Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
15.12.18 - klo:20:43 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suorakylvö tulee!  (Luettu 6286 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #15 : 17.12.16 - klo:06:54 »

Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.

Tuo artikkeli ilmestyi suomeksikin:

Nälän torjunta alkaa pellolta

Eikä siinäkään tietysti tuota yksityiskohtaa, torjunta-aineita, mainita.

Kaiken kaikkiaan, lukijoille täytyisi tehdä selväksi, että tässä on kyse aivan eri strategiasta kuin luomussa. Nyt asia jää hiukan epäselväksi,  kun samainen IPS sitten taas "joka toisessa" artikkelissaan yhä ylistää luomua.


PS. 19.12.16: Kansan Uutiset taas otsikoinnillaan päätti, että ilmastostahan samassa artikkelissa puhutaan:

MAROKON VILJELIJÄT KAMPPAILEVAT ILMASTOUHKIEN KANSSA
« Viimeksi muokattu: 19.12.16 - klo:15:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #16 : 06.03.17 - klo:06:07 »

Pitkästä aikaa Hesarissa (mielipidesivulla, tänään) mainitaan suorakylvö, tässä yhteydessä:

Ravinnekuormitus kuriin suorakylvömenetelmällä

Lainaus
Nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristötukia tulee kohdentaa suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.

[...]

Maanmuokkaukseen perus­tuvassa viljelyssä kyntökerroksen alapuolinen maa ylitiivistyy vettä läpäisemättömäksi, eikä maaperään synny vettä ja ravinteita pidättävää mururaken­netta. Lisäksi maaperän kasvi­aines hajoaa hiilidioksidiksi ­ilmakehään.

Sen sijaan ympärivuotisesti kasvipeitteisinä pidettäviltä niin sanotuilta suorakylvöpelloilta huuhtoutuu maa-aineita ja ravinteita vesistöön vain alle kolmasosa muokattuihin kyntö­peltoihin verrattuna.
(lihav. HJ)

Kirjoittaja Lasse Svahnbäck, ympäristögeologi ja filosofian tohtori, ei mainitse tuossa asiassa esitettyjä epäilyksiä (Suomessa, Suomen olosuhteissa). Onko ne siis nyttemmin kumottu? Joka tapauksessa hän etenee suoraviivaisen suositukseen:

Lainaus
Suomen tulee kohdentaa ­Etelä- ja Lounais-Suomen nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristö­tukia suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.

Hesarissa ei mielipidesivulla tunnetusti lähdeviitteitä sallita, mutta oletettavasti hän ei noin väittäisi, ellei hänellä olisi tutkimustietoa takanaan.
« Viimeksi muokattu: 06.03.17 - klo:06:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #17 : 01.04.17 - klo:07:24 »

Tämä IPS-artikkeli on hieman outo:

Indonesian Farmers Weather Climate Change with Conservation Agriculture

Toisaalta siinä selvästikin kerrotaan CA-viljelystä eli suorakylvöstä:

Lainaus
Conservation agriculture encourages farmers to keep soil disturbance at a minimum. Instead of ploughing the field, farmers dig permanent planting holes and use compost instead of chemical fertilizer. They are also urged to grow cover crops such as legumes, and to rotate crops.

Mutta jo tuossa ja pitkin matkaa asia tuntuu sotkeutuvan luomuviljelyyn:

Lainaus
Smulders said both conservation agriculture and mina padi were in line with the Indonesian government’s plan to create over 1,000 organic villages. “All three techniques, including integrated pest management, could be useful technics to promote organic farming.” he said.
(lihav. HJ)

Eikä rikkakasvien torjunnasta tuossa kyntöä välttävässä viljelytavassa kerrota oikein mitään. Kun se yleisesti, kaikkialla muualla, ja melkoisen varmasti myös Indonesiassa, tapahtuu suorakylvössä torjunta-aineita käyttäen, se ei ole kyllä "linjassa" luomun edistämisen kanssa. Suorakylvö varmasti toimii kompostilannoitustakin käyttäen, mutta ei se ole sitä määrittävä piirre.  Tuo toinen kuvattu "mina padi" -menetelmä on muuten jotain ihan muuta kuin CA-viljely, lisätty selvästi väkisin tuon otsikon alle.
« Viimeksi muokattu: 01.04.17 - klo:09:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #18 : 16.05.17 - klo:15:30 »

Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):

Tillage farming damaging earthworm populations

Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita:

Lainaus
Farming practices that involve no-tillage, Conservation Agriculture and shallow non-inversion tillage were shown to significantly increase earthworm populations. The scientists note that these reduced tillage practices are increasingly being adopted world-wide due to their environmental benefits in terms of erosion control and soil protection.

