Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.08.18 - klo:20:57 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee  (Luettu 13379 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 09.06.18 - klo:06:46 »

Tässä taas yksi viiniharrastaja ottaa tai on ottavinaan asian tosissaan:

MIKÄ ON BIODYNAAMINEN VIINI?

Lainaus
Biodynaaminen viljely perustuu luon­nonvarojen kestävään käyttöön. Taustalla on perustana Rudolf Stei­nerin antroposofinen filosofia. Biody­naamiset tuotteet ovat aina luomuja, mutta vielä paljon enemmän. Biody­naamisessa viljelyssä, oli se viljaa tai viiniä, on sama ihan­ne ja periaate: maatila /viinitila on mahdollisimman itsenäinen ja itse­säätelevä yksikkö. Tämä tarkoittaa, että kaikki on tasapainossa, on sekä eläimiä että kasveja, ja esimerkiksi eläimiä ei pidetä enempää kuin oma tila pystyy ruokkimaan. Kasveja kas­vatetaan monipuolisesti, kaikki toimii kuin luonnostaan.

Tilan osa-alueet ovat toisistaan riippuvaisia ja elävät symbioosissa. Ihminen toimii yhdessä kasvien, maaperän ja eläinten kans­sa. Kemiallisia lannoitteita, torjun­ta-aineita tai lisäaineita ei käytetä. Mutta vertailuna esimerkiksi luomu­viljelyyn, lisänä on laajempi käsitys maanviljelystä. Vuonna 1924 luen­nossaan Steiner kertoi maanviljeli­jöille, että maanviljely on yhteydessä koko kosmokseen. Esimerkkinä on käytetty vuorovesi-ilmiötä, mutta asia on paljon laaja-alaisempi. Tuotan­nossa tulee huomioida kosmiset rytmit (esim. kuunkierto), maaperä aktiivise­na tekijänä (’kas­vin ruuansulatus­järjestelmä’) sekä eläinten sielun­voimat.

Steiner esitteli myös biody­naamiset preparaatit, joissa nämä osa-alueet yhdistyvät. [...]

Koska Alkon valikoimiin tulee jokin lumottu viini? Viinitilan ympäri on kierretty 7 kertaa, lausuen joka kierroksella 13 kertaa erittäin salaiset taikasanat? Jotka tietää vain viinitilan isäntä (sukupolvesta toiseen), ja jotka takaavat kyseisen viinin aivan ihmeellisen aromin?
« Viimeksi muokattu: 09.06.18 - klo:07:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 14.06.18 - klo:06:48 »

Kuvateksti tässä uutisessa on esittelevinään jotain viehättävää ja harmitonta:

Lainaus
Ruoka on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Perulainen perunanviljelijä Camilo Huaraca suorittaa perinteisen seremonian hyvän sadon turvaamiseksi.

Ehkäpä se onkin. Tuo seremonia ei oikeastaan eroa steinerilaisten preparaattien hautaamisesta peltoon. Niilläkin alkaa olla jo satavuotinen perinne.

Mutta onko se ihan vaaratonta kuitenkaan? Vai "ostetaanko" mukana epätieteellinen ajattelutapa, joka ei edistä tämän kohtalonkysymyksen ratkaisemista? Kummassakaan tapauksessa.
« Viimeksi muokattu: 14.06.18 - klo:09:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 16.06.18 - klo:07:12 »

Tämän kisan voittajankin tapaus vaatisi ehkä vähän lisäselvittelyjä *) ..

WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan – kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

... mutta toisen kunniamaininnan saaneen tilan kohdalla on suorastaan ihmeteltävää:

Lainaus
Voittajien lisäksi WWF antaa tänä vuonna kunniamaininnan ja rahapalkinnon Jokelan lammastilalle Kokkolaan Keski-Pohjanmaalle ja Kurjen biodynaamiselle tilalle Vesilahdelle Pirkanmaalle. Jokelan tilalla hoidetaan yli 200 hehtaaria perinneympäristöjä ja pellot ovat täysin kasvipeitteisiä myös talvella. Kurjen tila huomioi poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesti ravinteiden käytön ja kierrätyksen.
(lihav. HJ)

Minkälaisesta "kokonaisvaltaisuudesta" on kyse, mistä palkittiin? Sellaisestako, jota edellä kuvataan, jossa on "laajempi käsitys" luonnosta ja maanviljelystä?

