Ylituotanto? Sen hillintä?

[Heikki Jokipii]

Onko Suomessa nyt maatalouden ylituotantoa? Ja jos on, missä tuotteissa?

Ja miten sitä pitäisi hillitä?

Kysymys tuli mieleen täältä, lauseesta:

Maatalouspolitiikan näkökulmasta luomussa voi houkutella myös se, että se on tehokas, vaikkakin kallis tapa leikata ylituotantoa.

Tilastokeskuksen mukaan elintarvikeomavaraisuus on tällainen (3. taulukko ylhäältä). Siinä ei nyt ainakaan kauheata  ylituotantoa näkyisi. Onkohan tuossa "kulutuksessa" otettu huomioon tuontiruoka?

[Jarrumies]

Minäkin olen miettinyt samaa, että onko luomu vain verhottu tapa leikata ylituotantoa.

Tiken Käytössä oleva maatalousmaa –tilaston http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35 mukaan Suomessa
on käytössä peltoalaa 2,3 miljoonaa hehtaaria (2013 tarkemmin 2,2833 milj. ha, excel-taulukko ko. sivulla alhaalla).

Peltoala oli suurimmillaan vuonna 1968 (2,7461 milj. ha, excel-taulukko ko. sivulla oikeassa sivupalkissa). Peltopakettilaki annettiin vuonna 1969, jonka jälkeen peltoala on laskenut siis 462 800 hehtaarin verran vuoteen 2013 mennessä.

Luomupinta-ala on tänä vuonna (2013) 206 000 hehtaaria. Hallituksen tavoite 20 % luomua vuonna 2020 merkitsee, että luomua olisi silloin n. 460 000 ha. Ja vastaavasti tavanomaisessa viljelyssä olisi noin 1,86 milj. ha. Luomu olisi näin ollen oiva tapa jatkuvasti vähentää tehokkaassa tuotannossa olevaa peltoa.

Toisaalta koska luomun satotaso viljanviljelyssä on noin 30 % tavanomaisesta, niin ainakin viljasta olisi luomutavoitteiden toteutuessa alituotantoa, joka jouduttaisiin korvaamaan tuonnilla. Tai sitten noudatettaisiin Marie Antoinetten kehotusta syödä leivoksia, jos leivästä on kansalla pulaa. (Joo, tiedän, että Antoinette-juttu on luultavasti keksittyä legendaa ja leivoksiinkin tarvitaan viljaa).

Siis luomu ei tällä hetkellä ole keino leikata ylituotantoa, koska ylituotantoa ei ole. Vai miten on? 

[Heikki Jokipii]

Kun MMM:n kansliapäällikkö ei pidä omavaraisuustavoitetta realistisena Suomelle, siitä voinee päätellä, ettei sellainen tilanne ainakaan nyt vallitse, ja siitä sitten päätellä, ettei ainakaan nyt mitään yleistä maatalouden ylituotantoa maassamme ole (jostain yksittäisestä tuotteesta voi tietysti olla).

Mutta onko jossain kyynisesti laskettu, että halvan ulkomaisen ruoan tuonti kuitenkin kannattaa Suomelle. Eli oikeastaan kaikki Suomen tuotanto olisi "ylituotantoa"?

Ja luomuviljely oikeastaan todellakin (mutta toisella tavalla kuin Luomuliitto sanoo) vain tapa varautua poikkeusoloihin: pellot pidetään käytännössä poissa tuotannosta, mutta kuitenkin peltoina.

Tämä tuli mieleen, kun tuolla toisaalla päädyimme entisestäänkin surkeampiin arvioihin siitä, paljonko ruokaa luomupeltohehtaareilta todella saadaan. Kun ainakin niiden arvioiden pohjalta Suomen 20% luomualatavoite käytännössä tarkoittaisi sitä, että Suomen ruokatuotantoa vähennettäisiin noin tai lähes 10 prosentilla. (Tähän oli kyllä aiemminkin kiinnitetty huomiota, mutta pienemmällä, "varovaisemmalla" prosenttiarviolla. Ko. kirjoitus ei sitten muuten koskaan ilmestynyt Maaseudun Tulevaisuudessa.)

