjo Siiskonen (kesk.) esitti omalla ponnellaan, että lähiraaka-aineen tulisi lisäksi olla luomua. Luomua vaati myös Keijo Siitari (kesk.).
Anne Korhola (ps.) puolestaan esitti, että yläkoulussa ja lukiossa pitkien koulupäivien vuoksi koululaisilla pitää olla mahdollisuus ostaa terveellisiä välipaloja.
Keskustelu lähiraaka-aineista ja luomusta oli maanantain valtuustossa monipolveinen. Lähiruokaa ja luomua vaatineista Heinänen on hallikauppias, Siiskonen luomuinstituutin johtaja ja Siitari taustaltaan luomutuottaja. Loppujen lopuksi valtuusto ei hyväksynytkään ponsia, vaanne kaatuivat selkein numeroin.
Enemmistö koostui lähinnä kokoomuksen ja SDP:n valtuutetuista, joiden perusteluna oli muun muassa se, että lähiruokaa ja luomua korostetaan jo kaupungin strategiassa ja että luomu merkitsisi kustannusten nousua.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Osmo Ukkonen (sd.) sanoi, ettei hän vastusta lähiruokaa eikä luomua, mutta kustannusten nousua ei voi hyväksyä.
Veli Liikanen (vihr.) kannatti myös lähiraaka-aineita, mutta tähdensi, että lisärahoituksen osoittaminen esimerkiksi luomuun ei saa heikentää perustehtävän eli opetuksen resursseja.
Budjettinäkökulmaa keskusteluun tuonut kaupunginjohtaja Kimmo Mikander sanoi, että kouluruoan laadusta ei tingitä, mutta taloudellisia mahdollisuuksia siirtyä kokonaan luomuun ei ole. Mikanderin mukaan kyse on myös toimitusvarmuudesta.
Näin siis Luomuinstituutin kotikaupungissa Mikkelissä.
-
Vaikka aivan suoraviivaista taloudellista intressiä ei olekaan osoitettavissa - niin oikeastaan, moraalisesti, Pirjo Siiskosen olisi pitänyt jäävätä itsensä asian käsittelyssä!
Ja tämän Siitarin sitäkin selvemmin, vaikka hänellä juuri ei olisikaan ollut tarjousta kunnalle sisällä.
Tuli mieleen, että pitäisikö näiden ehdotusten kohdalla lehtimiesten (ja meidän) enemmänkin seurata vanhaa raadollista "follow the money" -ohjetta? Tosin luomun kohdalla ideologisia siteitä ja kaveruussuhteita luultavasti on vaikea asiasta erottaa.
-
Osaa Helsingin sosiaalivirasto ruoassa säästääkin:
www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/277420-kaupunki-repii-saastot-kuntoutujien-ruuasta
-
Rankoista luomun pakkosyöttöpyrkimyksistä huolimatta laitoskeittiöissä luomun käyttö kasvaa hyvin hitaasti.
http://proluomu.fi/horeca-arvoketjutyoryhman-kokous-21-1-2014/
Myynnin kasvu on ollut tasaista mutta pientä tukuissa, julkisella puolella ja muissa lounasravintoloissa. Hotelleissa luomua käytetään jonkin verran esim. aamiaisella, mutta ketjuravintoloissa luomun tarjonta vähäistä.
Anu Arolaakso EkoCentriasta esitteli Taloustutkimuksen tekemän Suurkeittiötutkimuksen 2013 tuloksia. Niiden mukaan luomutuotteiden päivittäinen käyttö ammattikeittiöissä laski hieman edellisvuodesta.
-
Radio Suomessa esitettiin äsken mielenkiintoinen idea juontajien välisessä keskustelussa päiväkotien ruokailusta, mm. Helsingissä. Keskustelu lähti liikkeelle tietysti tästä tuoreesta uutisesta:
Päiväkotilasten ruoka maksaa Helsingissä satoja euroja enemmän kuin Turussa (http://yle.fi/uutiset/paivakotilasten_ruoka_maksaa_helsingissa_satoja_euroja_enemman_kuin_turussa/7126475)
Eroja ei ole tarkasti tutkittu, mutta niitä selitetään esimerkiksi sillä, kuinka paljon kaupungissa käytetään luomuruokaa.
Toinen naisjuontajista kertoi tarinan, jossa jostain päiväkodista kimmokkeen saaneena hänen kampaajansa perhe oli siirtynyt kotonakin kokonaan luomuun, ja lapset olivat olleet terveempiä. Ja parantuneen terveyden kautta oli saatu vastinetta luomun korkeammille hinnoille, se ei oikeastaan tullutkaan kalliiksi jne.
Toinen juontajista ilmoitti, ettei hän "tuota purematta niele", ennenkuin asiasta on kunnon tutkimuksia, ja esitti sitten ehdotuksensa:
miksi tarjota Helsingissä kaikille lapsille tuollaiset turhanaikaiset 14% luomuruokaa, kun voitaisiin syöttää 14% osalle 100% luomua? Silloin olisi mitä vertailla!
-
TV1:n aamutv:ssä Helsingin päiväkotiruokailun edustaja sanoi tuosta 14 prosentin osuudesta, että siinä käytetään halvimpia luomuraaka-aineita.
Siis jos siirryttäisiin 100 prosenttiseen luomuun edes osalle, niin jouduttaisiin käyttämään myös hyvin kalliita luomuraaka-aineita jotta koko 100 %:iin saataisiin myös muuta kuin sitä kaikkein halvinta jauhoa. Tai sitten kaikki ruoka olisi tuota jauhoa sille 14 %:n lapsiosuudelle. Menisikö se kaikki kurkusta alas? Lapset tekisivät kapinan.
-
Totta kyllä, mutta tämän vertailun kannalta tuossa oli ideaa ... :)
Nythän vertailuun ei ole mitään mahdollisuuksia, ei edes toisen kaupungin päiväkotiin. Luomupuurossa kun ei tavanomaisenakaan minun tietääkseni ole löydettävissä yhtään vaikkapa torjunta-ainejäämiä.
-
Keskustelu päiväkotiruuan hinnasta jatkuu ja tällä kertaa Lahdessa:
Tämän verran maksaa päiväkotilapsen ruokailu Lahdessa (http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/03/14/taman-verran-maksaa-paivakotilapsen-ruokailu-lahdessa?ref=paijat_hame-section-teaser-latestCurrent-teaserCategoryMain)
Tuulia Pellin mukaan Helsinki pyrkii tarjoamaan päiväkotilapsille koko ajan enemmän luomuruokaa. Lahdessa painopiste on lähiruoassa.
- Lähiruoka on meillä luomua isompi tavoite. Sopimuksia on paikallisten tuottajien kanssa. Esimerkiksi leipää, perunaa ja marjoja tulee päiväkotien pöytään lähiseudulta.
Joskohan tästä tulee suurempikin trendi, niin mikä mahtaa olla Luomuliiton vastaus siihen, että luomu ei olekaan enää kaupunkien ykkösprioriteetti?
Kun lumipallo lähtee liikkeelle, niin...
-
Asiantuntija Päivi Rönni Pro Luomu ry:stä kertoi Pro Agrian tilaisuudessa viime vuonna:
http://www.koneagria.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=131&cntnt01origid=48&cntnt01returnid=48
http://www.koneagria.fi/uploads/Seminaarit%202013/Koneagria121013.pdf
Julkisissa ruokapalveluissa luomun osuus on noin 5 % (kiloina). Eniten luomua tarjoillaan päiväkodeissa (10 %).
Nuo tiedot koskevat ilmeisesti vuotta 2012.
-
Tuulia Pellin mukaan Helsinki pyrkii tarjoamaan päiväkotilapsille koko ajan enemmän luomuruokaa. Lahdessa painopiste on lähiruoassa.
- Lähiruoka on meillä luomua isompi tavoite. Sopimuksia on paikallisten tuottajien kanssa. Esimerkiksi leipää, perunaa ja marjoja tulee päiväkotien pöytään lähiseudulta.
Joskohan tästä tulee suurempikin trendi, niin mikä mahtaa olla Luomuliiton vastaus siihen, että luomu ei olekaan enää kaupunkien ykkösprioriteetti?
Kun lumipallo lähtee liikkeelle, niin...
Olisiko "ajan merkkejä" sekin, että nyt Kiuruveden kunnan ravitsemispäällikkö Helena Juntunen palkittiin kunniamaininnalla (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruuan-kulttuuripalkinto-journalismille-ja-kuntakeittiolle) tällaisin perustein:
Kiuruvedellä ravitsemispäällikkönä mittavan työuran tehneen Helena Juntusen ansiosta kaupungin koululaiset ovat saaneet nauttia kouluissaan oman paikkakunnan lähiruokaa jo 2000-luvun alusta, raati kiitti.
Juntusen aloitteesta Kiuruvedellä aloitettiin pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tuotekehitysyhteistyö alueen pientuottajien kanssa. Raati toteaa hänen toimineen suurella sydämellä ja visionäärisesti koko Kiuruveden alueen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen puolesta.
Ja luomua ei mainita lainkaan! Kuitenkin kyse on kunnasta, joka kuitenkin on julistanut olevansa "Luomu-Suomen pääkaupunki"! (http://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Tietoa-Kiuruvedesta/Vaakuna-ja-tunnukset)
Eli olisiko tämä "lähiruoka" nyt täysin ohittamassa luomun? Tosin, tietysti, toisessa keskustelussa olemme jo kosketelleet sitä, miten se idea on yhtä idiioottimainen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg3334#msg3334). Mutta ilmeisesti lopulta helpommin kunnan [adjektiivi poistettu] päättäjille myytävissä.
-
Sirpa Pietikäinen taitaa olla innokkain luomun pakkosyöttäjä suomalaisista mepeistä, oikein Euroopan parlamentin ruokaryhmän puheenjohtaja.
http://proluomu.fi/pietikainen-luonnonmukaista-ruokaa-julkisilla-hankinnoilla/
Euroopan parlamentin ruokaryhmän puheenjohtajana olen kuluneella parlamenttikaudella toiminut aktiivisesti ruokapolitiikan edistämiseksi esimerkiksi julkisten hankintojen direktiivin uudistuksessa sekä elintarvikemerkintöjä koskevassa keskustelussa. Yksi kauden kohokohtia oli myös emännöimäni tilaisuus luomutuotannon strategisesta merkityksestä Euroopan ruuantuotannossa.
...
Euroopan parlamentin vuoden alussa hyväksymä julkisten hankintojen direktiivi antaa tätä tavoitetta varten lisää välineitä. Pelkällä hinnalla kilpailuttamisen sijaan jatkossa on korostettava kokonaistaloudellista vaikutusta, eli tuotteen tai palvelun laatu on otettava paremmin huomioon. Tämän lisäksi uusi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden asettaa kilpailutuskriteereiksi esimerkiksi luomutuotannon, tuotteen ympäristöystävällisyyden tai sosiaalisen työllistämisen.
Luomutuotanto tarjoaakin ratkaisut kaikkiin mainitsemiini hyvän ruuan kriteereihin. Pitkien ja läpinäkymättömien tuotantoketjujen, kuljetusmatkojen ja kemikalisoitumisen ongelmat puuttuvat luomutuotteista. Usein on tosin kritisoitu, että luomu tulee kalliiksi, mutta EkoCentrian ja ProLuomun tuore selvitys osoittaa, ettei siirtyminen luomun käyttöön ammattikeittiössä nosta merkittävästi ruuan hintaa, kunhan siirtymä tehdään pikku hiljaa ja hallitusti.
-
Sirpa Piietikänen näyttää yhtälailla kuin Tarja Cronbergkin uskovan luomukotitaloustieteen voittoon kansantaloustieteestä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195) sitä osoittae sekä jo tuossa lainattu kohta, että sen jatko:
Toinen tapa hallita luomuruuan korkeampia kustannuksia on ruokalistan vaihtelu. Luomupossuaterian hintaa voi tasapainottaa tarjoamalla välipäivinä halvemmista sesonkituotteista – kuten juureksista – valmistettuja aterioita.
(Jos tällaiset edustajat sitten tekevät päätöksiä EU:n taloudesta muutenkin ... ei, tämä kuuluu toiseen keskusteluun!)
Sitten:
Yksi kauden kohokohtia oli myös emännöimäni tilaisuus luomutuotannon strategisesta merkityksestä Euroopan ruuantuotannossa.
Mikähän tuli tuon tilaisuuden tulokseksi? Mikä olisi luomun "strateginen merkitys"? Se ei varmaankaan ko. tilaisuudessa ollut se ilmeinen, että Euroopan ruokaomavaraisuus siten entisestään vähenee (tukikustannusten pysyessä vähintään ennallaan), ei, vaan luultavasti yhteinen päätös siitä, että lisätään (kaikissa maissa) luomua laitosruokailussa pitkällä tähtäimellä ja hissukseen - näin kohonneita kustannuksia eivät veronmaksajat huomaa!
-
Tämä Jaakko Heinimäki on asiasta omaa mieltään ...
Katsomusneutraali kouluruokailu (http://blogit.ts.fi/ristiveto/2014/03/24/katsomusneutraali-kouluruokailu/)
... mutta toisaalta myöntää tai tuo esiin, mistä myös luomussa on kyse:
Syömiseen ja ruokaan liittyy aika paljon katsomuksellisia ja vakaumuksiin liittyviä pointseja, kaikkia halal- ja luomu- ja vegaanijuttuja.
-
Tämä on EU:n uusimmasta luomutoimintasuunnitelmasta (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/european-action-plan/index_en.htm) (ei vielä suomennettu), oikein turbobyrokratiaksi sanottu ...
Information targeted towards young consumers and children can also be an important tool to increase awareness and confidence in the organic production scheme. In that sense national initiatives under the school fruit and vegetable and school milk schemes permit to support information activities in the schools on the characteristics of organic production method, under the educational aspect of the scheme. The review of the CAP school schemes provides for an opportunity to reinforce the link with the organic production by encouraging the sourcing of organic products and the integration of organic-related topics under the supporting educational measures.
... eli ihan helpolla suomella kerrottuna, mihin EU tuossa jäsenvaltioitaan kehottaa:
tarjotkaa lapsille kouluissa luomuruokaa ja liittäkää siihen luomupropaganda, kasvattakaa heistä luomu-uskovaisia.
-
Portaat luomuun-ohjelman uutisen pohjalta leikin ajatuksella:
Lama on lopettanut luomun käytön kunnissa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=335)
-
Ja hyvin odotettavasti sitten myös Korkeasaari (http://www.vihreaagentti.fi/tiedote-04-2012.html) littyy tähän luomun tyrkyttäjien joukkoon.
Eikä heillä tule mieleen, mitä tämä merkitsee sen vapaan luonnon kannalta, jota Korkeasaari muutoin esittelee.
Tulos on kauheampi kuin osasin kuvitella. Paitsi, että ko. ravintola tarjoilee luomua, sen seinillä on koristeena "lakanat", joissa isoin kirjaimin ja tietysti kritiikittömästi ylistetään luomun hyvyyttä.
Kun ko. ravintolalla luonnollisista syistä on paljon lapsiasiakkaita, se tehokkaasti näin noudattaa em. EU:n luomuun kasvatuksen ohjeita, vaikkei kouluruokala olekaan.
Siitä sitten voi jatkaa matkaansa Kissalaaksoon, jossa ensimmäisenä tulee Aasian leijona: sukupuuton partaalla, elinalue luonnossa äärimmäisen pieni ...
___________
Tuo ravintola Pukki on käytännössä Korkeasaaressa monopoliasemassa. Yritin eilen valita annokseni luomua välttäen: lihapullat. Jos nyt kuitenkin tuli luomua syötyä - niin onneksi annos oli äärimmäisen pieni!
-
Ohimennen otin Helsingin poliisilta selvää, että mielenosoitus Korkeasaaressa *) on mahdollinen (se on julkinen paikka), mutta edellyttäisi kuitenkin eräänlaista lupaa, mm. tarkemman paikan suhteen, alueen haltijalta (eli kaupungilta). Yhteystiedot on, jos asiassa katsotaan olevan syytä edetä. Mielenosoitus paikan päällä voisi olla ... mutta toisaalta voisi olla sekin, että asiasta saisi kirjoituksen/viestin jonnekin hyvään mediaan? Näiden kahden yhdistäminen? (Parasta olisi tietysti, jos saisin siellä turpiini, ja se saataisiin videolle! Ja iltauutisiin! ;D)
________
*) jossa on tietysti se haittapuoli, että mielenosoittajatkin joutuisivat maksamaan sisäänpääsymaksun. Mutta toisaalta tietysti mielenosoittajat olisivat luonnon ystäviä, ja myös ymmärtäisivät Korkeasaaren muutoin arvokkaan työn merkityksen (mm. Przewalskinhevonen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Przewalskinhevonen)).
-
Tänään Ilta-Sanomat koko aukeman kouluruokajutussaan otsikoi pikkuartikkelin näin:
"Suomen paras kouluruokala tarjoaa luomua ja lähiruokaa"
Söderkullan koulu, euron ateriahintaan!
Mutta kurkistetaanpa artikkelin sisälle:
"- Ruoat valmistetaan alusta asti omassa keittiössä. Meillä on hyvät raaka-aineet. Vähän lähiruokaa ja luomutuotteitakin, kertoo ravitsemusesimies Christina Lönnholm." (lihav. HJ)
***
Toisesta pikkuartikkelista sitten selviää, että kalleimpia raaka-aineita on jo [kaikkialla] karsittu, ja:
"Säästövaraa ei ole yhtään enempää, yleisin viesti kuuluu."
-
Ruotsin Miljöpartiet (Vihreät) on juuri vaatinut kokouksessaan, että 50 % laitosruoasta pitäisi olla luomua vuoteen 2020 mennessä.
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/romson-fokusera-pa-konkret-politik_3617078.svd
Ombuden på kongressen i Göteborg inledde dagen med att rösta igenom att sträva efter minst 50 procent ekologisk mat i de offentliga köken till 2020.
Ruotsissa suuri osa (kuinka suuri?) luomun kulutuksesta kustannetaan verovaroin.
-
City-lehden blogisti kertoi yllättyneensä luomuruoasta iloisesti:
Korkeasaari - ihan luomuna (http://www.google.com/url?q=http://www.city.fi/blogit/viiskulma/korkeasaari%2Bihan%2Bluomuna/127505&sa=U&ei=GTPCU92yJIXnywOG_oKwBA&ved=0CBMQFjAD&usg=AFQjCNFx_mxwQtaH0HgMpLW925b1Oaxc2w)
Kun minä en sitä tehnyt, niin kommentoin tuota blogia, noilla edellä esitetyillä argumenteilla.
PS klo 14: Siinä olisi tietysti oma urakkansa, mutta mielenkiintoista olisi tehdä laskelma - meidän tavallamme - ko. ravintola Pukin ekologisesta jalanjäljestä, eli paljonko se syö maata luomuna, ja paljonko se söisi tavanomaisena. Voisikohan pyytää/vaatia, että Helsingin kaupunki tekisi tällaisen selvityksen?
-
Vastaavalla tavalla kuin Korkeasaaren kohdalla (http://luomuailmanmuuta.fi/korkeasaari-tarjoaa-luomua-ja-reilua/), jossa linkissä tämä myyntipuhe on suorastaan pöyristyttävä (vrt. edellä) ..
Korkeasaaren ravintoloita ja kahviloita pyörittävän Vihreä Agentti Oy:n toimitusjohtaja Markku Ahtola kertoo, että heihin luomussa vetoaa erityisesti tuotantoeläinten hyvinvointi – kuten eläintarhassa hyvin sopiikin.
... niin nyt on päätetty, että myös uusi Helsingin turistikohde, eli Lonna, annetaan luomuväelle:
Ravintolan Lonna esittely (http://www.tableonline.fi/ravintolat/helsinki/lonna/restaurant_presentation/281)
Lonnassa suositaan laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ja luomua.
(lihav. HJ)
Eikö ravintolassa kuin ravintolassa pitäisi olla - lakisääteisenä jopa - myös luomuton vaihtoehto? Ainakin tällaisissa paikoissa? Ja tietysti myös kouluissa jne.
-
Löysin netistä tällaisen Porin Seudun Steinerkoulun viikon ruokalistan (http://www.porinsteinerkoulu.fi/muutoiminta/45).
Kun asia tiettävästi on heille ideologisesti tärkeä, miksi vain osa oli luomua, kerrotaan "luomua 50%", "luomua 20%", jopa vain "luomua 10%"?
Mainitut ruokalajit olisivat nähdäkseni tehtävissä Suomessakin 100% luomuna. Ettei vain kyseisenkin koulun emännälle olisi tullut raaka-aineiden hintataso ikävästi pyrkimysten tielle?
-
Kun nyt ollaan tässä tilanteessa ...
Helsingin sote-budjetti ylittyy kymmenellä miljoonalla – satoja virkapaikkoja jätetään täyttämättä (http://yle.fi/uutiset/helsingin_sote-budjetti_ylittyy_kymmenella_miljoonalla__satoja_virkapaikkoja_jatetaan_tayttamatta/7494468?origin=rss)
niin ... no, arvaatte varmasti, mitä aioin sanoa! :)
(Puoli miljoonaa euroa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=312) on jo aika monta työpaikkaa ...)
-
Siltä se nyt näyttää, että myös luomuväki nyt aikoo käyttää tätä Reilun kaupan jippoa saadaakseen tyyriimmän tavaransa kunnille myytyä:
Kestävät ruokakaupungit uusi haaste ruokastrategioihin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/kestavat-ruokakaupungit-uusi-haaste-ruokastrategioihin)
Britanniassa kaupungit ja alueet voivat hakea kestävän ruokakaupungin arvonimeä, kun niiden julkiset ruokahankinnat ja hyvinvointipalvelut täyttävät tietyt kriteerit. Reilun kaupan kaupunkeja meillä jo on, tulevatko kestävät ruokakaupungit myös Suomeen.
"Kestävyyttä" vastaanhan ei kukaan voi olla, eihän? Mutta tästähän siinä on kysymys (lihav. HJ):
Britannian luomusertifiointijärjestö Soil Association on kehittänyt yhdessä julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden kanssa Sustainable Food Cities Network –aloitteen, jossa julkisen ruuan ja ruokapolitiikan suunnaksi otetaan kestävä hankinta ja ruokapalveluiden toteutus.
Se tarkennus tuohon pitää tehdä, että Soil Assciation ei ole ainoastaan "luomusertifiointijärjestö" vaan yleinen luomujärjestö, vastaten meiilä Luomuliittoa (plus ehkä Pro Luomua, ehkäpä jopa Luomuinstituuttia - ja osaa Eviraa, joka meillä hoitaa tuon sertifioinnin).
Kun Britanniassa tasaisesti jatkuvaksi ja jopa räjähdyksenomaiseksii uskottu luomun vähittäismyynnin kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun, jotain oli keksittävä. (Samasta taitaa nyt olla kyse Suomessakin ...)
(Sinänsä Ruokatiedolta tyylikästä, että se näin tuo reilusti - vaikkakin siis hiukan epätarkasti - esille aloitteen taustan.)
Tämä jippo valitettavasti jossain määrin luultavasti toimii, kuten näemme Reilusta kaupasta. Tällaisilla erilaisilla kilpailuilla tai kilpailun tapaisilla on Suomessakin aina saatu kaikenlaista kaupaksi.
-
Näin sitä sitten tehdään, kun kerran näin on päätetty. YLEn uutisesta:
Eettinen ruoka on haluttua, mutta hinnat ja saatavuus estävät käyttöä (http://yle.fi/uutiset/eettinen_ruoka_on_haluttua_mutta_hinnat_ja_saatavuus_estavat_kayttoa/7768547)
Vuonna 2009 luomuostoja oli vain reilun kolmen tuhannen euron edestä. Vuonna 2014 Palmia osti luomua lähes miljoonalla eurolla.
Ja silti:
Viidenkymmenen prosentin luomutavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen ja paljon.
Tämä kaikki siitä huolimatta (tai sen takia), että on näin (joka varmasti tiedettiin etukäteen):
Palmiassa päiväkotien luomuhankinnat tulevat jopa 76 prosenttia kalliimmiksi kuin vastaavat tavalliset vaihtoehdot.
Vaikka:
– Näin on, vaikka käytämme lähinnä halpoja viljatuotteita. Kun mennään kasviksiin, maitotuottesiin ja lihaan, kustannukset nousevat vielä huomattavasti, Johansson kertoo.
Mutta nyt Luomulakko on sanonut asian niin, ettei siihen ole paljon lisättävää, siispä linkkaamme sinne:
Luomua, maksoi mitä maksoi (http://luomulakko.blogspot.fi/2015/01/luomua-maksoi-mita-maksoi.html)
-
Hesari kertoi tänään tällaisestä epäselvyydestä:
Helsinkiläinen steinerkoulu perii ministeriön mukaan luultavasti laittomia lukukausimaksuja (http://www.hs.fi/kaupunki/a1423282127673)
Mihinkä tuo ylimääräinen lukukausimaksu mm. sitten käytetään (lihav. HJ):
"Oppilasmaksujen avulla koulu voi tarjota omassa keittiössä alusta loppuun valmistettua laadukasta luomuruokaa ja oppilaamme saavat työskennellä korkeatasoisilla ja luonnonmukaisilla materiaaleilla."
-
Mitähän tämä HYY Ravintoloiden toimitusjohtaja Arja Kosonen tässä haluaa ehdottaa? Tässä johdantosivulla (http://yhtyma.hyy.fi/ajankohtaista/uutiset/arja-kosonen-hyy-ravintoloiden-blogissa-asiakas-kertoo-kuuleeko-paattaja/) viesti on:
Sekä henkilöstö- että opiskelijalounastajien näkemys on se, että jos tarjolla olisi esimerkiksi laajempi valikoima luomu- ja lähituottajien tuotteita, niistä oltaisiin valmiita maksamaan enemmän.
Kun sittten sukeltaa siinä suositeltuun blogiin (http://www.hyyravintolat.fi/asiakas-kertoo-kuuleeko-paattaja/), niin siellä on voivottelua:
Ateriatukijärjestelmä – kaksiteräinen veitsi
Meillä on valtakunnallisesti loistava korkeakouluopiskelijoiden ateriatukijärjestelmä. Valitettavasti tällä hetkellä sen kehittäminen ei tunnu mahtuvan etujärjestöjen eikä poliitikkojen asialistalle.
Järjestelmän tavoitteena on alusta pitäen ollut se, että opiskelija-aterian tulisi vastata henkilöstöruokailussa yleisesti edellytettävää tasoa. Tästä tavoitteesta kiinni pitäminen alkaa olla yhä vaikeampaa. Viimeksi opiskelijalounaan hintaa on korotettu yli kolme vuotta sitten. Tällaisella toiminnalla pidetään kyllä onnistuneesti esimerkiksi luomu- ja lähiruoka mahdollisimman kaukana opiskelijan lautaselta.
(kursivointi HJ)
Kysyttiinkö siis vääriltä henkilöiltä? Eli oikea kysymys oikealta "henkilöltä" olisi ollut:
- Haluatko, veronmaksaja, maksaa vähän enemmän siitä, että HYY:n opiskelijat saavat lounaallaan luomu- ja lähiruokaa?
Eikö HYY:llä tässä järjestelmässä ole lupaa hinnoitella luomuversioitaan kalliimmiksi? Siten, että tuki ateriaa kohti pysyisi kuitenkin samana? Ilmeisesti ei.
-
Taitaa tässäkin tiedottamisessa (http://proluomu.fi/luomua-hitaasti-mutta-varmasti-ammattikeittioihin/) olla tuttu luomutyyli. Minusta tämä ...
Vähintään viikoittain luomua käytti enemmän kuin joka neljäs ammattikeittiö, mikä on samaa tasoa kuin kahtena edellisvuonna. Sen sijaan luomua päivittäin käyttävien osuus on ollut laskusuunnassa. Viime vuonna noin joka kymmenes ammattikeittiö valmisti päivittäin ruokaa jostain luomuraaka-aineesta. Se on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
... tarkoittaa sitä, että luomun käyttö ammattikeittiöissä on ollut laskussa, ja aika reippaastikin. Mutta näin vaan uutinen jatkaa, tulkinnoin ja selityksin:
– Luomua käyttävien ammattikeittiöiden määrä kasvaa koko ajan. Luomutuotteiden saatavuus ei kasva samassa suhteessa, mikä vaikuttaa siihen, että päivittäin luomua käyttävien määrä vähenee: luomua ei tällä hetkellä yksinkertaisesi ole kaikkien halukkaiden saatavilla.
-
Em. selvitysten raportteja ei netistä löydy, mutta täältä löytyvät vanhemmat (2012 ja 2013) tiedotteet:
Luomun tilanne ammattikeittiöissä 2013 (http://www.portaatluomuun.fi/luomun_kaytto_nyt)
Vuonna 2013 tilanne oli tiedotteen mukaan aika lailla samanlainen kuin 2014:
Portaat luomuun-ohjelma selvitti helmi-maaliskuussa 2014 kuntien luomuhankintoja ja luomutuotteiden käyttöä toisena vuonna peräkkäin. Portaat luomuun -ohjelman mukaan luomua käyttävien keittiöiden määrä on vuoden aikana lisääntynyt, mutta selvityksestä kävi ilmi, että luomutuotteiden käyttötiheys on vähentynyt. Päivittäinen luomun käyttö on monissa keittiöissä harventunut viikoittaiseksi tai kuukausittaiseksi
(lihav. HJ)
Käyttö on siis vähenemässä jo aivan trendinomaisesti. Niinpä Pro Luomun uutisen otsikoinnin optimismi tuskin on oikeutettua:
Luomua hitaasti mutta varmasti ammattikeittiöihin
Tämä on sitten jo kikkailua, todistelua hävityssä asiassa:
Kaikkien luomuraaka-aineiden käyttö ammattikeittiöissä on kuitenkin kasvamaan päin, kun tarkastellaan myös harvemmin kuin viikoittain luomua käyttävien joukkoa.
Kuuden prosenttiyksikön poistuma päivittäisistä käyttäjistä ei ole helposti korvattavissa noilla satunnaiskäyttäjillä.
Jos oletetaan käytön "kerta-annos" samaksi, "joka päivä" viideksi päiväksi viikossa, ja tuo "harvemmin kuin viikoittain" (ystävällisesti) joka toiseksi viikoksi, poistuma yhden suurkäyttäjän osalta olisi (52 * 5) 260 annosta, lisäys tuollaisen pienkäyttäjän osalta (52/2) 26 annosta, eli vasta 10 pienkäyttäjää korvaisi yhden suurkäyttäjän poistuman.
Eli tuon laskelman *) mukaan vasta, jos pienkäyttäjien määrä olisi lisääntynyt yli 60 prosenttiyksikköä, voitaisiin (yhteensä) väittää, että "luomuraaka-aineiden käyttö ammattikeittiöissä on kuitenkin kasvamaan päin"? **)
Samanlaista selittelyä on siten tämäkin vetoaminen saatavuuteen ...
Luomutuotteiden saatavuus ei kasva samassa suhteessa, mikä vaikuttaa siihen, että päivittäin luomua käyttävien määrä vähenee: luomua ei tällä hetkellä yksinkertaisesi ole kaikkien halukkaiden saatavilla.
... jos luomuviljelyn pinta-ala (ja myös tuotannon määrä) on samana aikana kasvanut: miten ihmeessä luomua oli saatavilla pari vuotta sitten, jos sitä ei ole nyt? Kun tuo satunnaiskäyttäjien määräkään ei takuulla ole kasvanut tuollaisilla em. prosenteilla?
_________
*) kun meillä ei raportteja ole, emme voi tietää, mitä tutkimuksissa tarkoittaa "harvemmin kuin viikoittain" keskimäärin. Kerran vuodessa ("luomupäivänä") on tietysti sekin "harvemmin kuin viikoittain".
**) tuollainen lisäys ei tässä laskelmassani edes "mahtuisi" 100 prosenttiin, jota aika yleisesti (!) pidetään rajana: 75% käyttäjiä yhteensä ("vähintään joskus"), joista 25% vähintään viikoittain, jää 50%.
-
Tällainen yhteenveto (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/02/SK-tutkimus_2013_tuloksia.pdf) vanhemmista suurkeittiötutkimuksista kuitenkin löytyi (ja siis nimenomaan Pro Luomun sivuilta!).
Ja sen pohjalta voi selvästi sanoa, että tuo väite siitä, että harvemmin käyttävien keittiöiden lukumäärän kasvu olisi vaikuttanut luomun saatavuuteen, on täyttä roskaa.
Nimittäin sen sivulta 9 näemme, että vuonna 2012 ylipäänsä luomua käyttäviä suurkeittiöitä oli 64% kaikista. Jos siis 2014 niitä oli "lähes kolme neljästä" (so. melkein 75%), kasvua oli siis (kahdessa vuodessa) vain siinä 10 prosenttiyksikköä. Jos "harvemmin" käyttävien määrä oli noussut 37 prosentista noin 50 prosenttiin, siinäkin olisi kasvua vain 13 prosenttiyksikköä.
Vrt. edellinen puheenvuoroni ja sen laskelma/arvio. Nämä 10-13% "harvemmin kuin kerran viikossa" luomua käyttäneet keittiöt eivät ole voineet merkittävästi vaikuttaa luomuraaka-aineiden saatavuuteen, verrattuna tilanteeseen v. 2012. *)
***
Niinpä tuokin Pro Luomun 19.2.15 uutinen (http://proluomu.fi/luomua-hitaasti-mutta-varmasti-ammattikeittioihin/) liittyi siihen luomutiedotuksen pitkään perinteeseen, jossa halutaan vain kertoa luomun valtavasta tai ainakin koko ajan tapahtuvasta kasvusta. Koska ilmeisesti ajatellaan tämän mielikuvan mainostavan, myyvän luomua paremmin (myös päättäjien parissa).
_____________
*) on sitten ihan toinen asia, jos suomalaisten luomuraaka-aineiden saatavuudessa yleensä on ongelmia: valtavasta ylimääräisestä luomupeltoalasta huolimatta se on hyvin mahdollista. Hyvin luomuna tarjolla olevaa nurmea (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg4208#msg4208) kun eivät suurkeittiöt oikein pysty hyödyntämään ... ;)
-
Ja sehän se on, ehdoton hitti: luomupuuro. Täältä (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20111101/13207622289130) näin:
Hoivalaitoksissa ja päiväkodeissa tarjotaan [Turussa] luomuhiutaleista valmistettua aamupuuroa ja kouluissa luomuvarrasleipää.
Naantalissakin syödään luomupuuroa
Suurin ryhmä [koko maassa] on päiväkodit ja useimmin käytetty luomutuote on hiutaleet.
Ja kuten sanottu, tätä suosittelemme nyt Helsingillekin, kun valtuuston hyväksymää talousarviota ryhdytään toteuttamaan.
Näin se edelleen menee:
Kokemäen päiväkodeissa panostetaan luomuun (http://alueviesti.fi/2015/07/15/kokemaen-paivakodeissa-panostetaan-luomuun/)
Osana ohjelmaa päiväkodeissa aloitettiin keväällä luomupuurohiutaleiden käyttäminen.
Siihen kun ymmärtäisivät lopettaa eli rajoittua, ei se kunnan talouttakaan paljon heilauttaisi.
Toisaalta juuri tuo luomupuuro on sellainen asia, jossa nousee väistämättä esiin kysymys: mitä haittoja oli siis Kokemäellä ja sen päiväkodeissa havaittu tavanomaisessa puurossa? (Lähetinpä sen kysymyksen myös tuonne Alueviestiin.)
-
Kylläpä tässä jutussa oli argumentti keksitty:
”Säästöt haetaan työntekijöiden kustannuksella” – Espoo yhtiöitti catering-palvelunsa (http://demokraatti.fi/saastot-haetaan-tyontekijoiden-kustannuksella-espoo-yhtioitti-catering-palvelunsa/)
– Tehdystä päätöksestä eivät kärsi ainoastaan kaupungin työntekijät vaan myös esimerkiksi espoolaiset lapset, koululaiset ja vanhukset. Uusi yhtiö voi jatkossa päättää esimerkiksi ruuan laatuun vaikuttavista asioista.
Eloranta ottaa esimerkin: Vaikka kaupunki esittäisi toiveen esimerkiksi luomu- tai lähiruuan käyttämisestä ruokapalveluissa, ei uuden yhtiön ole tätä pyyntöä pakko noudattaa.
– Kumpi päättäjille on tärkeämpää – Espoon kaupungin asukkaiden hyvinvointi vai ulkopuolisen yhtiön voitot, Eloranta kysyy.
Sitä jopa aika tavallista tilannetta (ks. edellä), jossa luomun aiheuttamat lisäkustannukset paikataan henkilöstökuluja pienentämällä eli henkilöstöä vähentämällä, ei tämä ammattiyhdistysmies ota esille.
Puhumatta nyt siitä, paljonko sen puuron tarjoaminen luomuna tosiasiassa espoolaisten lasten tai vanhusten hyvinvointia lisää tai lisäisi.
Tämä vihreä valtuutettu oli kyllä luottavainen sen suhteen, että luomua jatkossakin tarjottaisiin ...
Valtuusto 17.8.2015 Espoo Cateringista In house -yhtiö (http://www.tiinaelo.fi/2015/08/17/espoo-cateringista-in-house-yhtio/)
Espoo Catering on pystynyt liikelaitoksena parantamaan merkittävästi tuottavuuttaan. Samalla se on pystynyt ansiokkaasti edistämään luomu- ja lähiruoan sekä Reilun kaupan tuotteiden käyttöä – niukoista resursseista huolimatta.
... niukoista resursseista huolimatta.
-
Näin tämä pyrkimys tuodaan näille festareillekin:
Tarjoilemme ympäristöystävällistä ruokaa (http://www.flowfestival.com/environment/tarjoilemme-ymparistoystavallista-ruokaa/)
Oikein ohjeistuksella varmistetaan, että luomua syötäisiin sielläkin. Tietysti - varmasti ihan vilpittömästi - sen luulon vallassa, että se olisi luonnolle hyväksi. Sehän tässä turhauttaakin, kun asiassa luomuväki on saanut niin viestinsä perille, että tietämättömät todella luulevat siinä toimivansa ansiokkaasti. (Lihan välttäminen on tietysti tuossa sitten toinen juttu. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0))
-
Legebergin kunta Ruotsissa lopettaa loppuvuodeksi luomuruoan ostot sen kalleuden vuoksi:
http://na.se/nyheter/lekeberg/1.3148487-ekologisk-mat-stoppas
"Att köpa in ekologiskt till måltidsverksamheten kostar 400 000 kronor mer jämfört med konventionell mat. Eftersom måltidsverksamheten i den senaste ekonomiska prognosrapporten ser ut att gå mot ett underskott på det dubbla beslutade kommunstyrelsen i tisdags att dra ner på ambitionsnivån.
– Matpriserna har stigit och just nu är svenskt kött hundra procent dyrare än utländskt kött."
-
Kuulemma HYY:n ravintoloilla on nyt tämä tapa (ruokalistasta eräänä torstaina):
"Kasvishernekeittoa luomuherneestä ja pannukakkua"
Ja sama koskee kuulemma myös tavallista hernekeittoa. Aina luomuherneestä. Ilman vaihtoehtoa. Ravintolaketjun johto näkee sitten tilastoista, että selvästikin vastasimme luomun kysyntään, kun sitä menee noin hyvin kaupaksi, raaka-aineostoista päätellen? Herne on luomuna myös vain vähän tavanomaista kalliimpaa, jolloin ravintola voi myydä tuon keiton tavanomaiseen hintaan. Lihaversionkin, jos vain herneet ovat luomua.
-
Mikkelin kaupungin osalta on sitten näin (vaikka kaupunki kaikenlaisen luomutoimeliaisuuden keskus onkin):
Mikkelin kaupungin ruokalistalla vain vähän luomua - pitäisikö olla enemmän? (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/mikkelin-kaupungin-ruokalistalla-vain-vahan-luomua-pitaisiko-olla-enemman-310349)
Ihan ymmärrettävistä, artikkelissa mainituista syistä.
Maakunnassa on tarjolla monipuolisesti luomutuotteita. Isoille keittiöille ne ovat kuitenkin liian kalliita.
– Esimerkiksi keskiviikon kouluruuan hinta oli selkeästi kalliimpi kuin tavallisen kouluruuan. Pelkästään raaka-ainekustannukset olivat noin kaksinkertaiset. Lisäksi sopivien luomutuotteiden hankinta teettää paljon enemmän työtä, , [ruoka- ja puhtauspalveluiden vt. palvelujohtaja Mia] Hassinen sanoo.
Hassisen mukaan raaka-aineet tarvitaan pitkälle esikäsiteltynä, ja luomutuotteissa sellaista tarjontaa on huonosti saatavilla.
– Luomutuottajien kohdalla myös kuljetuskustannukset tuottajalta keittiöön ovat usein liian isot.
Sen sijaan artikkeli ei onnistu perustelemaan sitä, miksi toisin pitäisi olla. Tällaistakin yritetään:
Tuoreet tutkimukset puoltavat luomua osana terveellistä ruokavaliota.
Mitkä tutkimukset? Leifert? Asiaa kysytty Luomuinstituutista?
-
Luomun suomenmestaruus Palmia -liikelaitokselle 02.10.2015
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/palmia/luomun-suomenmestaruus-palmia-liikelaitokselle
Palmia -liikelaitoksen päiväkotipalvelut on voittanut Luomu SM -kilpailun suurten julkisten ruokapalveluntuottajien sarjan. Helsingin kaupungin päiväkotiruokailun elintarvikehankinnoista 8,5 prosenttia on luomua.
Palmia -liikelaitoksen päiväkotikeittiöt ovat kuuluneet Portaat luomuun -ohjelmaan vuodesta 2013 lähtien, ja ovat nyt ohjelman tasolla kolme. Tasolle päästään, sillä päiväkodeissa tarjotaan säännöllisesti useita luomutuotteita, kuten puuroa, leipää, pastaa, jogurttia ja viiliä. Todellisuudessa luomun osuus lasten lautasella on vielä suurempi, noin 15 prosenttia, kun se lasketaan valmiista annoksista. Kaikkiaan helsinkiläisissä päiväkodeissa käytetään lähes 300 000 kiloa luomuelintarvikkeita vuosittain.
– Luomun lisääminen ruokalistoille ei ole kovin yksinkertaista, sillä tuotteiden saatavuus on haasteellisempaa, kun huomioidaan päivittäinen annosmäärä, joka on yli 20 000 annosta. Myös hinta on usein korkeampi. Olemme tehneet paljon työtä sekä ruokalistasuunnittelussa että hankinnoissa, jotta olemme saaneet luomutuotteiden osuuden tälle tasolle.
Luomun osuus elintarvikemyynnistä euroissa on 1,7%. Kuinkahan suuri osuus tuosta koostuu erilaisesta luomun pakkosyötöstä laitosruokailussa ja kuinka suuri osuus kuluttajien ihan omilla rahoillaan ostamasta luomusta? Luomumyynnin kasvusta viime vuosina on saattanut pääosa olla tulla nimenomaan pakkosyötön kautta. Kuluttajien tarkoituksellisti ihan omilla rahoillaan ostaman luomun määrä on saattanut jopa laskea.
Onkohan tuosta mitään laskemia saatavissa. Tai jos ei ole niin asiaa pitäisi tiedustella.
Palmian ravintoloissa esimerkiksi annokset, joissa on luomua, eivät maksa enempää kuin luomuttomat annokset. Luomun lisäkulut tulevat siis kaikkien ostajien maksettaviksi.
-
Erittäin hyvä huomio! Eli kysymys. Koska nyt olen yhdistyksessämme se "edusmies", niin äsken lähti tämä:
***
Pro Luomu ry
[M-R. Kottilan sp-osoitteella]
Olisimme tiedustelleet, onko tässä myynnin luvussa ja osuudessa ...
http://proluomu.fi/luomumarkkinoiden-kehitys-yha-plussalla/
... myöskin mukana luomumyynti joukkoruokailuun, julkisella ja yksityisellä puolella?
Jos on, paljonko sen osuus myynnistä on?
Ellei se ole tuossa luvussa, paljonko tuo joukkoruokailun myynti on?
Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
PS: Jos uutisessannekin kerrotaan, että ...
"Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut Suomen luomumarkkinoita koskevan tiedon kokoamista ja julkistamista."
... lienee tuo tieto julkista.
-
Palmian ravintoloissa esimerkiksi annokset, joissa on luomua, eivät maksa enempää kuin luomuttomat annokset. Luomun lisäkulut tulevat siis kaikkien ostajien maksettaviksi.
Tämä on sitten erikseen oma kysymyksensä (ja yhtä hyvä huomio kuin edellinenkin!). Yksi tapa luomua myydä on tuo em. mainittu HYY:n ravintoloiden tapa, jossa muuta vaihtoehtoa ei (hernekeitossa, siellä) ole. Mutta toinen on tietysti tuo: vaihtoehtojakin on, mutta hinta sama. Kun suurimmalla osalla asiakkaista ei ole voimakkaita mieipiteitä asiassa, voi valinnan siinä tiskillä sitten olettaa menevän "fifty-fifty".
Varmaan tieto tällaisista pikku nikseistä pikku hiljaa leviää tai vuotaa myös kilpailijoille tuossa luomun SM-kisassa, jota Portaat Luomuun on ryhtynyt järjestämään. >:(
-
Vastausta odotellessa, meillä on jo tuolla tieto, että Palmia osti luomua v. 2014 lähes miljoonalla eurolla (ks. edellä 30.01.15). Tämän vuoden määrärahoista ei kerrota, tässäkään:
Luomun suomenmestaruus Palmia -liikelaitokselle (http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/palmia/luomun-suomenmestaruus-palmia-liikelaitokselle?pd=v)
Kerrotaan kyllä ...
Osansa kunniasta ansaitsevat siis myös varhaiskasvatus- ja opetusvirasto sekä kaupunkimme päättäjät, jotka ovat myöntäneet tilaajavirastoille lisärahoitusta luomuruokaa varten, Johansson kiittelee.
(lihav. HJ)
... mutta ei kerrota, kuinka paljon. Eli paljonko tämä maksoi:
Tasolle päästään, sillä päiväkodeissa tarjotaan säännöllisesti useita luomutuotteita, kuten puuroa, leipää, pastaa, jogurttia ja viiliä. Todellisuudessa luomun osuus lasten lautasella on vielä suurempi, noin 15 prosenttia, kun se lasketaan valmiista annoksista. Kaikkiaan helsinkiläisissä päiväkodeissa käytetään lähes 300 000 kiloa luomuelintarvikkeita vuosittain.
Erikseen on tietysti kysymys, mitä tuolla kuvitellaan saavutettavan. Ja mitä saavutetaan. Joillekin tietysti näin ollaan mieliksi:
Luomun käyttöön kannustavat lasten vanhempien toiveiden lisäksi kaupungin linjaukset, joista tärkein on ruokakulttuuristrategia.
-
Mikkelin kaupungin ruokalistalla vain vähän luomua - pitäisikö olla enemmän? (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/mikkelin-kaupungin-ruokalistalla-vain-vahan-luomua-pitaisiko-olla-enemman-310349)
[...]
Tuoreet tutkimukset puoltavat luomua osana terveellistä ruokavaliota.
Mitkä tutkimukset? Leifert? Asiaa kysytty Luomuinstituutista?
Kyllä näin täytynee olla, tästä saa niin vahvan vihjeen, että se on melkein todiste:
Tutkitusti luomussa antioksidanttipitoisuudet ovat isommat ja torjunta-ainejäämiä on vähemmän, kertoo viestintäsuunnittelija Heli Peltola Luomuinstituutista.
Nuo antioksidanttipitoisuudet olivat juuri Leifertin ym. keppihevonen. Niinpä laitoin sinne keskusteluun - vaikka sitä nyt tuskin kovin paljon luetaan - tämän:
Tieteen eli tutkimuksen viimeinen sana kyllä on, ettei luomuruoan syömisellä saavuteta mitään osoitettavissa olevaa terveydellistä etua. Paradoksaalisesti tämä koskee myös Leifertin ym. tutkimusta, vaikka siitä toisin väitettiin. Sen löytämät luomuruoan erityispiirteet olivat täysin epäolennaisia terveellisyyden kannalta. Niinpä Mikkelin kaupungillakaan ei ole mitään syytä maksaa raaka-ainehankinnoistaan ym. sen takia enemmän.
-
Vastausta ei tarvinnut odotellakaan. Marja-Riitta Kottila oli ystävällisesti vastannut, jo aamutuimaan:
Hei, tuossa luvussa joukkoruokailua ei ole mukana. Lähetän tämän viesti EkoCentriaan Anu Arolaaksolle, joka osaa varmaan antaa tästä parhaimman arvion!
Arolaaksolla lienee sitten arvio siitä, mikä on joukkoruokailun luomuostosten tilanne.
-
Anu Arolaakson vastaus tuli myös nopeasti (kiitoksia, molemmille!). Vastauksessa oli tietoa trendeista ja pyrkimyksistäkin, mutta tämä oli olennaisesti vastaus siihen, mitä kysyimme:
Hei, joukkoruokailun osalta luomun osuus tukkujen myynnistä on n. 1 % luokkaa (mukana yksityinen ja julkinen). Osuus kasvaa mutta maltillisesti. Varsinkin julkisella sektorilla tuontiluomun käyttö ei ole yleistä ja Suomessa tuotetun luomun volyymit eivät riitä kysyjille ja sitä haluaville.
Jos täältä saatu tieto (http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/horeca-tukkukauppa/) on oikea perusluku ...
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten HoReCa-tukkukaupan kokonaismyynti (liikevaihto) vuonna 2014 oli yhteensä 1 913,4 miljoonaa euroa.
... niin siitä noin prosentti on noin 19 miljoonaa euroa.
Eli oikeastaan yllättävän vähän, jos jo Palmian ostot olivat miljoonan euron kieppeillä. Mutta se on suuri toimija, eivätkä lopulta Helsingin kaupungin kaltaiset päätökset koko Suomessa ole kovin yleisiä. Asiaa on ehdotettu ja harkittu useassakin kunnassa, mutta useimmiten sitten käy siten kuin Mikkelissäkin: luovutaan ajatuksesta, kuitenkin, tai käytetään hyvin vähän. Helsingissäkin muuten tuo päätös sitten lopulta rajoitettiin koskemaan vain päiväkoteja, kouluihin sitä ei enää laajennettu (ks. edellä), kouluissa tyydyttiin satunnaisiin luomupäiviin.
Mutta lähellä 10 prosenttia luomun kokonaiskysyntään lisää kuitenkin. Ja siten kyllä luomutoimijoille kiinnostava "sektori". Mutta laitosruokailussa luomun osuus ei siis ole edes sillä tasolla kuin kotitalouksien ostoissa.
***
Tämä kyllä sitten edelleen hiukan ihmetyttää, että "Suomessa tuotetun luomun volyymit eivät riitä", jos tosiaan luomuviljelysalaa on se 8,3% kaikesta. Mutta ilmeisesti on niin, että nurmen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5008#msg5008) kysyntä ravintoloidenkin tiskeillä on aika vähäistä! ;D
Pro Luomun sivuilta muuten löytyi tämä muistio (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/02/Muistio_Horeca_210114.pdf), jonka mukaan "PTY:n [Päivittäistavarakauppa ry:n] jäsenten HoReCa-myynti vuonna 2013 oli 11 milj. euroa", joka oli 0,6% kokonaismyynnistä.
-
Pirjo Siiskonenkin osallistui keskusteluun luomuruoasta Mikkelin kaupungin ruokaloissa:
Luomuinstituutti otti kantaa luomun hintaan (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuinstituutti-otti-kantaa-luomun-hintaan/2/?ref=etusivu)
Ja meni vahingossa esittämään yhden tarkistettavissa *) olevan väitteen:
Useista luomuruokaan siirtyneistä kouluista on saatu tietoa, että ruoan hävikki vähenee merkittävästi tai loppuu kokonaan, kun siirrytään luomuun; syntyykin siis säästöä.
Siis: mitkä nämä koulut olivat, jotka luomuruoalla säästivät? Ihan nimeltään? Yhteyshenkilöt ko. kouluissa?
Viitsineekö lähettää kysymystä hänelle, kun vastaus kuitenkin on se, että ei hän sitä tarkoittanut, että luomuruoka olisi halvemmaksi tullut, mutta jotakin tuossa säästettiin. Tai sitten ko. koulut ovat Tanskassa! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) ;D
________________
*) Kun taas väite säästöistä tulevissa sote-kustannuksissa on paitsi heikosti perusteltu niin myös käytännössä sellainen, ettei sitä voi nyt tarkistaakaan. Eli uskon asiaksi menee. Siiskonen kyllä uskoo ja vakaasti.
-
Luomuelintarvikepäivien esityksistä (hänen esityksensä olivat lähes pelkkiä kuvia) ei saanut tolkkua, mutta tässä se sanoma tuli:
Hanke vauhdittaa luomun matkaa ammattikeittiöön (https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/viestinta/Uutiset/Ehdota-uutista/Sivut/Hanke%20vauhdittaa%20luomun%20matkaa%20ammattikeitti%C3%B6%C3%B6n.aspx)
Oman virkistävän tuulahduksensa luomutyöpajaan toi Eskilstunan kunnan projektijohtaja Karin Lundell, jota pääsimme kuuntelemaan myös Luomuelintanrvikepäivässä. Karinin mukaan Eskilstunan julkisen sektorin tavoitteena oli, että vuona 2020 luomuruuan on 50 %. Tämä tavoite ylitettiin naapurimaassa jo elokuussa. Karin painotti esityksessään, että hyvällä suunnittelulla ja etukäteisvalmisteluilla sekä sesonkeja hyödyntäen luomun käyttö ammattikeittiöissä onnistuu parhaiten. Kun keittiöissä vähennetään lihaa ja lisätään kasviksia, riittää sama budjetti kuin aiemminkin. Karin suositteli myös ottamaan lapsia ja päättäjiä mukaan keittiöön. Karinin mukaan luomu on iloinen asia!
(lihav. HJ)
Epäilemättä on, iloinen on, naurattaa tuo meitäkin! (Vaikka, ehkä, juuri tuo vitsi alkaa olla jo vähän kulunut ... mutta ehkäpä artikkelin kirjoittaja ei ollut sitä vielä kuullut? 8))
-
Jos on näin ...
Sdp lipeää Helsingin budjettisovusta (http://www.hs.fi/kaupunki/a1446347173597)
... ja mukana on mm. varhaiskasvatus, niin eikö kenellekään - nytkään - tule mieleen, että siihen päiväkotilasten luomupuuroon tuhlattuja varoja voisi käyttää järkevämmin? Nyt olisi kyse ihan saman hallintokunnan rahoistakin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=220).
PS. 14:50: Mutta myös Helsingin Vihreät kannattavat tätä perusasiaa:
Vihreiden tavoitteet Helsingin budjettiin – laadukasta varhaiskasvatusta ja heikoimmista huolehtimista (http://www.helsinginvihreat.fi/vihreiden-tavoitteet-helsingin-budjettiin-laadukasta-varhaiskasvatusta-ja-heikoimmista-huolehtimista/)
Vihreät haluavat, että varhaiskasvatusta ei Helsingissä heikennetä: päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta ja kaikkien helsinkiläislasten oikeus päivähoitoon säilyy.
Ovatko hekään laskeneet, kuinka paljon joko ryhmiä täytyy kasvattaa tai oikeutettujen määrää vähentää, sen vuoksi, että sisälle päässeille syötetään miljoonien lisäkustannuksin luomuruokaa?
Totta on, että Helsingin mittakaavassa ei tuota ongelmaa luomuruoasta luopumalla ratkaista. Mutta yhtä totta lienee, että luomuruoan takia sitten (vaikkapa) joku jää vaille päivähoitoa?
-
Vihreät - tietysti, niinhän on kaikilla puolueilla tapana - kertovat tämän omana saavutuksenaan:
Helsinki käyttää kymmeniä miljoonia aiottua enemmän rahaa palveluihin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/helsinki-k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kymmeni%C3%A4-miljoonia-aiottua-enemm%C3%A4n-rahaa-palveluihin)
Helsingin vihreät kertoo tiedotteessaan, että opetukseen lisättiin neuvotteluissa 9,9 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveyspalveluihin 9,9 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatukseen 5,1 miljoonaa euroa.
Varhaiskasvatukseen eli päivähoitoon siis 5,1 miljoonaa lisäeuroa. Tuohon rinnalle olisi nyt kiva saada tarkka luku siitä, paljonko tuosta tai ylipäänsä päivähoidon kuluista käytetään luomuruokaan. (Kysyinpä sieltäkin.)
-
Tämä Unican - turkulainen opiskelijaravintola - netti-ilmoitus on asiassa tyypillinen:
Koko viikon listat; Aamiaisella tarjolla luomu hiutaleista tehtyä puuroa!
Kyllä, oikein huutomerkillä varustettuna! Mutta kun sitten ilmoitus jatkuu näin, luomusta ei enää ole puhettakaan:
Broileria Tandoorikastikkeessa, riisi [...]
Ymmärrettävistä syistä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg7531#msg7531)
-
Näin tulkitsevat tehtyjä päätöksiä ...
Suomalaisen ruoan käyttöä pitäisi lisätä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1448166587002) (PÄÄKIRJOITUS 23.11.2015)
... Jaana Husu-Kallio ja Anna-Leena Miettinen Hesarissa tänään:
Valtion hankintoja sitoo vuonna 2013 tehty valtioneuvoston periaatepäätös. Suositusten mukaan myös muiden julkisten toimijoiden tulisi soveltaa periaatepäätöksen linjauksia. Tämä tarkoittaa, että julkisten ruokapalvelun tarjoajien on hankittava ravitsemussuositusten mukaista, kasvispainotteista tai sesonginmukaista ruokaa ja että tarjotusta ruoasta 20 prosenttia on vuoteen 2020 mennessä luomua.
Jos vielä olisin valtion palveluksessa, toteuttaisin nyt edellä kertomani idean: julistautuisin asiassa omantunnon araksi. En voi eettisistä syistä syödä luomuruokaa. Minulle olisi siis oltava aina tarjolla luomuton vaihtoehto.
Entä jo tuo toteutetaan niin, että tuo 20% luomuruokaa on aina erillään ja selvästi merkittyä? Se olisikin sitten enempi jännää, miten se toteutetaan. Olisiko luomuruoat hinnoiteltu kustannusten mukaan? Elleivät, miten se perusteltaisiin? Ei kai tavanomaisen syöjiä voi velvoittaa kustantamaan osaa muiden ruoasta? Elleivät luomuannokset v. 2020 sitten menekään kaupaksi, pitääkö työpaikkaruokalan kuitenkin niitä joka päivä tarjota 20% edestä?
Puhumatta sitten siitä, että miten yhdistää tuo luomutavoite ruoan kotimaisuustavoitteeseen? Kun luultavasti myös v. 2020 luomuraaka-aineiden hankinnassa on pitkälle turvauduttava tuontiin.
(Ellei sitten siihen mennessä joku ole kannellut EU:n viranomaisille siitä, että tuossa Suomen valtio harrastaa protektionismia, joka taas on yhteisesti sovitusti EU:ssa kiellettyä ... 8))
-
Kaiken kaikkiaan tuo kirjoitus on ohjeistus siitä, miten hankintalakia voi kunnissa kiertää jo nyt. Tähän annetaan perusniksi, tehkää kunnat tällainen:
Hankintastrategiassa tulee huomioida kestävän kehityksen mukaiset elintarvikkeet, kuten lähiruoka ja luomu, ja ohjeistaa niiden hankintaan. Asioiden kirjaaminen kunnan strategiaan lujittaa päätöksentekoa ja valtuuttaa virkamiehet työskentelemään linjausten mukaan.
Tällaisen tekemällä voitte sitten ostaa niin kalliita tarvikkeita kuin haluatte, ja suosia paikallisia yrittäjiä. Ja vähät välittää vapaasta kilpailusta.
Kaiken huippuna kerrotaan, että tätä hankintalakia vielä aiotaan uudistaa siihen suuntaan, että sitä olisi entistäkin helpompi kiertää.
Kun valtion virkamiehet antavat tuollaisia ohjeita, ei taida enää kauan kulua, kun VM:n tai UM:n joku osasto ohjeistaa sen, miten täysin laillisesti voit hoitaa verosi pienemmiksi tietyillä järjestelyillä Cayman-saarten kanssa ...
Eri asia on sitten, ovatko kunnat tässä kustannuspaineessa kiinnostuneita tuollaisesta "strategisesta" menojen lisäämisestä. Ja kyllä kuntapäättäjissakin on henkilöitä, jotka ymmärtävät, että oman kunnan väkinäinen suosiminen hankinnoissa on lopulta "nollasummapeliä" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg3353#msg3353), siinä ei kunta voita.
***
Jos ja kun tässä yhteydessä ei sitten tehdä analyysiä siitä, mikä näitä asioita todella edistää ...
Uusi hankintalaki kannustaa ottamaan elintarvikkeiden hankinnassa huomioon ympäristövaikutukset ja sosiaaliset tekijät. Myös eläinten hyvinvointia voi käyttää hankinnan kriteerinä.
... niin luomuväen pussiin rahat helposti työnnetään. Kun luultavasti ei esim. saada aikaiseksi sitä eläinten hyvinvointimerkkiä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg6985#msg6985), jää luomumerkki ainoaksi markkinoille, ja kunnan tuota eläinten hyvinvointia edistääkseen on sitten pakko suosia luomua. Mikä tietysti noille (kanslia)päälliköille kelpaa.
Jos tuollaista hankintastrategiaa sitten kunnassasi käsitellään, tai muutoin asiasta kunnassasi päätetään, niin valtuutettu, ehdota rohkeasti luomuhankinnoista luopumista juuri noilla perusteilla: ympäristösyillä, koska luomu tarvitsee nelinkertaisen viljelypinta-alan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376), ja sosiaalisilla tekijöillä, koska se on kallista, ja saman rahan voi muutoin käyttää moninverroin paremmin kunnan köyhien (tai lasten jne.) hyvinvoinnin parantamiseen!
-
Missä määrin tuolle luomun lisäämiselle laitosruokailussa on edes kansan (demokraattinen) hyväksyntä? Onko asiasta kunnon "galluppiakaan". Joka kysyisi tarkennetusti juuri tätä asiaa. Tiedämme kyllä, että esim. Pro Luomu saa kuluttajabarometreissään esille luomulle myönteisiä asenteita yleisesti. Mutta sitten taas toisaalta luomua ostetaan hyvin niukasti. Tarvittaisiin siis täsmälleen asiaan kohdistuva kysely, jossa tulisivat myös kustannukset esille (ei siis siten, miten Lihatiedotus on kysellyt luomukinkun ostohaluja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg6189#msg6189)!)
Myöskään kansan valitsemat kunnanvaltuustot eivät useinkaan käytännön päätöstilanteessa lämpene kustannusten kasvattamiseen luomuhankinnoilla. (Jopa rikas - ja hyvin vihreä - Helsinki on rajannut luomupäätöksensä koskemaan vain päiväkoteja!) Miksi ne olisivat sitten valmiita tällaisten hankintastrategioidenkaan hyväksymiseen? Millä oikeudella siis valtion virkamiehet (tai valtion politiikotkaan) voisivat sitä niiltä vaatia?
Jopa valtion sisällä, muuten. Jos tuo luomuruoan 20% tavoite heikentää yleisesti työpaikkaruokailun laatutasoa, eikö siihen nyky-yhteiskunnassa myös työntekijöillä pitäisi olla jotain sanomista? Onko heiltä kysytty? Onko ammattiliitoiltakaan? Onko tutkittu, missä määrin luomu todella menee kaupaksi, niissä ruokaloissa, joissa sitä jo on tarjolle laitettu? Ja tukeeko se menekki tavoitetta, että sitä pitäisi olla 20%? Tuskinpa, luulen. (Jos luomupuurolle aamulla ei ole ravintolassa vaihtoehtoa, sen myyyntiä ei pidä sitten ottaa mukaan!)
(Ja kuten edellä on jo vaadittu, tällaisen asian kokeilukin pitäisi aloittaa sitten eduskunnan ravintolasta! Ja katsoa, mitä siellä tapahtuu ... kun sieltä vielä pitäisi löytyä 100%:sesti luomua kannattava asiakaskunta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=182)! 8)).
-
Varmaan tällaisetkin ongelmat on ratkaistava asiassa (Pro Luomu) ...
Tuotteistus tasaisi luomun tietä ammattikeittiöön (http://proluomu.fi/tuotteistus-tasaisi-luomun-tieta-ammattikeittioon/)
... mutta ensin kyllä olisi ratkaistava ne peruskysymykset, missä määrin luomua sopii kansalle sala- ja pakkosyöttää, ja silloin kun näin ei tehdä, kuka maksaa lisäkustannukset? Vaikka ne joillakin tuon artikkelin keinoilla olisivat vähän entistä pienemmätkin.
Ammattikeittiöt ovat siis kuulemma - noilla ehdoilla - lisäämään luomuostojaan. Mutta ovatko asiakkaat? Millä ehdoilla? Ja kysytäänkö heiltä?
Luulenpa muuten, että tässäkin vallitsee samanlainen taika kuin kuluttajilta kysyttäessä:
– Ammattikeittiöiden kiinnostus luomun käytön lisäämiseen on kaikkien tutkimusten ja selvitysten perusteella nyt vakaalla pohjalla, joten tukuilla ja valmistajilla on hyvä mahdollisuus kehittää luomutarjontaansa ammattikeittiöille sopivaksi, Arolaakso kannustaa.
Eli heidän osaltaankin saadaan hyviä tuloksia, kun kysellään muussa tilanteessa kuin silloin, kun kysytyllä on lompakko tai pankkikortti kädessään. Vrt. tiedot luomun osuudesta HoReCa-myynnistä, edellä.
