Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat

[Heikki Jokipii]

Tällaista adressia puuhataan:

https://www.adressit.com/ei_gmo_soijaa

Ensimmäinen allekirjoittaja/tekijä on toisesta yhteydestä tuttu. Tulihan tuo esille tekstissäkin (lihav. HJ):

TAVOITTEENA GEENIMUUNNELLUISTA ORGANISMEISTA VAPAA SUOMI

Miten onnistuisimme herättämään itsessämme tahdon kiinnostua geenitekniikasta ja geenimuuntelusta ja selvittää siitä aiheutuvat riskit ja vaarat niin että kykenemme vastustamaan muuntogeenisen maatalouden rakentumista ja vahvistamaan kestävää luomu- ja biodynaamista ruuantuotantoa? Ryhdymmekö toimimaan vasta sitten, kun on pakko, kun asia tavalla tai toisella koskettaa henkilökohtaisesti?

Sanoisin, että henkilökohtaisesti asia koskettaa juuri noita viljelijöitä. Jos muuntogeenisillä lajikkeilla pelottelu menettää uskottavuutensa, ja niiden edut havaitaan Suomessakin, heidän ennestään pienet markkinansa voivat siitäkin vielä supistua.

1006 allekirjoittajaa sillä tähän mennessä on. Aiempien kokemustemme pohjalta uskallmme ennustaa, että luku vielä nousee noin 3 tuhanteen. Mutta siihen se sitten jää. Sellaiseen tasoon ovat jääneet GMO-vapaan Suomenkin kampanjat. Ei ole ihan selvää, mikä pulju tuo Elonkierto ry on.

***

Kimmokkeensa tuo on tietysti saanut tästä raportista:

Lihatalot vastaavat Finnwatchin soija-raporttiin: Atria myöntää brasilialaisen lihan kuljettamisen Venäjälle, HKScan on asteittain siirtymässä vastuullisen soijan käyttöön Baltiassa ja Tanskassa

Josta kertomiseen myös MT on antanut paljon palstatilaa. Mutta sillä pöyristymisen syy on se, että tuota soijaa tuodaan. Eikä kotimainen rehu kelpaa.

Aivan oikein tuon adressin tekijät ennakoivat mahdollisuuden, että tuonti korvattaisiin kotimaisella geenimuunnellulla soijalla. Jota mahdollisuutta mekin olemme jo ehtineet suosittella.

Tuon raportin sisällön kuvaa ehkä parhaiten (?) tämä artikkeli:

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Senkään mukaan ongelma asiassa ei ole geenimuuntelu. Jota kysymystä ei artikkelissa, ja luultavasti ei itse raportissakaan,  ollenkaan mainita.

[Heikki Jokipii]

Saitteja ja  tahoja, joilta aivan varmasti löydät tietoja geenitekniikan vaaroista:

8 advocacy organizations and websites spreading misinformation about technology, chemicals, agriculture, food and environmental risks

Kuten myös muun maatalousteknologian riskeistä. Kemikaaleista eritoten. Tai siis "tietoja".

Nuo saitit ovat täällä kyllä jo aiemminkin tulleet esille. Vaikkapa EWG-ryhmä (n:ro 6) täällä ja uutisessamme:

”Amerikkalaiset syövät painonsa verran geenimuunneltua ruokaa”

Mutta muutkin mainitut.

[Heikki Jokipii]

USA:ssa on mahdollista punnita jo vastakkain haittoja ja hyötyjä pidemmällä tähtäimellä. Tässä annetaan viljelijöiden sitä tehdä:

25 years of GMOs: 4 farmers weigh in on the costs and benefits of biotech crops

Linkistä pääsee myös asiaa koskevaan pitempään alkuperäiseen artikkeliin.

[Heikki Jokipii]

Jos nuo lailliset yritykset estää koeviljelmät eivät onnistu, kohta näemme ehkä taas valkoisia haalareita koepelloilla, niitä tuhoamassa.