[Heikki Jokipii]

Niin, mikä tässä kaikessa on seuraus ja syy? Tai kerrottu ja todellinen tavoite?

Ruotsissa ruoan tuonti (myös tavanomaisen) vastaa jo n. 50% kulutuksesta (Suomihan on hitaasti menossa samaan suuntaan, n. prosenttiyksikkö/vuosi -vauhtia).

Mutta jos Ruotsissa tilanne on vastaava kuin Suomessa, eli luomuhehtaarilta saadaan syötävää vain n. 30% siitä, mitä tavanomaisesta, niin eikö tämä 16% luomuhehtaareiden osuus siellä jo yksistään merkitse sitä, että n. 10% ruoasta on pakko tuoda?

Ja onko siellä(kin?) joku laskenut, että tämä tuonti lopulta on Ruotsille rahallisesti kannattavaa?

(Tai jopa "ekologisesti": maatalouden väistämättömät haitat luonnolle on näin "ulkoistettu", eivät haittaa itse Ruotsia - ja asia on näin saatu "myytyä" Miljöpartietillekin  ...  )

[Jarrumies]

Ruotsissa luomun tuottavuus on suurin piirtein samaa tasoa kuin Suomessa. Tai jopa huonompi: vuonna 2012 Ruotsissa sertifiuoitu luomupeltoala (omställd areal) oli 13,9 % ja viljasato vain 3,8 %. Ks. tarkemmin alla. Siinä on myös linkit uusimpiin tietoihin vuodelta 2012. Vuoden 2013 tietoja - ei edes ennakkotietoja ole julkistettu vielä vaan ne tulevat vasta vuoden 2014 puolivälin jälkeen.

Muualla olevasta viestitäni lainaus tähän:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4911#msg4911
****
Ruotsin Jordbruksverket ja Statistiska centralbyrån  (SCB) julkaisevat vuosittain tilastot myös luomusadoista ja ilmoittavat luomun satotaso-osuudet verrattuna tavanomaisen viljelyn satoihin.

Julkaisussa Skörd för ekologisk och konventionell odling 2012
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301.pdf

on vertailtu sivulta 22 alkavissa tauluissa luomusatoja tavanomaiseen. Viljoissa hehtaarisadot eri vuosina 2007-2012 ovat eri viljalajeilla  yleensä välillä 45 % - 65 % verrattuna tavanomaiseen (ks. taulukkojen oikeanpuoleisin sarake). Luomun välivuosia ei ole huomioitu hehtaarisatoja laskettaessa. Ainakaan mitään luomusatojen kasvutrendiä ei ole havaittavissa vuosina 2007-2012, pikemminkin ehkä hieman laskutrendiä. Kokosin seuraavaan taulukkoon tietoja sivuilta 22-36.


Ruotsin luomuviljojen satotasojen (kg/ha) osuuksia (%) tavanomaisen sadoista vuonna 2012
(luomun välivuosia ei ole huomioitu laskelmissa)

Laji                             %

Syysvehnä (Höstvete)     51
Kevätvehnä (Vårvete)     54
Syysruis (Höstråg)          53
Kevätruis (Vårkorn)         48
Kaura (Havre)                55
Ruisvehnä (Rågvete)       61
Seosvilja  (Blandsäd)       62

Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noista prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.
***

Ja vielä toisesta viestistäni:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.msg4828#msg4828
***

Jordbruksstatistisk årsbok 2013 med data om livsmedel
http://www2.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/trycksaker/Pdf_ovrigt/JO01BR1301v3.pdf

Luomutilastot  alkavat sivulta 195.

Sidan 199, Tabell 11.1 Omställd ekologiskt odlad areal och areal under omställning. Fully converted area, area under conversion and total organic area

Ruotsissa vuonna 2012 pelloista oli luomuviljelyssä 13,9 %, siirtymävaiheessa 1,8 %, yhteensä luomu + sv 15,7 %. Samassa taulussa tietoja myös edellisistä vuosilta.

