Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Gyllenbergin säätiön yksi stipendinsaaja:

Granstedt
Artur
De biodynamiska odlingsåtgärdernas betydelse för den organiska substansens uppbyggnad och kolbildning i marken
8000

Tuli tuosta ja listamme tarkastelusta mieleen, että jäljellä on vielä 7 sellaista tilaa, joilla biodynaamista viljelyä on harjoitettu yli 30 vuotta. Vaikka niin moni on lopettanutkin.

Niinpä aineksia vertailevalle tutkimukselle olisi. Onko niissä sitoutunut hiiltä jne. paremmin kuin saman ajan tavanomaista viljelyä harjoittaneilla tiloilla? Vertailutilat lienee helppo löytää.

Jos tuossa lisäksi halutaan arvioida viljelytavan globaalia merkitystä, olisi tietysti sanottava joku sana sen tavattoman pienestä osuudesta maailman maataloudessa.

[Heikki Jokipii]

FB:ssa:

Biodynaaminen yhdistys
13 tuntia sitten
Kasvuston käsittely piipreparaatilla on erittäin tärkeää biodynaamisilla tiloilla. Piipreparaatti välittää valon energiaa, edistää kasvien tasapainoista kasvua ja kypsymisprosesseja. Se edistää kasvin fotosynteesiprosesseja ja vahvistaa kasvin omaa vastustuskykyä tuholaisia ja tauteja vastaan.

Piipreparaatin vaikutuksia viinin viljelyssä on tutkittu juuri julkaistussa tutkimuksessa ja kyllä vaikutus näkyy myös laboratoriaanalyysein.

https://chembioagro.springeropen.com/articles/10.1186/s40538-022-00299-y

Entä jos ei näy? Sitten täytyy  mennä laajennetun luonnontieteen puolelle! Tällainen on tuo preparaatti:

Piipreparaatti (501)
Hienoksi jauhettua kvartsia lehmän sarvessa haudataan maahan keväällä ja kaivetaan ylös syksyllä. Puoli vuotta kesäisessä maassa antaa piipreparaatille kyvyn välittää valon energiaa, edistää kasvien tasapainoista kasvua ja kypsymisprosesseja.

Nyt täytyisi löytää vastaava tulos (tai väite) Suomessa viljeltävästä lajista. Vaikka biodynaaminen mansikka?

***

Me muut olemmme käyttäneet kvartsia tämäntyyppisiin tarkoituksiin:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kvartsi

Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[8]

Kivikaudella kvartsia on käytetty pienikokoisten työkalujen ja tarve-esineiden, kuten kaapimien, naskalien, nuolenkärkien yms. valmistamiseen. Tyypillisesti kvartsikappaleessa olevat säröt rajoittavat siitä valmistettavien esineiden kokoa. Kvartsia on käytetty myös tuluksissa yhdessä karkun eli tulusraudan kanssa. Todennäköisesti tämä käyttö on antanut kvartsille sen vanhan, suomenkielisen nimen ukonkivi – "Iski tulta Ilmarinen, välähytti Väinämöinen...".

Eikä tuo Biodynaamisen yhdistyksen mainitsema tarkoitus tule edes esiin. Sytyttikö? — Taidenäyttelyssä "Turku palaa!" vuosia sitten sain noilla keinoin kerran tulen syttymään! 

***

Paljonko sitä tarvitaan tuohon biodynaamiseen tarkoitukseen? Otetaan vastaus täältä:

https://www.quintile72.net/preparat.htm

Nro 501  Piipreparaatti. Käytetään sen jälkeen kun kasvit ovat saavuttaneet täyden kokonsa ja usein myös ennen sadon korjuuta. Piipreparaatti edistää kasvien kukintaa, hedelmien kypsymistä, siementen muodostumista, varastosäilyvyyttä sekä myös talvehtimista. Piipreparaatti ruiskutetaan sumuna kasvien lehdille aamupäivällä kuivalla säällä. (20 l vettä + 1 teelusikallinen kvartsijauhetta puolen hehtaarin alueelle.) Piipreparaatti säilytetään valoisalla ikkunalla. Tarkempia ohjeita käytöstä esim. viljoille Thunin kirjoissa.

Eli hehtaarille 2 teelusikallista kesän kuvatulla tavalla kypsynytta piioksidia. Samanlaista määristä eli muutamista grammoista hehtaaria kohti puhuttiin tuossa tutkimusselostuksessakin.

Tuo tutkimus vaatisi siis selvästi  kriittistä (vertais)arviointia. Ehkäpä John Reganold ottaa sen suorittaakseen?