-
Täällä lienee helpointa noudattaa hallituksen politiikkaa. Silti tilanne on tämä:
Vankilassa ruoka on valituksen ja unelmien kohde – nyt vangit arvioivat vankilaruoan (http://www.hs.fi/sunnuntai/a1450415296316)
"Kahdesti viikossa vangeille tulee tarjota kasvis-, luomu- tai kausiruokaa. Tosin Helsingin vankilassa luomua ovat lähinnä puurohiutaleet."
On näin ...
"Perusruokavaliosta poiketaan, mikäli se on perusteltua vangin terveyden tai vakaumuksen vuoksi. Halal-lihaa tai kosher-ruokaa ei ole kuitenkaan tarjolla: muslimit ja juutalaiset saavat sianlihattoman vaihtoehdon."
... mutta sille luomupuurolle ei varmaankaan vangeilla ole oikeutta vaatia vaihtoehtoa. Jos asia nyt edes on tullut esillekään
-
Eräänlaisena vertailukohtana luomutuotteiden ravintolamynnille tämän päivän Hesarista tieto pikaruokapaikoista:
kahden suurimman ketjun, McDonaldsin ja Hesburgerin, myynti on kumpaisellakin yli 200 miljoonaa vuodessa.
Tietysti on muistettava, että em. luomun HoReCa-luvut, jotka liikkuvat 10 ja 20 miljoonan välillä, ovat tukkumyynnistä.
-
Tämmöinen muutos asioihin näyttää tulleen (Vihreä Agentti (http://www.vihreaagentti.fi/)):
Korkeasaaren eläintarha on päättänyt vaihtaa ravintola- ja kahvilapalvelujen tuottajan vuoden vaihteessa ja ryhtyy itse hoitamaan matkamuistomyyntiä.
Vihreä Agentti Oy:n pitkä toimikausi Korkeasaaressa päättyy näin ollen myös vuoden vaihteeseen.
Lopputeksti on sitten erilaisia kiitoksia, asiakkaille, työntekijöille, firmalle ja sen luomulinjalle.
Mistä tämä sitten johtuikaan (kyseessä ehkä normaali kilpailutus, jossa nyt joku muu voitti?) *), vaikea sanoa, mutta tarkkailtava on nyt, muuttuuko linja.
Tässähän oli heidän sokea pisteensä:
Käytimme luomua erityisesti siksi, että halusimme taata tuotantoeläinten paremman kohtelun ja edistää luomutuotantoa ja kestävää kehitystä.
Eli he eivät olleet - niin Korkeasaaressa kuin toimivatkin - ollenkaan nähneet ja miettineet tätä näkökulmaa:
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252)
On tavallaan - harmi, jos tuo luomuruoan tarjonta ja pakkomyynti Korkeasaaressa loppuu nyt noin ikään kuin "itsestään". Meillä kun oli suunnitelma mielenosoituksesta siellä! ;) Mutta sitä - riippuen uudesta yrittäjästä - saatetaan yhä tarvita. (En löydä Korkeasaaren sivuilta tietoa, kuka kilpailun voitti?!)
_________________
*) siitä oli kyse (http://www.korkeasaari.fi/ravintoloitsijaksi-elaintarhaan/).
-
Ruotsissa valitetaan, että hallitus on nostanut esikouluruokailuun osoitettua rahaa vähemmän kuin vastaavat kustanukset ovat nousseet. Tämän vuoksi kunnat jarruttelevat nyt luomuruoan ostoissa.
http://unt.se/uppland/uppsala/samre-mat-nar-forskolor-sparar-4048232.aspx
Den ekologiska ambitionen minskar. Och guldkantsdagarna blir färre. Det blir resultatet när kommunen måste spara på förskolematen.
Utbildningsförvaltningen kunde erbjuda en uppräkning på en procent av kostnaderna för maten. Och det räcker inte för att täcka ökade kostnader för råvaror och löner som ligger på ungefär 3 procent. Mellanskillnaden blir drygt en miljon kronor.
Ruotsin tavoite nostaa luomuruoan määrä 100 %:iin esikouluissa vuonna 2023 tulee varmasti epäonnistumaan. Luomuruuan osuus on nyt noin 30 %.
Andelen ekologisk mat på förskolan ligger i dag på drygt 30 procent. Den ursprungliga planen var att öka det något till 2016 på vägen mot en 100-procentig andel ekologiskt år 2023.
-
Sain vastauksen (kiitos!):
Korkeasaaren ravintolatilojen vuokrauksen kilpailutuksen voitti Marcante Oy, joka aloitti toiminnan Korkeasaaressa 1.1.2016.
Lisätietoja palveluista löytyy sivuilta: http://www.korkeasaarenravintolat.fi
Ainakaan vielä siellä ei ollut merkkejä entisen luomulinjan jatkumisesta.
-
Hesarissa oli tänään juttu uudesta Helsingin ruokastrategista Milla Visurista. Jutussa kerrottiin, että kaupungin ruokastrategia on juuri päivitetty seuraavalle neljälle vuodelle.
Mutta missä se on? Ei löydy Googlella, ei löydy Helsingin oman sivuston haulla. (Vanha löytyy.)
Vanhasta sanottiin:
Toisaalta aiemmat tavoitteet ovat uuden ruokastrategin mielestä olleet välillä liiankin kunnianhimoisia. Alkuperäisestä paperissa linjattiin muun muassa, että vuoteen 2015 mennessä puolet helsinkiläisissä päiväkodeissa tarkoittavasta ruoasta olisi luomua. Näin ei vielä ole.
Mitä tuosta on ajateltava, miten tuo on tulkittava? Onko tuosta tavoitteesta luovuttu? Jos toisaalta "näin ei vielä ole", oliko vika vain "liiassa kunnianhimossa" ja tavoitteelle on annettu uusi vuosiluku?
-
Kun nyt odottelemme, että tuo Helsingin uusi ruokastrategia nettiin tulee, tässä tämä karmea teksti (2012) todisteena ja muistuksena siitä, missä määrin edellisen strategian luojat ja soveltajat olivat luomuaatteeseen hurahtaneet:
Luomua lapsille (http://www.helsinkifoodism.com/about/)
Luultavasti kaupungin päättäjät eivät ymmärtäneet, vaikka hyväksyivätkin tuon luomutavoitteen päiväkotien osalta, antaneensa "mandaattia" tällaisille julistuksille, ikäänkuin Helsingin kaupungin nimissä. *)
Kyse on Helsinki foodism -sivustosta, eli juuri tämän ruokastrategiahankkeen palstasta. Tuotakaan sivustoa el ole vielä päivitetty eli jäämme odottamaan, mitä siellä tapahtuu Milla Visurin aikana.
_______
*) PS. heti. Ei, päättäjät ymmärsivät tai ainakin heidän olisi pitänyt ymmärtää. Sillä tässä vanhassa strategiassa (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-08-26_Kslk_23_El/001FC591-9DEE-4283-85BD-1FDBDABDD01C/Liite_1_Ruokakulttuurin_kehittamisvalinnat_FINAL_3.pdf) (pdf) olevan luvun 3 (Lastenruokailun luomuohjelma) teksti on aika lailla yhtä karmeaa ja kritiikitöntä. Ja myös luvussa 2 (Ruokaketju ja kestävä kehitys): siinä eräiden tosien väitteiden jälkeen vain "hypätään" johtopäätökseen, että luomu olisi esitetyissä ongelmissa ratkaisu.
Ja onhan siellä muitakin luomun edistämiseen liittyviä toimenpiteitä, ja luomua ylistäviä tekstinpätkiä (vaikkei ehkä yhtä maailmaa syleileviä kuin tuossa foodism-kirjoituksessa). Olisi pitänyt muistaa, että erityisesti Helsingissä etsitään tällaista turhaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=182).
-
Nykypäivä / Verkkouutiset:
Professori haukkuu poliitikot: Koulujen luomuruoan tukeminen edesvastuutonta (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Professori%20luomuruoka-46101)
"Bergström katsoo, että valtion, läänien ja kuntien ekologisen ruoan *) tukemiseen käyttämät miljardit kruunut voitaisiin laittaa parempaan käyttöön.
Hänen mukaansa koulujen luomuruoan tukemiseen käytetyllä ylimääräisellä rahalla voitaisiin palkata 3 000 opettajaa enemmän."
Tämä uutinen oli siis Ruotsista. Mitenkä meillä? Vähemmän, kyllä, nykyisin. Mutta kun jatkossa esitetään erilaisia suunnitelmia luomun lisäämiseksi kouluissa, niin hyvä kysymys voisi olla: paljonko se on opettajissa?
Toiveita herättävää oli, että tuo ilmestyi poliittisessa lehdessä, Kokoomuksen pää-äänenkannattajan verkkojulkaisussa. Seuraakohan Sirpa Pietikäinen sitä ... viime perjantaina (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=862.msg7991#msg7991) hän kyllä oli yhä vielä tätä mieltä (lihav. HJ):
"Toivon, että Suomi asettaisi 50 prosentin tavoitteen luomuviljelylle vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa julkisten hankintojen ohjausvaikutuksella on tärkeä rooli."
Joka selkokielellä on, että mm. kouluihin pitäisi ostaa enemmän luomuruokaa.
_________
*) po. luomuruoan, se on vakiintunut termi suomeksi. Lars Bergström viittasi tanskalaiseen uuteen tutkimukseen, josta on jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=738.msg7989#msg7989)
-
Tätä pakkosyöttöä nähtävästi pohjustetaan jo ravintola-alan koulutuksessa.
Ravintola-alan PRO-tunnustuspalkinnot jaettiin 14. kerran (https://www.sttinfo.fi/release/ravintola-alan-pro-tunnustuspalkinnot-jaettiin-14-kerran-pro-opettaja-kategorian-voittajaksi-valittiin-ravintolakoulu-perhon-opettaja-jarmo-ake?publisherId=3978&releaseId=40312415)
"Pro-opettaja kategorian kriteerit:
[...]
Hyvä opettaja luo oppilailleen edellytykset ymmärtää esimerkiksi kestävän kehityksen, luomun ja hävikin merkityksen HoReCa-alalla." (lihav. HJ)
-
Milla Visuri vastasi mailiini, jossa kysyin, mistä ko. uusi strategia löytyy:
Hei,
Valtuusto ei ole vahvistanut viela strategiaa ja se julkaistaan toivottavasti maaliskuun alussa 2016. Uutisoimme kylla sitten isosti!
Ystavallisin terveisin,
Milla
Jossain muussa yhteydessä tällaisesta menetelystä sanottaisiin, että jotain halutaan salata (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=799.msg6317#msg6317), ja estää kansalaisten vaikutusyritykset ... 8)
PS. 6.2.16: Milla Visuri kyllä tarjosi myöhemmässä mailissaaan mahdolisuutta keskustella asiasta FB:saa. Mutta mistäs keskustelet, jos strategian tämän hetkinen luonnos on noin salainen?
-
Näin se käy:
IKEA ja Valio luomumaitoyhteistyöhön (http://www.ikea.com/fi/fi/about_ikea/newsitem/fy16_IKEA_ja_Valio_luomuyhteistyohon)
Toimintavuonna 2015¹ Suomen IKEA-ravintoloissa, -bistroissa ja -herkkutoreilla asioi yli 3,7 miljoonaa asiakasta. Maitoa tarjoiltiin yhteensä noin 185 000 litraa eli lähes miljoona lasillista. Jatkossa kaikki Suomen IKEA-ravintoloissa juotavaksi tarjolla oleva maito on luomua. Päätös on osa IKEA Suomen kestävän kehityksen strategiaa ja paikallista vastuullisuustyötä.
Eräänlaista laitosruokailua se on IKEA:nkin ravintolatoiminta. Vrt. (jo kylläkin päättynyt) Korkeasaaren tapaus. Jokainen ostaa omilla rahoillaan kyllä, mutta valintaa tuossa ei ole. Tuon miljoonan lasillisen kasvu luomumyynnissä ei siis ole sen suosion kasvua.
Nyt rohkeutta, olkaa vaikeita asiakkaita: vaatikaa ehdottomasti tavanomaista maitoa! Asiakas on aina oikeassa! Ellette saa, ottakaa kassista oma tölkkinne esille!
Kertokaa, että teillä on ihan oma (perusteltu) käsityksenne kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Eikä siihen maailmankuvaan luomu millään mahdu. Vedotkaa näihin sivuihin!
-
Tuossa on sitten hyvä esimerkki, miten tehokasta luomun myynti on tätä kautta:
periaattessa ainoastaan IKEA Suomen ravintolatoimen johtaja Minna Tuohimäki on täytynyt saada vakuuttuneeksi asiasta. Ja noin parisataa tuhatta litraa on myyty.
Tämä on osa isommasta kuviosta, johon liittyy tietysti tämä toive;
–Kansallisena tavoitteena on, että luomun osuus olisi koulujen ja päiväkotien ruokatarjonnasta 20 % vuonna 2020. Nyt saataville tulevat suurpakkaukset ja todennäköisesti pian tuleva uusi asetus luomumaidon D-vitaminoinnista² tulevat poistamaan merkittävästi esteitä luomumaidon käytölle julkisella puolella, esimerkiksi kouluissa, sanoo Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.
(lihav. HJ)
(Nythän vielä IKEA siis aikoo tarjota vaikkapa lapsiasiakkailleen vähemmän terveellistä maitoa! ;))
Mutta tuossa Kottilan skenaariossa myydäänkin sitten tosi tehokkaasti, ja paljon. Jos tuo "kaappaus" onnistuu.
***
Tuli mieleen, että onko mitään rajoituksia tuollaisille päätöksille, että tilataan vain yhtä tavaraa yhdeltä tuottajalta? Ainakin se on kilpailulainsäädännön ns. "henkeä" vastaan. Kun nyt kerrotaan muualla, kuinka monenlaisia maitoja on markkinoilla tarjolla (oliko yli 50 erilaista?).
Lainsäädännöllisiä rajoituksia tai ei, asiakkaat voisivat kyllä IKEA:ssa protestoida jo sillä pohjalla, että heidän omaa vallinnanmahdollisuuttaan näin kavennetaan. Meidän luomukriittisten lisäksi löytyy mm. niitä, jotka haluaisivat muuta kuin eläinpohjaista maitoa (vai onko se sitten "maitoa", no, makuasia). Niin, ja aikakin jonkin aikaa, äidit voisivat vaatia lapsilleen sitä D-vitaminoitua!
Harmi, ettei minullla itselläni näillä näkymin ole asiaa IKEA:an. Tekisin sen, mihin tuossa edellä muitakin kehotan.
-
Sitä ei suoraan kyllä sanota kuin yhdessä kohdassa, mutta erityisesti osallistujista päätellen, tässä MMM:n messuosallistumisessa on tarkoitus edistää luomun käyttöä laitoruokailussa, luulen ma:
Vastuulliset valinnat lautaselle Gastro Helsinki -messuilta (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vastuulliset-valinnat-lautaselle-gastro-helsinki-messuilta)
Se yksi kohtahan on tämä: voi tutustua "luomuruuan käyttöhintalaskelmiin". Eli jotain luomukotitaloustiedettä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) on varmaankin luvassa.
-
Jos tuolla toisella puolella (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=738.msg8193#msg8193) juuri varovaisesti kehuimme Pro Luomua objektiivisuudesta uutisoinnissaan, niin tämä uutinen ei kyllä enää kehuja ansaitse:
Luomu on tavallista ruokaa ammattikeittiössä (http://proluomu.fi/luomu-on-tavallista-ruokaa-ammattikeittiossa/)
Vaan on sitä pahinta lajia myynninedistämistä. Valtiovallan tuella, em. messutkin on mainittu.
Ennustamamme luomukotitaloustiedekin tuli heti esiin:
EkoCentrian teettämän tuoreen selvityksen mukaan luomun lisääminen ruokalistalle ei kuitenkaan välttämättä kasvata raaka-aineiden kokonaiskustannuksia. Avainsana on ruokalistan muokkaus niin, että lisätään edullisempien raaka-aineiden kuten kasvisten ja viljatuotteiden osuutta, ja vastaavasti vähennetään kalliimpien raaka-aineiden kuten lihan osuutta.
Niin ikään hävikin vähentäminen on tärkeää ammattikeittiöissä, sillä se vähentää myös kustannuksia. Arolaakso muistuttaa, että monet luomuraaka-aineet voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa kuorineen, jolloin valmistushävikki pienenee.
Kaikki nuo asiat voi aivan yhtä hyvin tehdä tavanomaisessakin keittiössä. Mukaan lukien kuorineen käyttämisen.
Siinä mielessä voimme tuon otsikon kanssa olla kyllä yhtä mieltä, että luomu on aivan tavallista ruokaa, niin ammattikeittiöissä kuin missä tahansa muuallakin. Mutta tuplahintaan, samat tuiki tavalliset raaka-aineet (tai valmiimmatkin tuotteet).
-
Käsittämättömästi sitten vaikka Maaseudun Tulevaisuus esittelee tätä EcoCentrian tanskalaista taikatemppua (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) kuin jotain aitoa keksintöä:
Luomun lisääminen ruokalistalle onnistuu myös ilman lisäkustannuksia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/luomun-lis%C3%A4%C3%A4minen-ruokalistalle-onnistuu-my%C3%B6s-ilman-lis%C3%A4kustannuksia-1.142151)
EkoCentrian selvitys osoitti, että kulut eivät nouse, jos samalla vähentää kalliimpien ruokalajien osuutta ja minimoi hävikin.
Luomun osuuden kasvattaminen ruokahankinnoista ilman lisäkuluja on onnistunut Ruotsissa ja Tanskassa.
EkoCentrian selvityksen mukaan sama on mahdollista myös Suomessa. Se vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua.
Kalliimpien ruokalajien, kuten lihan, einesten ja leikkeleiden osuutta ruokalistalla on pienennettävä. Puuron, kasvisten ja sesongin tuotteiden osuutta taas pitää kasvattaa.
Mutta kyllä tämä on vielä käsittämättömämpää (vaikka tällaiseen on nyt saanut tottua):
Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
(Ja tuo uutinen oli päivätty 2.4.16 eikä päivää aiemmin!)
PS. Tuossa hävikin vähentämisessähän olemme täällä jossain jo tarjonneet omaa vinkkiämme asiaan: puolitetaan annokset, syövätpähän lapset lautasensa tyhjäksi. Kitiskööt, nyt on tärkeämmistä asioista kyse! Maamme hallituskin on tämän asian takana! 8)
PS. 4.4.16: Sitten voi lapsille vielä ottaa esille tämän kohdan kansalliskirjailijamme tuotannosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=503.0), mutta Simeoni myönteisenä roolimallina esittäen. 8)
-
Tällainen tutkimus ilmestyy kohta. Katsotaan sitten, "mitä se on syönyt".
Kuntien keittiöt luottavat kotimaiseen ruokaan (http://yle.fi/uutiset/kuntien_keittiot_luottavat_kotimaiseen_ruokaan/8785004)
Tämä alustava tulos tai ainakin näkökulma tuntuu järkeenkäyvältä:
Kotimaisuuden tavoittelu syö luomuhankintoja?
Rajoittavina seikkoina olivat saatavuuden lisäksi hinta, sopimukset ja jonkin verran myös asiakastoiveet. *)
Tutkija pohtii, voisiko luomun vähäinen osuus kuntien ruokahankinnoissa johtua juuri korkeasta kotimaisuusasteesta.
– Voisiko sitten olla niin, että jos ruokavertailussa on ulkomainen luomu ja kotimainen ei-luomu, niin sitten kuitenkin mieluummin kallistuttaisiin kotimaisen puoleen, Kaisa Reime miettii.
Sinänsä, uutisessa ja varmaan tutkimuksessakin (?), otetaan jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, että tuossa luomun osuuden lisäämisessä olisi jotain tavoiteltavaa ja hyvää. "Luomua. Ilman muuta"? Ei tietysti voida edellyttää, että joka uutisessa perusteita pohdittaisiin alusta asti, mutta ...
_______________
*) "Asiakastoiveet"? Olisiko joku tai useampikin asiakas ottanut varteen ohjeemme/kehotuksemme (esim. 03.03.16) täällä, ja ilmoittanut, ettei halua luomuruokaa!!! ;D
-
Eipä tuo selvitys kovin merkillinen ollut, eikä myöskään erityisen luomumyönteinenkään, selvittipä vain senkin käyttöä. Painopiste selvityksessä näytti olevan raaka-aineiden kotimaisuudesta.
Selvitys: kunnissa käytetään pääosin kotimaista ruokaa (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-kunnissa-kaytetaan-paaosin-kotimaista-ruokaa)
Mitä luomutuotteita kunnissa sitten käytetään? Siitä raportti kertoo hauskasti:
Yleisimpiä luomuruokatuotteita:
”Leipä, leipä, leipä, leipä, leipä.”
Ainoa liha, joka edes mainitaan, on poronliha. Onko nyt niin, että jos koko Lappi on luomukeruualuetta, se tekisi kaikista poroista samantien luomuporoja? Tuo voisi samantien selittää, miksi Lapissa luomun osuus on korkea. Leipä muuten on tuote, joka ei kaupan tiskillä oikein mene luomuna kaupaksi (http://proluomu.fi/luomun-myynti-lisaantyi-lahes-7/): noin sitten menee?
Tarkkaan ottaen tämä Reimen lausunto Ylelle ei muuten pitänyt paikkaansa:
Maakuntien erot ovat hyvin pieniä, prosenttien luokkaa, Kaisa Reime muistuttaa.
Siellä (ks. sivu 25) oli nimittäin merkittävä poikkeus, Satakunta, jossa luomuruoan osuus pyoristyy nollaan (0) prosenttiin! *) Lisäksi oli 3 maakuntaa, joissa tuo pyöristetty luku on 1%. Noissa on sellainen ero vaikka esille nostettuun Lappiin (yli 6%), ettei niistä oikeastaan voi sanoa, että ne ovat "pieniä". "Prosentteja" ne ovat tietysti sadat ja tuhannetkin prosentit ... Reime tarkoitti varmaan prosenttiyksikköjä, mutta ei tuo lausunto niinkään tulkittuna ole hyväksyttävä.
Kummasti muuten tutkimuksen tulos luomun osuudesta, 3,6%, on muuttunut asiasta kertovissa muissa uutisissa muotoon "keskimäärin vain alle viisi prosenttia". Mikä on estänyt toimittajia käyttämästä sanaa "neljä"? Mutta olisiko tuossa "oikeassakin" luvussa vähän "luomulisää"? Tutkimus perustui kyselyyn, mitään kirjanpitoa ei tietystikään edellytetty. Ja meillähän on edellä tieto Pro Luomun HoReCa-ryhmältä, jonka mukaan luomun osuus tukkumyynnistä olisi huomattavasti alhaisempi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg7473;topicseen#msg7473), "1% luokkaa".
Kyselyn vastausprosentti (40%) oli kyllä "luvattoman" alhainen (olisiko kysely pitänyt lähettää kunnille eikä suoraan vastaaville henkilöille?), joten kaikkiin keskiarvoihin, muihin numeroihin ja johtopäätöksiinkin siitä ja siinä on suhtauduttava suurella varauksella.
_________
*) yhdistyksemme jäsenet, nyt jokainen tykönään: Satakuntalaisten laulu! :)
-
Tuohon uutiseemme ...
Entä jos moisia säästöehdotuksia kouluruokailuun tehtäsiin muuten vaan? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=413)
... teki mieli lisätä lause:
"Ja kummassakin tapauksessa koululaiset - tai ainakin ne heistä, joilla siihen on varaa - luultavasti pakenisivat lähistöllä olevaan hampurilaispaikkaan"
Mutta en nyt sitten lisännyt. 8)
-
Mikähän tällainen Lähiruoka-akatemia on? Tällaisia tavoitteita se on esittänyt (http://lahiruoka-akatemia.fi/wordpress/?page_id=15), joista ensimmäinen on:
1. Lähi-ja luomuruoan käytön lisääminen julkiskeittiöissä sekä alueen yksityisissä ruokapalveluyrityksissä. Tavoitteena olisi saada vuoteen 2018 mennessä lähi- ja luomuruoan yhteiskäytöksi 30 % kaikista ruokahankinnoista. Seuranta toteutetaan yhteistyössä kuntasektorin sekä alueen ruokatuottajien kanssa. Tavoitteen toteutuminen mahdollistaa investoinnit jalostustoimintaan, joka tuo työtä ja tuloja alueelle. Luomutuotannon kysyntä lisää saatavuutta ja näin toteuttaa Luomuruokaohjelmaa.
Vastaavia tavoitteita esitetään muitakin, kuten: "Luomu osaksi suurkeittiöiden arkea."
Yhteistyötä mainitaan toisessa kohdassa tehtävän myös LUKE:n kanssa. Yhteistyötä Pro Luomun kanssa ei mainita, vaikka se tavoitteiden osalta tuntuisi luontevalta. Missään ei kuitenkaan mainita, että yhdistys saisi yhteiskunnalta toimintaansa tukea, tai että sen hankkeet olisivat (virallinen) osa jotain laajempaa valtion hanketta.
-
Näyttää olevan muutaman yrittäjän perustama ry.
Katso tiedot tarkemmin sivulta:
http://lahiruoka-akatemia.fi/wordpress/?page_id=47
-
Minusta tämä kyselylomake ...
Kysely kunnallisista elintarvikehankinnoista (https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/69537/lomake.html) (LUOMUN TULEVAISUUS JULKISELLA SEKTORILLA)
... ei tarjoa aitoa vastausvaihtoehtoa sille, että kunnan virka- tai luottamusmies ym. ei lainkaan pitäisi koko luomun lisäämistä tärkeänä tai edes toivottavana.
Kun tuon kyselyn tulokset aikanaan julkistetaan, tulosten yhteenvedossa varmaan kerrotaan, että virka- ja luottamusmiehet ym. "valittelivat" luomun hintaa. Vaikka he vastauksessaan olisivat tarkoittaneet, ettei koko asia ole minkään lisärahoituksen arvoinen.
Muutoin sen tulokset ovatkin sitten jo nyt julkistettavissa: kunnissa ollaan tavattoman innostuneita luomun lisäämisestä. Johtuen jo tuon otoksen muodostamistavasta: aivan varmasti juuri asian kannattajat vastaavat innokkaimmin.
Mihin tuollaista tutkimusta oikein tarvitaan? Eikö Ruralia-instituutti ole ymmärtänyt konsultoida yliopiston muita tiedekuntia siitä, miten kunnollinen, tieteellinen kysely tehdään? Vai olisiko se ... kysynyt!!?
-
Oulussa tämä hullutus on nyt saanut jalansijaa:
Oulun Serviisi lisää luomutuotteiden käyttöä (http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-serviisi-lisaa-luomutuotteiden-kayttoa/726633/)
Tyypillisin kuvioin:
– Luomutuotteiden käytön lisääminen siten, etteivät kustannukset nouse, vaatii tarkkaa suunnittelua, tuoteasiantuntija Mira Raappana Oulun Serviisistä sanoo tiedotteessa.
Eli fanfaarien kanssa tämä päätös on nyt tehty, mutta käytännössä tullaan pitkään ellei lopullisesti pysymään näiden luomun "portaiden" alimmilla askelmilla, tyytymään noihin halvempiin tai kulutusmääriltään vähäisin tuotteisiin (kuten tee), kustannussyistä.
Voi muuten kysyä sitäkin, onko järkevää ja mielekästä ajankäyttöä näiltä asian ohjaajilta, jos "tarkka suunnittelu" kohdistetaan vain tai erityisesti siihen, että pystyttäisiin ostamaan luomuraaka-aineita? Eli toisin sanoin kysyttynä: siitäkö heille heidän palkkansa maksetaan?
Kun tämä Oulun Serviisin johtajakin blogissaan (http://blogi.oulunkaupunki.fi/?p=791) sitten kertoo ...
Muutakin haastetta löytyy. Alueemme alkutuotantoyritysten ja tukkukauppojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä, jolloin mm. luomutuotteiden kuljettaminen tuotantokeittiöihin ei välttämättä onnistu, ammattikeittiöille soveltuvat pakkauskoot ja -materiaalit ovat myös vielä kehittymässä, luomutuotteiden hankinnan mahdollistuminen vaatii vielä hankintaosaamisen ja laadullisten kriteereiden kehittämistä niin kaupungin kuin yritysten osalta. Myös itse aterioita valmistavissa keittiöissä on vielä opittavaa ruokalistasuunnittelussa ja raaka-aineiden käytössä. Tehtävää siis riittää.
... niin onko firma valinnut itselleen oikeat tehtävät, juuri ne, jotka sen odotetaan hoitavan? Tietysti hän voi vedota siihen - ja niin hän blogissaan jp tekeekin - että valtiovalta odottaa heidän hoitavan juuri noita tehtäviä. Mutta odottavatko asiakkaat ja veronmaksajat?
-
Tämä taas ei ole pakkosyöttöä ...
Luomu on tärkeä osa asiakaspalvelua (http://www.portaatluomuun.fi/fi/page/44?newsitem=199) (Portaat luomuun)
... koska tässä asiakas ihan omilla rahoillaan tekee valinnan, ja maksaa valintansa:
Majoitus & ruokailut (http://majatalobox.fi/majatalo/#right-column)
Ja vaihtoehtoja sille kyllä on.
PS. klo 13: Tämän verran täytyy kyllä tuostakin jupista. Jos he sanovat, että ...
Tärkeä osa asiakkaiden palvelua ja viihtyvyyttä on laadukkaiden kotimaisten raaka-aineiden valinta lautaselle. Tämä tarkoittaa, että ruoka valmistetaan pääasiassa luomutuotteista.
... niin ensinnäkään kotimaisuus ja luomu eivät ole kytköksissä, jonka perusteellisemmin olemme selvittäneet täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.0). Ja osin myös täällä toisessa paikassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0).
Ja toiseksi, vaikka vanhan laulun mukaan on (ja tietysti pitääkin olla) niin, että "täällä saa mitä kukin haluaa, tämä on demokratiaa", niin onko lopulta luomun kaltainen asiakkaiden hämäys sitä varsinaista "asiakaspalvelua"?
Mutta uskaltaisin jopa epäillä näitä väitteitä:
Lähes kaikki tuotteet tulevat lähialueelta ja luomuna. Majatalon toimintaperiaatteeseen kuuluu, että ruoanvalmistukseen käytettävät tuotteet tulevat vähintään Suomesta. Luomun käyttöprosentti on huikeat 90 %.
Kun sitten taas toiset luomuravintolat - mm. maan eri puolilla olevat Steiner-koulut - valittavat luomuraaka-aineiden saatavuutta? No, toisaalta tietysti, jos on "majoitustilaa yhteensä 11 henkilölle" plus neljä toisessa talossa, niin saman verran ungefär sitten tarvitsee varmaan ruokkiakin? Se ehkä onnistuu - ja ehkä vähän päälle - hankinnoilla "lähialueelta ja luomuna"?
Jos muistetaan, katsotaan jonkun vuoden päästä, millainen "menestystarina" tämä "konsepti" oli.
-
Tämä taas ei ole pakkosyöttöä ...
Tämä taas ...
Helsingin Vallisaari haastaa Suomenlinnan (http://www.mondo.fi/suomi/helsingin-vallisaari-haastaa-suomenlinnan)
Saarelle avataan kahvila ja kioski. Ne tarjoavat Vallisaaren henkeen sopivasti luomu- ja lähiruokaa.
... sitä on, vastaavalla tavalla kuin oli aiemmin Korkeasaaressa. Enkä kyllä ymmärrä, miten tuo sopii "Vallisaaren henkeen".
-
Milla Visuri vastasi mailiini, jossa kysyin, mistä ko. uusi strategia löytyy:
Hei,
Valtuusto ei ole vahvistanut viela strategiaa ja se julkaistaan toivottavasti maaliskuun alussa 2016. Uutisoimme kylla sitten isosti!
Ystavallisin terveisin,
Milla
Jossain muussa yhteydessä tällaisesta menetelystä sanottaisiin, että jotain halutaan salata (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=799.msg6317#msg6317), ja estää kansalaisten vaikutusyritykset ... 8)
PS. 6.2.16: Milla Visuri kyllä tarjosi myöhemmässä mailissaaan mahdolisuutta keskustella asiasta FB:saa. Mutta mistäs keskustelet, jos strategian tämän hetkinen luonnos on noin salainen?
Nyt ollaan jo toukokuussa, missään (netissä) ei ole uutta strategiaa.
Viitataan aina näihin sivuihin ...
http://www.helsinkifoodism.com
... ja jotain uutta siellä onkin. Mutta ei strategian uutta versiota. Sikäli outoa hitautta, että asiaskirjanhan kerrottiin olevan valmis, vailla vain tuota valtuuston hyväksymistä.
Puuhataan kovasti ...
Katuruoka seisoo jo omilla jaloillaan (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/376545-katuruoka-seisoo-jo-omilla-jaloillaan) (Vantaan Sanomat)
... linjaakin varmaan vedetään ...
Uusina haasteina Visuri luettelee ruokahävikkityön, monikulttuurisuuden, ympäristöasiat, luomun, kansallisen ruokakulttuurin ja ruokamatkailun.
... mutta tuota asiakirjaa ei saada julkistettua. Mutta jossain se siellä kiertää:
Helsingin ruokakulttuuristrategiaa päivitetään parhaillaan. Luonnosta kierrätetään lausunnoilla kaikissa kaupungin hallintokunnissa.
Miksei luonnosta samantien ole voitu laittaa kansalaisten arvioitavaksi ja arvosteltavaksi? Se ei käytännössä maksaisi mitään, varsinkin, jos se laitetaan nettiin. Nyt se tavallaan "maksaa", työaikana, kun tässä kohta vaadin Millä Visuria lähettämään luonnoksen meille. (Viesti lähti!)
Jos siinä edelleen on linjaus luomuruoan lisäämisestä kaupungin ruokailussa, meillä on oikeus yrittää (ajoissa) vaikuttaa siihen, ettei sitä valtuusto hyväksyisi. Niinkuin demokratiassa vaikutetaan. Eikä sitten tulla vain asetetuksi sen tosiasian eteen, että se on nyt jo hyväksytty.
-
Milla Visuri vastasi näin, johon vastasin näin:
***
RE: VS: VS: VS: VS: VS: Missä se on?
Heikki Jokipii 8:44
Vast.ott.: Visuri Milla
Eli koska se luonnos tulee nettiin? Lautakunnan käsittelyn jälkeen? Koska?
Heikki
[...]
>
> Hei,
>
> Toimittaja viittaa jutussa vuonna 2014 toteutettuun kierrokseen. Tämän hetken työ on päivittää suunnitelma vuoteen 2020 saakka, ja laajentaa tekijäjoukkoa kaupungin sisällä ulottumaan useampaan virastoon sekä yhtenäistää tavotteita esimerkiksi ruokahävikin ja Itämerihaasteen osalta jo olemassa oleviin. Kun luonnos on valmis menee se ensin lautakunnalle käsiteltäväksi ja kommentoitavaksi. Sen jälkeen kerromme tekijöistä ja tavoitteista eri kaupunkimedioissa ja järjestämme myös mm. avoimia työpajoja.
***
Outoa muuten, että toimittaja viittaisi v. 2014 kierrokseen, jos Vantaan Sanomien jutun päivämäärä on 21.3.2016?
Kovasti tätä käsitellään "suljetuin ovin". Ellei Visuri sitä luonnosta millään saa lähetetyksi meille, onko teillä Helsongin kaupungin organisaatiossa tuttua, joka suostuisi asiassa "vuotajaksi"? ;)
-
Lainaan, eli siirrän Villen keskustelunavauksen täältä ...
"Kun viidennes kouluruoasta on luomua"
Näin jossain (joskus) laskelman siitä kuinka monta opettajaa kouluun voisi vastaavalla summalla palkata vakituiseen virkaan. Se kuulosti ideana varsin pysäyttävältä, ja hyvältä, vertailukohdalta. Luomun kohdalla kun saadaan vastineeksi lähinnä hömppää ja mainoslauseita, kiltisti ilmaistuna.
En muista missä se oli, tai oliko edes tarkka laskelma, mutta idean voisi lainata hyötykäyttöön (jos vastaus yltää edes yhteen opettajaan).
(Olen muuten muissa maisemissa ja vähäisellä ajalla juuri nyt, joten en ehdi tarkistamaan sainko idean vertauksesta jopa täältä, siinä tapauksessa onnittelut ja kiitos jo etukäteen!)
... koska asia tavallaan tänne kuuluu. Ja nyt tuon tuon Nuutilan esitelmän pitäisi kohta olla netissä.
Satunnaisesti tuo Villen vaatima laskelma on kyllä ollut täällä ideana esillä, mutta täsmällisempää laskelmaa ei ole vielä tehty. Eikä tietääkseni muuallakaan? Mutta olisiko se nyt mahdollista, kun Nuutilan visio asiasta tulee esille, lukuineen. (Tätä kirjoittaessani en vielä ole asiasta nähnyt mitään ... jatkan jonkin ajan kuluttua ...)
***
Tänään esitys on pidetty, mutta aivan välittömästi se ei ole materiaalipankkiin (http://luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta/materiaalit/) tullut. Eli tovi vielä.
-
Siellä materiaalipankissa se jo on.
-
Juu, nyt se on siellä, tällaisena, esitysdiat (pdf)
Luomuko liian kallista kouluruokailuun? (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2014/04/Kun_kouluruoasta_viidennes_on_luomua_Nuutila_10.5.2016.pdf)
Alaotsikko: "Luomun osuuden vaiheittainen kasvattaminen ruokalistateknisin keinoin kouluruokailussa".
Mitenkä se eräs toinen todistelu menisi:
"Tämä kyllä - tavallaan, raakahavaintona - näyttää mustalta. Mutta itse asiassa analyyttisesti musta ja valkoinen ovat vain harmaan eri sävyjä, ääripäitä. Objektissa on toisaalta harmausaste, merkitään sitä symbolilla H(x), ja toisaalta toisaalta ei-harmaus -H(y) [...]
... niinpä päädymme väistämättä johtopäätökseen, että se on valkoinen!"
Mikkelin luomuinsituutissa on nyt sitten - "tutkitusti" - siis osoitettu, että ruokalistateknisin keinoin luomun lisääminen juuri 20 prosenttiin säästää kustannuksissa noin 10%!
Melkoinen saavutus (otin esityksen jopa talteen, siltä varalta, että ... no, muistoksi).
Suorituksen arvoa ja loistoa tietysti hieman himmentää se, että tanskalaiset ehtivät tehdä sen ensin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195).
***
Tuota esitystä voitaneen kyllä vähän tarkemminkin ruotia, mutta näin ollen siitä ei kyllä ole lähtökohdaksi pohdittaessa, paljonko luomuruoan lisääminen merkitsee opettajanvirkoina. Realistiseksi lähtökohdaksi, siis: voihan noista Nuutilan luvuista tietysti laskea, jos ne nielee, että luomuruoan lisääminen mahdollistaa myös opettajien lisäämisen, tuolla säästetyllä summalla!
Tämän verran ihan oikeaa tieteellisyytä Nuutilan esityksessä sentään oli, tässä varauksessa:
> Tutkimus on laskennallinen ja teoreettinen, joten se tulisi testata pilottikoulujen avulla.
Ja suorassa vertailussa ("Luomu Max") päädyttiin sentään reippaasti kalliimpaan hinta-arvioon. Se oli sentään realistisempi kuin uutisessamme kerrottu Kobenhavn Madhusin Anya Hultbergin yltiöpäinen arvio.
-
Toisaalta nämä Nuutilan (edellä) ehdottamat pilottikoulut (ja -esikoulut, ja -päiväkodit ym.) on jo valittu, eli käytännön kokeilut ovat jo täydessä vauhdissa. Tässä kooste pelkästään meidän tästä keskustelustamme siitä, mitä kustannusvaikutuksia asialla on ollut:
Hesarissa, tänä aamuna, uutinen:
Espoo ei lisää luomutuotteiden käyttöä ensi vuonna
Kaupungin budjetti ei anna myöten, päättäjät toteavat.
[…]
Espoo on mukana Portaat luomuun -ohjelmassa. Viime elokuusta lähtien luomuhiutaleita on käytetty aamupalapuuroissa ja velleissä päiväkodeissa ja ikäihmisten ja potilaiden hoitopaikoissa.
[…]
Espoo on nyt ensimmäisellä luomuportaalla.
[…]
Palveluliikelaitoksen johtokunnan selvityksen mukaan luomutuotteiden hinta nykyisiin verrattuna voi olla jopa kolminkertainen, joten Espoolla ei ole ensi vuonna varaa kivuta portailla.
Näin kävi sitten Helsingissä.
Lapset jäämässä ilman luomuruokaa (http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/06/lapset_jaamassa_ilman_luomuruokaa_2635731.html)
Luomun lisääminen helsinkiläislasten päiväkoti- ja kouluruokaan takkuaa rahapulassa. Päiväkoteihin, kouluihin ja opiskelijaruokailuun on laadittu luomuohjelmat, mutta niitä ei ole mahdollista toteuttaa vuoden 2012 talouskehyksen puitteissa.
Opetuslautakunta esittääkin nyt määrärahalisäystä opetusviraston ensi vuoden talousarvioon.
Hesari (vain netissä) 11.8 tarjoaa tällaista:
Rahanpuute estää luomuruuan tarjoamisen kouluissa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rahanpuute+est%C3%A4%C3%A4+luomuruuan+tarjoamisen+kouluissa/1135268448844)
Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta.
"Meillä säästetään henkilöstökustannuksista", sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.
Hesari tänään:
Päiväkodit jäävät ilman luomuruokaa Vantaalla
[…]
Ilman rahoitusta jäi muun muassa suunnitelma nostaa luomuruoan osuutta vantaalaisissa päiväkodeissa. Vantaan valtuustossa päätettiin viime vuonna lisätä luomuruoan osuutta päiväkodeissa tarjottavasta ruoasta. Sen kustannukset, 400 000 euroa, eivät kuitenkaan mahtuneet edes ensi vuoden budjettiin
Neuvoani ..
Laittakaa päiväkotilapsille aamuksi luomupuuro. Hinta yhteensä joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
”Kirjain” tulee täytettyä.
... ei Helsingissä ihan noudatettu, vaan tämän mukaan ..
Päiväkotien lautasille lisää luomua (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/uutiset/paivahoidon+ruokailun+luomuvalikoima+laajenee)
... asiaan kuitenkin satsataan nyt sitten 400 000 euroa tänä vuonna. No, asia oli valtuuston hyväksymä, ja ei kai sosiaalivirasto enää muuta voinut.
Nyt Vantaakin pistää 50 000 lasten luomupuuroon:
Vantaalaiset lapset herkuttelevat kohta luomulla (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vantaalaiset_lapset_herkuttelevat_kohta_luomulla/)
Siitä saa myös muuta hintatietoa: luomumaito päiväkotilapsille olisi Vantaalla puoli miljoonaa. Eli Helsingissä siis noin tai yli miljoonan (ja koululaisille sama siis jotain 4 miljoonaa).
Olisiko "Matin neuvoista" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=220) ollut apua, ehkäpä, ehkäpä ei, mutta nyt kuitenkin höl .. siis, helsinkiläiset edes nk. hallinnonalan sisällä, eli opetuslautakunnassa, ovat päätymassä sellaiseen ratkaisuun (tai se on ainakin ehdotus), että kun säästää pitää, niin luomusta luovutaan. Alustavasti v. 2013 budjettiin varattu 800 000 euron määräraha ei mahtunut mukaan.
PS. 28.9.12 klo 21: Jännäksi menee, "Omakaupunki" kertoo vähän toisin:
Vantaa tarjoaa luomupuuroa päiväkodeissaan vastakin (http://omakaupunki.hs.fi/vantaa/uutiset/vantaa_tarjoaa_luomupuuroa_paivakodeissaan_vastakin/)
Yhteistä tietoa on tämä:
Ohjelman laajentaminen pehmeän luomuleivän käyttöön ei toteutune kaupungin taloustilanteen takia. Päiväkotien käyttämä tavallinen leipä maksaa vuodessa 273 000 euroa, kun luomuleipä maksaisi 357 000 euroa.
Koneeni laskimen mukaan erotus siis 84 000 euroa. Vantaalla käytetään samanlaista konetta.
Näin sitä sitten tehdään, kun kerran näin on päätetty. YLEn uutisesta:
Eettinen ruoka on haluttua, mutta hinnat ja saatavuus estävät käyttöä (http://yle.fi/uutiset/eettinen_ruoka_on_haluttua_mutta_hinnat_ja_saatavuus_estavat_kayttoa/7768547)
Vuonna 2009 luomuostoja oli vain reilun kolmen tuhannen euron edestä. Vuonna 2014 Palmia osti luomua lähes miljoonalla eurolla.
Ja silti:
Viidenkymmenen prosentin luomutavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen ja paljon.
Tämä kaikki siitä huolimatta (tai sen takia), että on näin (joka varmasti tiedettiin etukäteen):
Palmiassa päiväkotien luomuhankinnat tulevat jopa 76 prosenttia kalliimmiksi kuin vastaavat tavalliset vaihtoehdot.
Vaikka:
– Näin on, vaikka käytämme lähinnä halpoja viljatuotteita. Kun mennään kasviksiin, maitotuottesiin ja lihaan, kustannukset nousevat vielä huomattavasti, Johansson kertoo.
Hesari kertoi tänään tällaisestä epäselvyydestä:
Helsinkiläinen steinerkoulu perii ministeriön mukaan luultavasti laittomia lukukausimaksuja (http://www.hs.fi/kaupunki/a1423282127673)
Mihinkä tuo ylimääräinen lukukausimaksu mm. sitten käytetään (lihav. HJ):
"Oppilasmaksujen avulla koulu voi tarjota omassa keittiössä alusta loppuun valmistettua laadukasta luomuruokaa ja oppilaamme saavat työskennellä korkeatasoisilla ja luonnonmukaisilla materiaaleilla."
Vastausta odotellessa, meillä on jo tuolla tieto, että Palmia osti luomua v. 2014 lähes miljoonalla eurolla (ks. edellä 30.01.15). Tämän vuoden määrärahoista ei kerrota, tässäkään:
Luomun suomenmestaruus Palmia -liikelaitokselle (http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/palmia/luomun-suomenmestaruus-palmia-liikelaitokselle?pd=v)
Kerrotaan kyllä ...
Osansa kunniasta ansaitsevat siis myös varhaiskasvatus- ja opetusvirasto sekä kaupunkimme päättäjät, jotka ovat myöntäneet tilaajavirastoille lisärahoitusta luomuruokaa varten, Johansson kiittelee.
(lihav. HJ)
... mutta ei kerrota, kuinka paljon.
Ruotsissa valitetaan, että hallitus on nostanut esikouluruokailuun osoitettua rahaa vähemmän kuin vastaavat kustanukset ovat nousseet. Tämän vuoksi kunnat jarruttelevat nyt luomuruoan ostoissa.
http://unt.se/uppland/uppsala/samre-mat-nar-forskolor-sparar-4048232.aspx
Den ekologiska ambitionen minskar. Och guldkantsdagarna blir färre. Det blir resultatet när kommunen måste spara på förskolematen.
Utbildningsförvaltningen kunde erbjuda en uppräkning på en procent av kostnaderna för maten. Och det räcker inte för att täcka ökade kostnader för råvaror och löner som ligger på ungefär 3 procent. Mellanskillnaden blir drygt en miljon kronor.
Nykypäivä / Verkkouutiset:
Professori haukkuu poliitikot: Koulujen luomuruoan tukeminen edesvastuutonta (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Professori%20luomuruoka-46101)
"Bergström katsoo, että valtion, läänien ja kuntien ekologisen ruoan *) tukemiseen käyttämät miljardit kruunut voitaisiin laittaa parempaan käyttöön.
Hänen mukaansa koulujen luomuruoan tukemiseen käytetyllä ylimääräisellä rahalla voitaisiin palkata 3 000 opettajaa enemmän."
Tämä uutinen oli siis Ruotsista. Mitenkä meillä?
Osa näistä tapauksista oli budjettipäätöksiä. Mutta suuri osa koostui kokemuksista, että luomuruoasta todella tuli sitten lisäkustannuksia. (Se tieto oli tietysti budjettipäätöstenkin taustalla.)
Kun nämä "ruokalistatekniset keinot" ovat jo vuosia olleet "tapetilla" ja hyvin luomuväen tiedossa (eikä Nuutila siis niitä tuossa esitelmässään keksinyt), ihan varmasti niitä on jo yritetty soveltaa näissä yllä mainituissa "pilottitapauksissa" (mikä tuli lausunnoissa osin esillekin). Tuolla tuloksella eli siis oikeastaan lopulta vailla odotettua tulosta.
-
Vaikka tuo Nuutilan esitys on edellä kuvatulla tavalla falski, ja vaikka sen perustelu, miksi koko asiaan olisi mentävä, on siinä kuitattu tällä yhdellä "pallukalla" ...
Ympäristön, ihmisten ja eläinten
”huonovoinnin” vuoksi tarvetta
kestävämpään ruokaketjuun
... niin voisimme ottaa sellaisen "harjoituksen", että katsomme, miten tuo 20% kouluruokailuissa edes teoreettisesti noihin tarpeisiin vastaa.
Nimittäin jos ja kun Nuutilan mallissa menu kerätään kasaan ensisijaisesti mahdollisimman halvoista raaka-aineista, niin ovatko juuri ne luomuna kallit raaka-aineet olleet erityisesti aiheuttamassa tätä "huonovointia"? Joka siis tuolla tavalla vähenisi?
Tulee mieleen vaikka torjunta-ainejäämät (jos se asia otetaan - keskustelun vuoksi - esille): kun niitä ei käsittääkseni eläintuotteissa juurikaan ole, siirtyminen niistä pois, ja luomuun, ei luultavasti lainkaan vähennä tätä (oletettua) "kuormitusta" oppilailla tai päiväkotilapsilla? Ja aika lailla sama tilanne lienee sen (aamu)puuron kanssa: kun tavanomaisissakaan puurojauhoissa tai -hiutaleissa ei noita jäämiä käytännössä ole, ne eivät luomupuuron avulla vähene.
Koko ajan lisäksi täytyy muistaa, että skenaariossa luomuruokaa on vain 20%. Tavanomaista ruokaa on siis 80%. Jos siitä tavanomaisesta ruoasta on jotain epätoivottavia seurauksia, ne tuolla prosenttimäärällä ja siis todennäköisyydellä toteutuvat kuitenkin, eli käytännössä varmasti. - Tuli ihan mieleen, että harras muslimi tuskin olisi tyytyväinen, jos hänelle vakuutettaisiin, että hänen annoksensa on kyllä 20%:sesti "halal". Tai vaikka vegaani, samalla prosenttiluvulla, muutettavat muuttaen?
Mutta lieneekin niin, että luomuväen ajattelussa jo pienikin ripaus luomua on "otollista", itsessään hyvä asia, jota ei tarvitse perustella sen seurauksilla (jotka siis voivat niin ollen olla tulemattakin, eikä asia siitä muutu). Tai mukana on usko siihen, että niin luomun tavoitteet edes/ainakin pieneltä osin toteutuvat, ja se jo riittää, on jo hyvä juttu. (Kyyninen tässä yhteydessä tietysti sanoisi, että saatiin edes/ainakin ne rahat pois ...)
Lihansyönnin vähentämisellä voi olla ympäristön kannalta etuja (vaikka kysymys on monimutkainen: olemme keskustelleet sen puolesta ja vastaan esitetyistä argumenteista toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0)). Mutta jos eläinten syöntiä vähennetään, eläimet vähenevät, eikä välttämättä niiden hyvinvointi mitenkään parane. Jos taas - ihan keskustelun vuoksi - oletamme, että luomueläimet voivat paremmin - niin luomulihan syönnin vähentäminen vähentää näin hoidettujen eläinten määrää.
-
Kun katsoin tuon Nuutilan diaesityksen sivua 6, "Pääraaka-aineiden keskinäinen osuus", niin hämmentämään jää kasvisten erittäin pieni osuus tavanomaisessa vertailukohdassa ja myös vertailukohdassa "Luomu Max". Onko noin pieni kasvisten osuus todella sääntö tavanomaisessa kouluruokailussakaan? Vai sille "ekoruokakoneelle" syötetty oletus, halutun tuloksen saamiseksi?
PS. Esittämättä nyt kaikkia epäluulojani laskelman suhteen, eikö tuo "ekoruokakone" pitäisi saada nettiin, jotta jokainen voisi sitä kokeilla, erilaisin oletuksin?
-
Löysin lähteen tuolle aikaisemmin esittämälleni ajatukselle:
http://www.thelocal.se/20160130/ecological-food-not-better-for-you-or-environment-prof
Professor Lars Bergström, a professor at the Swedish University of Agricultural Sciences told Sweden’s TT newswire there was extensive research to indicate that there was no health or environmental benefits to organic food.
“I calculated once that the additional money which is spent on ecological school food would be enough to hire 3,000 extra teachers. I think it’s irresponsible of politicians.”
Tuo on todnäk aika "sinnepäin" oleva laskelma, mutta jos tarkemmat luvut kiinnostavat, niin tässäpä jälleen paikka tarkemmalle tiedustelulle.
Yhteystiedot: lars.bergstrom (at) slu.se
http://www.slu.se/en/departments/soil-environment/contact/personal-web-pages/bergstrom-lars/
-
Lähettänen kohta kirjeen - jonka kautta saadaan sitten varmaan muutoinkin yhteyttä näihin meidän kaltaisiimme "toisinajattelijoihin" asiassa, Pohjoismaissa.
Mutta sitä ennen lähetin jo tämän:
***
Heli Peltola
Lisätietojen antajalle eli Sinulle, tässä asiassa:
Koskien esitelmää …
___________
Ti 10.5. Kun viidennes kouluruoasta on luomua
Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori, ETM Jaakko Nuutila, Luonnonvarakeskus
___________
Siinä viitattiin ”ekoruokakoneeseen”, joka mitä ilmeisemmmin on atk-tekniikkaan perustuva laskin.
Onko meillä, suurella yleisöllä, myös mahdollisuus kokeilla ko. laskinta?
Heikki Jokipii [jne]
PS. 14.5.16: Tuli vastaus:
"Ekoruokakone on Ekocentrian kehittämä työkalu. Välitän viestisi tässä asiasta enemmän tietävälle Anu Arolaaksolle Ekocentriaan."
-
Jo ennen vastausta Arolaaksolta uskallan pähkäillä, ettei tuossa Nuutilan esitelmässä välttämättä ollut mitään uutta, vaan se esitteli olennaisesti samoja tuloksia (tai "tuloksia") kuin Ecocentria noiin kuukautta aiemmin. Joista jo kysyimme:
Entä jos moisia säästöehdotuksia kouluruokailuun tehtäisiin muuten vaan? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=413)
Kun hän kuitenkin oli MT:n uutisen mukaan vastuussa jo tuosta Ecocentriankin selvityksestä ...
Selvityksen ja ruokalistasuunnittelut Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä -hankkeelle teki keittiömestari Jaakko Nuutila Luomuinstituutista.
... niin voinemme antaa eli myöntää hänelle lempi- tai arvonimen Jaakko "Simeoni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=503.0)" Nuutila.
-
Vaikkei vielä uudempaa versiota ole saatukaan, löytyi Helsingin kaupungin sivujen "syövereistä" tämä v. 2014 päivitysehdotus (pdf):
Helsingin kaupungin ruokakulttuuristartegian päivitys 2014 (http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2016&ls=11&doc=Rakpa_2014-11-20_Tplk_13_Pk)
Ja siellä se on (lihav. HJ):
Hankinnat
Painotetaan hankinnoissa vastuullisia, eettisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja, ja suositaan lähiruokaa, sesonkiruokaa, luomua ja reilua kauppaa.
Kylläkin vain tuon yhden kerran. Mutta tuokin riittänee siihen, että se on hallintokunnille ohje? Jos tuo tekstiin on jäänyt, kun valtuusto on asiakirjan hyväksynyt?
Reilusta kaupastakin meillä olisi sanottavaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0), mutta ei mennä tässä siihen. Olisi lähiruoastakin, mutta ei mennä siihenkään.
Oli siellä tällainen esipuhekin (http://www.hel.fi/static/public/hela/Teknisen_palvelun_lautakunta/Suomi/Paatos/2014/Rakpa_2014-11-20_Tplk_13_Pk/940AABB3-1788-41D7-B3A4-FFCF36D5BFD0/Liite.pdf) (pdf), jossa luomusta mainittiin näin (lihav. HJ):
Helsinki on hyvä ruokakaupunki. Lukuisat tapahtumat, huippuammattilaiset, monipuolinen ruokatarjonnan ja -valikoiman kehitys, kiinnostavat ravintolat, villi-, lähi-ja luomuruoan kasvanut suosio, kouluruoan hyvä maine maailmalla ja ruoka-alan yritysten lisääntyminen ovat näyttö siitä, että ruoan ympärille on uskallettu rakentaa.
-
Anu Arolaaksen vastauksesta:
Palvelua voi testata vapaasti demo-käyttäjänä. Jotta saa kaikki palvelun ominaisuudet käyttöön, niin tulee liittyä mukaan Portaat luomuun -ohjelmaamme. Demo- löytyy osoitteesta www.ekoruokakone.fi
Ei kommentteja tässä vaiheessa, en ole vielä testannut demoa. Jos se on hyvin riisuttu, niin meille kyllä tuottaa vähän henkisiä vaikeuksia liittyä Portaat luomuun -ohjelmaan, vaikka siitä ei meille kustannuksia tulisikaan. ::)
-
Hetken jo ajattelin, että olisiko hallituksen linja hiukan muuttunut, kun tässä uutisessa ei luomua erikseen lainkaan mainita:
Julkisiin ruokahankintoihin halutaan lisää vastuullisuutta (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/julkisiin-ruokahankintoihin-halutaan-lisaa-vastuullisuutta)
Mutta sitten käväisin katsomassa ko. periaatepäätöksen luonnosta, ja siellä se sitten oli:
Valtioneuvosto on 30.12.2015 päättänyt, että tietyt edellisen hallituksen strategiset linjaukset jäävät voimaan. Näihin kuuluvat vuonna 2013 hyväksytyt periaatepäätökset luomualan kehittämisohjelmaksi ja luomualan kehittämisen tavoitteiksi vuoteen 2020 sekä lähiruokaohjelmaksi ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen 2020. Niiden mukaisesti on edelleen ajankohtaista kannustaa kuntia ja maakuntia kasvattamaan lähiruuan ja luomuruuan osuutta hankinnoissaan.
Mutta tiedä nyt häntä sitten ihan varmasti. Muutoin periaatepäätöksessä (so. luonnoksessa) ei luomusta puhuttu. Hyvinkin yksityiskohtaisesti linjattiin sen sijaan tavanomaiselle maataloudelle erilaisia suositeltavia käytäntöjä.
Voi olla, että painopiste on sittenkin hieman muuttunut. On huomattu, että kunnat eivät oikein ole luomuun kuitenkaan innostuneet? *) On ehkä jopa katsottu vähän Ruotsin kokemuksia, mm. siinä, ettei luomun lisääminen sitten merkitsekään nk. "lähiruoan" (eli siis kotimaisen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg2136#msg2136) ruoan kysynnän) lisäämistä?
______________
*) esim. viimeisessä luomumyynnin HoReCa-koosteessa (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/10/Luomumarkkinat-sis.-Horeca.pdf) oli luomumyynnissä hieman laskua vuodesta 2013 vuoteen 2014 (sivulla 2, 11 miljoonasta 10 miljoonaan, eli noin 10%). Viime vuoden tietoja ei taida olla saatavilla? (Tavoitteena toki oli koosteessa tuon v. 2014 tuloksen 2,4-kertaistaminen vuonna 2015!) Kyseinen Pro Luomun ryhmäkään ei ole kyllä kokoontunut yli vuoteen (viimeksi 19.3.2015)? Tämä ei tavallaan oikein heijastaisi uskoa ja innostusta asiaan?
-
Tässä on löydetty taas yksi ryhmä asiakkaita, jotka eivät valitse:
Sairaanhoitopiirin potilasateriat mukaan luomuohjelmaan (http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/2669045/Sairaanhoitopiirin+potilasateriat+mukaan+luomuohjelmaan)
Käytännössä muutos on kyllä varsin vaatimaton:
Arkean tuottamat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden ruokapalvelut on hyväksytty Portaat luomuun -ohjelman ensimmäiselle portaalle. Käytännössä ensimmäiselle luomuportaalle pääseminen tarkoittaa sitä, että ruoanlaitossa käytetään ainakin yhtä luomuraaka-ainetta vähintään kaksi kertaa viikossa.
VSSHP:n sairaaloiden henkilöstöravintoloissa käytettäviä luomutuotteita ovat tällä hetkellä piimä ja näkkileipä, sairaaloiden potilailla puolestaan neljän viljan hiutaleet.
Silti voi kysyä, mitä oikeutta heillä on käyttää potilasruokalua leikkikenttänään. Ja tietysti myös tämä vanha: mitä syytä on tässäkään lisätä kustannuksia, vaikka lisäys olisi hyvin vähäinenkin.
-
Vaan kyllä sitä on muitakin konsteja saada kustannuksia kasvatettua:
Helsingin valtuusto siunasi vegaaniruoan – 20 päiväkotia mukaan kokeiluun (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/397974-valtuusto-siunasi-vegaaniruoan-20-paivakotia-mukaan-kokeiluun)
Vegaaniruoka lisäisi ateriakohtaisesti kustannuksia päivässä noin 4,40 euroa. Lapsikohtainen ateriakustannus on tällä hetkellä 7,26 euroa päivässä sisältäen kaikki ateriat.
Sitten kun joku vielä keksii vaatia, että tuon vegaaniruoan pitää lisäksi olla luomua!
Arvion mukaan 125 perhettä valitsisi vegaaniruoan, mikäli se olisi mahdollista.
Tuossa sentään valitaan. Luomuruoan osalta ei anneta mitään vaihtoehtoja. Mutta varmaankaan ei ole ajateltu, että nuo 125 perhettä joutuisivat maksamaan valinnastaan. Ei, siinä suhteessa asia on varmasti samanlainen kuin luomuruoan syöttämisessäkin: me veronmaksajat maksamme.
***
Muutoin hieman arveluttava MV-lehti osasi tässä asiassa leikata hauskasti. Kerrottuaan uutisessaan asiasta (http://mvlehti.net/2016/05/26/helsingin-kaupunginvaltuusto-madatyksen-tiella-vegaaniruokaa-20-paivakotiin-tuleeko-halal-seuraavaksi/), että lasten aivot eivät kehity normaalisti ilman eläinproteiinia, niin on kuitenkin näin:
Intiassa jainalaiset lapset kehittyvät normaalisti, vaikka syövät vegaaniravintoa. Syy siihen, miksi jainalaislasten aivot kehittyvät normaalisti, on se, että kehitysmaassa kasvatettu kasviravinto sisältää erilaisia hyönteisiä ja toukkia niin paljon, että kasvisravinnossakin on mukana eläinproteiinia.
Länsimainen tehotuotettu kasvisperäinen ravinto sen sijaan ei sisällä eläinperäistä proteiinia.
-
Paitsi, että tämäkin haastattelu koski aikomuksia, niin siinäkin on uutinen otsikoitu väärin:
Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomun käyttöä (http://proluomu.fi/ammattikeittiot-aikovat-lisata-luomun-kayttoa/)
Tekstihän kertoo näin:
EkoCentrian teettämän kyselyn mukaan yli viidesosa suomalaisista ammattikeittiöistä on tehnyt strategisen päätöksen käyttää lähivuosina nykyistä enemmän luomutuotteita. Luomun käyttöään lisäävät sekä julkiset ruokapalvelut että yksityiset ravintolat.
Tarkka prosentti oli 22. Niinpä 78% eli käytännössä 4/5 eli valtava enemmistö ei aio lisätä luomun käyttöä. Joten oikea otsikko olisi ollut juuri päinvastainen.
Jos oli noiden aikojien prosentti surkea, niin oli vastauprosenttikin 25%. Tuolla prosentilla ei tosiasiassa voi edes väittää mitään trendistä, siis sitä, että kiinnostus luomuun olisi kasvanut.
Tämä tieto löydetään aina uudelleen:
Kuten aiemminkin, suurimmaksi luomun käytön esteeksi ammattikeittiöt mainitsivat hinnan.
Vaikka se löydetään uudelleen, jotenkin tuntuu, että siitä aina ollaan yhtä hämmästyneitä. Ilmoitettuja käytön syitä ei kannattane (enää) tässä käsitellä.
Tämäkään tulos tuskin lisäsi luotettavaa tietoa asiasta, kyselyn toteuttamistavasta johtuen:
Ravintoloiden kannattaa kertoa luomun käytöstä asiakkailleen, sillä tieto voi olla ratkaiseva tekijä ruokapaikan valinnassa.
Kuluttajille tehdyssä kyselyssä yli puolet suomalaisista kertoi, että tieto luomusta vaikuttaa myönteisesti heidän ravintolavalintaansa. Nettikyselyyn vastasi yhteensä noin tuhat kuluttajaa.
Tavoiteen rima on kyllä asetettu matalalle:
– Yksikin uusi luomutuote on hyvä askel, toteaa hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta.
Sekin voi olla (keskimäärin) liian korkealla, jos katsoo HoReCa-luomumyynnin laskevaa kehitystä vv. 2013-2014 (eikö tuossa yhteydessä olisi voinut kertoa, miten kävi 2015?).
***
Niin, itseasiassa me voimme olla hyvin tyytyväisiä: tämä haitallinen ilmiö ei ole mitenkään hälyttävässä kasvusuunnassa. Ja on siis asiasta pidetystä metelistä huolimatta lopulta hyvin vähäpätöinen.
