Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Viime kierroksellakin olin hiukan kärsimätön luomuvihannesten viljelyaloja koskevien tietojen suhteen.

Mutta silloin mentiin lokakuussa. Nyt ollaan seuraavan vuoden maaliskuussa. Mutta vanhoja puheenvuoroja kun selaa, niin jouduimme silloinkin odottamaan maaliskuulle tuota Ruokaviraston puutarhatilastoa. Vaikka olimme ymmärtäneet saaneemme lupauksen niiden nopeammasta julkistamisesta.

Niin. Kyllä tuota viivyttelyä sopii ihmetellä. Käsitykseni mukaan nuo tiedot ovat valmiina jo kauan aikaisemmin. Talvella kun ei Suomessa avomaalla viljellä. Ja sitähän tuo tilasto koskee. Mikä estäisi Ruokavirastoa toimimasta samoin kuin Luke, ja julkaisemasta ennakkotiedot pian kesän jälkeen? Ja julkaisemasta tarvittaessa sitten uuden, tarkennetun version myöhemmin?

No, nyt siellä on kirjaamoon lähetettynä kansalaisen kohtelias kysymys asiasta.

Kun lähetämme tämän ehdotuksemme, liitämme siihen toivomuksemme myös noudatetuista aikatauluista. Jonka jo tuossa linkin puheenvuorossa toin esille. Mutta vieläkin pidemmälle voisi mennä: miten olisi aina (kansalaistenkin) käytössä oleva tietokanta, jossa olisivat aina tuoreimmat tiedot?

[Heikki Jokipii]

Mutta selvästikin MT:llä on tietoa viherlannoitusalan uudenlaisesta tukijärjestelmästä. Meidänkin täytyy tuo tieto jostain saada.

Onko mukaan tullut uusi käsite, uusi luokka, viherlannoitusnurmi? Googlen kautta kurkkailua maksumuurin taakse:

***

viherlannoitusnurmea ei kannata tukimielessä enää ensi ...
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi › maatalous › arti...
6 päivää sitten — Arviot ympäristötoimista ensi vuonna maksettavista tukieuroista ovat edelleen hyvin epävarmoja. Kari Salonen. Uuden tukijärjestelmän on tarkoitus ...


    apilakasvusto lataa maahan typpeä - Maatalous - Maaseudun ...
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi › maatalous › arti...

5 päivää sitten — Maatalous 10.03.2022 Tilaajalle. Juhani Reku. Lannoitteiden kallistuminen parantaa viherlannoituksen kilpailukykyä, mutta myös tukijärjestelmä osaltaan ...

***

Tästäkin:

Omat ratkaisunsa ensi kesän kylvöistä Ylinen teki jo toissaviikolla.

– Kaikki kesannot, viherlannoitusnurmet, mitä oli ajatus kylvää, kylvetään satokasville eli ruokaa tuotetaan.

Lohduttavaa muuten saada tietää, että Suomessa on jonkin verran marginaalia oman ruokatuotantonsa kasvattamiseen äkkiä. Keinolannoitteet kun eivät nyt maailmasta ole loppumassa. Vaikka nyt hinnat rajusti ovatkin nousemassa.

Olisiko tätä mietitty "vallan kammareissakin'":

Mutta tuossa (lihavoituna) se perustelu on. Jos itse jatkan (ja tulkitsen), niin ei siis ole niin väliä, mitä ne pellot nyt tuottavat, kunhan ne ovat tarvittaessa (sitten, joskus, jos) käytettävissä. Nurmea siis voidaan hyvin viljellä, vaikkeivät ihmiset siitä syötävää nyt saakaan.

***

'Viherlannoitusnurmi' -haulla löytyy kyllä tällaista tietoa (pdf):

Viherlannoitusopas

Johdanto
Viherlannoituskasvustoilla voi olla monenlaisia tavoitteita: typen tuottaminen seuraavan kasvuston käyttöön, maan rakenteenparantaminen, yksipuolisen viljelykierron katkaiseminen ja kasvintuhoojien vähentäminen, rikkakasvien tukahduttaminen, ympäristöhyödyt, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja maiseman monipuolistaminen. Erityisen tärkeitä viherlannoituskasvustot ovat luomukasvintuotantotiloilla, joilla karjanlantaa ei ole, ja ostoravinteiden saatavuus on hyvin rajattua ja käyttö kallista. Myös tavanomaiset kasvinviljelytilat voisivat hyödyntää viherlannoituksen mahdollisuuksia nykyistä enemmän, vaikkakaan aina viherlannoituksen taloudellisia hyötyjä ei nähdä riittävän suurina.