Teoriassa kyllä. Pii mainitaan ravinteiden listoissa:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ravinne

[Heikki Jokipii]

Hyvin vääristyneestä otoksesta suomalaisesta maanviljelyksestä MMM ei ole huolissaan. Jos nuo neljä biodynaamista tilaa esim. huomenna tulevat joukkoon, niiden osuus olisi 30 prosenttia. Ja biodynaamisten tilojen osuus luomutiloista Suomessa ei ole sinne päinkään. Vaan alle yksi promillle. — Siitä nyt nalkuttamatta, että eivät ne luomutilatkaan Suomen luontoa edusta.

Luomu.fi:n listaa on hiukan päivitetty. Ja Kaupunkilaisten Oma Pelto on nyt ilmestynyt sinne, ja Majvik. Suhde on nyt 2/16 eli biodynaamisten tilojen osuus 12,5%.

Biodynaamiset tilat ovat siis edustettuina ehkä noin satakertaisesti muita luomutiloja paremmin!

Jos käytetään maksimimäärää, biodynaamisia tiloja olisi 11. Oikeasti niitä on vähemmän. Ruokaviraston mukaan luomutiloja on 4 959 (2021).


PS. Tarkennus. Noilla luvuilla osuus olisi 2,2 promillea. Siitä voi yrittää repiä. 

[Heikki Jokipii]

Haltijan tilalla toiminta näyttää piristyneen. Mukaan on tullut nyt reippaammin edelläkin mainittu osuuskunta, mm. näin:

https://www.haltijantila.fi/osuuskunta

Ruukin Puutarha
Demeterlaatua monipuolisesti
Ruukin Puutarha toimii yhdessä Ira ja Ari Hellstenin maatilayrityksen kanssa Haltijan tilalla biodynaamisen puutarhan hoitamisessa ja kehittämisessä. [..]

Jostain syystä noilla nettisivuilla ei kuitenkaan mainita osallistumista Suomen Luonnon Päivään (?). Eikä tila ole ilmestynyt em. luomu.fi:n listalle.

Vaikka eräästä myöhemmästä tapahtumasta syyskuun puolella sivuilla kerrotaan.

***

Haltijan tilan tuotteista annetaan tämä tieto:

Hunajaa
Haltijan tilan mehiläiset huolehtivat tilan puutarhan pölytyksestä ja me puolestamme haluamme olla turvaamassa mehiläisten tulevaisuutta. Hunajaa syntyy toistaiseksi pieniä eriä, jotka ovat myynnissä tilan  tapahtumissa.

Niinpä vieläkään ei ole odotettavissa, että voisimme ostaa normaalin kauppareissun yhteydessä biodynaamista hunajaa. — Siis periaatteessa. Meidän perheen ostoslistalla se ei kuitenkaan olisi. 

[Heikki Jokipii]

Majvik lupaa Luonnon Päivänä tällaista:

Keskustelutilaisuus teemalla *LUONNON ÄÄNI*. Luontokato, eli luonnon monmuotoisuuden hupeneminen on tunnustettu ilmastonmuutoksen rinnalla suurimmaksi ihmiskuntaa uhkaavaksi kriisiksi. Mutta mistä oikein on kysymys? Miksi luonnon moimuotoisuus on niin tärkeää? Miten se uhkaa olemassa oloamme? Mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi?

Tule kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun ja ajatuksenvaihtoon luomuviljelijän ja taiteilijoiden välillä luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta sekä tulevaisuuden peloista ja toivosta. Keskustelemassa on Majvikin tilan viljelijän Atte Hermansson, yhdessä muutaman taiteilijan kanssa. Taiteilijat julkaistaan myöhemmin. Keskustelun juontaa Luomuliiton tj & Sipoon luonnonsuojelijoiden pj. & Majviklainen Susann Rännäri.

Niinpä niin. Turvallisinta heidän kannaltaan on kutsua keskusteluun mukaan taiteilijoita. Tiedemiehet voisivat esittää kiusallisia ajatuksia ja kysymyksiä siitä, miten huonotuottoinen luomu ylipäänsä edistäisi luonnon monimuotoisuutta, ja miten erikseen sitä edistäisi preparaattien käyttö.

Tuossahan tuo tila olisi meitä aika lähellä. On tietysti tullut mieleen, jotta lähtisikö itse keskustelemaan. Mutta harkitsenpa vielä. "Mahtak räntät?", kysytään Raumalla.

