Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.12.18 - klo:23:56 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 9 10 [11]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Luettu 33147 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #150 : 28.07.18 - klo:07:19 »

YLE esittelee sarjassaan nyt luomututkijan. Aiemmin se esitteli biodynaamisen viljelijän.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/07/27/hyva-ruoka-ei-synny-sattumalta-kiteyttaa-keittiomestari-jaakko-nuutila

Nuutila näyttää nyt omaksuneen hyvinkin tieteelllisen maltillisen puhetavan:

Lainaus
– Tutkimus ei ole yksimielinen siitä, kumpi tuotantotapa, luomu vai tavanomainen on ympäristölle parempi. Täysin kiistaton asia on se, että jos meillä torjunta-aineet ja väkilannoitteet perustuvat uusiutumattomiin luonnonvaroihin, niin eihän sitä voi sanoa kestäväksi tuotannoksi. Moni ajattelee, että siinä vaiheessa, kun fosfori ehtyy niin on jo ehditty keksiä jo jotain muuta, mutta ihmiskunnan eettinen periaate on kuitenkin jättää seuraaville sukupolville sellainen maapallo, jossa voidaan elää.

Mutta tuossa kyllä kertomustaan jatkaessa harhaanjohtaa yleisöä reippaasti. Luomukaan ei pärjää ilman fosforia hetkeäkään. Ja jos ihmiset eivät näkisikään, miten se vippaa fosforinsa tavanomaiselta, niin kyllä Äiti Gaia näkee!  Cool

Harhaanjohtaa hän siinäkin (rivien välissä sanomassaan), että typpilannoitteen valmistus olisi uusiutumattomista (eli fossilista) luonnonvaroista riippuvaista, myös tulevaisuudessa.

Tässäkin on tiettyä pyrkimystä maltillisuuteen:

Lainaus
– Välillä kuulee sanottavan, että Suomi on luomun kehitysmaa. Näin jyrkästi en tilannetta luonnehtisi, mutta meillä on onnistuttu luomaan mielikuva, että tavanomainen ruoka on yhtä kuin luomu. Näinhän se ei missään tapauksessa ole, jyrähtää Jaakko Nuutila.

Kuten tässäkin:

Lainaus
– Keittiömestariaikoina luomu alkoi kiinnostaa, koska sen maku oli mielestäni parempi. En kuitenkaan tutkijana voi sanoa, että maku olisi parempi, mutta voin sanoa, että sen maku on erilainen.

Vaikka tuo maun erilaisuuskaan ei erilaisten sokkotestien ym. esille tulleiden tapausten perusteella ole mitenkään kiistatonta, sekään.
« Viimeksi muokattu: 28.07.18 - klo:15:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #151 : 04.08.18 - klo:02:00 »

Tämä uusin Luomuinstituutin esilletulo ...

Ruoan ympäristövaikutusten vähentäminen on ruoantuottajien, ruokaketjun muiden toimijoiden ja kuluttajien yhteinen asia

... on varsin merkillinen. Vai yrittääkö se olla ovela?

Lukijoita syyllistetään ensin aika tavalliseen tapaan heidän eläintuotteiden kulutuksestaan:

Lainaus
Kuluttajat kaipaavat tietoa kestävämmistä vaihtoehdoista valintojensa tueksi. Eläintuotanto osoittautuu tässäkin tutkimuksessa ympäristöä selkeästi enemmän kuormittavaksi kuin kasvintuotanto. Lihan, maidon, kananmunien tuotanto ja vesiviljely vaativat nykyisin noin 83 % maapallon viljelyalasta, aiheuttavat 56-58% ruoantuotannon ympäristökuormituksesta, mutta tuottavat vain 37 % ruokamme proteiinista ja 18 % kaloreista.