Mutta tukijärjestelmästä ja sen muutoksista kuitenkin niukasti. Tai tieto on kätkettynä paksujen ohjepumaskojen siimeksiin.

Se, mitä me nyt odotamme: kun nyt julkaistaan tilastot luomualan käytöstä, pitäisi siellä näkyä erikseen viherlannoitusnurmi. Uskallan noista vähän puutteellisistakin vihjeistä päätellä, että se olisi jo nyt täysin mahdollista. — Ehdotusmuistiomme sisältö kasvaa.

[Heikki Jokipii]

Juuri edellä jo ihmettelimme tätä outoa viivyttelyä tiedon jakamisessa.

Yhteenvetona. Myöhässä ovat valtiolta:

- luomupuutarhatilastojen alatiedot (Ruokavirasto)
- luomupuutarhatilastojen satotiedot 2021 (Luke)

Pro Luomulta:

- arvoketjuryhmien pöytäkirjat kahden vuoden ajalta

Siellä juuri valitulla viestintäkoordinaattorilla löytyy tästäkin tehtäväkenttää. Jopa niin, että hän ehkä pystyisi vaikuttamaan myös valtion tiedon jakamiseen?

[Heikki Jokipii]

Tästä päivämäärätiedosta Ruokaviraston sivulta...

Vuonna 2022 voit hakea uutta luomusitoumusta ja liittää voimassa olevaan sitoumukseen lisäalaa palauttamalla lomakkeen 215 Ely-keskukseen viimeistään 15.6.2022.

... tulee kyllä mieleen, että uudet (aiotut) luomuviljelyalat ovat jo viraston tiedossa, kun vanhat vasta nippa nappa on saatu yleisölle kerrotuksi.

Tilastoa puutarhakasvien luomuviljelyaloista 2021 ei ole ilmestynyt vieläkään. Eikä minulle tullut vastausta tiedusteluuni. Lähetin sen 9.3.22. Ei ole vastaavia "pian" luvattuja satotilastojakaan vielä esillä (Luke). Sama kolme viikkoa kulunut.

Viime kierroksellakin olin hiukan kärsimätön luomuvihannesten viljelyaloja koskevien tietojen suhteen.

Mutta silloin mentiin lokakuussa. Nyt ollaan seuraavan vuoden maaliskuussa. Mutta vanhoja puheenvuoroja kun selaa, niin jouduimme silloinkin odottamaan maaliskuulle tuota Ruokaviraston puutarhatilastoa. Vaikka olimme ymmärtäneet saaneemme lupauksen niiden nopeammasta julkistamisesta.

Meni huhtikuun puolelle. (02.04.22)

[Heikki Jokipii]

Tuleeko tästä lisätietoa? Lisäarvoa meidän tarkasteluillemme?

VYR:n luomuraportti kevät 2022 (pdf)

Ja päivittyykö se vielä? Oudon paljon salattuja kohtia.

***

VYR on ainoana Pro Luomun arvoketjuryhmistä jatkanut suht. säännöllisesti toimintaansa. Mutta sitä on vaivannut se, että se tarjoaa yhä niukemmin tietoa. Ihan äsken huomasin, että sen materiaalista on osa laitettu tunnuksen ja salasanan taakse.

[Heikki Jokipii]

Mikä olisi mahdollista:

https://kaytannonmaamies.fi/share/37465/d573c2

Tuossa puhutaan siis kymmenen tonnin hehtaarisadoista. Eikä luomusta puhuta mitään. (Lukekaa itse. Ei ole lainattavissa.)

Kyllä, luomussakin on asetettu kovia tavoitteita paremmiksi hehtaarisadoiksi. Mutta niissä on puhuttu viidestä tonnista.

***

Tuon artikkelin kirjoittajan (ihan suoraan siihen liittymätön) twiitti:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·8t
15. Luomupuolella ei ole yhtään sen parempi tilanne. Luomupinta-ala kasvaa, mutta tuotetut tonnit eivät. Usein sato jätetään korjaamatta. Tämä on resurssien tuhlausta. Ei kuulosta minusta ympäristöystävälliseltä ollenkaan.

[Heikki Jokipii]

Yritystä on:

Uusilla menetelmillä lisää viljelyvarmuutta ja suurempia luomusatoja

Mutta kummasti nuo maintut keinot vaikuttavat hyvin vanhoilta ja tutuilta. Niiltä, joilla tähän asti ei ole saatu hyviä satoja. Ainakaan verrattuna tavanomaisiin satoihin.