***

Kahta muuta, muualla luvattua biodynaamista tilaa ei ole näkynyt luomu.fin listalla.

[Heikki Jokipii]

Lähiruokatapahtumista myös ja niiden erityismerkityksestä biodynaamisille tiloille: ilman tuollaista suoramyyntiä, hengennostatuksen kera, ne eivät pärjäisi. Majvikin tila on jo löytänyt tällaisen myyntikanavan ja yhteistyökumppanin, joka hoitaa ehkä puolet tarvittavasta hengennostatuksesta:

https://ruokaretriitti.fi/majvikin-ruokaretriitti/

Tuota on siellä jatkettu:

https://ruokaretriitti.fi/tapahtuma/juurileiparetriitti/

Parempi tuo on kuin tämä:

Luonnon päivästä olemme jo sanoneet sanamme. Muuallakin: biodynaamisten tilojen ei pitäisi olla tuossa lainkaan mukana! Luonnon kunnioittaminen on myös luonnontieteen kunnioittamista.

[Heikki Jokipii]

Näin on Mäntsälän Heinolan tilalla edelleen. Vaikka kesä on jo noin puolessa välissä. Huolimatta siitä "kevään pyhityksestä".

Edellinen "ajankohtainen" tapahtuma tilalla on Suomen Luonnon Päivä v. 2018.

Merkitään tiedoksi, että tilanne tuon "mallitilan" kohdalla säilyy edelleen samana. 9 kuukautta toiminnattomuutta tuli tänään täyteen. Kyllä tämä kesä jäi sillä väliin. Jäikö koko vuosi? Tämä jo todettiin:

Viimeinen tieto Heinolan maatilayhteisön osuuskunnasta on, että sillä oli liikevaihtoa kaudella 1/22 yhteensä 9 000 euroa. Ja tappiota n. 1000 euroa. Ja työllisti 0 henkilöä.

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/heinolan-maatilayhteison-osuuskunta/25780015/taloustiedot

Google-haku antaa myös linkin suunnitelmaan tai selvitykseen osuuskunnan perustämisesta. Ulkopuoliselle tulee nyt mieleen sana 'selvitystila'. 

Hyvin nuo luvut myös tukevat em. tietoa, ettei tilalla ole tällä hetkellä toimintaa.

[Heikki Jokipii]

Taikasana(t) käytössä (Googlesta, lihav. HJ):

Lounas ja aamupala | Roihuvuoren Rio
6 päivää sitten — Käytämme vastapaahdettuna kahvinamme Metsäpaahtimon suoramaahantuonti kahvia pientiloilta Intiasta. Espressomme on Demeter (biodynaaminen) sertifioitu.

https://www.monster.fi › tyopaikka
Ravintolapäällikkö palkittuun pizzeriaan Punavuor, Forza Pizza Oy - Helsinki | Monster
3 päivää sitten — Viinilistallamme on pääosin biodynaamisesti tuotettuja helmiä. Pizzeriamme palkittiin toukokuussa Euroopan 22. parhaana pizzeriana.

Mutta näissä tapauksissa ne taitavat olla vain nuo taikasanat.

[Heikki Jokipii]

Merkitään tiedoksi, että nyt on myös Haltijan tila ilmestynyt luomu.fin listalle.

Lasketaan saman tien biodynaamisuuden uusi edustusprosentti: kaikkiaan 23 tilasta nyt 3 on niitä. Siis 13%.

Mikä sen pitäisi olla, on jo edellä laskettu. Siis 0,22%.

[Heikki Jokipii]

Mekin huomasimme tämän GTK:n raportin täällä.

Mutta FB:ssa olikin sitä sitten hyväksi käytetty näin reppaasti (lihav. HJ):

Biodynaaminen yhdistys
maanantaina
GTK: "Suositus on, että tulisi harkita suuren mittakaavan teollisesta maanviljelystä vaiheittaista luopumista, sillä teollinen maatalous on riippuvainen petrokemian lannoitteista ja hyönteis- ja kasvimyrkyistä. Ruoantuotanto voitaisiin järjestää uudelleen siten, että useat pienen mittakaavan luomutilat tuottaisivat ravintoa paikalliseen kulutukseen."

Juuri näin! Paikallista ruuantuotantoa kestävästi ja mieluiten vielä biodynaamisesti!

