Author Topic: 100-vuotisjuhlaprojekti  (Read 9725 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #60 on: 13.03.21 - klo:18:11 »
Ks. edellinen puheenvuoro. Tässä Monosen jatkotarinassa on varmasti perää:

Quote
Suomalaiset viljelijät eivät kiinnostuneet laajemmin karjattomasta maanviljelystä. Toisen maailmansodan jälkeen paremmin järjestäytynyt biodynaaminen viljely selätti karjattoman viljelyn lopullisesti. Biodynaamisessa viljelyssä korostui nimenomaan nautakarjan kasvatus ja niin sanottujen biodynaamisten hoitoaineiden eli preparaattien käyttö.


Paitsi siltä osin, että hyvin hitaasti tuo maailmansodan jälkeen tapahtui, koska biodynaamisia tiloja oli minimaalisen vähän vielä 1940- ja 1950-luvuilla, kuten edellä on tullut esille:

Tuohon (eli yleistymiseen "sodan jälkeen") löytyi aika selkeä vastaus Demeter-lehdestä (2/2011, s. 22) muisteluartikkelista Karin Dieckmann: "Välähdyksiä biodynaamisen yhdistyksen alkuvuosista Suomessa". Artikkeli oli ilmestynyt aiemmin samassa lehdessä numerossa 4/1981.

Se käsitteli 1940-luvun ja ajan 1950-luvun loppuun asti. Koko artikkelissa mainittiin vain neljä (4) biodynaamista tilaa. Joista kahden kohdalla samassa kertomuksessa ehdittiin kertoa jo niiden toiminnan lopettamisestakin. Vaikka maatiloista ei ollut tuon enempää kerrottavaa, yhdistyksen virkeästä toiminnasta tuona aikana kerrottiin sitten enemmän.

Mutta ei kai ollut paljon selätettävääkään? Oliko se silti mikään sisäinen linjakiista, vaikka Mononen (Heinonen?) olikin löytänyt väitöskirjassaan tämän:

Quote
Vuonna 1951 julkaistiin Vegetaarisessa lehdessä ensimmäinen, kaksi nimeä kattava  ”luettelo”  luomuviljelijöistä.  Toinen  näistä  oli  kylpyparantola;  luomuviljely  oli tuolloin tyypillistä terveysparantoloiden omissa puutarhoissa. (Heinonen 2002; 2006.)

Vegetarismissa kun kuten tunnettua on ollut aika laaja kirjo siinä, voiko hiukan tai jotain eläintuotteita syödä, tai eläimiä muutoin hyödyntää (esim. lanta, vetoeläimet).

Steiner ei  muistaakseni nautakarjan kasvatuksesta juuri mitään sanonut, mutta luultavasti Pfeiffer sanoi. Tietysti lehmänsarviin tehdyt preparaatit edellyttivät, että tilalta löytyi lehmiä.  ;D
« Last Edit: 13.03.21 - klo:22:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #61 on: 18.04.21 - klo:04:30 »
Väite tässä ilmoituksessa kyllä epäilyttää:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-loma-asunnot/h%C3%A4meenlinna/16120007

Quote
Kaivomäellä on viljelty biodynaamisesti noin 40 vuotta esim. perunoita, porkkanoita, sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa, mansikoita, maa-artisokkaa, mustajuurta, yrttejä, joten maa on puhdas kemiallisista lannoitteista ja mahdollistaa aidon luomuviljelyn.
(lihav. HJ)

Ihan siltä pohjalta, että tuollaisesta tilasta ei ole näkynyt biodynaamisen viljelyn historiaselvityksessämme vilaustakaan. Mutta hyvin luontevaa on, että kiinteistönvälittäjällä eivät välttämättä ole korrektit termit ihan hallussaan.

Mutta näin täältä arvioiden, jos ko. paikka todella olisi biodynaamisesti noin kauan viljellyt, niin:

- se tarkoittaisi noin vuotta 1980
- jolloin Demeter-lehden mukaan oli tämän verran biodynaamisisia viljelilijöitä:

Demeter 3/79, s. 3:

Biodynaamiset kontrolliviljelmät vuodelta 1979

Demeter-laatuoikeudet 3
Biodyn-hyväksytyt biodynaamiset viljelijät 10

***

Demeter 3/82 s. 25 (Toimintakertomus vuodelta 1981)

Quote
Yhdistys myönsi Demeter-merkinnän 3 viljelijän tuotteille ja Biodyn-merkinnän 9 viljelijälle, jotka ovat siirtymävaiheessa bd-viljelyyn.