Tämä kritiikki ei lopu:

Luomutuotantoa kritisoidaan usein alhaisista satotasoista. Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta saadulla rahoituksella LuoVaMix -hankkeelle vuosille 2022–2024 testataan ja kehitetään viljelyteknisiä keinoja nostaa satotasoja, lisätä viljelyvarmuutta ja viljelyn monipuolisuutta. Satotasojen nosto ja viljelyvarmuuden parantaminen ovat keinoja lisätä hiilen sidontaa ja luomutuotannon ilmastokestävyyttä. 

Tämä on kyllä myönnetty:

Luomusatotilastojen perusteella viljojen satotaso jää Suomessa keskimäärin 40 % alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa.

 
Mutta tavalliseen, jopa krooniseen tapaan häivytetään näkyvistä, mitä typen kerääminen luomutapaan merkitsee tosiasialliselle satotasolle. En turhaan verrannut luomuviljelyä hölmöläisten peitonpidennykseen. Tuo latausalana on sitä peiton alareunaa, jota ei suostuta näkemään eli ottamaan laskelmiin mukaan.

Mutta jo ilman tuon huomioon ottamistakin tulee täällä "näkis vaan" -mieliala. Tuo projekti kestää 2022–2024. Vuonna 2024 luomusatotilastot tulevat luultavasti näyttämään kovasti nykyisen kaltaisilta. —Tuo oli siis nyt meidän ennusteemme. Jota ei voi pitää edes kovin rohkeana.

[Heikki Jokipii]

Nyt se on täällä, kauan odotettu:

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2021 (pdf)

Ensivaikutelma. Kokonaisviljelyala, oltuaan edellisenä vuonna 2108,8 ha, oli vähentynyt v. 2021 lukemaan 1921,1 ha. Eli 5 prosenttia.

Jatketaan tutkimista.

[Heikki Jokipii]

Isoin pudotus oli tapahtunut tarhaherneessä, yli 200 ha ja 23%. Pari vuotta se ala oli korkeammalla tasolla.

Nyt odottelemme enää satotilastoja luomupuutarhakasvien osalta v. 2021.

Mutta sitä arvioitamme meidän ei tarvinne muuttaa, että myös tuona vuonna luomuhernekeittoa oli kansalaista kohti tarjolla korkeintaan lautasellinen.

Voimme myös huomata, että luokassa "Muut marjat ja hedelmät" oli tapahtunut suurehko nousu. Siis viljelyalassa.  Onko kyse jostain tietystä kasvista, sen saamme varmaan jatkossa tietää.

Luomusipulin kohdalla pahin pessimismi lienee ohitettu. Sen viljelyala lähestyi sitä tasoa, jolla se oli viime vuosikymmenen alussa. Ehkä tämä tietty niksi sipulimätää vastaan on purrut? Mutta paljon enempää kuin yksi luomusipuli per kansalainen ei vuonna 2021 kuitenkaan ollut saatavissa? Se asia täsmentyy satotilaston myötä.

[Heikki Jokipii]

Mutta voi olla niinkin, että tämä asetelma säilyy ennallaan:

Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. — Tuo yksi havainto edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).

Omenan viljelyala säilyi nimittäin aika täsmälleen ennallaan. Eikä uudesta kotimaisesta luomuhedelmästä ole ollut mitään uutisia.  Niinpä edelleen tiedämme, kun kuulemme luomuhedelmistä, että puhutaan tuontituotteista. Paitsi hyvin, hyvin pieneltä osin:

Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.

[Heikki Jokipii]

Täältä kaipaamaamme tietoa pitäisi löytyä:

https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2021_fi

Vaan eipä löydy. Luomu ei ole mukana, ei erikseen eikä yhdessä.

Soittamaan sinne. Sain tiedon, että vähän kesken, mutta aika pian valmistumassa.

Ruokavirastoa tervehdin maililla kirjaamoon.

Ruokavirastolta tuli vastauskin. Ja tilastot ilmestyivät nettiin.

Luken luomusatotilastoja ei vieläkään näy. – Eikö yli kuukausi riitä perusteeksi tiettyyn kärsimättömyyteen? (Niinpä hiukan meilasin.)

