Viljely ei ole luontoa

[Heikki Jokipii]

Tähän osoitteeseen ne osallistujat alkavat hissukseen kertyä:

https://luomu.fi/luonnonpaiva/

Vielä ei ole biodynaamisia tiloja tuossa listassa mukana. Mutta vaikkapa Haltijan tilasta tiedämme, että se aikoo osallistua:

https://www.haltijantila.fi/tapahtumat

Tule mukaan juhlimaan Suomen luontoa Suomen Luonnonpäivänä 28.8.2021!

Suomen luontoa juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina. Suomen luonnon päivä on yhdessä tekemisen ja yhdessä luonnosta nauttimisen päivä.

Haltijan tilan juhlapäivän ohjelma päivittyy tänne, kun se valmistuu…

Mutta kyllä niitä luultavasti vielä lisääkin tulee, ja näin pääsee käymään tänäkin vuonna. Varmaankin tulee ainakin pari lisää. Suunnattomaan yliedustukseen tietysti riittää jo Haltijan tila yksin. Normaalivuonna 2019 tiloja oli mukana 40 eli alle joka sadas kaikista luomutiloista. "Oikeudenmukainen" edustus biodynaamisille tiloille noin laskettuna olisi noin 1/10 tilaa!

[Heikki Jokipii]

Mutta Haltijarahaston uutiskirjejakelun kautta (jossa olen mukana) tulikin tällainen viesti Haltijan tilaa koskien:

Suomen Luonnonpäivä 28.8.2021 PERUTTU
Kuivan kesän vuoksi tapahtuma on peruttu.

Myöskään yhtään toista biodynaamista tilaa ei ole em. listalle ilmestynyt. Meneekö asia nyt ihan odotusteni vastaisesti?


PS. 22.07.21: Vaan odotellaan vielä:

TERVETULOA LUOMUTILOILLE!
Lista niistä luomutiloista, joille kuluttajat ovat – koronatilanne huomioiden – tervetulleita tutustumaan tai tekemään ostoksia Suomen luonnon päivänä 28.8.2021, julkaistaan viimeistään heinäkuun lopussa. Aiempina vuosina tapahtumassa on ollut jopa 40 luomutilaa ympäri Suomea.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Biodynaaminen yhdistys kyllä yhä mainostaa Suomen Luonnon Päivää:

https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri

Mutta yhtään biodynaamista tilaa ei vastoin odotuksiani ole vieläkään osallistujiin tullut.

***

Voisiko yksi selitys olla, että niitä on Suomessa niin kertakaikkiaan vähän? Ja tuossa pienessä joukossakin on osalla tiloja sellaisia ymmärrettäviä vaikeuksia, ettei avoimien ovien päivä helposti onnistu? Jolloin MMM:n ei ole edes tarvinnut tehdä toivomaamme päätöstä. No, vielä on aikaa tämän viikon loppuun.

PS. Innostusta on muutoinkin tänä vuonna aika vähän: mukaan ilmoittautuneita vasta 11 tilaa. Mukana ainakin 2 tilaa, joilla tuo tuollainen kuuluu jo normaalitoimintaan. (28.07.21)

PS2. Vähän surullinenkin tapaus on Heinolan tila, joka nettisivuillaan yhä kutsuu tähän tilaisuuteen...

https://heinolantila.wordpress.com/blogi/

HEINOLAN TILA
Elämää biodynaamisella tilalla Mäntsälässä

Luonnon päivä 25.8.2018
10 ELOKUUN, 2018 / JÄTÄ KOMMENTTI
Pihapiirissä ja kasvihuoneella vihannesmyyntiä.
Laitumella lehmiä vasikoineen ja suomenhevoset Reino ja Nappi.
Metsässä luontoyhteysohjaajan järjestämiä tuokioita koko perheelle.
Live-musiikkia.
Tervetuloa lauantaina klo 12-15!

... ja joka sivuillaan ei vielä tiedä, ettei se enää ole biodynaaminen tila (so. DEMETER).