- jolloin, jos joku noista olisi sinnitellyt tähän päivään asti, siitä olisi varmasti ollut juttua uusissa Demeter-lehdissä. Tai asiaa koskevissa historioissa/historiikeissä. Tuossa joukossa oli aivan muutama tässä yhteenvetolistassamme mainittu tila. Mutta ei tuota tilaa.

Kyllä, kyse on ehkä pienimuotoisemmasta viljelystä. Mutta siitä huolimatta tuollainen 40 vuoden aika olisi  luultavasti saaanut palkintonsa huomiona Demeter-lehdessä, jossain vaiheessa.

Toisaalta Biodynaaminen liike on yrittänyt meille kertoa tätä:

Quote
Sertifioidun tuotannon ohella, maailmassa on huomattava määrä biodynaamisesti hoidettuja tiloja, jotka myyvät tuotteensa paikallisesti mutta eivät ole hakeutuneet sertifiointijärjestelmään.

Mutta järkevintä lienee kuitenkin tulkita ja kuitata tuo tapaus niin, että tuolloin 40 vuotta sitten kielenkäyttö asiassa oli horjuvaa, ja tämä horjunta tuossa ilmoituksessa jatkuu. Ja/tai todellakin niin, että kyse on kuitenkin ollut hyvin pienimuotoisesta kotitarveviljelystä. Jollaisen päätimme historiatarkastelussamme ohittaa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #62 on: 15.05.21 - klo:06:57 »
Tällainen Hesarin vanha uutinen tuli esiin, taas Google-haun virheen takia:

Viittakiven opistossa kohtaa koko maailman

Quote
TILAAJILLE
Saarinen Riitta
25.5.1991 3:00
Hauhon Viittakiven opisto sijaitsee rauhallisella, kauniilla paikalla pienen Kirrisenjärven rannalla. Tähän Suomen ainoaan kansainväliseen kansanopistoon olisi tulijoita enemmän kuin sinne pystytään ottamaan.

Kun toista kautta tuli esille:

Quote
https://www.hs.fi › kotimaa › art-20...
Viittakiven opistossa kohtaa koko maailman - Kotimaa | HS.fi
2 päivää sitten — Opettajien lisäksi opistossa työskentelee toistakymmentä ihmistä keittiössä ja puutarhassa. Viittakiven opisto on harjoittanut biodynaamista viljelyä jo 1960-luvulta asti, ja opisto onkin täysin omavarainen juuresten ja ...
(lihav. HJ)

Eli tarkistetaan tuokin. — Vaikkapa Demeter-lehdissä en muista tuota mainitun (?). Wikipedian tiedot eivät kyllä viittaa steinerilaisuuteen:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viittakiven_opisto
« Last Edit: 15.05.21 - klo:07:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #63 on: 12.06.21 - klo:07:29 »
Biodynamic Federation – Demeter International näyttää mullistaneen nettisivunsa. Samalla kun vähän harmittaa, että sieltä ei enää vanhaa tilastosivua*) löydy, niin tästä voi olla meille apua, tiettyä runkoa:

https://www.demeter.net/about/history/

Sama näyttää heillä olevan tavoitteena kuin meilläkin ( ;D):

Quote
We are looking forward to celebrating 100 Years of biodynamic farming in 2024.

_____

*) tai kyllä ne tiedot sieltä — vaikeasti —  löytyvät. Mutta ne on laitettu salasanan taakse. Pitänee sinnekin nyt hankkia tunnus.
« Last Edit: 12.06.21 - klo:07:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #64 on: 13.06.21 - klo:06:05 »
Tuossa historiayhteenvedossa halutaan tuoda esille tämä:

Quote
1941

All Demeter-Organisations and the monthly magazine “Demeter” are forbidden in Germany through the NSDAP.