Myös WWF:lle voisi suositella selväsanaista irtisanoutumista steinerilaisuudesta. Ihan se oman maineen ja uskottavuuden kannalta. Jos tuo kunniamaininta kuitenkin annettiin tilan ihan "maallisista" ansioista, sen olisi voinut tuossa sanoa, jopa sitä korostaa.


__________________

*) Palkinto kun annetaan kuulemma niille, joska ovat "edelläkävijöitä innovatiivisten ja vesistökuormitusta vähentävien menetelmien käytössä". Miten innovatiivisuus ja tiukat luomusäännöt passaavat yhteen? Luomutilasta on kyse. Ja miten ko. tila onnistui käyttämään tällöin kolmatta "konstiaan", maaperän minimimuokkausta? Säkällä tai sillä, ettei tässä kisassa kiinnitetty huomiota satotuloksiin?
« Viimeksi muokattu: 16.06.18 - klo:10:19 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 21.06.18 - klo:03:32 »

Onkohan tämä kampaajakaan ....

http://www.pirkkojaakkola.fi/hiusten-hoito/

Lainaus
Rakennetta parantava hoito perustuu biodynaamisesti viljeltyihin puhtaisiin, kasviperäisiin uutteisiin.
[...]
Italialainen Naturalmente on biodynaaminen ja orgaaninen tuotesarja, joka perustuu 100% puhtaisiin kasvipohjaisiin öljyihin ja uutteisiin.

... miettinyt käyttämiensä tuotteiden osalta, mitä juuri se biodynaamisuus merkitsee? Yhtään sen syvällisemmin kuin viininharrastajat (tai -viljelijät)?

Luultavasti myös hänelle ja ko. tuotteiden italialaiselle valmistajalle sana vain kuulostaa hyvältä ja vakuuttavalta. Lisätietosivulla ...

http://www.pirkkojaakkola.fi/ekologinen/

... on vielä otsikko "Biodynaaminen Naturalmente" ja kerran toistetaan tämä "viljelytapa". Ei kuitenkaan tule esille, että Steinerin preparaatteja olisi käytetty tai muitakaan yksityiskohtaisia tietoja asiasta.
« Viimeksi muokattu: 21.06.18 - klo:09:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 02.07.18 - klo:07:22 »

Tämä sivusto ja Alkon myyntiväki johdattelevat kansalaisia tähän:

Näitä sinäkin juot tänä kesänä – trendikkäimmät oluet, viinit ja väkevät

Lainaus
Alkon asiantuntijat kertovat muun muassa, minkälaiset oluet ja viinit ovat tänä kesänä erityisen trendikkäitä. Muista tämä listaus, kun seuraavan kerran olet juomahyllyillä!

Ja siinä alempana:

Lainaus
Kuten ruokatrendeissä, myös viineissä luomu ja viinin tuotantotapa ovat yhä keskeisimpiä asioita.

– Kestävät arvot, biodynaamisuus, Reilu kauppa ja alkuviinit ovat kaikki asioita, jotka kiinnostavat tiedostavaa kuluttajaa. Nämä asiat korostuvat viinintuotannossa koko ajan enemmän ja enemmän.
(lihav. HJ)

Me voisimme sanoa, että kuluttaja, ennen kuin menet halpaan, vilkaise tänne ja muista meidän yllä olevat "listauksemme"! Sinua siis pidetään hölmönä, mutta älä ole hölmö.
« Viimeksi muokattu: 02.07.18 - klo:07:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #65 : 03.07.18 - klo:03:54 »

Kun Biodynaaminen yhdistys on jäsenenä sellaisissa katto-organisaatioissa kuin Kepa ja Pro Luomu, niin nekin tavallaan antavat siunauksensa tälle "laajennetulle luonnontieteelle", eikö? Voisi olla niidenkin uskottavuudelle hyväksi, jos ne jollain hienovaraisella tavalla pääsisivät tästä jäsenestään eroon. Voi olla, että se on nyt hankalaa, kun ne jo ovat sen jäsenekseen päästäneet.