***

Ruokaviraston tiedoista löytyi puutarhatilastoista luomuperunan viljelyala 2021. Joka oli laskenut edellisestä vuodesta 14%. Se merkinnee sitä, että luomuperunaa on saatavissa kansalaista kohti tähän astisen n. 3 kilon sijasta enää alle 2,5 kiloa. Prosenttiosuudessa tietysti vastaava lasku.

[Heikki Jokipii]

Isoin pudotus oli tapahtunut tarhaherneessä, yli 200 ha ja 23%. Pari vuotta se ala oli korkeammalla tasolla.

Jos vaikka Jalostaja ostaisi Suomen koko luomuhernesadon (luomuhernekeittoaan varten), se selviäisi siltä osin tästä lupauksestaan aika helpolla:

Jalostaja maksaa hernetonnista 60 euron lisäkorvauksen viljelijöille ‒ ”Suomalainen herne on laadultaan ja maultaan maailman paras”

Tarjous koskee ehkä v. 2022 satoa, mutta viime vuoden tasolla (nyt vielä v. 2020 pohjalta) voi arvioida, että kustannukset yhteensä jäisivät alle 30 000 euron.

[Heikki Jokipii]

Määrällisesti suurin luomuvihannes on aina ollut porkkana. Vuonna 2020 sitä tuotettiin 3176 tonnia. Suurin tai toiseksi suurin, riippuen siitä, miksi tuotteeksi peruna luokitellaan.

Koska luomuporkkanan viljelyala väheni 2021 edellisestä vuodesta 11%, voimme odottaa, että sitä tuotettiin viime vuonna alle 3000 tonnia. Noin puoli kiloa per capita.

Pari vuotta sitten kerrottiin näin:

Arjen sankarijuures! Paavon luomuporkkanat maistuvat suomalaisille – tällainen on porkkanoiden tie pellolta patoihin

Lietlahden tilalla tuotetaan noin kolmasosa suomalaisten popsimista luomuporkkanoista. Kotimainen porkkana on kaikille tuttu, mutta harva ajattelee, kuinka paljon työtä sen viljely vaatii.

Mutta kotimainen luomuporkkana ei siis voi olla kovin hyvä tuttu.

Jännä tieto, että kaupallinen tuotanto on luomuporkkanoissa noin keskittynyttä. Kuten on myös luomuomenissa.

***

Kun selailin aiempien vuosien Luomu Suomessa -koosteita, huomasin, että esimerksi vuoden 2017 kooste oli valmis jo 10.04.2018. Kaikkine tietoineen. Mukana myös puutarhasadot.

Saattaa Pro Luomukin olla nyt kärsimätön oman julkaisunsa kanssa. Lukesta se on enää kiinni. Muut tiedot ovat siellä jo varmasti kasassa.

[Heikki Jokipii]

Eli näin se meiltä käy. Vanhan pohjaan v. 2020 numerot:

Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)

2020 2019 2018 2017 2016 2015

Tarhaherne   638   595    300   367      80     
— klips —               

Tuolla lainauksen yläreunassa olevaan päivämäärän menneessä oli siis Luke viime vuonna saanut puutarhatilastonsa valmiiksi. Myös luomun osalta.

Näin siellä edelleen luvataan:

https://www.luke.fi/fi/puutarhatilastojen-kuvaus

Valmistumis- tai julkistamisaika

Edellisen vuoden tiedot ovat käytettävissä seuraavan vuoden maaliskuun lopussa.

[Heikki Jokipii]

Ruotsia ja sen luomuviljelyä tutkittu:

Independent Swedish study finds switch from conventional farming to organic would require 130% additional land to maintain yields

Relative yield of food and efficiency of land-use in organic agriculture - A regional study

Tämä oli tällä kertaa otettu huomioon:

Most information on relative yield of organic (OA) and conventional agriculture (CA) is from plot experiments of individual crops grown with organic or inorganic fertilizers, respectively. Commonly reported values are 0.75–0.91, a relatively small difference. But organic manures are produced through biological nitrogen fixation (BNF) by legumes. How much and what else does that land in legumes contribute to overall yield?

Tällä kertaa ei Matin rautainen etäisyyslaki toiminutkaan! Vaikka tutkija oli Australiasta, hän päätyi otsikon tulokseen.

Yhdistyksemme puolesta uskallamme kutsua David J. Connorin tervetulleeksi Suomeen, toistamaan tutkimuksensa täällä. Jos hän katsoo vertailuaineistoa yhä tarvittavan. Ko. tutkimuksessa oli kyllä jo mukana Ruotsin eri alueita, myös pohjoisia.