Tuo muuten varmaankin pitää paikkansa. Toisestakin lähteestä olen lukenut, että aluksi asiasta innostuttuaan natsihallinto myöhemmin käänsi kelkkansa. Natsien alkuperäistä innostusta ei tuossa turhaan mainita.

Siitä asiasta on täällä avattu keskustelu jo yli 10 vuotta sitten.
« Last Edit: 13.06.21 - klo:07:59 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #65 on: 20.06.21 - klo:05:53 »
Tämä kertoo lähinnä siitä...

HS 50 vuotta sitten

Quote
BIODYNAAMINEN viljely — viljely ilman väkilannoitteita ja kasvinsuojelumyrkkyjä — yleistyy Suomessa erittäin hitaasti.

Ruotsissa tämä viljelymuoto on saanut jo melko laajaa kannatusta ja siellä näitä tuotteita kysytään nykyään paljon.

Helsinkiläinen toimitusjohtaja Raimo Antikainen toteaa ihmisen syövän liikaa myrkkyjä ruoan mukana. Muutama vuosi sitten hän osti Suonenjoelta maatilan ja aloitti tilalla mansikoiden viljelyn biodynaamisesti. Mansikoilla on ollut erittäin hyvä kysyntä.


... että tuolloin vielä luomulla ja biodynaamisella tarkoitettiin (mediassa) yleensä samaa asiaa.

Sen, että luomu 1970-luvulla yleistyi erittäin hitaasti, me jo tiesimmekin. Vaikkapa täältä:

Quote
1970-luvun alku: Parikymmentä luomutilaa
[..]
1979: Luomuviljelty peltoala Suomessa noin 186 hehtaaria


Siitäkin se kertoo, että Ruotsin apinoinnin tärkeyttä pidettiin, joissakin piireissä, hyvänä perusteena asialle jo tuolloin, 50 vuotta sitten. Vaikka tietääkseni ei se Ruotsissakaan kovin yleistä ollut, vielä tuolloin. Ruotsissa luomu yleistyi suurin piirtein samassa aikataulussa kuin meillä. Eli oli tuolloin vielä "obefintlig".
« Last Edit: 20.06.21 - klo:06:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #66 on: 21.06.21 - klo:04:13 »
Tuo Hesarin 50 vuotta sitten mainitsema tapaus saattaakin olla poikkeus, jos siinä mainittu henkilö on sama kuin tämä:

https://arkisto.kriittinenkorkeakoulu.fi/wp-content/uploads/2020/03/katsaus__1977_3_deskew.pdf

Quote
Reijo  Wilenius KATSAUKSEN NUORUUS eli  Raimon tähkäpäät suomalaisessa maisemassa Tämän lehden edeltäjänä ilmestyi vuosina 1957-68 Katsaus, jota toimittivat Reijo Wilenius ja Raimo Antikainen. Pääsiäisenä Katsauksen idean isä, Raimo Antikainen täytti 50 vuotta. Sen kunniaksi hänen ystävänsä toimittivat juhlakirjan "Tähkäpäitä", johon sisältyi Reijo Wileniuksen kirjoitus Katsauksen nuoruudesta. Julkaisemalla tä­män kirjoituksen yhdymme jälkikäteen onnittelui­hin. Samalla haluamme antaa nykyisille lukijoil­lemme pieniä välähdyksiä siitä perinnöstä, jota yritämme edelleen vaalia, joskin paljolti muuttu­neissa olosuhteissa ja  täysin erilaisessa  kulttuuri-il­mapiirissä. OJ & RR

https://www.antropos.fi/reijo-wileniuksen-haastattelu-takojan-30-vuotisjuhlanumerossa-4-2002/

Quote
– Katsaus-lehteä oli kanssani toimittamassa Raimo Antikainen, jolta hyvin menneiden liiketoimiensa ohella jäi runsaasti aikaa kulttuuriin.

Eli on juuri ja juuri mahdollista, että hän olisi ollut Steinerin maanviljelysoppienkin tuntija ja todella aloittanut tuollaisen biodynaamisen kokeilun.