Toisaalta kestävämpiä tuotantotapoja kuulemma olisi, elläintuotteetkin mukana pitäen:

Lainaus
Tuottajien välinen suuri vaihtelu ympäristökuormituksessa tarkoittaa sitä, että tuotantoa kehittämällä on mahdollista vähentää  ympäristökuormitusta. Olisikin tärkeää kohdistaa kehittämistoimia tiloille, joilla kuormitus on suurta. Tutkimuksen tehtävänä on tarjota viljelijöille työkaluja, joiden avulla heillä olisi mahdollisuus tarkastella ja tunnistaa oman tilan tuotannon ympäristövaikutuksia sekä testata ja ottaa käyttöön ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. Parempien ratkaisujen valintaan vaikuttaa suuresti se, mistä haitalliset ympäristövaikutukset syntyvät.

Mutta mitä ne olisivat, mitä viitattu alkuperäinen tutkimus niistä on osoittanut, sitä ei sanota. Kesken kaiken vain hypätään tähän:

Lainaus
Luomutuotanto tarjoaa viljelijöille yhden vaihtoehdon tavoitella vähän ympäristöä kuormittavaa tuotantoa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että luomutuotannossakin on tilojen välillä suuria eroja ja siksi kestävyyden parantamisessa tilakohtainen tarkastelu on keskeisellä sijalla. Muutos, joka vähentää tuotannon ympäristökuormitusta yhdellä tilalla, voi olla toisen tilan näkökulmasta epäolennainen asia.

Sanottiinko siinä alkuperäisessä tutkimuksessa luomusta yhtään mitään? Ainakaan abstraktissa ei sanota.

Vai antaako Sari Iivonen vain ymmärtää niin?

Hankalaa taas tälläkin kertaa tarkistaa.


PS. Kun lienee aika selvää, että eläintuotteiden tuotanto luomumenetelmin lohkaisisi vielä nykyistäkin suuremman palasen mm. villjelypinta-alasta? Ja luomuviljelyn keskeinen puolustus nykyisin taitaa olla se, että se on maailman mittakaavassa hyvin vähäistä, se noin 1 prosentti?

PS2. Tuolla artikkelillaan Iivonen saattaa mahdollisesti haluta jatkaa tätä Hesarissa tavallaan jo käytyä keskustelua? Ja "lämmiittää" uudelleen hänen ja Kottilan siinä esittämän väitteen, että luomuviljely olisi ihan kelvollinen osa- tai erillisratkaisu (jossain, esim. Suomessa?), vaikkei sillä maailmanlaajuista merkitystä olekaan?
« Viimeksi muokattu: 04.08.18 - klo:09:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #152 : 26.08.18 - klo:04:19 »

Jan-Olov Johansson:

Torkans effekter på debatten
”Ekologiska jordbruk kan klara torkan bättre” läser jag i flera tidningar, allt ifrån Aftonbladet till Land lantbruk


Lainaus
Låt oss börja med att titta på vem som ligger bakom nyheten.

Det visar sig vara föreståndaren för ”Centrumet för ekologisk produktion och konsumtion” på SLU, som gett en radiointervju.

Att hon ser fördelarna med ekologisk odling är ungefär lika överraskande som att Isabella Lövin förespråkar Miljöpartiet.

Onko nyt niin, että nyt on Ruotsissakin on asiassa tunnustuksellista tutkimusta? Tuo mainittu keskus Luomuinstituutin tapainen järjestely?

Joka tapauksessa näyttää siltä, että eräät tiedemiehet, mutta varsinkin eräät journalistit olivat suorastaan pakotettuja näkemään asian siten, kuin näkivät. Toiveajattelu, ideologia muuttuu faktaväitteiksi: luomuviljely nyt kertakaikkiaan parantaa maaperää. Sitä kasvukuntoa. Vaikka näyttöä asiasta oli niukalti, jos ollenkaan.

Lainaus
Rimliga motfrågor borde i vilket fall vara: Hur vet ni det?  Och varför är det så?