Vaikka tässä toista pyydetään ja vaaditaan, niin tämä tilanne voisi olla hyvä sauma kohteliaalle yritykselle näyttää biodynaamikoille ovea, tässä uudessa kattojärjestössä:

Pienten järjestöjen asema turvattava kattojärjestöjen fuusiossa

Luomuliitto ei muuten ole Kepan jäsen.
« Viimeksi muokattu: 03.07.18 - klo:08:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #66 : 20.07.18 - klo:05:44 »

Luomuliitollekin voisi olla eduksi ottaa steinerilaisuuteen vähän etäisyyttä, mutta ei se ota:

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1815824788503434&id=318161111603150

Lainaus
Tänään järjestimme mentortilavierailun Kaijus Ahlbergin ja Minna Tengvallin luokse, jonka jälkeen kävimme vielä Majvikin Biodynaamisella tilalla. Ahlbergin tilalla tutustuttiin kasvihuoneessa, tunnelissa ja avomaalla viljeltävien yrttien, versojen, salaattien sekä lehtikaalin tuotantoon. Majvikissa kuultiin enemmän biodynaamisesta tuotannosta sekä juureksien viljelemisestä. [...]
« Viimeksi muokattu: 20.07.18 - klo:06:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #67 : 23.07.18 - klo:07:03 »

Näistä luomuveteraanin muisteloista selviää hyvin, miten luomuaate tuli Suomeen steinerilaisessa muodossaan:

”Kylällä toiset sanoivat, että se on ihan noita ja yrittivät karttaa" – luomun kehitys menestyväksi maataloudeksi on ollut Urho Karille elämäntyö

Lainaus
”Luin ensimmäisen kerran biodynaamisesta viljelystä joskus vuonna 1967 Maaseudun Tulevaisuudesta. Juttu oli Aaro Rajalan tilalta Ypäjältä.”

”Jutussa kerrottiin, ettei kemiallisia lannoitteita eikä mitään rikkaruohomyrkkyjä tarvita. Ravinteita kierrätetään ja typpikin otetaan ilmasta bakteerien avulla.”

Ja sitten:

Lainaus
Biodynaaminen viljely on aivan oma lukunsa. Itävaltalaisen filosofin Rudolf Steinerin (1861–1925) esittelemät aatteet perustuvat ajatukseen, että maataloutta on harjoitettava kosmisten rytmitysten mukaan.

Käytäntöihin kuuluu esimerkiksi lantaa sisältävän lehmänsarven hautaaminen peltoon tietyksi ajaksi. Sitten lannasta valmistetaan vedellä laimentamalla preparaattia, jolla peltoja kastellaan niiden elinvoiman parantamiseksi.

Steiner uskoi, että sarvi toimii muotonsa vuoksi voimia keskittävänä antennina.

Biodynaaminen viljely omaksui varsinaisia luomuviljelyn tekniikoita niiden kehittyessä 1940-luvulla, kuten kiertoviljelyä, kesantoviljelyä ja monilajisuutta.

Myös Kari investoi preparaattilaitteistoon mutta pettyi biodynaamisiin menetelmiin.

”Sitkeistä ja kalliista kokeiluista huolimatta emme saaneet hyödyistä mitään näyttöä. Preparaatit saivat epäilijät täyteen vauhtiin”, viljelijä kertoo.

”Kylällä toiset sanoivat, että se on ihan noita. Yrittivät karttaa, eivät pitäneet oikeana maanviljelijänä.”

Nyttemmin hän siis  myöntää, että kyläläiset olivat varsin oikeassa. Ja näin kuulemma tapahtui koko luomuliikkeessä:

Lainaus
Vuonna 1979 perustettu ekoviljelijäyhdistys otti viimen virallisesti pesäeroa biodynaamiseen viljelyyn professori Toivo Rautavaaran kehotuksesta. Yhteistyö biodynaamisten tilojen kanssa on Karin mukaan kuitenkin säilynyt hyvänä.

Niinhän se on. Katso edellinen puheenvuoro. Ja ei tuo pesäero esim. mediassa ja luomuväen omassa tiedotuksessa juuri näy.






« Viimeksi muokattu: 23.07.18 - klo:11:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #68 : 25.07.18 - klo:04:36 »

Kaikessa viiniin liittyvässä on ilmeisen sallittua komisteleva tyhjänpuhuminen mutta tässä mennään siinä jo astetta normaalia korkeammalle tasolle:

Lainaus
Torres löysi jo alkuvaiheessa yhteyden luonnonmukaisiin viljelymetodeihin ja natural-menetelmiin viininteossa. Tarhoja viljellään luomumenetelmin ja työstetään biodynaamisin opein.