Tuo ei tietysti taaskaan estä sitä, etteikö osa mediasta ota ja julkaise tuota lehdistötiedotetta lähes sellaisenaan, ja kerro meille yleisölle, että tarjonta muka olisi räjähdysmäisesti kasvamassa.
-
Turun Sanomatkin sen kertoi:
Ammattikeittiöt lisäävät luomun käyttöä (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/327310/Ammattikeittiot+lisaavat+luomun+kayttoa)
Luomutuotteiden käyttö on muuttunut ammattikeittiöissä säännöllisemmäksi. Aikomukset edelleen lisätä luomun käyttöä ovat vahvistuneet merkittävästi edellisistä vuosista. Suurkeittiötutkimuksen mukaan keittiöt aikovat lisätä luomun käyttöä kaikissa tuoteryhmissä.
Ainoa vaan tuossa, että tuo oli julkaistu "Turun Sanomat | 26.3.2012 14:51". Jonka jälkeen siis luomun HoReCa-myynti kasvoi 9 miljoonasta 11 miljoonaan ja sitten laski 10 miljoonaan (v. 2014).
-
Kun Pro Luomu julkaisee tämän ...
Vastuullisuusmerkit haastavat kunnat lisäämään kestäviä hankintoja (http://proluomu.fi/vastuullisuusmerkit-haastavat-kunnat-lisaamaan-kestavia-hankintoja/)
... siinä samalla antaa tietysti ymmärtää, että luomulla olisi tässä nyt erityistä merkitystä. Tai sanoohan se sen ihan uloskin, näin (lihav. HJ):
Vastuullisuusmerkit – Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki, Reilu kauppa ja Luomu – haastavat kunnat tekemään kestäviä hankintoja.
Jos kuitenkin samassa uutisessa kerrotaan, miten kuntien hankinnat ovat yhteensä 35 miljardia, voimme me täällä laskea, millainen tuo merkitys oikeasti on, eli suhteuttaa siihen em. 10 miljoonaa: noin 3 promillen merkitys.
Jos siis ihmiset jollakin tavalla ovat tässä ajatelleet luomua ...
Tutkimuksen mukaan asukkaat haluavat kuntien olevan vastuullisia ja hankintojen merkitykseen uskotaan vahvasti. Neljä viidestä asukkaasta on sitä mieltä, että kuntien tulee huomioida ja minimoida sekä ihmisoikeus- että ympäristöriskit hankinnoissaan.
.. he erehtyvät kahdella tavalla. Luomulla ei periaatteessakaan ko. asioita edistetä ja määrä on joka tapauksessa merkityksetön. Se "yksikin uusi luomutuote" (edellisestä uutisesta) on hyvä asia vain luomun kauppiaalle, ei muille.
Nyt se viittaus luomuhintohin tehtiin näin ...
Hankintabudjetin koetaan vaikeuttavan eniten vastuullisten tuotteiden hankintaa.
... vaikka tietysti budjetti on yksi väline, jolla verrataan hinta-laatusuhdetta tai panosta ja tuotosta myös vastuullisuudessa. Siinä vertailussa kun se luomu ei oikein pärjää. Luomun myyjien kannalta olisi tietysti parempi, jos vain tuijotettaisiin sitä luomumerkkiä, eikä mietittäisi sen enempää.
Tästähän oli kyse, näin Kuntalehti - vailla mitään analyysiä, kritiikistä nyt puhumattakaan - asiasta kertoo:
Kunnat saivat haasteen kestävien hankintojen lisäämiseksi (http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/kunnat-saivat-haasteen-kestavien-hankintojen-lisaamiseksi/)
Pro Luomun ja EkoCentrian Luomu-haasteena on, että kunnan ruokapalveluissa vaihdetaan luomuksi elintarvikkeita portaittain.
Eli myynninedistämisestä. Jossa häikäilemättä käytetään hyväksi "vastuullisuuden" imagoa. Varmasti he itse uskovat niin olevankin - mutta meidän muiden ei tarvitse eikä pidä uskoa.
-
Luomuväki nyt selvästi haluaa "takoa" tätä asiaa, vaikkei "rauta" selvästikään ole "kuumaa", myös tällä tavalla:
Ensi syksynä kilpaillaan Vuoden Luomukokin tittelistä (http://proluomu.fi/ensi-syksyna-kilpaillaan-vuoden-luomukokin-tittelista/)
Vuoden Luomukokki -kilpailun tavoitteena on omalta osaltaan innostaa keittiöalan ammattilaisia käyttämän luomutuotteita.
Tuossakin sitten uudestaan viitattiin näihin väitteisiin, joiden paikkansa pitävyyteen esitimme edellä jo perustellut epäilyksemme:
Uutta kokkikilpailua organisoiva keittiömestari ja tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luomuinstituutista toteaa, että ravintoloiden luomutarjonta kasvaa jatkuvasti. Food Service Feedback 2015 -tutkimuksen mukaan lähes kaikki ammattikeittiöt käyttävät luomuraaka-aineita joskus, ja päivittäin niitä käyttää 15 % ammattikeittiöistä.
[...]
Myös kuluttajat arvostavat luomua yhä enemmän. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet ravintola-asiakkaista pitää merkittävänä etuna ruokapaikan valinnassa sitä, että ravintola tarjoaa luomua.
Kun tuo tieto luomun HoReCa-myynnistä v. 2014 esiteltiin viime vuonna jo 19.3.15, luultavasti sama tieto vuoden 2015 osalta olisi jo kerrottavissa. Mutta sitä ei kerrota. Miksi ei?
Jos se tässä jonain päivänä julkistetaan, mitään yllätystä ei ole odotettavissa, jos uskomme (edellä 06.10.15) Anu Arolaaksolta saamaamme lausuntoon:
Hei, joukkoruokailun osalta luomun osuus tukkujen myynnistä on n. 1 % luokkaa (mukana yksityinen ja julkinen). Osuus kasvaa mutta maltillisesti.
Mutta tämän tietäenkin ottaisimme mielellään vastaan luvut v. 2015 lopullisesta toteumasta.
-
Tällä Lonnan (https://www.tableonline.fi/ravintola/lonna) tavalla voi liittää asian laskuun, mutta ei tarvitse kuitenkaan kärsiä siihen liittyvistä hankaluuksista:
Lonnassa suositaan laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ja luomua.
(lihav. HJ)
Lonna on sitten vähän siinä ja siinä, mitä pakkosyöttöön tulee: muita vaihtoehtoja ei tuolla pikkusaarella ole, mutta Suomenlinna ja Helsinki ovat kyllä käytännössä hyvin lähellä.
-
Ei siinä periaatepäätöksessä mikään muuttunut (vaikka edellä 17.05.16 siltä hiukan näytti):
MMM: Periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta hyväksytty (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/periaatepaatos-julkisten-elintarvike-ja-ruokapalveluhankintojen-vastuullisuudesta-hyvaksyttiin)
Vaikka kriteerejä on useampiakin, yhä vielä otetaan itsestään selvyytenä, että luomu on sitä vastuullisuutta:
– Periaatepäätöksellä halutaan osaltaan edistää esimerkiksi luomumaidon, saparollisen possun, nokkansa säilyttäneen broilerin ja salmonellavapaiden munien käyttöä julkisissa keittiöissä, ministeri Tiilikainen kuvaa.
(Lihav. HJ)
Tämä on siis kriteeri, ei siis edellytä perusteluja, ei kysymystä "miksi" (otteita itse päätöksestä):
Yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä voidaan esittää ainakin seuraaville elintarvikkeen ominaisuuksille: tuoreus, tasalaatuisuus, jäljitettävyys, suola- ja rasvapitoisuus, luomu, bakteerien määrä ja turvallisuus.
(Lihav. HJ)
Edellä mainitut kriteerit voivat sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, joita voidaan tilanteen ja harkinnan mukaan hyödyntää hankintamenettelyissä:
- julkisissa keittiöissä hankitaan ensisijaisesti luonnonmukaisesti tuotettua maitoa [...]
Tämän lisäksi tuodaan erikseen esiin, että aiempien hallitusten päätökset luomu- ja lähiruoan lisäämisestä ovat edelleen voimassa
Mistä muuten tietää, että asia maksaa, ehkä paljonkin. Avainsanat löytyvät tästä:
Käytännön kokemusten mukaan uudet, laadukkaammat ratkaisut eivät ole välttämättä
kalliimpia kuin jo markkinoilla olevat, erityisesti jos otetaan huomioon käytön aikai-
set ja elinkaarikustannukset. Lisäksi uusia ratkaisuja, toimintatapoja ja teknologiaa
hyödyntämällä voidaan parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta ja laatua sekä yleis-
tä hyväksyttävyyttä.
Eli kun kunnan talouspuolen vastaavat kuulevat sanat "eivät välttämättä kalliimpia", hälytyskellojen pitää soida.
Tämäkin teksti on niin perin tuttua:
Elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen tekeminen tässä esitettyjen kriteerien perusteella edellyttää pitkäjänteistä ja strategista hankintojen suunnittelua, ruokapalvelun (mukaan lukien ruokalistasuunnittelu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=413)) kehittämistä tuote- ja sesonkilähtöisesti, laaja-alaista hankintaosaamista sekä poliittisen ja virkamiesjohdon tukea käytännön hankintatoiminnalle.
(linkki HJ)
Edellytetty ammattitaito on siis sitä, että saadaan hankittua kalliimpia (luomu)raaka-aineita siten, että se vielä näyttää jotenkin hyväksyttävältä ja järkevältä.
Ympäristövaikutukset:
Ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät vähentävät vesistöjen ja pohjavesien
ravinnekuormitusta ja eroosiota sekä kasvinsuojeluainejäämiä maaperässä ja vesis-
töissä.
Melko varmasti tuota kirjoitettaessa on uskottu, että luomuviljely olisi tällainen viljelymenetelmä. Mutta onko se (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417)?
-
On tuossa em. periaatepäätöksessä tietysti myös tällainen vahva pohjavire:
Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.
Tänään hyväksytty periaatepäätös on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ruuan tuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamisen kärkihanketta.
Eli hyvin pitkälle se "vastuullisuus" tarkoittaa kotimaisen ruoan suosimista. Luomunkin osalta: kun kotimainen luomu ei kuitenkaan mene oikein kaupaksi, eikä sen vientikään vedä, syökööt sen sitten Suomen koulut. Tietysti koko ajan antaen "suun tunnustusta" EU:n kilpailulainsäädännölle ...
PS. Julkaisemalla näyttävästi uutisen tuosta periaatepäätöksessä ...
http://luomu.fi/kirjoitus/mmm-periaatepaatos-julkisten-elintarvike-ja-ruokapalveluhankintojen-vastuullisuudesta-hyvaksytty/4/?ref=etusivu
... luomu.fi oikeastaan kertoo ja vahvistaa, että senkin tulkinta asiassa on sama kuin meidän: luomua tässä päätöksessä suositaan.
-
Tämä taas hyvin täyttää luomun pakkosyöttämisen tunnusmerkit:
Luomu-, lähi- ja kasvisruoka ovat entistä suuremmassa roolissa (https://www.turku.fi/uutinen/2016-07-07_luomu-lahi-ja-kasvisruoka-ovat-entista-suuremmassa-roolissa)
– Tänä vuonna halusimme ravintoloitsijoita valitessa painottaa luomu- ja lähiruokaan sekä erikoisruokavalioihin. Tänäkin vuonna mukana on monta uutta ravintolaa, joita ei ole ennen Ruissalossa nähty, mutta mukana on myös paljon ravintoloita, jotka ovat olleet mukana jo monta kesää, Ruisrockin tuottaja Satu Kankaristo kertoo.
– Jokainen Ruisrockin ravintola käy läpi tiukan seulan, halukkaita olisi vuosi vuodelta enemmän. Kaikki ravintolat käyttävät ainoastaan biohajoavia kertakäyttöastioita ja asiakkaiden ja ravintoloiden jätteet kierrätetään tehokkaasti. Lisäksi miltei kaikki Ruisrockin ravintoloitsijat käyttävät luomu- tai lähiruokaa, ja kasvisvaihtoehtoja löytyy enemmän kuin koskaan ennen.
Vaikka tietysti Turun kaupunki on lähellä, on käytännössä festivaalialueelta kesken kaiken poistuminen hankalaa, vaikka samalla lipullakin sen saisi tehdä. On tietysti syytä etsiä vaihtoehtoja "makkaraperunoille" - mutta etsitäänkö tuossa vaihtoehtoja? Onko tuossa ratkaisussa todella noudatettu asiakkaiden toiveita? (Siis valtaosan: tottakai aina löytyy niitä, jotka sitä luomuruokaakin vaativat.)
-
Tämän Porin Steiner-koulun ruokalistan (http://www.porinsteinerkoulu.fi/muutoiminta/45) mukaan ensi viikolla siellä tarjottavan ruoan luomuisuusaste on muina päivinä kuin torstaina vain 20-30%.
Syyt luomun tarjoamiseen ovat tietysti moninaiset, mutta noina päivinä siis oppilaat kuitenkin teoreettisesti altistuvat 70-80%:sesti niille torjunta-ainejäämille, jota ehkä yritettiin välttää.
Ihan yleisemminkin ihmeteltynä: mitä ihmettä yritetään tavoitella, jos yksi tai muutama ruoka-ainesosa muutetaan luomuksi? Vaikkapa Helsingin päiväkodeissa. Ainakaan tuo torjunta-aineiden välttely ei siinä argumenttina toimi.
Vaikkapa tässä Helsingin Norssin ruokalistassa (http://www.norssi.helsinki.fi/?page=ruokalista-uusi) kysymys vielä kärjistyy: mitä tavoitellaan sillä, että yhdessä ruokalajissa, kymmenestä koko viikolla tarjotusta, on luomua käytetty? Kun ei voi kuvitella, että koulun luomuväki kävisi vain tuona yhtenä päivänä syömässä. Se on tietysti huomattava, että luomulle on tuona päivänä vaihtoehto, eli täysin pakkosyöttöä ei tuo ole. Steiner-koulussa ei vaihtoehtoa tarjota: noilla prosenteilla syöt luomua, tai olet kokonaan syömättä.
Myyjien kannalta se peruste, että yksikin luomuaines on jo hyvä alku, tietysti toimii hyvin.
-
Tällainen "arvonsa tunteva taiteilija" on nyt valittu Mikkeliin - tietysti sinne - erääseen kouluun:
Raakamaitoa ja luomujauhelihaa – ammattikokki hylkäisi puolivalmisteet kouluruokailussa (http://yle.fi/uutiset/raakamaitoa_ja_luomujauhelihaa__ammattikokki_hylkaisi_puolivalmisteet_kouluruokailussa/9137204)
Ainakin esiintymään ja vierailemaan. Ja kertomaan näitä "punnittuja" mielipiteitään:
Kokki ja ravintoloitsija Ilkka Arvola järjesti mikkeliläisessä Rantakylän koulussa lähiruokatempauksen, jonka tavoitteena oli herättää ihmiset ajattelemaan ruoan arvostusta.
Ihan sillä "ajatuksella", että hyvällä tahdolla saadaan kaikki - hänen mielestään - hyvät asiat varmasti samalla kertaa toteutettua:
Rantakylän koulun luomu- ja lähiruoka-ateriat ainekset on saatu lahjoituksina Mikkelin lähistöllä sijaitsevilta tiloilta. Arvola ei osaa sanoa, mikä yhden aterian hinnaksi tulisi, mutta tietää summan olevan jotain aivan muuta kuin yhteen kouluruoka-annokseen tavallisesti käytettävä 0,80 euroa.
– Julkisella puolella pitäisi olla uskallusta ja vastuuta tehdä asioita niin kuin ne pitää tehdä, eikä katsoa vain lyhytnäköisesti, että mikä on mahdollisimman kustannustehokasta. Silloin olisi töitäkin. Tämän kokoisessa keittiössä pitäisi olla puolet enemmän jengiä duunissa, joka päivä, sanoo Arvola.
Arvostettava asia noissa lausunnoissa on se, että hän myöntää
- miten luomu lisää kustannuksia
- ja sekä sen, että se ja myös lähiruoka, lisää työvoiman tarvetta
- joka tietysti lisää kustannuksia
Mutta kokonaisvisio kyllä menee ihan - Porvooseen! Jos Ilkka Arvolaa tarkemmin haastattelisi, niin varmaan hänenkin mielestään myös koululaisille ruualla pitää olla tarina? (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/07/ruualla-pitaa-olla-tarina.html)
Tai vertaa tähän viiden vuoden takaiseen "Tarkkalijan" löytöön, samasta Mikkelistä:
Hesari (vain netissä) 11.8 tarjoaa tällaista:
Rahanpuute estää luomuruuan tarjoamisen kouluissa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rahanpuute+est%C3%A4%C3%A4+luomuruuan+tarjoamisen+kouluissa/1135268448844)
Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta.
"Meillä säästetään henkilöstökustannuksista", sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.
PS. Raakamaidon käyttö laitosruokailussa - sen pitäisi olla itse asiassa kriminalisoitua! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg7343;topicseen#msg7343). Millä ihmeen "lihaksilla" Mikkelin kaupunki on antanut tuollaiseen järjettömään kokeiluun luvan? Onko edes vanhemmilta kysytty, saati terveysviranomaisilta? Jos siitä raakamaidosta tehtiin vanukas, se toivon mukaan kuumennettiin kunnolla, mutta kuitenkin. Eli juuri sitä "vastuuta" tuossa puuttui.
-
Erilaisin kilpailuin yritetään edistää luomun tarjontaa ravintoloissa:
Syksyllä kilpaillaan Vuoden Luomukokin tittelistä (http://proluomu.fi/ensi-syksyna-kilpaillaan-vuoden-luomukokin-tittelista/)
Erotu eduksesi – osallistu Luomu SM -kilpailuun! (http://proluomu.fi/erotu-eduksesi-osallistu-luomu-sm-kilpailuun/)
Mutta onko noista apua? Viimeinen tieto on edelleen se, että luomun HoReCa-osuus oli v. 2014 vain n. 1% ja rahoissa vaivaiset 10 miljoonaa. Jossa oli vielä miljoonan verran laskua edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 tulosta ei ole kiirehditty kertomaan. Miksei? Onko se liian masentava?
Tuossa luomuravintolakisassa on muuten eri sarjat julkisille ja yksityisille ravintoloille. Se heijastanee sitä, että julkisella puolella kisaa käydään kuntien asiasta päättävissä elimissä, yksityispuolella markkinoilla. Tuo noin 10 miljoonaa ei kyllä viesti siitä, että markkinoilla luomusta olisi juuri mitään merkittävää etua. Mutta sehän ei estä maalailemasta:
Luomun tarjonta ravintoloissa lisääntyy
Uutta kokkikilpailua organisoiva keittiömestari ja tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luomuinstituutista toteaa, että ravintoloiden luomutarjonta kasvaa jatkuvasti. Food Service Feedback 2015 -tutkimuksen mukaan lähes kaikki ammattikeittiöt käyttävät luomuraaka-aineita joskus, ja päivittäin niitä käyttää 15 % ammattikeittiöistä.
Vuoden Luomukokki -kilpailun tavoitteena on omalta osaltaan innostaa keittiöalan ammattilaisia käyttämän luomutuotteita.
– Luomun tunteminen on osa keittiömestarin ammattitaitoa, Nuutila tiivistää.
Myös kuluttajat arvostavat luomua yhä enemmän. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet ravintola-asiakkaista pitää merkittävänä etuna ruokapaikan valinnassa sitä, että ravintola tarjoaa luomua.
Pitävät etuna, ehkä. Mutta eivät kyllä sitten juurikaan sitä tilaa tai osta. Vuosi sitten HoReCa-arvoketjutyöryhmä arvioikin:
[...] luomun käyttö kasvaa ammattikeittiöissä hitaasti mutta varmasti, mahdollinen kasvu julkisella sektorilla, [...]
Eli taistelu on voitettavissa - juuri siellä kunnan päätöksentekoelimissä!
-
Lopultakin tätä on vanhemmilta kysytty:
Kysely: Vanhemmista terveellisyys on kouluruoassa makua tärkeämpää – luomulla ei niin väliä (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/433774-kysely-vanhemmista-terveellisyys-on-kouluruoassa-makua-tarkeampaa-luomulla-ei-niin)
Suurin osa vanhemmista ei pidä luomutuotteiden käyttämistä kouluruoassa tärkeänä – vain kolme prosenttia vastaajista nosti sen tärkeäksi.
Ehkäpä tämä tulos, jos tulee päättäjien tietoon, tekee heidät vähän vastustuskykyisemmiksi tuon äänekkään 3 prosentin mankumiselle. Joka maksattaa vain sille tärkeän asian kaikilla veronmaksajilla.
PS. 16.9.16: Vastaava kysely pitäisi tehdä myös päiväkotilasten vanhemmille.
-
Kovasti tätä käsitellään "suljetuin ovin". Ellei Visuri sitä luonnosta millään saa lähetetyksi meille, onko teillä Helsongin kaupungin organisaatiossa tuttua, joka suostuisi asiassa "vuotajaksi"? ;)
Nyt sitten Milla Visuri kertoo tänään HS:ssa:
”Isoja medioita kiinnostaa Helsinki juuri nyt juoman ja ruuan kautta”, sanoo ruokakulttuuristrategi, joka suunnittelee kaupungin tulevaisuutta (http://www.hs.fi/ruoka/a1474427938790)
"Suunnitelma ulottuu vuoteen 2020 ja se tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella."
Mitä ilmeisemmin ennen sitä siitä ei suuri yleisö, me mukaanlukien, näe vilaustakaan. Ja sitten se onkin jo hyväksytty.
Luomu ei tuossa haastattelussa kyllä sitten tullut esille millään tavalla. Painopisteenä tuntui olevan se, miten Helsinki ja sen ravintolat tehdään turisteille kiinnostavammiksi. Vähän siihen tapaan, että Guggenheim-visiitin jälkeen täytyy heidän päästä hyvään paikkaan syömään. Mutta vaikkei luomu haastattelussa tullut esille, voimme silti eräänä aamuna Hesarista joutua lukemaan, että Helsinki on hyväksynyt rajuja tavoitteita sen lisäämiseksi kaikkialla kunnallisessa ruokailussa. Me, ja myös nuo edellisessä puheenvuorossa mainitut 97% vanhemmista.
-
Kysymykseeni MMM:lle ...
Jos selostuksessa ensi vuoden budjetista kerrotaan ...
"Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan myös jatkamalla sikojen suojelusta annetun asetuksen siirtymäaikaa, edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käyttöä vauhdittamalla."
... meritseekö tämä sitä, että luomumaidon käytön edistämiseen varattiin erillinen määräraha?
... sain vastauksen (Leena Seppä), ettei tällaista erillistä määrärahaa ole, mutta sen sijaan tuli tämä tieto (lihav. HJ):
Sen tiedän, että parhaillaan valmistelussa on EU:n rahoittamassa koulujakeluohjelmassa sellainen vaihtoehto, että tuettaisiin vain luomua tai ainakin suosittaisiin luomua.
Muita ”luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa” edistäviä toimia en tunne. En usko, että on olemassa jokin erillinen määräraha luomumaidon käytön edistämiseen. Työtoverinikaan eivät tienneet tällaista olevan.
-
Helsinki voitti sitten tämän kilpailun taas:
Päiväkotien ruokailupalveluille jälleen luomun Suomen mestaruus (http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/palvelukeskus/paivaotien-ruokailupalveluille-luomun-suomen-mestaruus)
Oikeastaan aika vaatimattomalla tuloksella ...
Helsingin kaupungin päiväkotiruokailun elintarvikehankinnoista 8,3 prosenttia oli luomua vuonna 2015.
... vaikka tekstissä sitten ehdotetaankin laskentatapaa, jolla tuo prosentti olisi suurempi. Ei 15 prosenttiakaan järin suuri osuus ole.
Tällainen vaikutelma helposti syntyy ...
Lasten vanhemmat ovat antaneet hyvää palautetta päiväkotiruoasta ja arvostavat luomuruokaa kertoo varhaiskasvatusviraston ruokapalveluvastaava Erja Suokas.
(lihav. HJ)
... jos on kuunneltu niitä, jotka erikseen ovat palautetta siitä antaneet, ja joille asia on varmaankin ilmeisen tärkeä. Mutta onko tuollaista systemaattista "galluppia" asiasta tehty kuin koululaisten vanhemmille (ks. edellä 15.09.16)?
Tässä viitataan varmaan vanhaan ("voimassa olevaan") versioon ...
Luomun käyttöä suuntaa myös Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia, joka on varsin kunnianhimoinen, mutta toteutuakseen se vaatii panostuksia.
... mutta pelättävissä siis on, että uudesta tehdään samanlainen.
-
Mutta vähintään siis Helsingin kaupunki on käyttänyt tuon prosenttiluvun ja tuon kilpailuvoiton saavuttamiseksi tämän verran rahaa:
Eettinen ruoka on haluttua, mutta hinnat ja saatavuus estävät käyttöä (http://yle.fi/uutiset/3-7768547) (YLE, 2015)
Helsingin ruokakulttuuristrategiaan on asetettu tavoite, jonka mukaan viisikymmentä prosenttia päiväkotien aterioista pitäisi valmistaa luomuraaka-aineista. Tämä on nostanut Helsingin päiväkotien ruokahankinnoista vastaavan Palmia Cateringin luomuruokaostot rajuun nousuun.
Vuonna 2009 luomuostoja oli vain reilun kolmen tuhannen euron edestä. Vuonna 2014 Palmia osti luomua lähes miljoonalla eurolla.
(lihav. HJ)
Kuitenkin silloin kävi näin ...
Viidenkymmenen prosentin luomutavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen ja paljon.
... eikä vieläkään siis ole kovin toisin käynyt. Mutta eivät kustannukset veronmaksajille varmasti ole tuosta laskeneetkaan. Eli tulipa taas diplomille hintaa. Mutta eihän sitä tarvitse plaketin vastaanottajan maksaa.
-
Näin tehdään Helsingissä nyt tämän vegaaniruoan osalta:
Kikherneitä, linssejä ja soijaa – Katso, mitä kaikkea löytyy päiväkodin vegaanilautaselta (http://yle.fi/uutiset/3-9217256)
Kaksikymmentä päiväkotia Helsingissä tarjoaa vuoden ajan vegaaniruokavaihtoehtoa halukkaille perheille. Kauan toivotulla kokeilulla selvitetään erityisruokavalion kustannuksia.
Näin olisi pitänyt tehdä luomuruoankin osalta. Eli:
- selvittää asiaan todella halukkaat perheet
- selvittää todella asiasta aiheutuvat kustannukset.
Ja sitten tietysti todella harkita, onko luomuruoan yleinen tarjonta noiden kustannusten väärti. Vai pitäisikö siihen halukkaiden maksaa itse lisäkustannukset?
-
Jos toissalta vaikka kaupparyhnät nainostavat, että niiillä on jotain 2000-3000 luomutuotetta valikoimassaan - eli tarjontaa pitäisi hyvin runsaasri olla - niin pitää ihmetellä tätä, ideologisesesti asiaan sitoutuneen Porin Seudun Steinerkoulun viikon ruokalistaa (http://www.porinsteinerkoulu.fi/muutoiminta/45). Poiminnat sitä, päivittäin:
***
Maanantai (luomu 10%)
Tiistai (luomu 30%)
Keskiiikko (luomua 20%)
Torstai (luomua 80%)
Perjantai (luomua 20%)
***
Eli tässäkään laitoksessa ei mitä ilmeisemmin ole kyse siitä, että pyrittäisiin kokonaan vättämään tavanomaista ruokaa. Kuten ei siis Helsingin paiväkodeissakaann ole niiden 8,3%-15% osuuksilla.
Jos halutaan pikku piltit varjella tavanomaisen ruoan kauhistuttavilta myrkyiltä, niin noinhan se ei voi onnistua, jos heille siis kuitenkin valtaosin sitä tavanomasita ruokaa tarjotaan eli syötetään?
Misä ihmeestä on siis kyse?
___________
Erikseen emme kysy, miksei ko. Steiner-kouluissa tarjota biodynaamista ruokaa, koska osaamme toki laskea, etteivät ne noin 15 Suomen biodynaamista tilaa pystyisi varmaakaan tarvittavaa ruokamäärää tuottamaankaan. No, ehkä aanupuuron tms.
-
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 2016 vaalien vaalikoneessa (https://hyy.helsinki.fi/fi/vaalikone) on kysymys, haluaisivatko opiskelijat sen omistaman Unicafen tarjoavan
a) suurempia ja edullisempia annoksia vai
b) enemmän luomu- ja lähi- ja vastuullisesti tuotettua ruokaa
Sinänsä hauska juttu, että vastattava on siirtämällä pistettä jompaan kumpaan suuntaan: jos sitä vie toista vaihtoehtoa kohti, siirtyy toisesta kauemmaksi.
Mutta saisikohan noista vastauksista jotain keskiarvoa, ehdokkaista ja muista vastaajista? Haluavatko ylioppilaat todella luomuruokaa, kuten Unicafe nähdäkseni kovasti uskoo? Vrt. kysely koululaisten vanhemmille, edellä 15.09.16.
PS. klo 19:30: Vaikkapa oikeuttamaan sen, minkä olen nähnyt, kun itse olen silloisen opiskelijapoikani kanssa Unicafessa vieraillut: tiettyjä ruokalajeja, annoksia ei kertakaikkiaan saanut, ollut tarjolla muutoin kuin luomuna. Tai eihän tuohon ole tietysti oikeutusta edes silloin, vaikka valtaosa ylioppilaista aatetta kannattaisi! Mutta jos (hypoteettinen) tulos on yhtä tyly kuin noiden vanhempien kohdalla, koko asian yritykseenkään ei ole mitään syytä.
-
Pro Luomulla on nyt kolme viimeistä uutistaan Luomukokki-kilpailuista.
Mitä noilla kilpailuilla ja niitä koskevilla uutisilla halutaan (laitoskeittiöille) kertoa? Että hyvää luomuruokaa saa kyllä aikaiseksi - ellei tarvitse yhtään miettiä raaka-aineiden saatavuutta ja niiden hintaa?
-
Täältä (http://mmm.fi/lausunnolla) löytyi tällainenkin, joka on tähän asti välttänyt silmän:
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (KOULUJAKELU)
Lausunnot viimeistään 5.12.2016
Otsikossa ei puhuta luomusta mitään, mutta hallituksen esityksestä (http://mmm.fi/documents/1410837/1894060/Markkinaj%C3%A4rjestelyHE2017.Koulujakelu.16112016.pdf/443e51e7-0e05-4aaf-b798-55feb2f38367) löytyy mm. nämä tekstit:
Koulujakeluohjelman tavoitteena on edistää terveellisiä ruokailutottumuksia, lisätä maataloustuotteiden kulutusta ja lähentää lasten suhdetta maatalouteen. Esityksen tarkoituksena on myös lisätä luonnonmukaisen tuotannon tunnettuutta ja tuotteiden kysyntää.
(lihav. HJ)
Ohjelmassa on tarkoitus edistää luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kulutusta, mikä voi osaltaan parantaa näitä tuotteita tuottavien maataloustuottajien ja myyvien ruoka-alan yritysten taloudellista asemaa. On todennäköistä, että luonnonmukaisesti tuotetulle maidolle myönnettävä korkeampi tukitaso lisäisi luonnonmukaisesti tuotetun maidon kulutusta ja kasvattaisi luonnonmukaisesti tuotetun maidon markkinoita. Vuonna 2016 luomumaitoa tuotettiin 54 miljoonaa litraa eli noin 2 prosenttia Suomessa vuosittain tuotetusta maitomäärästä. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 7 miljoonaa litraa.
Luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden suosiminen ohjelmassa hyödyttäisi koko luomuketjua volyymien kasvaessa. Hedelmissä ja vihanneksissa huomattava osa luomutuotteiden tarjonnasta on tuontituotteita. Hintaero tavanomaisesti tuotettuun on yleensä suuri, minkä vuoksi suuri osa tuotteita kouluihin ostavista tahoista valitsee nykyisin tavanomaisesti tuotetun vaihtoehdon. Hintaeroa voitaisiin kompensoida korkeammalla tukitasolla. Pienikin kysynnän kasvu saattaa kannustaa hedelmien ja vihannesten tuottajia siirtymään luomutuotantoon. Koska tukitasoista on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella, tarkemmat tuotekohtaiset vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida vasta asetuksen antamisen yhteydessä.
Lausuntopyynnössä valitellaan normaala lyhyempää lausuntoaikaa. Siinä ei erikseen mainita, että muutkin kuin sähköpostin asiasta saaneet voivat lausunnon lähettää, mutta pitäisikö meidän kuitenkin pari sanaa asiasta lausua?
Kun tuossa joka tapauksessa on "iloisesti" sekaisin pyrkimykset koululaisten ravitsemuksen parantamisesta ja luomumyynnin edistämisestä. Jotka tavoitteet eivät suinkaan ole yhteneviä, eivät edes toistensa kanssa sopusoinnussa!
-
Lisälainauksia tuosta muistiosta:
Tuen kohteena olevien tuotteiden osalta voidaan tehdä painotuksia, kuten esimerkiksi painottaa lähellä tuotettua tai luonnonmukaista tuotantoa. Luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteille on tarkoitus säätää tavanomaista tuotantoa korkeampi tukitaso.
Koulumaitojärjestelmä on tarkoitus säilyttää mahdollisimman paljon nykyisenkaltaisena. On arvioitu, että koulumaitotuki voitaisiin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa kohdentaa edelleen kaikille päivähoidossa sekä ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa oleville lapsille. Määrärahan rajallisuuden ja luonnonmukaisten tuotteiden korkeamman tukitason vuoksi tuettavia tuotteita jouduttaneen kuitenkin nykyisestä supistamaan ja keskittämään tuki nestemäisiin tuotteisiin.
Koska jaettava hedelmä- ja vihannestuki on suhteellisen pieni, tukea tulisi toimenpiteiden paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi voida kohdentaa tietyille ikäryhmille ja keskittää tuen käyttö lyhyempiin ajanjaksoihin esimerkiksi satokauden mukaan. Terveellisten ruokailutottumusten edistämisen kannalta tärkein ikäryhmä vaikuttaisi olevan peruskoululaiset.
Yksityiskohtaisista perusteluista:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lisäksi kriteereistä, jotka tulisi huomioida yksittäiselle tukikelpoiselle tuotetyypille myönnettävän tuen määrässä. Näitä olisivat EU:n lainsäädännössä säädetyn tuen kokonaismäärän lisäksi lasten ja oppilaiden arvioitu määrä sekä tuotteiden hinta, määrä ja tuotantotapa. Lasten ja oppilaiden määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon tukea voidaan jaettaville tuotteille kohdistaa. Sama perustelu koskee tuotteiden hintaa. Mitä kalliimpi tuote, sitä enemmän siihen kuluu käytettävissä olevaa tuen kokonaismäärää. Jaettavien tuotteiden määrä vaikuttaa myös siihen, paljonko yksittäiselle tuotteelle voidaan kohdistaa tukea. Myös tuotteen tuotantotapa vaikuttaa tuotteen hintaan. Lähtökohtaisesti luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat kalliimpia, joten niiden tukitason tulisi olla korkeampi. Näin ollen tuen määrä olisi perusteltua voida asettaa tuotekohtaisesti edellä todettujen kriteerien mukaisesti. Momentin mukaan koulujakelutuen määrästä annettaisiin tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Lakiehdotuksesta:
Tukikelpoisten tuotteiden valinnassa voidaan huomioida tuotteiden luonnonmukainen tuotantotapa, kausiluonteisuus ja saatavuus sekä käytettävissä olevan tuen määrä, lyhyet toimitusketjut ja ympäristöhyödyt.
Noin äkkiä ehdotusta katsoen: halutaan mahdollistaa luomutuotteiden tukeminen, maksoivat ne mitä maksoivat, ja ainakin tuon ylimääräisen EU-rahan käytössä säästetään sitten muulla tavalla. Eli äkkiä ehdotusta katsoen: täysin epäsosiaalinen ja luomuideologian läpipilaama ehdotus.
Vaikka "huskaasti" siellä täällä mainitaan ravitsemussuositukset ja vaikkapa vihannesten syönnin edut, oikea tarkoitus on selvästi pakkomyydä*) kouluille ja pakkosyöttää lapsille enemmän luomuruokaa. Kytätäänkö erityisesti nyt mahdollisuutta juottaa lapsille sitä nyt hyväksyttyä D-vitaminoitua rasvatonta luomumaitoa? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=738.msg8963#msg8963)
___________________
*) vaikka muodollisesti tietysti päätösvalta asiassa jää kunnille
-
Ehdottomasti tuosta pitäisi antaa lausunto.
Siinä kannattaa korostaa, että luomutuotteiden ja niitä vastaavien tavanomaisten tuotteiden ravintoarvoissa ja "jäämissä" ei ole olennaisia eroja ja kalliimpien luomutuotteiden suosiminen rahatuella ja hankintamääräyksillä vain huonontaa mahdollisuuksia hankkia ja koostaa ravitsevia aterioita.
-
Niinpä näppäimet savuamaan. Nyt siinä onkin juuri sopiva valmisteluaika minulle - eli on jo viime tinka! ;D
Entiseen tapaan: (muita) mukaan otettavia näkökohtia voi laittaa tänne, tai sähköpostilla minulle.
Tällaisiakin lisätavoitteita esityksessä on:
Suomen kannalta keskeisimmät muutokset koskevat tuotteiden jakelun lisäksi toteutettavia liitännäistoimenpiteitä. Näiden tarkoituksena on EU:n lainsäädännön mukaan kyseisten maataloustuotteiden kulutuksen lisääminen ja ruokavalioiden muovaaminen terveellisemmiksi. Niiden tarkoituksena on myös luoda lapsille suhde maatalouteen ja maataloustuotteisiin.
(lihav. HJ)
Siis sitä ruokakasvatusta. Jonka usein olemme huomanneet luomukasvatukseksi. Mutta sopii kuulemma lähiruoka-asiaakin vähän edistää:
Parlamentin ja neuvoston koulujakeluasetuksen perusteluiden mukaan olisi myös pyrittävä varmistamaan paikallisten ja alueellisten tuotteiden jakelu. Näin ollen koulujakeluohjelmalla voitaisiin edistää myös paikallisten maataloustuotteiden käyttöä.
Tämän vaikeuden kahden asian yhteensovittamisessa muistion valmistelijat olivat jo huomanneetkin (lainattiin jo edellä):
Hedelmissä ja vihanneksissa huomattava osa luomutuotteiden tarjonnasta on tuontituotteita.
-
Asian ymmärtämiseksi on katsottava siihen liityvät EU-asiakirjat (http://mmm.fi/lausunnolla). Komission täytäntöönpanoasetuksesta, ensin otsikko:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamisesta oppilaitoksiin myönnettävän unionin tuen osalta
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 artiklan 8 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua koulujakelujärjestelmään, on laadittava strategia järjestelmän täytäntöönpanoa varten.
Eli tätä strategiaa laaditaan, jotta oltaisiin oikeutettuja tähän tukeen. Euromääristä ei sitten tarkempaa tietoa ole, suomalaisessa luonnoksessakaan. Paitsi arvio, että vihannesten tuki on pienehkö.
Komission "delegoidusta asetuksesta" selviää tämä:
Unionin tukea voidaan myöntää seuraaviin kustannuksiin:
(a) lapsille asetuksen (EU) N:o 1308/2013 22 artiklassa tarkoitetuissa
oppilaitoksissa koulujakelujärjestelmän mukaisesti toimitettujen tuotteiden
kustannukset, jotka voivat sisältää tuotteiden toimittamiseen ja jakeluun
käytettyjen laitteiden ostamisesta, vuokraamisesta ja liisauksesta aiheutuvat
kustannukset sellaisina kuin ne mainitaan jäsenvaltion strategiassa;
(b) koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden kustannukset, joihin sisältyy
seuraavaa:
i) kustannukset, jotka aiheutuvat maistajaisten järjestämisestä luokissa,
koulupuutarhojen perustamisesta ja ylläpitämisestä tai maatilavierailujen ja
vastaavien tapahtumien järjestämisestä, joiden tarkoituksena on lasten
tutustuttaminen maatalouteen;
ii) sellaisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, joilla lapsille
annetaan tietoa maataloudesta, terveellisistä ruokailutottumuksista, paikallisista
elintarvikeketjuista, luonnonmukaisesta viljelystä, kestävästä tuotannosta tai
ruoan haaskaamisen välttämisestä.
(c) koulujakelujärjestelmän mainontaan [...]
(lihav. HJ)
Mainonnan ja tiedotuksen kustannuksista tulee sitten monta pykälää tai kohtaa. Sitten tulee (kummassakin asiakirjassa) pitkä litania maksatuksista, valvonnasta, takaisinperinnästä ym. byrokratiasta.
Mutta yllättäen muuta mainintaa luonnonmukaisuudesta ei sitten löydykään??? Kun asia noinkin paljon tulee Suomen tekstissä esille, täytyisihän sen siellä olla. Se lienee kätketty viittauksella muuhun, vanhaan asetukseen?
Vai onko tuo erityinen luomutuotannon edistäminen sittenkin Suomen hallituksen ihan oma keksintö? Joka nyt liitetään tuohon muista syistä laadittavaan ohjelmaan?
-
Joka tapauksessa esityksestä pyydettiin lausuntoa mm. seuraavilta:
Esityksestä pyydettiin lausuntoa seuraavilta tahoilta:
[...]
Ekocentria, [...]
Luomuliitto ry, [...] Pro Luomu ry, [...]
Yhdistyneet luomutuottajat ry, [...]
Tässä olinkin ihan väärässä, olihan tämä siellä, Suomen omassa luonnoksessa:
4.1 Taloudelliset vaikutukset
Koulujakeluohjelman puitteissa EU:n varoista myönnettävissä olevan tuen enimmäismäärä on
koulumaitotuen osalta 3 824 689 euroa ja kouluhedelmätuen osalta 1 599 047 euroa. EU:n
varoista on mahdollista saada lisätukea, jos muut jäsenmaat eivät hae tukea täysimääräisesti. Koulujakeluohjelmaan on EU:n lainsäädännön mukaan mahdollista myöntää myös kansallista tukea. Osa tuesta voidaan käyttää liitännäistoimiin. Valtion 2016 III lisätalousarviossa ehdotettava 500 000 euroa on tarkoitus käyttää uuden EU:n koulujakelujärjestelmän käynnistysvaiheessa kansallisesti rahoitettaviin liitännäistoimenpiteisiin ja järjestelmästä tiedottamiseen edunsaajille.
Niinpä kovin suurista summistä ei ole kyse. Olisihan toki, jos tuo minun tililleni räpsähtäisi, mutta yhtä koululaista kohti (kun peruskoululaisiakin oli vuonna 2015 yhteensä 526 800) tuo on vähän. Pyöreä 10 euroa per oppilas - ei riitä luomuhinnoilla juuri mihinkään! ;D
-
Kysyin vielä MMM:ltä:
Olisin nyt vielä - vaikka lausunnon antamiseen on enää vähän aikaa - tiedustellut, mistä Suomen esitykseen on tullut tuo luomutuotannon edistäminen?
Kun alkuperäisessä EU:n esityksessä luomusta ei puhuta käytännössä lainkaan, ja jos jotain, niin aloitteen ja määrärahan tavoitteena on sokerin vähentäminen kouluruokailussa?
Pekka Sandholm sieltä vastasi:
Kiitos kysymyksestä,
Uudella markkinajärjestelyn muuttamisesta annetulla asetuksella
(EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/791, asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin koskevan tukijärjestelmän osalta http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0791&qid=1480510697230&from=FI)
annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus edistää luonnonmukaisia tuotteita.
”Artikla 23
….
11.Jäsenvaltioiden on valittava jaettavat tai koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin sisällytettävät tuotteensa sellaisten objektiivisten perusteiden mukaan, joihin on kuuluttava yksi tai useampi seuraavista: terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tai alueellisten tuotteiden saatavuus, asettaen etusijalle, niin pitkälle kuin se on mahdollista toteuttaa, unionista peräisin olevat tuotteet. Jäsenvaltiot voivat edistää erityisesti paikallisia tai alueellisia hankintoja, luonnonmukaisia tuotteita, lyhyitä toimitusketjuja tai ympäristöhyötyjä ja tarvittaessa asetuksella (EU) N:o 1151/2012 perustettujen laatujärjestelmien nojalla tunnustettuja tuotteita. Jäsenvaltiot voivat harkita asettavansa strategioissaan etusijalle kestävyyttä ja reilua kauppaa koskevat näkökohdat.”
Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (CLEANTECH-RATKAISUT) edistämisestä julkisissa hankinnoissa (esim. https://tem.fi/documents/1410877/2795834/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+kest%C3%A4vien+ymp%C3%A4rist%C3%B6-+ja+energiaratkaisujen+edist%C3%A4misest%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa/4295c1e9-7ff5-4d14-abd9-3e9806ebab16) suosittelee tavoittelemaan 20 prosentin luomuosuutta 2020 mennessä.
”Lisäksi valtion hankintayksiköt noudattavat kaikissa julkisissa hankinnoissa seuraavia tavoitteita:
….
• Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
Valtioneuvosto suosittelee, että kaikki muut julkiset hankintayksiköt noudattavat edellä mainittuja periaatteita ja tavoitteita.”
Tämän valtioneuvoston linjauksen perusteella on johdonmukaista, että luomun käyttöä myös kouluissa tuetaan koulujakelujärjestelmän mahdollistamissa puitteissa.
Niinpä tuo on. Tuo valtioneuvoston linjaus on yhä voimassa. Annettiin mahdollisuus, mutta oli siis Suomen valinta sitä käyttää.
PS. 16.12.16: Kuten uutisissamme kerroimme, lausuntomme asiasta sitten lähti:
http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=432
-
Tämä ei millään tavalla ole pakkosyöttöä ...
Järvenpääläinen Härmän Rati tarjoaa ensimmäisenä Suomessa lounasbuffetin luomuna (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/466008-jarvenpaalainen-harman-rati-tarjoaa-ensimmaisena-suomessa-lounasbuffetin-luomuna)
... mutta joukkoruokailua se on. Otetaankin tähän vain sen kiitettävän rehellisyyden takia:
Mutta miksi tarjota luomua lounasbuffetissa, kun luomuraaka-aineet ovat 2–3 kertaa luomuttomia kalliimpia ja niiden hankkiminen vaatii paljon enemmän työtä?
[...]
Lounaan hinta nousi vain 60 sentillä ravintolan siirryttyä luomunoutopöytään. Raaka-aineiden hintaa ei siis lounaan hinnassa pysty ottamaan takaisin, on pitänyt keksiä muita keinoja.
[...]
Myös vuodenaika rajoittaa suomalaisten luomuraaka-aineiden saamista.
– Luomuperuna esimerkiksi loppuu todennäköisesti keväällä. Myös suomalaisia luomukasviksia voi olla vaikea saada.
Siinä tapauksessa ravintola joutuu turvautumaan ulkomaisiin luomutuotteisiin.
(lihav. HJ)
Noissa lausunnoissaan artikkeli/haastateltu yrittäjä on siis rehellinen, ei ehkä ihan kaikessa kuitenkaan. Tai miksei tämäkin voi ihan rehellinen vastaus olla ...
– Luomutuotteet yksinkertaisesti maistuvat paremmilta. Niin lihat kuin kasviksetkin maistuvat jo valmiiksi joltakin, eikä niiden valmistuksessa tarvitse käyttää niin paljon mausteita, Ollila sanoo.
... ihan hänen itsensä suulla arvioituna. Mutta kuten tiedämme, asia on kovin "kimurantti" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=174).
Mutta niiden, jotka ajavat luomua kouluihin ja päiväkoteihin, on tuota yllä lihavoimaani faktaa ilmeisen mahdotonta rehellisesti myöntää.
-
Tässä Kuntalehden artikkelissa selvästi puffataan Tanskan mallia ...
Kööpenhaminan kaupunki tarjoilee 90-prosenttisesti luomuruokaa (http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sivistys/koopenhaminan-kaupunki-tarjoilee-90-prosenttisesti-luomuruokaa/)
... mutta samalla se tarjoaa tiettyjä tietoja ja aineksia tuon mallin arvioimiseen. Itse kiinnitin huomiota tähän taustatietoon:
Tanskassa kouluilla ja päiväkodeilla ei ole velvoitetta tarjota ilmaista ateriaa lapsille. Niinpä ruoan pitää olla hyvää, jotta lasten vanhemmat suostuvat maksamaan siitä.
[...]
30 prosenttia koululaisista syö näissä EAT-kouluissa kolme euroa maksavan aterian. Lopuilla on eväät tai he hakevat lounaan muualta.
Madskoleissa (ruokakouluissa) kaikki koululaiset tekevät vuodessa viikon töitä koulun keittiössä.
Ja tähän:
90 prosentin tavoitteen toteuttamista varten kaupunki perusti kymmenisen vuotta sitten KBH Madhus -nimisen säätiön.
Mihin tällaista "säätiötä" tarvitaan? "Säätiö" tarkoittaa yleensä jotain rahavirtoja?
-
Vaikkei vielä uudempaa versiota ole saatukaan, löytyi Helsingin kaupungin sivujen "syövereistä" tämä v. 2014 päivitysehdotus (pdf):
Helsingin kaupungin ruokakulttuuristartegian päivitys 2014 (http://www.hel.fi/www/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2016&ls=11&doc=Rakpa_2014-11-20_Tplk_13_Pk)
Ja siellä se on (lihav. HJ):
Hankinnat
Painotetaan hankinnoissa vastuullisia, eettisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja, ja suositaan lähiruokaa, sesonkiruokaa, luomua ja reilua kauppaa.
Kylläkin vain tuon yhden kerran. Mutta tuokin riittänee siihen, että se on hallintokunnille ohje? Jos tuo tekstiin on jäänyt, kun valtuusto on asiakirjan hyväksynyt?
Mitään uutta asiassa ei ole ilmennyt. Asiakirja lienee jollakin tavalla hyväksytty, eikä mitään laajempaa ja/tai julkisempaa käsittelyä ole odotettavissa. Siihen viittaisi tämäkin sivu:
Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian päivitys vuosiksi 2015-2020 (https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-012257/tplk-2014-13/)
Ja meidänkin mahdollisuutemme vaikuttaa asiaan menivät, kun emme ymmärtäneet osallistua tähän:
Uusi strategia on päivitetty työpajamuotoisena, jolloin eri alojen edustajat pääsivät vaikuttamaan sen sisältöön.
Tai sitten siihen Facebook-keskusteluun, jonka Milla Visuri minulle (sähköpostissa) mainitsi. (Oliko osin sama asia?)
Mutta merkilllistä on, ettei tuota koko asiakirjaa ole kunnolla netissä julkaistu, ainoastaan tuo muutaman sivun päivitysteksti (3 sivua). Edelleen tämä projektin nettisivukin http://www.helsinkifoodism.com/ linkkaa vanhempaan v. 2012 ruokakulttuuristrategiaan (jonka valmistelu oli aloitettu jo v. 2009).
Nyt sitten tämä suht. pieni juttu varmastikin jää kunnallisvaalien ja siihen liittyvän pormestarin valinnan alle. Näin olemme me Helsingissä aika vaivihkaa saaneet tämän:
Uuden strategian tavoitteena on luoda toimintaohjeet ja periaatteet kaupungin linjauksiksi ruokaan ja siihen liittyviin toimintoihin kuten hankintaan, tapahtumiin ja esim. kouluruokailuun nähden.
Jossa siis yhtenä linjauksena on tämäkin, jo yllä mainittu, ilman isompia keskusteluja hyväksyttynä (lihav. HJ):
Hankinnat
Painotetaan hankinnoissa vastuullisia, eettisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja, ja suositaan lähiruokaa, sesonkiruokaa, luomua ja reilua kauppaa. Kartoitetaan jatkuvasti uusia toimintatapoja, kanavia ja raaka-aineita.
-
Tästä Pro Luomun hankkeesta tulee eritoten esille tai mieleen se yhä avoin kysymys ...
Luomuperunaa onnistuneesti ammattikeittiöihin (http://luomu.fi/hankkeet/luomuperunaa-onnistuneesti-ammattikeittioihin/)
Projektin tavoitteena on luomuruokaperuna-alan kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen sekä menekinedistäminen tunnistamalla onnistuneita luomuperunakäytäntöjä tuottajan ja ammattikeittiön välillä ja levittämällä niistä tietoa.
Hankkeen osatavoitteena on: selvittää mitä ovat ne tavat toimia, joilla luomuruokaperunatuottajat voisivat saada jalansijaa ammattikeittiöiden toimittajina, tuottaa käytännön ohjeita ja suosituksia siitä, miten luomuruokaperunan tuottajat voivat kasvattaa markkinasegmenttiään ammattikeittiöiden tavarantoimittajina erilaisten toimintamallien kautta, lisätä tietoa ammattikeittiöiden markkinapotentiaalista ja toimintalogiikasta luomuperunantuottajien ja -yritysten keskuudessa, levittää olemassa olevaa tietoa luomuperunan lajikkeiden käyttöominaisuuksista ammattikeittiöpuolelle.
... että mihin tätä laitosruokailuun tyrkyttämistä ylipäänsä niin kauheasti tarvitaan? Jos luomua kuulemma menisi kaupaksi enemmän kuin on tarjontaa?
Eikä luomuperunaa Suomessa kuitenkaan tuoteta kuin vaivaiset 7 miljoonaa kiloa vuodessa.*) Mutta sekään määrä ei taida mennä ihan kuumille kiville. Siitä aika luonnollisesta syystä, että siitä pyydetään lähes kolminkertaista hintaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9567#msg9567). Käytännössä ihan samasta tavarasta.
Mutta tuossa nyt yritetään etsiä "toimintamallia", jossa tämä hinta ei ammattikeittiötä sitten häiritsisikään? Kun on tuttu mies myymässä (tms.)?
__________
*) tänä vuonna. Kahtena edellisenä vuonna vain n. 5 miljoonaa kiloa.
-
Facebookista (lihav. HJ):
Hyviä Uutisia Muuramesta
9. tammikuuta kello 11:02 · (https://www.facebook.com/hyviauutisiamuuramesta/)
Lisää luomua! Muuramen ruokapalvelut tarjoaa ruokajuomana rasvatonta luomumaitoa (tässä vaiheessa niissä ruokasaleissa, joissa on maidonjakelimet). ”Panostus on varsin merkittävä taloudellisesti, mutta haluamme tarjota asiakkaille entistä enemmän luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa”, perustelee ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti.
Miten niin "perustelee"?
-
Nyt Kimmo Tiilikainen on päättänyt yrittää edistää !uomua tälläkin tavalla:
Tiilikainen asettuu ehdolle Helsingin kuntavaaleissa: "Maaseutua voi nostaa Helsingistä käsin" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tiilikainen-asettuu-ehdolle-helsingin-kuntavaaleissa-maaseutua-voi-nostaa-helsingist%C3%A4-k%C3%A4sin-1.176124)
Näin hän asian näkee:
Mutta entäpä Suomi kehä III:n ulkopuolella – onko maatalousministeri hylännyt maaseudun? Maaseudun kehittämisessä Suomen pääkaupunki on Tiilikaisen mukaan avainasemassa. "Monet niistä tavoitteista millä maaseutua nostetaan liittyvät ruokaan ja uusiutuvaan energiaan. Niitä voi edistää juuri Helsingissä."
Ja keinoihin tai tavoitteisiin kuuluvat nämä (lihav. HJ):
Tiilikaisen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat asuntopulan lievittäminen, luomuruuan tuominen koululaisten lautasille, kivihiilen poltosta luopuminen ja puurakentamisen lisääminen.
Tuossa luomuruoan tuomisessa hän ei kyllä nyt Helsingissä tarjoa varsinaista vaihtoehtoa, kuten edellä olemme nähneet. Mutta epäilemättä luomuruoan menekkiä on mahdollista tuolla tavalla edistää juuri Helsingissä, eikä juuri muualla maassa.
-
Kouluruokasuositukset ilmestyivät:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131834/URN_ISBN_978-952-302-791-6.pdf?sequence=1
Luomu mainitaan vain kilpailutusosiossa sivulla 49:
Valtioneuvoston periaatepäätösten34 mukaisesti
elintarvikehankinnoissa tulee huomioida elintarviketurvallisuus,
kestävän kehityksen mukaisuus,
tuotantotapojen eettisyys sekä eläinten
hyvinvointi ja kohtelu. Lähi- ja luomuruoan
osuutta tulee julkisissa ruokapalveluissa lisätä.
Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa valtion
viranomaisia ja kuntien tulisi sitä myös noudattaa.
Luomua ei siis mainita kohdissa, joissa käsitellään ruuan terveellisyyttä tai ravintosisältöä.
-
Ei ainoastaan poistettu lainsäädännöllisiä esteitä (so. D-vitaminoinnin salliminen). Tätä ajetaan nyt sisään melkeinpä väkisin:
Suomen hallitus yrittää saada koululaiset juomaan luomumaitoa (http://yle.fi/uutiset/3-9433241)
Hallitus aikoo maksaa tukea kouluille luomumaidon juomisesta. Tukimuutosten avulla on tarkoitus saada yhä enemmän luomumaitoa suomalaisten ruokapöytiin.
Tässä kerrotaan, miksi näin tehdään:
– Ruotsissa ja Tanskassa on todettu, että luomutuotteiden käytön lisäys julkisissa kettiöissä antaa sysäyksen koko luomualalle, ministeri Kimmo Tiilikainen kertoo.
Tuollaista sykäystä luomuala ilmeisesti tarvitsee. Vaikka toisaalla sitten kerrotaankin luomun myynnin kasvavan kohisten.
Tästä rahastahan on kyse ....
EU tukee terveellistä kouluruokailua – Suomi painottaa tuen luomutuotteisiin (http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/eu-tukee-terveellista-kouluruokailua-suomi-painottaa-tuen-luomutuotteisiin)
... josta asiasta me jo annoimme lausuntommekin:
LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (KOULUJAKELU) (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=432)
Jonka sisältö pähkinänkuoressa on: hukkaan menevät EU:n rahat. Ja ihan toiseen kohteeseen, mikä oli tarkoitus (eli luomun menekin edistämiseen, vrt. Tiilikaisen lausunto yllä).
-
MTK:kaan ei ihan tykännyt tästä MMM:n päätöksestä, ehkäpä osin toisesta näkökulmasta (kuin me) asiaa tarkastellen:
MTK koulumaitotuesta: Kotimainen maito on ensi sijalla, ei tuotantotapa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/mtk-koulumaitotuesta-kotimainen-maito-on-ensi-sijalla-ei-tuotantotapa-1.177359)
"Vaarana on, että korkea tuki luomutuotteille kuluttaa hyvin rajallista budjettia kohtuuttoman paljon, mikä voi heikentää ohjelman kattavuutta ja vaikuttavuutta", sanoo MTK:n maitoasiamies Leena Ala-Orvola.
Kun taas MMM eli Tiilikainen yrittää luoda kuvaa, että ratkaisu hyödyttäisi koko maataloutta:
Luomun osuutta lisäämällä tukea kohdistuu enemmän lisäarvotuotteisiin ja samalla maataloussektorille.
Asiaan on ehkä vielä mahdollista yrittää vaikuttaa (MMM:n tiedotteesta):
Tukitasoista ja tuettavista tuotteista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka lähtee lausunnolle keväällä 2017.
-
Maaseudun Tulevaisuus ei jäänyt ainoaksi, näin myös Aamulehdessä kritisoidaan em. päätöstä:
Tutkijat ihmettelevät, miksi kouluihin halutaan luomua – Kallista, terveellisyyttä ei todistettu (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tutkijat-ihmettelevat-miksi-kouluihin-halutaan-luomua-kallista-terveellisyytta-ei-todistettu-24246136/)
Luomupainotusta perustellaan tuen suuntaamisella maataloussektorille. Alun perin EU:n kouluruokatuki on kuitenkin tarkoitettu ”kasvattamaan lapsia terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisäämään ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden kulutusta”.
Tässä esimerkiksi ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja VTT:n biotekniikan tutkija Lauri Reuter näkevät suuren ristiriidan.
– Suomessa on uskonnonvapaus ja aatteenvapaus. Luomu on ruoan tuotantoon liittyä aate, ideologista viherpesua. Se ei kuitenkaan liity millään tavalla terveellisyyteen, joten luomun tukeminen varoista, jotka on tarkoitettu terveellisen ruokavalion tukemiseen, on hyvin erikoista, Reuter sanoo.
Ja näin Fogelholm:
– Luomu on sympaattinen asia, mutta sitä ei voi perustella terveellisyydellä. Näyttö puuttuu. Osa tutkimuksista on kallistunut lievästi luomun paremmuuden kannalle, mutta ei merkittävästi, Fogelholm sanoo.
Fogelholm pohtii, että luomun osuus ihmisen ruokavaliosta on kovin pieni. Vaikka ihminen söisi pelkästään luomua, ihminen ei voisi paremmin tai olisi terveempi kuin muunlaista ruokaa syövä ihminen.
Minun lisäykseni ihmettelyyn. Uutisessa kerrotaan:
Lukuisissa tutkimuksissa on verrattu luomu- ja tehotuotettujen elintarvikkeiden ravintosisältöä keskenään. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi luomumaidon rasvahappokoostumus on ”jonkin verran” parempi kuin muun maidon, mutta jossain muissa elintarvikeryhmissä tulokset ovat olleet toisenlaisia.
Mutta siitä voi olla varma, että rasvattomassa luomumaidossa - josta nyt on kyse - ei ole rasvahappoja lainkaan, joten sekään ei ole peruste.
Aamulehdessä uutiseen liittyy myös artikkeli, jossa Kimmo Tiilikaisen annetaan perustella, miksi hän on tuollaisen päätöksen tehnyt. Siinä ei kuitenkaan tule esiin mitään uutta: luomun lisääminen on hänelle itseisarvo.
-
Tähän - jatkona edelliseen - täytyy lisätä lainaus eilisistä uutisista selkosuomeksi (http://yle.fi/uutiset/osasto/selkouutiset/). Koska ne ovat selkosuomeksi:
Luomumaitoa koululaisille
Poliitikot haluavat, että kouluissa juodaan enemmän luomumaitoa.
Hallitus alkaa maksaa luomumaidolle tukirahaa, niin että luomumaito ei ole enää kouluille kalliimpaa kuin tavallinen maito.
Muutenkin valtio haluaa, että suomalaiset syövät enemmän kaikenlaista luomuruokaa. Ruoka on luomua silloin, kun se on kasvanut luonnonmukaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi, että lehmillä on tarpeeksi tilaa sisällä navetassa ja ne pääsevät ulos myös talvella.
Sitä siis poliitikot haluavat.
-
Tässä väitetään, että ...
Tiilikainen puolustaa luomumaitotukea: "En tuota itse lainkaan maitoa" (http://www.talouselama.fi/uutiset/tiilikainen-puolustaa-luomumaitotukea-en-tuota-itse-lainkaan-maitoa-6620979)
... mutta millään muulla tavalla hän ei päätöstään puolusta kuin siten, että hän ei itse siitä hyödy. Se nyt olisi vielä puuttunut.
Tuosta voi lukea, ettei mistään isosta rahasta ole kyse, jonka olemme jo useasti todenneet. Päätettävä summa, jonka kohtalosta puhutaan, 1,6 miljoonaa, on tietysti valtion mittakaavassa pikkuraha. (Jos kyse on koko n. 5 miljoonan rahasta, niin sekin on pikkuraha.) Jos Tiilikainen pääsee toteuttamaan tätä, hän pystyy aikaansaamaan isomman vahingon:
Tiilikainen pyrkii huhtikuun kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon, ja yksi hänen vaalikampanjansa teemoja on luomutuotteiden lisääminen pääkaupungin kouluruokailussa.
***
Anne Kalmarikaan ei pysty/suostu näkemään asioiden eroa:
Luomu tuo lisäarvoa niin kouluruokailuun kuin viljelijällekin (http://www.annekalmari.fi/blogi/luomu-tuo-lisaarvoa-niin-kouluruokailuun-kuin-viljelijallekin/)
Hallitus julkisti eilen luomumaidon, hedelmien ja vihannesten parantuvasta tuesta kouluille, jotta kaikki suomalaislapset voisivat nauttia puhtaammista, torjunta-aineettomista ja lähellä tuotetuista tuotteista tasa-arvoisesti. Kalmari kertoi tuen muutoksen jälkeen olevan tavalliselle maidolle yhdeksän, ja luomumaidolle 27 senttiä litralta.
Tuen taustalla on EU:n tuki terveellisempään kouluruokailuun. Suomessa tämä tuki on päätetty suunnata nyt erityisesti luomutuotteisiin. Kalmari korostaa, että julkisissa luomuhankinnoissa edettäisi nyt nimenomaan kotimaisuus edellä. Valitettavasti joskus luomun portaat ovat vieneet kohti ulkomaalaisia luomutuotteita.
(lihav. HJ)
***
Tämä Aamulehden oikaisu ...
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/oikaisu-luomumaitotuki-menee-koululle-ei-tuottajalle-24249027/
... ei oikeastaan muuta mitään, on periaatteen kannalta aika samantekevä.
-
Tästä Hesarin uutisesta (vain netissä) tulee vielä jokunen täsmennys asiaan:
Uusi EU-tuki houkuttelee kouluja ostamaan luomumaitoa lapsille – ”kunnille jää vielä arvovalinta tehtäväksi (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005068783.html)
SUOMI onnistui korvausneuvotteluissa vaikuttamaan myös siihen, että yhdeksi korvausperusteeksi otettiin maidon historiallinen kulutus, joka on Suomessa suurta.
