Suorakylvö tulee!

[Heikki Jokipii]

Unelmaa tai tavoitetta monivuotisista viljelykasveista ei ole kuitenkaan hylätty:

Grains make up 70% of global cropland. Here’s how perennial grains, legumes, and oilseeds could dramatically improve sustainable farming

Despite these obstacles, perennial grains have made significant progress in the last two decades. In 2009, The Land Institute developed KernzaⓇ perennial grain, the first commercially available and economically viable perennial grain crop. It is a domesticated version of wild intermediate wheatgrass (Thinopyrum intermedium) and can be used as a substitute for annual wheat. Kernza’s sweet and nutty flavor profile gives a distinctive characteristic to the wide range of food and beverage products it can be used for. The versatility of the grain, which has a weaker gluten than wheat flour, makes it a suitable ingredient for bread, cereals, beer, whiskey, and even ice cream.

[Heikki Jokipii]

Entä tällainen niksi:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Sari Peltonen
@saripelt
Suorakylvö vähentää hiukkasmaisen fosforin huuhtouman riskiä, mutta liuenneen fosforin huuhtouman riski kasvaa merkittävästi. Kyntö aika ajoin pienentää tätä riskiä, selviää #samassavedessä hankkeen tuloksissa.

https://twitter.com/saripelt/status/1635704253913133057/photo/1

Suorakylvö kun ei ole sellainen kiveen hakattujen sääntöjen ideologia, jossa täytyisi hakea lupaa kansainväliseltä suorakylvöliitolta. 

[Heikki Jokipii]

Tästä pitää saada tietoa enemmän:

Suorakylvön kehittäjä: Menetelmä voi pitää turvemaat viljelykäytössä

Suorakylvö on ollut Suomessa menestyksekkäästi käytössä jo yli 25 vuotta. Se sopii viljelijöiden kokemusten mukaan myös turvemaille ja sen päästöt ovat vähäiset.
Tilaajalle

[Heikki Jokipii]

Tästäkin haluaisi tietää enemmän:

Lukijalta: Suorakylvö tuhoaa maaperän

USA:ssa suorakylvöä on ollut käytössä jo 80-luvun alkupuolelta. Siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että satotaso on laskenut kaiken aikaa myös suotuisissa kasvuoloissa.
TILAAJALLE

Argumentoinnista ja faktoistakin. Onko todella noin? Viestejä kun on sieltäpäin vallan huimista satotasoista. Juuri niissä viljoissa, joissa suorkylvöä käytetään.

[Heikki Jokipii]

Tällainen suun tunnustus meillä on nyt asian merkityksestä Lukeltakin:

Suorakylvön hyödyt korostuvat ilmaston lämmetessä

Ehkä vähän varovaisesti ja epäröiden:

Hiilen sidonnassa maaperään suorakylvön merkitys ei ole yhtä selkeä. Suorakylvö kerryttää orgaanista hiiltä pellon pintakerrokseen, mutta kynnössä kesän aikana pintaan kertynyt hiili sekoittuu syvempiin kerroksiin säilöön.

Kuitenkin päätyen tähän:

Suorakylvön hyödyntäminen on ehdottomasti järkevää. Se vähentää viljelijän työtaakkaa ja torjuu eroosiota. Torjunta-aineiden määrää voi tosin joutua lisäämään aurojen tuoman mekaanisen rikkakasvitorjunnan puuttuessa, mutta täsmäviljelyn yleistyessä torjunta-aineiden määrää pystytään hyvin kontrolloimaan, kun aineiden käyttö voidaan kohdistaa sinne, missä rikkakasveja on. Satotaso ja maaperän hiilen määrä voivat tapauskohtaisesti vähentyä suhteessa tavanomaiseen muokkaukseen. Sopivilla kohteilla sato- ja hiilimäärät saattavat lisääntyä vuosikymmeniä, vaikkakin hyvin hitaasti. Joka tapauksessa suorakylvetyn pellon voi olettaa kestävän paremmin ilmaston lämpenemisen tuomia haasteita kuivine ja lämpimine kausineen. Ehkä olisi mahdollista kehittää myös hiiltä sitovia suorakylvöratkaisuja, joilla hiiltä saataisiin syvempiin maakerroksiin esimerkiksi syväjuuristen kasvien avulla.

[Heikki Jokipii]

Hiukan mainosta tällekin viljelytavalle:

18 vuotta suorakylvänyt viljelijä ei vaihtaisi takaisin perinteiseen viljelytekniikkaan

Hänen/heidän havaintonsa:

Satotasoista ei suorakylvössä tarvitse tinkiä. Normaalivuosina Levomäen elintarvikkeiksi viljelemien kasvien keskisadot ovat haarukassa 5 000–7 000 kiloa.

Liittyy toiseenkin ajankohtaiseen asiaan:

Glyfosaattia käytettiin alkuun koeruuduilla, mutta 6–7 viime vuoteen ei juolavehnää ole enää ollut niillä torjuttavaksi, kun sitä ei viedä peltoon esimerkiksi pientareita äestämällä.

”Pidän kuitenkin tärkeänä, että glyfosaatti säilyisi edelleen varalla valikoimissa. Sitä väitettä en allekirjoita, että juolavehnän pitämiseksi kurissa maa on pakko kyntää”, hän sanoo.

[Heikki Jokipii]

Monivuotisista lajeista ja lajikkeista edellä. Mitähän tämä nyt on:

Luken koekentällä testataan monivuotista viljaa, josta voisi korjata samana vuonna sekä raaka-ainetta olueen että säilörehua karjalle

Sään ääri-ilmiöt alkavat yleistyä. Jos pellolla kasvaa yhtä aikaa useampaa eri kasvia, on todennäköisempää, että joku niistä pärjää äärioloissakin. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan erilaisia seoskasvustoja ja uusia kasveja, joiden toivotaan tuovan kestävyyttä perinteisen viljelyn rinnalle.
TILAAJALLE

Koska Luken projekti, saamme kyllä varmasti jatkossa kuulla siitä enemmän.