Ja jo kauan on tiedetty, että madot, vaikka rumia, ovat erittäin hyödyllisiä:

Lainaus
Earthworms are critical to the maintenance of soil functions and the ecosystem services we expect from them. The great evolutionary biologist, Charles Darwin called earthworms "nature's plough" because they continually consume and defecate soil enhancing its fertility in the process.


PS. 17.5.17: Tämä havainto ja löytö helpottaa muuten suorakylvön idean selittämistä paljon: kaikki tietävät madot, jopa aivan lapsetkin, mutta tuskin kukaan tietää glomaliinia ja mykorritsasienia , edes että sellaisia on olemasssa.
« Viimeksi muokattu: 17.05.17 - klo:03:16 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #19 : 16.11.17 - klo:06:17 »

Näin kuulemma Sambiassa:

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla

Lainaus
Sekä ilmaston lämpenemisen hillinnässä että muutoksiin sopeutumisessa auttaa ilmastoälykäs maatalous. Se käsittää ympäristöä säästävän maatalouden, peltometsäviljelyn, viljelylajikkeiden monipuolistamisen, vuoro- ja kateviljelyn sekä lannoittamisen ja sadeveden hyödyntämisen.

Kestävässä viljelyssä on keskeistä suorakylvö, eli siementen levitys muokkaamattomaan maahan. YK:n ruokajärjestö FAO tukee Sambiassa hanketta, jossa kestävään viljelyyn opastetaan ensin 21 000 viljelijää. Heidän on määrä opettaa menetelmät edelleen 315 000 muulle.

Mutta kyllä samalla tavalla kuin edelläkin pitää hiukan ihmetellä, jotain aika keskeistä tuostakin kuvauksesta tuntuu puuttuvan:

Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Kun taas tällainen yksityiskohta olisi pääasian kannalta täysin epäolennainen (vaikka olisikin itsessään hyvä juttu):

Lainaus
Hän kiittää erityisesti uusia helppohoitoisia kasveja, kuten lehmänpapua ja soijaa, joista saa sekä ravitsevaa ruokaa että myyntituloja.

Mietin tässä, että tällainen vähän epämääräinen uutisvälitys mahdollistaa mielipideyhdistelmän, jossa joku kovasti kannattaa (ilmastoystävällistä) suorakylvöä - ja vaatii samaan aikaan glyfosaatin kieltämistä koko maailmassa!

Mutta kirjataan kuitenkin, että suorakylvö on siis eteläisessä Afrikassakin tulossa.
« Viimeksi muokattu: 16.11.17 - klo:07:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #20 : 14.12.17 - klo:14:24 »

Maaseudun Tulevaisuudessa muistutettiin (pitkästä aikaa?) lukijakirjoituksessa suorakylvöstä:

Maanviljely hiilinieluksi

Lainaus
Tietoisuus maatalouden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähitellen lisääntymässä. Suurin osa maatalouden päästöistä on peräisin maaperästä ja siksi on tärkeää ehkäistä päästöjen syntyminen maasta.

Viime kesänä ECAF (ecaf.org) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan siirtymällä maataloudessa CA-viljely/suorakylvö­käytäntöihin maatalouden hiilidioksidipäästöjä voidaan Euroopassa vähentää jopa 200 miljoonaa tonnia.

ARI KOUTONEN, Suomen CA-viljelyn yhdistyksen puheenjohtaja, ei mainitse tuossa tätä asiassa relevanttia seikkaa, mutta kyllä se siellä loogisesti mukana on!


« Viimeksi muokattu: 14.12.17 - klo:14:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #21 : 17.12.17 - klo:16:39 »

Kappas vain, tällainenkin on havaittu:

Viljelijä, pienillä muutoksilla voit parantaa lintujen elinedellytyksiä

Lainaus
EU:n maatalouspolitiikan kautta on toisaalta tullut käytäntöjä, joilla lintujen elinedellytykset paranevat. Esimerkiksi suorakylvöstä on linnuille kiistatonta hyötyä, Leivo sanoo.

Liittyisikö edellä 16.05.17 mainittuun matojen populaatioiden kasvuun?

Miten tuo vaikutusmekanismi sitten menekään, noin voimmeko sanoa, että glyfosaatin käyttö on hyväksi linnuille?  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 17.12.17 - klo:16:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #22 : 06.03.18 - klo:06:22 »

Tässä kolmen porukan yhteisessä tulossa olevassa "vastuullisuuskampajasssa" tarjotaan luomuosuuden julisteessa (?) iskulausetta:

Lainaus
Kastemato kiittää, että luomupelto tarjoaa sille hyvän kodin.

Mutta onko sinnepäinkään? Tiedän toki, etttä luomupeltojen hedelmällisyyttä yritetään lisätä sillä niksillä, että niihin tuodaan kastematoja. Mutta sitten niitä peltoja täytyy kuitenkin kyntää ja sitten meillä on edellä 16.05.17 ScienceDailyn kertoma tutkimustulos.