[Heikki Jokipii]

Myöskään yhtään toista biodynaamista tilaa ei ole em. listalle ilmestynyt. Meneekö asia nyt ihan odotusteni vastaisesti?

Nyt kun elokuu on alkanut ja ilmoitettu aikaraja on mennyt umpeen, voitaneen todeta, että niin siinä sitten kävi. Eiköhän tuossa se luettelo ole? Lopullisessa listassa on 11 tilaa, joista yksikään ei ole biodynaaminen. Mutta koska se siis tapahtui ilman meidän myötävaikutustamme, mitään ansiotakaan emme yritä siitä itsellemme omia.

Kun viime vuonna lykkäsimme yhteydenottoamme, ja sitten asia suoraan sanoen pääsi unohtumaan.

[Heikki Jokipii]

Kuun vaihteeseen osunut viikonloppu oli sotkenut. Nyt vasta julkaistiin lopullinen osallistujalista. Jossa on yhteensä 20 osallistujaa, ja niiden joukossa nyt myös yksi biodynaaminen tila, Kaupunkilaisten Oma Pelto. Joten se otti tässä Haltijan tilan paikan:

Suunnattomaan yliedustukseen tietysti riittää jo Haltijan tila yksin. Normaalivuonna 2019 tiloja oli mukana 40 eli alle joka sadas kaikista luomutiloista. "Oikeudenmukainen" edustus biodynaamisille tiloille noin laskettuna olisi noin 1/10 tilaa!

Mutta ei se erikoislaatuaan tuo ainakaan netissä paljon esille:

Mitä tilalla tuotetaan?
Avomaavihanneksia.

Kenet tilalla tapaat?
Oman Pellon väkeä.

Luonnon päivän tapahtuma
Kahvila, josta saa kahvia ja leivonnaisia, mahdollisuus ostaa myös vihanneksia. Lapsille trampoliini ja mahdollisuus nähdä traktori.

Linkkinä annetaan: https://www.omapelto.fi/

Siellä on taas kivasti linkki "Lähiömutsin" blogiin. Jossa yhdistyksemmekin sanoi sanottavansa keväällä.

***

Kun tässä on tavallaan keskitytty ihmettelemään — ääriesimerkkinä — biodynaamisia tiloja Suomen luonnon päivän juhlinnassa, niin lienee taas syytä tuoda esille, että ne "tavallisetkaan" luomutilat eivät edusta pyrkimystä suojella Suomen luontoa.

[Heikki Jokipii]

Ottakaamme tueksemme saksalainen puheenvuoro siitä, ettei luomulla luontoa suojella:

Uni Göttingen: "Ökolandbau schafft nicht mehr Biodiversität"

„Mit Öko-Zertifizierung bewirtschaftete Flächen haben zwar ein Drittel mehr Arten, erreichen aber nicht das Ertragsniveau konventionellen Anbaus, so dass für den gleichen Ertrag mehr Fläche benötigt wird“, erläutert Erstautor Prof. Dr. Teja Tscharntke, Abteilung Agrarökologie der Universität Göttingen. Mit dem größeren Flächenbedarf verschwinde aber der Vorteil für die Artenvielfalt. Zudem sei es ein Mythos, dass Öko-Landbau keine Pestizide einsetzt.

„Pestizide sind erlaubt, solange sie als natürlich gelten. Beispielsweise im Weinbau, bei Obstplantagen und auch bei Gemüse wird großflächig und wiederholt gespritzt, wobei Kupfermittel die zentrale Rolle spielen, obwohl sie sich im Boden anreichern“, so Tscharntke. Zudem habe sich ein Großteil des Öko-Landbaus weit entfernt vom Idealismus der Gründerjahre.

(lihav. HJ)

Etu lajirunsaudessa luomupelloilla katoaa suuuremman viljelyalan tarpeen kautta.