Biodynaaminen viljely ei kuitenkaan juurtunut Suonenjoelle tai Itä-Suomeen ylipäänsä. Vaikka luomuviljely siellä myöhemmin levisikin, muun Suomen tavoin.

Asian voisi varmaan tarkistaa mainitusta kirjasta, ja se voisi olla hauska kuriositeettikin, mutta paljon merkitystä sillä maatalouden tai luomuviljelynkään historiaan ei ilmeisesti ollut.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #67 on: 01.07.21 - klo:04:53 »
Luultavasti luomuaatteen synnyn tutkimisessa täytyy mennä vielä syvemmälle. Paljonkin Steinerin ohitse, eli häntä aikaisempaan aatteelliseen kehitykseen.

Thomas DeGregorin pohdinnat vitalismista luomuaatteen pohjafilosofiana ovat yhä relevantteja. Onpa etsittävä hänen tekstinsä painettuina. Niitä ei löydy enää entiseen tapaan netistä.

Steinerhan ei näytä olleen kovinkaan vallankumouksellinen, uutta luova tyyppi, vaan näyttää ratsastaneen vanhalla, sitä kyllä jonkin verran valikoivasti muokaten: Goethe, teosofia, astrologia, homeopatia. Kyllä vitalismikin siihen sillisalaattiin mahtui. Ja myös muiden luomuaatteen isien ja äitien resepteihin.

Tätä kirjaa ennenkaikkea tarkoitan:

Origins of the Organic Agriculture Debate

Siitä löytyi aiemmin pitkiä otteita ja selostava arvostelu netistä. Kirja on aika kallis, ja hankintaehdotuksestamme huolimatta sitä ei löydy Helsingin yliopistolta. Mutta täytyy sitten yrittää kaukolainana.
« Last Edit: 01.07.21 - klo:07:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #68 on: 11.07.21 - klo:04:05 »
Onko tällä teoksella ollut jotain merkitystä luomuaatteelle, yleensä ja Suomessa:

***

https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.129360

Kasvin muodonmuutos
Die Metamorphose der Pflanzen
Kirja
Goethe, Johann Wolfgang von ; Järvinen, Kari ; Suokas, Päivi, 1958-
Biodynaaminen yhdistys 2000

***

Luultavasti ei. Se on voinut olla kyllä jonkinlaisena taustana Rudolf Steinerille, joka ihaili/jumaloi Goethea. Biodynaaminen yhdistys on tuon kyllä kustantanut, mutta ajankohtana, jolloin biodynaaminen viljely Suomessa on ollut jo laskusuunnassa. Joka suunta ei kyllä tuostakaan teoksesta kääntynyt. Eli jäänee kuriositeetiksi kuriositeetin sisällä (nettihaulla puolivahingossa löytyi).

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #69 on: 13.07.21 - klo:06:47 »
Tämän tietyn taiteilijasukupolven*) kohdalla tämäkin asia pulpahtaa esiin (lihav. HJ):

Keraamikko Lillemor Mannerheimin ura on nostettu uudelleen ansaitusti esiin –  nyt myös Suomessa

Quote
Vihdissä syntynyt Lillemor Mannerheim oli varhainen modernisti, jonka elämää hallitsi myös vahva kiinnostus henkisiin asioihin.
[..]
Avioiduttuaan Ruotsissa kreivi Carl-Gustav Klingsporin kanssa Mannerheim ammattiuran rinnalle tuli kolmilapsisen perheen arki, Hellekisin kartanon hoito ja kotiseututyö sekä vähitellen yhä vahvemmin muut omat intressit, kuten biodynaaminen viljely, matkustaminen ja kiinnostus henkisiin asioihin. Mannerheim kävi muun muassa Tiibetissä ja tapasi Dalai-laman kolmesti.

Mutta mitään edelläkävijäasemaa ei tuolle taiteilijasukupolvelle siinä kysymyksessä tullut, vaikka taiteilijat usein sellaista viittaa itselleen sovittavatkin. Vaan biodynaaminen viljely niin Ruotsissa kuin Suomessakin yleistyi vasta paljon myöhemmin, oikeastaan vasta EU:n myötä. Ja samassa tahdissa luomuviljelyn kanssa.