Varmaan iskulauseesa halutaan ratsastaa mielikuvalla, että koska peltoja ei "myrkytetä", niin tottakai madot viihtyvät. Mutta onko niin? Kun esim. yleisimmin asiassa käytetty glyfosaatti ei tiettävästi vaikuta matoihin ei tuota eikä tätä?

Jos tuossa viitatussa tutkimuksessa ei ole vertailukohtana juuri luomupeltoja, olisiko jossain? Vielä ehtisi ennen tuota kampanjaa etsiä. Mutta kyllä jo tuokin tulos riittää sen osoittamiseen, että kampanja johtaa harhaan. Ja vastuullista olisi suosia suorakylvöllä tuotettua ruokaa.

Ja luomupelto tarjoaa itse asiassa kastemadolle vain keikkatyöläisen väliaikaisen kämpän!  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 06.03.18 - klo:06:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #23 : 19.04.18 - klo:05:58 »

Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):

Tillage farming damaging earthworm populations

Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita: [...]

NoIn siis tiede. Mutta tiukasti tämä myyntikampanja pitää kiinni kansan virheellisestä mielikuvasta (lihav. HJ):

Lainaus
Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.

Luomupeltojahan on pakko kyntää jne. Mutta onko muutenkaan mitään syytä, miksi kastemadot erityisesti luomupellossa viihtyisivät? Kuten jo edellisessä puheenvuorossa kysyimme. (Vai saako oletetun vastuullisuuden puolesta hiukan juksata?)
« Viimeksi muokattu: 19.04.18 - klo:06:10 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #24 : 10.06.18 - klo:02:32 »

Suorakylvö on Suomessakin vaivihkaa saanut näinkin suuren osuuden, tämän VYR:in uutisen mukaan (lihav. HJ):

Britit hakivat suorakylvötietoa Suomesta

Lainaus
Britanniassa suorakylvön osuus on arviolta 5 prosenttia, kun se meillä Suomessa se on noin 13 prosenttia kylvöalasta. Argentiinassa suorakylvön osuus on peräti 96 prosenttia. Suomi on kuitenkin nostettu suorakylvön esimerkkimaaksi, ja Suomen sääolosuhteet ja haasteet ovat lähempänä Britanniaa.

Osuus on siis hiukan suurempi kuin luomuviljelyllä. *) Vaikka suorakylvöä ja sen alan kasvattamista ei ole mainittu Suomen "strategisena tavoitteena". Ei MMM tosin kyllä ole sitä vastaankaan toiminut tai puhunut.

Argentiinassa osuus on tietysti omaa luokkaansa. Tuossakin artikkelissa on vihjeitä, etteivät Suomen olosuhteet sellaista salli. Mutta tutkimus ja käytäntö etenevät. Olisiko tälläkin havainnolla jotain merkitystä asiassa?


_________

*) käytännössä paljonkin suurempi, jos ottaa huomioon luomun jouten olevat, typpeä keräävät pellot. Mutta tästä ei auta saivarrella, luomuviljelyssä nekin ovat.
« Viimeksi muokattu: 10.06.18 - klo:13:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #25 : 10.09.18 - klo:07:04 »

Muistutetaan tästä asiasta ...

Koneviesti: Huolehdi muokkauksissa pellon sienijuurista – ne auttavat kasveja kestämään kuivuutta

... mutta se neuvo jätetään antamatta, jonka me olisimme antaneet: jätä muokkaamatta!

Tämän vanhan käännösartikkelimme pohjalta:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle
« Viimeksi muokattu: 10.09.18 - klo:07:11 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #26 : 07.12.18 - klo:07:09 »

Tällä tavalla geenitekniikka ja suorakylvö liittyvät yhteen - ja luonnonsuojeluun:

GMO crops and herbicides: A ‘win-win’ for farmers and the environment, plant scientist Wayne Parrott says

Lainaus
Then, 20 years ago, the combination of GM crops and herbicides …. made conservation agriculture …. much easier to do …. Soil is no longer plowed to control weeds. Instead, a machine punches a small hole in the ground, and a seed gets dropped in …. However, the crop has been engineered to resist certain types of weed killers. Thus, the farmer can ….  kill the weeds without killing the crop. As a bonus, the dead weeds …. act as a blanket that protects the soil from washing away in the rain.

This new combination …. is a win-win for farmers and the environment.

Tuota uutta kombinaatioita sietäisi kokeilla Suomessakin. Tähän asti mm. glyfosaattia on käytetty suorakylvössä niin, että sillä on keväällä putsattu pelto rikkakasveista. Mutta kasvukauden aikana sitä ei ole voitu käyttää.
« Viimeksi muokattu: 07.12.18 - klo:07:24 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!