Suorakylvö tulee!

[Heikki Jokipii]

Hesarin mielipidepalstalla on käyty keskustelua suorakylvöstä. Tässä viimeisin puheenvuoro:

Suorakylvön vesistövaikutukset ovat monitahoisia

Tutkimustulokset olivat kahtalaiset: eroosion kuljettaman fosforin määrä pieneni mutta liukoisen fosforin kulkeutuminen lisääntyi.

Julkaistu: 8.2. 2:00
 
Juuso Joona ja Tuomas Mattila viittasivat mielipidekirjoituksessaan (HS 29.1.) toteuttamaamme suorakylvötutkimukseen. Toisin kuin kirjoituksessa annettiin ymmärtää, tutkimuksessa ei päädytty yksiselitteiseen johtopäätökseen menetelmän haitallisuudesta fosforin vesistöpäästöjen kannalta.
TILAAJILLE [...]

Mutta siinä olikin kaikki mitä siitä on lainattavissa. Minusta Hesari tekee väärin, kun se laittaa mielipidekirjoitukset maksumuurin taakse. Nehän ne eivät ole toimituksen tuottamaa materiaalia, josta lehti voisi oikeutetusti vaatia korvauksen.

Tuon kirjoituksen olivat laatineet Luken Risto Uusitalo, Riitta Lemola ja Eila Turtola. He olisivat varmaan suoneet, että heidän kirjoituksensa olisi tullut laajemmin nettiin näkyville.

Lainaan kirjoituksesta vielä käsin tämän:

Yhteenlaskettuna vesistöön päässeen fosforin kokonaismäärä kuitenkin väheni suorakylvössä yhdeksän vuoden aikana lähes 30 prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Yritystä käyttää suorakylvöä luomussa on ollut, etenkin Amerikassa. Tässä raportti eräistä näistä yrityksistä (2013):

Organic No-Till Grain Production in the Midwest

Siitä tämä surullinen tulos:

Yields Under Organic No-Till Systems

The no-till system worked well for soybean in the crushed rye in all states when rye was rolled/crimped at or post-anthesis (see Fig. 2). Organic soybean yields averaged 26 bushels per acre in the first season without any post-planting weed management, compared to 33 bushels per acre in the conventional tillage system, which averaged 3 post-planting weed tillage operations (see Fig. 3).

The no-till corn system was much more challenging. There was only one state (PA) where no-till organic corn yields exceeded 100 bushels per acre. The corn yield average over the remaining sites was only 33 bushels per acre, compared to 73 with conventional tillage. [...]

Eli suorakylvö laski luomusatoja entisestään. Soijassa vähemmän, maississa suorastaan romahdusmaisesti.

Luultavaa on, ettei Stephen Briggs (ks. edellä 26.12.18) tule raportoimaan kokeilustaan juuri muuta. Jos kuulemme niistä ylipäänsä mitään, jälkeenpäin.

[Heikki Jokipii]

Suorakylvönkin menetelmän kehittyvät (ScienceDaily):

Manure injection offers hope, challenge for restoring Chesapeake water quality

Eli tuossa kerrotaan menetelmästä, jossa lanta annetaan maahan "pistoksena".

Widespread adoption by dairy farmers of injecting manure into the soil instead of spreading it on the surface could be crucial to restoring Chesapeake Bay water quality, according to researchers who compared phosphorus runoff from fields treated by both methods. However, they predict it will be difficult to persuade farmers to change practices.

Näin olisi saatu vähennettyä fosforin pakoa vesistöihin. Tutkimusselosteessa kerrotaan sitten tarkemmin, mitä huomattiin mm. liukoisen fosforin osalta. Epävarmuuksiakin asiaan yhä liittyy.

Muiltakin osin kuin siinä, saadaanko viljelijät omaksumaan tuo ehdotettu menettely.

En osaa sanoa, missä määrin tuo keino on hyödynnettävissä meillä. Eli onko siitä täällä apua.