Luultavasti tuossa kenelläkään ei todellisuudessa ole aavistustakaan, mitä on tuossa "työstäminen" saati sitten, miten se tehtäisiin biodynaamisin opein. Mutta jännittävältä kuulostaa.

Tässä muutaman vuoden vanhassa selostuksessa asiasta on vähän ristiriitaistakin tietoa tästä:

Lainaus
Biodynaamisesti viljelevät viljelijät ovatkin värikästä sakkia. Toiset tekevät juuri kuten biodynaamisia sertifikaatteja jakava Demeter International edellyttää saadakseen tuon sertifikaatin, kun taas toiset suhtautuvat biodynaamiseen viljelyyn hyvin perinpohjaisesti ja suorastaan uskonnollisella vakavuudella. Biodynaaminen viljely on kuitenkin sen verran kokonaisvaltaista toimintaa, että ihan kevyin mielin ja vasemmalla kädellä hoidellen ei biodynaamista viljelyä voi harrastaa.

Koska biodynaamisessa viljelyssä luonnon toimintaan puututaan mahdollisimman vähän, ovat yleensä sadot paljon pienempiä kuin perinteisessä viljelyssä, mutta yleensä viinitarhojen ollessa luonnollisessa tilassa, tarhan biodiversiteetti on erinomaisessa tasapainossa, köynnökset kukoistavat ja luonnostaan harventuneet satomäärät takaavat usein hyvälaatuisia ja konsentroituneita rypäleitä. Moni tuottaja onkin huomannut biodynaamisen viljelyn tuomat edut ja korkealaatuiset lopputulokset, mutta suhtautuvat viljelyn epätieteelliseen, mystiseen puoleen hyvin skeptisesti. Esimerkiksi itävaltalainen viinintuottaja Willi Opitz on sanonut pyrkivänsä viljelemään tarhojaan mahdollisimman biodynaamisesti, mutta ei ole kiinnostunut Demeter-sertifikaatin hankkimisesta, koska hän ei halua alkaa harrastaa tahon edellyttämää "huuhaata" tarhoillaan.

Kun biodynaamisesti ei yksinkertaisesti voi viljellä harrastamatta tuota huuhaata, Opitzin ohella on takuulla useita sellaisia viljelijöitä, jotka vain julkisesti kertovat siihen uskovansa. Ja viljelevänsä niin, tai viimeistään "työstävänsä" tarhojaan niin. Ja ottavat Demeter-sertifikaatin. Kenelläkään ei ole keinoa tarkistaa, kuinka tosissaan he oikeasti ovat. Teeskennellä voi yhä, vaikka ihan selvästi käyttäisikin "molempia käsiään".
« Viimeksi muokattu: 25.07.18 - klo:05:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #69 : 29.07.18 - klo:07:00 »

ET-lehti tarjoaa meille tällaisenkin tarinan steinerilaisuudesta Pohjanmaalla (voi olla vanhakin, nettilehti ei käytä päivämääriä. Vrt. edellä 23.7.18):

https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/meditoiva-ja-homeopatiaa-kayttava-antti-tuuri-omaelamankertani-olisi-lukijoille

Lainaus
Kirjailija Antti Tuuri peri kipakan luonteensa isältään. Isältä on peräisin myös antroposofinen ajattelu, joka on kulkenut matkassa läpi elämän. Tuuri käyttää homeopaattisia lääkkeitä ja neuvottelee terveysasioistaan antroposofisen lääkärin kanssa.

[...]

Isää pidettiin hulluna

Yhden kolmasosan hyllyköstä täyttävät vanhat, tarkasti luetun oloiset saksankieliset antroposofiset tietokirjat, jotka käsittelevät Rudolf Steinerin elämänkulkua ja muun muassa antroposofian ja akateemisen tieteen suhdetta.

Antroposofia on maailmankatsomuksellinen liike, jonka aiemmin teosofisessa liikkeessä vaikuttanut Steiner perusti. Suurelle yleisölle se on tuttu lähinnä steinerkoulusta.

Tuuri on miettinyt elämänfilosofisia asioita koulupojasta lähtien.

– Isäni mietiskeli myös, mikä tämä maailma oikein on. Hän oli vähän uskovainen siinä mielessä, että yritti käännyttää myös muita ajatteluunsa. Minulla kirjailijana sellaista tehtävää ei ole.