Näin Suomi sai EU-tukia 3,8 miljoonaa euroa, vaikka väkilukuun suhteutettuna tuen määrä olisi ollut 800 000 euron luokkaa, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm arvioi.
Tuo summa siis ilmeisesti menee kaikki luomumaidon tukemiseen. Kertoiko Suomi edes täysin rehellisesti EU:lle mihin se aikoo rahat käyttää?
Mutta näin nyt sitten jatkossa olisi:
UUDEN korotetun EU-tuen ansiosta kouluissa voidaan syksystä lähtien juoda luomumaitoa, jos kunnat niin haluavat.
[...]
Kun vähittäiskaupassa luomumaidon litrahinta on arvonlisäveroineen noin 30 senttiä tavallista maitoa kalliimpaa, valtion tuki kattaisi erotuksesta 18 senttiä.
”Toki jää kunnille arvovalinta tehtäväksi”, Sandholm myöntää.
Mutta tuo arvovalinta ei voi koskea sitä, mihin tämän ylimääräisen EU-tuen käyttäisi (jotta se parhaiten tukisi koululaisten ravitsemuksen parantamista). Se on vain tämä luomumaidon hintatuki: ota tai jätä.
Tämäkin vaihtoehto on vain hetkellinen:
Pienehkö 1,6 miljoonan euron tuki aiotaan Sandholmin mukaan avata lyhyeksi aikaa niin, että koulut innostuisivat tarjoamaan vihannes- ja hedelmävälipaloja koululaisille.
*)
HS ei tuossa ja muuallakaan näytä ottaneen varsinaista kantaa tähän menettelyyn.
__________
*) ja etteikö vain olisi suunnitelmissa tuon väliaikaisen tuenkin suuntaaminen luomuvihannesten ja -hedelmien hankintaan! (4.2.17)
-
Tämä maidontuottaja kritisoi Tiilikaista näin (tyrmäämättä kokonaan luomua):
Maidontuottaja haluaa vaihtoehtoja (http://m.iltalehti.fi/uutiset/201702032200064722_uu.shtml)
toteaa.
"Ministerin ajateltava laajasti"
Fräntilä-Riihonen pitää luomua hyvänä vaihtoehtona tuottajalle. Yksi syy siihen siihen on se, että "luomumaidon hinnoittelu on muutenkin erilainen kuin tavallisesti tuotteen". Hän haluaa kuitenkin, että valinnanvapaus tuottajalla säilyy.
- Ministerin pitää ajatella asioita laajemmin ja pitää tuoda vaihtoehtoja, jos haluaan, että maatalous Suomessa säilyy.
Hän ei kuitenkaan tyrmää luomutuotantoa. Siihen olisi periaatteessa valmiudet omallakin tilalla, sillä "luomukurssit on käyty".
- Tavallansa se ei ole keltään pois*), vaikka luomutuotanto Suomessa kasvaisi, mutta tavanomainen pitää olla hyväksytty vaihtoehto, hän sanoo ja muistuttaa, että luomutuotannossa tuotantokustannus on korkeampi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
On siis oikeastaan hyvin samankaltainen kannanotto kuin MTK:n maitoasiamies Leena Ala-Orvolan kannanotto (edellä 1.2.17).
Tätä en muuten minäkään tiedä, tämä olisi hyvä tietää:
Miten lisätään D-vitamiini?
Jotta maito sopisi koulussa tarjottavaksi, siihen lisätään D-vitamiinia. Maitotuottaja Fräntilä-Riihonen ei tiedä, miten se onnistuu teknisesti, koska luomumaitoa ei homogenoida eli sen rasvoja ei pilkota.
- Sitä olen miettinyt, miten D-vitamiinin lisääminen tapahtuu, kun se on rasvaliukoinen vitamiini. Miten se sekoitetaan, sitä olen miettinyt.
Sillä rasvattomasta luomumaidosta tässä kouluruokailuasiassa on pelkästään kyse. Ties kuinka "luonnottomia" keinoja tuossa täytyy käyttää ... tosin kyllä rasvojen pilkkomattomuus ei voi olla ongelma, jos ne kokonaan poistetaan?
_________
*) Kyllä se on (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=425), Anu Fräntilä-Riihonen, se on joltakulta pois! Ja juurihan tässä on tullut selville, että kannattavuudeltaan keskimäärin tavanomaisia tiloja paremmat luomutilat saavat yhteiskunnan tukea prosentuaalisesti enemmän, joten tässä olisi ihan paikka terveelle keskinäiselle kateudellekin! ;D
-
Aamulehden artikkeli sai peräänsä toisen, ja myös aika kiivaan nettikeskustelun.
Onko luomu uskonto vai hyväksi terveydelle? Tutkijat ja Luomuliitto ovat tukkanuottasilla (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/onko-luomu-uskonto-vai-hyvaksi-terveydelle-tutkijat-ja-luomuliitto-ovat-tukkanuottasilla-24252098/)
Koululaisten luomumaito nostatti myrskyn maitolasissa. Luomuliiton mukaan luomumaidolla on terveellisiä vaikutuksia: Omega 3-hapot ovat niistä yksi esimerkki.
Kummasti tätä ajatusta tai väitettä pidetään keskustelussa mukana:
– Lukuisissa tutkimuksissa on verrattu luomu- ja tehotuotettujen elintarvikkeiden ravintosisältöä keskenään. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi luomumaidon rasvahappokoostumus on jonkin verran parempi kuin muun maidon, mutta jossain muissa elintarvikeryhmissä tulokset ovat olleet toisenlaisia, Fogelholm kertoi Aamulehdelle aiemmin.
Ratilainen sanoo, että luomutuotteista on tehty useita tutkimuksia ja niitä tarvitaan lisää.
– Luomumaidossa on todistetusti enemmän omega 3 -rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotetussa maidossa. Tällä on merkitystä terveydelle. Myös luomulihasta löytyy enemmän terveellisiä rasvahappoja.
Vaikka se on kaksinkertaisesti epärelevantti. Ensinnäkin tanskalaisen tutkimuksen mukaan rasvahappokoostumus liittyy laiduntamiseen, ei niinkään luomuisuuteen, eikä maito yleensäkään ole näiden rasvahappojen lähde (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg1987#msg1987). Toiseksi tietysti (vielä toistaen) tuo koulumaitopäätös koskee rasvatonta maitoa.
Muutoin Luomuliiton Nina Ratilainen oikeastaan myöntää, että koko aktion tavoitteena on luomun edistäminen, ei niinkään terveyden. Ja toteaa:
Ratilaisen mukaan Fogelholm ja Reuter edustavat usein toistuvaa luomukritiikkiä, mikä sallittakoon.
– Mutta kyse on kokonaisuudesta, johon löytyy monta lähestymiskulmaa.
Senhän mekin olemme omalla tavallamme todenneet:
Luomun perustelut "pitkänäsiimana" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=268)
Nämä lähestymiskulmat tai "pitkän siiman koukut" sitten vilisevät artikkelien kommenteissakin. Keskustellaan pääosin luomusta yleensä, ei niinkään tästä koulumaitopäätöksestä.
***
Yksi Rasilaisen näkökulma oli tämäkin:
– Yksi näkökulma on, että monet kokevat luomumaidon sopivan heidän elimistölleen paremmin kuin tavanomaisen, mutta tämä on enemmänkin kokemusperäistä.
Se näkökulma tuskin on sopiva valtioneuvoston päätöksen perusteluksi. Varsinkin kun nämä "monet" eivät enää sitten niin koekaan, kun tehdään kaksoissokkokoe, jossa he eivät tiedä, mitä maitoa nauttivat. (Viitattu täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=102.msg584#msg584), Lääkärilehti 41/2001, Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela, "Maidon homogenointi ja vatsavaivat". Homogenoimaton = luomumaito.)
-
Pro Luomun Marja-Riitta Kottila halusi myös osallistua tähän keskusteluun. Tähän tapaan (lihav. HJ).
Menikö maito väärään kurkkuun? (http://proluomu.fi/meniko-maito-vaaraan-kurkkuun/)
Aika alussa hän kertoo:
Tuki liittyy EU:n koulujakelujärjestelmään, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveellisiä ruokailutottumuksia ja lisätä terveellisten tuotteiden kulutusta.
Mutta sitten jo toteaakin:
Luomutuotteet ovat vähintään yhtä terveellisiä kuin luomuttomat vastineensa. Luomutuotteelle kohdennettava korkeampi tuki vähentää käytettävissä olevalla rahalla saatavaa määrää. Asia on kuitenkin syytä asettaa oikeaan mittakaavaan: jakelutuen osuus on alle 1,5 % julkisiin raaka-ainehankintoihin käytettävästä rahamäärästä. Luomulle kohdennettava tuki ei vaaranna lasten ravitsemusta, sillä tuen tarkoituskin on tuoda jotain ylimääräistä koulu- ja päiväkotiruokailuun.
Koska hänelle tämä on ihan luonteva tavoite:
Luomutuotteille kohdennettava koulujakelutuki on periaatepäätöstä vahvempi kannustin lisäämään luomun käyttöä ja kirimään kiinni Ruotsin etumatkaa. Siellä luomun osuus julkisten keittiöiden käyttämistä maitotuotteista on noin 50 %. Luomun käyttö julkisissa keittiöissä niin Ruotsissa kuin Tanskassakin on siivittänyt näiden maiden luomumarkkinoiden kasvua. Miksi emme ottaisi naapurimaista oppia, kun EU tarjoaa meille siihen valmiita välineitä?
Terveellisyys ei siis lisäänny jos ei (ainakaan kovin paljon) vähenekään. Mutta mitä siitä, jos pärjäämme paremmin tässä pohjoismaisessa kisassa!
Tuon argumentoinnin "maito" kyllä kaatui lattialle.
-
Tuo koulumaitoasia näyttää kirvoittaneen tällaisia puolikriittisiä pääkirjoituksia, siellä täällä:
Yliampuvat väitteet pilaavat luomuruuan maineen (http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/yliampuvat-vaitteet-pilaavat-luomuruuan-maineen-14069800/) (Satakunnan Kansa)
Miksi tuo kirjoitus on puolikriittinen, johtopäätöksensä kesken jättävä? Tämän vuoksi. Todettuaan käytännössä kaikki luomun puolesta esitetyt argumentit kelvottomiksi, se kuitenkin toteaa:
Luomutuotantoa ohjaa pyrkimys tuottaa ruokaa paremmin ja sitä pitää tukea, mutta yliampuvilla väitteillä luomun edistäjät sahaavat omaa oksaansa.
Miksi sitä siis kuitenkin pitäisi tukea? Varsinkaan tässä kouluruokailussa? Pitäisikö palkita hyvästä pyrkimyksestä, kuitenkin, vaikka juuri edellä oli kirjoitettu:
Hyvistä aikeista huolimatta on silti väärin tarjota luomua ratkaisuksi joka tilanteeseen.
Jos nuo yliampuvat väitteet poistetaan, paljonko luomun puolesta ylipäänsä jää myönteistä sanottavaa, perusteluja?
Mutta se, että tällaisia puolikriittisiäkin (pää)kirjoituksia on nyt ilmestynyt, on jo kyllä hyvä asia.
-
Tähän lienee nyt turha lausuntoa antaa ...
Vastuullisten elintarvikehankintojen kriteereihin toivotaan kommentteja (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vastuullisten-elintarvikehankintojen-kriteereihin-toivotaan-kommentteja) (MMM, Motiva)
... koska tämä on nyt toissijainen ohje:
Kriteeristö täydentää julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteita
Valtioneuvosto julkaisi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista [...]
(lihav. HJ)
Luomu kyllä mainitaan näissä ohjeissa yhtenä kriteerinä kriteerien joukossa, aina erikseen ja aina samalla fraasilla perustellen. Jonka olennainen sisältö on, että luomu on hyvä juttu koska se on luomua.
Mutta kun sen jo noin hyväksytty olevan VN:n peruspäätöksessä, tuskin Motiva voisi jättää asiaa pois tai mitenkään muuttaa sitä näissä täydentävissä ohjeissaan.
-
Valtansa täyteydessä:
Ministeri näpäytti ravintotutkijoita koulumaidosta: "Ei tätä terveellisyydellä perustellakaan" (http://yle.fi/uutiset/3-9471090)
– Miten sitten tuota tukea kohdennetaan, niin siinä voi olla jo monia muita tavoitteita, Tiilikainen sanoo.
Koska hallituksella on pitkäjänteinen tavoite lisätä luomutuotantoa ja luomutuotteiden kulutusta, niin Tiilikaisen mukaan luomumaidon tukeminen on yksi keino.
Luomutavoitteelle ei sitten tarvitsekaan perusteluja? Koska se on "EU-asetuksella tiukasti määritelty ja valvottu tuotantotapa"?
-
Pari poimintaa tuosta Heikin postaamasta linkistä:
Ei tätä terveellisyydellä perustellakaan. Terveellistä on se, että lapset ylipäätään saavat maitotuotteita ja kasviksia. Sitten se, että suunnataan tätä tukea luomuun, niin siinä on muita syitä.
Tämän kohdalla yhdistys voisi aktivoitua ja pyytää tarkkaa erittelyä Tiilikaisen mainitsemista "muista syistä". Yleisesti ja vieläpä erikseen tämän maitokeissin kohdalla.
Tässä on taas mennyt ne kuuluisat puurot ja vellit sekaisin. Eli EU:n kouluruokatuen tarkoitus on nimenomaan, että kouluissa tarjotaan riittävästi maitotuotteita ja riittävästi kasviksia.
Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.
-
Jotenkin näissä Tiilikaisen seltyksissä on sama maku kuin lapsen puolusteluilla, kun lapsi on tuhlannut hänelle uskotun ruokarahan karkkiin, että olihan se kuitenkin syötävää.
Katsotaan, saataisiinko nuo kysymykset hänelle esitetyksi. Nyt kyllä nuo tiedemiehetkin, joita 'näpäytettin", saattavat myös vastata?
-
Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.
Kuntien kannalta luomumaito tulisi suurin piirtein kilpailukykyiseksi, s.o. saman*) hintaiseksi, tuon uudenlaisen hintatuen kautta. Mutta ei halvemmaksi, arvioin netin hintatietojen pohjalta. Eli kunta ostaa maitoa, kumpaa vaan, suurinpiirtein saman verran. Jos tuki olisi entisellään, tavanomaista saisi tietysti enemmän. Vihanneksia ostettaisiin selvästi vähemmän, jos ne olisi pakko ostaa luomuna.
Mihinkään muuhun se ei vaikuta sitä eikä tätä.
Määräraha menee siis vanhaan tuttuun kohteeseen, ei mihinkään. 3,8 miljoonaa.
Kyllä "päättäjät" (= Tiilikainen) myös tämän tietävät. Mutta se onkin sitten temppu, miten heidät (= hänet) saa sen sanomaan!
Jos lapsivertausta jatkaa, niin luullakseni saadaan vain selitys, että minä ja kaikki mun kaverit, ja naapuritalonkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg9729#msg9729) kaverit, päätettiin yhdessä sitä karkkia ostaa.
__________
*) rasvattomassa maidossa hintaero on aika pieni. Mutta rasvatonta sen maidon olisi oltava, jotta olisi noin. Mitä nyt kouluissa juodaan?
Tuosta minusta seuraa myös se, ettei luomuväki välttämättä tällä haluamaansa muutosta aikaansaakaan. Kunnalla ei ole juuri taloudellista hyötyä avustuksen vastaanottamisesta.
-
Tuosta minusta seuraa myös se, ettei luomuväki välttämättä tällä haluamaansa muutosta aikaansaakaan. Kunnalla ei ole juuri taloudellista hyötyä avustuksen vastaanottamisesta.
Tuo tarkoittaa myös, että vastuu asian edistämisestä siirtyy paikallisille aktivisteille. Ellei heitä kylliksi jo kunnanvaltuustoista löydy, voimme olla varmoja, että paikallislehtien yleisönosastot asiasta kyllä täyttyvät! ;D
-
Tässä kunnnallisvaalien alla Luomuliitto on keksinyt tällaisen:
Luomuliitto: Aloitetaan kunnissa viikoittainen luomuruokapäivä (http://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-aloitetaan-kunnissa-viikoittainen-luomuruokapaiva/)
Paljon keksimistä tuo ei ole kyllä vaatinut. Ennallaan ovat - täällä jo puhki riivityt - perustelut, kuten:
- luomun oletettu ympäristö- ja ilmastoystävällisyys, kestävyys
- Ecocentrian (= Jaakko Nuutilan) laskelmat
- Kööpenhamina esimerkkinä
Ennallaan on myös perusasenne: on ihan oikein ja kohtuullista, että kunnat tekevät näin ratkaisuja ihmisten syömisistä. Näiltä itseltään kysymättä, valinnanmahdollisuutta antamatta ja lopulta mielivaltaisin, "poliittisin" perustein:
Viikoittainen luomuruokapäivä kaikissa Suomen kunnissa on poliittinen valinta ja tämän valinnan tekemiseen haastamme kaikki kuntavaaliehdokkaat mukaan, lisää Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.
Siis aivan niin kuin MMM ja Tiilikainen (ks. edellä) tekivät.
PS. Jos ja kun tämä luku on varmaankin oikea ...
Kuntavaaleissa on Luomuliiton mukaan erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ruokaa Suomessa syödään ja tuotetaan, sillä julkisissa ruokapalveluissamme syödään päivittäin 2 miljoonaa ateriaa.
.... niin voisiko olla jopa niin, ettei koko Suomen luomuruoan tuotanto tuohon 1 päivään viikossa edes riittäisi ... ;D
***
Sinänsä olisi hyvä, jos tämä ehdotus tai luomu muuten tulisi mukaan vaalikoneisiin. Saataisiin päivitetty kuva poliitikkojen ja puolueidenkin (?) kannoista asiaan.
-
Eftersnack frågar: Ska skolbarnen få ekomjölk?
https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/24/eftersnack-fragar-ska-skolbarnen-fa-ekomjolk
Ruotsinkielinen YLE-juttu luomumaidosta kouluissa ja linkki radio-ohjelmaan asiasta
Jutun lopussa kysely jossa kannattaa äänestää. Äänestyksen jälkeen näkyy myös äänten jakauma:
Är det bra att stöda det ekologiska matutbudet i skolorna?
Ja, absolut!
Tja, huvudsaken är att de får mat
Nej, verkligen inte
-
Jutun lopussa kysely jossa kannattaa äänestää. Äänestyksen jälkeen näkyy myös äänten jakauma:
Är det bra att stöda det ekologiska matutbudet i skolorna?
Ja, absolut!
Tja, huvudsaken är att de får mat
Nej, verkligen inte
Hyvä, että edes joskus kysytään. Mutta toisaalta tuossa puhutaan aika vähän rahasta, ja silloin kyllä-vastaus on liian helppo antaa.
Jos minä tulkitsen tulosta (jota en tässä kerro, äänestää voi vielä!) niin laskisin kyllä yhteen "Tja, huvudsaken är att de får mat" -vastaukset ja nejt. Itse asiassa koululaisten vanhemmille Helsingissä tehty kysely (ks. edellä 15.09.16) antoi tuloksekseen juuri tuon "Tjaa".
Kommenteissa oli muuten mukana myös näin jyrkkä "nej":
Absolut inte! Skattebetalarna eller EU ska inte stå för detta humbug. I detta ekonomiska läge har vi inte råd att slänga pengar på folks vanvettsideologier. Finska staten med minismter Tiilikainen i spetsen kommer ännu att hamna i EU-domstolen p.g.a. missbruk av stöd.
(lihav. HJ)
Epätodennäköiseltä tuo kyllä tuntuu, vaikka se teoreettinen mahdollisuus onkin. Voisiko sitä tehdä todennäköisemmäksi? Kantelu?
-
Nyt kun on syntynyt tällainen uusi keskustelu eduskunnan omista syömisistä ...
Eduskunnan ruuan kotimaisuus kuohuttaa: Juhana Vartiainen vetäytyi haastekeskustelusta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/eduskunnan-ruuan-kotimaisuus-kuohuttaa-juhana-vartiainen-vet%C3%A4ytyi-haastekeskustelusta-1.180450)
... niin se kyllä tuo mieleen vanhan "retorisen" ehdotuksemme siitä ...
Jopa valtion sisällä, muuten. Jos tuo luomuruoan 20% tavoite heikentää yleisesti työpaikkaruokailun laatutasoa, eikö siihen nyky-yhteiskunnassa myös työntekijöillä pitäisi olla jotain sanomista? Onko heiltä kysytty? Onko ammattiliitoiltakaan? Onko tutkittu, missä määrin luomu todella menee kaupaksi, niissä ruokaloissa, joissa sitä jo on tarjolle laitettu? Ja tukeeko se menekki tavoitetta, että sitä pitäisi olla 20%? Tuskinpa, luulen. (Jos luomupuurolle aamulla ei ole ravintolassa vaihtoehtoa, sen myyyntiä ei pidä sitten ottaa mukaan!)
(Ja kuten edellä on jo vaadittu, tällaisen asian kokeilukin pitäisi aloittaa sitten eduskunnan ravintolasta! Ja katsoa, mitä siellä tapahtuu ... kun sieltä vielä pitäisi löytyä 100%:sesti luomua kannattava asiakaskunta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=182)! 8)).
... miten tämä poikkeuksetta luomuun uskova ja sitä koko kansalle tyrkyttävä päättäjäväki saisi näyttää itse esimerkkiä, ja siirtyä ravintolassaan kokonaan luomuruokaan. Luomuhintoineen.
Sille ehdotukselle ei pitäisi tuolta pohjalta löytyä vastustusta. Edes Vartiainen ei sitä ainakaan mainitsemallaan perusteella vastustaisi, eihän luomu 40% tuontiosuuksineen voi olla protektionististakaan.
-
Sinänsä olisi hyvä, jos tämä ehdotus tai luomu muuten tulisi mukaan vaalikoneisiin. Saataisiin päivitetty kuva poliitikkojen ja puolueidenkin (?) kannoista asiaan.
Ei ole tullut (vielä?) tuo ehdotus esille, mutta Iltalehden vaalikoneessa puolueille (http://www.iltalehti.fi/kuntavaalit-2017/201703022200079285_wa.shtml) kysyttiin tämä kysymys, ja tässä Keskustan vastaus:
21. Koulumaito tulee vaihtaa luomumaitoon.
() Samaa mieltä.
(X) En osaa sanoa.
() Eri mieltä.
Keskusta suhtautuu myönteisesti luomumaidon käytön edistämiseen. Kaikki suomalainen maito on joka tapauksesta puhdasta ruokaa. Päätösvalta asiassa pitää olla kunnilla.
Keskusta olikin sitten ainoa puolue, joka vastasi noin. Puolueista Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP olivat eri mieltä. Muut olivat samaa mieltä. Tässä lainaus Kokoomuksen vastauksesta:
Kouluruokaan varatut resurssit on käytettävä monipuolisen ja ravitsevan kouluruoan järjestämiseen eikä jonkin yksittäisen, vieläpä tavanomaista kalliimman tuotantotavan suosimiseen.
Onpas yllättävän reipas kannanotto! Mutta tuskinpa tuosta mitään hallituskriisiä tms. tulee, kun Keskustakin on asiasta tuolla tavalla ikään kuin kahden vaiheilla. (Vaikka Kimmo Tiilikaista tuo vastaus saattaakin harmittaa. ;D)
-
Erilaisia syitä yritetään kertoa luomun valitsemiselle, jopa maku tai että ihmiset tykkää ...
Vastuullisuus vetää luomua ammattikeittiöihin (http://proluomu.fi/vastuullisuus-vetaa-luomua-ammattikeittioihin/)
... mutta tarkemmin analysoituna näyttää kyllä siltä, että mitä kauempana ihmisestä, asiakkaasta päätös e!i valinta tehdään, sitä todennäköisemmin on tarjolla luomua:
Useimmiten luomua käytetään henkilöstö- ja ruokaravintoloissa ja pääkaupunkiseudulla. Julkisista keittiöistä eniten luomua käyttävät päiväkodit, peruskouluissa ja toiseen asteen oppilaitoksissa luomua tarjotaan jo jonkin verran. Harvinaisinta luomun tarjoaminen on baareissa ja pikaruokapaikoissa.
– Kouluissa luomun käyttö lisääntyy sitä mukaa, kun saatavuus paranee ja luomun annoshinta sopii budjettiin. Päiväkodeissa tilanne on luomun käytön osalta jo hieman parempi. Julkisella sektorilla tarvitaan sekä poliittisia päätöksiä että ruokapalvelun käytännön osaamista tehdä ruokalistamuutoksia, joiden kautta luomun hankintakustannukset saadaan pidettyä budjetin sallimissa rajoissa, pohtii Arolaakso.
(lihav. HJ)
Nuo tuon kyselyn "päivittäin, viikottain .."-vaihtoehdot sopivat minusta tähän vielä huonommin kuin yksilökyselyyn. Jos "päivittäin" on hitusen jotakin luomuna tarjolla, vastataan niin. Eikö tuossa olisi osuus kaikista hankituista raaka-aineista kuvaavampi? Mutta sillä tavalla ei taida saada esiin tarpeeksi näyttävää lukua: viimeksi tarkistettuina (ks. edellä 06.10.15) se kun oli siinä 1 prosentin luokkaa, yhteensä (julkinen + yksityinen) HoReCa-sektorilla.
PS. 7.3.17: Tällaiset luvut ovat paljon komeampia esitellä kuin se 1 prosentti (jota uudempaa tietoa en ole nähnyt):
Food Service Feedback 2016 -tutkimuksen mukaan luomutuotteita käytti viime vuonna vähintään viikoittain 37 % ammattikeittiöistä. Osuus nousi kuusi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Päivittäin luomuraaka-aineita käytti 17 % ammattikeittiöistä.
Vaikka kyse olisi sitten luomuteestä ja luomupuurosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg4449;topicseen#msg4449).
-
Kunnallisvaalisivullaan Tiilikainen ei enää vaivaudu asiaa mitenkään selittelemään:
http://tiilikainen.org/site/minun-helsinkini/
Helsingissä on onneksi paljon lähikauppoja, joissa on helppo ja nopea asioida. Niissä*) on pääosin myös hyvä luomutuotevalikoima. Luomutuotanto on valvottu, ympäristöystävällinen ja eettinen tuotantotapa. Mielestäni lapsille pitää tarjota päiväkodeissa ja kouluissa enemmän luomuruokaa. Esimerkiksi maidosta on helppo aloittaa. Ensi syksystä lähtien se ei ole kaupungille sen kalliimpaa kuin muukaan maito. Kiitos EU:n koulumaitotuen, jota Suomen hallituksessa suuntaamme luomuun.
Että pitäisi vielä kiittää, jos saadaan kulumaan enemmän veronmaksajien rahaa kouluruokaan? Sillä eihän rahan kierrättäminen tuota halvemmaksi tee. Jotain kautta, jossain veroissa se kuitenkin maksetaan.
Ja hänen perustelunsa asialle ovat tässä: "mielestäni".
______________
*) luulenpa muuten, että pienissä lähikaupoissa on Helsingissä(kin) huonoin eli vähäisin luomutuotevalikoima ...
-
Ruotsissa ollaan jo siinä, että on epäiltävissä, että ...
Trelleborg köper ekomat o ger de äldre gröt, illa.. (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2016/12/om-trelleborg-koper-ekomat-o-ger-de.html)
... laitoksissa tahallaan tarjoillaan asiakkaille vastenmielistä, mutta kustannuksiltaan halvempaa ruokaa, jotta saadaan sitten rahat toisaalla riittämään luomuun.
Skulle kommunen fråga de äldre på boendena vilken mat de vill ha skulle de säkert välja bra husmanskost, inklusive kött, från Sverige. Kravet på "ekologiskt"/organiskt kommer från politikerna som anser sig veta bättre än de äldre vad de vill ha.
Har kommunen råd med det är det en sak, men börjar de spara på sätt som SVT anger, eller genom mer vegetariskt trots protester från t ex de äldre, så är det anmärkningsvärt.
(Staffan Danielsson)
-
Tällainen yhteisaktio on kunnallisvaaleihin liittyen myös ponkaistu:
Vastuullisuusmerkit haastavat kuntavaaliehdokkaat (https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/vastuullisuusmerkit-haastavat-kuntavaaliehdokkaat.html)
Vastuullisuusmerkit haluavat, että päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa
* nautitaan juomia ja ruokia, jotka on viljelty ilman lapsityövoimaa
* syödään ruokaa, joka on tuotettu ilman torjunta-aineita ja eläinten hyvinvointi huomioiden
* siivotaan ympäristöystävällisillä ja turvallisilla kemikaaleilla.
Kun asiaan on vielä rakennettu omat verkkosivut ...
Kuntavaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa sitoumuksen julkisten hankintojen vastuullisuuden edistämisestä osoitteessa www.vastuullisethankinnat.fi/haaste
Allekirjoittaneiden ehdokkaiden nimet tulevat näkyviin osoitteeseen www.vastuullisethankinnat.fi/ehdokkaat
... niin tuo jo vastaa vaalikoneessa olevaa kysymystä. Johon tosin ei voi varsinaisesti vastata kielteisesti. Vaikka tuossa puhutaan useammastakin "vastuullisuuden" muodosta, niin hyvin olennaisesti siinä sitoudutaan hankkimaan kuntiin luomuruokaa.
-
Pienehkö 1,6 miljoonan euron tuki aiotaan Sandholmin mukaan avata lyhyeksi aikaa niin, että koulut innostuisivat tarjoamaan vihannes- ja hedelmävälipaloja koululaisille.
*)
[...]
__________
*) ja etteikö vain olisi suunnitelmissa tuon väliaikaisen tuenkin suuntaaminen luomuvihannesten ja -hedelmien hankintaan! (4.2.17)
Kyllä se tähän hedelmä- ja vihannestukeenkin luikerteli (MMM 16.3.17):
Suomi ottaa käyttöön EU-tuen koululaisten hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseksi (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-ottaa-kayttoon-eu-tuen-koululaisten-hedelmien-ja-vihannesten-kulutuksen-lisaamiseksi)
Uusi järjestelmä antaa jäsenvaltioille myös mahdollisuuden vapaammin päättää tukitasoista ja tuettavista tuotteista kokonaisbudjetin puitteissa. EU-säädökset asettavat melko tiukat kriteerit tuettavien tuotteiden terveellisyydelle. Esityksen mukaan Suomessa painotettaisiin muun muassa luonnonmukaista tuotantotapaa, kausiluonteisuutta ja saatavuutta ja lisäksi tuotteiden olisi vastattava ravitsemussuosituksia.
(lihav. HJ)
Asetusluonnoksesta: tukea myönnetään hedelmille ja vihanneksille 65% hankintahinnasta, mutta jos ne ovat luomua, niin sitten 75%. (Usempien tuotteiden kohdalla tuosta ei taida juuri olla apua ...?)
Villen kysymys on edelleen relevantti ja vastaamatta:
Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.
Mutta jos siis koko tuo määräraha käytetään, luomuun käytettynä hedelmiä ja vihanneksia saadaan koululaisille joka tapauksessa selvästi vähemmän. Jos ja kun hintaero on tuossa asetuksessa oletettua suurempi, niin sitäkin vähemmän (jos luomutuote maksaa, kuten usein maksaa, jopa moninkertaisesti, ei tuolla 10% lisätuella asiaan paljon vaikuteta).
PS. Jos koulut päättäisivät käyttää 1,6 miljoonan tuen kokonaan, ja kokonaan tomaatteihin, niin:
- tavanomaisia n. 3 euroa kilo maksavia tomaatteja saataisiin n. 800 000 kiloa
- noin 9 euroa kilo maksavia luomutomaatteja saataisiin n. 240 000 kiloa
-
Vantaan valtuustossa oli tehty tällainen aloite:
Anniina Kostilainen ja 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen:
”Suomessa on huomattavasti tiukemmat laatuvaatimukset ruoan kasvatuksessa kuin useimmissa maatalousmaissa.
Silti Vantaan päiväkodeissa suomalaisen ravinnon osuus on vain 57 %. Päiväkodissa tarjottava ateria on lasten kasvun ja kehityksen kannalta hyvin tärkeä, ja on monille lapsille päivän ainoa kunnon ateria. Ravinnon laatu ei vaikuta ainoastaan kasvun, vaan myös aivojen, hermojen ja ruoansulatuselimistön kehittymiseen. Ravinnolla on suuri merkitys myös oppimiseen ja keskittymiskykyyn.
Esitämme, että suomalaisten raaka-aineiden osuus päiväkotiruoassa nostetaan 75 prosenttiin vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Esitämme myös, että lasten ravinnossa pyritään koko ajan nostamaan luomu- ja lähiruoan osuutta.”
Kaupunginvaltuusto päätti ottaa sen käsiteltäväksi antamalla se kaupunginhallituksen vastattavaksi. Tällainen oli eilen se vastaus:
("Sivistystoimen toimiala ja hankintakeskuksen ostoyksikkö toteavat vastauksenaan aloitteeseen seuraavaa:")
Vantaan kaupungin päiväkotien ateriapalveluista Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy (myöhemmin Vantti) tuottaa 89 %:a ja loput 11 %:a ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Vantin päiväkodeille tuottamissa aterioissa kotimaisen ravinnon osuus on tällä hetkellä tuo kysymyksessä mainittu 57 %. Muiden palveluntuottajien päiväkotiaterioissa kotimaisuusaste vaihtelee 72–75 %:n välillä. Näin ollen Vantaalla päiväkodeissa tarjottavien aterioiden kotimaisuusaste on 59 %. Kotimaisuusasteen nostaminen Vantin ateriapalveluissa on haasteellista, sillä se edellyttäisi kaikkien tällä hetkellä pohjoismaista ja Euroopasta ostettavien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden ostamista Suomesta. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista, sillä Vantti on Vantaan kaupungin tytäryhtiönä julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) mukainen hankintayksikkö ja joutuu siten kilpailuttamaan elintarvikehankintansa hankintalakia noudattaen. Julkisten hankintojen kilpailutuksessa ei voida esittää vaatimusta elintarvikkeiden kotimaisuudesta, sillä tällainen vaatimus on Euroopan unionin tavaroiden vapaata liikkumista koskevien yhteisösäännösten vastainen ja siten syrjivä valintaperuste. Toki kilpailutuksissa painotetaan erityisesti hinta-laatusuhdetta, terveellisyyttä, tuoteturvallisuutta sekä alkuperämaahan ja jäljitettävyyteen liittyviä ominaisuuksia.
Luomutuotteiden osuus päiväkotien aterioista on 2 % eli aamupalalla tarjotaan luomutuotteista tehtyä puuro kolme kertaa viikossa.
Vantaa kaupungin päiväkotien aterioiden raaka-aineiden ostomäärät ovat niin suuria, että vain harvoja luomutuotteita on saatavilla jatkuvaan käyttöön kaikkiin päiväkoteihin vuoden ympäri. Luomutuotteissa viljatuotteiden sekä pastojen saatavuus on hyvä. Lisäksi maito, kaalia ja porkkana voisivat olla tuotteita, jotka ovat helposti saatavissa luomuna. Täytyy muistaa, että luomujuureksilla on myös työllistävä vaikutus, sillä niitä ei ole saatavilla kuorittuna ja paloiteltuna. Luomutuotteiden hintavaikutus olisi karkeasti + 5 – 35 senttiä / annos tai ateria tuotteesta riipppuen.
Eli kotimaisuusasteen nosto torjuttiin kilpailusäädöksin nojaten. Ja luomuisuuden kasvattaminen noista muista syistä? Vai torjuttiinko? Päätettiin antaa valtuustolle tiedoksi. Mitä se sitten merkitseekään.
Ruotsin kokemukset tuossa aloitteessa tietysti täysin unohdetaan. Siellähän luomuruoan lisääminen kouluissa on johtanut tuontiruoan osuuden kasvuun. Monista järkeen käyvistä syistä niin varmaankin kävisi meilläkin (mm. siksi, että tuontiluomua saa halvemmalla, ja noista mainituista saatavuusongelmista johtuen).
-
Tässäkin tällä kunnallisvaaliehdokkaalla ...
Lähiruokaa ja luomua kunnan keittiöihin? (http://ehdokkaat.vihreat.fi/merja.saarinen/?p=26437)
... luomuhankintojen perusteluina tuodaan esiin jotain ihan muita asioita kuin lasten, koululaisten saama hyöty:
Kyllä, kiitos! Myös Hämeenlinnassa. Lähi- ja luomuruoka on toki sympaattista ja tuoretta ja ties mitä, mutta niiden suosimiselle on myös ”asiallisia” perusteita.
Ihan ensin, kuntien hankinnoilla ylipäänsä on suuren volyyminsä takia suuri merkitys aleen elinvoimalle ja yritysten ja markkinoiden kehittymiselle. Sen takia on tärkeää, minkälaisia hankintoja kunta tekee. Hankinnat pitää miettiä ja kohdistaa huolella.
[...]
Monnesti lähiruoka on luomua, ja hyvä niin. Luomussa tilan kannattavuus on ei-luomua parempi eli se tukee maataloustuottajan taloudellista pärjäämistä ja alueen taloutta vieläkin paremmin. Kyse on yleensä vähäisemmistä ostopanoksista ja paikallisten resurssien paremmasta hyödyntämisestä, ei välttämättä niinkään tuotteen korkeammasta hinnasta.
Luomu arvoa lisää vielä se, että se tukee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää maatalouskemikaalien käyttöä olipa se tuotettu lähellä tai kaukana. Näillä asioilla on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia.
Vrt. vaikka Tiilikainen koulujen luomumaidon tavoitteista, edellä 21.02.17. Mutta tästä hänkin, tämä ehdokas, on varma (eli Ecocentria voi olla ylpeä sanomansa perillemenosta):
Ja vielä, sen ei tarvitse välttämättä maksaa enempää, jos se suunnitellaan hyvin.
Jep, tämä näyttää onnistuneen:
Kalliimpi onkin samanhintaista! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195)
Kyllä, tällaisella puheella halutaan sekoittaa sinun ja ennen kaikkea kuntapäättäjien päät.
-
Tässä on kyse ihan vapaaehtoisesta syömisestä, mutta ammattikeittiöistä kumminkin. Tämä kirjoittaja on tästä asiasta perinteisen varma:
http://ruokajamatkailu.blogspot.fi/2017/04/ruokaa-ja-matkailua.html
Luomu, lähiruoka ja villiruoka näyttävät edelleen jatkavan suosiotaan ruokamatkailun yhteydessä. Mielestäni nimenomaa tästä näkökulmasta Suomen kannattaa edistää ja markkinoida ruokatuotteitaan, laatu, puhtaus ja alkuperäisyys ovat meidän valttejamme.
Mutta onko näin? Jos nimittäin luomun HoReCa-kysynnän osuus (ks. edellä 06.03.17 ja 08.03.17) on tuo surkea alle prosentti. Tietysti tuo kirjoittaja tuossa erottelee toisistaan matkan aikana nautitun ruoan ja varsinaisen ruokamatkailun. Mutta eikö se varsinainenkin ruokamatkailu sitten kuitenkin sisälly tuohon alle prosenttiin?
Lähiruoan osalta tuo taitaa olla vähän itsestäänselvyys. Jos esim. tilavierailulla tarjotaan ruokaa, niin eiköhän ainakin osa siitä aika varmasti ole tilan omia tuotteita. Siis lähiruokaa ainakin tilalla syötynä - vaikka sitä sitten olisi tultu syömään toiselta puolelta maapalloa!
-
Tämä saattaa antaa pakkosyöttäjille vettä myllyyn Suomessakin:
Näitä Ranskan presidenttiehdokkaat haluavat: Ranska EU-moottoriksi, luomuruokaa kouluihin, irti Natosta, takaisin frangiin... (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704302200114053_ul.shtml)
Macron:
- Vuodesta 2022 lähtien puolet koulu- ja yritysruokaloissa tarjottavista ruoista olisi luomu- tai lähiruokaa.
Eikä siinä vielä kaikki, tässä artikkelissa (http://www.counterfire.org/articles/opinion/18858-marine-le-pen-the-reality-of-the-french-fascist-threat-2) väitetään Le Peninkin puolueesta (ja siis hänestä itsestäänkin):
[...] FN has been careful to round out its programme. It declares its support for proportional representation in all elections, has jumped on the ecology bandwagon by claiming to champion organic farming, [...]
Luomun edistäjiä siis hänkin, ja varmaan tukee myös tuota koulu- ja työpaikkaluomun ideaakin?
-
Tässäkään kampanjassa ei sitten uskallettu luottaa suomalaiseen kilpailuinnostukseen, vaan asiaa täytyi varmuuden vuoksi täydentää pakkosyötöllå:
Armeija marssii syksyllä luomupuurolla (http://proluomu.fi/armeija-marssii-syksylla-luomupuurolla/)
Tuo 4H-kerhojen tapaus ...
– Luomupuuron maailmanennätykseen osallistuminen on hyvä tapa tutustua lasten kanssa myös vastuullisen kokkailun maailmaan, kertoo kehityspäällikkö Virpi Skippari 4H-liitosta.
Luomupuuroa keitellessä kerhoissa voidaan keskustella luomusta viljelymenetelmänä, ja miettiä ruoan kulkua pellolta pöytään. Kerhoissa voidaan pohtia myös luomutuotannon vaikutuksia ympäristöön.
... on sitten myös esimerkki tästä toisesta ilmiöstä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=642.0).
-
Nyt se luomuun uskova ehdokas (Macron) meni siis Ranskassa läpi. Saa nähdä, miten rivakasti hän tuota ideaansa luomun lisäämiseksi haluaa ja pystyy edistämään. Ranskan hiukan kummallisessa järjestelmässä kun parlamentillakin on sanansa sanottavana.
Kun tuo tavoite maksaa, ja parlamentissa voisi olla muita preferenssejä asiassa. Ranska kun on vielä vasta matkalla kohti ilmaista kouluruokaa (http://www.parempaakouluruokaa.fi/kouluruokailu/kouluruoka-maailmalla/), joka meillä ja Ruotsissa on.
Tavoite luomun lisäämiseksi yritysruokalussa ei taida olla Macronin käsissä lainkaan, jos sielläkin työntekijät maksavat lounaassa itse. Tietysti on kuviteltavissa jotkut massiiviset tukiaiset asialle, mutta sitten palaamme taas parlamentin rooliin.
-
Täytyy vähän vielä jupista HS:n tämän uutisen pohjalta:
Yrittäjähenki, valistus ja Eurooppa – Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin lupaukset tiivistyvät kolmeen sanaan (http://www.hs.fi/paivanlehti/09052017/art-2000005202398.html)
Että siis miten iankaikkisiin ennakkoluuloihin ja modernin tieteen vastustamiseen perustuvan luomuviljelyn suosiminen olisi erityisesti valistusta. Ja erityisesti sovellettuna kouluasioihin. Hän oli kuulemma sanonut tämän:
Valistusajattelu kukoisti 1700-luvun Ranskassa. Se oli vastareaktiota taikauskolle ja vanhoihin uskomuksiin takertumiselle. Viimeisessä vaaliväittelyssä Macron alleviivasi monessa kohdassa, kuka tässä kisassa edusti pimeyttä ja taikauskoa. ”Taikarahoitusta ei ole olemassa”, hän sanoi esimerkiksi Le Penin lupauksista päästää ranskalaiset eläkkeelle 60-vuotiaina.
Minkälaista taikarahoitusta sitten löytyy kuitenkin siihen, että tämän päätavoiteen lisäksi ...
Käytännössä valistus näkyy Macronin ohjelmassa esimerkiksi lupauksena pienentää koululuokkien kokoa merkittävästi alueilla lähiöissä, joissa oppilailla on lähtökohtaisesti suuria vaikeuksia.
... rahaa käytetään luomuruoan lisäämiseen? Edellähän olemme mm. arvioineet, paljonko luomuruoan käytöstä luopumisella voitaisiin lisätä henkilökuntaa ja siten vaikka pienentää ryhmäkokoja Suomen päiväkodeissa. Tai lisätä päiväkoteja ja lisätä päivähoitopaikkoja.
-
Huomasin tuossa, että myös tiedekeskus Heurekan ravintola tarjoaa ruokaa luomuna (http://www.kanresta.fi/lounas/vantaa/cafe+einstein+heureka/). Ei, pakkosyötöstä ei ole kyse, koska vaihtoehtoja listassa aina on (paitsi kahvissa!).
Mutta eikö tuolle ravintolalle ja sen imagolle olisi seuraava parempi vaihtoehto:
se voisi tarjota (ainoana Suomessa!) muuntogeenistä ruokaa!
Tarvittaessa se voisi hakea vaikka erikoisluvan Eviralta, että Eureka saisi tarjota kaikkia GMO-ainesosia, joiden turvallisuuden EFSA on tieteellisesti vahvistanut, vaikka niiden virallinen hyväksyminen sitten olisi EU:ssa ja/tai Suomessa törmännytkin politikointiin asiassa.
Ehkä tuo vaatisi lainsäädäntöönkiin muutoksia, s.o.. Evitralle pitäisi kai antaa lupa myöntää tuollainen poikkeuslupa. Mutta tuo olisi yrittämisen arvoista, luulisin kovasti.
PS. Kevyempi vaihtoehto tuohon olisi, että me - jos sen lopulta saamme aikaiseksi - tarjoaisimme (huom. tarjoaisimme, so. ilmaiseksi, jolloin emme "syyllisty" noiden tuotteiden myyntiin) itsellemme ja kutsutuille lehtimiehille GMO-aineksista tehdyn aterian juuri tuossa ravintolassa (jonka vuokrankin ja mahdollliset työpalkat itse maksaisimme, ettei siitä tule sanomista). Tai noiden ideoiden yhdistelmä: Heurekan kahvila Einsteinissa olisi vaikka kerran kuussa ilmainen "GMO-päivä" niille, jotka haluavat. Rahoitusta en ole miettinyt: tulkittaisiinko esim. vapaaehtoinen kolehti yhdistyksen toiminnan tukemiseksi sittenkin maksuksi itse ateriasta?
-
Nesteen työpaikkaruokala selviää nipin napin pakkosyöttösyytoksestä:
http://www.sodexo.fi/nesteespoo
Vai selviääkö? Viidestä aamupuurovaihtoehdosta yksi, riisipuuro, ei ole luomua.
PS. 14:23: Työnantajan edessä täytynee olla kohtuullisen nöyrä, joten jos joku Nesteellä olisi sivustoamme lukenutkin, hän tuskin reagoisi kehotukseemme, että vaadi kaurapuurosi tavanomaisena?
-
Tällaisesta kerrotaan ...
Niuvanniemen potilaille lisää luomuruokaa (http://www.savonsanomat.fi/savo/Niuvanniemen-potilaille-lis%C3%A4%C3%A4-luomuruokaa/997775)
... oikeastaan kantaa ottamatta. Perusteluksi riittää viittaus valtioneuvoston päätökseen? Tai on siellä sitten tällainen:
Ohjelmaan liittyminen on myös osa sairaalan ympäristötavoitteiden toteuttamista.
Mitähän ympäristötavoitteita sairaala kuvittelee tuolla edistävänsä? Luultavasti he eivät sitä osaisi selittää, vaan mutisisivat jotain siitä, että totta kai luomu on ympäristölle ystävällistä.
Sairaalan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Niuvanniemen_sairaala) oikeuspsykiatriset potilaat eivät luultavasti odotakaan, että saisivat itse valita.
-
Näin sitä sitten mennään. Niinkuin oli päätetty, tässä ei ole muutoksia jo päätettyyyn:
Koulujen maitotuotetuen ohelle tulee EU:n hedelmä- ja vihannestuki (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koulujen-maitotuotetuen-ohelle-tulee-eu-n-hedelma-ja-vihannestukI)
Tuki nestemäisille rasvattomille ja D-vitaminoiduille maitotuotteille on 13 senttiä litralta ja vastaavien luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuki 31 senttiä litralta. Lasta kohden tukea voidaan maksaa 2,5 desilitralta päivässä koko kouluvuoden ajan.
Hedelmä- ja vihannestukea maksetaan herneen, kurkun, lantun, porkkanan, tomaatin, herukoiden, mansikan, mustikan, puolukan ja omenan kulutuksesta. Tukea myönnetään 65 prosentille tuotteiden arvonlisäverottomasta hankintahinnasta, luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteiden tuki on kuitenkin 75 prosenttia hinnasta.
Eli luomua suositaan vihanneksissakin, sen luomumaidon lisäksi, jossa on kyllä painopiste. Positiivisella listalla tuki yritetään suunnata kotimaiselle luomuviljelylle. Ja päätöstä perustellaan, edelleen, sillä toisella päätöksellä:
Luomutuotteiden korkeammalla tuella kannustetaan kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen 20 prosentin luomuosuuden saavuttamista julkisissa keittiöissä vuonna 2020.
Näin saatiin, vaikka vain vähän, ihan uutta rahaa tuon tavoitteen rahoittamiseksi:
Koulujakelujärjestelmä on kokonaan EU:n rahoittama tukimuoto, maitotuotteiden kulutusta voidaan Suomessa tukea noin 3,8 miljoonalla ja hedelmiä ja vihanneksia 1,6 miljoonalla.
(lihav. HJ)
Vaikka se ei siis ollut EU:n tarkoituksena tuon tuen myöntämisessä. Luomumaitoa voidaan hankkia tuolla tuella 122 milj. litraa, tavanomaista 292 milj litraa. Vihannesten osalta asia ei ole yhtä helposti laskettavissa.
-
Mutta merkilllistä on, ettei tuota koko asiakirjaa ole kunnolla netissä julkaistu, ainoastaan tuo muutaman sivun päivitysteksti (3 sivua). Edelleen tämä projektin nettisivukin http://www.helsinkifoodism.com/ linkkaa vanhempaan v. 2012 ruokakulttuuristrategiaan (jonka valmistelu oli aloitettu jo v. 2009).
Nyt sitten tämä suht. pieni juttu varmastikin jää kunnallisvaalien ja siihen liittyvän pormestarin valinnan alle. Näin olemme me Helsingissä aika vaivihkaa saaneet tämän:
Uuden strategian tavoitteena on luoda toimintaohjeet ja periaatteet kaupungin linjauksiksi ruokaan ja siihen liittyviin toimintoihin kuten hankintaan, tapahtumiin ja esim. kouluruokailuun nähden.
Tästä asiasta ei ole edelleenkään mitään uutta. Kaupungin sivu (päivitetty 04.04.2016 12:09) ...
https://www.hel.fi/heltu/fi/viraston+esittely/ruokakulttuuristrategia
... linkkaa edelleen foodism-sivulle (http://www.helsinkifoodism.com/), jossa sielläkään ei ole mitään uutta. Vaan linkataan edelleen v. 2012 hyväksyttyyn ruokakulttuuriohjelmaan. Ja edelleen siellä on mm. tämä teksti vuodelta 2012:
Luomua lapsille (http://www.helsinkifoodism.com/about/)
Tuossa alkaisi olla ainekset pormestarin tai apulaispormestarin puuttua tuollaiseen asiaan eli oikeastaan suoranaiseen asioiden laiminlyöntiin!
Ei ehkä niin, että uskoisimme Helsingin kaupungin luomulinjausten tuosta olennaisesti muuttuvan, mutta meillä kuntalaisilla (joista olen yksi) pitäisi olla oikeus kritisoida tuota uutta, mahdollisesti jo voimassa olevaa, mutta julkaisematonta strategiaa! Jota oikeutta meille ei koko aikana - eri verukkein - ole myönnetty!
-
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi nyt tämän asian voimaantulosta ...
EU pyrkii edistämään lasten terveellisiä ruokailutottumuksia ja paikallisten tuotteiden käyttöä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eu-pyrkii-edist%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-lasten-terveellisi%C3%A4-ruokailutottumuksia-ja-paikallisten-tuotteiden-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%A4-1.200391)
Järjestelmä pyrkii edistämään lasten terveellisiä ruokailutottumuksia ja paikallisten tuotteiden käyttöä tukemalla hedelmien, vihannesten ja maitotuotteiden toimittamista koululaisille. Lisäksi valistusohjelmien avulla lapsille opetetaan terveellisen ravinnon merkitystä ja ruoan alkuperää.
Tuotevalikoimassa painotetaan ennen kaikkea terveyttä ja tuoreutta. Lisäksi voidaan suosia ympäristönäkökohtia, kausiluonteisuutta, monipuolisuutta ja saatavuutta.
... unohtaen lähes täysin, ettei se Suomessa noin mennyt, vaan luomumaidon tukeminen rohmusi valtaosan rahoista. Tiedemiesten ym. protesteista huolimatta. Vaikkei luomun edistäminen edes ole niissä EU:n tavoitteissa mukana. Eipä silti, minusta niissä tavoitteissa ei ollut paikallisten tuotteiden suosimistakaan (?). Vaan tässä asiassa ratkaisevaa oli suomalaisten poliitikkojen tahtotila (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg9838#msg9838). Ks. myös edellä.
-
Ylivieskassa otettu vihdoinkin järki käteen. Suomen tunnetuin kunnallinen luomukeittiö lakkautuslistalla.
[snip]
Huvikumpu pääsi viime keväänä Portaat luomuun -ohjelman kuudennelle eli ylimmälle Tähti-portaalle:
http://aromilehti.fi/ajankohtaista/2013/04/portaat-luomuun-keittioiden-maara-ylitti-2-000/
Tähti-portaalle suoraan siirtyviä toimipaikkoja on yhteensä 12. Ravintola Chef & Sommelierin lisäksi Tähti-portaalle siirtyvät Lähellä Deli, Snellman korkeakoulu, Marjatta koulu, Luomupäiväkoti Kirsikka, Steinerpäiväkoti Pikku-Otava, Tampereen Rudolf Steiner-lastentarhan kannatusyhdistys ry, Pohjois-Kymen steinerpäiväkodin kannatusyhdistys ry, Steinerpäiväkoti Aurinkoinen, Steinerpäiväkoti Pikkukarhu, Steinerpäiväkoti Koskitonttu, Steinerpäiväkoti Mansikkala ja Päiväkoti Huvikumpu.
Portaat luomuun -keittiöt löytyvät osoitteesta www.portaatluomuun.fi.
(kursiv. HJ)
Ja mitä tämä sitten tarkoittaa?
http://chefetsommelier.fi/
Chef & Sommelier on ollut luomuun keskittynyt ravintola Helsingin Ullanlinnassa.
Nyt alkaa kesäloma ja remontti.
Uusi konsepti alkaa samassa paikassa 3.8.2017.
(lihav. HJ)
-
Ja mitä tämä sitten tarkoittaa?
http://chefetsommelier.fi/
Chef & Sommelier on ollut luomuun keskittynyt ravintola Helsingin Ullanlinnassa.
Nyt alkaa kesäloma ja remontti.
Uusi konsepti alkaa samassa paikassa 3.8.2017.
(lihav. HJ)
Laita googlen hakusanaksi "Chef & Sommelier" ja valitse googlen Työkalut-kohdasta aikamääritykseksi "viimeinen viikko" niin löydät helpommin lisätietoa asiasta.
Sasu Laukkanen lopetti Chef & Sommelier'in ja samoissa tiloissa toimii nyt Laukkasen yksin pyörittämä ravintola, jonka nimi on Ora (http://orarestaurant.fi/about) ja luomua ei enää mainita sivuilla - ei edes viinilistan puolella toisin kuin aikaisemmin Chef & Sommelier'n sivuilla. Menu-listalla ei myöskään kerrota mikä ruuan ainesosa on luomua. Epäselväksi jää kuinka paljon luomua Orassa käytetään.
Aromilehti kertoo seuraavaa:
http://aromilehti.fi/artikkelit/michelin-kokit-muutoksen-tiella-laukkosen-uutuus-on-ora-ask-pysyy-askina/
Satokaudella kasvikset ravintolaan tulevat Helsingistä. Vihreän Oksan Werstas kasvattaa ne Kumpulan koulukasvitarhalla. Ravintolan omalla pellolla Sipoossa on menossa viherlannoitusvuosi.
Sivuhuomio: Lastenpuutarhan kuvien perusteella Werstaalla kasvatetaan myös kasvualustoilla(, joita EU:n uuden vielä käsittelyssä olevan luomuasetuksen mukaan ei jatkossa hyväksyttäisi luomukäyttöön, koska niissä kasvien juuret eivät ole kiinni maaperässä):
http://www.lastenpuutarha.fi/toiminta/nuorille/vihreae-oksan-werstas/mitae-werstaalla-tehdaeaen/
-
Vaikka asiaan suhtautuisi käytännön näkökulmasta näinkin skeptisesti ....
Arkean palvelujohtaja Paula Juvonen: Huonoa ruokaa en siedä ollenkaan (http://ruoka.ts.fi/jutut/arkean-palvelujohtaja-paula-juvonen-huonoa-ruokaa-en-sieda-ollenkaan/)
Luomu ja lähiruoka ovat tärkeitä asioita Juvoselle, mutta isossa mittakaavassa niiden mukaan tuominen joukkoruokailuun on hidasta ja pieni osa kokonaisuutta.
– Lisäksi luomu tai lähiruoka ei ole yksistään laadun tae, hän huomauttaa.
... niin jostain syystä on poliittisesti korrektia hänellekin ilmoittaa, että ne ovat tärkeitä asioita. Vaikka oikeastaan voisi kysyä: entä sitten? Moninaisten asioiden voi kuvitella olevan palvelujohtajalle tärkeitä, mutta pitääkö sen antaa vaikuttaa viranhoitoon?
-
Näin kotikunnassani Helsingissä, jätski lähtee, luomu jää (katso esimerkkiruokalista):
Ensin karsittiin jugurtit, nyt lähtee jäätelö päiväkotilapsilta – Helsinki uusii ruokalistoja (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/551209-ensin-karsittiin-jugurtit-nyt-lahtee-jaatelo-paivakotilapsilta-helsinki-uusii)
Tästäkin oli tehty päätös, kuka sen oli tehnytkään:
Syksy tuo päiväkotien ruokapöytään uusia kasvisruokia (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/syksy-tuo-paivakotien-ruokapoytaan-uusia-kasvisruokia)
Luomupuuron ME-tempaus syyskuussa
Päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit osallistuvat keskiviikkona 6.9. järjestettävään luomupuuron ME –tempaukseen. Tempauksen takana on Pro Luomu ry.
Siinä olisi nyt meidän tavallamme ajatteleville vanhemmille oiva tilaisuus vaatia lapselleen tarjottavaksi vaihtoehtoista ruokaa tuona päivänä! Vaikka vain tavanomaista puuroa.
-
Tästä YLE:n uutisesta päätellen tämä muutos ei välttämättä juurikaan lisännyt luomumaidon kulutusta. Artikkeli (ja myös radion ääniuutisessa oli näin) keskittyy vain puhumaan ykkösmaidon häviämisestä tarjonnasta, ja:
Monessa koulussa ja päiväkodissa juodaan nyt vain rasvatonta maitoa – "Sääli, että vaihtoehto jäi pois" (https://yle.fi/uutiset/3-9788113)
– Kyllä 13 sentin tuki litralta on sen verran merkittävä, ettei sitä jätetä hyödyntämättä, sanoo ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemi Kannuksesta.
(lihav. HJ)
Tuohan tarkoittaa sitä, että ainakin Kannuksessa ostettiin sittenkin tavanomaista rasvatonta maitoa. Vaikka luomumaidolle olisi saanut tukea 31 senttiä litralta. Ja näin oli nähtävästi toisessakin kunnassa:
Kannuksessa samoin kuin esimerkiksi Kokkolassa kaikki maidot ja piimät ovat nyt rasvattomia. Sen sijaan luomua ei valikoimaan otettu.
Tuon ja tukisumman lisäksi tuo uutinen ei puhu luomumaidosta tai sen kulutuksesta (varsinkaan koko maan tasolla) noissa laitosruokailuissa mitään muuta. Siitä ei ilmeisesti ollut kerrottavaa.
Jos noin todella on, Kimmo Tiilikaista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg9674#msg9674) pitää lohduttaa: olihan se toki hyvä yritys.
-
Koulupuolella tilanne Helsingissä on yhä näin:
Raati maisteli uusia kouluruokia – "Uskon että vegepuikoista tulee kestosuosikki" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/552970-raati-maisteli-uusia-kouluruokia-uskon-etta-vegepuikoista-tulee-kestosuosikki)
Luomuraaka-aineita koulujen ja oppilaitosten ruuissa on käytössä vähän, sellaista on esimerkiksi luomutofu.
Vähän-sanan sijaan tuohon tietysti kaipaisi jotain lukua. Ihan erikseen olisi kiva tietää, miten tuon luomumaidon osalta Helsingissä on käynyt.
-
Tässä olisi nyt kaikkien aikojen mahdollisuus protestoida asiaa, tätä pakkosyöttöä:
Kaikkien aikojen ME – suomalaiset hullaantuivat luomupuurosta (http://proluomu.fi/kaikkien-aikojen-suomalaiset-hullaantuivat-luomupuurosta/)
Näyttää heille, ettei tässä hulluiksi olla tultu, ehei, suomalaiset ovat järkisyöjiä.
Kaikilla ei tietysti ole samanlaisia mahdollisuuksia protestointiin:
Luomupuuroa kaikissa Suomen vankiloissa ja varuskunnissa
Yksi luomupuuron ME –tempauksen 200 kumppanista on Rikosseuraamuslaitos, joka tarjoaa ennätyspäivänä luomupuuroa kaikille vangeille sekä vankiloiden henkilökunnalle. Tempaukseen lähdettiin mukaan, jotta voitaisiin lisätä tietoutta vankiloiden päivittäisistä vastuullisista valinnoista.
-Osallistumalla ennätyksentekoon haluamme tukea luonnonmukaisia ja ympäristöä säästäviä valintoja, sekä edistää terveyttä ja työllisyyttä, kertoo erikoissuunnittelija Tatja Kivimäki Rikosseuraamuslaitokselta.
Myös armeijassa marssitaan ennätyspäivänä luomupuuron voimalla. Varuskuntien ruokahuollosta vastaava Leijona Catering Oy oli yksi ensimmäisiä kampanjan kumppaneita. Koko Suomen varusmiehet lusikoivat ME-pottiin jopa 17 000 annosta luomupuuroa.
Yksittäisen vangin tai varusmiehen ei varmaan kannata tivata, että miten tässä ympäristöä oikein säästetään ja terveyttä edistetään. Tai vaatia itseään varten tavanomaista puuroa.
-
"Turpaduunari" jupisee vielä tästä:
Koulumaitotuki Valion ja ministerien pelinappulana (http://turpaduunari.fi/koulumaitotuki-valion-ja-ministerien-pelinappulana/)
Uutuutena tuessa on nykyään myös luomu rasvaton maito. Vaikka turpaduunari on biologian alalla väitellyt tohtori koulutukseltaan, niin ei nyt muistu mieleen sellaista lehmärotua jonka utareista tulisi luomuna rasvatonta maitoa. Olen aina luullut, että se rasva täytyy meijerissä poistaa oikein konevoimin. Kun maito sitten vielä homogenoidaan niin ei siinä paljon luonnonmukaisuutta ole jäljellä kun se 20 litran novobox-laatikko tulee Valiolta koulun keittiöön ja maidonannostelijaan.
Luomumaitoa
Luomumaidoksi kehtaisin sanoa sellaista ulkolaiduntavan lehmän maitoa jota ei ole homogenoitu eikä vakioitu, eli siis maitoa jonka rasvapitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan. [...]
Kuten edellä kerrottu, tuohonhan tulee vielä lisää se, että tuohon maitoon on nyt lisätty D-vitamiinia. Ihan hyvä asia, mutta sekään ei kyllä luonnonmukaista.
***
Luomumaidon arvoketjuryhmän (Pro Luomu) pöytäkirjasta keväältä, arvio, vaikka hiukan ei luvuilla kuin lopulta hyväksyttiin:
Koulumaitostrategia
• Valtioneuvoston asetus ehdottaa tukikelpoisille maitotuotteille enintään 0,09 €/litra ja luomumaitotuotteille enintään 0,27 €/litra. Korotettu tuki ei riitä kattamaan luomumaidon ja tavanomaisen maidon hintaeroa, mutta alentaa kuitenkin merkittävästi luomumaidon hintaa.
Voi olla, ettei se vieläkään riitä, ja siinä syy, ettei luomumaidon kulutus kouluissa näytä nyt mitenkään räjähtäneen kasvuun. Ko. pöytäkirjaan oli tehty tämä lisäys myöhemmin:
• Asetus hyväksyttiin kesäkuussa. Tukea maitotuotteiden toimittamiseen myönnetään enintään 0,13 euroa litralta. Jos maitotuotteet on tuotettu luonnonmukaisesti, tukea myönnetään kuitenkin enintään 0,31 euroa litralta.
Tukien erohan jäi samaksi, eli 18 senttiin.
-
Kun tuolla aiemmin on ihmetelty, mitä jokin julkisruokala sillä tavoiittelee, että osa, mutta ei kaikki tarjonnasta ole luomua, niin ihmettely tästä tuotteesta sopii tähän triidiin jatkoksi, Tästä kaupassa tarjotusta tuotteesta:
Salakis turkkilainen jog 1kg 10% luomu (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/salakis-turkkilainen-jog-1kg-10-luomu-7392672001076)
Siis jugurtti, joka on kymmenesosaltaan luomutuote, muutoin tehotuotettu? Minkä "asiakassegmentin" ostettavaksi sitä on ajateltu? Vai olisiko sittenkin tuo 10% viittaus rasvapitoisuuteen?