Sidan 204, Tabell 11.9 Spannmål 2012. Hektarskörd vid ekologisk odling, kg/ha. Cereals. Yield per hectare in organic farming

Taulukossa tiedot eri viljalajien hehtaarisadoista vuosina 2005-2012. Satotasot näyttävät heittelehtivän, ei kasvutrendiä.


Julkaisussa Skörd för ekologisk och konventionell odling 2012

http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301_ikortadrag.htm

http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301.pdf

on vertailtu sivulta 22 alkavissa tauluissa luomusatoja tavanomaiseen. Viljoissa hehtaarisadot eri vuosina 2007-2012 ovat eri viljalajeilla  yleensä välillä 45 % - 65 % verrattuna tavanomaiseen (ks. taulukkojen oikeanpuoleisin sarake). Luomun välivuosia ei ole huomioitu hehtaarisatoja laskettaessa. Ainakaan mitään luomusatojen kasvutrendiä ei ole havaittavissa, pikemminkin ehkä hieman laskutrendiä.

Viljojen osuus kokonaissadosta käy ilmi sivulta 10 ja taulusta Tablå B Spannmålsskördar godkända för försäljning med ekologisk märkning 2008–2011 samt andel av den totala skörden.

Kokosin tiedot noista julkaisuista alla olevaan taulukkoon.

Luomun osuus viljelyalasta ja viljojen kokonaissadosta Ruotsissa eri vuosina (ei sisällä siirtymävaiheen peltoja eikä satoa)

Vuosi     Osuus viljelyalasta  Osuus viljasadosta
                     %                         %
2008             8,0                       3,6
2009             9,8                       3,2
2010            10,7                      3,3
2011            12,6                      4,0
2012            13,9                      3,8

Vaikka luomun suhteellinen viljelyala noina vuosina kasvoi voimakkaasti niin vastaavaa kasvua ei näy sato-osuuksissa. Huom. Viljelyalalla viljellään myös muita kasveja kuin viljoja, joten pitäisi tarkemmin tarkastella tilannetta. Tuosta vain viljaa on vain 77 926 ha. Suurin osa on luokassa "heinää, laidunnurmea, vihantarehua, siemennurmea". Luomun välivuosien (viherlannoitus yms.) ala on ilmeisesti (?) laskettu tilastoissa tuohon luokkaan ("heinää...").  Tarkemmin luomualan käyttö taulussa Tabell 11.2 Omställd ekologiskt odlad jordbruksmark fördelad på olika grödgrupper, hektar.
***

[Jarrumies]

Niin, mikä tässä kaikessa on seuraus ja syy? Tai kerrottu ja todellinen tavoite?

Ruotsissa ruoan tuonti (myös tavanomaisen) vastaa jo n. 50% kulutuksesta (Suomihan on hitaasti menossa samaan suuntaan, n. prosenttiyksikkö/vuosi -vauhtia).

Mutta jos Ruotsissa tilanne on vastaava kuin Suomessa, eli luomuhehtaarilta saadaan syötävää vain n. 30% siitä, mitä tavanomaisesta, niin eikö tämä 16% luomuhehtaareiden osuus siellä jo yksistään merkitse sitä, että n. 10% ruoasta on pakko tuoda?

Ja onko siellä(kin?) joku laskenut, että tämä tuonti lopulta on Ruotsille rahallisesti kannattavaa?

(Tai jopa "ekologisesti": maatalouden väistämättömät haitat luonnolle on näin "ulkoistettu", eivät haittaa itse Ruotsia - ja asia on näin saatu "myytyä" Miljöpartietillekin  ...  )

Anders Borgin mukaan Ruotsissa siirtyminen takaisin omassa maassa tuotettuun ruokaan nostaisi ruoan hintaa "väldigt mycket", joten ilmeisesti laskelmia on siellä tehty.

http://www.lantbruk.com/lantbruk/importerarad-mat-ger-mangfald-i-koket

Förra veckan förutspådde Anders Borg jordbruksindustrins död. I veckans nummer av Land hyllar finansministern den importerade maten.

– Det är bra att vi importerar mat. Det ger mer mångfald och rikedom i köket, säger han.

Sverige är unikt. Inget annat EU-land importerar så mycket mat som vi. Över hälften av det vi lägger på middagstallriken produceras utomlands. Om allt kött och all mjölk som importeras hade tillverkats i Sverige skulle det ge 20 000 jobb.