[...]

Maanmittausinsinöörinä työskennellyt isä oli aikaansa edellä. Kotipitäjässään Pohjanmaalla hän kokeili biodynaamista viljelyä, jossa noudatetaan steinerilaisuuteen kuuluvia periaatteita. Satoa tuli – ja suurpiirteisen miehen touhutessa myös meni. Kun joulupöytään haettiin perunoita, kellarin ovi jäi auki ja perunat paleltuivat.

– Kymmenkunta vuotta sitten junassa viereeni istui lappajärveläinen mies, joka totesi, että kyllä sitä isääsi pidettiin hulluna. Eivät kasvit ilman apulantaa kasva, ja kasvimyrkyillä kasvit suojellaan tuholaisilta. Siksi pussien kyljessä lukee, että kasvinsuojeluaine.

Tuollaisella kellarin ovi -anekdootillla vältytään kertomasta, paljonko sitä satoa sitten tuli. Eli oliko lappajärveläisten käsityksellä isän tärähtäneisyydestä omat perusteensa?

Kummasti ET-lehden toimittajalla riittää pokkaa luonnehtia miehen olleen "aikaansa edellä". Missä mielessä näin? Ei varmaankaan siinä, että uskoi oikeastaan pohjaltaan ikivanhaan taikauskoon? Eikä kai biodynaamisessa viljelyssäkään, koska se ei myöhemminkään ole saavuttanut juuri minkäänlaista asemaa Suomessa. (Viimeinen tietoni on, että niitä tiloja on n. 15 kappaletta, yhteensä koko maassa.)
« Viimeksi muokattu: 03.08.18 - klo:09:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #70 : 03.08.18 - klo:07:27 »

Näin toivoin ...

Kun Biodynaaminen yhdistys on jäsenenä sellaisissa katto-organisaatioissa kuin Kepa ja Pro Luomu, niin nekin tavallaan antavat siunauksensa tälle "laajennetulle luonnontieteelle", eikö? Voisi olla niidenkin uskottavuudelle hyväksi, jos ne jollain hienovaraisella tavalla pääsisivät tästä jäsenestään eroon. Voi olla, että se on nyt hankalaa, kun ne jo ovat sen jäsenekseen päästäneet.

... mutta sinne päinkään ei tapahdu myöskään Pro Luomussa, joka twiittaa, että Luonnon päivänä voi vierailla eräällä tilalla, jossa on eläimiä, ja kaiken lisäksi saatavana on  vihanneksia, jotka on viljelty biodynaamisesti!

Ja tuo huutomerkki lauseen lopussa oli alkuperäisessä twiitissä!

Luontoa sekin tietysti jotenkin on, mutta luonnontiedettä se ei ole.

***

Edellisessä puheenvuorossa toin esille, miten vähän biodynaamisia tiloja Suomessa on. Mutta hyvin ne ovat pyrkineet esille. Ne taitavat olla melkein kaikki tuossa Pro Luomun Luonnon päivän tilavierailulistassa!  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 03.08.18 - klo:09:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #71 : 06.08.18 - klo:04:58 »

Kertoo ymmärtäneensä ...

Kesäpäivä Kangasalla: Täältä saat luomunat, marjat, lihan ja leivokset

Lainaus
Ensimmäinen etappimme oli Rekolan biodynaaminen maatila Heponiemessä. Minullle on ollut suht epäselvää, mikä on luomun ja biodynaamisen ero. Tiedän, että jotkut pitävät biodynaamisuutta hörhöilynä, johon liittyy suurin piirtein  orasmehudieettejä ja enneagrammmeja. En yrittänyt leikkiä fiksua, vaan tunnustin tietämättömyyteni tilan yrittäjille, Henri Murrolle ja Joona Rekolalle.

Minulle tuli nopeasti selväksi, että Rekolan taustalla on jäniksenkäpälien sijaan akateeminen tieto ja pitkä käytännön kokemus. Sukutila on perustettu 1619, ja Joonan isä Kalervo Rekola kiinnostui biodynaamisesta viljelystä opiskellessaan agronomiksi. Biodynaamiseen viljelyyn siirryttiin 70-luvulla. Tai oikeastaan tuolloin päätettiin pitäytyä tavassa, jolla maata viljeltiin ennen kemiallisia lannoitteita, torjunta-aineita ja vastaavia.