Tuo siis luultavasti on minulta väärinkäsitys. Mutta miksei se olisi periaatteessa mahdollistakin? Jos joku Steiner-koulu ilmoittaa tällaisia prosentteja viikon ruokalistassaan:
Viikon arvioitu luomuprosentti, jos raaka-aineiden saanti normaali: 63 %
Aiemmin muistaakseni tuo esitettiin jopa päivittäin (vai oliko tarkemminkin?) Miksi silloin ei voisi olla jopa yksittäinen ruoka-aine, joka olisi vain osittain luomua? Kun annoksessa se kaikesta päätellen kyllä on mahdollista?
Ja nyt "tavallisissa" kouluissa on mahdollista, että kaikki muu on tavanomaista ruokaa, mutta sitten Tiilkaisen ym. mielestä ruokajuoman, eli maidon pitäisi olla luomua? (Vaiikkei nyt luultavasti niin olekaan, ks. edellä, mutta tämä kuitenkin oli luomuväen pyrkimys.)
-
Ei se isompi tuki täysin riitä:
Mikkeli siirtyi kouluissa ja päiväkodeissa luomumaitoon — maidon hintalappu on nyt kalliimpi, mutta aterian hintaa muutos ei nosta (http://www2.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/mikkeli-siirtyi-kouluissa-ja-paivakodeissa-luomumaitoon-maidon-hintalappu-nyt)
Muutoksen luomuun mahdollisti se, että asetusmuutoksen myötä myös luomumaitoa saa nyt vitaminoituna. Ilman maidon D-vitaminointia aterioiden ravitsemuksellista laatua ei kouluissa ja päiväkodeissa ole mahdollista saada ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle.
Toinen muutoksen mahdollistanut tekijä oli kesästä alkaen luomutuotteille saatava korkeampi EU-tuki, joka osaltaan tasaa luomutuotteiden käytöstä syntyviä lisäkustannuksia.
Pysyykö maitokustannus luomussa samana kuin tavallisessa maidossa?
— Ei se pysy ihan samana, vaan kyllä tämä on litrahinnaltaan kallimpi tuote. Mutta me haluamme sen panostuksen tähän tehdä. Olemme muuten tarkkoina ostoissa ja toiminnassa, ja kompensoimme sillä kustannuseroa. Aterian hintaa tämä ei nosta, Hassinen kertoo.
(lihav. HJ)
Jos olisi ostettu tavanomaista (myös, jo vanhastaan D-vitaminoitua!) maitoa, ei siis olisi oltu "muuten tarkkoina ostoissa ja toiminnassa"? Kyllä tuokin selvästi "luomukotitaloustieteeltä" vaikuttaa.
-
Lohjalla luomuväki saavuttaa tavoitteensa, ja ei saavuta:
Lohja lähtee yli 8 000 annoksella mukaan tekemään luomupuuron maailmanennätystä – luomun lisääminen ruokalistoille ei ole suunnitteilla (http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/556941-lohja-lahtee-yli-8-000-annoksella-mukaan-tekemaan-luomupuuron-maailmanennatysta)
(Loput maksumuurin takana.)
***
Täällä sentään kysytään:
Haluatko osallistua luomupuuron syömisen maailmanennätykseen? – Mene keskiviikkona Zeppeliiniin (http://www.rantalakeus.fi/uutiset/haluatko-osallistua-luomupuuron-syomisen-maailmanennatykseen--mene-keskiviikkona-zeppeliiniin-6.703.281117.a954ea309b)
Koululapsilta ei kysytä mitään. Ja ei, näin ei ole:
Ennätystä yritetään satavuotiaan Suomen kunniaksi
On oikeastaan lähes häpeällistä, että tämän luomun myyntikampanjan on sallittu käyttää Suomen 100-vuotisjuhlan teemaa.
-
Pro Luomu kertoo tuon puurotempauksensa onnistuneen "yli odotusten". En sanoisi. Yli 400 000 odotettiin osallistuvan, n. 390 000 osallistui. Ja niistäkin n. 300 000 oli koululaisia ja päiväkotilapsia, joiden ei voi odottaa kieltäytyvän, jos opettaja tai "täti" tuohon käskee tai ohjaa. Edellä mainittiin pari muutakin ryhmää, joiden protestointi oli aika epätodennäköistä. Eli oikeastaan vain alle 2% suomalaisista teki sen valinnan, että tuohon lähti mukaan.
Ei auttanut edes se, että sitä puuroa jossain tarjottiin ilmaiseksi (https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomessa-yritettiin-puuronsyonnin-maailmanennatysta-mikko-kiio-kavin-jo-abclla-ja-kolmannelle-puurolle-lahden-ahlmannille-200374813/):
Puuro on hyvää. Kun se on luomua ja ilmaista, se maistuu vieläkin paremmalta, jopa niin mainiolta, että sitä kannattaa lusikoida maailmanennätystahtiin
Ja tämäkin vielä:
Kangasalalainen Mikko Kiio osallistui ME-tempaukseen syömällä puuroannoksen kolmessa paikassa.
Kirjattiinko myös laskuriin 3 syötyä luomupuuroa? Ja samalla 3 syöjää?
Mutta ei se siihen ilmaisuuteen tietystikään jäänyt ja jää. Jo selostuksessaan tuosta tempauksesta Pro Luomu ryhtyi heti "myymään" luomuruokaa kouluille:
Luomupuuron ME syntyi 390 230 annoksella (http://proluomu.fi/luomupuuron-me-syntyi/)
-
Tästä Kottilan keksimästä myynti- tai asian puolusteluargumentista ...
Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta kertoo, että luomuviljan viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinotekoisia väkilannoitteita. Tästä kumpuavat luomupuuron ympäristöhyödyt kuten kemikalisoitumisen väheneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, maan kasvukunnon ylläpito ja luonnonvarojen säästyminen.
– Jos kaikki suomalaiset söisivät esimerkiksi kerran viikossa luomupuuroa luomuttoman sijaan, kasvinsuojeluaineita jäisi ruiskuttamatta pelloille noin 4 800 litraa kasvukaudessa, Kottila havainnollistaa.
... jää kyllä roikkumaan ilmaan seuraavat tarkentavat kysymykset:
- onko tuo 4 800 litraa tehoainetta vai sitä vedellä laimennettua, käytännössä todella ruiskutettavaa ainetta?
- mistä aineista se kostuu? Onko niissä aineissa oikeasti riskiä esim. luonnolle?
- paljonko niistä jää jäämiä lopputuotteeseen, eli puuroaineksiin? Ja seuraako siitä minkäänlaista riskiä? *)
Ynnä tietysti se jo standardikysymyksemme: kuinka paljon enemmän viljelypinta-alaa vaatii tuo luomupuuro? Ja valtion tukea jne.
Joku tuon "ilmaisenkin" luomupuuron maksoi. Ilmaista lounasta kun ei ikivanhan taloustieteellisen havainnon mukaan ole olemassa.
_______
*) Tuosta tulisi yhteensä 286 miljoonaa puuroannosta. Torjunta-ainetta annosta kohti olisi käytetty 0,016 millilitraa. Jos se olisi glyfosaattia, sen voisi pistää sellaisenaan annokseen, ja se olisi annoksen suolaa vaarattomampaa. Eikä varmasti edes siinä maistuisi. Tietysti oikeat jäämät olisivat murto-osa siitä. Vaatii kyllä myös aika paljon mielikuvitusta, jotta sitä puuroa syödessään saa itsensä uskomaan, että on juuri edistämässä vaikkapa luonnon monimuotoisuutta. Vaikka olisi erityisesti huolissaan peltojemme uhanalaisista rikkakasveista! (lisäys 8.9.17)
-
Tässä selvästi luomuaatteeseen uskova kirjoittaja protestoi:
Maitokapina! (http://turpaduunari.fi/maitokapina/)
Anteeksi vaan, mutta mielestäni kaikki toimenpiteet, joilla alkuperäisestä tuotteesta otetaan jotain pois tai siihen jotain lisätään, romuttavat sen Luomu-statuksen. Sehän käy ilmi jo tuon lainauksen jälkipuoliskosta – Luomu sisältää enemmän mainittuja terveydelle edullisia ainesosia; kun rasvaa poistetaan, poistetaan samalla myös suuri osa Luomun eduista. Siksi on aivan käsittämätöntä, että koulumaitotukea annetaan kaikkein eniten luomukurrille, jossa aidosta luomusta ei ole jäljellä oikeastaan mitään muuta kuin nimitys!
Tietysti tuota kirjoittajaa voisi "lohduttaa" sillä, ettei tuo korotettu tuki näytä paljonkaan vaikuttaneen asiaan (ks. edellä). ;D
Tuossa artikkelissa on aika hyvä suomenkielinen yhteenveto siitä, millä tavalla tämä rasvaton maito, rasvaton luomumaitokin, syntyy.
-
Pääasia tässä uutisessa ...
Kotisirkka ei kelpaa, pistetäänkö härkäpapua? Kouluruokiin etsitään uusia proteiinin lähteitä (https://yle.fi/uutiset/3-9839825)
... on varmaan tuo hyönteisruoan esille tuominen, mutta näin myös luomu luikertelee mukaan:
Asikkalan ruokapalveluiden tukipalvelupäällikkö Minna Pettisen mukaan kasvisruoan maittavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa maustamisella.
Härkäpapua Pettinen pitää hyvänä, lihaa korvaavana proteiinituotteena.
– Sitä hankimme lähituottajalta luomuna ja käytämme eri muodoissa paljon.
-
Täällä luomuväen manoveeri onnistui:
Lapset ja vanhukset saavat nyt luomumaitoa (http://ylojarvenuutiset.fi/2017/09/22/lapset-ja-vanhukset-saavat-nyt-luomumaitoa/)
Tässä lienevät perustelut (lihav. HJ):
Ylöjärven ja muiden Tampereen kehyskuntien kouluissa, päiväkodeissa ja laitoksissa juodaan tästä viikosta lähtien luomumaitoa. Luomuun siirtyminen on osa trendiä, jossa suositaan myös lähi- ja kotimaista ruokaa. Kasvisruokaakin syödään lähes viikoittain.
Ja tässä talous:
Luomumaitoon siirtyminen toi tietysti kaupungille lisäkustannuksia.
– Kustannuksia tulee merkittävästi, mutta kouluilla tarjottavaan maitoon saamme EU:n luomumaitotukea, joka on huomattavasti korkeampi kuin tavalliseen maitoon saatava tuki. *)
– Tavalliseen maitoon saadaan 13 senttiä tukea maitolitraa kohden ja luomumaitoon 31 senttiä. Vähän kalliimmaksi luomumaito jää, mutta se ei kaada talouttamme.
Tässä vähän realismia, vaikka aika vähän:
Entä siirrytäänkö yksiköissä tarjoamaan myös muuta luomua? Se on kinkkinen kysymys.
Ruokapalvelupäällikön mukaan luomuruokaa on edelleen vaikea saada suuria määriä.
– Esimerkiksi kasvisten osalta käytämme pitkälle jalostettuja kasviksia, eikä niitä yksinkertaisesti ole luomuna markkinoilla.
Tilanne saattaa kuitenkin joskus muuttua.
– Olemme koko ajan ajan hermolla. Katsomme viikoittain, mitä kaikkia raaka-aineita löytyy ja millaisia määriä.
Ruokapalveluäällikkö välttelee kysymystä: mihin hintaan? Ja ellei ylimäärräistä tukea tule, hänen täytyisi kyetä perustelemaan ratkaisua paremmin kuin sillä, että se on "osa trendiä".
______
*) joka siis ei ollut EU:n puolelta luomumaitotukea, ks, edellä!
-
Nyt tämä luomukotitaloustieteen nero ei löytynyt Tanskasta mutta kyllä aika läheltä:
Malmö: maukasta luomua
samaan hintaan
Malmön Bergaskolanin lounas näyttää houkuttelevalta. Lohipastavuoan ja runsaan salaattipöydän raaka-aineista noin 80 prosenttia on luomua. Monet lapset syövät reippaasti ja hakevat lisää ruokaa. Annoksen raaka-aineet maksavat euron, ja kokonaiskustannus - palkat ja muut tuotantokulut mukaan laskien - on 2,60€. Ruoan kokonaiskustannus Pietarsaaressa on sama.
Malmön kaupunki päätti muutama vuosi sitten siirtyä luomuruokaan. Samalla päätettiin sulkea suurimmat keskuskeittiöt ja palata pienempiin koulukeittiöihin. ”Ruoka tulee lähemmäs vieraitamme, maut paranevat, koostumus ei kärsi kun emme joudu pitämään ruokaa lämpimänä pitkään”, Federico Fagnani kertoo.
Löytäjä oli MOT-ohjelma:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/27/vedessa-lilluvaa-tonnikalaa-ja-perunaa
Voi noita ymmärtämättömiä ruotsalaisia? Vaikka heillä on tällaisia henkilöitä käytettävissään, niin silti siellä nousee ääniä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg7896#msg7896), joissa vastustetaan luomuraaka-aineita koulujen hankinnoissa. Vieläpä juuri vedoten niiden hintaan!
-
Eihän tällainen summa ole suurtalouskeittiössä paljon mitään ...
Porvoo vaihtoi rasvattoman maidon luomuun – 11 400 euron panostus kuussa (http://www.uusimaa.fi/artikkeli/566874-porvoo-vaihtoi-rasvattoman-maidon-luomuun-11-400-euron-panostus-kuussa)
... paitsi jos se on hinta käytännössä ei yhtään mistään, vain (jonkun) ideo!ogiasta tai väärinkäsityksistä, vääristä tiedoista
Ja kyllä tässäkIn kilpailussa ...
Helsinkiläisissä päiväkodeissa syödään luomua suomenmestaruuden verran (https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsinkilaisissa-paivakodeissa-syodaan-luomua-suomenmestaruuden-verran?publisherId=57325129&releaseId=63925335)
... menestys perustuu hyviin sponsoreihin. Eli meihin iloisin helsinkiläisiin veronmaksajiin. Iloisiin? No, en ehkä kyllä varsinaisesti tuosta helsinkiläisenä iloitse. Mutta toisaalta koko juttu on minusta kyllä täysin naurettava. 8)
-
Helsingin kaupungin oma uutinen asiasta:
https://www.hel.fi/uutiset/fi/palvelukeskus/paivakodeissa-syodaan-luomua-suomenmestaruuden-verran
Ei tuossa uutisessa kuten ei muissakaan uutisissa näistä luomulaitosruokailusta palkituista tule esille, paljonko lysti maksaa. Mutta tulee esille, mihin asti ovat varat riittäneet:
Vuonna 2016 päiväkotiruokailussa elintarvikehankinnoista 8,3 prosenttia oli luomua. Luomun osuus valmiista annoksista laskettuna on noin 15 prosenttia.
Päiväkodeissa tarjotaan säännöllisesti useita luomutuotteita, kuten puuroa, leipää, pastaa, tofua, jogurttia ja viiliä. Helsinkiläisissä päiväkodeissa käytetään kaikkiaan huimat 300 000 kiloa luomuelintarvikkeita vuosittain.
On siis päästy tilanteeseen, jossa lapset altistuvat tavanomaisen ruoan vaaroille enää 85-prosenttisesti!
Vaikkapa Vantaan äidit ja isät ovat varmaan sydän syrjällään, mieli huolta täynnä, jättäessään lapsensa päiväkodin ovelle, tietäessään, että heidän lapsilleen syötetään siellä pahamaineista tavanomaista puuroa, leipää, pastaa, tofua, jogurttia ja viiliä?
-
Tämä näyttää jopa vähän pahalta, meidän näkökulmastamme ...
Kysely luomusta kuntien elintarvikehankinnoista päättäville (http://proluomu.fi/aineistot/kysely-luomusta-kuntien-elintarvikehankinnoista-paattaville/)
Julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista arviolta vain 6-10 prosenttia on luomua. Valmiutta luomun lisäämiseen kuitenkin löytyy: elokuussa 2017 tehdyn kyselyn mukaan lähes puolet kunnista uskoo luomukäyttönsä kasvavan parin seuraavan vuoden aikana.
... mutta luultavasti tuossakin vallitsee ilmiö, että kyselytutkimuksessa ollaan valmiimpia luomua ostamaan kuin todellisuudessa.
Eivätkä nuo 100 puhelimessa vastannutta välttämättä ole edustava otos asiasta päättävistä, joihin kuuluu periaattessa jokainen Suomen kunnanvaltuutettu. Ja myös kuntien taloudesta vastaavat.
Mutta tällainen pikkutieto tuosta tuli:
Kunnista 42 % arvioikin kyselyssä, että uusi koulujakelutuki lisää luomumaidon käyttöä heidän kunnassaan. Kunnista 35 % arvioi uuden tuen lisäävän luomuhedelmien ja -vihannesten käyttöä kunnan ruokapalveluissa.
Arvioitiin siis, että 58% kunnista el lisää luomumaidon käyttöä. Eikä 65% lisää luomuhedelmien ja -vihannesten käyttöä. Noin siis aikomusten tasolla (ja tuolla otoksella). Vielä on tuohonkin kuntien talousväellä sanottavansa. Kun nyt vastanneet luultavasti olivat ruokapalvelupäällikköjä tai vastaavia.
PS. Tuli tässä mieleen, pitäisikö noihinkin kyselyihin pistää taustoittava testikysymys vastaajalle tyyliin "kuinka usein itse ostat kaupasta luomutuotteita?" ;)
PS2. Josta tuleekin tämä toinen PS. Yritin ko. sivulla käydessäni sen löytää, mutta vieläkään siellä ei ole Luomubarometriä 2017, vain sen hyvin lyhyt esittely. Taidanpa kohta heitä asiasta ystävällisesti muistuttaa. (Lähti klo 9:08)
PS3. Laitetaan tähän Minna Nurrolta klo 10 (!) tullut täsmällinen vastauskin. Tämä asia on ihan OK:
Hei Heikki,
Luomubarometri on kyllä tulossa nettiin, mutta sitä pitää vielä vähän stilisoida: originaalitiedostosta puuttui esim. sisällysluettelo mikä teki sen käytöstä todella vaivalloista. Barometri valmistui niin liki Luomuelintarvikepäivää, että sitä ei vaan kerta kaikkiaan ehditty hoitaa kuntoon siinä vaiheessa kaiken muun sählingin takia.
Toivon että saan barometrin nettiin parin viikon sisällä. Yst terv. Minna N.
-
Tuo uutisemme ....
Maidon terveellisyys ja politiikka (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=453)
... jossa tein aika kohtuullisen aasisillan luomumaitoon, perustui alkuosaltaan teokseen Suomi & Pietari (WSOY 1995). Spekulaatiot tuon taloudellisen tilanteen vaikutuksista terveysvalistukseen olivat kyllä oikeastaan minun. Mutta mielestäni eivät epätodennäköisiä oletuksia. Tuo maidon ylistys silloin ja sen jälkeenkin on tietysti itsessään fakta.
Virtasen keksinnöllä tarkoitin tätä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/AIV-suola).
Vilja-asia sitten? Perehtykää Suomen poliittiseen historiaan 1930- ja 1940-luvuilla. Ihan pieni vihje: luin juuri Saksan (Hitlerin) yhteysupeerin Erfurtin suomeksi nyt julkaistua päiväkirjaa vuodelta 1941. Käytännössä jokaisessa tapaamisessa Mannerheimin kanssa, M. kerjäsi viljaa Saksasta, kysyi voisiko E. tehdä asialle jotain omien kanaviensa kautta?
Juu, se lopulta onnistuikin, viljaa sieltä tuli. Aasinsiltaa lisää, otsikkoon liittäen. Koululaisetkin saivat puuronsa Suomessa, silloin. Vaikka osa natseista olikin tuolloin luomuruoasta kiinnostuneita, luultavasti tuo puuro ei ollut luomupuuroa. Saksassa jo Haber-Boschin menetelmä hyvin tunnettiin ja osattiin (siellä tietysti juuri). Sodan aikana natsitkin hylkäsivät sitä ennen hyysäämänsä luomuidean (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=32.0). Juu, on hyvin sivujuonne, "off-topic".
-
Tässä tiedotteessa ei juuri ole uutta tietoa, lisää entisiin Pro Luomun tiedotteisiin:
Koulujakelutuki tuo luomumaidon kouluihin ja päiväkoteihin (http://proluomu.fi/koulujakelutuki-tuo-luomumaidon-kouluihin-ja-paivakoteihin/)
Ilmeinen epäonnistuminen tuossa koulumaidon kaappausyrityksessä halutaan kuitenkin selittää onnistumiseksi.
Tähän asti koulut ja kunnalliset päiväkodit eivät juuri ole tarjonneet luomumaitoa lapsille ja nuorille. Ainakin Mikkeli, Porvoo ja useat Pirkanmaan kunnat ovat jo ilmoittaneet siirtyvänsä luomumaitoon.
Lisäksi jo useat kunnat ovat ilmoittaneet, etteivät ne siirry. Niitä ei Pro Luomu näe tärkeäksi listata.
Tavanomaiseen tapaan tuokin tiedote on saatu hyvin leviämään mediaan, ja päällimmäiseksi saattaa lukijoille jäädä sellainen käsitys, että luomumaito nyt olisi laajalti kouluissa käytössä. Että juuri meidän kunta olisi vain harvinainen poikkeus. ;D
Muilta osin, ks. edellä 11.10.17.
-
Forssan Lehti:
Suomalaisten D-vitamiinin saanti kohosi hyvälle tasolle (https://www.forssanlehti.fi/uutiset/40480-suomalaisten-d-vitamiinin-saanti-kohosi-hyvalle-tasolle)
Suomalaisten D-vitamiinitaso on noussut kolmanneksella sen jälkeen, kun vitamiinia alettiin lisätä ruokaan. Vuodesta 2003 lähtien D-vitamiinia on lisätty nestemäisiin maitotuotteisiin ja rasvalevitteisiin. Viime vuonna vitamiinia alettiin lisätä myös rasvattomaan luomumaitoon
Maksumuuri, mitähän muuta siellä luomumaidosta sanottiin? Sanottiinko (ulos), että luomumaito ei siis millään tavalla vaikuttanut tuohon positiiviseen kehitykseen? Eikä edelleenkään vaikuta, vaikkei enää olekaan samassa määrin sen este (kuin ennen oli)?
-
Laita googlen hakusanaksi "Chef & Sommelier" ja valitse googlen Työkalut-kohdasta aikamääritykseksi "viimeinen viikko" niin löydät helpommin lisätietoa asiasta.
Sasu Laukkanen lopetti Chef & Sommelier'in ja samoissa tiloissa toimii nyt Laukkasen yksin pyörittämä ravintola, jonka nimi on Ora (http://orarestaurant.fi/about) ja luomua ei enää mainita sivuilla - ei edes viinilistan puolella toisin kuin aikaisemmin Chef & Sommelier'n sivuilla. Menu-listalla ei myöskään kerrota mikä ruuan ainesosa on luomua. Epäselväksi jää kuinka paljon luomua Orassa käytetään.
Nyt sitten tänään HS:n Nyt-liitteen ravintolapalstalla arvioitiin tämä Ora-ravintola. Ja annettiin sille täydet viisi tähteä. Ja ennakoitiin, että kohta sille annetaan Michelin-tähtikin.
Lähellä tuotetut raaka-aineet mainitaan, jopa luonnollisuus (maussa). Myös mainitaaan tietty pyrkimys hienosteluun. Mutta luomua ei mainita.
Olisiko yleisemminkin luomun kulta-aika näillä markkinoilla vähän ohi? Joilla siis itse maksetaan tai ainakin firma maksaa, eikä yhteiskunta. Ravintolatkin etsivät uusia perusteluja korkeille hinnoilleen (Orassa nautittu 3 ruokalajin menu 85 euroa). ;D
-
MMM:n etusivulla on pieni videopätkä, jossa ministeri Jari Leppä kertoo ministeriön hankintaoppaasta, joka on lähetetty jokaiselle kunnanvaltuutetulle.
Sen sisällöstä hän kertoi, että (ruoka)hankintojen kotimaisuutta siinä korostetaan. Mutta kehotetaanko suosimaan jotain muutakin? Kuten vaikka luomua?
Olisi minusta korrektia laittaa tuollainen kirje nettin. Vai onko se tässä tapauksessa EU:n takia vaikeata? Valtiovalta kun ei oikeastaan saisi EU:ssa suosia protektionismia. (Puhuttua suomea ne eivät ehkä ymmärrä?)
-
Lahtelaiset!
Kaupungin uudessa ympäristöohjelmassa (https://www.lahti.fi/PalvelutSite/YmparistoSite/Sivut/Lahden%20uusi%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6ohjelma_luonnos%2011_17.pdf) (pdf, luonnos 11/2017) on paljon hyvääkin. Mutta nämä ideat siitä kannattaisi torjua:
2020: kaupungin peltoja
vuokrataan ainoastaan
luomutuotantoon
2030: julkisista
aterioista yli 60 %
on luomua ja lähiruokaa
Niillähän ei ympäristönkään kannalta saavuteta mitään myönteistä. Mutta veronmaksajien rahoja ne kuitenkin syövät.
PS. Katsoinpa joutessani, mihin ryhmään Lahti kuului K-kaupan luomun kysyntäkartassa (https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2016/luomutuotteiden-myynti-jatkaa-kasvuaan-k-ruokakaupoissa/). Siellä luomua myydään 0,51-1% ostoksista. Niinpä tuossa tavoitellaan yli 60-kertaista verorahaosuutta siihen nähden, mitä lahtelaiset ovat keskimäärin valmiita omista rahoistaan pulittamaan.
-
Miten tässä nyt näin kävi:
Joensuun koulut noudattavat suositusta rasvattomasta maidosta - steinerkoulu ui vastavirtaan (https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/162374-joensuun-koulut-noudattavat-suositusta-rasvattomasta-maidosta-steinerkoulu-ui-vastavirtaan)
Joensuun kaupungin kouluihin ruokaa tuottava Polkka Oy käyttää suositusten mukaisesti rasvatonta maitoa ja kasvirasvapohjaista levitettä. Myös Itä-Suomen koulussa käytetään niitä.
Poikkeus Joensuun alueella on steinerkoulu, joka ei kuulu Polkan toimittaman ruuan piiriin. Steinerkoulussa Mutalan puukoululla tarjotaan laktoositonta luomukevytmaitojuomaa ja vettä sekä Oivariinia eli voipitoista levitettä.
- Steiner-ajatuksen mukaisesti suosimme luomua ja lähiruokaa, steinerkoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Gyöngyi Matray sanoo.
Steinerkoulu on yksityiskoulu, joka saa valtiolta avustusta toiminnalleen. Koulun kannatusyhdistys ja hallitus koostuvat pääasiassa oppilaiden vanhemmista, joten myös kevytmaito- ja levitevalinnat pohjaavat Gyöngyi Matrayn mukaan vanhempien toiveisiin.
Vaikka sitä rasvatonta maitoa olisi nyt saatavana luomuna. Mutta D-vitaminointiko oli näille steinerilaisille liikaa? Tai sitten tuo tavarantomittaja ei pysty toimittamaan muuta tavaraa luomuna, haluttuja määriä? Mikähän on tilanne muissa Steiner-kouluissa?
-
Voi, voi. Määrätietoinen valtion ohjaus ei toimi, luomumaidonkaan osalta:
Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät (https://yle.fi/uutiset/3-9945055)
Valion mukaan syksyn aikana ykkösmaidon menekki kouluissa ja päiväkodeissa on odotetusti pienentynyt, kun tukea saavat enää rasvattomat tuotteet.
Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole siirtyneet tänä syksynä rasvattomaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat vaihtoehdoksi myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa.
Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia.
Itse asiassa kevytmaitoa menee Valiolta uudistuksen jälkeen kouluihin enemmän kuin rasvatonta luomumaitoa. Näin siitä huolimatta, että luomumaidon juontia yritetään lisätä tarjoamalla sille yli kaksinkertainen tuki tavalliseen verrattuna.
Hielm pitää kehitystä yllättävänä, muttei järkyty.
– Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?
(lihav. HJ)
Sinänsä kyllä useassa tapauksessa on erilaisille lautakunnille annettu oikeus päättää, että lapset syövät (tai juovat) luomua? Vai onko se OK, jos valtio haluaa samaa? Ilman muita perusteita?
Tästä voinee yhteensä päätellä ...
Viime vuonna tukea maksettiin 500 000 litralle ykkösmaitoa ja 2,8 miljoonalle litralle rasvatonta. Toissa lukuvuonna koulumaidosta 68 prosenttia oli rasvatonta.
... että luomumaitoa on mennyt (tänä vuonna ja lukuvuonna) ainakin vähemmän kuin tuo 500 000 litraa?
Jos noin, se ei tuotetusta 55 miljoonasta tuotetusta luomumaitolitrasta ole kovin paljon eli vain noin tai alle prosentti
Mutta tietysti nk. rikka rokassa.
***
Itse olen lakannnut juomasta - jostain syystä, jota en edes osaa selittää - maitoa kokonaan. Mutta olen juonut, paljon ja myöhäiseen ikään saakka. Makumuistini kyllä sanoo, että jo nyt olisin koulussa ja vaihtoehtoni olisi vain tuo rasvaton maito, niin tekisin varmaan ihan saman päätöksen! Mutta tämä on toki henkilökohtainen makuasiani.
-
Maksumuurin takana [ESS]:
Juhlapuheissa korostetaan lähiruokaa, mutta tulospaineissa todellisuus on toisenlainen yhtiöitetyssä Ateriapalvelussa (https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2429559)
"Tässä on vähän puun ja kuoren välissä, jos sanotaan, että miljoona käteen, tai firma myydään ja 350 jää työttömäksi."
Googlen kautta sain tämän napattua:
37 minuuttia sitten · Aikanaan lähdimme innokkaasti luomuohjelmaan mukaan, mutta se on juuri tämä, että luomu ei ole halpaa. Tässä on vähän puun ja kuoren välissä, jos sanotaan, että miljoona käteen, tai firma myydään ja 350 jää ... [työttömäksi]
Noin sitten tuollaisessa asetelmassa käy. Kunnallisella puolella riittää, että valtuusto tai lautakunta päättää asiasta, ja on sen tehtävä sitten hommata asiaan tarvittavat rahat.
Jos luomusta siis oli kysymys, niin jotenkin kummallisesti asia on tullut otsikkoon lähiruokana.
-
Pro Luomun luomumaidon arvoketjutyöryhmässä 13.10.17 arvioitiin näin:
Koulujakelutuki; onko korkeammalla
tuella ollut vaikutusta – kehitysehdotuksia
• Meijerien näkemysten mukaan koulujakelutuki on lisännyt
luomumaidon menekkiä.
• Elokuussa tehdyssä kyselyssä kuntien ruokapäättäjille 42 %
uskoi, että korkeampi koulujakelutuki lisää luomumaidon
käyttöä kouluissa ja päiväkodeissa.
• 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että luomumaidon käyttö ei
lisäänny, suurimmat syyt korkeampi hinta ja saatavuus.
Enemmistö vastaajista tiesi luomun koulujakelutuesta.
Mutta oikeastaan koulujen luomumaidon käytön kasvu oli jonkinlainen itsestäänselvyys: se tuli mahdolliseksi vasta D-vitaminoinnin jälkeen. Jos nollasta lähtee, kasvu on ainoa mahdollisuus. Mutta kuten edellä olemme nähneet, ei se kovin isoihin lukuihin kasvanut (ks. edellä 24.11.17).
-
Innoissaan he ovat tästä tai ainakin kovasti tosissaan:
Oulun kaupunki, päiväkodit, Hönttämäen koulu ja Oulunsalon lukio (https://www.sodexo.fi/honttamaki)
Hönttämäen koulu ja päiväkoti on mukana Portaat Luomuun -valmennusohjelmassa ja tarjoamme portaat Luomuun 3 tason periaatteiden mukaista luomuruokaa.
Keittiössä käytetään vähintään neljää (4) merkittävää raaka-ainetta pysyvästi luomutuotteina. Lisäksi käytetään muita luomutuotteita mahdollisuuksien mukaan.
Ei sitten kerrota, mitä tai minkä tyyppisiä nämä "merkittävät" raaka-aineet ovat. (Meillä voisi olla asiasta oma arvauksemme: 4 suhteellisesti halvinta luomuraaka-ainetta?)
Eikä varsinkaan tarkastelua siitä, mitä tuolla katsotaan saavutettavan, saavutetun. Mikä se voisi olla? Vähennystä muutama prosentti lasten päivällä, lounaalla saa saamista mitättömistä torjunta-ainejäämistä? Kuitenkin jonkinlaisin lisäkustannuksin, vaikka suhteessa halvimmissa raaka-aineissa pysyttäisiinkin.
No, ehkä tässä kisassa (http://www.luomuravintola.fi/luomu-sm-) sijoitus on sitten parempi:
Luomu SM on kaikille ammattikeittiöille tarkoitettu "kilpailu", jolla etsitään eniten luomua käyttävää ammattikeittiötä Suomesta.
Luomu SM 2018 on käynnistynyt.
Ilmoita vuoden 2017 luomun käyttötiedot pe 14.9.2018 mennessä.
Muttta joillekin pistesijoille pääsemisestä tuossa on noille Oulun lapsille vielä vähemmän konkreettista hyötyä kuin vaikka suomalaisten pistesijoista talviolympialaisissa.
-
Luomuliitto tätä päätöstä vain kiittelee:
Lausunto koulujakelutuesta (http://www.luomuliitto.fi/lausunto-koulujakelutuesta/#more-6915/)
Tämä ei jotenkin yhtään yllätä:
Pidämme erittäin hyvänä, että luomumaito- ja piimätuotteille sekä luomuhedelmille ja -vihanneksille myönnetään edelleen korkeampi tuki. Korkeampi tukiosuus luomulle tulee säilyttää myös seuraavana lukuvuonna 2018-2019.
Korkeintaan olisi voinut odottaa vaatimusta, että luomutuen pitäisi olla vielä korkeampi. koska luomutavaraa ei ole tuolla tuella olekaan saatu kouluille ihan toivotulla tavalla kaupaksi?
-
Tämä on taas selkeää pakkosyöttöä:
UniCafe siirtyi kokonaan Valio Luomu ™ maitoon ravintoloissaan – luomuruoan käytön kasvuvauhti kiihtyy Suomessa (https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/unicafe-siirtyi-kokonaan-valio-luomu-maitoon-ravintoloissaan---luomuruoan-kayton-kasvuvauhti-kiihtyy-suomessa/)
Vaikka yksityisestä yrityksestä muodollisesti olisikin kyse. Varsin hurjaa on, että HYY tällä tavalla tekee kollektiivin puolesta päätöksen ...
Maito on UniCafessa suosittu ruokajuoma, jonka volyymi on suuri, joten sen vaihtaminen luomuksi on mielekäs ja vaikuttava tapa toteuttaa vastuullisuutta. Helsingin yliopistoon tulee opiskelijoita kaikkialta Suomesta. UniCafe tarjoaa opiskelijaystävälliseen hintaan monipuolista ruokaa, jossa erilaiset paikalliset makumieltymykset ja uudet trendit yhdistyvät sopivalla tavalla. 1.1. alkaen UniCafe alkoi tarjota yksinomaan Valio Luomu™ maitoa.
... sekä siitä, mikä on vastuullista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.0) että siitä, mikä kaikille maistuu, tästä lähin.
Asiakkaat, vaatikaa tavanomaista maitoa! Ellei vaatimukseenne suostuta, ostakaa jotain muuta kuin maitoa! Tarjolla on varmaan erinomaisia uusia maidon korvikkeita. Mutta jopa vanha kunnon vaarinkalja on hyvä lounasjuoma. *)
Teksti sitten jatkuu Pro Luomun spekulaatioilla luomun "arkipäiväistymisestä". Mutta niin tavalliseksi valinnaksi se ei ole näköjään tullut, etteikö tuollaista operaatiota tarvittaisi. Jotta "luomuruoan käytön kasvuvauhti kiihtyy Suomessa".
_____________
*) Nythän on liikkeellä ajatus, ettei maidon juominen ylipäänsä ole vastuullista (eikä terveellistä):
Dokumentti maalaa maidontuotannosta synkän kuvan: pilaa vesistöt ja kasvattaa syöpäriskiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222614)
-
HYY oli tehnyt toisenkin kollektiivisen päätöksen, kananmunia koskien. Joka sekin suosi luomumunia, mutta joutui siinä jättämään vielä tilaa vaihtoehdolle (vapaat kanat). Jota Dava Foods Finlandin toimitusjohtaja riensi puolustamaan muka asiakkaiden kuuntelemisena, heidän valinnanvapautensa lisäämisenä:
Lukijalta: Uudelle kuluttajapolvelle ei voi sanella ruokaa koskevia arvoja ja mielipiteitä (http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3859495/Lukijalta+Uudelle+kuluttajapolvelle+ei+voi+sanella+++ruokaa+koskevia+arvoja+ja+mielipiteita)
Pankaapa merkille, että kyseinen firma on mukana tässä ns. "vastuullisuuskampanjassa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.msg11504#msg11504), ja nimenomaan sen luomuosuudessa.
Tämänhän voi täysin allekirjoittaa ....
Annetaan tosiaan kuluttajan itse päättää, millaista ja miten tuotettua ruokaa hän haluaa syödä. Alkutuotannon, teollisuuden, kaupan ja ravintolapalveluiden tehtävä taas on tarjota juuri sitä, eikä vaatia kuluttajaa alistumaan siihen, mitä ammoin on päätetty tuottaa.
... mutta kyseisessä yhteydessään lausunto on täysin falski! Ammoin on jo Suomen hallitus päättänyt, että luomuruoan kulutusta on Suomessa lisättävä. Ja seuraavat hallitukset peesannneet. Ja nyt HYY peesaa, mainituilla kahdella tavalla, vaikka ei hallinnollisesti ole valtioneuvoston alainen.
PS. Yksityiskohta. Jos tässä olisi kaikki pyöristetty samalla tavalla ja samaan suuntaan ...
Häkkikanalatuotanto edustaa volyymissa yli puolta Suomen munantuotannosta, vapaan kanan munat noin kolmannesta ja luomumunat vajaata kymmenesosaa.
... ja jos häkkimunien osuus on noin tai yli 60% ja luomumunien 6%, olisi sanottu, että häkkimunien osuus on "vajaat kaikki"!
-
"Melkein luomua ei ole olemassakaan." Niin totesi Sari Iivonen toisessa yhteydessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg11527#new).
Mutta laitosruokailussa ja yleensä ravintolatarjonnassahan sitä taas heti on. Nimittäin "portailla luomuun" tavoitellaan laitosruokaloissa erilaisia (pieniäkin) lisäprosentteja luomun osuudessa tai suurempia luomutuotemääriä. Samoin luomulla itseään markkinoivat yksityiset ravintolat yleensä kertovat käyttävänsä sitä "mahdollisuuksien mukaan" tai että raaka-aineet ovat "luomua ja lähiruokaa" tms.
Niinpä voi hyvin sanoa, että kaikissa näissä ravintoloissa tarjonta on "melkein luomua"! ;D
(Tässä asiassa tunnetaan Suomessa kyllä se yksi poikkeus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg10885#msg10885) - joka sekin varoo tai rajoittaa sitten tiettyjen luomutuotteiden tarjoilemista)
PS. 10.3.17: Jopa tässä luomuseminaarissa (http://www.proagriaoulu.fi/fi/pohjoisen-luomupaivat-2018-jarjestettiin-kalajoella/) tilanne oli tällainen (lihav. HJ):
Iltatilaisuuden kruunasi se, että SaniFani oli loihtinut meille luomuillallisen, jossa pääosa raaka-aineista oli luomua. SaniFani kuuluu Portaan Luomuun ohjelmaan. Myös tilaisuuden lounaat olivat pääosin luomua.
-
Nämä tällaiset ohjeet (http://www.luomuravintola.fi/luomun-hinta) tuntuvat jollakin tavalla järkeenkäyviltä, luomuväen kannalta ainakin:
Luomun käyttöönoton tulee tapahtua vaiheittain. Asetettuihin tavoitteisiin päästään ainoastaan ruokalistasuunnittelun kautta. EkoCentrian tekemä hintavertailu osoittaa, että ruokalistaa ja reseptiikkaa muuntamalla on mahdollista valmistaa luomua sisältävää ruokaa ilman lisäkustannuksia.
Ruokalistasuunnittelu auttaa
Vähentämällä kalliimpien ruokalajien (liha, einekset, lihaleikkeleet) osuutta ja vastaavasti edullisempien (puurot, linssit, pavut, kasvikset, sesongin tuotteet) määrää lisäämällä on mahdollista hankkia hieman arvokkaampia luomuraaka-aineita. Lihan osuutta voi myös vähentää resepteissä korvaamalla sitä osittain juureksilla (mm. lihakastikkeet ja -keitot, pataruoat).
Mutta onko niitä laadittaessa mietititty sitä, että ne toisaalta voivat myös vähentää luomutuotteiden kulutusta? Vaikkapa juuri tuossa pariin otteeseen mainitutun (luomu)lihan? *)
Kun sitten toisaalta juuri eläintuotteista luomutilat saavat 60% myyntituloistaan, hyödyttääkö tuo linja ja ohje niitä?
Lisäksi on odotettavissa, että tuo "suunnittelu" alkaa jossain vaiheessa maistua asiakkaiden suussa, ja asia potkii takaisin. Ainakin niissä ravintoloissa, joissa asiakkaat itse valitsevat, tilaavat ja maksavat ruokansa.
Tulee mieleen 1970-luvun ruokabaarit, joissa kokit ylsivät suorastaan taiturimaisiin suorituksiin siinä, miten ohuen lihakimpaleen ympärille he pystyivät Wienin tms. leikkeen taikomaan. Jostain syystä asiakkaat eivät pitkän päälle osanneet tätä ammattitaitoa arvostaa. On ihan mahdollista, että luomuravintoloiden imago muodostuu tuon "suunnittelun ja reseptiikan" myötä vastaavanlaiseksi kuin noiden baarien.
Niissä joukkoruokailupaikoissa, joissa asiakkailta ei varsinaisesti mitään kysytä, nuo niksit tietysti toimivat paremmin.
_____________
*) ei, tuo ei voi olla selitys kuitenkaan luomulihantuotannon huomattavaan vähenemiseen v. 2017 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11521#msg11521), koska joukkoruokailun osuus luomun kulutuksessa on ollut hyvin pieni, kovasta yrityksestä huolimatta. Vaan tämä on mutua, en tiedä. Toisaalta juuri ravintoloissa ihmiset ovat juuri taipuvaisia törsäämään?
-
Luomuentusiasteista tässä kunnassa on kyse, mutta asiaa yritetään (aika tavalliseen tapaan) myydä otsikossa paikallisuudella:
Paikalliset raaka-aineet valtasivat kouluruokailun Uusikaarlepyyssä (https://aitojamakujalehti.fi/paikalliset-raaka-aineet-valtasivat-kouluruokailun-uusikaarlepyyssa/)
Kokeilun mahdollisti EkoNu-hanke, joka toi koulun ja paikalliset tuottajat yhteen. Vuonna 2015 alkanut hanke pyrkii muun muassa luomaan ja lujittamaan yhteistyöverkostoja luomuteollisuuden kehityksen tueksi Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. ”Meidän on elintärkeää toimia suurkeittiöiden kuten koulujen kanssa, jotta luonnonmukaisesta tuottamisesta ja tuotteista tulee alueella valtavirtaa,” kertoo Thomas Snellman EkoNu-hankkeesta.
Ilmeisesti kaikki luomukotitaloustieteen tutut temput on varmasti käytetty, reseptiikkoineen ...
Innoittajaksi projektiin lähti mukaan julkkiskokki Julien Huéber. Ruotsin Masterchef-ohjelmasta tutuksi tullut taitaja on luomuruoan puolestapuhuja, joka halusi innostaa koulun keittiötä uusien reseptien ja mausteiden käyttöön.
...mutta tässä eräänlainen "huippusaavutus":
Kouluruokailun järjestämisen hinta ei noussut ja raaka-aineista noin puolet oli luonnonmukaisesti tuotettua. ”Luonnonmukaisten raaka-aineiden käytössä voittavat kaikki. Ne maistuvat paremmalta ja auttavat ympäristöä. Joskus niiden käyttö on jopa halvempaa,” Julien Huéber pohtii. Esimerkiksi paikalliset luomuperunat valmistettiin kouluruokailussa kuorineen, jolloin ne tulivat halvemmaksi kuin tavalliset perunat. ”Ravintoarvotkin olivat näin parempia,” Huéber tuumaa.
(lihav. HJ)
Sitä ei ulkopuolinen tulekaan ajatelleeksi, että vain luomuperunat voi valmistaa kuorineen.
Ihmeellisesti muuten hinta ei noussut, vaikka luomutuotteiden käyttö on halvempaa vain "joskus". Jopa-sana kyllä kertoo asian harvinaisuudesta. Nuo kuorimattomat perunat taisivat olla siitä tärkein ellei jopa ainoa esimerkki.
Halvin tavallinen peruna Foodiessa äsken oli 0,70 euroa/kg, halvin luomuperuna 1,38 euroa / kg. Myyvätkö paikalliset tuottajat luomuperunoita halvemmallla - vai tavallisia perunoita huomattavasti kalliimmmalla?
-
Helsingin Uutiset:
Unohda kasvisruokapäivä – helsinkiläiskoulussa on kerran viikossa lihapäivä (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/628242-unohda-kasvisruokapaiva-helsinkilaiskoulussa-on-kerran-viikossa-lihapaiva)
Muuten koulussa tarjotaan luonnonmukaista ja biodynaamisesti tuotettua kasvisruokaa. Lisäksi aterioissa käytetään runsaasti viljoja. Luomukasvikset pyritään hankkimaan läheltä ja kala hankitaan suoraan tuottajalta.
– Luomu ja biodynaaminen ruoka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla oppilaiden kasvua ja fyysistä kuntoa, koulun terveydenhoitaja Jaana Rahijärvi sanoo.
Artikkelin lopussa kehotetaan:
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Mitkähän valinnat noista olisivat oikeita, jos haluaisi kertoa myötähäpeästä ja väsyneestä raivosta?
-
Tässä Apetitin blogissa tasapainollaan kahden eri näkemyksen välissa ja kahdessa asiassa:
BLOGI: APETIT LUOMU – LUONTEVA LISÄ VASTUUVILJELYN RINNALLE (https://apetitgroup.fi/hyvinvointia-kasviksista/blogi-apetit-luomu-luonteva-lisa-vastuuviljelyn-rinnalle/)
Lähteekö luomun lisääminen kuluttajien halusta, vai lähteekö se ammattikeittiöiden päätöksistä?
Ja tekeekö juuri luomu autuaaksi vai onko sitä muutakin "vastuullisuutta"?
Laatu on meillä Apetitilla ensisijaisen tärkeää. Luomu tuokin luonnollisen lisän vastuuviljeltyjen pakastekasvisten rinnalle. Kotimainen kasvis on aina puhdasta ja erittäin laadukasta, makua unohtamatta. Varmaa on, että luomun kysyntä tulee kasvamaan ja arvostus kotimaisia raaka-aineita kohtaan lisääntyy suomalaisten kuluttajien ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Me Apetitilla haluamme olla tässäkin mukana ja tehdä asiakkaiden arjesta entistä luomumpaa.
Tuosta tekstistä näkyy ulos, ettei Apeiit sittenkään uskalla luottaa yksin luomuun, vaikka ilmoittaakin sitä kannattavansa. Se on kuitenkin vain "luonteva lisä". Mutta ei niistä kunnan päättäjistä koskaan tiedä. Paljonko ne suostuvat maksamaan.
Syy varovaisuuteen on ehkä tässä:
Luomu ei ole meille aivan uusi asia. Töitä luomun eteen on tehty Apetitilla jo aiemmin 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Luomun edelläkävijänä Apetit toi tuolloin markkinoille viisi luomutuotetta. Aika ei kuitenkaan ollut vielä luomulle kypsä, joten nyt harpataankin eteenpäin uusista lähtökohdista.
Ell nyt tehdään olennaisesti samaa, mutta nyt toivoen toista lopputulosta? Olisiko nyt aika kypsä? Katsotaan:
Tuotteistoa kasvatetaan lähitulevaisuudessa tutuilla luomukasviksilla, kuten luomuherneellä, luomuporkkanalla ja luomupinaatilla, minkä lisäksi viljelykehitykseen panostetaan luomun näkökulmista entistä enemmän.
-
Välillä taas esimerkki tästä ilmiöstä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg2520#msg2520), tällä kertaa Porista:
Happy Breakfast (http://www.juvenes.fi/fi-fi/ravintolatjakahvilat/opiskelijaravintolat/samkporirauma/caf%C3%A9agora.aspx)
Aloita aamusi rennosti ja terveellisesti. Aamiainen sisältää luomupuuron, mehukeittoa, ruisleipää, siivun juustoa ja siivun leikkelettä, kurkkua, lasin tuoremehua ja kahvin tai teen. Tarjolla kello 7.30-10. Nyt myös gluteeniton aamupala saatavilla.
Siis luomupuuron. Muut tarjotut ovat varmasti tavanomaisia. Jos toisin olisi se olisi kyllä mainittu. Eikä varmaan aamupalaa silloin olisi voitu myydä noin edulliseen (2,60€/2,95€) hintaankaan?
PS. Kahvila Ursula (http://www.ursula.fi/) Helsingissä kertoo, että ...
Luomu, kotimaisuus, lähiruoka, eettisyys ovat tuoreen ruokamme peruspilarit.
Kun se tarjoaa aamiaista ...
UUTUUS! Aamiaispaketti sis.luomukaurapuuro,marjat,hillo,voi,tuoreet leivät,kinkku,juusto, tuoremehu ja kahvi/tee hintaan 8,50 euroa
... niin hinnan puolesta kaikkienkin tuotteiden luomuisuus tuohon saattaisi mahtuakin. Mutta epäilenpä kuitenkin, että kaikki muut tuotteet ovat tavanomaisia, paitsi tuo luomupuuro. Niin "peruspilari" kuin luomu kahvilalle sen ilmoituksen mukaan onkin.
***
Pitäisi tehdä se jo aiemmin vaatimamme tutkimus: otetaan satunnaisotanta tavanomaisista puuroaineksista, löytyykö siitä yhtään torjunta-ainejäämiä. Arvaus, lähes tieto Eviran aiempiin tutkimuksiin nojaten: ei löydy. Jos kuitenkin löytyy, niin niin mikroskooppisia määriä, että niiden mahdollinen merkitys kalpenee reippaasti sen rinnalla, jos puurolautanen on ollut huonosti tiskattu tms.
-
Tämä lisäesimerkki satunnaisesta ravintolasta (https://www.sodexo.fi/atomitie5). Mitään muuta luomua se ei kerro tarjoavansa, mutta tämän kertoo:
Aamiaistarjoilu
8:00- 9:30 tarjoamme päivittäin vaihtuvaa luomupuuroa.
Maanantaina Luomu Ruishiutalepuuroa M
Tiistaina Luomu Kahden viljan puuroa M
Keskiviikkona Luomu Ohrapuuroa L
Torstaina Luomu Kaurapuuroa M
Perjantaina Luomu Mannapuuroa L
Kun vain ja ainoastaan on luomuna tarjolla tuota puuroa, logiikka sanoisi, että kyseisen ravintolan mielestä juuri siinä luomu on erityisen tärkeä juttu. Eli tavanomainen puuro olisi jotenkin epäterveellistä, vaarallista tai ehkä kehnon makuista?
Asia on niin tärkeä, että siinä ei ole katsottu olevan varaa jättää asiaa edes aamiaisvieraan oman harkinnan varaan. Vaihtoehtoa ei ole. - Tässä vaihtoehdottomuudessaan juuri tuo ravintola ei ole yksin: vaikkapa edellisessä puheenvuorossa mainitut ravintolat toimivat juuri samalla tavalla.
-
Oikea selityshän tuohon tietysti on se, että puuro yleensä on hyvin halpaa. Ei erityisesti luomupuuro, vaan kaikki puuro. Tehdään pieni laskelma käyttäen esimerkkinä tunnetuinta puuroainesta, Elovenaa (hinnat S-ryhmän Foodiesta).
Luomun noin kaksinkertainen hinta kyllä säilyy tässä:
Elovena täysjyväkaurahiutale maksaa 1,29 e/kilo. Luomuna sama maksaa 2,50 euroa/kg. (Luomupaketti 900 g kun tavanomainen on koko kilon. Tämä "luomuilma" saattaa hämätä kaupassa, mutta ei hämää Foodiessa, jossa on kerrottu kilohinnat.)
Mutta lasketaanpa sitten puuroannoksen hinta. Tehdään se Raision oman ohjeen mukaan:
TÄYDELLISEN KAURAPUURON KEITTO-OHJE (https://www.elovena.fi/resepti/-/p/taydellisen-kaurapuuron-keitto-ohje?reid=480610)
Arvioidaan, että määrä on kolmelle, eli kolme puuroannosta:
AINEKSET:
7 dl vettä
3 dl kulutusmaitoa
1- 1 1/2 tl suolaa
4 dl Elovena Kaurahiutaleita
tai
4 dl Elovena Luomukaurahiutaleita
Desi kaurahiutaleita painaa 35 grammaa. Tieto saatu netistä. Tarvitaan siis 47 grammaa hiutaleita, hinta tavallisena 6 senttiä ja luomuna 12 senttiä. Otetaan mukaan maitokin, vaikka ilman sitäkin puuro valmistuisi.
Valio täysmaito 1,12 litra, luomuna 1,25 litra. 1 desilitra tavallista 11 senttiä, luomuna 13 senttiä (pyöristettynä). Raaka-aineiden hinta yhteensä 17 senttiä tai 25 senttiä. (Suolan hintaa en ottanut mukaan, koska EU:n direktiivi luomusuolasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11700;topicseen#msg11700) ei ole vielä voimassa. Luomuvedestä tai pakkauksen luomuilmasta ei nyt sen enempää (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=183)).
Tuo ero ei tietystikään näy ravintolan kokonaiskustannuksissa. Helppo on siis rakentaa imagoa luomupuurolla, jos sen katsoo hyväksi tavoitteeksi. Tai lähteä mukaan luomupuuron ME-tempaukseen.
Tuo imagonrakennus ei siis maksa paljon, mutta se ei poista sitä, että se on täysin hupsu juttu. Oikeastaan asiakkaiden aliarvioimista, halveksimista, näin (ihmis)siat kuvitellaan saatavan juuri meidän kaukalolle.
-
Sitten on tietysti se argumentti, että luomupuuro olisi yleisesti "otollista" vaikkei se syöjälleen niin erityistä olisikaan. Marja-Riitta Kottila tässä jutussaan:
https://proluomu.fi/luomupuuron-me-syntyi/
Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta kertoo, että luomuviljan viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinotekoisia väkilannoitteita. Tästä kumpuavat luomupuuron ympäristöhyödyt kuten kemikalisoitumisen väheneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, maan kasvukunnon ylläpito ja luonnonvarojen säästyminen.
– Jos kaikki suomalaiset söisivät esimerkiksi kerran viikossa luomupuuroa luomuttoman sijaan, kasvinsuojeluaineita jäisi ruiskuttamatta pelloille noin 4 800 litraa kasvukaudessa, Kottila havainnollistaa.
Mikäpä on tuollaisilla isohkoilla yhteenlasketuilla luvuilla havainnollistaa, kun oletuksena on, että niistä kaikista litroista on (suunnatonta) haittaa. Mikä varmaankin Kottilalle on itsestäänselvyys.
Mutta samaan aikaan - vaikkei tuon laskelman yksityiskohtia tietämättä osaa eksaktia vertailukelpoista lukua antaakaan - viljelyalaa tuota puuroa varten tarvitaan vähintään 100% enemmän. Puhu siinä sitten luonnon monimuotoisuudesta. Ai niin, ne luomupeltojen rikkakasvit. Lisähinta olisi ainakin 52*5,5 miljoonaa*6 senttiä, 17 miljoonaa euroa. (Tuo puurolautanen viikossa olisi muuten arviolta yli 10% Suomen luomuviljasadosta.)
***
Mutta lankaan oli saatu suuri osa kuntapäättäjistäkin:
Yli puolet kyselyyn vastanneista (57 %) pitää mahdollisena, että heidän kuntansa siirtyisi puurohiutaleiden osalta tarjoamaan pelkästään luomua. Lähes kolmasosa (30 %) arvioi, että luomuun vaihtaminen ei ole mahdollista hinnan, saatavuuden tai hankintasopimuksen tiukkojen kriteerien takia.
Mutta ei kaikkia, eikä täysin (vain "mahdollisena"!). Luultavasti useimmissa kunnissa ei hyväksyttäisi päätöksen perusteluksi ilmaisua "Luomua. Ilman muuta." Siitä muunlaisen perustelun etsimisestä alkavat vaikeudet.
-
Ihmettelin, kun näin tästä vain otsikon:
Kuntien keittiöihin halutaan lisää paikallisia elintarvikkeita – Keski-Suomessa luomua arvostetaan enemmän kuin muualla Suomessa (https://www.ksml.fi/talous/Kuntien-keitti%C3%B6ihin-halutaan-lis%C3%A4%C3%A4-paikallisia-elintarvikkeita-%E2%80%93-Keski-Suomessa-luomua-arvostetaan-enemm%C3%A4n-kuin-muualla-Suomessa/1201433)
Sillä eihän Keski-Suomessa esim. osteta luomua mitenkään muuta maata enemmän. Miten se arvostus näkyy? Saman artikkelin selostuksesta MT:ssä asia selvisi:
KS: Päättäjät haluavat lähiruokaa kunnan keittiöihin – ongelmana vähäinen paikallinen tarjonta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.236145)
Kyselytutkimuksen mukaan Keski-Suomen keittiöiden tilanne on kuitenkin muuta maata parempi gmo-vapaan sekä luomuruuan huomioimisessa. [...]
Keski-Suomessa 71 prosenttia kunnista ilmoittaa huomioivansa gmo-vapauden ja 64 prosenttia luomutuotteet strategioissaan. Koko Suomen osalta vastaavat luvut ovat 59 ja 28 prosenttia, keskisuomalainen kertoo Aula Researchin tekemästä ja Valion tilaamasta tutkimuksesta.
Kyse on siis kunnallisesta suunnittelusta ja päätöksistä, ei kansalaisista.
Tottuneesti ja rutiinilla tuossa mennään lisäksi aidasta aidanseipääseen ja takaisin: kirjoitetaan ikäänkuin luomulla olisi jotain tekemistä lähiruoan kanssa.
Mutta onko se ylipäänsä OK, että kunnat tuollaisia linjanvetoja tekevät? Onko se hyvä, saati sitten parempi? Millä perusteilla päätetään syrjiä muuntogeenisiä raaka-aineita? Ei ainakaan tieteellisillä. *) Tai suosia luomutuotteita? Sama kysymys!
Tuollaiset linjaukset on kuntiin viety - "keittiön kautta"!
________
*) erityisesti nykyisin, jolloin ainoat vältettävätkin ovat GMO-rehuja, ja niitä syöneistä eläimistä saavat tuotteet.
-
Tässä kilpailussa ...
Missä luuraavat vuoden paras luomuyritys ja -tuote? – osallistu ja ehdota, sarjoja riittää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.260408)
Ravintoloille tarjotaan mahdollisuus kilpailla SM-tittelistä osoittaen käyttävänsä eniten luomua. Parhaus mitataan kiloissa. Luomuliiton mukaan nyt etsitään erityisesti sellaisia toimijoita, jotka ovat lisänneet luomun käyttöä eniten edelliseen vuoteen verrattuna.
... voisi julkisten keittiöiden osalta olla kiva, jos edes ilmoitettaisiin, kuinka paljon enemmän veronmaksajien rahaa ne ovat onnistuneet polttamaan.
PS. 26.6.18: Julkisten keittiöiden osalta tuon kilpailun voittaneekin se, joka osaa lisätä luomuraaka-aineisiinsa painavaa, mutta suhteessa halpaa tavaraa. :D
-
Otsikko ja teksti vähän riitelevät:
Bättre Folk -festarin perustaja Aki Roukala haluaa toteuttaa absurdeimmatkin ideat – ”Meillä on vain mielikuvitus” (http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/battre-folk-festarin-perustaja-aki-roukala-haluaa-toteuttaa-absurdeimmatkin-ideat-meilla-on-vain-mielikuvitus/797550/)
Roukala on erityisen ylpeä festarin luomu- ja lähiruokaa sisältävästä ravintolatarjonnasta.
Ei juuri edellytä mielikuvitusta, jos valtiovaltakin puffaa asiaa eli noiden kahden lisäämistä joukkoruokailussa. Absurdia sen kyllä voi sanoa olevan.
-
Pakkosyötön jatkaminen on tietysti myös osa Pro Luomun ohjeita tai vaatimuksia (https://proluomu.fi/luomu-ruokapolitiikan-painopisteeksi/) tulevalle hallitukselle:
Luomun käytön lisääminen julkisissa keittiöissä tarvitsee konkreettisia toimia
Luomun osuutta julkisten keittiöiden raaka-aineista olisi helppo lisätä siirtymällä laajemmin luomumaidon käyttöön. Tätä edistää koulumaitotuen maksaminen painotetusti luomulle, joka painotus tulee säilyttää myös tulevalla hallituskaudella. Lisäksi kuntia pitää kannustaa lisäämään luomutuotteiden käyttöä julkisissa ruokapalveluissa esimerkiksi valmentamalla keittiöitä luomutuotteiden kustannustehokkaaseen käyttöön.
Mutta helppoa se ei tule olemaan. Kunnissa kun on paljon laskutaitoista väkeä, ja kunnat pistävät asiassa hanttiin, kuten edellä tässä koulumaidon valinnassa tuli esille. Kunnat eivät suostukaan maksamaan ylimääräistä ei mistään.
Eikä tuolle EU:n kouluruokailutukien käytämiselle vain luomun lisäämiseen tälläkään kertaa varmaankaan saada asiantuntijoiden tukea. Jos asiaa uudestaan avoimesti käsitellään.
Kun keittiöt on valmennettu "luomutuotteiden kustannustehokkaaseen käyttöön", ne ovat hyvinkin voineet oppia siinä parhaan keinon: käytä niitä mahdollisimman vähän, kulje "portaat luomuun" - alaspäin! ;D
-
Aika puskista tämä tuli, ei tästä esim. kuntavaaleissa ollut erityisesti puhetta. Ihan yllätyksenä se ei Helsingissä kuitenkaan tullut, kyllä tällaista saattoi aavistaa:
Helsingin kaupunki uudistaa päiväkotien ruokalistaa – luomu-uudistus nostaa ruoan hintaa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005799833.html)
HELSINKILÄISPÄIVÄKOTIEN luomuruokatuotteiden valikoima laajenee syksyllä, Helsingin kaupunki tiedottaa
Syksystä alkaen päiväkotien lapset saavat ruokajuomakseen D-vitaminoitua luomumaitoa. Maitotuotteista myös jugurtti ja piimä ovat jatkossakin luomua.
Kaupunki uudistaa luomuruokavalikoimaansa maidon lisäksi luomuhedelmillä. Niitä on tarjolla vastaisuudessa kaksi kertaa kuuden viikon kierron aikana.
On sitä luomua ollut aiemminkin, mutta:
Nyt uusittavan ruokalistan myötä luomutuotteiden määrä kuitenkin nousee. Helsingin kaupungin mukaan muutos on merkittävä.
Jatkossa päiväkodeissa syötävistä ja juotavista ruokamääristä noin 30 prosenttia on luomua, tuotesuunnittelija Katriina Bernoulli kertoo. Määrä mitataan ruoan kilomäärissä.
”Aiemmin luomutuotteiden osuus oli alle kymmenen prosenttia”, Bernoulli kertoo HS:lle.
Tämä kerrotaan, mutta ei euromääräistä summaa ei saada sanotuksi:
Muutos tarkoittaa myös aiempaa suurempaa hintalappua päiväkotiruoalle. Bernoullin mukaan kasvaneet ruokakulut maksetaan mielellään - onhan kyse sekä imagosta että vastuullisuudesta.
”Päätimme, että haluamme sen hintalapun maksaa”, Bernoulli sanoo.
Kyllä sitä maksuhalua hyvinkin saattaa löytyä, jos käyttää toisilta pakolla kerättyjä varoja. Minä varsinaisena maksajana en maksa tuota lainkaan mielellään - juuri siksi, että on kyse imagosta ja vastuullisuudesta! *)
Tuo lisäkustannusten euromäärä saadaan varmasti aika nopeasti jostain muualta selville. Jos tuo kolminkertaistuminen on mitattu kilomäärissä, kustannukset asiasta eivät välttämättä kolminkertaistu, jos luomuna nyt hankitaan painavaa tavaraa (mitä luomumaitokin kyllä on).
__________
*) oikeastaan hävettää asua tällaisten vedätettävien hössöjen kaupungissa. 8)
-
Tässä on sama uutinen Helsingin kaupungin sivuilta:
Päiväkotien luomuvalikoima uudistuu, luomumaito juomaksi (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/luomuvalikoima)
Eipä ole siinäkään tietoa lisäkustannusten euromääräistä. *) Mutta otetaan siitä ihmeteltäväksi tämä:
Aiemmin käytössä olleista luomuraaka-aineista listalla pysyvät edelleen kaikki luomuhiutaleet, luomuohrasuurimot, luomujogurtti, luomupiimä ja luomutofu. Muutoksen myötä ruokalistalta poistuvat luomumakaronit ja -pastat, luomuleivät, leivontaan käytettävät luomujauhot, luomuviili sekä luomuherne. Luomuleivät korvataan jatkossa monipuolisemmalla leipävalikoimalla.
(lihav. HJ)
Portailla luomuun voi siis liikkua vähän kahteenkin suuntaan.
Luomuleivillä ei mene hyvin ruokakaupoissakaan, nyt ei tule niille tukea laitosruokailustakaan, tuolta isolta toimijalta.
