Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Pari merkintää Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:

• Luomurehujen raju hinnannousu kevään aikana on nostanut
etenkin luomusianlihan tuotantokustannuksia.
• Lihanjalostajilla on pulaa sekä luomunaudasta että -siasta.
Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulossa aiempaa vähemmän.

Tuotannolla on siis yhä vaikeuksia nostaa volyymia, vaikka saman pöytäkirjan mukaan:

• Markkinoilla luomuliha menee hyvin kaupaksi, joskin
kaupparyhmäkohtaisia eroja on. Naudanlihan menekki suurempi
kuin sianlihan, myös luomulihajalosteiden myynti lisääntynyt.

Miksei siis luomulihan tuotanto tarpeellisessa määrin lisäänny? Vaikka viljelyalastakin on valtaosa suunnattu rehuntuotantoon?
Luomuväki ihmettelee sitä ilmeisesti itsekin:

• Päätettiin esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että
luomulihantuotannon kehityksestä tehtäisiin välitarkastelu
suhteessa kansallisen luomuohjelman tavoitteisiin.

Jos tuo välitarkastelu on tehty tai tehdään, kiinnostaa se kovasti meitäkin.

Tuolloin, ihan kesän alussa, ei vielä ollut ainakaan varmaa tietoa siitä, että (rehu)sadosta tulisi niin huono kuin sitten tuli.

[Heikki Jokipii]

Tässä esitellään Suomen maataloudelle toinen strateginen tavoite:

Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi"

Jo pitkään on Peltonen-Sainion mukaan ollut tiedossa, että satokuilu eli satopotentiaalin ja toteutuneen sadon välinen ero on Suomessa ollut kasvussa.

”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”

Sen toisen strategisen tavoitteen jo tiedättekin.

[Heikki Jokipii]

Väitetään:

UUSI TEKNIIKKA KASVATTAA LUOMUSATOA

Epäilemättä nuo kuvatut vempaimet ja robotit voivat tuottavuutta jossain määrin parantaa.*)

Mutta jos tuo yksi kuvattu ratkaisu perustuu vinassiin, niin siitä on jo täällä sanottu sanottavamme:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064

Tämä on aika "kauniisti" kirjoitettu kuvaus siitä, miten luomuviljelijä - yhteistyön merkeissä - ensin varastaa resursseja tavanomaiselta villjelijältä ...

-Luulen, että lannoitteiden kiertoa täytyy tarkastella laajemmassa kokonaisuudessa kuin vain oman tilan osalta. Vinassin ja muiden uusien lannoitteiden käyttö ovat uusia askelia luomuviljelyssä. Lähestymme tavanomaista viljelyä, mutta toimimme kuitenkin kestävämmällä tavalla, arvioi Mathias.

... ja sitten kuitenkin julistautuu tätä pyhemmäksi.

***

Tuo artikkeli on muuten oikeastaan oikein hyvä kuvaus siitä, mikä luomuviljelyssä mättää, miksi sen tuottavuutta on hyvin vaikeata kasvattaa.

________

*) PS. 22.10.17: Mutta muistettava on, että konventionaalisella puolellakin tapahtuu koko ajan vastaavaa teknistä kehitystä.

[Heikki Jokipii]

Tämä Pave Maijasen väite on varmaan sinänsä totta (erityisesti kiloa kohti. Vrt. myös 03.08.17 edellä) ...

Raaka-aineista Pave hankkii luomuna niin paljon kuin mahdollista.

– Luomu on myrkyttömämpää, mutta kyse on myös siitä, että luomuviljelijät näkevät enemmän vaivaa tuotteiden kasvattamisessa. Minä haluan tukea sellaisia ihmisiä, Pave sanoo.

(lihav. HJ)

... mutta muistuttaa kovasti tarinaa Raumalta, jossa palokuntajuhlissa n. 100 vuotta sitten palopäällikkö antoikin yllättäen poikien juoksukilpailussa palkinnon viimeiseksi tulleelle. Perustellen asiaa, että "se poik jakso kaikken kauimmite juast".

[Heikki Jokipii]

Nyt niitä tietoja on ryhdytty keräämään ...

Maatilojen satotilanne syynissä – vastaa verkossa viimeistään viikonloppuna

... mutta siis noin kuukausi menee ennen kuin saamme tuloksia. Turha tuon tutkimuksen tekijöitä on varmaan neuvoa, mutta mieleen tulee, että kaikki otokseen osuneet pitää mukaan ottaa. Se, että tilalta ei esimerkiksi tullut eli saatu korjatuksi yhtään satoa, ei ole peruste sen pudottamiseen aineistosta. Vaikka voi  kuvitella, ettei tilallinen ehkä tuossa tilanteessa ole kovin innokas vastaamaan. Kun muutenkin -taa. Olisi muuten korrektia mainita noiden tutkimusten julkaisemisten yhteydessä myös vastausprosentti. Ellei se sitten aina ole niin korkea, ettei sillä ole tuloksen arvioinnissa merkitystä. Korkeasta vastausprosentista pidetään uutisen mukaan voimaperäisesti kyllä huolta.