 Granskar man uttalandet lite närmare så ser man att det bygger på ett antagande som låter så här: “jordar med högre mullhalt klarar torkan bättre. Ekologiska gårdar har i genomsnitt lite högre mullhalt så därför borde de klara torkan bättre”.

 Bakom uttalandet finns alltså inga hårda fakta, inga försöksresultat, än mindre någon forskning. Istället en slags förhoppning om att det borde vara så.


PS. Tuon linkin ja kirjoittajan löysin Staffan Danielssonin kautta.
« Viimeksi muokattu: 26.08.18 - klo:09:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #153 : 11.09.18 - klo:04:04 »

USA:ssa mennään nyt tällaiseen tukimalliin:

Organic group seeks promotion and research campaign without USDA

Eli kun valtio lopetti luomututkimuskeskuksen rahoittamisen, sille etsitään nyt tukea suurelta luomualan kaupalliselta järjestöltä.

Mekin täällä olemme esittäneet retorisen kysymyksen, miksei meillä toimita samoin. Jos ja kun varsinainen tutkimus ja myynnin edistäminen on luomututkimuksessa vaivoin eroteltavissa, tuntuisi perusteltavalta, että ne jotka asiasta hyötyvät, myös kustantaisivat lystin.

Vastaväitteenä voi tietysti kysyä, eikö tutkmuksen objektiivisuus tuollaisesta järjestelystä kärsi. Mutta eikö saman voi jo kysyä niistä järjestelyistä, joita Suomessa on tehty? Tai Ruotsissa, ks. juuri edellä.
« Viimeksi muokattu: 11.09.18 - klo:04:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #154 : 25.09.18 - klo:05:52 »

Alex Berezowin mukaan USA:stakin löytyy tällainen akateemisen luomututkimuksen keskittymä:

Viewpoint: UC-San Francisco is the ‘academic home of the anti-GMO movement’

Kyse ei ole kyllä ihan samasta asiasta kuin edellisessä puheenvuorossa. Tuon yliopiston toiminta ei liene ollut osa siinä mainittua valtion rahoittamaa ohjelmaa.
« Viimeksi muokattu: 25.09.18 - klo:06:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #155 : 18.10.18 - klo:08:50 »

Tämä ei ole kyllä akateemista *), mutta opetusta kuitenkin:

Ravintolakoulu Perhosta valmistuu ympäristötietoisia ravintola-alan ammattilaisia

Lainaus
Suomen vanhimmassa ravintolakoulussa on sitouduttu vahvasti kestävän kehityksen opettamiseen. Perhosta valmistuu  ympäristötietoisia alan ammattilaisia, joille luomutuotannon tuntemus ja luomun käyttö ruoanvalmistuksessa ovat keskeisiä asioita. Perho liittyi Portaat luomuun -ohjelmaan syksyllä 2014, mikä osaltaan vahvistaa kestävän kehityksen toimintoja.
(lihav. HJ)

Lainaus

Kokkiopiskelijoista suurin osa suorittaa Kestävän gastronomian -tutkinnon osan, jonka tavoitteena on erityisesti oppia tuntemaan luomu-, lähi- ja paikallisruoantuottajia ja kestävän kehityksen mukaisia elintarvikkeita ja raaka-aineita. Ruoanvalmistuksessa perehdytään ruokien alkuperään ja opiskelija oppii tuntemaa lähiruokakulttuurin erityispiirteitä ja historiaa ja samalla ymmärtää ruoan aidon maun, puhtauden ja reilujen tuotantotapojen merkityksen biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Opiskelijat pääsevät tutustumaan lähialueen tuottajiin ja osallistumaan Herttoniemen osuuskunnan peltotöihin.