Men det är inget som finansminister Anders Borg önskar.

– Det skulle ge väldigt mycket högre livsmedelspriser. En gång hade vi världens dyraste mat, dit ska vi inte tillbaka, säger han.

[Heikki Jokipii]

Loistava löytö. Ja ministeri oli aiemmin sanonut (lihav. HJ):

I förra veckans Land Lantbruk uttalade sig finansministern om att det svenska jordbruket inte hade någon framtid som industri. I stället ville han få upp bonden i värdekedjan genom att höja förädlingen och satsa på småskaligt.

Kuulostaa hyvin tutulta!

Om allt kött och all mjölk som importeras hade tillverkats i Sverige skulle det ge 20 000 jobb.

Nämä työpaikat ovat siis Borgin mielestä hyvinkin löydettävissä muualta, ja tuottavampina (ja siinä sivussa on varaa maksaa luomuviljelijöille - ja "lähiruoankin" tuottajille - tukea heidän - tuottamattomuudestaan?).

[Jarrumies]

Oletuksia ja kysymyksiä Ruotsin keskustelun inspiroimana:

1.   Ruotsissa on paremmat viljelyolosuhteet kuin Suomessa.

2.   Jos Ruotsissa kannattaa tuoda ruokaa maahan mieluummin kuin tuottaa se itse, niin silloin Suomessa tuonti on vieläkin kannattavampaa kuin Ruotsissa.

3.   Kun luomupeltoala lisääntyy se syrjäyttää tehokkaampaa tavanomaista viljelyä ja johtaa ruoantuonnin lisääntymiseen.

4.   Näin luomutuotanto ainakin osittain kompensoi tehottomuuttaan lisäämällä halvemman tuontiruoan  osuutta.

5.   Kannattaisiko siis siirtyä kokonaan Suomessa ja Ruotsissa luomutuotantoon ja lopettaa tavanomainen viljely ja korvata luomun vuoksi romahtanut  tuotanto tuontiruoalla?

6.   Jos noin olisi, niin eikö silloin olisi vielä kannattavampaa lopettaa myös ja nimenomaan luomutuotanto tyystin ja siirtyä kokonaan tuontiruokaan? Ja silloin vapautuisi työvoimaa ja resursseja sellaiseen toimintaan johon kussakin maassa on suhteellinen etu.

7.   Ruoan huoltovarmuuden hoitaminen ruokavarastoilla, siemenviljan varastoilla yms. toimenpiteillä maksaa - mutta kuinka paljon? On varmaan luomutuotantoa halvempia ja järkevämpiä tapoja pitää pellot hätätilanteita varten tuotantokelpoisina - esimerkiksi tavanomainen viljely, jonka päästötkin tuotettua yksikköä kohden ovat pienemmät kuin luomun.

Lisätään tähän nyt kuitenkin vielä oma käsitykseni:

Järkevintä ja eettisintä olisi lopettaa kokonaan tuet luomulle, joka on tehotonta ja tuottaa päästojä tuotettua yksikköä kohden enemmän kuin tehoviljely. Tulevaisuudessa luonnonvaroja ja muita resursseja (mm. työtä) tuhlaava luomuviljely tullaan ehkä jopa kieltäämään.

Tavanomaista tehokasta viljelyä ja gm-lajikkeiden kehittelyä kannattaa jatkaa jo peltojen viljelykelpoisuuden ylläpitämiseksikin. En osaa kuitenkaan sanoa, mikä olisi oikea ja hyvä tuontiruoan osuus - sehän riippuu mm. markkinatilanteesta, joka vaihtelee.

Missä on parhaat laskelmat näistä asioista?

[Heikki Jokipii]

Eettinen aspekti on sekin, missä määrin meillä on oikeus "mennä muiden riisikupeille ahmimaan".

Vaikka massiivinenkin tuonti varmaan tulisi EU-alueelta - niin sitten taas EU, mm. bioenergian tuotantonsa takia, tuo yhä suuremman osan ruoastaan alueensa ulkopuolelta.