[Heikki Jokipii]

Tämä nyt kuitenkin tänään julkaistiin Valtioneuvoston sivuilla:

Luomutiloilla juhlitaan luonnon päivää 28. elokuuta

Kylmän rauhallisesti kerrotaan tällaista totuutena:

Luomutuotannon tärkein ja selkein ympäristövaikutus on luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Luomupelloilla elää tutkitusti lähes kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Lisäksi luomuviljelyn menetelmät ylläpitävät maan kasvukuntoa ja vähentävät maatalousympäristön kemikaalikuormitusta.

Juuri niitä väitteitä, jotka em. kansainvälinen tutkijaryhmä kyseenalaisti.

Rästiin jäänyt protestimme ja kritiikkimme  suoraan MMM:lle on edelleen syytä hoitaa. Vaikka ei nyt tämän vuoden tapahtumaan ehtisi vaikuttaakaan.

[Heikki Jokipii]

Jälki-ilmoittautuminen. Majvikin tila tuli näin viime tingassa mukaan. Se 'väriään" eli laatuaan avoimemmin tunnustaen kuin Kaupunkilaisten Oma Pelto (lihav. HJ):

MITÄ TILALLA TUOTETAAN?
Majvikin pelloilla kasvaa laaja valikoima vihanneksia. Porkkanat, palsternakat, sipulit, kaalit, salaatit, lantut ja nauriit kasvavat papujen viherlannoituksen ja kompostin voimalla. Viljelykierrossa on monia perunalajikkeita ja eri viljoja. Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamista kokonaisuutta. Kissojen lisäksi Majvikissa asustelee lehmiä ja kanoja. Lehmät laiduntavat ympäri tilaa olevissa laidunaitauksissa ja tuovat siten kompostoidun lannan kautta ympäröivää luontoa pelloille. Majvikin tilalla on tilakauppa joka on joka päivä auki klo 8-20 välillä.

Lasketaanpa uudelleen se yliedustus, kun vähän muitakin luomutiloja sinne on jälkikäteen tullut. Eli tarvitaan tilojen kokonaismäärä tuossa tilaisuudessa. Joka on nyt 27, tänä vuonna, ellei sinne lisää enää tule. Joten: niistä 7,4% on biodynaamisia. Biodynaamisia tiloja on Suomen luomutiloista n. 0,26%. Yliedustus 28-kertainen.

[Heikki Jokipii]

Näin Majvikin tila itse kertoo tuosta Suomen Luonnon päivän tilaisuudessa FB-sivuillaan:

Keskustelutilaisuus teemalla *LUONNON ÄÄNI*. YK:n suositukset luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi voi kiteyttää aika tiiviiksi: Meidän on pakko ottaa huomioon luonto meidän kaikissa toimissa ja alkaa elämään luonnon kanssa, eikä vain hyödyntää luontoa. Miten pystymme kuulemaan luonnon äänen päätöksenteko prosesseissa ja pystyykö yksilö vaikuttamaan näihin isoihin kehityskulkuihin. Minkälaista keskustelua ja ajatuksia syntyy viljelijän ja taiteilijoiden välillä tästä teemasta sekä tulevaisuuden peloista ja toivosta. Keskustelemassa on Majvikin tilan viljelijän Atte Hermansson, kuvataiteilija & aktivisti Anna Leppä ja kirjailija, dramaturgi Maria Peura - mahdollisesti mukaan liittyy muitakin keskustelijoita. Keskustelun juontaa Luomuliiton tj & Sipoon luonnonsuojelijoiden pj. Susann Rännäri.

YK:n suosituksiin ei kyllä kuulu, että luontoa yritettäisiin pelastaa steinerilaisen "laajennetun luonnontieteen" avulla. Oireellista on, ettei tuohon keskustelutilaisuuteen ole kutsuttu oikeita luonnontieteilijöitä vaan taiteilijoita.

***

Pro Luomu kertoo nyt myös sivuillaan tuosta vierailupäivästä luomutiloilla. Koska tiedote on sisällöltään sama kuin VNK:n/MMM:n, sitä ei tarvitse erikseen kommentoida.