(lihav. HJ)

Ja vielä:

Lainaus
Omista luomutuotteista ollaan ylpeitä

Ravintolakoulu Perho omistaa 10 sato-osuutta Herttoniemen ruokaosuuskunnassa. Biodynaamisesti viljelty pelto tuottaa muun muassa perunaa ja sipulia, maissia, pinaattia ja härkäpapua ja salaatteja, joita toimitetaan koko satokauden ajan ravintolan keittiön ja koulun opetuskeittiöiden käyttöön viikoittain.

Sikäli, että ainakin osasta koulutettavia tulee myös itsenäisiä ravintolayrittäjiä, varmaan ko. kurssin yhtenä jaksona olisi syytä olla myös osio "luomuhinnoittelu".

______________

*) mietin hetken, minne tämän huomioni täällä sijoittaisin, mutta ei sitä oikein voinut tännekään laittaa ..  Iskee silmää

Radio Suomesta tulee paraikaa juttua tuosta Perhon pellosta, mutta ainakin tähän mennessä ohjelmassa on maltettu olla sanomatta, että kyse on biodynaamisesta viljelystä. Katsotaan, tuleeko siitä jotain myös nettiin, ja mainitaanko biodynaamisyydestä siellä.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #156 : 19.10.18 - klo:07:43 »

Vai onko tässä kyseessä aivan eri pelto?

https://areena.yle.fi/1-4571387

Lainaus
Ruoka jota syömme, kasvaa pellossa. Ajatus kuulostaa maailman yksinkertaisimmalta, mutta joskus pyörä vain täytyy keksiä uudelleen. Tämä kuningasidea on syntynyt Perhon liiketalousopistossa, jossa keksittiin perustaa oppilaitoksen naapuriin oma pelto. Näin opiskelijat pääsevät seuraamaan lähietäisyydeltä raaka-aineiden koko elinkaaren pellolta ruokapöytään.
Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen lähti tutustumaan Malmin Longinojalla sijaitsevan Perhon kampuksen peltoon.

On, mutta eri osoitteesta huolimatta se ilmeisesti on osa samaa projektia:

https://perho.fi/ammatillinen-oppilaitos/perhogreencityfarm-ruokaosuuskunta/

Lainaus
Perho Green City Farmin pellon viljely aloitettiin elvyttämällä maaperää maanparannusviljelyllä, jossa maaperä saa ravintoaineita ja pieneliöitä luonnonmukaisilla menetelmillä. Maaperän ravinteita parantavat viljeltävät kurpitsat, auringonkukat, härkäpavut ja viherlannoskasvit kuten ruisvirna & italianraiheinä, kaalikasvit sekä perunalajikkeet Annabelle ja Nicola. Pellon muokkauksessa ovat olleet apuna Herttoniemen ruokaosuuskunnan puutarhurit.

Tässä vielä lisää tästä yhteistyöstä:

https://perho.fi/ammatillinen-oppilaitos/perhogreencityfarm-ruokaosuuskunta/kumppanuusmaatalous/
« Viimeksi muokattu: 19.10.18 - klo:08:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #157 : 10.11.18 - klo:07:37 »

Nyt tällä reissulla ...

Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen vienninedistämismatkalle Kiinaan

... olisi ihan hyvä hetki ja tilaisuus sopia edellä mainitun luomuprojektin lopettamisesta. Vaikka hän sitten sinne tarjoaisikin suomalaisia luomutuotteita.

Jos tuo projekti on vielä käynnissä, niin tästä löytyisi lisäperusteita sen lopettamiselle:

How western organic food companies are threatening China’s farmers

Lainaus
But while the boost in organic food sales should in theory be a boon to farmers, [Dr. Xia Hanbing, manager of Shanghai Tianzai Fruits and Vegetables Specialized Co-op,] laments that it’s not easy to cultivate such products in China. “It’s nearly impossible to grow organic vegetables on my farm, and it’s difficult for other farmers, too,” Xia says. “First and foremost, ‘organic’ calls for certain soil and water standards, and because vegetables are part of the food chain, they’re especially vulnerable to diseases and pests. The current eco-friendly measures to combat these problems are not yet developed enough to fully replace pesticides.”