Kyllä, epäluuloni on tämä: kun luomutilallinen kyntää epäonnistuneen satonsa peltoon, voiko hän näin jälkikäteen ilmoittaa tämän vuoden sittenkin viherlannoitusvuodeksi, jota ei lasketa? Vaikka tarkoitus olisikin ollut sato saada?

Niin, ja jos tarkoitus olikin viherlannoittaa, ja tuohon otokseen saattuu osumaan, mitä luomutilallinen silloin ilmoittaa?

[Heikki Jokipii]

Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. [...])

Kun on ollut väärässä, niin sitten vaan on, ja se on kohtuullista heti myöntää. Nyt luomuperunan osalta saamme tuoreista luomusatotilaston 2017 ennakkotiedoista tämän tiedon:

http://stat.luke.fi/luomusato-2017-ennakko_fi

Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato, 10 miljoonaa kiloa (+32 %), on noin 1,6 % koko perunantuotannosta

*)

Tuo, samoin kuin ohran ja vehnän kasvu, perustuivat sekä parantuneisiin hehtaarisatoihin, että lisääntyneeseen viljelyalaan.

Tämä taas sitten ...

Herne- ja härkäpapusato lähes puolittuivat viime vuodesta.

... perustui vastaavasti sekä heikentyneisiin keskimääräisiin hehtaarisatoihin että pienentyneeseen viljelyalaan. Erikseen tuohon yhteenvetoon ei ole otettukaan esiin, miten myös rypsisato puolittui (ja oli v. 2014 verrattuna vain neljännes!)

Mutta luomueläinten ruokkimisen osalta toiveet kotimaisen valkuaisen osuuden lisäämisestä eivät siis toteutuneet.

***

Analysoimme ko. tilastoja varmasti tarkeminkin, osittain kuitenkin jättäen asian lopullisten tulosten julkistamien ajankohtaan (alkukeväästä 2018). Jarrumies onkin jo tehnyt eräitä vertailulaskelmia, joita lähetti minulle sähköstitse, ja lupasi lisää keväällä. Hän päättänee itse, mitä on syytä täällä niistä julkaista ja miten.

_______

*) niinpä luomuperunaa on saatavissa jo lähes 2 kiloa suomalaista kohti, vuodessa.

[Heikki Jokipii]

VYR eli vilja-alan yhteistyöryhmä - joka samalla muuten toimii omalla alueellaan Pro Luomun "arvoketjutyöryhmänä" - haluaa kertoa tämän näin, tätä korostaen:

LUKE: LUOMUVILJASATO KASVOI 12 % – OSUUS 2,6 % SUOMEN KOKONAISVILJANTUOTANNOSTA

Mutta ei tuo esille, että luomuviljelyalan osuus on nyt myös noussut, ollen nyt jo noin 10%. Niinpä se epäsuhta on edelleen hyvin voimassa, että viljoissa luomusatoa saadaan vain neljännes siitä, mitä kokonaisalojen pohjalta olisi odotettavissa.

[Heikki Jokipii]

Tähän tilaisuuteen ei tiettävästi kukaan meistä ehtinyt osallistumaan ...

LUOMU KIINNOSTAA – VYR LUOMUVILJASEMINAARISSA YLI 150 OSALLISTUJAA

... mutta tuossa nettiin tuleviksi luvatut esitysdiat ja/tai taltioinnit kiinnostavat varmasti ensi viikolla meitäkin.

[Heikki Jokipii]

Komea tulos:

Yli kaksinkertainen sato verrattuna keskiarvoon: Vainion veljekset Perniöstä veivät voiton ruiskisassa

20 hehtaarin ruissato keskimäärin 8 730 kiloa per hehtaari. Aikamoinen suoritus!

Tällä tuloksella perniöläiset Juho ja Kalle Vainio kuittasivat tämän vuoden Ruismestari-kisan voiton.

Suomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.

Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.

Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.

[Heikki Jokipii]

VYR:in luomuviljaseminaarin diat ovat nyt verkossa, mutta mitään järisyttävää uutta siellä ei tullut esille.

Ei esimerkiksi tullut selvää arviota luomukauran vientinäkymistä tänä vuonna, jota vähän odottelin.

Puutetta luomurehusta tänä vuonna myös siellä ennakoitiin. Mutta sille asiallehan on jo ratkaisu.

