Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Juuri ilmastyneestä Pro Luomun vuosittaisesta koosteesta (pdf, koskien vuotta 2019) voimme heti lainata sen dian 20:

Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
• Viidessä vuodessa viennin arvo on kolminkertaistunut.
• Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat mylly- ja
leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet,
maitovalmisteet sekä luonnontuotteet.
• Suomesta viedään myös luomumakeisia, -perunajauhoja ja
-erikoiskahveja.
• Luomutuotteita viedään eniten Saksaan ja Ruotsiin sekä
muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Vientiä on myös
Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan sekä jonkin verran
Pohjois-Amerikkaan.

Happamasti voimme todeta kaksi asiaa. Sen, että vienti on, jos ei ihan ennallaan, niin hyvin pienissä luvuissa (ja osuudessa). Ja menestys näkyy vain toiveikkaasti ennakoivassa kaaviossa. Ja sen, ettei luomun tuonnista taaskaan ole mitään. Vaikka Pro Luomulla takuulla on kyky esittää asiasta ainakin hyvin valistunut arvio. — Huomaan nyt, että tuoretta tietoa ei ollut tarjolla viennistäkään: tuossa puhuttiin vuodesta 2018. Optimistinen kaavio oli viritetty vuoteen 2023. Luvut olivat samat joista oli jo puhetta edellä. Turhaan otettiin tuo sivu esille: se on kopio viime vuoden koosteesta.

[Heikki Jokipii]

Tuossa koostetiedotteessa myönnettiin luomukeruun romahdus. Koosteessa annettiin nämä tiedot:

• Vuonna 2019 kerättiin myyntiin 0,5
miljoonaa kiloa luomumustikkaa,
vajaat 0,5 miljoonaa kiloa
luomupuolukkaa ja 19 tuhatta kiloa
luomulakkaa.

Tästä lähteestä saamme joitakin tietoja luonnonmarjojen taloudesta ja viennistä.

https://www.aitoluonto.fi/toimialat/raaka-ainetuotanto/luonnonmarjat/

Mutta siinä ja sen taustana olevassa Ruokaviraston tilastossa ei luomua ole kunnolla eritelty. Mutta ihan rohkeillakin oletuksilla sen osuudesta voimme kyllä päätellä, että mikään ei tänä vuonnakaan horjuta kauran ylivaltaa luomuviennissä. Eivät ainakaan luonnontuotteet, keruu. Kun vielä viime vuoden romahduksen jälkeen uhkaa tämän vuoden katastrofi, ks. edellä 03.04.20.

Eikä siinä viennissä tule näkymään luomuväen nyt taas ennakoimaa nousua, tänäkään vuonna. Kuten ei tapahtunut v. 2013, jolloin luomuväki myös oli asiasta lähes varma (ks. tämän triidin alku).

Tällaista Kottilan mukaan viime vuoden keväällä toivottiin, ja tällaista pelättiin:

Luomuviennin suurimmat kasvuodotukset ovat luomuluonnontuotteiden valmistajilla, jotka odottavat viennin arvon jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2023 mennessä. Samalla viennin tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat: yritykset pitävät viennin kasvun suurimpana esteenä luomukeruualueiden sertifiointiin mahdollisesti tulevia muutoksia.

Se, mitä pelättiin, taisikin pudota niskaan. Vielä viime keväänä ei tietysti tiedetty mitään koronasta.

[Heikki Jokipii]

Realismin puraisu:

Eivätkö turistit syö Suomessa? Visit Finland luopui ruokamatkailuhankkeista

MT Plus
Ruoka
29.05.2020
Riitta Mustonen
Kreikan-kävijä kaihoaa kreikkalaista salaattia ja Italian-matkaaja palaa saapasmaahan pitsan perässä, mutta mikä saa turistin takaisin Suomeen? Business Finlandin mielestä ei ainakaan ruoka, sillä se ei jatkanut ruokamatkailun rahoitusta.

[kuvateksti:] Terhi Hook esitteli Suomea saksalaisille ruokamatkailumaana Berliinin Grüne Wochella viime tammikuussa.

Business Finlandin matkailuorganisaation Visit Finlandin saama rahoitus ruokamatkailun kehittämiseen lopetettiin. Vuosille 2018–19 saatiin 600 000 euroa, ja sen turvin Visit Finland osallistui esimerkiksi Berliinin Grüne Wochelle markkinoimaan Suomea ruokamatkailumaana.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Vaikkei luomua tuossa erikseen mainitakaan, puree se siihenkin: luomuhan on ollut kovasti etualalla  esim. tuon Grüne Wochen yhteydessä (ks. edellä).

Hiukan jää nyt kotimaankin luomuruokamatkailu nyt koronakriisin skitsofrenian jalkoihin: vaikka kotimaan matkailu on ulkomaan matkailua parempi asia, ei valtiovaltiovalta nyt kuitenkaan erityisesti suosittele ryntäystä Uudenmaan viruskeskittymästä muualle maahan. Ja siihenhän se ilmiö on perustunut. Nyt Suomen Luonnon Päivä on siirretty ensi vuoteen. Ensinhän näin jo kävi lähi- ja luomuruokamessuille Helsingissä.