Tokkopa ne luomutorjunnan menetelmät koskaan siitä sellaiselle tehokkuustasolle kehittyvät, että niitä olisi varaa tai syytä Kiinassa käyttää. Ainakaan vain niihin turvautuen, mitä luomuviljely tarkoittaa.
« Viimeksi muokattu: 11.11.18 - klo:14:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #158 : 11.11.18 - klo:13:32 »

Jos Luomuinstituutin missio kuvataan sen nettietusivulla näin ...

Lainaus
Tutkittua tietoa luomusta

Luomuinstituutti on Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, joka tukee toiminnallaan kotimaisen luomutuotannon vahvistumista koko ruokajärjestelmässä.

... niin varmaankin silloin, siltä pohjalta tällainen hanke sille hyvin sopii:

Luomubuumista eväitä pienyrityksille

Lainaus
Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto ovat käynnistäneet yhteisen Luomubuumi-hankkeen. Hanke on valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa ja työkaluja suomalaisten luomuelintarvikkeiden tuotantoon ja markkinointiin. Kasvava luomukysyntä tarjoaa paljon mahdollisuuksia pienille elintarvikealan toimijoille. Luomujalostus vaatii monipuolista osaamista tuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa. Lisäksi tarvitaan hyviä verkostoja raaka-aineen tuottajien ja ostajien kanssa, asiakasymmärrystä ja kykyä seurata kuluttajatrendejä.

Tietoa luvataan tuottaa. Mutta kuten usein, jossain määrin vaikea tuota on erottaa myyntikampanjasta. Erityisesti sellaiselta kuulostaa tämä tuohon linkatusta pdf-esitteestä:

Lainaus
Hankekokonaisuuden
tavoitteet
• Hankkeen päätavoitteena on rohkaista
 yrittäjiä ja yritystoiminnan aloittamista
 suunnittelevia näkemään luomun kasvava
 kysyntä ja sen tarjoamat mahdollisuudet.
• Pienyritysten kilpailukyky paranee paranta-
 malla jalostusosaamista.
• Luomutuotteiden monipuolista tarjontaa
 lisäämällä saadaan kuluttajien
 kiinnostusta luomutuotteisiin kasvatettua.

Ja pikkuisen yrittäjien ja kuluttajien manipuloimiseltakin? Ellei tuollaista luomubuumia ihan vielä olekaan, niin nyt sellainen tehdään?


PS. 12.11.18: Edellä kerrotun uudelleen organisoinnin vuoksi tuo hanke on tietysti muodollisesti Luken. Joka MMM:n alaisena tietysti noudattaa sen linjaa ja pyrkimyksiä. Mutta yhä jää ilmaan se kysymys, onko tässäkään valtiovallalla syytä puuttua markkinoiden toimintaan. Ja maksaa oikeastaan yritystoiminnalle itselleen kuuluvia kustannuksia?
« Viimeksi muokattu: 12.11.18 - klo:05:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #159 : 08.12.18 - klo:05:33 »

Mikä siitä kyllä oikeastaan puuttuu, ovat luomun takapakit, sitä kohtaan esitetty kritiikki. Kun siellä esimerkiksi tuodaan esiin "1930-luvulla A. I. Virtasen kehittämä typpikotovarainen viljely- ja ruokintajärjestelmä", niin ei tuoda esiin sitä, miten  A. I. Virtanen myöhemmin myönsi, että tuo hänen ideansa on epäkäytännöllinen, ei toimi.