_____
*) haarukointia: Kun Helsingissä (parisen vuotta sitten) oltiin päiväkodeissa siinä 10% luomuosuuden hujakoilla (vähän sen alle), puhuttiin jo miljoonasta eurosta. Se kolminkertaisena olisi tietysti 3 miljoonaa, lisäkustannuksia siis 2 miljoonaa. Mutta luku on todennäköisesti hiukan pienempi. Mutta jokusen uuden päiväkodin sillä kuitenkin rakentaisi, tai aika monen (uuden) päiväkodin työntekijän palkan maksaisi.
-
Useissa uutisissa korostetaan, että tämä oli Helsingissä se merkittävin muutos:
Näkyvin uudistus luomuvalikoimassa on kaikissa päiväkodeissa ruokajuomana tarjottava maito, joka on syksystä alkaen kaikilla aterioilla rasvatonta, D-vitaminoitua luomumaitoa.
Jolla ei siis saavuteta mitään. D-vitaminoinnilla kyllä, mutta sellaistahan oli jo ennen tarjottu tavanomainen maito. Ks. keskustelu edellä, pyrkimyksistä saada koululaiset juomaan luomumaitoa, ja sitä kohdannut - tiedeväenkin - kritiikki, jonka edessä silloinen vastuuministeri Tiilikainenkin lopulta oli pakotettu myöntämään, ettei sillä lasten terveyttä yhtään edistetä.
Miksi tuo muutos sitten tehtiin?
Luomuvalikoiman muutokset perustuvat asiakaspalautteeseen, ja ne on suunniteltu yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.
(lihav. HJ)
Eli muutama asiaa äänekkäästi vaatinut "aktivisti" on saanut tuon tapahtumaan? Varmaankaan ei ole järjestetty kunnon kyselyä siitä, haluavatko vanhemmat todella tuota. Vai mieluummin jotain muuta, samalla rahalla? Koululaisten vanhemmilta sentään kysyttiin v. 2016 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9011#msg9011) mutta ei kyllä silloinkaan kunnan tai valtion toimesta.
-
Mutta jokusen uuden päiväkodin sillä kuitenkin rakentaisi, tai aika monen (uuden) päiväkodin työntekijän palkan maksaisi.
Tai Helsinki voisi yrittää tarjota parempaa liksaa päteville lastentarhanopettajille? Tai yrittää järjestää heille asuntoja tms.? Radion uutisten mukaan heistä on nyt kaupungissa huutava pula.
Kaikessa tuossakin 2-3 miljoonaa ylimääräistä olisi hyvä pelivara.
-
Tässäkin tulevassa tilaisuudessa ....
Luomu Ateria-tapahtumassa (https://proluomu.fi/luomu-ateria-tapahtumassa/)
Julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun ammattilaispäivä Ateria on taas marraskuussa.
[...]
Luomu on esillä myös Aterian virallisessa ohjelmassa.
... paneelikeskustelun aihe on asetettu tai muotoiltu hyvin perinteisesti näin:
Paneelikeskustelu klo 12.20-13.10: Miten lisää luomua lasten lautasille?
Vaikka se olisi pitänyt asettaa näin: Miksi lisää luomua lasten lautasille?
Tai pikemminkin: Miksi ihmeessä ...
Mutta kyllä tuon luomuväen formuloinninkin tavallaan ymmärtää. Sehän on jo maamme hallituksen hyväksymä tavoite. Jota oppositiokaan ei ole ainakaan julkisesti vastustanut. Niinpä oikeastaan ainoa järkevä kysymys, joka jää jäljelle on se, miten se tehdään. >:(
-
Maaseudun Tulevaisuuskin kertoo asiasta kuin urhelukilpailun tuloksista:
Salon ruokapalvelut kahmi kaksi voittoa Luomu SM -kisoissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.317173)
Mutta huomion tuossa uutisessa saa minulta se, että suurten toimijoiden voittajienkin luomuprosentit ovat kovin alhaisia. Voittaja tuntui itsekin hämmästyneeltä juuri siitä, kuinka vähäisellä osuudella voitto heltisi:
Ruokapalveluohjaaja Mari Portaala on yllättynyt voitosta. Salon ruokapalveluista kymmenen prosenttia on luomua. Nousua edellisvuodesta on 7,5 prosenttia.
Urheiluvertausta jatkaen: on kuin kyläkilpailujen tulostasolla osallistuttaisiin ja pärjättäisiin olympiakisoissa.
-
Tuo Salon esimerkki yhdessä tämän kanssa ...
Suuri yksityinen toimija -sarjan voitti UniCafe Oy, jolla on luomua 6,3 prosenttia.
... kuulostavat jopa absurdeilta, jos kerrotaan, että kyse oli kuitenkin Suomen mestaruudesta asiassa. Jo verrattuna pieniin ja keskisuuriin toimijoihin, jotka kuitenkin olivat saman uutisen mukaan saavuttaneet jotenkin merkittäviä prosenttiosuuksia.
-
Tässä uutisessa oleva tieto tai luonnehdinta ...
Ilmoittautuminen vuoden 2019 Luomukokki-kilpailuun on avattu (https://proluomu.fi/luomukokki2019/)
Luomun käyttö kasvaa ammattikeittiöissä. Food Service Feedback 2017 -tutkimuksen mukaan lähes 90 % ammattikeittiöistä käyttää luomuraaka-aineita joskus, ja viikoittain niitä käyttää 41 % ammattikeittiöistä.
... hieman kummastuttaa siltä pohjalta, kun meillä viimeinen kokokonaisarvio on, että luomun osuus tukkumyynnistä eli HoReCa-tarjonnasta olisi noin 1%.
Tosin se on aika vanha, saimme sen v. 2015, ks. edellä 06.10.15. Tietoa ei ole voinut päivittää esim. luomuhorecan arvoketjutyöryhmän pöytäkirjoista, koska ne ovat kadonneet Pro Luomun sivuilta. Selityksenä sille tämä ko. yhdistyksen toimintasuunnitelmasta 2018:
Jatketaan jo toimivien liha-, kasvis- ja maito- sekä luonnontuotteiden arvoketjuryhmien toimintaa. HoReCa-
ryhmä toteutetaan yhteistyössä EkoCentrian kanssa.
EkoCentria ei sitten välttämättä ole katsonut tarpeelliseksi kertoa ja päivittää tuota kokonaisarviota. Vaikkapa siitä syystä, ettei luku ole tarvinnut päivitystä?
Siihen viittaavat kyllä nuo voittajien hyvin alhaiset prosentit luomun osuudessa, suurkeittiöiden sarjassa luomun SM-kisassa, ks. juuri edellä. Jos ne olivat voittajien prosentit, tavallisten ravintoloiden luomuprosenttien täytynee olla hyvin alhaisia. Eikä niitä juuri nosta aamuinen luomupuuro (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468) tai luomuteepussi siinä tiskillä. Vaikka sitten täyttääkin "joskus" tai "viikoittain" -kriteerin.
-
Täällä, tässä lehdessä ...
Elintarvike ja Terveys
Numero: 5/2018 (https://www.ymparistojaterveys.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-lehti-5-2018/)
... on taas pari luomua koskevaa artikkelia, jotka eivät ole netissä:
Koululaiset joivat 1,5 miljoonaa litraa luomumaitoa
Minna Nurro, Pro Luomu ry.
Luomuperuna ammattikeittiöihin
Kaarina Kärnä
Mutta eivätköhän ne kohta Pro Luomun sivustolle ilmesty. Silloin saadaan tarkempia lukuja, mutta kyllä tuon ensimmäisen otsikon tietoon tekee mieli kommentoida, ettei se luomumaito kovin kummoinen menestystarina ole ollut, kun muistaa, että peruskoululaisia on Suomessa yli puoli miljoonaa.
-
Tämä on nyt yksi esimerkki rajatapauksista:
"Firman pikkujoulut" parantaneet mainettaan takavuosista – tarjoiluissa laatu ajaa määrän yli (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/717003-firman-pikkujoulut-parantaneet-mainettaan-takavuosista-tarjoiluissa-laatu-ajaa)
Ravintola-alalla vallinneet luomu- ja lähiruokatrendit näkyvät myös pikkujouluissa ja syrjäyttävät perinteiset joulupöydän antimet.
Vaikka varsinaista laitosruokailua tuo ei ole, joku muu kuin syöjä itse on tuonkin trendivalinnan tehnyt.
Jos tuo nyt pitää paikkansakaan. Intuitiivisesti arvelen, että ainakaan kolme kertaa tavanomaista kalliimpaa luomukinkkua ei firmojen pikkujouluissa paljon tarjota.
-
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC jättää tässä julkilausumassaan häveliäästi luomun mainitsematta ...
SLC uppmanar kommunerna att upphandla finländskt (http://gammal.slc.fi/lf_nyhet.asp?id=5929)
SLC vill också se fler kommuner och städer som anamma statsrådets rekommendation om ansvarsfull offentlig upphandling av livsmedels- och måltidstjänster. Det betyder att kommuner och städer ska ställa kvalitetskrav på maten så att man särskilt beaktar goda odlingsmetoder med tanke på miljön, djurens välbefinnande och hälsa samt livsmedelssäkerhet.
(lihav. HJ)
... mutta kun toisaalta tiedämme, mitä valtioneuvosto on luomuhankinnoista linjannut, niin niitä SLC myös tuossa kannattaa. Rivien välissä.
PS. Tuo uutinen julkaisiin myös Ruotsin Land & Lantbruk -lehdessä:
Kravet på kommunerna: Köp finländsk mat (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/kravet-pa-kommunerna-kop-finlandsk-mat/)
Ellei muuta, niin se antaa sikäläisille maajusseille syyn kiljaista heti, jos jokin Ruotsin kunta erehtyy harkitsemaan ruokahankintoja Suomesta.
-
Täällä, tässä lehdessä ...
Elintarvike ja Terveys
Numero: 5/2018 (https://www.ymparistojaterveys.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-lehti-5-2018/)
... on taas pari luomua koskevaa artikkelia, jotka eivät ole netissä:
Koululaiset joivat 1,5 miljoonaa litraa luomumaitoa
Minna Nurro, Pro Luomu ry.
Luomuperuna ammattikeittiöihin
Kaarina Kärnä
Mutta eivätköhän ne kohta Pro Luomun sivustolle ilmesty. Silloin saadaan tarkempia lukuja, mutta kyllä tuon ensimmäisen otsikon tietoon tekee mieli kommentoida, ettei se luomumaito kovin kummoinen menestystarina ole ollut, kun muistaa, että peruskoululaisia on Suomessa yli puoli miljoonaa.
Ainakin Nurron kirjoitus sinne tuli:
Koululaiset joivat 1,5 miljoonaa litraa luomumaitoa (https://proluomu.fi/koululaiset-joivat-15-miljoonaa-litraa-luomumaitoa/)
Eikä tuo kirjoitus muunlaisia ajatuksia herätä. Asiasta odotettiin paljon, hyvin vähän tapahtui.
Sitten ovat mukana vielä nekin kunnat, joissa oltiin vain jotain tekevinään:
Mavin tilastosta ei selviä, kuinka moni kunta on siirtynyt kokonaan luomumaidon käyttöön kouluissa ja päiväkodeissa, sillä tukea on haettu varsin vaihteleville määrille luomumaitoa. Noin viidesosa kunnista haki koulujakelutukea alle sadalle litralle luomumaitoa, mistä voi päätellä, että kyseessä on ollut jokin luomuteemapäivä, esimerkiksi syyskuussa 2017 järjestetty Luomupuuron ME -tapahtuma tai vastaava.
Rikas Helsinki pyrkii olemaan asiassa mukana, mutta sielläkin tämä turha kustannus tuntuu:
Palvelukeskus Helsingin ruokien raaka-ainekustannukset nousivat tämän syksyn luomumuutoksen myötä. Bernoullin mukaan kustannusvaikutusta ei kuitenkaan viedä palvelun hintaan, vaan se pyritään kompensoimaan muuta toimintaa tehostamalla.
Eli tuttuun tapaan luomua tarjonnasssaan lisäävä kunta huomaa juuri siinä yhteydessä, että tähän mennessä on kunnassa jossain ja monessa paikassa toimittu tehottomasti.
Valtiovalta pysyy kerran asetetussa tavoitteessaan:
Luomun käyttöä julkisissa ruokapalveluissa on selvitetty viimeksi vuonna 2016, jolloin niiden luomuaste oli noin 6 %. Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että luomumaidon korotetulla tuella kuntia kannustetaan pyrkimään 20/20-tavoitteeseen.
Tuen tasosta ja painotuksesta luomulle päätetään kansallisesti ja aina yhdeksi lukukaudeksi kerrallaan. Sandholm uskoo, että tuen luomupainotus jatkuu johdonmukaisesti myös tulevaisuudessa.
Enää aikoihin ei ole kysytty, miksi niin tehdään. Tai valtiovalta ei ole itseltään kysynyt. Muut ovat: juuri tämä EU-kouluruokatuen suuntaamistapahan herätti kritiikkiä. Ks. keskustelua edellä, vuoden 2017 alussa. Tämän verran kritiikkiä oli kantautunut myös ministeriön korviin:
Sandholmin mukaan luomumaidon korotettu koulujakelutuki ei ole herättänyt suurta närää. Hän kertoo, pientä kritiikkiä tuli siitä, että tavanomaisen maidon tukitasoa jouduttiin hieman laskemaan, kun luomulle alettiin maksaa tukea korotettuna.
– Enemmän kritiikkiä on tullut siitä, että koulujakelutukea maksetaan vain rasvattomalle maidolle. Tässä meidän on kuitenkin nojauduttava Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, joka suosittelee kouluruokailuun rasvatonta maitoa, Sandholm toteaa.
Suositus oli kuitenkin tavallaan onni luomumaidolle: luomuväkihän suostui vain rasvattoman luomumaidon D-vitaminointiin. Ja niin se pääsi mukaan kisaan. Asia on selitetty täällä monessa paikassa toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=738.msg11958#msg11958).
Tavallaan koomista on, ettei manööveri edes kunnolla onnistu. Sandholm arvioi artikkelissa, ettei tukirahaa todennäköisesti saada kokonaan käytettyä.
-
Tämä on rajatapaus. Toisaalta kenenkään ei ole pakko lähteä laivamatkalle, ja jos lähtee, niin omia rahojaan käyttää ..
Olemme mukana Portaat luomuun -ohjelmassa (https://www.eckeroline.fi/blog/olemme-mukana-portaat-luomuun-ohjelmassa/) (Eckerö Line)
Meillä on ilo tarjota m/s Finlandian ravintoloissa luomuraaka-aineista tehtyä ruokaa. Olemme mukana vapaaehtoisuuteen perustuvassa Portaat luomuun -ohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää vaiheittain luomuraaka-aineiden käyttöä sekä luomuruokien saatavuutta ravintoloissa. Kehitämme m/s Finlandian keittiön toimintaa myös asiakkaiden odotusten suuntaan.
... mutta toisaalta, jos lähdet, niin siellä sitten olet. Etkä yleensä sen jälkeen tee valintoja. Ei varmaan tuollakaan ole erikseen (ja eri hintaan) tarjolla luomua ja tavallista. Laivayhtiö on saanut asiakkaiden luomuodotukset selville lähinnä luomuväen aktiivisilta kellokkailta.
Mutta kuinka tyypillistä tuo toiminta silti onkaan (lihavointi ja linkki HJ):
Ohjelmassa edetään portaittain kohti tähtiluokitusta, jossa ravintolalla on mahdollisuus saavuttaa 3 tähteä. Eckerö Linen m/s Finlandian ravintolatarjonnalla on Portaat luomuun -luokituksessa kaksi tähteä. Olemme vuoden 2018 aikana lisänneet luomutuotteiden käyttöä kiloissa mitattuna tuplasti ja jopa sen yli. Esimerkiksi laivalla tarjottava suodatinkahvi on luomua ja aamun voit aloittaa luomukaurapuurolla (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468). Portaat luomuun -ohjelmassa mukana oleminen on osa vastuullista, kestävän kehityksen mukaista toimintaamme.
-
En olisi kuvitellut, että tällaistakin pakkomyyntiä yritetään:
Lidl luopuu 1,29 e/kg:n banaaneista – tässä ovat tilalle tulevien reilujen banaanien hinnat (https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/733487-lidl-luopuu-129-ekgn-banaaneista-tassa-ovat-tilalle-reilujen-banaanien-hinnat)
Tuohon jää kyllä pieni rako, mahdollisuus ostaa myös tavanomaista, koska kaikki Reilun kaupan banaanit eivät ole luomua.
Samasssa yhteydessä saadaan sitten tällaiset luvut:
Kauppaketju on jo sorvannut reilun kaupan banaanien hinnat lopulliseen kuosiinsa.
– Nämä reilun kaupan banaanit ovat hinnaltaan vain 10 senttiä tavallisia, normaalihintaisia banaaneja kalliimpia per kilo. Reilun kaupan banaanien kilohinta on toistaiseksi 1,39 euroa ja reilun kaupan luomubanaanien tällä hetkellä 1,68 euroa, paljastaa Lidlin viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikonen.
-
Täälläkin nyt pyristellään tässä pyrkimyksessä:
Lisää luomua Lieksan ruokahuoltoon (https://radiorex.fi/paikallisuutiset/lisaa-luomua-liperin-ruokahuoltoon)
Lieksan kaupunki nostaa strategiassaan luomuruokailun tarjoamista. Lieksan kaupungin ruokahuollossa on päätetty siirtyä luomutuotteisiin alkuvaiheessa hedelmissä ja puuroviljassa. Luomutuotteita tulevat olemaan banaani, mandariini ja ruishiutaleet, josta valmistetaan puuro päiväkoteihin. -Luomutuotteita on siten tarjolla kahtena päivänä viikossa, kertoo ruokahuoltopäällikkö Mervi Liiten. Hallituksen tavoitteen mukaan ammattikeittiöiden tarjotusta ruoasta tulee olla 20 % luomua vuoteen 2020 mennessä.
(lihav. HJ)
Vaikka vaikeaa se on:
- Olemme Lieksan kaupungin strategian mukaisesti nostaneet lähiruoan osuutta ja hallitusohjelman mukaisesti pyrimme myös vastaamaan luomun tarjoamisen haasteisiin, kertoo ruokahuoltopäällikkö Mervi Liiten. - Luomuraaka-aineet ovat pääsääntöisesti huomattavasti kalliimpia, joka tekee niihin siirtymisen haasteelliseksi. Tosin esimerkiksi maidon kohdalla maaseutuvirastolta haettava tuki maitolitraa kohti on luomumaidossa suurempi, Liiten jatkaa.
(lihav. HJ)
Mutta, kuten olemme täällä jo esille tuoneet (edellä 23.9.17), luomumaito tulee silti kunnalle kalliimmaksi.
Eikö nyt Lieksan kaupungin pitäisi piemminkin muistuttaa, että kunnallinen itsehallinto (https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/kuntien-itsehallinto) on kirjattu perustuslakiin. Mikä on Suomen hallitus asettamaan tavoitteita Lieksalle? 8)
Kunnan tehtävistäkin säädetään lailla, so. niistä päättää eduskunta, ei hallitus. Luomutavoitteita ei ole niin käsitelty, eduskunta ei ole niitä asettanut.
-
Juuassa päätettiin näin:
Juuassa palataan kevytmaitoon (https://radiorex.fi/paikallisuutiset/juuassa-palataan-kevytmaitoon)
Juuassa on päätetty palauttaa kevytmaito lasten ja nuorten ruokatarjoiluun. Juuan hyvinvointilautakunta jyräsi kokouksessaan sivistysjohtaja Joona Leinosen esityksen, jonka mukaan Juuassa olisi siirrytty käyttämään ravintosuositusten mukaisesti ainoastaan rasvattomia maitotuotteita. Hyvinvointilautakunta päätti esityksen sijaan, että kevytmaito palautetaan esimerkiksi koulujen ruokatarjoilun valikoimaan luomumaitona. Lautakunta linjasi, että jatkossa Juukaan pyritään hankkimaan luomuna myös muita tuotteita.
(lihav. HJ)
Oliko lautakunta tietoinen siitä, ettei se maito sitten ole D-vitaminoitua?
Eli lasten hyvinvoinnin kannalta tuossa otetaan takapakkia. Jos tätä tavoiteltiin ...
Juuassa lautakunta puolestaan katsoi, että siirtyminen rasvattomiin tuotteisiin laskisi energiansaantia kohtuuttomasti.
... niin mitä sitä asiaan piti enää luomua sotkea? Kustannuksia vain lisättiin.
***
Mitä varten? No, ainakin Juuka on ottanut vakavasti Pohjois-Karjalan pyrkimyksen tulla luomun kärkimaakunnaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg13526#msg13526). Ja kun aikuiset eivät siellä juurikaan luomua osta, ostettakoon sitä näin edes lapsille? Aikuisten rahoilla.
-
Kasvisruoasta on puhe, mutta kyllä se luomukin siellä jossain taka-alalla lymyää (lihav. HJ):
Kasvisruoka repii rakoja poliitikkojen välille, mutta helsinkiläiskouluissa tilanne on toinen: ”Ruoka ei saa olla liian erikoista, muttei tylsääkään” (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006062669.html)
Koulun vanhempia oppilaita mietityttää, millä liha korvataan.
”Soija esimerkiksi ei ole mitenkään hyvä vaihtoehto, sen viljely tuhoaa valtavia maa-alueita Amazonilla”, sanoo Victor Ocampo.
”Muitakin ympäristön kannalta tärkeitä asioita pitäisi lisätä. Siis esimerkiksi raaka-aineiden kotimaisuutta ja luomua, mutta koulun budjetti varmaan tulee jossain kohtaa vastaan”, miettii Marjaana Kanyi.
Siinä oppilas mietti, eikä häneltä tietysti voi vaatia, että hän olisi osannut sanoa, mitä luomun lisäämisellä ylipäänsä saavutettaisiin. Siitä hän näyttää olevan tietoinen, että se olisi kallista.
Se nyt näyttää kuuluvan suomalaiseen yleissivistykseen, varmaan koulussakin opetettuun, ettei Etelä-Amerikassa voi viljellä mitään ilman, että valtavia määriä sademetsää tuhoutuu. Noin jo soijan kanssa, lihastta nyt puhumattakaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg13868#msg13868).
-
Projektilla kerrotaan olevan tällainen tarkoitus ...
Kestävää kehitystä annos kerrallaan
Maa- ja metsätalousministeriö 15.4.2019 (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kestavaa-kehitysta-annos-kerrallaan)
Voiko kouluruokailun hiilijalanjäljen puolittaa ja millaisia vaikutuksia sillä olisi käytännössä kustannuksiin, ruuan valmistustapoihin ja ravitsemuksen kannalta? Tämän Muuramen kunnan ruokapalvelut aikoo nyt selvittää.
... mutta kyllä se luomu sieltä kuitenkin pilkistää. Ja reseptiikka:
– Vastuullisuuden painottamisesta koituvia lisäkuluja voidaan hillitä myös reseptiikan kehittelyllä ja ruokalistasuunnittelulla. Tästäkin meillä on hyviä esimerkkejä, vaikkapa juuri Muuramesta, jossa luomun ja lähellä tuotetun ruuan osuus kunnan keittiössä on systemaattisilla valinnoilla nostettu 20 prosenttiin.
Vaikka ei ole vielä edes selvitetty, niin tuossa jo oletetaan, että luomu tuota pääasiaa tukisi. Ja olisi vastuullista.
-
Monessa muussa asiassa protestoitaisiin, otettaisiin esille kunnallinen itsehallinto, puhuttaisiin valtiovallan sietämättömästä holhoamisesta ...
Luomu- ja lähiruoka löytävät jo ammattikeittiöihinkin (https://maatilanpellervo.fi/2019/05/09/luomu-ja-lahiruoka-loytavat-jo-ammattikeittioihinkin/)
Ensi vuonna jo viidesosan julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta pitäisi olla luomua. Viime vuosina lähellä tuotettua ruokaa on alettu arvostaa eri puolilla maailmaa. Muuramen kunta on löytänyt keinot tarjota lähi- ja luomuruokaa.
... mutta ei tässä. Vaan suorastaan kilvoitellaan tuon jonkun hallituksen joskus keksimän ja asettaman luomutavoitteen toteuttamisessa.
Tuossakin sitten perinteiseen pikkuovelaan tapaan luomu sotketaan lähiruokaan. Ja päättäjät kuvittelevat koko pakettia tukiessaan ehkä edistävänsä kunnan työllisyyttä?
Aika vähän luomu tulee kuitenkin sitten esille, oikeastaan vain tässä:
Kaikki päiväkotilasten puurohiutaleet ovat lähellä tuotettua luomuvehnää, -ruista tai -ohraa.
Puuroapa tietenkin, vaikka:
Mitä ihmeen merkitystä on luomupuurolla? (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468)
-
Yksi selitys tälle ...
Uutissuomalainen: Koulut ovat lähes kokonaan jättäneet käyttämättä EU:n hedelmätuen – myös maitotukea jäänyt runsaasti käyttämättä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.438402)
... voisi olla se, että Suomessa tuo tuki kytkettiin vahvasti luomutuotteiden hankkimiseen. Jolloin se tuen jälkeenkin oli kouluille liian kallista?
Ks. edellä suurinpiirtein tästä kohtaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9401#msg9401) eteenpäin ja taaksepäin. Olemme siellä tehneet joitakin arviolaskelmiakin.
-
Kansallismuseossa tänään. Kuppilaan siellä. Yllättävää kyllä (entisiin aikoihin verrattuna) oluttakin oli saatavilla, kun kysyttiin:
- Meillä on Lapin Kullan luomuolutta!
- Onko muuta kuin luomua?
- Ei valitettavasti ole.
Otimme sitten jotain aivan muuta. Mutta tämä, kuten sanottua, on näitä rajatapauksia: ei varsinaisesti pakkosyöttöä, tai tässä tapauksessa, pakkojuottoa, mutta kuitenkin. Muuta ravintolaa ei tietysti museossa ole, ja pääsymaksun olimme jo maksaneet itse museoon.
Itse uudistuneessa museossa ei ollut moittimista, päinvastoin, suosittelen!
Mutta meidän kanssamme samanmielisille siis pieni vihje: ottakaa oma pullo mukaan. ;D
-
Jos tämä osoittautuu todeksi ...
Tutkimus: A2-maito helpottaa lasten vatsavaivoja ja parantaa jopa kognitiivisia kykyjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.487009)
... niin varmasti tuo maito otetaan Suomessakin kouluissa jne. käyttöön.
Mutta luomuväelle tulee uusi ongelma: miten tuo ehkä aika raskaasti käsitelty A2-maito voitaisiin hyväksyä luomuversiona? Ellei sitten turvauduta lehmiin, jotka luonnostaan tuottavat sitä? Mutta entä jos sellaisia lehmiäkin kohta ryhdytään jalostamaan geenitekniikan avulla?! :D
-
Luomuliiton uutisen mukaan (Jari Lepän haastattelu, josta oli jo puhe täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg14802#msg14802), tässä suora linkki (http://www.luomuliitto.fi/ministerio-nayttaa-vihreaa-valoa-uusille-luomusitoumuksille/)) luomumaidon ja -vihannesten tyrkyttämisestä ei aiota luopua:
Esimerkiksi julkisten ruokapalvelujen koulujakelutuen luomukorotus on saamassa jatkoa. Koulujakelutukea on maksettu kunnille korotettuna luomumaidon, -vihannesten ja -hedelmien hankintaan syksystä 2017 lähtien, ja sen ansiosta luomuraaka-aineiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa on noussut selvästi.
Vaikka sitä päätöstä monet asiantuntijat aika jyrkästikin silloin 2017 kritisoivat, ks. edellä. Kunka selvästi muuten käyttö oikeasti on noussut? Siitäkin olemme löytäneet kahtalaista tietoa, ks. myös edellä. Luomuvaihtoehdon ovat monet kunnat nähneet turhan kalliiksi, korotetun tuen jälkeenkin.
-
Tämä on taas rajatapaus:
MeaManna avasi Lahden pääkirjastoon ekokahvilan – avajaisia vietetään lauantaina (https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2566297)
Hollolankadulla sijaitseva Leipomo-Kahvila MeaManna on Lahden ainoa vain luomuraaka-aineita käyttävä lounaskahvila Lahdessa.
Myös kirjaston kahvilassa luomu, lähiruoka, paikallisesti tuotetut kasvikset ja vegaaniset vaihtoehdot ovat kahvilan tarjottavien ja lounaiden pääraaka-aineita.
– Toimintaperiaate on melkolailla sama kuin toisessakin kahvilassamme.
Hollolankadun pääkahvilassa asiakkaat maksavat ja valitsevat itse, jolloin se on itsessään OK. Maksavat he tietysti kirjaston kahvilassakin, mutta se on silti jonkinlaista pakottamista. Vähän samaan tapaan kuin Kansallismuseossakin (edellä 09.07.19).
***
Sivuseikka, mutta tuolla kahvilatoiminnalla on kytköksiä steinerilaisuuteen. Myös sivumennen voi todeta, että vaikka se on "ainoa vain luomuraaka-aineita käyttävä lounaskahvila", niin se ei väitä käyttävänsä ainoastaan biodynaamisia raaka-aineita. Koska se ei voi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg12717#msg12717).
-
Koosteiden rakenne on vuodesta 2012 pysynyt samanlaisena. Jokaisessa on ollut dia, jossa otsikko on "Luomu ruokapalveluissa". Siinä annetut tiedot ovat vaihdelleet. Tätä prosenttitietoa ei ole kerrottu 4 vuoteen:
Luomu Suomessa 2014:
Luomuakäytetään vielä melko vähän suomalaisissa ammattikeittiöissä. Käytetyimpiä luomutuotteita ovat hiutaleet, jauhot ja leipä. Luomunosuus Horeca-sektorintukkujen myynnin arvosta v. 2013 oli noin 0,6 %
Viimeksi annettiin tällainen tieto,
Luomu Suomessa 2018:
Luomua on noin 12 % julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista.
Mutta tuo jälkimmäinen tieto ei kerro mitään luomun osuudesta ruokapalveluissa (kyse voi olla esim. hyvin painavasta tavarasta. Perunat, juurekset? Maitokin painaa.) . Tähän tiedon puutteeseen kiinnitimme huomiota jo edellä 31.10.18. Siellä huomasimme myös, että HoReCa-arvoketjutyöryhmä on kadonnut netistä (tehtävä oli siirretty EkoCentrialle). Siellä olimme jostain löytäneet tiedon, että tuo 0,6% oli muuttunut lukuun n. 1%.
Mutta johtopäätös kuitenkin on, että siinä osassa joukkoruokailua, jossa maksetaan omilla rahoilla, luomun osuus on yhä hyvin vähäinen. Se taitaa edelleen koostua pääosin luomupuurosta (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468).
Se puuro on sitten yksityiselläkin puolella usein vaihtoehdoton. Jos käytte tällaisessa paikassa nauttimassa aamupalaa, vaatikaa piruuttanne tavanomaista puuroa. Tehän olette asiakas.
Usein on tarjolla myös luomukahvia ja -teetä. Mutta niille, olen huomannut, on yleensä vaihtoehto. (Aina ei ole. Niinkuin ei ollut minulle ja Matti Pekkariselle - molemmat avec - kerran aamutuimaan Helsingissä, jossa ainoassa löytämässämme avoinna olevassa kahvilassa jouduimme juomaan luomukahvia!)
-
Täällä lienee helpointa noudattaa hallituksen politiikkaa. Silti tilanne on tämä:
Vankilassa ruoka on valituksen ja unelmien kohde – nyt vangit arvioivat vankilaruoan (http://www.hs.fi/sunnuntai/a1450415296316)
"Kahdesti viikossa vangeille tulee tarjota kasvis-, luomu- tai kausiruokaa. Tosin Helsingin vankilassa luomua ovat lähinnä puurohiutaleet."
Helsingin Uutiset oli selvittänyt tämän:
Muistatko pelätyn sarjasyömärin? – Nautti ravintoloissa etanoita ja laatuviskejä, tällainen on nyt hänen viikon ruokalistansa vankilassa (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/802071-muistatko-pelatyn-sarjasyomarin-nautti-ravintoloissa-etanoita-ja-laatuviskeja)
Mutta unohtaa kertoa, että ehkä pari kertaa viikossa hänellä on mahdollisuus nauttia luomupuuroa. Tosin emme tiedä, onko hän erityisesti luomun ystävä, mutta ainakin viininsä hänen kerrotaan nauttineen luomuna:
Ruokahetkeä ryyditettiin italialaisella Inycon Grillo Viognier Organic -valkoviinillä sekä parilla Jack Daniel's -viskillä.
(lihav. HJ)
-
Useissa uutisissa korostetaan, että tämä oli Helsingissä se merkittävin muutos:
Näkyvin uudistus luomuvalikoimassa on kaikissa päiväkodeissa ruokajuomana tarjottava maito, joka on syksystä alkaen kaikilla aterioilla rasvatonta, D-vitaminoitua luomumaitoa.
Jolla ei siis saavuteta mitään. D-vitaminoinnilla kyllä, mutta sellaistahan oli jo ennen tarjottu tavanomainen maito. Ks. keskustelu edellä, pyrkimyksistä saada koululaiset juomaan luomumaitoa, ja sitä kohdannut - tiedeväenkin - kritiikki, jonka edessä silloinen vastuuministeri Tiilikainenkin lopulta oli pakotettu myöntämään, ettei sillä lasten terveyttä yhtään edistetä.
Nyt tuota onnistunutta kaappausta uhkaa myös tämä:
Helsinki haluaa vähentää maidon juontia, mutta sen seurauksia ei täysin tiedetä (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006255528.html)
HELSINKI on rajoittamassa maitotuotteiden tarjoilua kaupungin ruokapalvelussa. Valtuusto päätti keskiviikkona vähentää lihan ja maidon tarjoamista, ja hanakimmat poliitikot puuhaavat jopa maidon tarjoilun lopettamista kokonaan.
Käytännössä päätös voisi vähentäisi maitotarjoilua esimerkiksi Helsingin kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa
Asiasta ilmeisesti väännetään vielä. Mutta ainakaan tuon artikkelin mukaan kukaan poliitikko ei ollut itkenyt luomumaidon perään?
-
Varmasti näin on (MMM:n blogi) ...
Luomun lisäämiseen ruokapalveluissa löytyy keinoja, kun on tahtoa (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/luomun-lisaamiseen-ruokapalveluissa-loytyy-keinoja-kun-on-tahtoa)
... mutta me olemme kysyneet, pitääkö tuollaista tahtoa ylipäänsä olla. Tässä tulee esille, että nykyinen hallitus ei ota aiempien hallitusten luomupäätöksiä sellaisenaan ohjenuorakseen:
Aikaisemman hallituksen luomuohjelman tavoitteena on ollut lisätä luomutuotteiden käyttöä 20 prosenttiin julkisista elintarvikehankinnoista. Luonnonvarakeskuksen kesällä julkaiseman maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksen mukaan luomuruuan myynti kasvaakin Suomessa tasaista vauhtia. Myös uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kasvattaa suomalaisen luomun osuutta ruuantuotannossa ja elintarvikejalostuksessa sekä kotimaan kulutuksessa, että elintarvikeviennissä. Odotus luomun osuuden lisäämisestä kohdistuu luonnollisesti myös julkisiin ruokapalvelutoimijoihin.
Mutta ilmeisesti siellä ei ollut selkeää kirjausta laitosruokailusta? On vain tuo "odotus"? Ynnä tämä kilpailu Ruotsin kanssa:
Naapurimaassamme Ruotsissa luomuun uskotaan vahvasti, julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankinnoissa tavoitellaan 60 prosentin luomuosuutta vuoteen 2030 mennessä. Jo tällä hetkellä luomun osuus on kunnissa keskimäärin 38 prosenttia. Tähän meillä on vielä matkaa, vaikka luomun käyttö vuosittain Suomessa lisääntyykin.
Jota ei ole koskaan kirjattu minkäänlaisiin ohjelmiin. Mutta jonka kilpailun kuitenkin katsotaan koko ajan olevan menossa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=446) ja ihan virallinenkin.
-
Eckerö Line sai nyt sitten palkintonsa, jota se oli tavoitellut (ks. edellä 09.12.18):
Eckerö Line palkittiin eniten luomun käyttöä lisänneenä yrityksenä Luomu SM -kilpailussa (https://www.eckeroline.fi/blog/eckero-line-palkittiin-eniten-luomun-kayttoa-lisanneena-yrityksena-luomu-sm-kilpailussa/)
Luultavasti se sai sen aika helpolla:
Eckeröm Line palkittiin Luomu SM -kilpailussa yksityisen sektorin luomun käytön nousijana. Laivayhtiö on kasvattanut luomun osuutta Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivän m/s Finlandian ruokatarjonnassa vuoden 2018 aikana 70 prosentilla kilomääräisessä tarkastelussa.
Kun ei lopulta ollut kertoa kuin tämä siitä luomun osuudesta:
M/s Finlandian ruokatarjonnassa luomu näkyy yhä vahvemmin. Laivalla tarjottu suodatinkahvi on luomua, aamiaisella keitetään luomupuuroa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468) ja tarjotaan luomuruisleipää. Suurin osa käytetystä lihasta ja lihajalosteista tulee vastuullisilta suomalaisilta toimittajilta. Eckerö Linellä halutaan katsoa hankinoissa kokonaisuutta ja panostaa laatuun sekä muihin yhtiölle tärkeisiin valintakriteereihin.
(lisätty linkki HJ)
Oliko tuo kilomäärä mahdollisesti laskettu valmiista kahvista? Näinhän jokainen litra painaa noin kilon. Ja yhdestä luomukahvipaketista saisi jo melkoisesti kiloja? Huomaa, että lihan sanottiin olevan "vastuuliista". Mutta ei sanottu sen olevan luomua.
***
Tällaisella sortimentilla tämäkin sarja voitettiin:
Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus (https://hel.fi/uutiset/fi/palvelukeskus/helsingin_paivakodeille_luomun_suomenmestaruus)
Säännöllisiä päiväkotilaisille tarjottavia luomutuotteita ovat muun muassa puurot ja vellit, rasvaton maito ja piimä, tofu, maustamaton jugurtti sekä osa jälkiruokana tarjottavista hedelmistä. Vuonna 2018 luomuelintarvikkeita kului helsinkiläispäiväkodeissa noin 685 000 kiloa.
– Valmistamme 320 päiväkodissa lähes 60 000 annosta joka päivä ja luomutuotteiden saatavuus näillä tuotantomäärillä ei ole aivan yksinkertaista.
Jos keskimääräisen annoksen paino olisi 100 grammaa ja päiviä 300, valmistettaisiin Helsingin päiväkodeissa vuosittain 1 600 000 kiloa ruokaa. Tuosta kokonaiskilomäärästä olisi varmasti saatavissa täsmällinen lukukin.
Radiosta tulee juuri juttua Helsingin kaupungin pyrkimyksestä vähentää maidon kulutusta (ks. edellä 30.09.19). Jos se menee läpi, ensi vuonna tuo luomuelintarvikkeiden kilomäärä tulee olemaan huomattavasti pienempi.
Tässä uutisessa kolmannesta voittajasta löytyy täsmällisempi tieto luomun osuudesta Helsingissäkin:
BarLaurea Luomu SM 2019 -voittajaksi (https://www.laurea.fi/ajankohtaista/uutiset/barlaurea-luomu-sm-2019--voittajaksi/)
Luomu SM -kilpailun eri sarjojen voittajat:
Suuri julkinen toimija: Helsingin Palvelukeskus, Helsinki, luomun osuus on 17,9 %.[...]
Siitä voi laskea, että päiväkotien ruoan kokonaispaino oli n. 3,8 miljoonaa kiloa.
***
Tästä palkitsemisuutisesta saamme tiedon...
Susiniemen leirikeskus ykköspaikalle Luomu SM-kilpailussa (https://www.radiomikkeli.fi/uutiset/paikallinen/susiniemen-leirikeskus-ykkospaikalle-luomu-sm-kilpailussa)
.. että tällainen suositus on yhä voimassa (lihav. HJ) :
Pro Luomu -organisaation järjestämässä kilpailussa voitto meni ensimmäistä kertaa seurakunnan leirikeskukselle.
— Etenkin kirkon ympäristödiplomi kannustaa luomun käytössä, ja meidän julkisten toimijoiden velvollisuus on näyttää esimerkkiä, kertoo Susiniemen emäntä Tarja Lappalainen tiedotteessa.
-
Jatkoanalyysi tästä:
Rasvaton luomumaito toi Helsingin päiväkodeille voiton luomukisassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/tilaajille-7.140698?aId=1.520184)
Makaronilaatikossa luomuun siirtyminen merkitsi valkoista tuontipastaa, joten luomupäätös pyörrettiin kotimaisen täysjyvän voitoksi.
Helsingin päiväkodit palkitaan tänään Luomu SM 2019 -kilpailussa suurena julkisena toimijana luomun käytön lisäämisestä. Voiton ratkaisi siirtyminen rasvattomaan luomumaitoon – sitä voitiin alkaa käyttää, kun luomumaitoa alkoi saada D-vitaminoituna.
Luomun käyttö lisääntyi edellisvuodesta noin kymmenen prosenttia ja on nyt 17,9 prosenttia päiväkotien elintarvikehankinnoista.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Maito onkin aika painavaa tavaraa.
Mutta noin siis pohdittiin terveyshyötyjäkin. Paitsi tässä luomumaidossa, jolla ei mitään lisähyötyjä saavutettu (tavallinen maito oli jo D-vitaminoitua). Ei varmaan varsinaisesti menetettykään, mutta lisäkustannukset siis otettiin mksettavaksi ei-mistään. Mutta tuo palkinto päästiin näin pokkaamaan. Tuolle "pokaalille" voidaan laskea hinta, jonka olemme siitä maksaneet.
Tuo ei ollut kovin uutta asiaa, myönnän, mutta saa kai tässä vähän jankuttaakin.
-
Tästä tiedotteesta saamme hiukan itse tulkiten tietoa siitä, millä nikseillä näissä kisoissa pärjätään:
UniCafesta viisinkertainen luomun Suomen mestari (https://ylva.fi/ylva/uutiset/luomusm2019/)
Panostaminen luomuun tarkoittaa käytännössä, että jokaisen UniCafen asiakkaan tarjottimella on päivittäin noin 90 grammaa luomua. Valikoima ulottuu leipomotuotteista maitoon, soijajuomaan sekä kahviin ja teehen, salaattipöydästä lounaan raaka-aineisiin, kuten Reilun kaupan luomutofuun.
[...]
Kilpailussa mitattiin luomun käyttöä vuoden 2018 aikana, UniCafen panostukset viime vuoden aikana näkyivät myös tuloksissa. UniCafen luomutuotteiden osuus nousi 6,3 prosentista 10,9 prosenttiin. Huima nousu selittyy pitkälti siirtymisellä suomalaiseen luomumaitoon vuoden 2018 alussa. Vuoden 2019 näkyvin lisäys luomutuotevalikoimaan on vaihto Löfbergsin Reilun kaupan luomukahveihin kaikissa UniCafen ravintoloissa ja kahviloissa.
(lihav. HJ)
Noilla nestemäisellä tuotteilla saadaan varmaankin aika suuri määrä vettä ja sen painoa laskettua luomuksi.
Maito ratkaisi Helsingin päiväkodeillekin sen voiton omassa sarjassaan (ks. juuri edellä).
-
Tuota äskeistä tukee myös tämä tieto keväällä ilmestyneestä artikkelista:
Ammattikeittiöiden luomukysyntä otettava todesta (http://www.luomuliitto.fi/ammattikeittioiden-luomukysynta-otettava-todesta/)
Esimerkiksi luomumaidon lisääntynyt käyttö tuplasi julkisen sektorin luomuosuuden kahdessa vuodessa: vuonna 2016 luomun osuus oli 6 prosenttia, ja nyt se on 12 prosenttia. Luomumaidon käytön lisääntymisen taustalla on maa- ja metsätalousministeriön päätös maksaa luomumaidolle korotettua koulujakelutukea syksystä 2017 lähtien.
Eli tuota nestemäisten tuotteiden vaikutusta luomun käyttöprosentteihin.
Sen sijaan se tukee huonosti itse tuon artikkelin teesiä, että olisi jotain voimakasta, valtiovallan toimenpiteistä riippumatonta tarvetta lisätä luomun käyttöä joukkoruokailussa. Eli aitoa kysyntää. Me emme ainakaan, näillä tiedoilla, pysty ottamaan sitä todesta.
Tietysti tuohon tulee vielä sekin, että nykyisin on syntynyt paine ja muoti luopua maidosta kokonaan. Vertaa edellä 30.09.19.
-
YLE kuitenkin kertoo, että tällaista tahtoa kovasti olisi:
Keskuskeittiöt haluaisivat lisää luomua, mutta sopiva tavara lähteekin ulkomaille – "Emme voi ottaa vastaan sadan gramman rahkapurkkeja" (https://yle.fi/uutiset/3-11022510)
Ja syyt siihen, miksei asia vauhdikkaammin edisty, olisivatkin muualla. Siitä, miten nopeasti se edistyy, tämä tuntuu hiukan oudolta tiedolta:
Suomalaisissa laitoskeittiöissä luomun käyttö on noussut kolmessa vuodessa kuudesta prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Luomua saadaan lisää, kunhan tuotanto kasvaa ja ammattikeittiöt saavat sopivia tuotteita.
Nimittäin siihen nähden, että Pro Luomun Luomun SM-kilpailussa, joka koski laitoruokailua, sarjansa voittivat suhteellisen vaatimattomilla tuloksilla Helsinki (17,9%) ja Unicafe (10,9%), jos tuo yli 10 prosenttia on nyt keskiarvo. Mutta uskotaan nyt noin olevan. Edellisessä puheenvuorossahan oli lainaus, jonka mukaan noin oli luomumaidon voimalla käynyt.
Mutta kuka sitä luomua oikein haluaa? Se ei tule ihan selväksi. Luomuhankkeeseen osallistuvan haastattelu ei vakuuta:
Koulutuskeskus Salpauksen keittiöissä valmistetaan yli 3 000 annosta joka päivä. Salpauksessa tavoitellaan valtakunnallisesti asetettua 20 prosentin luomuosuutta, tällä hetkellä siitä ollaan jäljessä enää viisi prosenttia.
Helposti saatavia luomutuotteita ovat maitotuotteet, hiutaleet, jauhot ja leipä, kertoo Luomussa vara parempi -hankkeesta vastaava Heli Jurkkola Salpauksesta.
Tämä kuntaesimerkki menee täysin ohi maalin:
Kantahämäläisessä Tammelan kunnassa tehtiin valtuustopäätös, jonka mukaan lähiruokaan voi käyttää 20 prosenttia elintarvikekustannuksista. Luomuun siirtymisessä Tammelaan on vielä matkaa, mutta lähiruoka on jo askel ympäristöystävällisempään suuntaan.
Luomu ja lähiruoka eivät kertakaikkiaan ole sama asia. Eivätkä edes liity toisiinsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg3198#msg3198).
Mutta ainahan meillä on Ruotsi, johon vedota, ja tämä varmaan vaientaa epäilijät (?):
Ruotsissa julkisten keittiöiden ruuasta jo 38 prosenttia on luomua. Ruotsissa on hiljalleen siirrytty isoista keskuskeittiöistä takaisin pienempiin. Niissä luomutuotteiden käyttöönotto on osin helpompaa, sanoo Kottila.
Ruotsin esimerkin orjallista seuraamista olemme kritisoineet esim. täällä:
Ruotsista tulee järjen ääni - mutta myös höperyys (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=356)
Sitten (YLE) kerrotaan/neuvotaan, että reilua kilpailua voi välttää:
Luomu- ja lähiruokaan voi ohjata hankintakilpailun yhteydessä. Heli Jurkkola kertoo, että tuottaja saa lisäpisteitä siitä, jos se pystyy tarjoamaan tuotteesta myös luomuvaihtoehdon. Lähituottamiseen voi ohjata esimerkiksi vaatimalla tuotteen käyttöön 24 tunnin aikana.
Näin kertoo luomua suosiva ruokapalvelujohtaja:
Satu Tienhaara on huomannut, että ruokailija arvostaa luomua enemmän.
– Jos tarjolla on luomua, niin yleensä siitä tulee ilmoille jokin positiivinen kommentti, hän kertoo.
Lukijamme! Jos laitosruokailette, ja teille tarjotaan luomua, antakaa negatiivisia, suorastaan halveksivia kommentteja. Ja niin usein, ettei sitä voi olla huomaamatta.
Aika lailla tulee tunne, ettei tuo YLE:n uutinen ole vain objektiivista raportointia.
-
Kaupallinen saitti. Sillekin maaotteluhenki on itsestäänselvyys:
Vastuulliset keittiötrendit Pohjoismaissa: Julkinen keittiö luomun veturina
(https://aromilehti.fi/artikkelit/vastuulliset-keittiotrendit-pohjoismaissa-julkinen-keittio-luomun-veturina/)Ruotsi paahtaa kaukana Suomen edellä, kun vertaillaan luomun käyttöä. Juuri siksi meillä onkin paljon opittavaa naapureiltamme.
[...]
Luomua totta kai!
Luomu on osa vastuullisuutta, ja siinä kehityksessä naapurukset kulkevat hyvin eri tahtia, Wendt huomauttaa. Ruotsissa on asetettu julkiselle keittiölle 60 prosentin luomutavoite, kun Suomessa tyydytään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
– Suomessa on vielä vuosi aikaa saavuttaa tuo tavoite – tällä hetkellä luomun osuus suomalaisissa keittiöissä on keskimäärin kymmenen prosenttia.
Jotain tilanteesta Suomessa kertoo sekin, että ”luomun Suomen mestaruuden” voittivat vastikään Helsingin kaupungin päiväkotien keittiöt saavuttamallaan noin 18 prosentin luomuosuudella. Mutta Suomessa on yhtä hyvät lähtökohdat kuin Ruotsissakin, Wendt muistuttaa:[...]
Sitten asiaan sotketaan kaikenlainen "vastuullisuus". Eikä tietysti yhtään epäillä, etteikö luomu olisi osa sitä.
Merkille voi panna myös sanan "Pohjoismaat" väärinkäytön. Aktiivisesti unohdetaan, että Norjakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=849.msg12806#msg12806) kuuluu niihin. (Islantikin kuuluu, mutta se on pieni eikä siitä saada lukuja.)
-
Tästä on Pro Luomu nyt iloinen ja jopa ylpeä:
Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui (https://proluomu.fi/luomumaidon-kaytto-kouluissa-ja-paivakodeissa-tuplaantui/)
Ja media näyttää nyt julkaisevan tuon tiedotteen sellaisenaan. Eikä tuo esille, miten silloin tätä päätöstä kritisoitiin:
Luomumaidon käyttö suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa alkoi lisääntyä syksyllä 2017, kun sille alettiin maksaa korotettua koulujakelutukea. Se on EU:n täysin rahoittamaa tukea.
Koska asiantuntijoiden mukaan tuolla päätöksellä ei saatu mitään niitä terveysetuja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9671#msg9671) koululaisille, jotka kuitenkin olivat EU-tuen perusteena.
Sinänsä tuo kaappaus ei näytä täysin onnisttuneen: vain 19,3 % koulumaidosta on luomua. Johtuen siitä, että se tuen jälkeenkin on kallista (ks. edellä). Ja siitä, että suuri osa kuntien päättäjistä osaa yhä kysyä: miksi, jos sillä ei mitään saavuteta?
-
Tätä jaksoa em. tiedotteessa täytyy vielä kummastella (lihav. HJ):
Oulussa luomumaitoon siirtymistä on mietitty myös ravitsemuksellisesta ja kasvatuksellisesta näkökulmasta.
– Lapset ja nuoret juovat koko ajan vähemmän maitoa, vaikka se olisi D-vitamiinin saannin kannalta tärkeää. Toivomme, että luomun tarjoaminen lisäisi nuorison maidonjuontia, sillä lähellä tuotetun luomumaidon houkuttelevuus on suurempi kuin tavanomaisen maidon, Pauliina Värttö arvioi.
Mitä perusteita on tuota lihavoitua väittää? Onko asiasta jotain tutkimuksia? Kokeiltiinko asiaa Oulun kouluissa niin, että oppilaat voivat valita eri maitolaatujen välillä? Minusta kovasti tuntuu, että niin ei tehty: valintamahdollisuus kun ei ole tässä asiassa ollut ennenkään se pääpolitiikka.
Jos sille ei mitään perusteluja löydy, eli väite on tuulesta temmattu, niin silloin yhtä tuulesta temmattuja ovat nuo ravitsemuksellliset (ja kasvatukselliset) perusteetkin. Viittaamme taas em. tutkijoiden käsitykseen, ettei luomumaito ole ravitsemuksellisesti tavanomaista parempaa, vuonna 2017.
-
Iltalehti toimi virkistävän poikkeavalla tavalla tämän luomumaitouutisen kanssa.
Tämä täysin Pro Luomun tiedotteen mukainen uutinen oli kyllä 7.1.2020 julkaistu netissä:
Luomumaidon käyttö tuplaantui kouluissa ja päiväkodeissa (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13bf40a7-b0b1-4356-a494-caae4a903425)
Ei ilmestynyt kuitenkaan paperilehdessä.
Mutta uutisesta oli tehty toinen versio. Ehkä vain puolikriittinen (olisimme sen tehneet vielä vähän toisin! ;D) mutta toimittaja oli kuitenkin käyttänyt myös muita lähteitä. Eli ollut aito toimittaja:
Näkökulma: Luomumaitoa tuputetaan parempana vaihtoehtona, vaikka se ei ole täysin totta (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/950c36a1-0b17-43dc-8a78-76ba485ad31b)
Tämä jälkimmäinen versio oli 8.1.2020 näkemässäni paperilehdessä. Lainataan ingressi:
Luomumaitoa on ajettu kouluruokailuun ja päiväkoteihin jo vuosia, mutta kaikille perusteluille ei ole tieteellistä selkänojaa, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Elli Harju.
-
Tässäkin yritetään luoda vaikutelmaa, että kyse olisi syöjien valinnoista:
Nurmeksen kaupunki lisää luomun käyttöä valmistuskeittiöissään – "luomu maistuu paremmalta" (https://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/2212-nurmeksen-kaupunki-lisaa-luomun-kayttoa-valmistuskeittioissaan-luomu-maistuu-paremmalta)
Hoffrénin mukaan luomuraaka-aineet tulevat ensiksi puuroihin. Jogurttien osalta luomuun on jo siirrytty.
– Helpoin esimerkki on puurohiutaleet, joissa mekin siirrytään nyt luomuhiutaleiden käyttöön heti, kun tavalliset ovat loppuneet varastosta ja päästään tilaamaan luomuhiutaleita, Hoffrén sanoo.
Ruokalista esimerkiksi palvelutaloissa päivittyy sitten luomuversioilla ruis- ja ohrapuuroista. Kaura ja neljänviljan puurot jäävät tavallisiksi versioiksi.
Hoffrénin mukaan hiutaleilla on selvä hintaero, mutta toisaalta luomu maistuu paremmalta. Ohrahiutaleen kilohinta luomuna on 1,68 euroa, kun tavallinen maksaa 0,95 euroa.
Mutta tuskinpa noita puuroja on koemaistateltu palvelutalon asukkailla. Tai kaupunginhallituksen lounaallakaan.
Lähetin Nurmeksen kaupungille (sen nettisivuston kautta) kysymyksen:
Jos Ylä-Karjala -lehdessä väitettiin, että luomupuuro on valittu Nurmeksen palvelutalojen puuroksi, koska "luomu maistuu paremmalta", niin haluaisin kysyä, järjestettiinkö todella palvelutalojen asukkaillle maistelutesti, jossa he tekivät tällaisen valinnan?
-
Myös tällainen lähti äsken:
***
Oulun kaupunki
kirjaamo@ouka.fi
Pro Luomun tiedotteessa oli tällainen virke, Oulua koskien:
"Toivomme, että luomun tarjoaminen lisäisi nuorison maidonjuontia, sillä lähellä tuotetun luomumaidon houkuttelevuus on suurempi kuin tavanomaisen maidon, Pauliina Värttö arvioi."
https://proluomu.fi/luomumaidon-kaytto-kouluissa-ja-paivakodeissa-tuplaantui/
Olisimme kunnioittavasti tiedustelleet, mistä tuo tiedetään. Onko asiassa tehty Oulussa vertaileva tutkimus tms.?
Heikki Jokipii
jokiheik@hotmail.com
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa — Turvattu Luonto ry
http://www.tuottavamaa.net/
-
Nurmeksesta tuli vastaus:
Emme ole järjestäneet puurojen maistelutestiä palvelutalojen asukkaille emmekä päiväkotienkaan asiakkaille, joille myös luomupuuroa tarjotaan aamupalalla.
Nurmeksen kaupunki lisää luomun käyttöä valmistuskeittiöissään – "luomu maistuu paremmalta” – on jutun kirjoittaneen toimittajan laatima otsikko. Joskin useimmat meistä puuronvalmistajista ovat myös tätä mieltä.
Luomuruoan lisääminen Nurmeksen ruokapalveluissa on asetettu yhdeksi vuoden 2020 toiminnallisista tavoitteista.
Tähän emme suinkaan ole lähteneet pelkästään sen vuoksi, että luomu maistuu paremmalta, vaan vastataksemme asiakkaidemme kasvavaan kysyntään luomu- ja lähiruokaa kohtaan.
Ystävällisin terveisin
Maarit Hoffrén
Sat sapienti.
-
Ihan järkeen käypiä neuvoja:
LUOMUKSI VAIHTAMINEN (http://www.ekoruokakone.fi/luomuksi_vaihtaminen)
Luomun osuuden vaiheittainen kasvattaminen ilman lisäkustannuksia on mahdollista ruokalistasuunnittelun avulla, kun[...]
Minulle kyllä tulee etsimättä mieleen, miten kaikki ehdotetut toimenpiteet voi tehdä siirtymättä luomuun. Ja kustannuksia säästyy vielä enemmän.
Tuossa ei ollut päivämäärää, mutta aavistelen, että Ekocentrialla on menossa tai alkamassa jonkinlainen tehostettu kampanja.
-
Näin yhä oletetaan olevan:
Ruokeva-hanke haluaa tuoda lisää lähi- ja luomuruokaa Pohjois-Pohjanmaan ammattikeittiöihin – suurkeittiöissä luomun osuuden pitäisi olla viidennes jo tänä vuonna (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ruokeva-hanke-haluaa-tuoda-lisaa-lahi-ja-luomuruokaa-pohjois-pohjanmaan-ammattikeittioihin-suurkeittioissa-luomun-osuuden-pitaisi-olla-viidennes-jo-tana-vuonna/833928/)
Myös asetetut tavoitteet ohjaavat pyrkimyksiä lähi- ja luomutuotteiden käytön lisäämiseksi. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 20 prosenttia tulisi olla luomua vuonna 2020.
Eikä yhtään kysytä, kuka tai mikä on tuollaisen tavoitteen asettanut. Puhumattakaan siitä, miten järkevä tuollainen tavoite on, millä perusteella noin pitäisi tehdä.
Oulun kaupunki ei muuten ole kysymykseemme 12.1.20 vastannut.
-
Tuo 20% tavoite kyllä on asetettu v. 2013. "Valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013 periaatepäätöksen Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020."
Mutta se asetettiin näin:
Parannetaan luomuruoan saatavuutta kaupan ja ammatti-
keittiöiden kautta. Valtion ja valtioneuvoston hankintayk-
siköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta
10 % on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen
2020 mennessä.
Se koski siis valtion toimintaa, eikä kuntien. Jollaista tuo em Ruokeva-hanke on.
Vaikka tuon lisäksi edelleen olennaisin kysymys on, miten järkevä tuollainen tavoite on, millä perusteella noin pitäisi tehdä. Myös valtiolle, edelleen. Tarvittaisiin uusi periaatepäätös, joka olisi aivan toisenlainen.
Jopa jo silläkin perusteella, ettei surkea luomutuotantomme riitä tuon tavoitteen toteuttamiseen! ;D
-
Valinnanmahdolisuudet kasvavat? Tuskinpa, oikeastaan ei lainkaan (lihav. HJ):
Lieksan kouluihin ja päiväkoteihin lisää luomua (https://yle.fi/uutiset/3-11181344)
Lieksalaisten lasten päivittäisten aterioiden luomuvaihtoehdot lisääntyvät.
Kaupungin päiväkotien ja koulujen rasvattomat maitotuotteet korvataan rasvattomilla luomutuotteilla helmikuun alusta lukien. Myös laktoositon maito korvataan luomuvaihtoehdolla.
Sillä kyllä tuo sitä tarkoittaa, että muut vaihtoehdot otetaan pois.
-
Näin Etelä-Savossa tehdään ratkaisuja ihmisten päiden yli:
100-prosenttisesti kotimaista ruokaa julkiskeittiöissä? Ehkä vuonna 2025 (https://yle.fi/uutiset/3-11192107)
Ohitetaan taas tuo kotimaisuus ja tämä kahden eri asian koplauskin, ja tarkastellaan vain luomutavoitetta.
Myös luomuruuan osuutta on maakunnassa tarkoitus nostaa reippaasti. Etelä-Savossa luomun osuus halutaan nostaa nykyisestä neljästä prosentista jopa 27 prosenttiin, mikä on valtakunnan kovin tavoite.
Entäpä silloin kun eteläsavolaiset hankkivat itse omilla rahoillaan ruokatarvikkeita omiin keittiöihinsä? Paras viimeinen arviomme luomun osuudesta silloin on noin puoli prosenttia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099).
Eipä silti, tuon yhteistavoitteen saavuttamisessa tulee olemaan vaikeuksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg14855#msg14855) tuotannollisestikin. Itseäni lainaten:
Luomukaalia tuotettiin n. 185 000 kiloa, luomusipulia n. 80 000 kiloa. Rypsiä ja rapsia luomuna n. 198 000 kiloa.
Millä luvuilla nuo nyt sitten jakaakin, eipä kuulosta paljolta. Etelä-Savon asukasmäärästä löysin tällaisen tiedon:
147 194 (2017). Eipä siis heillekään tuota luomulähiruokaa ole ylenmäärin tarjolla, tuossa luomumaakunnassa, tavalliselle keskimääräiselle eteläsavolaiselle.
-
Koosteiden rakenne on vuodesta 2012 pysynyt samanlaisena. Jokaisessa on ollut dia, jossa otsikko on "Luomu ruokapalveluissa". Siinä annetut tiedot ovat vaihdelleet. Tätä prosenttitietoa ei ole kerrottu 4 vuoteen:
Luomu Suomessa 2014:
Luomuakäytetään vielä melko vähän suomalaisissa ammattikeittiöissä. Käytetyimpiä luomutuotteita ovat hiutaleet, jauhot ja leipä. Luomunosuus Horeca-sektorintukkujen myynnin arvosta v. 2013 oli noin 0,6 %
Viimeksi annettiin tällainen tieto,
Luomu Suomessa 2018:
Luomua on noin 12 % julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista.
Mutta tuo jälkimmäinen tieto ei kerro mitään luomun osuudesta ruokapalveluissa (kyse voi olla esim. hyvin painavasta tavarasta. Perunat, juurekset? Maitokin painaa.) . Tähän tiedon puutteeseen kiinnitimme huomiota jo edellä 31.10.18. Siellä huomasimme myös, että HoReCa-arvoketjutyöryhmä on kadonnut netistä (tehtävä oli siirretty EkoCentrialle). Siellä olimme jostain löytäneet tiedon, että tuo 0,6% oli muuttunut lukuun n. 1%.
Mutta johtopäätös kuitenkin on, että siinä osassa joukkoruokailua, jossa maksetaan omilla rahoilla, luomun osuus on yhä hyvin vähäinen. Se taitaa edelleen koostua pääosin luomupuurosta (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468).
Näin rehvakkaasti hän:
Savon koulutuskuntayhtymä on edelläkävijä ympäristövastuullisuudessa (https://news.calcus.com/savon-koulutuskuntayhtyma-on-edellakavija-ymparistovastuullisuudessa)
Savon koulutuskuntayhtymän EkoCentria on panostanut pitkäjänteisesti luomu- ja lähiruoan tukemiseen. ”Vuonna 1998 aloittamamme hankkeet ovat nyt vakiintuneet palveluiksi”, kertoo hankepäällikkö Anu Arolaakso.
Portaat luomuun -ohjelma on ammattikeittiöiden työkalu, joka ohjaa luomun käytön lisäämisessä ja keittiön kestävän kehityksen toimintojen kehittämisessä ja esimerkiksi auttaa löytämään luomutuotteita tai yhteistyökumppaneita. Ohjelmaa on kehitetty yrittäjäkentän toiveiden mukaan.
Mutta kun tuohon Horeca-sektorin luomumyynnin yhteisarvoon ei ole vieläkään vuosien jälkeen tullut päivitystä, tarkoittanee se se sitä, että se on yhä noin tai alle 1% myynnistä.
Joten uskaltanemme tehdä johtopäätöksen, että missään muualla kuin julkisella sektorilla luomu ei menesty. Kokonaiskuvaa eivät jotkut esillä olleet huippukalliit ravintolat ole muuttaneet.
Joten kunnallisella/valtiollisella tasolla tehdyt poliittiset päätökset ovat tällä alueella yhä luomuväen ainoa toivo. Eli se pakkosyöttö.
-
Tällä Lonnan (https://www.tableonline.fi/ravintola/lonna) tavalla voi liittää asian laskuun, mutta ei tarvitse kuitenkaan kärsiä siihen liittyvistä hankaluuksista:
Lonnassa suositaan laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ja luomua.
(lihav. HJ)
Tähän edelleen usein käytettyyn ravintolan mainosfraasiin (http://www.ravintolakuori.fi/ruoka) ...