Tai ehkä tämä: kelpasiko valtion teksti sellaisenaan Pro Luomulle — vai Pro Luomun teksti sellaisenaan valtiolle?

[Heikki Jokipii]

Tämä sillä rajoilla oleva tila pyrki FB:ssa "kuokkavieraana" viime hetkessä apajille:

PieniKylä / LittleVillage
28. elokuuta kello 9.20  ·
💕Iloista Suomen luonnon päivää kaikille💕 🌱🌱🌱Muistakaa tänään luontoa jollakin tavalla.🌱🌱🌱Luonto on kovilla ja tarvitsee apuamme.
Meillä puoti auki Baarilla la-su klo 10-17. Tule piipahtamaan ja juttelemaan vaikka luonnosta. Ainakin perunaa piisaa myyntitiskillä. Ehkä tomaattejakin, ja kurkkua ja papua...🍅🍅😁

***

Majvikin biodynaaminen tila kertoi FB:ssä päivän olleen onnistunut. Yleisömäärista tai keskustelutilaisuudesta siellä ei tullut enempää tietoa. Jos keskustelijoilla oli valmiita esityksiä eli alustuksia, ehkä ne myöhemmin jossain julkaistaan.

Molempienkin tilojen osalta vielä tuoden esiin, miten ansaitsematonta noin saatu julkisuus Suomen luonnon varjolla on.

[Heikki Jokipii]

Iida Ruishalme uudelleentwiittasi:

Andrew McGuire
@agronomistag
·4. marrask.

Rotation of one annual crop to another is quick and drastic biological change, unlike anything found in nature. It disrupts the life cycles and populations of weeds, insects and diseases. Monoculture is key to making this work.
More on crop rotation...

Crop rotation: In praise of deliberate, sequenced disruption of natural systems

Posted by Andrew McGuire | December 1, 2016
For years, researchers have been looking to polycultures, biodiversity in space, as a way to improve agriculture (Trenbath 1974; Tilman et al. 1997; Cardinale et al. 2011; Finney and Kaye 2016). Behind this research is the idea that nature is the best model for agriculture. Because we find that nature is generally a polyculture, we should mimic this biodiversity on the farm. Natural is now viewed as the best option. Today, however, I want to commend a most unnatural practice, crop rotation.

(lihav. HJ)

Andrew McGuire selittää sitten artikkelissaan tarkemmin, miksi on noin. Eli miksi ei ole niinkuin tuo lihavoimani kohta väittää.

Mutta, kuten sanottu: viljely ei ole luontoa.

[Heikki Jokipii]

Miten nämä tietyllä tavalla romanttiset käsitykset maanviljelystä leviävät? Eräs näkemys:

Kiss the ground (and make a wish): soil science and hollywood

This is the approximate story line about soils that pervades the core of this Hollywood narrative:

"We” have, in the recent decades, abused soils through industrialized farming, creating or contributing to looming food and climate challenges. But wait! “We” can change this, and “we”can solve our food and climate challenges by getting back to some basics, regaining lost arts and knowledge from our agricultural past or from traditional practices. “There could be a way to eat food that heals the planet!” Soil is the answer! Pan to a shot of a smiling Woody Harrelson, then fade to black. THE END.

Mutta tämä on suurin piirtein totuus maatalouden historiasta. Se ei ole ollut luonnon kanssa "sopusointua", eikä tule sitä olemaan:

The invention of agriculture roughly 10,000 years ago, and the accompanying biological revolution called domestication, comprises likely one of the largest perturbations to the global biosphere in Earth history. In a brief period of time, humans changed the boundary conditions for much of the Earth in order to harness the sun (Christian 2018), an energy bonanza that in turn allowed the development of writing, elites, armies, arts, and science. The practice has never been sustainable, if we use soil mass balance as our metric (Amundson et al. 2015). Erosion, loss of C and N, removal of rock-derived nutrients, characterize the long history of agricultural impacts on soils. In the past century or so we have managed to re-gain mass balance only by borrowing resources from the future: finite reserves of fossil fuel are used to make or process fertilizers (some which have limited geological reservoirs). Without this technical intervention, many of us would not be alive. Prior to the Haber-Bosch process which now supplies our agricultural N, society was trapped in a cycle of low yields limited by N and other nutrients since no agricultural system is a closed elemental loop, and it never has been.