Mukana oli myös Pro Agrian Heikki Ajosenpään esitys "Rikkakasvien hallinta ja  lannoitusvaihtoehdot". Vaihtoehtona mainittiin myös nämä:

Luomulannoitteet
• Kiertotalous, luomun suosion kasvu ja moni muu tekijä
lisännyt tarjontaa
• Raaka-aineina lanta, lihaluujauho, veri, muut
elintarviketeollisuuden sivuvirrat
• Tuotteita nestemäisenä, pelletöityinä ja rakeisina.

Sitä ei sitten, ainakaan dioilla, problematisoitu, mistä ne ravinteet ovat alunperin peräisin näissä "luomulannoitteissa". Tämä tieto hänen esityksessään on ajatuksia herättävä (lihav. HJ):

Rikkakasvien hallinta
• perustuu luomussa ennakointiin
• pelottaa eniten luomuun siirtymisessä
• Muuttuu haastavammaksi, kun lannoitusta lisätään

Minun tulkintani: tuokin asettaa jonkinlaista rajaa pyrkimyksessä nostaa luomusatoja tavanomaisen tasolle. Ihan laillisia luomulannoitteitakaan ei voi rajattomasti lisätä, hyöty valuu helposti rikkakasvien "parempaan satoon"?

[Heikki Jokipii]

Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta

... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy? Kun jo tuossa selostuksessa kerrotaan:

Typen mineralisaatio on intensiivisempää luomussa kuin tavanomaisessa, minkä seurauksena typen kierto tehostuu luomuviljelyssä. Vaikka tutkimus osoitti, että maaperän mikrobisto voi kiistatta paremmin luomuviljelyssä, se ei näyttänyt vaikuttavan suoraan satoa parantavasti. Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Sadon määrään vaikuttavat useat eri tekijät, joista moniin pystytään vaikuttamaan.

(lihav. HJ)

Keskimäärin 20% heikompi? Tuon väitteen lähdeviite on tarkistettava. Ihan varmasti se ei ole Ruotsin ja Suomen viralliset satotilastot. Myös viite sille, että satotasot ovat huonompia "varsinkin" pohjoisessa, on nähtävä. Minä epäilen, että tuo perustuu joko Pekkarisen Matin kehittämään luomuviljelyn rautaiseen etäisyyslakiin ("mitä kauempana paikka on kertojasta, sitä suuremmat sadot") tai siihen, että vain täältä pohjoisesta löytyvät ylipäänsä jotenkin luotettavat satotilastot.

Mutta miten se kasvukunto siis näkyy? Ilkeämielisiä tulkintoja on helppo keksiä: vaikkei parempia satoja, korret kasvavat pidemmiksi, rikkakasveja on merkittävästi runsaammin ..

Tuossa sitten on yksi ehdotus siitä, miten tavanomainen voisi oppia luomulta (aika - tavanomainen):

Luomuviljelyssä tyypilliset viljelykierrot, luomulannoitteet ja palkokasvien vuorottelu voitaisiin ottaa käyttöön myös tavanomaisessa viljelyssä. Nämä tekijät todennäköisesti lisäisivät viljelymaan mikrobien hyvinvointia, ekosysteemipalveluja ja ravinteiden kiertoa sekä tehostaisivat taudinaiheuttajien ja tuholaisten torjuntaa tavanomaisessakin viljelyssä.

Mutta - huomatkaa - parempia satoja tavanomaiseen viljelyyn tuota kautta ei uskalleta luvata!

Mikrobit ovat tulleet esille toisessakin keskustelussa.

[Heikki Jokipii]

Tuossa satotasoasiassa näytetään vedotun Seufertiin ja yhteen toiseen:

Unfortunately, our dataset does not enable to test whether enhanced microbial abundance and activity are also correlated with higher plant productivity and more stable yields because yield data were not reported in the vast majority of the included studies. Therefore, direct conclusions cannot be drawn. However, since the effect of farming practice on plant productivity and yields has been compared in previous meta-studies [41,54], it can be assumed that abundance and activity of soil microbial communities does not directly correlate with plant productivity which is on average 20% lower in organic systems [41,54]. In addition, other factors like the choice of crop varieties and agricultural inputs such as chemical fertilizers and pesticides strongly determine yield of farming systems.

41. Seufert V, Ramankutty N, Foley JA. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature. 2012;485(7397):229–32. pmid:22535250
[...]
54. De Ponti T, Rijk B, Van Ittersum MK. The crop yield gap between organic and conventional agriculture. Agric Syst. 2012;108:1–9.