_____

*) vai vielä voimakkaammmin edellisen? Mutta tuo menee jo oman historiaprojektimme ulkopuolelle. Kaikkea aattellista kehitystä Suomessa (tai ulkomailla) emme yritä tähän mukaan haukata!
« Last Edit: 13.07.21 - klo:07:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #70 on: 15.07.21 - klo:04:08 »
Tässä Anni Karhun viime keväänä valmistuneessa maisterintutkielmassa...

MITEN LUOMUUN SUHTAUDUTAAN SUOMESSA? Sisällönanalyysi Maaseudun Tulevaisuuden ja Käytännön Maamiehen kirjoituksista 2015–2020

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/76652/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202106173850.pdf?sequence=1

... löytyy myös varsin ansiokas historiallinen tarkastelu luomuaatteen ja -talouden kehityksestä luvussa "2. MITÄ LUOMU ON? LUOMUN KONTEKSTI JA TEORIA" sivuilla 5-35.

Mikä parasta, tutkielma on hyvin dokumentoitu, ja suuressa osassa lähteitä löytyy nettilinkki. Vaikka emme kaikkia hänen jotopäätöksiään allekirjoittaisikaan.  8)

Osan hänen lähteistään olemme jo löytäneetkin. Mutta mukana on myös meille uusia.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #71 on: 25.07.21 - klo:07:38 »
Tämä artikkeli nostaa taas Steinerin merkitystä luomuaatteen synnyssä:

Regenerative agriculture: The movement dedicated to unseating intensive, ‘industrial farming’ by claiming it has comprehensive sustainability advantages

Quote
In 1924, the German esotericist Rudolph Steiner introduced a system of farming that exhorted the farmer to treat the farm as a holistic, biodynamic system. In a series of lectures at a farm in Poland, Steiner emphasized the farmer’s role in guiding and balancing the interaction of animals, plants and soil. Healthy animals depended upon healthy plants for food, healthy plants upon healthy soil, healthy soil upon healthy animals for their manure. Biodynamic farming would become one tributary of what would become known as ‘organic farming’. The biodynamic designation continues to this day, larded up with much of the unscientific and superstitious leanings Steiner imbued it with from the start.

Over the next few decades, others independently developed anti-industrial approaches to farming with a focus on soil health, which they felt was being damaged by treating farming as an extractive industry. In India, the British botanist Sir Albert Howard saw traditional farming as superior to the commercial farming in his home country. During his time in India, between 1905 and 1924, he and his wife Gabrielle, herself a plant physiologist, studied the traditional techniques and refined them according to scientific principles.

He memorialized their work in the book, An Agricultural Testament (1940). That publication was highly influential in the development of a farming subculture that put soil health at the center of its practice. In Great Britain, at the age of 21, Lady Evelyn Balfour and her sister Mary bought New Bells Farm in Haughley Green, Suffolk, in 1919. In 1939, she launched the Haughley Experiment, the first long-term, side-by-side scientific comparison of organic and “chemical-based” farming.

The Haughley Experiment was based on the belief that farmers were over-reliant on fertilizers, that livestock, crops, and soil should be treated as a whole system, and that “natural” farming produced food which was in some way more wholesome than food produced with more intensive methods. This philosophy was popular well into the 1980s. The central theme was an anti-industrial holistic approach to farming that centered on soil health.

Tai voi asian tulkita niinkin, että nämä kehityslinjat muodostuivat itsenäisesti. Yhteistä niille oli kuitenkin jonkinlainen ajan henki, pyrkimys holistiseen näkemykseen. Ja vakuuttuneisuus, että keinolannoitteet eivät siihen lähestymistapaan sovi.

Luultavasti siinä ajan hengen problematiikassa löydämme apua täältä:

Luultavasti luomuaatteen synnyn tutkimisessa täytyy mennä vielä syvemmälle. Paljonkin Steinerin ohitse, eli häntä aikaisempaan aatteelliseen kehitykseen.

Thomas DeGregorin pohdinnat vitalismista luomuaatteen pohjafilosofiana ovat yhä relevantteja. Onpa etsittävä hänen tekstinsä painettuina. Niitä ei löydy enää entiseen tapaan netistä.