Ja tämän lisäksi - "tuottaa päästojä tuotettua yksikköä kohden enemmän kuin tehoviljely" - tulisi sitten myös muistaa, että ruoan tuonti ei poista päästöjä, ainoastaan siirtää ne muualle. Tai ei edes välttämättä niin muuallekaan: Puolasta tai Saksasta tuodun ruoan päästöt menevät yhtäkaikki Itämereen.

[Heikki Jokipii]

Vanha tuttavamme Staffan Danielsson näyttää kirjoittaneen blogiinsa Anders Borgille 3 vastinetta, joista perusteellisin on tässä:

Dialog med Anders Borg om svenskt jordbruk

[Heikki Jokipii]

Jollekin voi - ainakin tänään - tulla mieleen, että on hyvä, että emme kuitenkaan ole ukrainalaisen viljan varassa niinkuin vielä olimme 1900-luvun alussa ...

[Heikki Jokipii]

Ylituotannosta tosiaan on siirrytty alituotantoon, eli näin paljon arvioidaan nyt Suomen "siirtäneen" viljelysmaataan muualle:

Tutkimus: Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria ulkomaista peltoa ruokatarpeen täyttämiseen

Jarrumies löysi jo linkin alkuperäiseen tutkimukseen:

Artikkeli löytyy täältä:

Changing impact of import and export on agricultural land use: Thecase of Finland 1961–2007
Vilma Sandström a, Laura Saikkua,b,∗, Riina Antikainen b, Laura Sokka c, Pekka Kauppi a
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880914000899

Ja tämähän ei ole mitenkään ainoastaan Suomen tai Ruotsin ongelma, vaan koskee koko EU:ta:

Should The World Keep Feeding Europe?

... eli pitääkö maailman jatkaa EU:n ruokkimista, Steve Savagen kirjoitus.

Tätä taustaa vasten sitten voidaan tarkastella Sirpa Pietikäisen ja muiden luomu-utopistien ehdotuksia.

Jos nyt hetkeksi unodetaan EU:ssa tuotetut biopolttoaineet, merkitsisi tietysti luomuruoan radikaali lisääntyminen sitä, että EU:ssa tuotettaisiin siltä osin vain noin puolet nyt tuotetusta ruoasta, ja kun on vaikea uskoa, että eurooppalaiset siirtyisivät kasvissyöntiin, niin EU:n ulkopuoleltahan se ruoka sitten tuotaisiin.

Kun EU:n viljelyala on nyt n. 180 miljoonaa hehtaaria, tuoton putoaminen sillä puoleen tai alle merkitsisi, että muualta maailmasta tarvittaisiin - entisen lisäksi - ehkä n. 100 miljoonaa hehtaaria. Se on jo melkoinen lovi maailman 1 500 miljoonaan viljelyhehtaariin.

Jos jo nyt ollaan huolissaan esim. Kiinan "maan kahmimisesta" (esim. Afrikassa), tällä Pietikäisen ehdottamalla tavalla EU tulisi vahvasti mukaan näille markkinoille.

[Heikki Jokipii]

... eli tuolla tuli mieleeni, tuosta hurjasta suhdeluvusta (1:4), että onkohan sittenkin tuossa edellä, tässä keskustelussa mainitussa (kieltämättä eräänlaisessa) "salaliittoteoriassamme" jotain totuuden jyvää.

Nythän kansanedustajat ja ministerit ovat varmasti Suomessa erittäin hyvin, ellei parhaiten informoituja, heillä on mahdollisuus haastaa kuultaviksi maan parhaat asiantuntijat, ihan kaikesta.

Otan esimerkin tällaisesta ministerien ja kansanedustajien avustajasta, joka siinä ohella oli saanut tämän tiedon (luomutuonnin 40% osuudesta) - jonka ehkä, vihreänä (sanan molemmissa merkityksissä?), puolivahingossa vuosi julkisuuteen.

Niinpä tästä 1:4-suhdeluvusta kansanedustajat, poliitikot ovat varmasti jo tietoisia. Mutta silti he, ja ministeriö, jatkavat luomun lisäämisen projektiaan. Miksi?