Mutta tällä välin, juuri äsken, on tehty keksintö, jonka jälkeen lannoitteita ei ehkä voidakaan enää sanoa niin petrokemiallisiksi. Mutta oli sen kanssa kuinka oli, niin kyllähän se biodynaaminen tuotanto paikallista on, jos kaupunkien marketteihin (tukkuliikkeisiin) ei käytännössä lainkaan pystytä suomalaisia biodynaamisia tuotteita toimittamaan. Vaan tuotanto myydään tiloilta esim. Suomen Luonnon Päivänä (vrt. juuri edellä).

[Heikki Jokipii]

Onko nyt kyse näiden hyvin pienten ryhmien reviiritaistelusta? Biodynaamikot ovat päättäneet pitää tuon ekokylän.

Sieltä:

Ekokylän elämäntapa kiinnostaa taas – ”Tänne saapuvan on sitouduttava ekologiseen elämäntapaan ja paikan kehittämiseen”

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Keuruun ekokylä on yksi Suomen suurimmista ja vanhimmista ekoyhteisöistä. Kantavana ­filosofiana on yhteisöllisyys sekä elämä harmoniassa luonnon kanssa.

Tästä kirjasta:

Unelmien ekokylät - kurkistuksia suomalaiseen ekoyhteisöasumiseen (Basam Books) on maaliskuussa 2015 ilmestynyt kuvallinen tietoteos siitä, mistä et vielä tiennyt mitään! Ekokylät ja -yhteisöt ovat niin sanotulle suurelle yleisölle vielä aika tuntemattomia. Vaikka yhteisöllinen ja ekologinen elämäntapa ovat tulevaisuutta. Joillekin jo tätä hetkeä. Kirjan tekijät ovat Kirsi Haapamatti www.kirsihaapamatti.fi 
ja Suvi Elo www.suvielo.com

Mutta jos katsomme täältä ko. kirjan sisällysluetteloa (selaa alaspäin) ...

https://luomulaakso.fi/unelmien-ekokylat-kurkistuksia-suomalaiseen-ekoyhteisoasumiseen/

... huomaamme, että mukana oli kaksi 6 vuoden aikana jo sortunutta biodynaamista unelmaa:

- Kurjen tila
- Heinolan maatilayhteisö

Saapi nähdä kuinka siinä Keuruulla käy. Takana loistava tulevaisuus? Vuoden 2015 kieppeillä noilla kahdella muulla kaikki näytti vielä ihan hyvältä.

***

Eivät ole asiat yksinkertaisia. Nykyisin on päätettävä myös, mihin ekologiseen elämäntapaan sitä sitoutuu.

[Heikki Jokipii]

Pienenä yksityiskohtana tulkoon kirjatuksi, että Jukka Jormolan tilaa ei ole enää erillisenä Biodynaamisen yhdistyksen tilaluettelossa. Näin heidän luettelonsa biodynaamisten tilojen lukumäärä on nyt 11.
 
Meidän listaamme se ei aiheuta muutoksia, koska olemme jo aiemmin yhdistäneet kolme "elämäntapatilaa" yhdeksi ja samaksi tilaksi (= Herttoniemen Ruokaosuuskunta eli Kaupunkilaisten Oma Pelto). Tuon ja muiden yhdistelyjen jälkeen meidän luvuksemme tulee 8. — Saivartelemaan emme ryhdy. Käytettäköön luvuista kumpaa vain, niin mikroskooppisen pientä tuo toiminta on Suomen (tai maailman) maatalouden kokonaisuudessa.

Isommalla luvulla biodynaamisten tilojen osuus Suomen kaikista maatiloista on 0,025%. Pienemmällä 0,018%. Biodynaaminen viljelyala (2019) 391 ha on 0,017% koko viljelyalasta.

Noin siis "virallisesti". "Hang around -jäseniä" on muutama. Kuten tuo em. Keuruun Ekokylä tai kummassakin listassa mainittu PieniKylä. Voimakkaimmin tuntuu kasvavan meidän listamme lopettaneiden osuus. Sinne tosin olemme kirjanneet tapauksia myös kauempaa historiasta.

Historiaa tällä steinerilaisella viljelytavalla kyllä on. Mutta historian hämärään se on myös hitaasti katoamassa. Sieltä:

Tämä kuva vahvistui...

– klips –

... että jäseniä, asiasta kiinnostuneita on pitkin kyllä matkaa ollut. Mutta varsinaista viljelyä siihen viime vuosisadan lopun huippuvaiheeseen asti hyvin vähän.