[Heikki Jokipii]

Juuso Joonan twitter-sivustolla on tuo Luken Uusitalon, Lemolan ja Turtolan artikkeli "Suorakylvön vesistövaikutukset ovat monitahoisia" (8.2.19) kuvana:

https://twitter.com/Maan_viljelija/

Sieltä löytyy myös Joonan ja Mattilan alkuperäinen artikkeli, niin ikään kuvana. Joona oli kommentoinut:

Kirjoitukseemme HS 29.1. @TuomasJMattila kanssa tänään hyvä vastine, jossa tuodaan esiin monipuolisesti suorakylvön vaikutuksia. Kiitos Uusitalo, Lemola & Turtola!

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa saattaa olla syntynyt uutta innostusta suorakylvöä kohtaan? Päätellen siitä, että Land & Landbruk -lehdessä oli aika peräjälkeen kaksi artikkelia tästä viljelytavasta. Molemmat ovat kuitenkin pahuksen hyvin suojattuja ilmaiselta lukemiselta.

Ensimmäisessä oli haastateltu maanviljelijää, joka hehkutti suorakylvön olevan suurin maanviljelyn vallankumous sitten auran keksimisen.

Toisesta onnistuin keplottelemaan tällaisen pätkän:

Forskare: Skördenivån sjunker något vid direktsådd
Långtidsförsök visar att avkastningen sjunker med reducerad bearbetning. Men den kan förbättras med mer anpassade metoder.

Tuosta tutkimuksesta todella kaipaisi lisätietoja. Sen verran samanlaiset ovat Ruotsin olosuhteet meidän kanssamme. Eiköhän etsitä se jotain kautta käsiimme, vaikka tuossa tiedot siitä ovatkin noin niukat.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto kertoo tästä luomuviljelijästä:

Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään

Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita.
– Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee.

Saa nyt sitten nähdä, tuleeko tuostakaan mitään. Yleensä, eli tähän asti ei koskaan, ei ole tullut.

Vaikka tällainenkin lajike (itse asiassa laji: se ei ole vehnä!) on otettu mukaan kokeiluun:

https://landinstitute.org/our-work/perennial-crops/kernza/

In the next 10 years, we aim to have a crop with seed size that is 50% of annual bread wheat seed size. Our long-term goals include developing a semi-dwarf variety and improving bread baking quality.

Ultimately, we hope to develop a variety with yield similar to annual wheat and to see Kernza® widely grown throughout the northern United States and in several other countries around the world. If that vision becomes a reality, you might see Kernza® perennial grain in common staples found on grocery store shelves.

Meidän vaatimaton ehdotuksemme tuohon olisi, että kehitystyöhön olisi otettava geenitekniikka avuksi! 

Lajikkeen kehittäjänä mainittu Rodale-instituutti tuskin suhtautuisi ehdotukseemme suopeasti, vaikka siitä kuulisikin. (Rodale-instituuttiin Briggs melko varmasti tuossa viittasi, kun hän puhui Kansasista.)

Mutta se ei siis ole niitä "1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita", joita Briggs aikoo kokeilla. Tai on jo vähän testannut.

Ruotsissa ollaan kiinnostuttu myös tuosta lajista:

Vildvetets släkting banar vägen

Sedan i höstas växer en helt ny typ av spannmål på Högestads gods i Skåne, en släkting till vildvete som är flerårig. Förhoppningen är att den ska bana väg för ett nytt och klimatsmart sätt att odla.

Tuo uutinen ei yhdistä lajia millään tavalla luomuun. Tässäkään ei mainita ...

I USA görs redan bröd, öl och pasta på den nya grödan som kallas kernza och som har förädlats fram av ett amerikanskt forskningsinstitut.

.. että se olisi Rodale-instituutti. Vaikka se olisikin. Mutta siinä tarkoitetaan varmaankin tuota "Land Institute":ia, joka ei ole sama instituutti, vaikka niillä ilmeisesti kytköksiä onkin.

Pidämme edelleen voimassa yllä olevan vaatimattoman ehdotuksemme: geenitekniikka avuksi!