Menua vaihdetaan usein kasvisten sesongin mukaan ja käytämme luomua aina kun mahdollista.
... saa ehkä vähän järkeä, jos miettii, että todellakin voi käydä niin, että kotimaisen luomun käyttäminen ei ole mahdollista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16486#msg16486). Jos ravintolan jotain paljon käyttämää raaka-ainetta ei - sen vähäisten tuotantomäärien takia - ei kertakaikkiaan ole saatavisssa (tai on saatavissa hyvin vaikeasti) luomuna, niin tuossa ravintola antoi itselleen luvan tulkita asia niin, että sesonki on nyt sellainen.
Ja niinhän siinä tehdään:
Mutta kun tuohon Horeca-sektorin luomumyynnin yhteisarvoon ei ole vieläkään vuosien jälkeen tullut päivitystä, tarkoittanee se se sitä, että se on yhä noin tai alle 1% myynnistä.
Joten uskaltanemme tehdä johtopäätöksen, että missään muualla kuin julkisella sektorilla luomu ei menesty. Kokonaiskuvaa eivät jotkut esillä olleet huippukalliit ravintolat ole muuttaneet.
Kun nuo kalliitkin ravintolat käyttävät luomua vain kun se on mahdollista. Ja arvioivat tietysti nämä maahdollisuutensa ihan itse. Vaikkapa tämä !tuolla lainatussa ravintola-arvostelussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=979.msg16505#msg16505) kohteena oleva "klassikkoravintola":
[...] oli edelläkävijä, joka erottautui nostamalla keskiöön maakunnalliset keittiöt ja kotimaiset raaka-aineet. Tuolloin suomalaisuus, luomu ja lähiruoka olivat ravintolakonseptin kärkinä uutta ja osin outoakin. Nyt ne alkavat olla valtavirtaa.
Tietysti silläkin sesongin mukaan. Varsinkin juuri luomun osalta.
-
Kansalaisaloitteen kautta asia ei edennyt:
Puhdasta ja ravinteikasta laitosruokaa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vanhustenhoitoon sekä kotipalveluun (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4744)
Kotimaista alkuperää olevia tuotteita on käytettävä aina kuin mahdollista, sekä suosittava sesongin mukaisia tuotteita ja luomua, mikäli saatavilla.
(lihav. HJ)
Vain 5 494 kannatusilmoitusta. Mutta kun katsoi allekirjoittajia, tuossa eivät olleetkaan luomuammattilaiset asialla. Luomuammattilaiset tietävät, että tuo onnistuu parhaiten päättäjiä lobbaamalla. Suurelta yleisöltä tai käyttäjiltä ei kannata kysyä.
-
Tästä on Pro Luomu nyt iloinen ja jopa ylpeä:
Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui (https://proluomu.fi/luomumaidon-kaytto-kouluissa-ja-paivakodeissa-tuplaantui/)
Ja media näyttää nyt julkaisevan tuon tiedotteen sellaisenaan. [...]
Kirjoitettiin alkuvuodesta. Mutta miten käy nyt? Tuohonkin asiaan koronavirus vaikuttaa.
Sen vuoksi nimittäin, että nyt suuri osa oppilaista siirretään etäopiskeluun, koteihinsa. Ja myös kouluruoan jakelun ulkopuolelle.
Eikä heitä tai heidän perheitään voi velvoittaa hankkimaan kaupasta luomumaitoa.
-
Tosin sitten useat isot kunnat osittain vesittävät hallituksen suosituksen tässä asiassa:
Useat koulut avaavat ruokalansa myös etäopetuksessa oleville lapsille – hallitus kannustaa kuntia vahvaan harkintaan (https://yle.fi/uutiset/3-11263422)
Erilaisia keinoja kyllä harkitaan:
Espoossa kouluissa on annettu ruokaa myös etänä oleville koululaisille. Lisäksi siellä pohditaan myös muita ratkaisuja kouluruokailun järjestämiseksi kotona opiskeleville oppilaille.
– Haluamme tarjota kaikille koululaisille mahdollisuuden ruokailla päivisin vaarantamatta heidän terveyttään. Me emme voi kerätä heitä isoihin kokouksiin. Yksi vaihtoehto on jakaa ruokapusseja, jonka oppilas voi käydä hakemassa ja viedä heti kotiin, eikä jäädä seurustelemaan koululle, Espoon sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho sanoo.
Ei, en usko, että kukaan on nyt huolissaan luomumaidon kysynnän turvaamisesta. (Ja voihan siihen ruokapussiin tietysti sujauttaa mukaan pienen luomumaitotölkin tai -purkin.)
Virus on nyt muuttanut eräitä muitakin muuten hyvältä tuntuneita ideoita hyvin huonoiksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg9918#msg9918).
-
Tästä on Pro Luomu nyt iloinen ja jopa ylpeä:
Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui (https://proluomu.fi/luomumaidon-kaytto-kouluissa-ja-paivakodeissa-tuplaantui/)
Ja media näyttää nyt julkaisevan tuon tiedotteen sellaisenaan. [...]
Kirjoitettiin alkuvuodesta. Mutta miten käy nyt? Tuohonkin asiaan koronavirus vaikuttaa.
Sen vuoksi nimittäin, että nyt suuri osa oppilaista siirretään etäopiskeluun, koteihinsa. Ja myös kouluruoan jakelun ulkopuolelle.
Eikä heitä tai heidän perheitään voi velvoittaa hankkimaan kaupasta luomumaitoa.
Näin siinä näyttää todellakin käyneen:
Helsingin kouluissa ruokaillaan niukasti – näin korona laittoi oppilaat syömään kotonaan (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/850829-helsingin-kouluissa-ruokaillaan-niukasti-nain-korona-laittoi-oppilaat-syomaan)
Ja luulenpa, että harva, ehkä vain noin kymmenesosa, oppilaista on tällä viikolla nauttinut luomumaitoa. Tai luomuvihanneksiakaan.
-
Mikä onkaan tilanne nyt, niin tässä MT:n lukijakirjoituksessa pohjustetaan jo tulevaa:
Hankinnat edistämään luomua, ministeri Leppä! (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.1020730)
Tähän yksityiskohtaan olen minäkin kiinnittänyt huomiota:
Projekti EkoNu on viimeisimmän hankekautensa aikana tehnyt lukuisia aloitteita kunnallisten koulutussektorien ruokapalveluille luomutuotettujen raaka-aineiden käytön lisäämisestä. Tällöin olemme aina pystyneet vetoamaan hallituksen periaateohjelmaan, jossa on asetettu tavoite saada luomutuotettujen raaka-aineiden osuus julkisen sektorin ruuanvalmistuksesta 20 prosenttiin ennen vuotta 2020.
Nyt, vaikka hallitusohjelmasta on luettavissa myönteisyys luomua kohtaan, puuttuvat siitä yksiselitteisesti määritetyt tavoitteet.
Eli viralliset tavoitteet nyt oikeastaan puuttuvat. Vaikka yksi ja toinen kuntatason toimija toimii siten kuin ne olisivat voimassa. Ks. edellä passim. Usein viitataan v. 2013 päätökseen.
Olematta tietystikään samaa mieltä kirjoittajien tavoitteista ja varsinkaan niiden perusteluista, tähän kysymykseen ja toivomukseen voi yhtyä:
Edelliseen viitaten haluamme kysyä seuraavaa: Milloin Suomi saa uuden luomustrategian, jonka perusteella keskustelua julkisen sektorin ruokahankinnoista voidaan käydä?
Tuollainen keskustelu strategiasta pitäisi todellakin avoimesti eduskunnassa käydä. Sekin mahdollisuus säilyttäen, että päädytään aivan toisiin johtopäätöksiin kuin nuo kirjoittajat. Myös ja erityisesti laitosruokailussa.
***
Ja en malta: erityisesti nyt, kun kuntatalous joutuu koville (https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-vetoaa-hallitukseen-koronakriisi-aiheuttaa-miljardiluokan-kustannukset), kaikki turhat kulut on karsittava. Ja näillä näkymin pitkäksi aikaa.
PS. Keskustelu tuosta oli harmillisesti jo suljettu. Olisi tehnyt mieli sanoa tuo MT:n nettilukijoillekin.
-
Pro Luomu ry uudelleentwiittasi
Aura Lamminparras twiittasi 26. maalisk.
#Luomufoorumi päivä 2!
Tuoreen datan mukaan ammattikeittiöistä
23% käyttää luomua päivittäin
46% käyttää luomua viikottain
Mutta jotenkin tuo ei ole oikein yhteensopivaa tietoa tämän muualta saamamme tiedon ja käsityksen kanssa:
Mutta kun tuohon Horeca-sektorin luomumyynnin yhteisarvoon ei ole vieläkään vuosien jälkeen tullut päivitystä, tarkoittanee se se sitä, että se on yhä noin tai alle 1% myynnistä.
Joten uskaltanemme tehdä johtopäätöksen, että missään muualla kuin julkisella sektorilla luomu ei menesty. Kokonaiskuvaa eivät jotkut esillä olleet huippukalliit ravintolat ole muuttaneet.
Joten kunnallisella/valtiollisella tasolla tehdyt poliittiset päätökset ovat tällä alueella yhä luomuväen ainoa toivo. Eli se pakkosyöttö.
Tai sitten noin usein käytetyt määrät ovat hyvin, hyvin pieniä. Pelkkää luomua käyttäen tuo tarkoittaisi 23% + 46/7 eli n. 6,6%, yhteensä n. 30% osuutta. Jossa luvussa on iso ero n. 1 prosenttiin.
Sen nyt tässä vielä mainiten, että tuo tuore data on varmaan kuitenkin kerätty ennen koronakriisiä. Joka ei voi olla vaikuttamatta julkisyhteisöjenkään keittiöihin.
-
Kyllä se täällä vielä on mukana (MMM:n blogista, lihav. HJ):
Kohti kestävämpiä elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja (https://mmm.fi/c/blogs/find_entry?entryId=22066354)
Lisäksi lihan, kananmunien ja maidon osalta ohjataan kuntia suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa. Arvokkaita tavoitteita hankintojen vaikuttavuuden ja ekologisen kestävyyden lisäämiseksi.
Palataan asiaan, kun tuossa mainitun oppaan päivitys ilmestyy. Ei, jo sitä ennen: tuon mukaan sen sisältöön pystyy vaikuttamaan 10.5.20 asti. Tätä kautta:
https://www.motiva.fi/ajankohtaista/uutiset/uutiset_2020/elintarvikehankintojen_vastuullisuuskriteerit_paivitetaan.15021.news
Vaikka yhdellä vilkaisulla kysely näytti olevan suunnattu pääosin yrityksille.
-
Tällaisin argumentein asiaa sitten kylmän rauhallisesti myydään:
http://www.luomuravintola.fi/ajankohtaista
06.05.2020
Luomusta tulee maukkaampaa ruokaa!
Luomuraaka-aineista laitettu kouluruoka maistuu hyvältä, ja siksi Helsingin steinerkoulun oppilaat syövät sitä mielellään. Näin päättelee keittiömestari Tuija Ruuska, jonka yritys KK Kruska Oy on ruokkinut Helsingin Rudolf Steiner -koulun oppilaat vuodesta 2013 lähtien.
Kehuja on kerännyt esimerkiksi koulukeittiön perustuote kuten mehukas luomuporkkanaraaste, jonka makua koululaiset arvostavat niin paljon, että osaavat pyytää sitä ruokalistalle. Luomujuuresten makua kiitetään myös keitoissa ja kastikkeissa.
Vaikka meillä täällä tulee välittömästi mieleen, että oliko siinä vieressä varmasti tarjolla myös tavanomaista porkkanaraastetta. Josta ei olisi pidetty yhtä paljon? Ja sama keittojuuresten kanssa, oliko?
Liittäen tuohon vielä kiusoittelumme siitä, että oikeastaan Steiner-koulussa pitäisi olla tarjolla biodynaamista ruokaa. Luomu ei riitä... se on oikeastaan ihan revisionistista tai luopioruokaa, tuossa miljöössä!
-
Nämä linjaukset on saatu sen kummemmitta fanfaareitta uusittua:
EU:n hedelmätuki laajenee toisen asteen oppilaitoksiin (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-hedelmatuki-laajenee-toisen-asteen-oppilaitoksiin#e632ceac) (MMM)
Luonnonmukaisesti tuotetuilla tuotteilla säilyy korotettu tuki.
[...]
Maidon ja piimän tuki on 18 senttiä litralta. Jos tuote on luonnonmukaisesti tuotettu, on tuki kaksinkertainen.
[...]
Hedelmien ja vihannesten tuki on 65 prosenttia tuotteiden hankintahinnasta ja luonnonmukaisesti tuotetuilla tuotteilla 10 prosenttiyksikköä korkeampi.
Enää ei edes yritetä keksiä perusteluja sille, miten tuo tukee EU:n tuolle määrärahalle asettamia tavoitteita.
-
Tässä MMM:n tiedotteessa tulee enemmän esille kotimaisen suosiminen:
Ammattikeittiöt arvostavat kotimaisia raaka-aineita, luomu- ja lähiruokatuotteiden käyttö kasvaa (https://www.epressi.com/tiedotteet/hallitus-ja-valtio/ammattikeittiot-arvostavat-kotimaisia-raaka-aineita-luomu-ja-lahiruokatuotteiden-kaytto-kasvaa.html?customer=58)
Mutta tuleehan se luomukin mukana, niinkuin jo otsikkokin lupaa:
Luomutuotteet vahvasti ammattikeittiöiden raaka-aineena
Luomutuotteiden käyttö ammattikeittiöissä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien.
Tutkimuksen mukaan luomutuotteita käyttää viikoittain ammattikeittiöistä 46 prosenttia. Päivittäin luomutuotteita käytetään 23 prosentissa ammattikeittiöistä. Eniten luomua käytetään päiväkodeissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Suuralueista luomua käytetään eniten Uudellamaalla, jossa viikoittain luomua käyttää 64 prosenttia ammattikeittiöistä.
Suosituimmat luomutuotteet ovat: viljatuotteet, vihannekset, maito ja maitovalmisteet sekä juurekset. Kotimaisista luomutuotteista eniten käytetään maitoa, kananmunia ja perunaa. Tulevaisuudessa julkisella sektorilla todennäköisimmät luomuun vaihdettavat tuotteet ovat viljatuotteet ja maito, yksityisellä sektorilla taas juurekset, vihannekset, kananmunat/kananmunavalmisteet ja peruna. Tärkeimmät syyt luomun käytölle ovat ympäristöasioiden huomiointi, hyvä maku ja eettisyys.
Kehotus suosia sitäkin oli tavanomaiseen tapaan naamioitu kyselytutkimuksen tuloksiksi, tiedotteen sanomana: muut tekevät näin, tehkää tekin.
Tietty tarkoituksenmukaisuus on tuossa havaittavissa. On kysytty käytön useutta, mutta ei määrää (kiloina tai euroina). Kuten edellä olemme jo usein tuoneet esille, tuollaiseen useuteen pääsee helposti yhdellä tai harvalla tuotteella, vähäisillä määrillä. Tyypillinen esimerkki: luomupuuro. Kuitenkin Pro Luomun koosteissa viimeinen saatavissa oleva tieto on se, että luomun käyttö ammattikeittiöissä on vähäisempää kuin kotitalouksissa: osuus 1% kieppeillä. Jostain syystä sitä tietoa ei haluta enää päivittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg14990#msg14990). Jos käyttö on kasvanut vuodesta 2014, siitä ei haluta kertoa selvää lukua, kuinka paljon.
-
Sillä voi olla luomumaidon tuotannolle iso merkitys. Luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokouksesta 13.01.20:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/08/kokouspoytakirja-13.1.2020.pdf
Markkina- ja tuotantokatsaus
• Kaupan näkökulmasta luomumaidon kulutus pysynyt joko samana tai
hieman laskenut.
• Mahdollisesti kasvipohjaiset juomat osittain korvaavat luomumaidon
käyttöä.
• Muissa luomumaitotuotteissa, kuten juustoissa, rasvoissa ja
välipalatuotteissa positiivista kehitystä.
• Ammattikeittiöissä positiivista kehitystä, mm. koulujen luomumaidon
käytössä.
• Esimerkiksi Ruotsissa ammattikeittiöpuolen kasvu on heijastunut myös
kasvuksi kuluttajapuolella.
[...]
Markkinakatsaus/Luomumaidon käyttö
kouluissa ja päiväkodeissa kasvaa
• Luomumaitoa juotiin Suomen kouluissa ja päiväkodeissa 2,97
miljoonaa litraa lukuvuonna 2018–19.
• Se oli noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna.
• Päiväkodeissa ja kouluissa lukuvuonna 2018–19 tarjotusta
rasvattomasta maidosta 19,3 % oli luomua.
• Merkittävä kannustin on koulujakelutuki, joka on luomulle
korkeampi kuin tavanomaiselle maidolle
(lihav. HJ)
Vaikkei siitä sellaista kultakaivosta tullutkaan kuin varmaankin kuviteltiin. 19,3% on kuitenkin alle viidennes.
Pöytäkirjan yhden dian lehtileikkeissä on muuten mukana myös Iltalehden kriittinen artikkeli (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg16019;topicseen#msg16019).
***
Vaan olisiko sittenkään? Luomumaitoa tuotettiin v. 2019 yhteensä 74 miljoonaa litraa. Siinä tuo n. 3 miljoonaa litraa ei vaikuta suurelta määrältä. Noin 4 prosenttia, noin 3,2 prosentista (luomumaidon osuus kaikesta). No, on ja ei.
-
Tämä on realiteetti (MT):
Lahden tiukka kouluruokabudjetti sitoo keittiöiden kädet: "Näistä asioista ei ole keskusteltu riittävän korkealla tasolla" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1166673)
Hinta ratkaisee Lahden tarjoaman kouluruuan raaka-aineiden valinnan. Yksi ateria pitää valmistua alle euron kustannuksilla.
Mutta silti vaan tässäkin ...
Lahden kestävän energian ja ilmastonmuutoksen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2030 (https://www.lahti.fi/PalvelutSite/YmparistoSite/Documents/Lahden%20kest%C3%A4v%C3%A4n%20energian%20ilmastonmuutoksen%20toimenpidesuunnitelma%20KH%2003062019.pdf) (pdf)
... on toimenpide n:o 88:
Kasvispainotteinen julkinen ruoka ja luomuruoan käyttö
Luomuruoan edistäminen liittyy luomuviljelyn ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen
Päijät-Hämeen Ateriapalvelut; kaikki ruokahankintoja tekevät
Käynnissä H & S
[vaikuttavuus:] Vaikea arvioida
(lihav. HJ)
Meillä on oma käsityksemme siitä, edistääkö luomuruoan suosiminen mitään noista tavoitteista*). Mutta joka tapauksessa luomuraaka-aineet ovat (yleensä paljon) tavanomaisia kalliimpia, ja aika epätoivoinen tehtävä Lahden (tai muun kunnan) koulukeittiöille annetaan, jos muutoinkin äärimmäisen tiukan budjetin puitteissa vielä luomuakin pitäisi suosia.
____________
*) tietysti poislukien "luomuviljelyn ... tukemiseen", sitä tuolla epäilemättä hiukan edistetään. Mutta omissa keskusteluissaan (tavallisesti tieteellisiin lähteisiin tukeutuen) täällä on perusteltu, että ilmastomuutoksen vastustamiseen tai luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen luomu on erittäin kehno keino.
-
Tänne se taas lipsahti joukkoon (lihav. HJ) :
Periaatepäätös vastuullisista ruokahankinnoista hyväksytty (https://mmm.fi/-/periaatepaatos-vastuullisista-ruokahankinnoista-hyvaksytty)
Strategian tavoitteena on lisätä vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden ja palvelujen käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa. Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kotimaisten raaka-aineiden käyttöön ruokapalveluissa. Linjauksessa kannustetaan lisäämään lähi- ja luomuruuan sekä kalan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa.
-
Näin Helsingin kaupunki taas osallistui kilpailuun meidän veromarkoillamne:
Helsingin päiväkodit jälleen voitokkaita Luomu SM -kilpailussa – luomua nautittiin vuonna 2019 yli miljoona kiloa (https://www.hel.fi/uutiset/fi/palvelukeskus/helsingin_paivakodit_jalleen_voitokkaita_luomu_sm_kilpailussa)
Tämän verran tietoa tuli siitä, mihin kaikkeen tuhlattiin luomumaidon lisäksi:
Yhteensä luomua tarjottiin päiväkotien ruokapalveluissa viime vuoden aikana noin 1 066 800 kiloa, mikä on lähes noin 382 000 kiloa enemmän kuin vuonna 2018. Helsingin päiväkotien luomutarjontaan sisältyvät muun muassa luomuhiutaleet, luomuohrasuurimot, maustamaton luomujogurtti, luomupiimä, luomutofu ja kahdesti kuuden viikon ruokalistalla tarjottavat luomuhedelmät sekä viimeisimpänä valikoimaan tullut rasvaton luomumaito. Kuusiaskelmaisilla luomuportailla Palvelukeskus Helsinki on tasolla neljä.
Voimme kuitenkin huomata, että tälle tasolle jäätiin:
Palvelukeskus Helsinki vastaa ruokapalveluista noin 320 Helsingin päiväkodissa, joihin hankituista raaka-aineista luomun kilomääräinen osuus oli vuonna 2019 noin 25 %.
Tietystikään tuohon kaupungin tiedotteeseen ei sisälly mitään arviota siitä, mitä tuolla satsauksella katsottiin saavutetun lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Operaation hinta varmasti löytyy jostain vaikkei sitä tuossa ollutkaan.
Lasten mielen manipulointia ei yhtään hävetä:
Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luomun lippu on korkealla myös jatkossa.
– On tärkeää, että lapset saavat tutustua luonnon monimuotoisuuteen jo varhaislapsuudesta alkaen ja omaksua ympäristöystävällisiä arvoja luonnollisena osana arkipäivää, sillä heistä kasvaa tulevaisuutemme päättäjiä, Jalovaara ajattelee.
-
Kävinpä läpi aika lähellä kotiani sijaitsevan päiväkodin ensi viikon ruokalistaa luomuruoan tarjonnan näkökulmasta:
https://ruoka.palmia.fi/fi/ravintola/koulu/paivakoti-puotila-puotinkulma/
Ja kyllä se — paria poikkeusta lukuunottamatta — sitä luomupuuroa oli. Uutisemme retorisine kysymyksineen 2 vuoden takaa:
Mitä ihmeen merkitystä on luomupuurolla? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468)
-
Yrittävät tätä kautta (Aromi-lehti) ja näillä asioilla perustellen:
Luomun ympäristöhyödyistä lisäarvoa – ravintolat voivat olla kestävyysmuutoksen vetureina (https://aromilehti.fi/artikkelit/luomun-ymparistohyodyista-lisaarvoa-ravintolat-voivat-olla-kestavyysmuutoksen-vetureina/)
Ravintolat ja ammattikeittiöt voivat olla ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksen vetureina tarjoamalla luomuruokaa ja tuomalla esiin sen ympäristöhyötyjä.
Ja valehtelevat tottuneesti:
Tuotantopinta-alaa kohden laskettuna luomun ilmastovaikutukset ovat tyypillisesti pienemmät mutta satotasot jäävät keskimäärin 20 % alhaisemmiksi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Siksi satokiloa kohden lasketut ilmastovaikutukset ovat keskimäärin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Käytän rankkaa sanaa, mutta kirjoittajat eivät voi itse uskoa tuohon prosenttilukuun. He ovat akateemisia tutkijoita Luomuinstituutista, ja kyllä nämä tosiasiat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20964#msg20964) selviävät muualtakin kuin täältä (katso linkistä myös luomuvihannessatojen prosenttiosuudet tavanomaiseen verrattuna).
Sitäpaitsi satotasojen erot eivät oikeastaan edes tuohon jää. Jos Suomen luomupinta-alalla tuotetaan vain noin neljännes (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=376) siitä ruoasta mitä samalla tavanomaisella alalla, luomusadot ovat oikeasti n. 75% pienempiä. Se tosiasia laittaa uuteen valon kaikki muutkin tuossa artikkelissa esitetyt väitteet luomun ympäristöhyödyistä.
-
Leena Sepän uuden luomuohjelman esittelystä MMM:n webinaarissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg21298#msg21298):
Julkisten keittiöiden luomun käyttö 25 %:iin
Laskelmin osoitettu, ettei luomu välttämättä kalliimpaa.
Ammattikeittiöluomun saatavuus heikko lenkki.
Tämän rinnastuksen teimmekin jo kauan sitten:
Erästä ”Tuntemattoman” lausetta muokaten: yritäpä valittaa rahapulaasi, niin ne lyö eteesi sellaiset rätingit, että sulla kerta kaikkiaan on luomuun varaa!
Laskelmat, joilla on "osoitettu", että luomu ei ole "välttämättä" kalliimpaa, on nekin tehty jo kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg5246#msg5246).
Uutiseemme siitä (2011) kuinka luomuväki katsoi selättäneensä taloustieteen:
Kalliimpi onkin samanhintaista! (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195)
Mutta muutoin juuri tuossa tavoitteessa välinpitämättömyys kansalaisten ja kuluttajien omasta tahdosta ja valinnoista vielä korostuu.
-
Jotenkin rahan täytyy polttaa Helsingin kaupungin tileillä. Tästä jo vanhasta asiasta tuli radiosta pari päivää sitten juttua:
Kauramaidon kokeilu alkaa Helsingissä – tarjolle kolmeen kouluun ja kahteen päiväkotiin (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2816382)
Kohteet valittiin arpomalla ja ne ovat päiväkoti Inkivääri, Botby förskola, Botby grundskola, Pakilan yläaste ja Sibeliuslukio.
– Valituissa kohteissa tarjoillaan kotimaista kauramaitoa. Kaurajuomaa on tarjolla kohteissa niin kauan kuin rahoitusta riittää, arviolta vuoden ajan. Hankkeeseen on varattu yhteensä 100 000 euroa kaupungin erillisrahastosta, kaupungin ruokapalveluasiantuntijat kertovat.
Että se tuossa ajassa saadaan tuhlatuksi, on kyllä uskottavaa sen tiedon pohjalla, joka radiossa kerrottiin: kustannukset n. nelinkertaiset tavanomaiseen maitoon verrattuna.
Mutta hyvää ei tuollainen tiedä luomumaidolle, jonka jalkaa on saatu jo oven väliin.
Helsingissä huoltajalta ei tässä edellytetä mitään sitoutumista lisämaksuihin (kuten ei luomumaidossakaan):
Päiväkodissa huoltaja voi ilmoittaa lapsen ruokajuoman valinnasta kasvatushenkilökunnalle. Kouluissa ja oppilaitoksissa kaurajuomaa tarjotaan lounaalla. Päiväkodissa huoltaja voi ilmoittaa lapsen ruokajuoman valinnasta kasvatushenkilökunnalle. Kouluissa ja oppilaitoksissa kaurajuomaa tarjotaan lounaalla.
Siinä suhteessa Steiner-koulut erottuvat muuten tavallaan edukseen. Luomuruoan kustannuksista pyydetään vähän lisää.
-
Tässä raportissa tuli ilmi...
Raportti: Tulevaisuuden kouluruokailu - Vahvempaa yhteistyötä ja tasavertainen mahdollisuus välipaloihin
Maa- ja metsätalousministeriö Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 7.5.2021 9.02
Tiedote 292/2021 (https://mmm.fi/-/10616/raportti-tulevaisuuden-kouluruokailu-vahvempaa-yhteistyota-ja-tasavertainen-mahdollisuus-valipaloihin)
... ettei luomu kuitenkaan toivotulla tavalla kiinnosta. Pari lainausta sen tekstistä:
Kouluruokailussa käytettävien elintarvikkeiden kilpailutusten hankintakriteereistä tärkeimpinä pidettiin toimitusvarmuutta, ravitsemuslaatua, hintaa, alkuperätietoa ja kotimaisuutta (kuva 4.3). Sen sijaan lähiruuan ja erityisesti luomutuotteiden painoarvo koettiin selvästi vähäisempänä. (Jämsén & Huhtala 2021.)
(s. 47)
Ruokapalveluista vastaavista lähes kaikki ilmoittivat, että kouluhedelmätukituotteet hankitaan pääasiassa tavanomaisesti tuotettuina eikä luomuna (kuva 5.1). Syinä tähän ilmoitettiin tavanomaisesti tuotettujen tuotteiden edullisempi hinta sekä varmempi ja riittävä saatavuus. Yksittäisinä syinä tavanomaisesti tuotettujen tuotteiden ostamiseen nostettiin esille seuraavat tekijät: suomalaisia tavanomaisesti tuotettuja tuotteita pidetään puhtaina, luomua ei koeta erityisenä arvona, kunta ei ole tehnyt strategista päätöstä luomutuotteiden käytöstä ja hankittavat luomutuotteet eivät ole välttämättä lähiruokaa.
(s. 71)
Vaikka sitä on yritetty tukipolitiikalla suosia. Korkeamman tuen numerot myös raportissa esitetään.
-
Pakkosyöttöä jatketaan, MMM:n johdolla:
Julkiset ruokapalvelut -webinaari - kohti 25 prosentin luomutavoitetta (https://mmm.fi/tapahtumat/2021-06-15/julkiset-ruokapalvelut-webinaari-kohti-25-prosentin-luomutavoitetta)
Tiistai 15.6.2021 klo 13.00 – 16.00
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
Suomen kansallinen julkisten hankintojen strategian tavoitteena on nostaa luomun osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Miksi luomu ei näy julkisissa ruokapalveluissa? Mikä on strategisten päätösten merkitys luomun käytön lisäämisessä? Webinaarissa keskustelijoita useista eri näkökulmista.
Yks näkökulma sieltä kyllä tyystin puuttuu: miksi hitossa tuota yritetään?
-
Tämä on jo vähän vanha, mutta ansaitsee paikkansa tässä triidissä:
Samiedu tuo ruokapöytään enemmän luomua ja lähiruokaa – ruokahuoltopäällikkö: "Asiakkaat ovat hyvin valveutuneita" (https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat)
Luomun ja lähiruoan osuus tulee olemaan aluksi hyvin pientä, sillä budjetti ei salli kokonaan luomuun siirtymistä
[..]
Aluksi luomuna ja lähituotteina ostetaan esimerkiksi puurohiutaleet, leseet ja sämpyläjauhot, joiden ostomäärät ovat vuositasolla verrattain pienet.
Samidu on tuolla Savossa päin, mutta samoin se on täällä Helsingissäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg20920#msg20920). Täälläkin jotkut yrittävät olla niin, niin "valveutuneita". Sillä tavalla kuin heille se on opetettu.
***
Tänä vuonna tuosta viheliäisen iskulauseen toisesta puolesta ei näytä tulleen isoa kysymystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg21803#msg21803) esim. kuntavaaleissa. Tästä asiasta MT toki muistaa muistuttaa:
Lisää kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin, vaativat MTK ja ruokateollisuuden työntekijät – "Kuntapäättäjät eivät voi ohittaa äänestäjien selvää tahtoa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1431973)
Kotimaisella ruualla julkisissa keittiöissä on kuntalaisten vahva tuki.
-
Näin saatiin luomukysymys kuitenkin vähän mukaan kuntavaaleihin. YLE:
Entä sitten ilmasto? Ei saa syyllistää sanoo Saarikko, Halla-aho puhuu luomu- ja kasviruoan puolesta – Katso nyt suorana suuri vaalikeskustelu (https://yle.fi/uutiset/3-11925318)
Halla-ahon mukaan kuntien pitäisi painottaa lähellä tuotettuja palveluita ja tuotteita. Se on ilmastoteko.
– Luomu- ja kasviruokaa, Ohisalo heittää.
– Me emme lainkaan vastusta kasvis- ja luomuruokaa lähikunnista, Halla-aho sanoo.
Oikeastaan tuossa sananvaihdossa tulee hyvin esille poliitikkojen parissa noudatettu piilonormi: jos joku puhuu luomun puolesta, ei saa ainakaan vastustaa. Ja kaikkien puoluiden ohjelmissa ja linjauksissa se luomu sitten onkin. Vaikkeivät kaikki — tai ehkä jopa kukaan — sitä niin kauheasti tai erityisesti tavoittelekaan.
Käytännön vastustaminen (hillitseminen) jätetään sitten kunnissa alemman tason talousväelle. Vrt. vaikka juuri edellä.
-
Tiistai 15.6.2021 klo 13.00 – 16.00
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
Suomen kansallinen julkisten hankintojen strategian tavoitteena on nostaa luomun osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Miksi luomu ei näy julkisissa ruokapalveluissa? Mikä on strategisten päätösten merkitys luomun käytön lisäämisessä? Webinaarissa keskustelijoita useista eri näkökulmista.
Yks näkökulma sieltä kyllä tyystin puuttuu: miksi hitossa tuota yritetään?
Tuo webinaari on nyt pidetty ja aineisto löytyy täältä:
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/webinaari-miten-tuplata-luomu-julkisissa-ruokapalveluissa-
Hissukseen täällä kommentoitavaksi. Tämä osuus lienee täällä jo pitkälle komentoitu:
Projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä antoi webinaarin osallistujille esimerkkejä luomun käyttöhintalaskelmista ja Päivi Kurkela Lööki, Oulun Tuotantokeittiö Oy:stä esitelmöi, miten lähiluomua voi tuoda ruokalistalle ja reseptiikkaan.
Viitaten jo vanhaan 2011 uutiseemme:
Kalliimpi onkin samanhintaista!
Luomukotitaloustieteen "voitto" taloustieteestä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195)
Tuota reseptiikan muuttamisen ideaa on käsitelty — ja pilkattu — pitkin matkaa muutenkin tässä keskustelussa. Mutta tarkistetaan noistakin, ovatko he yhtään onnistuneet uusia perusteita asialle löytämään.
-
Arolaakson esityksessä ei ollut mitään uutta. Ja sen otsikko on harhaanjohtava: esityksessä myönnetään, että luomu on kallista. Mutta jotenkin onnistuisi suht. halvalla lisätä luomuisuutta, kun annoksiin taitavasti lisätään suhteellisesti halpoja luomuaineksia. Jotain korvatenkin. Eli vanhaa tuttua reseptiikan muutosta sekin.
Päivi Kurkelan esitys on sitä samaa jo heti otsikosta alkaen.
Tarkemmin katsoen annetaan ohjeet itsensä petkuttamiseen!
-
Mitä tämä (lihav. HJ) tällaiseen kurssiohjelmaan kuuluu:
https://www.turkuai.fi/sites/default/files/atoms/files/ikaantyneiden_erityisruokavaliot_2021s_0.pdf
Asiantuntijoiden johdolla perehdytään vuonna 2020 uudistuneeseen ikääntyneiden ruokasuositukseen Vireyttä seniorivuosiin ja syvennetään dieettikokin osaamista tämän kohderyhmän palveluissa. Koulutus soveltuu keittiöalan ammattilaisille, joilla on vahva työkokemus ja aiempia opintoja alalta.
[..]
Lähiopetusillat toteutetaan klo 16.00-19.45:
•17.8.Koulutuksen aloitus
•24.8.Diabetes
•31.8.Fodmap-ruokavalio
•7.9.Ruoansulatus ja aineenvaihdunta sekä luomu, itsenäisesti opiskellen
•21.9.Kustannuslaskenta
[..]
Vaan selvähän se. Ikääntyneet ovat lasten ohella ryhmä, jolle luomua voidaan aika lailla heiltä kysymättä syöttää.
-
PS. Kevyempi vaihtoehto tuohon olisi, että me - jos sen lopulta saamme aikaiseksi - tarjoaisimme (huom. tarjoaisimme, so. ilmaiseksi, jolloin emme "syyllisty" noiden tuotteiden myyntiin) itsellemme ja kutsutuille lehtimiehille GMO-aineksista tehdyn aterian juuri tuossa ravintolassa (jonka vuokrankin ja mahdollliset työpalkat itse maksaisimme, ettei siitä tule sanomista). Tai noiden ideoiden yhdistelmä: Heurekan kahvila Einsteinissa olisi vaikka kerran kuussa ilmainen "GMO-päivä" niille, jotka haluavat. Rahoitusta en ole miettinyt: tulkittaisiinko esim. vapaaehtoinen kolehti yhdistyksen toiminnan tukemiseksi sittenkin maksuksi itse ateriasta?
Täällä olikin jo tuo keritty toteuttaa:
What’s a GMO Dinner?
The Answer Just Might Surprise You (https://www.ucdavis.edu/blog/whats-gmo-dinner)
Kuvateksti:
Chef Roger Praplan of La Gare Restaurant in Santa Rosa stands behind a table displaying all of the GMO foods he is about to prepare for dinner. (Alison Van Eenennaam/UC Davis
Mutta se olikin USA:ssa. Vielä on meillä mahdollisuus olla Euroopassa edelläkävijöitä.
-
Annaleena Ylhäinen oli twiitannut 15. syyskuuta:
Japanissa myydään jo geenieditoinnilla jalostettua, tavanomaista terveellisempää tomaattia.
Launch of Genome Edited Tomato Fruit for Purchase (https://sanatech-seed.com/en/20210915-2/)
The “Sicilian Rouge High GABA” seedling gardening kits we provided in May 2021 have been very positively received by our home gardener consumer panel. Due to the overwhelming response and strong interest indicated by our monitors, we have decided to start selling the tomato fruit itself from September 15th, 2021. A puree product made of the same tomato will be available in the near future.
Tuotakaan ei saa EU:ssa ja Suomessa myydä. Mutta siinäkin olisi oiva lisuke lautaselle edellä mainitulla tavalla järjestettävällä Heurekan lounaalla. — Olisi aika yksinkertaista tänne tilatakin, tuossa on riittävät tiedot siihen.
-
Pro Luomu kertoo tuon puurotempauksensa onnistuneen "yli odotusten". En sanoisi. Yli 400 000 odotettiin osallistuvan, n. 390 000 osallistui. Ja niistäkin n. 300 000 oli koululaisia ja päiväkotilapsia, joiden ei voi odottaa kieltäytyvän, jos opettaja tai "täti" tuohon käskee tai ohjaa. Edellä mainittiin pari muutakin ryhmää, joiden protestointi oli aika epätodennäköistä. Eli oikeastaan vain alle 2% suomalaisista teki sen valinnan, että tuohon lähti mukaan.
Mutta yhä vielä he haluavat muistella tuota tempaustaan:
Pro Luomu 10 vuotta: Suomeen puuronsyönnin maailmanennätys (https://proluomu.fi/pro-luomu-kiritti-suomen-puuronsyonnin-maailmanennatykseen/)
Tuostakin selostuksesta tulle hyvin esille, että pakkosyötön keinoin tuo ennätys tehtiin. Ja (me 2018):
Mitä ihmeen merkitystä on luomupuurolla? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468)
-
Pro Luomu on edelleen — vältän tässä sanaa 'kiitettävän'! — aktiivinen tämän asian edistämisessä. Nyt näin:
Pro Luomu mukana Ateria-tapahtumassa (https://proluomu.fi/pro-luomu-mukana-ateria-tapahtumassa/)
Tapahtuma on julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun ammattilaispäivä, joka sisältää alaan liittyviä puheenvuoroja ja palveluntarjoajien jakamaa tietoa. Tapahtuma toimii samalla alan toimijoiden kontaktifoorumina. Ateria-tapahtumassa vierailevat mm. kunnan ruokapalvelujohtajat, ruokapalveluiden hankinnoista vastaavat päättäjät ja ravitsemusasiantuntijat.
Pro Luomu osallistuu tapahtuman ohjelman tuottamiseen Luomu osana vastuullisia ruokahankintoja -osiolla, joka on ohjelmassa klo 11–12. Tunnin aikana kuullaan kaksi erillistä puheenvuoroa aiheesta.
Tunnin ovat saaneet aikaa yrittää vakuuttaa asiasta (rahojen käytöstä) päättäjät. Ravitsemusasiantuntjoita he eivät pysty vakuuttamaan.
-
Keski-Uusimaa-lehti:
Suomen parasta luomua – "Suurella syrämmellä" johdettu pohjalaisravintola uusi voittonsa viidennen kerran (https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/4351647)
Kuvateksti:
Ravintolayrittäjä Juha Ollila kertoo, että pohjalaisilla on tapana tehdä kaikki viimeisen päälle, kun jotakin ruvetaan tekemään.
Heitä auttaa paljon, että uusmaalaiset sitten maksavat mielellään viimeisen päälle, kun ryhtyvät maksamaan. — Hieman anteeksipyydelllen esille täällä, koska on jo todettu, että Härmän Ratin toiminta ei ole pakkosyöttöä. Vaan sinänsä sellaista toimintaa, jollaista kaiken luomun tarjonnan pitäisi olla.
-
Kouvolassa noudatetaan orjallisesti ylempää tullutta pyhää sanaa:
Kouvolan kouluissa vaihdetaan rasvaton maito kalliimpaan – tavoitteena on keittiö, jossa neljäsosa raaka-aineista on luomua (https://yle.fi/uutiset/3-12173817)
Kansallinen luomuohjelma on antanut julkisille ammattikeittiöille tavoitteeksi saada luomun osuutta kasvatettua. Kouvolassa uusi luomulisäys on rasvaton maito.
Tuollaisessa asiassa ei ilmeisesti kunnallista itsehallintoa ole.
-
Nyt romutetaan... eikun:
Nyt luomutetaan ruokapalvelut! (https://proluomu.fi/nyt-luomutetaan-ruokapalvelut/)
Hankkeeseen on sitoutunut muun muassa useita luomua tuottavia yrityksiä sekä luomualan kehittäjiä. Lisäksi Luonnonvarakeskus tuottaa ruokapalveluiden käyttöön tietopaketteja, joiden avulla luomun positiivisista ympäristövaikutuksista voidaan viestiä niin päättäjille, henkilökunnalle kuin asiakkaillekin.
”Vihdoin on vahva tuntuma, että nyt on Suomessa koko arvoketjulla tahtotila saada ammattikeittiöiden luomun saatavuus kuntoon ja käyttö kasvuun. On todella hienoa, että saimme maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen ammattikeittiöiden konkreettiselle luomun käytön edistämiselle”, iloitsee projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä.
(lihav. HJ)
Meidän rahoillamme siis tuota harrastetaan.
Tämä taivaanrannan näky yhä heidän silmissään väikkyy (lihav. HJ):
Tavoitteena on tuottaa ruokapalveluille konkreettisia malleja luomun käytön lisäämiseksi ruokalistalle ilman hankintakustannusten nousua sekä lisätä vuoropuhelua ketjun toimijoiden välillä.
Mutta luultavasti/melko varmasti tälläkään kertaa ei keksitä muuta kuin tämä jo keksitty:
Kalliimpi onkin samanhintaista!
Luomukotitaloustieteen "voitto" taloustieteestä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195)
-
Huomaan, ettei luomuväkikään ole herännyt vaatimaan lisää luomua sote-vaalien yhteydessä.
Mutta asia on varmaankin mukana edellisen puheenvuoron hankkeessa?
PS. 4.1.22: Tällainen väite oli YLE:n vaalikoneessa:
Kaikissa alueen toimipisteissä, kuten sairaaloissa ja hoivakodeissa, tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa.
Mutta luomusta ei mitään.
-
Tämän tilanteen ei välttämättä ole pakko liittyä luomuun:
Helsingin kaupunki myy tappiollisen Palmian (https://yle.fi/uutiset/3-12285152)
Vaikka joku epäilys asiasta olisikin:
Näin sitä sitten tehdään, kun kerran näin on päätetty. YLEn uutisesta:
Eettinen ruoka on haluttua, mutta hinnat ja saatavuus estävät käyttöä (http://yle.fi/uutiset/eettinen_ruoka_on_haluttua_mutta_hinnat_ja_saatavuus_estavat_kayttoa/7768547)
Vuonna 2009 luomuostoja oli vain reilun kolmen tuhannen euron edestä. Vuonna 2014 Palmia osti luomua lähes miljoonalla eurolla.
Ja silti:
Viidenkymmenen prosentin luomutavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen ja paljon.
Tämä kaikki siitä huolimatta (tai sen takia), että on näin (joka varmasti tiedettiin etukäteen):
Palmiassa päiväkotien luomuhankinnat tulevat jopa 76 prosenttia kalliimmiksi kuin vastaavat tavalliset vaihtoehdot.
Palmia on tuon jälkeenkin usein ollut esillä ja sijoittunut kilpailuissa, joissa on kisattu luomun osuudessa ruokatarjonnassa.
Että asialla on vaikutusta kustannuksiin, sen myöntää kyllä luomuväkikin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg2271#msg2271). Palmian tapaisen yrityksen saattaa olla vaikea siirtää sitä hintoihin.
-
Täysin on unohdettu se, miten tätä järjestelyä aikanaan kritisoitiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9671#msg9671). Pro Luomu sen mielellään unohtaa:
Koulujakelutuki kannustaa luomun käyttöön – jo 22 % koulumaidosta luomua (https://proluomu.fi/koulujakelutuki-kannustaa-luomun-kayttoon-jo-22-koulumaidosta-luomua/)
Koska sillä ei mitään etuja saavuteta. Eikä tämä ollut silloin EU:n tarkoitus:
Monen kunnan päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan jo luomumaitoa, jonka käyttöä EU tukee korotetulla koulujakelutuella.
Vaan tarkoitus oli tukea koulululaisten terveellisempää ravitsemusta. Ainoastaan Suomessa rahat ohjattiin noin. Tuloksella +-0.
Mutta huomattava on myös, että tuo 22% on oikeastaan luomuväen kannalta huono tulos. Eri syistä asiasta ei olekaan tehty tuollaista päätöstä, valtaosassa kuntia. Yleensä on tietysti kyse rahasta, ja mitä sillä saa.
-
Otsikko vain saatavissa...
Ikaalisten kaupungin keittiöissä valmistettava liha on sataprosenttisesti kotimaista – luomun osuutta kasvatetaan määrätietoisesti (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-kaupungin-keittioissa-valmistettava-liha-on-sataprosenttisesti-kotimaista-luomun-osuutta-kasvatetaan-maarati/)
... mutta sitäkin jo sopii epäillä. Kalliin luomulihan osuutta ei voi kovin määrätietoisesti kasvattaa.
Näistä lisäkustannuksista ehkä selvitään (kuvatekstistä):
– Ikaalisten kaupungin keskuskeittiö tarjoilee paikallisen tuottajan luomutomaatteja ja -kurkkuja koulujen ja päiväkotien ruokailijoille, kertoo kokki Maritta Leppänen.
Mutta meidän hintavertailujemme perusteella siinäkin on jo tekemistä. Olisikohan tuo "paikallinen tuottaja" Ikaalisten Luomu Oy (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20048#msg20048)? Kyllä, niin noiden pakkauslaatikoiden kyljessä lukee. Sillä paikkakunnalla luomu voidaan "myydä" päättäjille lähiruokana. Kyseessähän on maan suurin luomukasvihuonevihannesten tuottaja, lähes monopoli (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg20661#msg20661), erityisesti jatkossa.
PS. 09.03.22: Jos tuo paikallinen tuottaja on Ikaalisten Luomu, sen täytynee antaa kaupungille melkoisia ailennuksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg25521#msg25521). Tai sitten asian täytyy antaa lisämäärärahaa.
-
Tällaisten päätösten äärellä ollaan:
Muuramessa lapsille tarjotaan koulussa ja päiväkodissa luomumaitoa – parhaillaan pohditaan luomumuniin siirtymistä (https://yle.fi/uutiset/3-12318365)
Tällä hetkellä Muuramessa pohditaan luomumuniin siirtymistä. Päätös on merkittävä, sillä esimerkiksi pinaattikeittopäivänä kouluissa ja päiväkodeissa syödään noin 1 600 kananmunaa.
Tukusta ostettuna luomumunien hinta on lähes kaksinkertainen vapaan kanan muniin verrattuna. Hinnan nousu on nipistettävä jostain muualta pois.
– Omia prosesseja on jatkuvasti hiottava, jotta ei synny valmistus- tai linjastohävikkiä. Lisäksi reseptejä on hinkattava. Voisiko esimerkiksi osan broilerista korvata härkäpavulla ilman että aterian ravintoarvot kärsivät, Saralahti kuvailee.
(lihav. HJ)
Tuon verran sentään funtsataan. Mutta mietitäänkö, mitä luomumunilla saavutetaan? Luultavasti ei, vaan ollaan hullaantuneita tästä "saavutuksesta"...
Muuramen ruokapalvelu voitti viime syksynä Luomu SM -kilpailussa (Muuramen kunta) suurten julkisten ruokapalvelujen perussarjan 20,5 prosentin käyttöasteella.
... ja tavoitellaan seuraavaa mitalisijaa. Eli jonkinlaista sulkaa hattuun Muuramen ruokapalveluista vastaaville.
-
Kun tuossa tämä ruoka myös mainitttiin...
https://apetit.fi/tuotteet/apetit-luomu-pinaattikeitto-400-g-1/
... niin katsotaanpa samantien Foodiesta sen hinta.
Apetit Luomu Pinaattikeitto Pakaste 400G
Hyllyväli 33
EAN: 6430104960704
2 65
0.40 kg
6.62€/kg
Apetit Kotimainen Pinaattikeitto Pakaste 400G
Hyllyväli 33
EAN: 6430104960780
1 59
0.40 kg
3.98€/kg
Niinpä Muuramen kunta ei selviä luomulinjalla yksin sillä, että maksaa kananmunista ylimääräistä. Vaan tuostakin tulee kuluja, vaikka tukusta saisikin halvemmalla. Tarvitaan lisää tätä:
– Omia prosesseja on jatkuvasti hiottava, jotta ei synny valmistus- tai linjastohävikkiä. Lisäksi reseptejä on hinkattava.
-
Eräs toinen tapa. Poikani ja miniäni tarvitsevat pienille kaksosilleen paljon tätä syötävää:
Rainbow-lastenruoat (https://www.foodie.fi/products/1241?tag_ids=6316)
Rainbow-tuotteet ovat kyllä halvimpia. Mutta kaikki luomua. Siinä tulee spekuloiduksi, olisivatko ne vielä halvempia, elleivät olisi luomua. Lapsiperheelle asialla voisi olla merkitystä.
Tuon kertoi eilen poikani, isältään ikäänkuin anteeksi pyydellen :D
-
Pro Luomu kertoo:
Yli puolet ruokapalveluista käyttää luomua päivittäin (https://proluomu.fi/yli-puolet-ruokapalveluista-kayttaa-luomua-paivittain/)
Luomua käyttää päivittäin jo 53 prosenttia julkisista keittiöistä, kertovat Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa tehdyn kyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi lähes sata julkisia ruokapalveluja tuottavaa toimijaa.
Viikoittain luomua käyttää 23 prosenttia ruokapalveluista, ja vain kaksi prosenttia sanoo, ettei käytä luomua ollenkaan. Kyselyyn vastanneissa ruokapalveluissa luomun osuus raaka-aineista vaihtelee nollasta 25 prosenttiin, ja oli keskimäärin noin kuusi prosenttia. Eniten luomua käytetään päiväkoti- ja kouluruokailuissa.
Mutta yhtä täytyy ihmetellä. Luomu Suomessa -koosteissa annettiiin luvut näin eksaktisti viimeisen kerran v. 2014:
Luomun osuus Horeca-sektorin
tukkujen myynnin arvosta v. 2013 oli noin 0,6 %.
• Julkisissa ruokapalveluissa luomun osuus on noin 5 %
(kiloina). Eniten luomua tarjoillaan päiväkodeissa (10 %).
Sen jälkeen niissäkin on tyydytty tuohon tapaan kertoa vain kyselyiden tuloksista. Mutta yhteensä tuosta uskallamme sanoa: luultavasti luomu joukkoruokailussa yleensä on pysynyt hyvin marginaalisella, ehkä noin 1% tasolla. Mutta poliittisesti säädellyllä julkisella sektorilla sen osuutta on n. 10 vuodessa saatu nostettua ehkä noin prosenttiyksiköllä. Sekin tietysti epävarmaa, jos vaihtelevasti kerrotaan kiloista ja euroista.
***
Tuokin esitelty tulos on saavutettu pääosin luomupuuron (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468) avulla:
Suosituimmat luomutuotteet julkisissa ruokapalveluissa ovat hiutaleet ja suurimot sekä maito. Luomumaitoa käyttää päivittäin jo 33 prosenttia ruokapalveluista. Luomuhiutaleita tai -suurimoita käyttää vähintään viikoittain yli 60 prosenttia ruokapalveluista.
Maidossa on auttanut EU-tukien väärinkäyttö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9677#msg9677)! Jota tutkijat silloin v. 2017 turhaan yrittivät kritisoida (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9685#msg9685).
-
Koko tuon em. uutisen/lehdistötiedotteen läpi lyö henki ja ajatus, että asiakas, valintojen tekijä ei ole koskaan yksityinen ihminen. Vaan valinnat tehdään ylempällä taholla. Tähän tapaan (lihav. HJ):
Suomen valtion asettaman virallisen tavoitteen mukaan julkisten keittiöiden raaka-aineista tulisi olla 25 prosenttia luomua vuoteen 2030 mennessä. Valtion tavoite tunnetaan julkisissa keittiöissä hyvin, ja vain noin 10 prosenttia vastaajista ei ollut tietoinen tavoitteesta.
Kansallista tavoitetta on kuitenkaan harvemmin viety kunnallisiin strategioihin mukaan. Vain 19 prosenttia vastaajista kertoi, että ruokapalvelun asiakas, esimerkiksi kunta, on tehnyt päätöksen luomutuotteiden käytön lisäämisestä ruokapalveluissa.
Valtio on päätöksen tehnyt. Kunta voi vielä valita, lähteekö mukaan. Mutta palvelua käyttävä kansalainen ei enää.
Tuolle linjalle uskollisena kerrotaan tämäkin:
Julkisista keittiöistä 43 prosenttia haluaisi edelleen lisätä luomutuotteiden käyttöä. Eniten ruokapalveluita kiinnostaa kasvisten ja marjojen, maidon, viljatuotteiden, kuten hiutaleiden ja suurimoiden sekä kananmunien ja lihan vaihtaminen luomuksi. Erityisesti kotimainen luomu kiinnostaa ruokapalveluita.
Kiinnostuneita ovat siis keittiöt. Entä ihmiset? Ne, jotka ateriat nauttivat? Minulla on muistikuva, että joskus tehtiin "gallup" siitä, kuinka tärkeää on lasten vanhemmille, että lasten ruoka olisi luomua. Tulos oli, ettei kovin tärkeää. Niinpä sellaista kyselyä ei ole toistettukaan. Turvallisempaa on kysyä ruokapalvelujen vetäjiltä.
Juu, olihan tuosta selvityksestä puhetta täälläkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9011#msg9011) (2016). Sieltä mieleemme, että luomulla oli 3% kannatus.
-
Täältä, tuohon tiedotteeseen linkatulta sivustolta...
https://www.luomuravintola.fi/ammattilaisille
... löytyy tällainen väite:
Luomun kysyntä kasvaa
Ravintoloiden asiakkaat haluavat yhä useammin vastuullisista raaka-aineista valmistettua ruokaa.
Noin 60% kuluttajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että luomua on tarjolla ravintoloissa ja joukkoruokailussa.
Siinä viitattiin lähteenä Luomun kuluttajajabarometriin 2021 (https://proluomu.fi/material/materiaalit/kuluttajabarometrit-2/).
Viitattiin varmaankin raportin sivuihin 58- eteenpäin, jotka on otsikoitu "Luomuvaihtoehdon tarjoaminen joukkoruokailussa".
Mutta toimitaanko noin? Ei oikeastaan. Silloin kun menestytään luomun osuuden kasvattamisessa, sitä ei tarjota vaihtoehtona.
Siilloin kun se tarjotaan vaihtoehtona (yksityispuoli), ei menestytä tavoitteessa. Luomun osuudesta koko HoReCa-myynnissä ei ole esittää suurempia prosenttia kuin em. alle 1%. Jos olisi, se olisi takuulla kerrottu Pro Luomun koosteissa.
On helppo kuvitella, miten kyselyyn vastaaja voi pitää tärkeänä vaihtoehdon olemassaoloa. Vaikkei ole aikomustakaan itse ostaa. Ainakaan sen jälkeen kun on nähnyt ruokalistan hintoineen. Niinpä: kuka kysyy, miten kysytään.
Joukkoruokaluissakin vastaamiseen tulee ihan erilaista luotettavuutta, jos se tapahtuu tilatessa ja/tai maksaessa. 8)
-
Vielä voi kritisoida tuota selvitystä siitä jo muissa yhteyksissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg15126#msg15126) esille tulleesta, että tuollaisen frekvenssin "päivittäin" tai "viikoittain" saa kyselyssä ulos helposti. Ilman, että se kertoisi reaalisesta, ostomäärästä yhtään mitään.
Ajatellaanpa tavanomaisten ainesten hankintaa. "Päivittäin" on ihan varmasti tosi. Mutta jonkinlaisen lluusion ylläpitämiseksi koosteet kerovat nykyisin tähän tapaan:
Vuonna 2019 ammattikeittiöistä 46 % kertoi
käyttävänsä luomutuotteita vähintään joka
viikko. Yleisimmin käytetään viljatuotteita,
maitoa ja maitovalmisteita sekä kananmunia.
Eikä enää kerrota, mikä on luomun osuus ravintoloiile kohdistuvan tukkumyynnin arvosta.
-
Ei mitään häikäilyä tai tavoitteen justeeraamista. Samalla linjalla jatketaan:
Luomumaito vie julkista sektoria kohti 25 % luomutavoitetta (https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/luomumaito-vie-julkista-sektoria-kohti-25-luomutavoitetta)
Edes tämä valtava ero tuohon tavoitteeseen nähden ei nosta heillä kulmakarvoja:
Entä mitä kuluttajat arvostavat omissa ostoksissaan? Luomun markkinaosuus kaupassa on 2,5 prosenttia.
Tässä teeskennellään, että oppilaiden mielipiteillä tai valinnoilla muka olisi jotain väliä:
Oppilaita puhuttelee luomuun liittyvä ympäristöarvojen, maaperän, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin kunnioittaminen.
-
Löydetty tällainen uusi peruste:
Lisää luomua kouluruokailuun ‒ innostaa koululaisia takaisin maidon juontiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/368766bc-3742-44fe-b84e-54fdf7b26530)
Joissakin kouluissa on huomattu, että maidosta luopuneet ovat luomumaidon avulla innostuneet maidon juonnista uudelleen.
Etsimällä etsitty, sanoisin.
Ja ollakseen totta, tuo edellyttäisi oikeastaan kahta maitojonoa. Joista luomumaitojono etenisi liukkaammin. Sellaista järjestelyä tuskin on tehty noissa "joissakin kouluissa".
-
Pro Luomun koosteen 2021 mukaan (lihav. HJ):
• Vuonna 2022 tehdyn kyselyn mukaan yli
puolet ruokapalveluista kertoo käyttävänsä
luomua päivittäin. Viikoittain luomua käyttää
23 % ruokapalveluista, ja vain n. 2 % sanoo,
että ei käytä luomua ollenkaan.
[..]
• Julkisista keittiöistä 43 % haluaisi lisätä
luomun käyttöä ainakin joissain
tuoteryhmissä.
• Tuoteryhmät, joissa eniten halutaan lisätä
luomun käyttöä ovat kasvikset ja marjat,
maito, hiutaleet ja suurimot sekä
kananmunat ja liha.
Kuinka suuren osuuden julkiset keittiöt suomalaisten ruokkimisesta hoitavat? Mutta luulisi, että julkisillakin keittiöille jonkinlaisen rajan aiheuttaisi se, ettei useita noita tuotteita tuoteta kylliksi luomuna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26894#msg26894)? Vaikkei asiakkailta tarvitsisikaan kysyä, haluavatko he.
'Päivittäin" on ihanan helppo vastaus antaa. Sen saa todeksi jo sillä, että tiskillä on tarjolla luomuteetä. Tai sillä luomupuurolla (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468).
-
Tästä voi seurata vaikeuksia suomalaiselle luomukoulumaito-ohjelmalle:
Oatly: Yli puolet suomalaisista haluaa kasvijuomat ja lehmänmaidon samalle viivalle kouluissa ‒ ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tukea eläinperäisiä ravitsemusnormeja” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/eb5ed117-9512-4405-be75-8b3662925a83)
EU on käynnistänyt julkisen kuulemisen, jossa harkitaan kasvipohjaisten juomien sisällyttämistä koulumaito-ohjelman tuen piiriin. Oatly kampanjoi vastausten saamiseksi.
Tai sitten ei:
https://www.oatly.com/fi-fi/stuff-we-make/kaurajuoma/kaurajuoma-luomu
Luomuväen täytyy vain erikseen keksiä, miksi myös tuollaisissa juomissa olisi erityisesti suosittava luomua.
-
Tottakai Luomuliitto löytää tällaisia:
Susann Rännäri uudelleentwiittasi
Luomuliitto
@Luomuliitto
·4. heinäk.
Zürichin kaupunki on päättänyt että 50 % raaka-aineista on oltava #luomu'a heidän julkisissa keittiöissä. Suomessa on tavoite 25 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatisi meidän kunnilta, kaupungeilta ja hyvinvointialueilta tämän tyyppisiä rohkeita päätöksiä!
Todellista rohkeutta vaatisi, että kunnan jne. keittiöissä asetettaisiin luomutavoite samalle tasolle kuin toteuma alueen kotikeittiöissäkin!
Sveitsissä luomun osuus on Suomea suurempi, hieman yli 10%. Mutta yhtä lailla sielläkin joku kaupunki katsoo oikeudekseen nostaa luomun osuutta moninkertaiseksi siitä, mitä sveitsiläiset kotonaan.
-
Tällaisia toimenpiteitä on suunniteltu jo yksin luomutavoitteiden toteuttamiseksi kouluissa:
Koululaisten ruokalistat joutumassa säästöpaineissa koville – "Yhtenä vaihtoehtona voisi olla lihan vähentäminen liharuoissa", sanoo ruokapalvelujohtaja (https://yle.fi/uutiset/3-12573487)
Tähän tapaan siinäkin ajateltiin (2011):
Kalliimpi onkin samanhintaista! (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195)
Nyt sitten joudutaan ehkä kamppailemaan siitä, miten luomun käyttö voidaan säilyttää nykyisellään. Joskus silloin asian edistäminen oli mm. pääkaupunkiseudulla aktiivisessa, "hyökkäävässä" vaiheessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg3799#msg3799).
-
Näin taas:
Helsingin päiväkodeissa nautittiin luomua kahden suomenmestaruuden verran (https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-paivakodeissa-nautittiin-luomua-kahden-suomenmestaruuden-verran?publisherId=57325129&releaseId=69953255)
Toisaalla putkahtaa sitten esiin tällainen uutinen:
Helsinki suunnittelee oman ruoantuotantonsa laajaa alasajoa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009105567.html)
SIKSI liikelaitoksessa on valmisteltu tilannetta keskuskeittiön jälkeen. Varsinkin nykyisen rajun inflaation aikana elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat yksi syy, joka saa kaupungin miettimään ruokapalveluidensa tehostamista.
Pormestari Juhana Vartiainen (kok) ajaa voimakkaasti kaupungin liikelaitosten toiminnan tehostamista ja sanoo ensi vuoden budjettineuvottelujen alla edellyttävänsä myös palvelukeskukselta suunnitelmia, miten sen tuottavuutta saadaan nostettua ja kustannuksia laskettua.
(lihav. HJ)
Tuo voitto luomukisassa mahtui YLE:n paikallisuutisiinkin. Ei kuitenkaan yhdessä tuon toisen uutisen kanssa.
Pakkosyötössä on siis taas jollain tavalla menestytty. Yhä odottelemme tietoa siitä, mitä ihmiset ovat omasta tahdostaan tehneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28679#msg28679).
Tämä ei ole pakkosyöttöä:
Zum Beispiel lisää luomua määrätietoisesti, voitti SM-kultaa ammattikeittiöiden kisassa – "Ilman hyviä raaka-aineita ja intohimoa ei tule hyvää ruokaa" (https://www.uusimaa.fi/paikalliset/5389393)
Ja mitäpä sitä annosten hinnoista tuollaisen urheiluvoiton yhteydessä turhaan mainitsemaan.
-
Hiukan ohi edellisestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg28736#msg28736), mutta tälle yleisökirjoittajalle riittää tämän kirosanan käyttö (lihav. HJ) asiansa perusteluksi:
Saavatko lapset ja vanhukset tyytyä eineksiin? (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009121176.html)
Haluammeko lapsille, nuorille ja ikäihmisille kilpailutuksien myötä einesruokia vai laadukasta ja ravintopitoista maittavaa kotiruokaa?
Saattaa siinä olla peitelty luomuruoan puolustuskin, kun muistamme tämän Pro Luomun meille kertoman (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28708#msg28708) tosiasian:
”Viime vuonna koko elintarvikkeiden myynnin kasvusta puolet tuli valmisruokien myynnin kasvusta. Luomutuotteita on valmisruokien kategoriassa hyvin marginaalisesti, joten luomu ei tästä kulutuksen muutoksesta raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin onnistunut hyötymään”, sanoo Aura Lamminparras.
Sen varmaan olette jo huomanneet, että luomuväki suostuu puhumaan luomuvalmisruoista. Mutta ei missään tapauksessa luomueineksistä.
-
No, ehkä tässä kisassa (http://www.luomuravintola.fi/luomu-sm-) sijoitus on sitten parempi:
Luomu SM on kaikille ammattikeittiöille tarkoitettu "kilpailu", jolla etsitään eniten luomua käyttävää ammattikeittiötä Suomesta.
Luomu SM 2018 on käynnistynyt.