Ja nyt palataan selvästi tuohon tilanteeseen, ennen lyhyttä huippuvaihetta. Se ilmenee sitten myös niin, että harvojen tilojen ympärille kootaan asiasta kiinnostuneita harrastelijoita. Samoin toimii Majvik. Ja koko Kaupunkilaisten Oma Pelto on tuota.

[Heikki Jokipii]

Myös Fingo esittelee tämän tapahtuman, jossa sen jäsenjärjestö on selvästi mukana järjestäjänä:

Humus Symposium
Kädet multaan maanrakastaja! Humus Symposium 2.-4.9.22 Keuruun Ekokylässä. Tervetuloa!

Asia ei niinkään selviä suoraan, mutta selviää kyllä kouluttajista. Joista kolme on tiettävästi biodynaamisen viljelyn harjoittajia.

Tuosta täällä jo sanottuna:

Tarkemmin ajatellen tämä on oikeastaan hävytöntä:

Tällainen opintopiiri on nyt ilmestynyt biodynaamisen yhdistyksen tapahtumakalenteriin:

https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri/humuspiiri

Se lienee jatkoa tälle. Kuten sielläkin huomasimme, jonkinlainen flirttailu on Keuruun ekokylällä käynnissä steinerilaisuuden kanssa. Mutta ei johtanut vielä vakavaan seurusteluun ja suhteeseen.

Nimittäin tuollainen luonnosta kiinnostuneiden nuorten ihmisten ohjailu ja viekoittelu epätieteelliseen steinerilaiseen haaveiluun. Kun asiassa riittää tieteellistäkin tutkimista. 

— klips —

Mieti: Miksi monet kansat kutsuvat maata maaemoksi tai maaäidiksi? Piirrä tai maalaa maaemo/maaäiti ja ota kuvasi mukaan humuspiiriin.

Se enää puuttuu, että kehotettaisiin lukemaan jotkut tietyt sivut Steinerin Maatalouskurssista.

Keuruun Ekokylää olemme useasti edellä ihmetelleet. Yritetäänkö se saada biodynaamiseen leiriin? Tai siinä pitää?

[Heikki Jokipii]

Tapolan kyläyhteisön kotisivu on kummasti lakannut toimimasta:

http://www.tapola-camphill.fi/index.htm

Juuri kun senkin pitäisi (Biodynaamisen yhdistyksen mukaan) osallistua Suomen Luonnon Päivään. Viralliselle osallistujalistalle se ei ole ilmestynyt. Vaikka siihen on enää vajaa viikko.

(25.08.22) Ei vieläkään. Ja siihen on 2 päivää. Se taisi jäädä joukosta pois. Tavallaan — poikkeuksellisesti sen kohdalla — sääli. (27.08.22) Niin siinä kävi. Ei ilmestynyt viralliselle listalle.

[Heikki Jokipii]

Googlen kautta, koska Facebook yhä useammin ei enää päästä läpi ilman tunnuksia. (Nk. sosiaalisesta mediasta on tullut yhä eksklusiivisempaa. Oikeastaan siis epäsosiaalisempaa.)*)

Green City Farm - Facebook
6 päivää sitten — Ravintola Pellon menussa la 27.8. on myös meidän moniväristä biodynaamisesta lajikkeesta kasvatettua porkkanaa. Pauliina testasi menua tänään.

(lihav. HJ)

Lukkarinrakkautta yhä löytyy. Vaikkei tarkemmin (ainakaan tuossa lyhyessä katkelmassa) kerrotakaan, onko porkkana kasvatettu kaikin vaadittavin menoin.

_____

*) esim. Tapolan kyläyhteisön FB toimii. Mutta huomauttaa heti: "Et ole kirjautunut sisään". Eikä sitä ilmoitusta pysty ohittamaan. Niinpä ainakaan sitä kautta emme saa tietää, osallistuuko ko. tila todella edellisessä puheenvuorossa mainittuun tempaukseen. Toistaen myös tänään: viralliselle osallistujalistalle se ei ole ilmestynyt.

Samoin on tämän murheenkryynimme kanssa:

https://www.facebook.com/groups/863201717028527/

Facebookissa: Heinolan maatilayhteisön ystävät

Nyt ei ole tietoa, onko tuo biodynaamikkojen vika.

PS. 27.08.22: Nyt tuo jälkimmäinen FB-osoite näyttää taas avautuneen! Ja hei, myös Tapolan kyläyhteisön FB. Ja siellä on tänään tilapuoti auki. Haitarimusiikkia. Luonnon Päivästä ei puhuttu.

Ei, tuo kesti vain tuokion. Nyt on tilanne taas ennallaan.