[Heikki Jokipii]

Tästä raportista pitäisi selvitä, mikä on on ollut luomuisuuden rahallinen merkitys:

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/marsi-2018-raportti.pdf

Otetaan esimerkiksi Lapin mustikka. Hinta 1,85 kilolta v. 2018 (s. 30). Luomuna samanhintaista (s. 38). Ei selvinnyt.

Sen sijaan saamme jonkinlaisen arvion siitä, mikä on luomuluonnonmarjojen merkitys luomuviennissä. Luomumustikoita kerättiin v  2018 Pro Luomun mukaan:

Vuonna 2018 luomumustikkaa kerättiin myyntiin
ennätysmäärä, yli 3,38 miljoonaa kiloa.

Niiden arvo tuon mukaan olisi ollut 6,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 määrä putosi puoleen miljoonaan kiloon, rahallinen arvo tietysti vastaavasti.

[Heikki Jokipii]

YLE:n uutinen yrittää nostaa luomutuotantoa esille erityisen kotimaisena vaihtoehtona:

Ruoan kotimaisuus on harhaa – Luonnonvarakeskuksen tutkija: "Meillä ei ole ensimmäistäkään tuotetta ilman tuontia"

Käyttäen jo tuttuja argumentteja lannoiteista:

Yksi tapa vähentää tuontiriippuvuutta maataloudessa on esimerkiksi teollisten lannoitteiden käytön välttäminen, eli siirtyä kohti luomutuotantoa.

– Luomun ytimessä on viljelykierto ja ravinteiden osalta mahdollisimman omavarainen ravinnekierto tilan sisällä, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Täysin ravinneomavaraiseksi eivät luomutilat Rännärin mukaan pääse, mutta maailmalta rahdatun väkilannoitteen sijaan voidaan turvautua kotimaisiin vaihtoehtoihin.

Kierrätyslannoitteita valmistetaan suomalaisen elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirroista.

Lisäksi tuotantoeläimille syötettävä soija voidaan korvata viljelemällä herneitä, papuja tai lupiinia valkuaisrehuksi.

Täysin ohitetaan, eli selvästi tietoisesti jätetään mainitsematta se tosiasia, että leijonanosa Suomessa kulutetusta luomuruoasta on tuontiruokaa.

Ja myös se, että mitä enemmän luomuviljelyalaa täällä on, sitä enemmän on painetta yleisestikin ruoan tuontiin. Koska syötävää se luomuala tuottaa hyvin vähän

Tuon luomutilan ravinne omavaraisuuden kanssakin on niin ja näin, minkä olemme toisessa keskustelussamme hyvin dokumentoineet. Myös elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käyttäminen luomussa on käytännössä loisimista tavanomaisen viljelyn siivellä.

Myös "mahdollisimman omavarainen ravinnekierto tilan sisällä" on tavoite, joka kokonaan jättää huomioon ottamatta sen, että valtaosa suomalaisista ei asu maatiloilla. Siitäkin huomautimme äskettäin toisessa yhteydessä.

[Heikki Jokipii]

Tässä YLE:n uutisessa oli valittu haastateltavaksi luomuviljelijä:

Elintarvikekauran viljely kovassa kasvussa – kaupan hyllyllä jo satoja kauratuotteita, viljelijöitä tarvitaan lisää
Suomalainen kaura kiinnostaa myös ulkomailla, sillä Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejämaa.

Mutta uskallamme sanoa jo nyt käytettävissä olevien tietojen pohjalta, ettei luomukauran merkitys kauran viennissäkään kovin suuri ole, tuossa kokonaisuudessa. Luomukauran osuus kokonaiskaurasadosta oli 6,5%. Vientikelpoisen elintarvikekauran määrästä meiltä puuttuu nyt tuore tieto. Mutta VYR:in mukaan siitäkin alle 60% käytettiin elintarviketeollisuudessa eli oli potentiaalisesti vietävissä ulos.

Esimerkiksi viime vuonna elintarviketeollisuus käytti noin 123 miljoonaa kiloa kauraa.

VYR:in mukaan luomukauraa siitä oli 43 miljoonaa kiloa. Jaa-a, nyt täytynee vetää väitteensä takaisin. Juuri kaurassa luomulla taitaakin olla viennissä yllättävän suuri osuus. Mutta ei sitten kyllä missään muussa elintarvikeviennissä. Tuostakin oli 7,6 miljoonaa kiloa tuotu ulkomailta.

Luomuviennille kauralla onkin sitten ratkaiseva merkitys. Juuri edellä 04.06.20 haarukoimmme, miten vähän siinä auttavat luomuluonnonmarjat.

[Heikki Jokipii]

Olemme tuolla toisaalla kiinnittäneet huomiota Pro Luomun outoon kiireettömyyteen luomukoosteensa 2019 päivittämisessä puutarhatuotteiden osalta. Mutta jos he joskus tässä sen päivityksen tekevät, voisivat he kyllä päivittää tämänkin tiedon (s. 20):

Suomen luomuvienti

• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko elintarvikeviennistä on noin 2 %.

Tuon tiedon siis vuodelle 2019. Niin, ja kiva olisi, jos annettaisiin (samalta vuodelta) myös tieto luomutuonnista, tuontituotteiden osuudesta luomumyynnissä. Täällä on kyllä joskus jo se toivomus taidettu aiemmin esittääkin.