Yksinkertaisimmillaan biodynaamisuuden idea on tämä: Rekolassa on lehmiä. Ne kakkaavat, ja kakalla viljellään maata. Maa tuottaa kasveja, myös rehun lehmille. Systeemiä kutsutaan nykyään kiertotaloudeksi. Kyse on kuitenkin maatalouden ikivanhasta ytimestä.

... mutta mikä siis olikaan biodynaamisen ja luomun ero?

Aika helposti oli kirjoittaja saatu puhuttua vakuuttuneeksi, että kaikki perustuikin "akateemiseen" tietoon. Yksi tapa "leikkiä fiksua" on muuten aina ollut myös se, että kertoo ymmärtävänsä, mitä tahansa himphamppua sitten kuuleekin.


PS. Poikkeama toiseen asiaan. Jutussa viitataan tähän hankkeeseen:

Kaupungin lähiruokajulkaisu tekee kotikaupungin herkut tutuiksi – elokuussa kuullaan, saadaanko paikallisia tuotteita myös koululaisten ja vanhusten lautasille

Lainaus
Julkaisussa esitellään perusteellisemmin viisi paikkakunnalla toimivaa lähiruokatilaa: Rekolan biodynaaminen tila, Sarkalan ja Aholaidan tilat, MarjaPuntari ja Heikin leipä sekä paikallisia tuotteita torilla myyvä Jennin Vihannes ja Marja.

Noista kahdesta artikkelista selviää, että kolme noista viidestä "lähiruokatilasta" on luomutiloja. Ihan vaan noin sattumalta?
« Viimeksi muokattu: 06.08.18 - klo:05:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #72 : 17.08.18 - klo:04:10 »

Hyötykasviyhdistys kertoo myös olevansa professori Toivo Rautavaaran "perillisiä" (jos hän oli sitä aikoinaan 1978 perustamassa).

Mutta se ei yhtään yritä tehdä pesäeroa (vrt. edellä 23.7.18) biodynaamiseen viljelyyn, päinvastoin:

BIODYNAAMINEN VILJELY I JA II
[...]Järjestäjät: Biodynaaminen yhdistys ja Hyötykasviyhdistys


Lainaus
Miten siemenestä tulee biodynaaminen? Tule oppimaan kakki biodynaamisesta viljelystä joka on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner.
[...]
Miten hoidamme luontoa niin, että se kantaa ja ravitsee meitä jatkossakin? ”Bios” tarkoittaa elämää ja ”dynamis” voimaa – biodynaamisuus maataloutta osana elämänyhteyksiä.

Ja "bullshit" (amerikanenglantia) tarkoittaa ... no, roskaa.  On suomenkielessäkin vastaava alatyylinen ilmaisu, jossa härkä on korvattu hevosella.
« Viimeksi muokattu: 17.08.18 - klo:08:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #73 : tänään kello 04:29 »

Muistetaan Ssvossakin pitää asiaa ainakin vähän esillä (lihav. HJ):

Lainaus
Uutena osa-alueena SATOA goes WILD yhdistää ruoan oheen ruokadokumentit. Ohjelman osana nähdään tänä vuonna 2 korkealaatuista ruokadokumenttia, hyönteissyömistä käsittelevä dokumentti Bugs (2016) sekä biodynaamiseen ruoantuotantoon sukeltava dokumentti Good Things Await (2014)

Nyt on tietysti mahdollista, että tuo dokumentti on kriittinen ja tieteellinen. Onko se? Otetaanpa selvää.

Ei se ole. Se on tämä ihannoiva tarina, jossa biodynaaminen viljelijäpariskunta esitetään (muka) taistelemassa byrokratiaa vastaan. Tanskassa.

Samalta ohjaajalta muuten kuin tämäkin:

Meillä kaikilla on tietoisuus, mutta mitä se on? Tanskalais­ohjaaja teki aiheesta dokumentin, ja näki veden kommunikoivan veden kanssa
Sattuma ohjasi dokumentin tekoa. Tapaamme huoltomiehiä, meedioita, kvanttifyysikoita, taiteilijoita.



PS. Itse asiassa YLE esitti jo alkuvuodesta tuon tarinan:

Dokumentti: Niels Stokholm taistelee bio­dy­naa­mi­sel­la tilallaan nykysäädöksiä vastaan – kannattaako se?
« Viimeksi muokattu: tänään kello 10:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!