Jos nuo lailliset yritykset onnistuvat, mitä miettivät silloin viljelijät? Jotka tietävät, että tarvittavat kokeet on jo tehty naapurimaassa Pakistanissa. Jossa viljellään noita munakoisolajikkeita täyttä häkää.

Nuo lailliset yritykset valitettavasti onnistuivat:

Bowing to political pressure, India scraps plans to trial GM, insect-resistant, Bt eggplant

Eikä Intiassa siis jatketa koeviljelyä.

Otsikon huomaten: vieläkään ei ole havaituista haitoista. Vaan aktivistien kyvystä vakuuttaa päättäjät siitä, että sellaisia täytyy olla.

[Heikki Jokipii]

Intian edellä kuvatussa väännössä asiantuntijan, tiedemiehen kannanotto:

India should ‘definitely adopt’ new GMO crops, nation’s top biotech cotton expert argues

Hän ei siis pitänyt vakuuttavina mitään väitteitä niiden riskeistä. Mutta hänenkin toivomuksensa viljelijöille oli, että huonoakin lakia kuitenkin noudatettaisiin.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sitä ei noudateta:

In civil disobedience challenge to ongoing GMO ban, Indian farmers’ union illegally provides herbicide-resistant cotton seeds to farmers

Tuo kansalaistottelemattomuus on jo varsin vakavaa: virallisesti laitonta siementä välittää siis paikallinen MTK! Pitääkö jo puhua kapinasta?

[Heikki Jokipii]

Vastataan tähän kysymykseen:

Why are there no long-term GMO safety studies or studies on humans?

Lyhyt ja pidempi vastaus.

[Heikki Jokipii]

Löytämäni twiitti:

https://mobile.twitter.com/scipod_social/status/1334178447757889539/photo/1

Eli tutkimuksen mukaan geenieditoinnin käytössä ei ollut erityistä tarkoittamattomien seurausten riskiä, perinteisiin jalostustapoihin verrattuna. Linkki tutkimukseen on mukana.

Jopas  jotakin:

https://twitter.com/methylcytosine/status/1416143797604569089

Oh the irony: Copper ions, as used in « organic » agriculture, cause DNA damage in plants. That’s a whooping 13’500 DNA lesions in the rye grass genome. It’s a bigger mess than ever measured for gene editing! Now if that is not an off-target effect @testbiotech ?

Selvennys vielä Etienne Bucherilta:

It seems like copper causes pretty high DNA damages to plant genomes. If the « organic » sector is against gene editing because of potential « off-target effects » it should immediately ban copper sulfate: their treated plants are full of off-target mutations and thus GMOs.

Kuparisulfaatihan on se torjunta-aine, joka on luomuviljelyssä sallittu. Ja josta ei käytännössä luomuviljelyssä Keski-Euroopassa voida luopua.

[Heikki Jokipii]

Kolmiosainen Giovanni Molteni Tagliabuen kirjoitus siitä, miten alkuperäinen virhe muuntogeenisten lajien säätelysysteemin rakentamisessa tehtiin jo kauan sitten, Cartagenan pöytäkirja hyväksymällä:

Part 1: Viewpoint — ‘Misguided and counterproductive’: Why the world needs to scrap the Cartagena Safety Protocol that influences regulation and impedes global trade of GM seeds and plants

Part 2: Viewpoint — Digging into the ‘prejudices’ that have plagued the Cartagena Protocol’s misguidance on international regulation of agricultural biotechnology

Part 3: ‘Fallacious and wrongheaded’ — The Cartagena Protocol’s categorization of ‘living products’ of agricultural biotechnology as GMOs was a ‘nonsensical’ blunder that disrupted technological innovation and trade

Ihan pähkinänkuoressa: olettaa ei olisi pitänyt, että muuntogeenisyydestä sinänsä olisi odotettavissa erityistä haittaa. Vaan turvallisuutta olisi pitänyt ryhtyä arvioimaan ns. puhtaalta pöydältä.