Ilmoita vuoden 2017 luomun käyttötiedot pe 14.9.2018 mennessä.
Muttta joillekin pistesijoille pääsemisestä tuossa on noille Oulun lapsille vielä vähemmän konkreettista hyötyä kuin vaikka suomalaisten pistesijoista talviolympialaisissa.
Myös EU näyttää turvautuvan samanlaiseen ideaan eli kilpailuun:
EU:s bästa ekorestaurang finns på Gotland (https://www.ja.se/artikel/2231508/delad.html)
För första gången har EU Organic Awards delats ut. Sverige fanns med på prispallen genom Lilla Bjers som utsågs till bästa ekorestaurang.
Tästä eteenpäin on siis mahdollisuus edetä aina Euroopan mestaruuteen asti. Voitto kisassa taisi kyllä ratketa laadullisin kriteerein? Asiaan on yhdistetty elementtejä suomalaisesta Vuoden Luomutuote -kilpailusta?
-
Onko meillä tästä sanottavaa?
Luonnos Kouluruuan kehittämisohjelmasta lausunnoille (https://mmm.fi/-/luonnos-ensimmaisesta-kansallisesta-kouluruuan-kehittamisohjelmasta-lausunnoille)
Katsotaan muistio ja arvioidaan tarve. Tuossa tiedotteessa luomu ei tullut esille. Ellei se ollut kätkettynä "ekologisuuden" peitesanaan?
-
Kyllä muistiosta tällaisia tavoitteita löytyy (lihav. HJ):
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla32
472 ja siihen liittyvillä Pellolta pöytään -
strategialla33 ja Biodiversiteettistrategialla34
473 pyritään säilyttämään sekä luonnon
474 monimuotoisuutta että suuntaamaan Eurooppaa kohti ilmastoneutraalisuutta.
475 Tavoitteena on luoda terveyttä edistävä, reilu ja kestävä ruokajärjestelmä
476 alkutuotannosta ruokapöytään kestävillä ruoantuotantomenetelmillä ja
477 ruokahankinnoilla sekä puolittamalla ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
478 Kansalliset tavoitteet
Kansalliseen julkisten hankintojen strategiaan27,35 479 on kirjattu tavoitteet kestäville ja
480 vastuullisille ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoille. Kouluruokailun elintarvike- ja
481 ruokapalveluhankintoja voidaan kehittää strategisesti vastaamaan tavoitetta.
482 Keskeinen ajatus on, että ruokahankintojen kriteerit edistävät ympäristön kannalta
483 hyviä ruoantuotantomenetelmiä, elintarviketurvallisuutta, ravitsemusta sekä eläinten
484 hyvinvointia ja terveyttä ja edistävät siten kestävää ruokahuoltoa ja ekologista
485 kestävyyttä.
486 Valtakunnallisella tasolla on myös muita strategioita ja ohjelmia sekä suosituksia,
487 joissa on ruokaan ja ravitsemukseen sekä julkisiin ruokapalveluihin ja -hankintoihin
488 liittyviä tavoitteita. Näitä ovat mm., luomu- ja lähiruokaohjelmat, kiertotalousohjelma ja
489 biotalousstrategia sekä Kotimaisen kalan edistämisohjelma ja kansalliset ravitsemus-
490 ja ruokasuositukset.
491 Paikalliset tavoitteet
492 Kouluruokailun järjestämistä ohjaavat lisäksi kuntien strategiat ja linjaukset sekä muut
493 sitoumukset, joissa voidaan määritellä mm. tarkempia kouluruuan laadullisia ja
494 kestävyystavoitteita, esim. lähi- ja luomuruuan käyttöä tai aterioiden hiilijalanjäljen
495 pienentämistä.
Tuo lihavoitu ihan auki sanottuna. Yleisempiin ilmaisuihin on tietysti lisäksi käteketty luomutavoitteita.
Nalkuttamiseksi ehkä menee, mutta lausua voisi, että tuollaisia tavoitteita ei tarvita. Kouluruokailua on kehitettävä, ei luomutuotantoa EU:ssa. Eikä oikeastaan kunnan viljelijöiden pärjäämistämistäkään (so. lähiruoka).
-
Motivakin näyttää sotkeutuneen tällaiseen:
Luomu- ja lähiruoan käytön edistäminen DPS-hankintamenettelyllä ja infotilaisuus vertaisoppimisen hankkeesta (2023-2024) (https://www.hankintakeino.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/luomu-ja-lahiruoan-kayton-edistaminen-dps-hankintamenettelylla-ja)
Luomu-, lähi- ja pientuottajien ruoan käyttö julkisissa keittiöissä sakkaa usein siihen, että tarjontaa ei ole. Pienet toimittajat eivät osallistu erityisosaamista vaativiin julkisiin kilpailutuksiin tai tuotannon volyymi ei riitä isojen puitesopimusten vaatimuksiin.
Dynaaminen hankintamenettely (DPS) on uudehko hankintalain mukainen tapa tehdä hankintoja ja taklata samalla edellä kuvattuja haasteita.
Tuollaisenkin siis Motiva (https://www.motiva.fi/) katsoo kuuluvan itselleen, toimialaansa.
-
MTK lausunnossaan myy meille asiaa tässä perinteisessä paketissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg5760#msg5760) (lihav. HJ):
Lausunto luonnoksesta Kouluruuan kehittämisohjelma (https://www.mtk.fi/-/lausuntokouluruoka1122)
MTK ry näkee, että kuntia ja kaupunkeja tulee tukea ruokahankinnoissa ja hyvissä hankinnoissa, mahdollisimman halpa hinta ei voi olla hankinnan ainoa kriteeri. Luonnoksessa mainitaan kotimaisuusasteen nosto, sekä luomu- ja lähiruuan käyttöasteen nosto. Kotimainen, suurkeittiöihinkin sopiva luomu- ja lähiruokatarjonta laajenee hyvällä yhteistyöllä ja riittävällä budjetoinnilla. Kotimainen ruoka ja lähiruoka tulee nähdä myös vetovoimatekijänä, ja hyvästä ruuasta tai esimerkiksi lähiruokatuotteista kannattaa viestiä positiivisesti myös oppilaille ja perheille.
Tai asia on MTK:lle myyty siinä. Ja kaupaksi meni.
Onko MTK tuossa mukanahuijaaja vai huijauksen kohde? Luonnollisesti sen etujärjestönä tulee kannattaa kotimaisuusasteen nostoa. Ja mikseipä myös riittävää budjetointia. Kuten linkatussa triidissämme tuli monin tavoin esille, luomun edistäminen ei edistä kotimaisuutta. Yleisesti, mutta ei joukkoruokailussakaan. Ruotsissa Staffan Danielsson epäili käyneen aivan päinvastoin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg9857#msg9857). Tuo puheenvuoro ei ole häneltä ainoa, vaan useasti hän on kritisoinut Ruotsissakin ajettua kouluruokailun luomulinjaa siitä, että se syrjii ruotsalaista ruoantuotantoa.
-
Hiukan se oli luikerelllut mukaan tähänkin (lihav HJ):
Mikkelin julkiset ruokapalvelut sai MTK:n ruokapalkinnon – ”Ensin tuli hämmennys, sitten suunnaton ylpeys, että kiitos tulee teiltä tuottajilta” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/766c6d7a-520e-4bc4-812b-88f3a9062fa9)
Tuomariston mukaan Mikkeli on ollut jo kauan aktiivinen toimija ja edelläkävijä julkisissa ruokapalveluissa ja kehittänyt toimintaansa. Paikallisuus maistuu, koska kaupungin ruoka-ammattilaiset ottavat huomioon alueelliset erikoisuudet ja kotimaisen luomun ja tekevät yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa.
Etelä-Savossa luomutilojen osuus kaikista.tiloista on 12,6%. Vain hitusen suurempi kuin maassa keskimäärin. Se ei siten ole siellä mitenkään erityisesti "alueellinen erikoisuus". Eteläsavolaisista alueen maatalousyrittäjistä 87,4% viljelee tavanomaisesti!
Vrt. myös juuri edellä.
-
Nyt se on julkaistu:
Kouluruokaohjelma nostaa esille ajankohtaiset kehittämistarpeet (https://mmm.fi/-/kouluruokaohjelma-nostaa-esille-ajankohtaiset-kehittamistarpeet)
Kun siihen oli saatu mukaan myös luomutavoitteita (ks. edellä), voimme pelätä (tai olla varmoja), että "kentällä" oleva luomuväki lukee juuri niitä kohtia kuin jumalansanaa.
Tämä väki (MT) löytää tekstistä tietysti myös mielikohtansa, koskettavimmat "jakeensa" (lihav. HJ):
Kouluruokaohjelman tavoitteet julki: Kotimaisuusastetta halutaan parantaa
Kouluruokaohjelma nostaa esille tärkeät kehittämistarpeet. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/362f597a-9cf1-42f4-b3a9-9bb8550eb968)
Sitten konsensus kentällä on valmis, kun keksitään, että koululaisille pitää syöttää kotimaista luomuruokaa. Sen keksimiseen tuskin menee kauan.
-
Nyt valtion(yhtiön) kurssille oppimaan, miten valtion rahoja taitavasti tuhlataan:
Motivan uutiset 2022
24.11.2022 15.30
Ilmoittaudu mukaan vertaisoppimisen hankkeeseen 2023–2024! Lisää luomu- ja lähiruokaa elintarvikkeiden dynaamisella hankintamenettelyllä (https://www.motiva.fi/ajankohtaista/uutiset/uutiset_2022/ilmoittaudu_mukaan_vertaisoppimisen_hankkeeseen_2023-2024!_lisaa_luomu-_ja_lahiruokaa_elintarvikkeiden_dynaamisella_hankintamenettelylla.19579.news)
-
Tämä ravintola lupaa näin paljon:
https://www.lounastauko.fi/ravintola/kabulistan
Teemme kaikki ruokaamme alusta asti. Kaikki naudan- ja lampaanlihamme on luomu ja paikallista tuotantoa!
(lihav. HJ)
Siis sekä että ja aina. Ilman tätä tutuksi tullutta pehmennysfraasia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg16506#msg16506).
Ravintola on Pietarsaaressa.
-
Tämä on ollut ilmeisen helppo tie edetä:
Luomukahvi on osa julkisten ruokapalveluiden vastuullisuutta (https://proluomu.fi/luomukahvi-on-osa-julkisten-ruokapalveluiden-vastuullisuutta/)
Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen arvion mukaan tällä hetkellä ruokapalveluissa tarjotusta kahvista luomua on noin 5,5 %. Ruokapalveluille tehdyn kyselyn mukaan noin 8 % ruokapalveluista tarjoaa päivittäin ainakin osan kahvista luomuna.
Hyvin varhain tässä triidissä kiinnitettiin huomiota tähän ilmiöön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg2520#msg2520). Silloin kyllä luomuteehen. Mutta aktio näyttää onnistuneen kahvin kohdalla jopa paremmin.
Ja oletettavasti niin on vastakin:
Ruokapalvelulle luomukahvi on helppo keino lisätä luomun käyttöä: valikoimaa löytyy ja hintaero tavanomaiseen kahviin ei ole suuri.
[..]
Luomun kuluttajatutkimuksen mukaan noin 60 % suomalaisista pitää tärkeänä, että joukkoruokailussa tarjotaan luomua (Kantar TNS Agri 2021). Myös Suomen valtion asettaman virallisen tavoitteen mukaan luomun osuutta julkisten keittiöiden raaka-aineista tulisi lisätä ja luomua tulisi olla 25 % vuoteen 2030 mennessä.
Tuolla tavalla on siis helppo tiettyjä tunnuslukuja nostaa. Mutta ainakaan se oletettava valtion lisätavoite, että nautittaisiin kotimaista luomua, ei tuolla keinolla edisty.
Olisiko niin, että kahvi tässäkin on jonkinlainen "sisäänvetotuote". Sitä tarvitaan totuttamaan yleisöä luomuun? Myös myymään tiedotteen ajatusta, että luomukahvia juodessamme olisimme muka jotenkin hyviä ihmisiä, vastuullisia? Ja siitä eteenpäin kaikkiin luomutuotteisiin?
Käsittelimme jo tuota Pro Luomun kahvitiedotetta täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg30194#msg30194). Siitä puheenvuorosta täytynee vetää se takaisin, että hifistelijöille suunnattujen kahvien käsittämättömät hinnat tulisivat esille joukkoruokailussa.
-
Kuukauden päästä meille varmaankin tulee kommentoitavaa:
Tulosten julkistustilaisuus: Selvitys julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuudesta ja kotimaisuusasteesta (https://mmm.fi/tapahtumat/2023-01-24/tulosten-julkistustilaisuus-selvitys-julkisten-elintarvikehankintojen-vastuullisuudesta-ja-kotimaisuusasteesta)
Koska mukana tämäkin siellä on (lihav. HJ):
Aiheina muun muassa:
ravitsemussuositusten käyttö
mahdollisuudet hankkia luomu- ja lähiruokaa
vastuullisuusoppaiden tunnettuus
muutokset kasvisruoan tarjoamisessa
ruokahävikin vähentämisen keinoja julkisissa ruokapalveluissa
-
Tämä taloustieteellinen keskustelu ei kuulu aihepiiriimme:
”RAHAN SYNNYN SELITTÄJÄNÄ MARXIN TEORIA ON MIELESTÄNI SYVÄLLISEMPI KUIN MODERNI RAHATEORIA” – NÄIN PÄÄOMA TAIPUU 2020-LUVULLE (https://www.ku.fi/artikkeli/4814774-rahan-synnyn-selittajana-marxin-teoria-on-mielestani-syvallisempi-kuin-moderni-rahateoria-nain-paaoma-taipuu-2020-luvulle)
Mutta tästä hänen lauseestaan pidämme:
Jos nimimerkki kuuluu tähän Kujalan mainitsemaan yhteen prosenttiin, tai vaikka vain kuvittelisi koko jutun (sillä ei ole merkitystä, sanoihan jo Karl Marx: ""Tavara on [...] olio, joka ominaisuuksillaan tyydyttää jonkinlaisia ihmisen tarpeita. Asiaan ei vaikuta näiden tarpeiden luonne, esim. se, aiheuttaako ne vatsa vai mielikuvitus.") hän joka tapauksessa luomua ostaessaan tekee itse valinnan, omilla rahoillaan.
Marx sanoi sen muuten Pääoma-teoksensa ensimmäisellä sivulla. :D
Samasta puheenvuorosta tämä mielestäni onnistunut argumenttini vuodelta 2006:
Jos nyt vaikka (keskustelun vuoksi) uskoisi, että on olemassa tuo yksi prosentti, joka nauttii luomusta, loppua 99 prosenttia kohti luomun tarjoaminen laitoksessa on väärin, koska tämä enemmistö ei siitä nauti ja joutuu todennäköisesti tyytymään muutoin vähemmän maukkaisiin ruoka-aineisiin, koska luomu maksaa niin paljon.
(Heikki Jokipii 11.10.2006)
Tuon(kin) soisi tulevan niiden tietoon, jotka nyt päättävät em. ohjelmasta ja sen toimeenpanosta.
Koskee ehkä myös eduskunnan kuppilaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg3025#msg3025)?
-
Eräänlaista laitosruokailua se on IKEA:nkin ravintolatoiminta. Vrt. (jo kylläkin päättynyt) Korkeasaaren tapaus. Jokainen ostaa omilla rahoillaan kyllä, mutta valintaa tuossa ei ole. Tuon miljoonan lasillisen kasvu luomumyynnissä ei siis ole sen suosion kasvua.
Nyt rohkeutta, olkaa vaikeita asiakkaita: vaatikaa ehdottomasti tavanomaista maitoa! Asiakas on aina oikeassa! Ellette saa, ottakaa kassista oma tölkkinne esille!
Kertokaa, että teillä on ihan oma (perusteltu) käsityksenne kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Eikä siihen maailmankuvaan luomu millään mahdu. Vedotkaa näihin sivuihin!
Tämä ei pakkosyöttöä ole. Tässä tarjotaan tuotteita ostettavaksi:
https://www.ikea.com/fi/fi/cat/mausteet-levitteet-25216/
Mutta merkitään tiedoksi, että tämä ideologia siellä yhä jyllää:
Monet tuotteistamme on saatavilla myös luonnonmukaisina eli luomu-versioina, jolloin voit varmistua siitä, että tämä ruoka tekee hyvää niin sinulle kuin ympäristöllekin, jolloin voit keskittyä siihen olennaisimpaan eli nautiskeluun. Yksi hyvä esimerkki on SMAKRIK-luomurypsiöljy suoraan Ruotsista.
-
Joutsenmerkki on kytketty pahasti tähän pakkosyöttöpyrkimykseen mukaan:
Webinaari 2.2.2023: Mitä vastuullisuus maksaa? (https://joutsenmerkki.fi/webinaari-2-2-2023-mita-vastuullisuus-maksaa/)
Miltä kuulostaisi esimerkiksi Joutsenmerkitty koulu, jossa tarjoillaan runsaasti reilua luomuruokaa? Miten se onnistuu, mitä se maksaa ja miten lisäkustannuksia voi ehkäistä?
Niitä ei voi ehkäistä mitenkään*). Mutta mitä siitä, jos tuo tapahtuu kunnan rahoilla. Keskon vanhan 2006 kartan mukaan muuramelaisten lasten vanemmat käyttivät keskimäärin alle prosentin luomuruokaan, omissa ostoksissaan.
Kun nyt on vahvasti epäiltävissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30393#msg30393), että kaikkien lasten vanhemmat ostavat luomua yhä vähemmän, jotain on keksittävä ja yritettävä?
_____
*) paitsi tietysti tällä iankaikkisella niksillä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg16107#msg16107). Josta jo uutisemme vuodelta 2011:
Kalliimpi onkin samanhintaista!
Luomukotitaloustieteen "voitto" taloustieteestä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195)
-
Ei ihan keskeisenä, mutta mukana se on ollut, tämän selvityksen mukaan (lihav. HJ):
Selvitys: Julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste korkea - kasvisruuan tarjonta lisääntynyt (https://mmm.fi/-/selvitys-julkisten-elintarvikehankintojen-kotimaisuusaste-korkea-kasvisruuan-tarjonta-lisaantynyt)
Lähiruokatavoitteita oli asetettu aktiivisimmin Etelä- ja Pohjois-Savossa. Läheltä hankitaan leipää, perunaa ja juureksia. Luomuruuan lisäämisen tavoitteissa oli kasvua edelliseen kyselyyn verrattuna. 40 % vastaajista kertoi, että omassa organisaatiossa sille oli asetettu tavoitteita, kun vuonna 2018 näin oli tehty 25 % vastaajaorganisaatiossa. Aktiivisimmin luomutavoitteita oli asetettu Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Luomuna hankitaan tyypillisimmin maitotuotteita ja viljatuotteita, kuten leipiä, hiutaleita ja viljoja.
Tuo kyllä kätki sisäänsä sen, että 54% organisaatiosta ei ole asetettu tuollaisia tavoitteita (6% ei osaa sanoa, pdf-raportti, dia 7). Tuon lainauksen viimeinen lause ei mitenkään yllätä: se on edelleen se luomupuuro (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468). Ei sekään, että lihatuotteiden kohdalla luku oli 5% (dia 8 ).
-
Tämä on ollut ja on hieno juttu:
Kouluruoka täyttää 75 vuotta ‒ näin se on muuttunut vuosien saatossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/c366f6a6-4257-4da4-95bc-bd9e925f5f53)
Sitä ei pidä pilata luomutavoitteilla. Onneksi tuonkin jutun mukaan se tavoite on ruotsalaiseen tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg31057#msg31057) korvautunut tällä:
Kouluruuassa suositaan kotimaisia tuotteita, mutta parannettavaa olisi vielä. Ruokapalveluiden ruuan kotimaisuusaste on selvitysten perusteella 70–80 prosenttia.
-
Pro Luomu oli jo mainitussa tiedotteessaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31282#msg31282) löytänyt – tai etsimällä etsinyt – tällaisen perustelun:
”Tällaisten kuluttajakaupan heilahteluiden takia olisi tärkeää, että luomulla olisi vahva jalansija esimerkiksi ruokapalveluissa ja muissa ammattikeittiöissä. Näin alkutuotanto ja jalostava teollisuus uskaltaisivat panostaa luomuun, mikä heijastuisi todennäköisesti myös kuluttajapuolelle esimerkiksi monipuolisempana valikoimana”, pohtii Aura Lamminparras.
Vaan totta toinen puoli: luomubisnes tarvitsee tuollaista varmistettua kysyntää eräänlaiseksi selkärangakseen.
Lisänäkohtana tietysti se, että tuo on ainoa asia, johon politiikan kautta voidaan konkreettisesti vaikuttaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg31240#msg31240).
-
Tätä se sitten on täälläkin (lihav. HJ):
Kestävä kehitys (https://www.salpaus.fi/info/kestava-kehitys/)
Salpaus on aktiivinen ydintoimija Päijät-Hämeen kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Ydinosaamistamme on opiskelijoiden ja yritysten henkilöstön kouluttaminen ja vastuullisuusajattelun kehittäminen. Ympäristövastuullisuus näkyy myös kaikessa Salpauksen omassa toiminnassa, mm. luomu- ja lähiruuassa, kiinteistöohjelmassa sekä vastuullisissa hankinnoissa.
[..]
Kestävä kehitys näkyy Salpauksen toiminnassa eri osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti:
Ravintolapalvelut
Suositaan luomua ja lähiruokaa
Kasvisruokareseptiikan kehittäminen
Kotimaisen kasviproteiinin käyttäminen
Ruokahävikin pienentäminen
Vastuulliset hankinnat, kuten kotimainen järvikala tai ASC- tai MSC-sertifioitu kala
Kemikaalien ja vedenkulutuksen pienentäminen
Olisiko tuollaisen kirjauksen tekeminen jopa turhan helppoakin. Käytännössä voi olla hankalaakin löytää luomuisia kasvisruoka-aineksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31134#msg31134). Sitä sitten kompensoimaan lähiruoalla. Joka käsite kyllä taipuu kaikkeen.
-
Tässä nähdään tämän hyväksi koetun asian hankaluus (lihav. HJ):
Oppilasravintola Timjami edistää kouluruokailun vastuullisuutta (https://kestavakehitys.fi/-/1410837/oppilasravintola-timjami-edistaa-kouluruokailun-vastuullisuutta)
Tampereen steinerkoulussa luomuruoka on yksi keskeisin keino toteuttaa kouluruokailun ekologista vastuullisuutta. Timjamin valmistamien aterioiden raaka-aineista noin 80% on luomua. Oppilasravintolaa hoitaa osuuskunta Tampereen Timjami.
Tuore otos käytännöstä:
Timjamin ruokalista
Ruokalista 13.-17.3. (https://tampereensteinerkoulu.fi/ruokalista/)
Viikon arvioitu luomuprosentti, jos raaka-aineiden saanti normaali: 63 %
Puhumattakaan siitä tavallaan itsestään selvästä tavoitteesta, että Steiner-koulun ruoan pitäisi olla biodynaamista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg13480#msg13480)!
Periaatteessa siis vastustammme luomun pakkosyöttöä. Mutta kauniisti tulee tuossakin esiin, miten luomu lopulta tarvitsee tavanomaisen viljelyn olemassaoloa. Jos kehitellään "portaita luomuun", luotetaan siihen, että vähintään vieressä on vakaat tavanomaisen ruoan askelmat, hätäportaat!
-
Näin tämä etenee:
Turun kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa siirrytään luomumaitoon (https://www.turku.fi/uutinen/2023-03-27_turun-kaupungin-paivakodeissa-ja-kouluissa-siirrytaan-luomumaitoon)
Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden ruokapalvelut lähtee 27.3. mukaan Portaat luomuun -ohjelmaan. Kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa otetaan käyttöön rasvaton luomumaito ja luomuhiutaleet, joiden perusteella luomutuotteiden osuus tulee olemaan 12 % käytetyistä elintarvikkeiden kokonaismäärästä.
Mutta portaisiin jää siis 88 askelmaa. Ja mahdollisuus lähteä toiseen suuntaan!
Ruotsiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg31999#msg31999) verrattuna ei todellakaan paljon. Mutta siihen suuntaan nyt yritetään? Ja siinä on nyt luomumielisille poliitikoille ainoa keino. Kun lasten vanhemmat ovat (ainakin valtakunnallisesti ja, omissa ostoksissaan) yhä nihkeämpiä. K-ryhmän kartassa 2016 luomun osuus oli kyllä korkea. Mutta kuitenkin silloinkin alle 3%. Ja nyt luultavasti nyt korkeintaan yhtä suuri.
-
Tämä tavoite nyt ryöminyt etualalle? Ruotsin malliin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg31057#msg31057)?
Kotimaisen lihan suosio julkisessa ruokailussa on kasvanut — taustalla vaikuttavat kestävyyskriteerit, joita käyttöä halutaan nyt laajentaa entisestään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4ddba778-eac9-467d-b683-f45ad509dd32)
Työryhmän keskeinen tavoite on lisätä tietoisuutta kotimaisen lihantuotannon vastuullisuudesta sekä lisätä kotimaisen lihan arvostusta.
TILAAJALLE
-
Talläisia tavoitteita sille, mitä koululaiset päivällä syövät:
Lahden koululaiset syövät jo 20 000 kiloa luomua vuodessa, mutta tulevaisuuden tavoite on vielä suurempi (https://www.ess.fi/paikalliset/5971082)
Lahden kaupungin tavoitteena on saada kouluruosta 70 prosenttia luomuksi vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä luomun osuus on vain muutama prosentti.
Sille, mirä he koulusta tultua syövät, tai mitä heidän vanhempansa syövät, ei Lahden kaupunki voi mitään. Siellä, kodeissa osuus tulee olemaan paljon alhaisempi. Vuoden 2006 Keskon kartassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099) Lahdessa ja ympäristokunnissa luomun osuus kaupan ostoksista oli välillä 0,51%-1%. Luultavaa on, ettei se ole siitä juuri muuttunut. Eikä muutu. Mitää luomuboomia ei ole menossa, elintarvikekaupoissa.
Lahden kaupungista oli jo edellä puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg18316#msg18316).
Omista ruokarahoistaan päättäessään lahtelaiset eivät siis juurikaan keskimäärin käytä rahojaan luomuun. Jos asuisin Lahdessa, ettäisin kiusallisia tiukkoja kysymyksiä tuosta kouluruoasta päättäneille. Käyttävätkö he? Onko luomuruoan osuus ja siihen käytetty raha heidän henkilökohtaisessa ruokataloudessaan lähelläkään sitä, mitä he koululaisille suunnittelevat?
-
Hyvin ennustettavasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31706#msg31706) Pro Luomun uudessakin koosteessa s. 22:
Suomen valtion asettaman tavoitteen mukaan
julkisten keittiöiden raaka-aineista tulisi olla
25 % luomua vuoteen 2030 mennessä. Valtion
tavoite tunnetaan julkisissa ruokapalveluissa
hyvin.
Juuri edelliseen puheenvuoroon viitaten: eikö tavoitteen pitäisi olla sellainen, että julkisissa keittiöissä käytetään luomuraaka-aineita saman verran kuin kodeissakin? Tai vaikka jopa tuplasti sen verran: tavoitteena nyt siis 4,4%? Tai n. 2,5%?
-
Tuohon Lahden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg33218#msg33218) tapaukseen ja tavoitteeseen tässä on hyvä vertailukohta:
UniCafesta kahdeksankertainen Luomu SM -voittaja (https://unicafe.fi/ylva/uutiset/unicafesta-kahdeksankertainen-luomu-sm-voittaja/)
Yli 25 800 kilon edestä luomuhankintoja vuoden 2021 aikana tarkoitti noin 40 grammaa luomua jokaisen UniCafen asiakkaan tarjottimella. Luomutuotteet ovat oleellinen osa Ylvan operoimien UniCafe-ravintoloiden hankintojen vastuullisuutta.
[..]
UniCafe ylsi voittoon Suuri yksityinen toimija -sarjassa 5,3 prosentin luomuosuudella raaka-ainehankinnoissa.
(lihav. HJ)
Tuollaisissa luvuissa liiikutaan sitten, kun asia ei ole pelkän poliittisen mielivallan ja/tai toiveajattelun varassa.
Vaikkei ihan hyväksyttävää ole tuo UniCafenkaan "urheiluharrastus". Fanatismia ja yksisilmäisyyttä tuossakin lausunnossa näkyy.
-
Omista ruokarahoistaan päättäessään lahtelaiset eivät siis juurikaan keskimäärin käytä rahojaan luomuun. Jos asuisin Lahdessa, ettäisin kiusallisia tiukkoja kysymyksiä tuosta kouluruoasta päättäneille. Käyttävätkö he? Onko luomuruoan osuus ja siihen käytetty raha heidän henkilökohtaisessa ruokataloudessaan lähelläkään sitä, mitä he koululaisille suunnittelevat?
Tämän reaktion olikin asia siellä synnyttänyt:
Lukijalta | Lahden luovuttava luomuruokaa koskevasta tavoitteestaan (https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/6008380)
Suurimman haasteen tuo yksinkertaisesti se, että luomulähiruokatuotantoa ei ole tarpeeksi. Tällaisia raaka-ainemääriä ei kasvateta lähialueella, ja mieluummin syön ja tuen lähiruokatuottajia kuin luomutuottajia, jotka eivät välttämättä ole edes kotimaisia.
[..]
Tämän takia ehdotankin, että kaupunki luopuu tavoitteestaan. Kaupungille ateriapalveluita tarjoavat yritykset pitää laittaa keskustelemaan reseptiikasta lähituottajien kanssa aktiivisesti ja sitä kautta hyödyntämään ja lisäämään Päijät-Hämeen loistavien alkutuottajien tarjontaa aterioissa.
Ei ihan sitä, mitä minä olisin toivonut. Mutta hyvin linjassa ruotsalaisen asennemuutoksen kanssa.
PS. 20.06.23: Vielä terävämminkin olisi tuon raaka-ainekysymyksen voinut sanoa. Täällähän olemme monesta tavallisesta raaka-aineesta tai puolivalmisteesta osoittaneet, ettei sitä saa luomuna koko maasta. Päijät-Hämeestä puhumattakaan. Vaikkapa kala on luomulle kesto-ongelma (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg30188#msg30188).
-
"Tuuppaamista" oli saatu mukaan näihinkin ohjeisiin:
Uudistetut elintarvikkeiden hankintakriteerit tukevat luonnon monimuotoisuutta (https://www.motiva.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2023/uudistetut_elintarvikkeiden_hankintakriteerit_tukevat_luonnon_monimuotoisuutta.20342.news)
Luomutuotannossa tavoitteena on lisätä tuotantoa palvelevaa monimuotoisuutta maan kasvukunnon hoidon, pölytyksen ja kasvinsuojelun tukena. Useat tutkimuskatsaukset ovat tuoneet esille luomutuotannon positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia lauhkeilla viljelyalueilla.
Luomutuotteiden lisääminen niissä tuoteryhmissä, joissa saatavuus on hyvä ja hinta ei muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi, on Salmelan mukaan suositeltavaa.
Motiva. Vai oliko tuossa jo haistettavissa tietty uusi varovaisuus muuttuneessa tilanteessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1042.msg33504#msg33504)?
-
Esitellään ihan hienona ja ongelmattomana juttuna:
Luomu kuvastaa hyvin Tampere-talon arvoja (https://www.tampere-talo.fi/ajankohtainen/luomuravintola/)
Maailma on viime vuosina muuttunut paljon. Vastuullisuus on ollut osa Tampere-talon tekemisiä koko sen yli 30-vuotisen historian ajan, ja on nykyään talon kirkas kilpailuvaltti. Lautasella vastuullisuus maistuu puhtaana luomuna.
Tietysti siten, että luomu on osa jotain epämääräisempää vastuullisuutta.
Näin se siellä menee:
Luomun käytöstä kerrotaan Tampere-talon asiakkaille merkitsemällä luomuraaka-aineet ruokalistoille. Etenkin yritysasiakkaat kysyvät monesti jo tarjouspyynnöissään luomua, ja luomusta myös viestitään aina tarjouksissa. Hanna-Leena Laszka toteaa luomun kertovan asiakkaille talon arvoista ja valinnoista.
”Luomusertifiointi takaa luotettavuuden ja sen, että tuotteen alkuperä tiedetään. Se on meille merkityksellistä ja toivomme, että se on sitä myös asiakkaille”, hän sanoo.
Laszka kertoo, että viestintää luomun käytöstä ja Tampere-talon monista muista vastuullisuustoimista aiotaan lisätä myös kuluttajien suuntaan. Esimerkiksi talon aulatiloissa sijaitsevat mainosnäytöt tarjoavat tähän suoran kanavan.
”Luomulla on meidän tarjonnassa merkitystä niille kuluttajille, joille sillä on merkitystä myös ruokakaupassa”, hän arvioi.
Eli tilaisuuksia järjestävät tahot haluavat pröystäillä luomulla, ja heille suodaan se mahdollisuus.
Tampererelaisten ruokaostoksista kaupassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099) v. 2016 oli luomua noin 1,1-2,83%. Tänä päivänä oletettavasti vähemmän.
-
Näin vaikeaa on luomuihannetta käytännössä toteuttaa. Porin seudun Steiner-koulun ruokalista (https://www.porinsteinerkoulu.fi/muutoiminta/44762):
Viikko 34
21.8. maanantai
Liha-perunasoselaatikko (40 %)
Kasvissoselaatikko
Punajuuri
22.8. tiistai
Lihakeitto (luomua 40%)
Kasviskeitto
Leipä
23.8. keskiviikko
Lihapullapyttipannu (luomua 30 %)
Kasvispyttipannu
Porkkanaraaste
24.8. torstai
Broilerkastike (luomua 30 %)
Kasviskastike
Riisi
Vihersalaatti
25.8. perjantai
Kasvissosekeitto (luomua 80% )
Leipä
Juusto
Siitä nyt puhumattakaan, että oikeastaan tuon koulun ruoan pitäisi olla biodynaamista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg13480#msg13480). Kuten edellä helsinkiläisestäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg31987#msg31987) Steiner-koulusta todettiin.
-
MT kertoo:
Tänään vietetään koulumaitopäivää – poimi herkullinen välipalasmoothieresepti talteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/44e18219-5db2-4832-9e9a-c774c537c581)
Päivällä halutaan painottaa koulumaidon tärkeyttä lasten ravitsemuksessa.
YK:n koulumaitopäivää vietetään 27. syyskuuta. Koulumaito-ohjelmilla on keskeinen rooli lasten terveellisen ravitsemuksen edistämisessä, jota koulumaitopäivänä halutaan juhlistaa. Päivään osallistuu kouluja ympäri maailmaa.
Mutta yhä on näin:
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/elintarvikkeet/koulujakelutuet/
Koulumaitotuki
Koulumaitotuki on tarkoitettu päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille.
Lukuvuonna 2023–2024 voit hakea koulumaitotukea seuraavista tuotteista:
rasvaton maito ja piimä – tuki 0,16 euroa/litra
rasvaton luomumaito – tuki 0,32 euroa/litra
Maidon ja piimän tulee olla D-vitaminoitua ja ne voivat olla laktoosittomia. Tuotteita ei saa käyttää ruoanvalmistukseen.
Eli yhä vielä on voimassa tuo supisuomalainen ratkaisu, jossa tuplatuki suunnataan tuotteeseen, joka ei enää enempää paranna lasten ravitsemusta.
-
Näin iloitaan menestyksestä veronmaksajien rahojen tuhlailukilpailussa:
Ammattiliitto JHL onnittelee sydämellisesti Vuoden Luomu SM-voittajaa (https://www.jhl.fi/uutiset/ammattiliitto-jhl-onnittelee-sydamellisesti-vuoden-luomu-sm-voittajaa/)
Salon kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluille voitto Luomu SM 2023 -kilpailussa suurten toimijoiden sarjassa (https://tiedotteet.salo.fi/salon-kaupungin-ravitsemis-ja-puhtaanapitopalveluille-voitto-luomu-sm-2023-kilpailussa-suurten-toimijoiden-sarjassa/)
Vuoden 2016 K-ryhmän kartassa (https://www.kesko.fi/globalassets/04-media/uutiskuvat/arkisto/2016/10-12-loka-joulu/luomukartta2016_2.png) Salo oli aluetta, jossa myynnin osuus kaupassa oli välillä 0,51%-1%. Jotain sellaista salolaiset ostavat omilla rahoillaan. Siihen voi verrata näitä prosenttilukuja:
Salon seurakunta vei julkisten toimijoiden sarjassa voiton lisäämällä luomun osuuden nollasta 14 prosenttiin vuoden 2022 aikana. Yksityisten toimijoiden sarjassa Tampereen steinerkoulun oppilasravintolassa luomun kilomääräinen käyttö lisääntyi 75 prosentista 80 prosenttiin.
Salon kaupunki saavutti ensimmäisen sijan suurten toimijoiden sarjassa. Salon kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluissa luomun osuus kaikista tarjotuista elintarvikkeista oli 23 prosenttia vuonna 2022.
-
Paikallislehti on innostunut asiasta:
Jos olet joskus syönyt Susiniemessä, olet todennäköisesti syönyt jotain luomua – Emäntä Tarja Lappalaisen luotsaama suosittu leirikeskus palkittiin jo neljättä kertaa luomutyöstään (https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/6279058)
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan leirikeskus Susiniemi on palkittu jo neljättä kertaa Luomu SM-kilpailuissa. Luomun ja lähiruoan käytön lisääminen on ollut arvovalinta.
Luomu- ja lähituotteiden käyttö ei ole hankalaa eikä kallista, jos tahtoa on. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan leirikeskus Susiniemi on lisännyt luomutuotteiden käyttöä tasaisesti vuodesta 2010 alkaen.
Haluatko lukea koko jutun?
Tahtoa on tarvittu. Kyllä uskoakin. Anteeksi pieni pilkka. Mutta ilmsn voimakasta uskoa ei kyllä. pysty näkemään, että luomu ei maksa enempää.
Kuvateksti (tällaisella on paikallislehti viimeistään saatu mukaan):
Emäntä Tarja Lappalainen (vas.) ja Tuula Väänänen iloitsevat siitä, että monet luomutuotteet kuten porkkanat saadaan lähialueiden tuottajilta. Vesa Vuorela
Ja Etelä-Savo todella onkin aluetta, jossa luomuporkkanoita melko paljon tuotetaan, 14,4 hehtaarilla (Ruokavirasto 2022). ;D
***
Vaikka kaikki eivät ole kirkon jäseniä, seurakunnat lasketaan silti julkisyhteisöihin. Jotka jonkun verovaroin kustannnetaan.
-
Tämä katsotaan edelleen asialliseksi, tuen arvoiseksi toiminnaksi:
Lisää luomu- ja lähiruokaa kuntiin dynaamisella hankinnalla (https://kinno.fi/lisaa-luomu-ja-lahiruokaa-kuntiin-dynaamisella-hankinnalla/)
Yhä useamman kunnan tavoitteena on lisätä paikallista luomu- ja lähiruokatarjontaa. Haasteita on kuitenkin ollut siinä, miten saada pienyrittäjät innostumaan tarjoamaan tuotteitaan julkiselle sektorille ja toisaalta, miten saada tilaajat mahdollistamaan pienten yritysten tarjouskilpailuihin osallistuminen. Tätä ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan dynaamisella hankintamenettelyllä (DPS). Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa vertaisoppimishankkeessa Motiva auttaa tilaajaorganisaatioita dynaamisen hankinnan käyttöönotossa.
(lihav. HJ)
Kuten tavallista, asia saadaan houkuttelevaksi kunnille puhumalla paikallisesta tarjonnasta. Nurkkapatrionismi taitaa olla niissä täysin salonkikelpoinen aate. Siinä menee sen varjolla luomukin.
-
Kurkistus tämän minua aika lähellä sijaitsevan päiväkodin menuun tällä viikolla:
Koulut ja päiväkodit:
Kukkaniityn päiväkoti (https://ruoka.palmia.fi/fi/ravintola/koulu/kukkaniityn-paivakoti/)
Huomioita:
Aamupalalla on useimmiten luomupuuroa. Kerran luomuvelliä, kerran luomujugurttia.
Lounaalla onkin sitten luomua vähemmän. Vain kerran hernekeittoa luomuherneistä, ja sama kasvisvaihtoehtona, kasvishernekeittona, luomuherneistä. Jälkiruokana tuolloin luomupannukakku.
Mutta broilerpastavuokaa ei kerrottu tehdyn luomubroilerista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg36579#msg36579). Kun kerran on kalaa, se ei tietystikään ole luomua. Mutta ei ole chili con carne jauhelihalihastakaan sitä.
Välipalaan on sitten muutaman kerran lykätty luomuainesosia.
Voisiko sanoa, että siellä edetään kuitenkin "portaita luomuun" aika varovaisin askelin?
-
Otsikoitu näin:
Lähiruoka ei olekaan kielletty: kunta voi käyttää paikallisia raaka-aineita, jos haluaa (https://www.iisalmensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6493598)
Mutta vilahtaa se siellä kuitenkin (lihav HJ):
Tilaisuudessa puhunut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija totesi, että Pohjois-Savon maatalouden elintarviketuotannon vahvuuksia ovat muun muassa raaka-aineiden laatu, luomu ja monipuolinen elintarviketeollisuus.
Kiuruvesi kun oli mukana, vatmasti siitä puhuttiin enemmänkin. Jos tämä on mahdoliista...
Lähiruuan käyttäminen on Kiuruvedellä kirjattu kaupunkistrategiaan. Sen vuoksi Kiuruvesi ja Servica ovat tehneet keskenään sellaisen palvelusopimuksen, jossa Servica velvoitetaan käyttämään lähiruokaa. Tämä on myös toteutunut.
Lähiruuan käyttäminen omissa toimipisteissä on siis mahdollista, jos kunta niin haluaa. Se tulisi ottaa huomioon omassa palvelusopimuksessa, kuten Kiuruvesi on tehnyt – on turha vedota siihen, ettei asiaan voi vaikuttaa, koska ruokapalvelu toteutetaan ostopalveluna Servicalta.
... ja jos ja kun luomu on kirjattu Kiuruveden kaupunkistrategiaan, onko sen suhteen samoin?
-
Tällainen on paikallislehden mielestä täysin hyväksyttävää:
Kuka soppaasi hämmentää? (https://www.lauttakyla.fi/mielipide/paakirjoitus/fd06bff8-415f-423e-871b-6425c07a560c)
Heli Lehtelä
Tällä viikolla paikallislehdessä kurkistetaan keittiöihin ja erityisesti niihin liittyviin hankintoihin. Huittisten kaupunki on ottanut härkää sarvista ja selvittänyt, kuinka myös lähi-, luomu- ja pientuottajia on mahdollista ottaa huomioon julkisia hankintoja tehtäessä. Näin kaupungin strategiassa olevat kauniit sanat pyritään kääntämään käytännön teoiksi. Huittinen on edelläkävijä asiassa koko maakunnan mittakaavassa.
TILAAJALLE
Haluatko lukea kokonaan?
Lähi- jne. ritiramssulla saadaan nurkkapatrionismilla luomukin kuulostamaan hyväksyttävältä.
Huittisissakin K-kaupan 2016 kartan mukaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099) kunnan (no, kaupungin) asukkaat käyttivät luomuun omista rahoistaan keskimäärin alle 1 prosentin. Mutta verovaroja sopii siis Lauttakylän Sanomien mukaan siihen tuhlata.
-
Se tarina jatkuu tänään näin:
Vahelan luomutila oli ensimmäinen (https://www.lauttakyla.fi/uutiset/a6b7ead5-2f1b-4a86-9fcb-8f79d639a4f7)
Huittisten kaupunki on valmistellut lähi-, luomu-, pientuottajien dynaamisen hankintajärjestelmän käyttöönottoa. Dynaamisen hankintajärjestelmän käyttö on suunniteltu alkavaksi 22. helmikuuta. Tuottajat hakeutuvat itse mukaan toimittajarekisteriin. Perustamisvaiheessa kaupunki sai yhden osallistumishakemuksen Vahelan luomutilalta.
Tilaajalle
Haluatko lukea koko artikkelin?
Nyt on maltettava, ettei ryhdy muistelemaan vanhoja suomalaisia sananparsia. ;D
-
Pro Luomun uusimpaan tiedotteeseen ja raporttiin meidän täytyy osittain vain sellaisenaan uskoa:
Luomun käyttö kasvanut vauhdikkaasti julkisissa ruokapalveluissa – jo yli 60 % kertoo käyttävänsä luomua päivittäin (https://proluomu.fi/luomun-kaytto-kasvanut-vauhdikkaasti-julkisissa-ruokapalveluissa-jo-yli-60-kertoo-kayttavansa-luomua-paivittain/)
Julkisista ruokapalveluista 63 % kertoo käyttävänsä päivittäin ainakin jotain luomutuotetta. Määrä on kasvanut kahdessa vuodessa reilusti, sillä edellisessä kyselyssä näin vastasi hieman yli puolet ruokapalveluista.
Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen tammi-helmikuussa 2024 toteuttamaan kyselyyn vastasi 99 julkisia palveluita tuottavaa ruokapalvelua. Tulokset julkistettiin tänään Gastro Helsinki -tapahtumassa. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran alkuvuodesta 2022.
Koska meillä ei ole toista paikkaa, josta tiedot tarkistaisi. Taas voimme kyllä jupista, että kovasti tuokin selvitys nojaa haastatteluihin. Ja tietoihin toimijoiden aikomuksista. Ja tiettyyn epämääräisyyteen:
Suomen valtio on asettanut tavoitteeksi, että julkisten keittiöiden raaka-aineista 25 % tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä.
Lähes 30 % julkisista keittiöistä on asettanut selkeän tavoitteen luomun käytön lisäämiseksi. Tavoitteet vaihtelevat 2–85 prosentin välillä, mutta lähes puolet (46 %) tavoitteen asettaneista organisaatioista on päätynyt tavoittelemaan omassa organisaatiossaan samaa luomun osuutta kuin valtio eli 25 %.
Tämänhetkinen luomun osuus raaka-aineista vaihtelee ruokapalveluissa 0–25 % välillä, ja 6 % ruokapalveluista kertoo jo saavuttaneensa valtion tavoitteen.
Edelleen siis noin vain lähtökohtana, että valtio on asettanut tuollaisen tavoitteen. – Siis missä kohtaa mennään? Tuollaisista haarukkaprosenteista ei kyllä saa selvää.
Tästä varsinaisesta raporttitiedostosta s. 14 selviää asia sitten vähän paremmin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2024/03/selvitys-julkisten-ruokapalveluiden-luomun-kaytosta-2024-luomutetaan-ruokapalvelut-hanke.pdf
Kun siinä esitellään luomun käyttöä tuoteryhmittäin, selviää miten noin kaksi kolmasosaa keittiöistä käyttää hiutaleita tai suurimoita. Myös maidon osuus on korkea, noin 40%. Samoin kahvissa ja teessä on osuus korkeahko.
Mutta kun mennään näihin tuoteryhmiin, osuus jää päivittäin 4 prosenttiin tai sen alle:
yrtit
pavut ja linssit
pastatuotteet
marjat (myös pakaste)
leipomotuotteet
hedelmät
kasvikset/juurekset
viljatuotteet (esim. ateriajyvät)
kananmunat
liha
Erityisesti tuosta ryhmästä voi nostaa esiin lihan. Jota käytetään luomuna on viikoittain 4% keittiöistä. Kuinka paljon kiloina tai kilo-osuuksina luomuraaka-aineita käytetään, jää edelleen vähän hämärän peittoon. Tuota kaikkea olisi voinut täydentää tukkukaupan tilastoilla? *)
MT:n uutinen samasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c31a79ee-1da8-4694-b432-046b28d04f5f) nojaa tiedotteeseen, eikä vaadi täällä erillistä ruotimista.
***
Luomupuuron erityisasemaa on täällä läpikäyty ja ihmetelty useassa triidissä. Tässäkin, monessa puheenvuorossa edellä. Tämän kysymyksemme esitimme jo v. 2018:
Mitä ihmeen merkitystä on luomupuurolla? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468)
_______
*) ihan vastaavaan tapaan kuin olemme ehdottaneet tehtäväksi yksityisen ihmisen luomuostoksista vähittäiskaupassa
-
Pro Luomun tiedotteeseen vielä. Seuraava ihmetyttää.
Ruokapalveluista 30 % myös kertoo haluavansa lisätä luomun käyttöä ainakin jossain tuoteryhmässä. Luomuna haluttaisiin lisää erityisesti kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Lisäksi maito, viljatuotteet ja kananmunat kuuluvat monien ruokapalveluiden luomutoiveisiin.
”Usean vuoden ajan ruokapalveluiden luomutoivelistan kärjessä ovat olleet hedelmät ja vihannekset. Näissä tuoteryhmissä on haasteena saatavuus ammattikeittiöiden volyymissä, minkä vuoksi käyttö on tällä hetkellä vähäistä. Lisäksi haasteena erityisesti luomuvihannesten osalta on tuotteen saaminen ruokapalveluun sopivassa muodossa, esimerkiksi kuorittuna tai raastettuna. Toivottavasti pian saadaan näidenkin luomutuotteiden saatavuus kuntoon”, sanoo projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä.
(lihav. HJ)
Miten ihmeessä tieto ammattikeittiöiden halusta ostaa niitä suuria määriä ei ole mennyt eteenpäin, tukkuliikkeiille ja viljelijöille? Useankaan vuoden kuluessa?
Mutta todellakin. Nyt julkista keittiöistä käyttää ko. raportin s. 14 mukaan luomukasviksia ja -juureksia vain 3% päivittäin (7% viikoittain). Lisäksi 38% ei käytä niitä lainkaan. Luomukasvisten kautta ei ainakaan tämä tavoite etene (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37976#msg37976), kouluissa tai muissa julkisissa keittiöissä. Määristähän ei kerrota. Mutta tuskinpa ne ovat lähellekään toivottua puolta kiloa henkeä kohti päivässä.
Luomuhedelmien osalta tilanne ei ole sen parempi. 3% päivittäin, 9% viikoittain, 44% ei käytä. Luomumarjat: 2% päivittäin, 7% viikoittain, 38% ei käytä. – Luomuhelmissä ja -marjoissa tilannetta olisi varmaan helppo paikata tuontituotteilla. Mutta se ei ehkä taas olisi "lähiruoasta" innostuneiden kunnallisten päättäjien mieleen?
-
Nyt huomaan tulkinneeni ehkä hiukan harhaisesti.
Jos vastaus oli "kerran kuukaudessa", se oli minulle edellä, ettei käytä. Se on kieltämättä vähän liiottelua, sekin. Edelleen peräänkuuluttaen sitä, että tarvitsisimme tietoja kulutetuista määristä.
Yleisemminkin vielä edelliseen. Miksi raportoidaan, että keittiöt haluaisivat (konditionaalissa, tai vastaavasti ilmaistuna) lisätä luomua joisakin tuoteryhmissä? Mikseivät yksinkertaisesti tilaa sitä? Mutta se ei ehkä olekaan niin helppo juttu? Eräs luonteva suunta etsiä tuolle selitystä on raha. Luomuväki sai junailtua luomumaidolle EU-tuen. Mutta vaikkapa kananmunille ei tuollaista tukea ole. Ja luomumunat maksavat tavanomaisia enemmän. Luomumunia käytti päivittäin 4% ja viikottain 5% keittiöistä.
-
Mikä se "oikea" luomun osuus laitosruokailussa on, sitä olemme ihmetelleet ennenkin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg14990#msg14990). Vuonna 2018 näin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg12861#msg12861).
9 vuoden takaa on tämä meille kerrottu tieto:
Anu Arolaakson vastaus tuli myös nopeasti (kiitoksia, molemmille!). Vastauksessa oli tietoa trendeista ja pyrkimyksistäkin, mutta tämä oli olennaisesti vastaus siihen, mitä kysyimme:
Hei, joukkoruokailun osalta luomun osuus tukkujen myynnistä on n. 1 % luokkaa (mukana yksityinen ja julkinen). Osuus kasvaa mutta maltillisesti. Varsinkin julkisella sektorilla tuontiluomun käyttö ei ole yleistä ja Suomessa tuotetun luomun volyymit eivät riitä kysyjille ja sitä haluaville.
Jos täältä saatu tieto (http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/horeca-tukkukauppa/) on oikea perusluku ...
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten HoReCa-tukkukaupan kokonaismyynti (liikevaihto) vuonna 2014 oli yhteensä 1 913,4 miljoonaa euroa.
... niin siitä noin prosentti on noin 19 miljoonaa euroa.
Tuo sen osoittamiseksi, että tuollainen tieto on olemassa ja sen voi kertoa. Nyt tuossa uudessa raportissa ei kerrottu.
-
Tiedotteessaan parin vuoden takaa Helsingin kaupunki osittain täyttää toiveemme:
Helsingin kaupungin päiväkodit ja Palvelukeskus Helsinki ylsivät yhdessä Luomu SM 2022 -kilpailun tuplavoittoon (https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsingin-kaupungin-paivakodit-ja-palvelukeskus-helsinki-ylsivat-yhdessa-luomu-sm-2022)
Helsingin kaupungin päiväkodit ja Palvelukeskus Helsinki ylsivät yhdessä Luomu SM 2022 -kilpailun tuplavoittoon eniten luomua lisänneiden julkisten ruokapalvelun tuottajien sarjassa sekä suurten julkisten ruokapalvelun tuottajien perussarjassa. Vuonna 2021 Helsingin kaupungin päiväkotien ruokapalveluissa käytettiin lähes 900 000 kiloa luomutuotteita.
Palvelukeskus Helsingin päiväkodeille tuottamissa ruokapalveluissa luomun osuus raaka-ainehankinnoista kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna 6,7 prosenttia, ja yhteensä Helsingin päiväkodeissa syötiin 877 485 kiloa luomua.
Eli puhuu määristä. Mutta katsotaanpa. Ell lasketaanpa. Käytetään päiväkotien lukua.
Helsingissä vairhaiskavatuksessa on n. 27 000 lasta. (Peruskoululaisia on n. 45 000.)
877/(27)/52 = viikossa n. 620 g = päivässä n. 120 g. Lasta kohti. Eli noin desi luomumaitoa. Tai olisiko yksi luomupuuroannos?.
Ja Helsinki voitti tuon kisan!
Helsinki kaupungin tilastot voisivat sunänsä olla hyödyksi asian arvioimisessa .
-
Palataan vielä tähän kohtaan:
Luomutavoite on realistinen, jos saatavuus on kunnossa
Suomen valtio on asettanut tavoitteeksi, että julkisten keittiöiden raaka-aineista 25 % tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä.
Lähes 30 % julkisista keittiöistä on asettanut selkeän tavoitteen luomun käytön lisäämiseksi. Tavoitteet vaihtelevat 2–85 prosentin välillä, mutta lähes puolet (46 %) tavoitteen asettaneista organisaatioista on päätynyt tavoittelemaan omassa organisaatiossaan samaa luomun osuutta kuin valtio eli 25 %.
Tämänhetkinen luomun osuus raaka-aineista vaihtelee ruokapalveluissa 0–25 % välillä, ja 6 % ruokapalveluista kertoo jo saavuttaneensa valtion tavoitteen.
Realistinen? Sanasta kun tukee mieleen järkevyys. Mitä ihmeen järkeä tuollaisessa tavoitteessa olisi? Lapset söisivät luomuruokaa noin kymmenkertaisesti aikuisiin verrattuna? Ja silti eivät olisi kokonaan luomun varassa. 75% heidän syömästään ruoasta olisi kuitenkin tavanomaista. Ja tämä koulussa tai päiväkodissa. Kun he palaavat kotiin, ja jos siellä syödään aikuisten kanssa samaa ruokaa, käytännössä kaikki on tavanomaista. Paria prosenttia lukuunottamatta.
Muttaonko tavoitteessa realismia toisessakaan mielessä, jo osuus nyt vaihtelee noin rajusti? Luultavasti myös ennemmin tai myöhemmin tulee eteen se, että useimmissa kunnissa ei luomua suosimalla voikaan suosia paikallista tuotantoa, eli se peruste hiipuu. Vielä voi kysyä, pystykö koko Suomen luomutuotanto vastaamaan tuohon hasteeseen? Puurossa kyllä pystyy, mutta entäpä vaikka vihannekset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949)?
So. näillä näkymin saatavuus ei tule kuntoon.
-
Tiedotteeseen vielä:
Luomu suosituinta päiväkodeissa ja kouluissa
”Kun tutkii tarkemmin ruokapalveluiden ilmoittamia luomun käyttömääriä eri asiakkaiden keskuudessa, havaitaan, että lapsiin liittyvissä palveluissa luomuraaka-aineita käytetään enemmän. Luomun käyttöprosentit ovat isoimmat päiväkodeissa, ja sen jälkeen tulevat koulut. Hoivapalveluissa luomun käyttö on selkeästi pienempää”, kertoo Aura Lamminparras
"Suosituinta"? Päiväkotilapset ja koululaiset syövät suht. kiltisti sen luomuruoan, jota eteen annetaan? Mutta vanhukset uskaltavat jupista, ehkä erityisesti siitä, jos ja kun luomutavoite vaikuttaa "sortimenttiin"? Eikä sitten kehdata seniorikansalaisille tyrkyttää sitä, mikä on helposti luomuna saatavilla?
-
Jaaha, erikoistarjous. Liity sinäkin tähän klubiiin!
Liity nyt ja lisää luomun käyttöä! Katso Portaat luomuun -ohjelman liittymistarjous (https://www.luomuravintola.fi/ajankohtaista/liity-nyt-ja-lisaa-luomun-kayttoa-katso-portaat-luomuun--ohjelman-liittymistarjous)
Portaat luomuun -ohjelma auttaa erikokoisia julkisia ja yksityisiä ruokapalveluita ja ravintoloita luomun käytön lisäämisessä. Ohjelmassa on mukana lähes 2300 ammattikeittiötä eri puolilta Suomea: henkilöstöravintoloita, kouluja ja päiväkoteja, hoivakohteita, ravintoloita, kahviloita ja hotelleja.
Liittymistarjous:
Kun liityt Portaat luomuun -ohjelmaan maaliskuun 2024 aikana, säästät rekisteröitymismaksun 110€+alv.
Josta mieleen, että tämä tieto (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg38196#msg38196) kaipaisi päivitystä. Ja päivityksen julkistusta. Kummasti siinäkin asiassa Ruotsissa ollaan meitä avoimempia.
Yksityisillä ravintoloille ei voi olla kyse varsinaisesta pakkosyötöstä, mutta ylhäältä tämä tavoite on annettu:
Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu) (https://www.luomuravintola.fi/luru)
Julkisille ruokapalveluille on asetettu tavoite: 25 % luomua ruokapalveluissa vuoteen 2030 mennessä.
Luomutetaan ruokapalvelut -hanke auttaa ruokapalveluita saavuttamaan luomutavoitteen.
Hankeaika 1.1.2022-31.8.2024
Ja sen kai katsotaan koskevan yksityistäkin puolta.
-
Tamperelaisen koulun ruoasta 80 prosenttia on luomua – näin se onnistuu (https://www.avecmedia.fi/keittio/tamperelaisen-koulun-ruoasta-80-prosenttia-on-luomua-nain-se-onnistuu/)
Oppilasravintola Timjamin keittiössä valtaosa tuotteista on luomua. Toimitusjohtaja Merja Jokiniemi ja esikoulun opettaja Elina Mäenpää kertovat, miten se on mahdollista.
Hiukan vinkkejä tuossakin, miten se on onnistunut:
Oppilasravintolan yritysmuoto on osuuskunta. Alusta asti toimitusjohtajana toimineen Merja Jokiniemen mukaan ravintola ei tavoittele voittoa, ja viivan alle jäävä osuus käytetään kouluruokailun kehittämiseen.
Laadukkaaseen ja itse valmistettuun ruokaan panostaminen on koulun arvovalinta, joka pohjautuu steinerpedagogiikkaan.
[..]
Raaka-aineisiin käytetään noin kaksinkertainen summa kuntapuolen keskiarvosta. Budjettia tärkeämpää on suunnitelmallisuus ja kiinnostus aiheeseen. Sesonkiajattelulla ja tarkalla laskemisella pääsee pitkälle. Päiväkohtaista kustannusta ei kannata tuijottaa orjallisesti, vaan kokonaisuus ratkaisee.
”Meillä on tosi kalliita päiviä, mutta ne kompensoidaan pidemmällä aikavälillä”, Merja Jokiniemi huomauttaa.
Koulujakelutuessa luomutuotteille on korkeampi tukitaso, mikä kaventaa hintaeroa. Luomun hankinta- ja käyttöhinta ei välttämättä myöskään ole sama. Laadukkaassa lihassa kypsennyshävikki on pienempi. Voimakkaamman makuisia mausteita tarvitsee käyttää vähemmän. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin: riisin vaihto luomuohraan ei vaadi paljoa.
(lihav. HJ)
Lihavoimani viittaa tietysti siihen, miten luomuväki onnistui Suomessa junailemaan EU:n luomumaitotuen kohdistumaan erityisesti luomuun.
Eli lisäkustannuksia syntyy, mutta tavalla tai toisella ne kerätään kasaan. Joku hämärä muistikuva minulla on, että rahaa on Steiner-kouluissa kerätty lukukausimaksuissakin (?).
Timjamin ruokalistoissa liharuoka ei muuten ole ole kovin voimallisesti edustettuna. "Valtaosa" tarkoittaa yleensä yli 50%. ei lähellekään 100%:a. Tällä viikolla:
Viikon arvioitu luomuprosentti, jos raaka-aineiden saanti normaali: 62%
Ja miedomman makuista, ja yhtäkaikki kalliimpaa luomukanelia joutuu jouluisin käyttämään enemmän. Jos vaikka joulupuuron tekisikin riisin sijaan ohrasta.
Timjamista oli aika äskettäin edellä puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg31987#msg31987). Siellä viittaus tähänkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg13480#msg13480).
-
Pyhtään Lehti vertailee tilannetta eri tavoin:
Etusivu
Paikalliset
Luomun käyttö vähäistä Pyhtään ruokapalvelussa (https://www.pyhtaanlehti.fi/paikalliset/6665024)
Yksi vertalu jää tekemättä. Miten paljon kunnan asukkaat syövat luomua kotonaan?
K-kaupan 2006 kartan mukaan n. 0,5-1 prosenttia ruoastaan. Luku voi nyttemmin olla vielä alempi.
-
Koskee kyllä ko. pöydän luomuistamistavoitettakin:
Lukijalta: Kouluruokapöytiin pitää saada tungos – unohdetaan ideologia kouluruokailussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/5e77327c-d0ab-4483-8376-ffc5f51f21f5)
Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja, euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa, kirjoittaa Mira Nieminen.
Koska luomuruoallakin kuvitellaan tuollaisia vaikutuksia olevan.
Kasvisruokaahan oli kohdanut juuri tällainen takapakki tai onnettomuus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg38519#msg38519).
Ja kyllähän luomuruoan lisäämisen keskeinen keino on koko ajan ollut tämä taloudellinen taikatemppu:
*) paitsi tietysti tällä iankaikkisella niksillä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg16107#msg16107). Josta jo uutisemme vuodelta 2011:
Kalliimpi onkin samanhintaista!
Luomukotitaloustieteen "voitto" taloustieteestä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195)
-
Ovat pahasti erehtyneet:
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat myös Messukeskuksen tavoitteita (https://www.messukeskus.com/?name&post_type=press-release&press-release)
2 Ei nälkää
Työskentelemme yhdessä ravintolapalveluistamme vastaavan Compass Group Finlandin kanssa vähentääksemme ruokahävikin määrää ja muovin käyttöä sekä lisätäksemme kasvisten osuutta valikoimissa. Kahviloissamme tarjoamme vihreällä energialla vastuullisesti paahdettua kahvia, josta ei kerry lainkaan ympäristöä rasittavaa kahvijätettä. Kokoustarjoiluissa suosimme luomu- ja lähiruokaa.
(lihav. HJ)
YK:n kestävän kehtyksen tavoitteisiin ei kuulu luomun lisääminen. Tietystikään, voisi lisätä. Vaikka eräät tietyt yksilöt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg5206#msg5206) sitä kovasti yrittivät.
-
Ohimennen tämä huomio, kun juuri tässä ravintolassa töissä käydessäni usein vierailin:
http://ruokalistat.leijonacatering.fi/#/6dae145b-4639-eb11-8198-000c29ff1995
Maanantaina siellla oli ollut listalla:
Lounas Broileria hunajakastikkeessa L,G, Perunasosetta L,G
Broileri (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg37544#msg37544) ei ollut varmastikaan ollut luomua, kuten ei hunajakastikekaan. Valtiovalta ei yritä syöttää luomua työikäisille.
-
Koskee kyllä ko. pöydän luomuistamistavoitettakin:
Lukijalta: Kouluruokapöytiin pitää saada tungos – unohdetaan ideologia kouluruokailussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/5e77327c-d0ab-4483-8376-ffc5f51f21f5)
Lasten toive maistuvasta perusruuasta ohitetaan lukemalla yksipuolisen vakavasti ravintotaulukkoja, euroja tai kuvittelemalla, että kouluruuan sisällöillä olisi suurempia vaikutuksia ilmastotekoihin tulevaisuudessa, kirjoittaa Mira Nieminen.
Mutta näin sitten kouluissa toimitaan:
Koulu vei oppilailta tarjottimet ympäristön säästämiseksi – nyt ruokailu on niin hankalaa, että osa osti omat (https://yle.fi/a/74-20085625)
Toisaalla mediassa saamme sitten katsella tällaisia kuvia (https://is.mediadelivery.fi/img/658/85bfb32a59a53ac489e7edd6a200a5f1.jpg.webp).