Tuota Virtasen omaa arviota myöskään Jukka Rajala ei ollenkaan tuo esille esitellessään Virtasen 1930- ja 1940-luvun tutkimuksia, ja kertoessaan,  että ne olivat "aikaansa edellä":

Kiertotaloutta A I Virtasen typpikotovaraisessa viljelyjärjestelmässä

Hänen mielestään tämä oma nobelistimme keksi jo kaiken tarpeellisen:

Lainaus
A.I. Virtasen kehittämä typpikotovarainen tuotantojärjestelmä sopii hyvin malliksi tänäkin päivänä maatalouden kestävyyttä kehitettäessä. Uusiutumattomia luonnonvaroja tulee jatkossa korvata uusiutuvien luonnonvarojen paremmalla hyödyntämisellä.  Ekosysteemipalveluita tulee oppia hyödyntämään tehokkaammin ja kiertotalouden keinoin kierrättää ravinteita huolella takaisin pelloille kasvien käyttöön. Maan kasvukunnon hyvä hoito on tärkeä osa menetelmää.

Silloin, Virtasen koetilalla:

Lainaus
Satotasot kaksinkertaisesti yli keskitason
Sadot vuosina 1948-50 olivat seuraavat; kevätvehnä 2900, kaura 3500 ja peruna 22 000 kg/ha sekä nurmet 4000 ry/ha. Karjan keskituotos oli paljon keskimääräistä korkeampi.

Tämä osa palkintoesitelmää on suomeksi luettavissa mm. Typpiomaraistoimikunnan mietinnön alussa vuodelta 1951. Toimikunta päätyikin suosittelemaan Virtasen menetelmän käyttöönottoa laajalti Suomessa.

No, menetelmää ei otettu laajalti käyttöön. Mutta siitä huolimatta yleisesti on päästy tuon koetilan satotasoihin, ja ylikin. Paitsi luomuviljelyssä, jos Rajala halusi sen samaistaa tuohon "typpikotovaraiseen" viljelyyn. Näin voi ajatella hänen halunneen, koska tuo artikkeli ilmestyi Luomutietopankissa.

Tarkkaan ottaen sehän ei ollut luomuviljelyä, koska Virtanen tuossa (ladattavassa liitteessä) lainatussa esitelmässään kertoo käyttäneensä tilallaan lisäksi mm. superfosfaattia. Jota ei kyllä löydy luomuviljelyssä hyväksyttyjen  lannoitteiden listasta.
« Viimeksi muokattu: 08.12.18 - klo:09:16 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #160 : 09.12.18 - klo:07:19 »

Tämä väitöskirjaselostus ja itse väitöskirjan sisältö ovat täyttä ja tärkeää asiaa:

Suomalaisten ruoankulutuksen ulkoistetut ympäristövaikutukset

Mutta mitä yrittää Luomuinstituutti kertoa julkaisemalla sen nettisivullaan? Sitäkö, että tuo ilmiö ja ongelma olisi luomussa vähäisempi? Sitäkö, että luomuviljely olisi jopa osa ongelman ratkaisua?

Jos yrittää, niin se ei juuri voisi olla enempää väärässä.

Tuonnin osuus on luomuruoassa tavanomaista suurempi - vaikka me yhä odotamme siitä osuudesta päivitettyä lukua. Jo kauan sitten teimme perustellun arvion siitä, mitä hallituksen kaavailema (osittainenkin, 20%:n) Luomu-Suomi merkitsisi, koko maan ruokaomavaraisuuden kannalta. Ja siinä sivussa sitten ympäristövaikutustenkin.

Luomu-Suomi korkeammilla prosenteilla olisi tietysti katastrofi kummassakin suhteessa: lähes kaikki suomalaisten syömä ruoka tuotettaisiin muualla, ja lähes kaikki ympäristövaikutuksetkin olisi ulkoistettu siinä muualle. Luomu-Suomessa voitaisiin ehkä ylpeillä maatalouden vähäisillä päästöillä (vai voitaisiinko?) ja yritettäisiin sitten epätoivoisesti unohtaa tuo tosiasia.
« Viimeksi muokattu: 09.12.18 - klo:13:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 9 10 [11]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!