Tuolla 20% luomualatavoitteella ja 1:4-suhteella Suomen ruokaomavaraisuus vähenisi siis n. 9 prosenttia. (Ollilan ryhmän tavoitteella se olisi siis vähentynyt noin 30 prosentilla ... ryhmän asettaja on muuten yhä pääministerimme, vaikka ei varmaankaan enää kovin kauan.)
 

[Heikki Jokipii]

Vai uskonko - tässä asiassa - liian hyvää kansanedustajista. Vaikka heillä on tuo mahdollisuus kuulla parhaita asiantuntijoita, käytävätkö he sitä hyväkseen, kallistavatko he korvansa asialle?

Taitaa olla hyvin mahdollista, että suuri osa (luomua ainakin passiivisesti) kannattavista kansanedustajista ei sittenkään ole oikein tietoisia luomun surkeista sadoista. Vaan ovat siinäkin "kansa pienoiskoossa", ja uskovat luomumyytteihin? Tulee mieleen jopa maatalousministerinä toiminut Sirkka-Liisa Anttila, joka oikein "pöntöstä" julisti, miten luomuviljely on yhtä tuottoisaa kuin tehoviljelykin.

Tai onko heillä käsitys, että tuottavuusero on hyvin vähäinen? Niinhän voisi tuon Anttilankin lausunnon ystävällisemmin tulkita. Ja helposti kurottavissa kiinni?

Eli tässäkin asiassa taitaa päteä se (internetistäkin) löytämäni lause, että salaliittoteorioita ei juuri tarvita, kun useimmiten asioiden selittämiseen riittää ihmisen loputon tyhmyys (ja/tai tietämättömyys) ... 

[Heikki Jokipii]

Ja luomuviljely oikeastaan todellakin (mutta toisella tavalla kuin Luomuliitto sanoo) vain tapa varautua poikkeusoloihin: pellot pidetään käytännössä poissa tuotannosta, mutta kuitenkin peltoina.

Tässä HS:n "Usko siskoa" -palstalle lähetetyssä kommentissa nimimerkki "Luomupikkutilallinen mökin muija" - joka kyllä näkee luomusta olevan (muutakin) hyötyä - esittää oikeastaan juuri tuon näkemyksen (keskustelun pääaihe on lihansyönnin vähentäminen):

”Käsitykseni on, ettei näin missään tapauksessa kannattaisi tehdä  [so. metsittää]. Lihantuotannosta vapautuvat pellot kannattaisi ehdottomasti ottaa vihermassan, apilan ja heinän tuotantoon. Näin saataisiin jakeita, jotka yhdessä lannan kanssa käsiteltäisiin biokaasulaitoksissa. Lannan lannoitusominaisuudet paranisivat ja vihermassa lisäisi kaasutuotantoa. Tällä kaasulla voidaan sitten korvata tuontiöljyä. Pellot pysyisivät tuotantovalmiina mahdollisia ruokakatastrofeja varten. Itse asiassa nurmiviljely parantaisi peltojen multavuutta, kun niitä nykyisin niin kovasti tehoviljellään. Metsien käyttöönotto takaisin peltotuotantoon ei nimittäin käy tuosta vain.”

(lihav. HJ)

Lisäksi hän kyllä esittää (luin ne paperiversiosta) luomuväen tavanomaiset synkät tiulevaisuudenkuvat siitä, miten energia loppuu ja sitä kautta keinolannoitteiden valmistuskin.

Mutta tuossa (lihavoituna) se perustelu on. Jos itse jatkan (ja tulkitsen), niin ei siis ole niin väliä, mitä ne pellot nyt tuottavat, kunhan ne ovat tarvittaessa (sitten, joskus, jos) käytettävissä. Nurmea siis voidaan hyvin viljellä, vaikkeivät ihmiset siitä syötävää nyt saakaan.


PS. Juuri nyt kyllä luomuviljelyn talous perustuu pitkälle eläintuotantoon (maito, kananmunat ym.) - ehkäpä jopa nimimerkin  "Luomupikkutilallinen mökin muija" tilalla. Tai siis sitä ainakin tarvitaan paikkaamaan luomutukien jälkeen jäänyttä vajetta.