Quote
Vielä 1800-luvun lopulla kuitenkin oletettiin, että vitalismi piti paikkansa käymisen kaltaisten bio­kemiallisten reaktioiden osalta.[2]

Vitalistisia ajattelutapoja ovat edustaneet esimerkiksi Hans Driesch ja Henri Bergson[1].


Kaksi viimeksimainttua filosofia vaikuttivat vielä 1900-luvun alussa.
« Last Edit: 25.07.21 - klo:11:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #72 on: 27.07.21 - klo:04:41 »
Hesarista 50 vuotta sitten:

https://www.hs.fi/historia/art-2000008122819.html?share=007a6f51499cd2bacf4e3bd65cd10838

Quote
Tuleeko terveysravinto muotiin

MONI mehevän pihvin ja punaviinin ystävä on taipuvainen pitämään terveysravintokaupan asiakasta kuoppaposkisena intoilijana, joka ei ymmärrä elämän luotettavimpia iloja.

Suhtautuminen saattaa olla muuttumassa. Puheet lisäaineista ja myrkkyjäämistä tekevät mietteliäiksi nekin, joiden ruokahalua soijanakit ja vehnänalkiot eivät ole tähän asti herättäneet. – –

Suomen terveysravintokauppiaiden liitossa on 43 jäsentä. Helsingissä kauppoja on yhdeksän. Haluttuja tuotteita ovat mm. biodynaamisesti — ilman myrkkyjä — viljellyt kasvikset.

Kysyntä on tarjontaa suurempi, ja viljelijöiden kiinnostus on kasvanut viime aikoina. Paljon ostetaan merilevätabletteja, soijajauhoja, yrttimehuja ja ruusunmarjakapseleita.

Kauppiailla on aihetta toiveikkuuteen, jos suunta Suomessa käy samaksi kuin Ruotsissa ja USA:ssa: terveysravinto tulee muotiin.


Jostain ihmeellisestä syystä kysyntä on edelleen, puoli vuosisataa myöhemmin, tarjontaa, suurempi. Ainakin jos uskoo mielipidetiedusteluja.

Taas kerran löydämme tuosta todisteen sille, että silloin noin 50 vuotta sitten, puhuttiin käytännössä kaikesta luomuviljelystä biodynaamisena.

Myös näemme, miten jo silloin tarjottiin Ruotsia asiassa esikuvaksi, vaikka siitä ei tosiasiassa siihen rooliin ollut. Ehkä sillä varauksella, että terveysravinnolla voidaan tarkoittaa muutakin kuin luomua, ja sen kaiken markkinoista meillä ei ole eksaktia tietoa. Mutta luomu tuotiin tuossa vasiten esille.
« Last Edit: 27.07.21 - klo:05:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #73 on: 12.08.21 - klo:07:28 »
Myös Biodynaaminen yhdistys tarjoaa nyttemmin tällaista yhteenvetoa:

Biodynaamisen viljelyn historia Suomessa

Pääpiirteet tuosta jo tiesimmekin, mutta uusia yksityiskohtia tuli. Tämä kuva vahvistui...

Quote
Wärnhjelm perusti Suomen biodynaamisen yhdistyksen (Föreningen för främjande av den biologisk-dynamiska odlingsmetoden i Finland) neljän ystävänsä kanssa marraskuun 24 päivänä vuonna 1946. Jäseniä oli 40-luvun lopussa 50 ja määrä kaksinkertaistui 50-luvulla.

... että jäseniä, asiasta kiinnostuneita on pitkin kyllä matkaa ollut. Mutta varsinaista viljelyä siihen viime vuosisadan lopun huippuvaiheeseen asti hyvin vähän.

Kokoelmaamme saimme lisää jo lopettaneita tiloja:

Quote
Biodynamiska Förenigen r.f. Yhdistyksellä oli yhden hehtaarin koepalsta Sjökullan koulutilalla vuodesta -47 lähtien.  Biodynaamista puutarhaviljelyä harjoitettiin ammattimaisesti 50-luvun alussa kahdella tilalla. Ole ja Kerstin Jensenin tilalla Porvoossa (Staffansbergin tila) ja Rolf Fagerlundin tilalla Järvenpäässä.
[..]
Pax oli Westergårdissa vain vuoden, josta siirtyi Salmin kartanon vuokralohkon kautta omalle tilalle Kirkkonummelle, jonne perusti Aurora-puutarhan.