[Heikki Jokipii]

Staffan Danielssonilla on alkanut keittää ruotsinkielinen nimitys asialle:

Det var genialt att ta monopol på ett vetenskapligt begrepp, ekologi, men hur det kunde och kan tillåtas är obegripligt. Det finns naturligtvis inget ”ekologiskt jordbruk”, allt jordbruk innebär stor påverkan på ursprungliga marker utan plöjning och utdikning osv.

Att som Naturskyddsföreningen, och COOP, med flera sedan stämpla det vanliga svenska miljövänliga jordbruket som ” oekologiskt” är att missbruka begreppen ytterligare.

Jag förstår inte hur marknadsdomstolen, som kanske äger frågan, kan låta detta fortgå. Jag ska inom kort begära att den prövar om begreppet ekologi, och ”oekologi”, verkligen kan missbrukas så i marknadsföringssyfte som sker idag.

Olisi todella kiva, jos hän veisi asian tuolla tavalla markkinatuomioistuimeen.

Suomenkielinen termi ei ole aivan yhtä harhaanjohtava, mutta on kuitenkin sekin: onko tavanomainen viljely "luonnonvastaista"? No, on tietysti tavallaan, mutta ei ole sitä enempää kuin se "luonnonmukainenkaan". (Vaan oikeastaan päinvastoin.) Mutta sana tai ilmaisu ei oikeastaan suomenkielessä tarkoita mitään muuta, erityisesti ei, jos käytetään "luomu"-lyhennettä, ja on siten hyväksyttävämpi.

PS: Englannin kielen sana luomulle on ehkä vielä hullumpi: vai osaatteko kuvitella, mitä ylipäänsä voisi olla epäorgaaninen viljely? Leipää tai jauhoja kivistä? (Tai siitä Väinö Linnan Koskela-hahmon raudasta, jota hän romaanissa ilmoitti syövänsä?)  Saksan "bio"-liitteestä tulee mieleen samanlainen kysymys.

Tässä eräs englanninkielinen, joka on tyytymätön luomun nimeen englanniksi:

Viewpoint: How organic proponents hijacked the term ‘organic’ and why confused consumers are the victims

Meanwhile, I will continue to laugh when I see advertising for “organic” meat, eggs, dairy, protein, or other foods that couldn’t possibly be inorganic. Maybe I should cry, but it’s more fun to laugh as I try to imagine an inorganic cow.

Vastoin otsikkoamme viljely onkin osin myös luontoa.

[Heikki Jokipii]

Tätä kysyttiin tässä tutkimuksessa:

Is it possible to attain the same soil organic matter content in arable agricultural soils as under natural vegetation?

Ja vastaus kyllä pääpiirteissään oli: ei, ei se ole mahdollista. Vaikka poikkeuksia tuotiin esille, vaikka erilaisia keinoja asiaa edistää tuotiin esille. Kuitenkin johtopäätös oli tämä:

To maintain global SOC stocks at we consider it is more important to reduce current rates of land clearance and sustainably produce necessary food on existing agricultural land.

Tuon tutkimuksen pohjalta ei synny optimismia nk. hiiliviljelyn suhteen.

[Heikki Jokipii]

EU on herännyt tähän tavoitteeseen:

Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa

Siihenhän on tämä keino:

How ‘agricultural intensification’ could cut global farm land use by almost 50%, increase biodiversity and help address climate change

Eikä se, mitä komissio nyt muutoin, muussa yhteydessä suosittaa!