[Heikki Jokipii]

Tämä tapaus on oli aikanaan usein esillä siellä täällä täällä, mm. sen vuoksi, että siellä käytettiin geenimuunneltua eukalyptusta, josta mediassa luotiin melkoisia uhkakuvia. Kuinkas sitten kävikään:

Argentiinalaiset polttivat Suomen lippuja ja pelkäsivät sellutehtaan tuhoja – mitä Uruguay-joelle kuuluu nyt? Yle kävi kiistellyllä rajajoella

Edelleen siellä kyllä ollaan huolissaan. Mutta suoranainen katastrofiennustelu ja -maalailu on selvästi vähentynyt.

Nyt ei enää edes puhuta tuosta eucalyptuksesta. Mutta kuvassa vuodelta 2010 vastustettiin vahinkoja ihmisille, eläimille ja kasveille. Silloin siinä oli kyllä viittaus noihin "GMO-puupeltoihin".

[Heikki Jokipii]

Tämä on uusi ilmiö, ainakin suomenkielellä:

EI GMO -maatalous todistus

Eli tarjotaan (yksityistä) GMO-vapauden todistavaa sertifiointia. Varsinaisesti uusia väitteitä haitoista ei esitetä, mutta varma on tuossa näkemys, että niitä täytyy olla:

Huolimatta GM: n (geneettisen muuntamisen) tekniikoiden näennäisesti korkeammasta herkkyydestä, joka on kehittynyt vuosien varrella, riskit ja vaarat ovat edelleen olemassa. Prosessiin sisältyy arvaamattomia seurauksia solun korjausmekanismille sekä mahdollisia satunnaisia ​​tapahtumia, joiden lopputulokset ovat arvaamattomia.

Geenien ja muiden elementtien väliset vuorovaikutukset ovat uskomattoman monimutkaisia, mikä tarkoittaa, että kaikilla geenitekniikan toimenpiteillä genomissa voi olla arvaamattomia ja tahattomia seurauksia.

Myös geenieditointi (CRISPR) kuuluu vältettäviin asioihin, se sanotaan selvästi. Niinpä apu löytyy tästä:

Älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijatiimiimme saadaksesi yksityiskohtaisia ​​tietoja GMO -vapaa- ja ei -GMO -maatalouden sertifiointiin liittyvistä asioista tai hakea sertifiointia.

Kovin yksityiskohtaista tietoa ei tuo sivusto anna. Yhteystieto on turkkilaisen yksityishenkilön, mitään järjestöä tms. ei tule esille.

***

Mutta pystyykö tuo sertifiointifirma siihen, mitä se lupaa, erityisesti geenieditoitujen lajikkeiden osalta? Testeistään se kertoo:

Geneettiseen analyysiin perustuvilla GMO -havaitsemismenetelmillä on monia etuja. PCR (DNA -analyysi) -testimenetelmä voi havaita kaikki kaupallisesti muutetut GMO: t, se on tehokas monenlaisilla näytetyypeillä (siemen, vilja, jalostetut ainesosat, lopputuotteet) ja voi tarjota GMO: iden tarkan kvantifioinnin, koska analyysi tehdään suoraan DNA: lla .

Tuosta PCR-testistä oli jo täällä toisessa keskustelussamme. Vastaus puoliretoriseen kysymykseemme: ei pysty. Yhtä "kädetön" se on asiassa kuin muutkin (luomu)firmat ja -tutkimuslaitokset:

[..]menetelmä (joka ei siis ollut uusi) voi toimia vain, jos tarkasti tietää, mitä on etsimässä.

Niinpä mitään läpimurtoa asiassa ei ole tehty, vaikka tietyt vihreät poliitikot (luomuväki) siihen nyt asettavat suuria toiveita.