Yhteensä neljä kappaletta.
« Last Edit: 14.08.21 - klo:05:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17677
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #74 on: 14.08.21 - klo:06:44 »
Vielä tuosta:

Quote
Biodynaamisen yhdistyksen ensimmäinen viljelyopas ilmestyi vuonna 1950 ja yhdistyksen lehti alkoi ilmestyä vuonna 1953.

Onkohan yliopiston kirjastolla kokoelmissaan tuota lehteä? Vai onko nyt lopulta tehtävä useassa yhteydessä lupaamani vierailu Biodynaamisen yhdistyksen toimistoon?

Siinä muuten myönnetään aika avoimesti, että pelkkää voittokulkua ei taival ole ollut (lihav. HJ):

Quote
Biodynaamisten viljelijöiden lukumäärä kasvoi ja ensimmäinen tuotteita markkinoiva yritys, Biodyn Osuuskunta, perustettiin vuonna 1973. Osuuskunnan konkurssin jälkeen toimintaa jatkoi tukkuliike Oy Itu Ab. Luomuliitto perustettiin 1985. Siihen asti luonnonmukaisen viljelyn neuvontaa oli antanut vain Biodynaaminen yhdistys. Luomuliiton perustamisen myötä osa biodynaamisista tiloista siirtyikin vain luomuvalvonnan piiriin. Toisen kerran tilojen määrä väheni Demeter Internationalin synnyn jälkeen vuonna 1997 tuotantoehtojen tarkistamisen myötä. 


Teksti ei yritä selittää sitä, miksi tilojen lukumäärä jatkoi jyrkkää laskuaan koko 2000-luvun ajan.

Ihan totuudenmukaista tuossa ei ole, että tilojen lukumäärä olisi alkanut kasvaa 1960- ja 1970-luvulla. Kyllä se noista lainauksessa mainituista tapahtumista huolimatta tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvuilla.

Tähän on huomautettava ...

Quote
Biodynaamisen viljelytavan vaikutusta tuotteiden laatuun tutkittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuosina 1962-66 laajassa viljelykokeessa, jota olivat toteuttamassa Simpeleen tehtaan puutarhuri Hellstenin ja Biodynaamisen yhdistyksen puheenjohtaja Pomoellin kanssa suomalaisen luomuviljelyn uranuurtaja Toivo Rautavaara.

... että toisaalta tiedämme Rautavaaran myöhemmin tulleen aivan toisiin ajatuksiin:

[..] Ja näin kuulemma tapahtui koko luomuliikkeessä:

Quote
Vuonna 1979 perustettu ekoviljelijäyhdistys otti viimein virallisesti pesäeroa biodynaamiseen viljelyyn professori Toivo Rautavaaran kehotuksesta. Yhteistyö biodynaamisten tilojen kanssa on Karin mukaan kuitenkin säilynyt hyvänä.

Niinhän se on. Katso edellinen puheenvuoro. Ja ei tuo pesäero esim. mediassa ja luomuväen omassa tiedotuksessa juuri näy.

Ehkäpä juuri noiden viljelykokeiden perusteella! Sittemmin biodynaamisen viljelytavan vaikutusta tuotteiden laatuun on tietääkseni tieteellisesti tutkittu hyvin vähän, ainakin Suomessa. Se saattoi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta. Biodynaamisen yhdistyksen tämä sivu ei osaa kertoa suomalaisista tutkimuksista:

https://www.biodyn.fi/tutkimus

Mutta tällaisia tutkimustuloksia oli kyllä saavutettu:

Quote
Henrik kokeili biodynaamisia preparaatteja kesällä 1927 Tallbackan tilalla Porvoossa todeten niiden soveltuvan erittäin hyvin pohjoisiin olosuhteisiin.


Havaittiinko jo silloin, että Suomella on luontaiset edellytykset jopa biodynaamiseksi maaksi?
« Last Edit: 14.08.21 - klo:11:47 by Heikki Jokipii »