Ja datasta oli kyse, kuten arvelinkin (samat lähdeviitteet):

Nevertheless, organic farming nowadays still produces on average 20% less yield compared to conventional (data mainly originating from the Northern hemisphere) [41,54], mainly due to nitrogen shortage, diseases, pests and the cultivation of non-adapted crop varieties.

Onko tuo edes tulkittavissa, suomennettavissa näin:

Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Tuota Seuferin artikkelia ja sen 20% arviota on jo täälläkin käsitelty, ja tuossa puheemvuorossa linkatussa Mark Lynasin artikkelissa. Sen käyttäminen ei ole oikein rehellistä, ja tuo "varsinkin" siis yhtä epärehellistä, tai ymmärtäväisemmin sanottuna, (käännös)virhe.

[Heikki Jokipii]

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa, muuta ei nimissä (esipuheessa korostetaan, että kyse on kirjoittajien mielipiteistä), on julkaistu tällainen selvitys ...

Future Nordic Diets: Exploring ways for sustainably feeding the Nordics

... joka pistää paremmaksi Ollilan ryhmästä: visioi, että kaikki Pohjoismaat yhdessä siirtyisivät 100% luomuun.

Tähän, koska selvitys kertoo käyttäneensä luomusadoista "kirjallisuudesta" löytyneitä arvioita. Viitteenä on "Ponti 2012" ja viidenneksen huonommista sadoista puhutaan.

Nähtävästi tämä korttitalostrategia katsotaan nyttemmin hyväksyttäväksi: selvästi epärealistinen väite voidaan esittää ja jopa sen päälle rakentaa, jos jostain tieteelliseksi luokitellusta julkaisusta tuollainen väite on löydettävissä. Eikä ko. julkaisun mahdollista rajauksesta tai varauksista tarvitse enää välittää. Tuota -20% keskiarvolukua käytetään tuossa sitten koskemaan koko Pohjoismaiden luomutuotantoa, välittämättä lainkaan siitä, mitä maiden omat luomusatotilastot kertovat.

(Tuota selvitystä on jo hyödynnetty.)

[Heikki Jokipii]

Tuodaanpa tämäkin luku esille. Mikä on maissin hehtaarisadon maailmanennätys?

How Did David Hula Grow Over 532 Bushels of Corn An Acre?

Se on siis 532 bushelia eekkeriltä. Artikkeli kertoo, kuinka se on saatu, mutta lasketaanpa se eurooppalaisiin mitoin.

1 busheli on Wikipedian mukaan  mukaa 25,4 kiloa maissia.. 1 eekkeri on 0,4 hehtaaria. Tarkemmin 1  hehtaari on 2,47 eekkeriä. Eekkkeriä kohti siis 13 513 kiloa. Hehtaaria kohti siis 33 377 kiloa.

Tässä Tilastokeskuksen taulukko vuodelta 2003,  jossa on esitetty myös keskiarvot maittain:

Neljä maata tuottaa puolet viljasadosta

Melkoisen järkyttävä on tieto, että tuolloin löytyi maita Afrikasta (jossa maissia juuri paljon viljellään) joissa keskisato oli noin sadasosa tuosta ennätyssadosta!

Maailman keskiarvo oli silloin siis 3 055 kiloa. Lienee vielä etsittävä tieto, mikä se on maissilla. Ja mikä se on luomumaissilla. Tästä lähteestä  vuodelta 2009:

Increasing Crop Productivity to Meet Global Needs for Feed, Food, and Fuel

Global corn yields average 4.9 tonnes/ha and have been increasing steadily for many years (Fig. 2).

Luomumaissin globaalia satokeskiarvoa onkin sitten vaikeampi löytää. Niin vaikeaa, etten löytänyt.

[Heikki Jokipii]

Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta

... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy?

Ymmärrän kyllä mitä tällä VYR-seminaarissa sanotulla (twiitti) ...

Farmit.net
@FarmitInfo
Korkeaan satotasoon pitää pyrkiä aina maan kasvukuntoa kuunnellen. Maan kasvukunnon hoidossa voisi ottaa oppia luomun parhaista puolista. "Karjanlanta ei ole jäte, vaan resurssi", viljelijä Mika Lehtinen muistutti #VYRseminaari'ssa. #vyr #farmit

... yritettiin sanoa, mutta kyllä meidän kysymyksemme säilyttää relevanssinsa. Onko ravinteiden kierrätyksen kohdalla melkein automaattisesti aina viitattava luomuun, ja olla vakuuttunut, että luomulla täytyy olla näitä "parhaita puolia"? Vaikkei niitä sitten itse keskustelun alla olevassa asiassa näkyisikään. Tuossakin puheenvuorossa eli twiitissä oll juuri silmämääränä:  korkea satotaso!