Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..
Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä?
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
"Ei ole hedelmällistä etsiä voittajaa tavanomainen vai luomu -kisassa. Tärkeintä on, että ravinteiden kierrätystä, luontaista viljavuutta ja myös tulevaisuudessa varmemmin käytettävissä olevia keinoja käytetään ja kehitetään, sillä niitä tarvitaan."
"Luomussa huolehditaan maan humuksen säilymisestä ja biologisesta aktiivisuudesta ja ravinteita hyödynnetään tilan varoista ja ilmakehästä."(lihav. HJ)
Luomuviljelijät ovat osaavaa väkeä
[…]
– Seminaareihin oli saatu puhumaan mainioita luomuviljelijöitä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan realistisesti, kannustavasti ja myös hauskasti. Meillä on eri puolilla Suomea erittäin ammattitaitoisia luomuviljelijöitä, joiden osaamisesta on paljon hyötyä koko alan kehittämiselle.
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:Quote– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
"Jos haluaa olla ekologinen ja silti syödä lihaa, vähiten syntistä on syödä lähitilan luomulammasta."
Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?
Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeiista on suoraan luettavissa.
Tiedot vuoden 2012 viljasadon laadusta on koottu Viljaseula 2012 -julkaisuun. Viljasadon laatu oli pääosin hyvä huolimatta viileästä ja sateisesta kasvukaudesta. Myös luomuviljan laatu oli hyvä, mutta satotaso matala.
Leipäviljojen laatu ei vuonna 2012 yltänyt edellisvuoden huippulaatuun. Kauran ja ohran laatu oli hehtolitrapainojen osalta hyvä, koska ne kehittyivät viileänä kasvukautena ennätyksellisen korkeiksi. Luonnonmukaisesti viljellystä viljasta tutkittiin edellisvuosia enemmän näytteitä kokonaiskuvan saamiseksi luomuviljasta. Viljan laatuseuranta kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta viljalajeittain, lajikkeittain ja viljelyalueittain. Laatutekijöitä ovat muun muassa hehtolitrapaino, jyväkoko, valkuainen, sakoluku, rikkapitoisuus ja kostea sitko.
Vaikka hometoksiineja ei tässä julkaisussa käsitellä, niin on kuitenkin huomioitava, että etenkin kauralla on koko maassa todettu korkeita deoksinivalenoli (DON) pitoisuuksia, jotka ovat joissain tapauksissa ylittäneet elintarvikekäytölle asetetut raja-arvot.
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:Quote– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
Kuinka suuria arvioisit tuotteidenne jalanjälkien olevan verrattuna tavanomaisiin naudanlihajalosteisiin?
”Toivon, että ylipäänsä luomulihan jalanjälki olisi pienempi. Pienellä lähitilalla tuotettu luomuliha ei välttämättä aina ole vähähiilisin vaihtoehto, sillä sitä on saatettu joutua kuljettamaan pitkiä matkoja, ja esimerkiksi makkaroiden mausteita on voitu tilata ulkomailta.”
Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä lähes puolet on metaania, jota syntyy eniten märehtijöiden ruuansulatuksessa.
Runsas kolmannes päästöistä on typen oksideja ja 14 prosenttia hiilidioksidia.
PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?
– Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Se on järjettömän suuri luku. Hävikkiin pitäisi puuttua heti, jos Suomessa halutaan lisätä nopeasti luomun määrää, Nuutila toteaa.
Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %.
Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila tietää valikoimapulan syyn. Hänen mukaansa kaikki tuotettu luomu ei lähde luomuna maatiloilta eteenpäin, sillä osa luomusta poistuu jo alkutuotannossa ja matkalla siitä eteenpäin.
Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että luomurehua syötetään oman tilan tai naapuritilan tavallisessa tuotannossa oleville eläimille. Näin luomukelpoisuus poistuu ja luomuketju katkeaa, väitöskirjaansa luomun laatutekijöistä viimeistelevä Nuutila kertoo.
Hänen mukaansa luomulla on matkalla maatilalta kuluttajalle monia muitakin karikkoja: luomuna kasvatettu liha päätyy teurastuksessa herkästi tavanomaisen lihan joukkoon tai marjat saatetaan myydä luomutiloilta tavallisina eteenpäin, kun jatkojalostajaa ei löydy.
Luomumaito on Suomen myydyin luomutuote. Luomumaitotuotteiden osuus Suomen noin 215 miljoonan euron luomumarkkinasta on noin kolmannes.
Juustojen, jogurttien, voin ja ruuanvalmistustuotteiden myynti luomuna on vielä melko vähäistä. Luomumaidon osuudeksi maidonmyynnistä arvioitiin vuoden 2012 lopussa lähes neljä prosenttia, kun esimerkiksi juustoissa vastaava osuus oli vain noin yksi prosentti.
Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
"Luomun osuus koko lihamarkkinasta on vajaan prosentin. *)
Luomulihan tarjonta parantunut
Luomulihaa saadaan Suomessa eniten naudoista ja lampaista. Vuonna 2012 luomun osuus naudanlihantuotannosta oli 2,1 % ja lampaanlihan tuotannosta jopa 12,4 %. Sen sijaan sianlihasta luomun osuus oli vain 0,2 %. Siipikarjanlihaa ei tuotettu luomuna lainkaan kanoja ja kalkkunan koe-eriä lukuun ottamatta."
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:
Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%
Maito 1,9%
Liha 1-2%
Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.
Kaikista luomutiloista noin 40 % on kotieläintiloja, mutta niistä vain noin kolmannes *) kuuluu luomueläintuotannon valvontajärjestelmään eli myös markkinoi kotieläintuotteensa´luomuna.(Lihav. HJ)
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
Toisaalta luomutuotannon kritisoidaan olevan tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen. Tuotto-panossuhde luomussa on kuitenkin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa, toisinaan jopa korkeampi. Luomutuotanto on tarkemmin arvioituna resurssitehokas maatalouden ja ruoantuotannon muoto.
Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa – jota aina tässä yhteydessä väläytellään – että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.
"Me olemme maataloudessa nykyisin vielä hyvin öljyriippuvaisia. Mistä energia tulevaisuudessa saadaan ja mihin hintaan? Miten ostolannoitteen hinta kehittyy? [MTT:n tutkija Riitta] Savikko kysyy.
Vastausta etsitään muun muassa uusiutuvan lähienergian tuotannosta ja viljelykiertoon tulevien typensidontakasvien käytöstä."
Isoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 60 % on kotimaisia.
Taitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.
"Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.
"Suomessa luomumenetelmien kehittäminen on vaiheessa. Esimerkiksi luomulannoitusta ei ole saatu vielä kuntoon. MTT:n monivuotisessa tutkimuksessa ilmeni, että kun luomuviljely toteutetaan asiallisesti, sadot ovat samaa luokkaa kuin tavallisessa viljelyssä"
"MTT:n tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että jos luomusato on 75 prosenttia tavallisesta, sen päästöt ovat samaa tasoa."
Suurin osa luomukanoista ei päädy hyötykäyttöön munintansa jälkeen, kertoo Yle. Lihataloille luomukanan jalostaminen ruokatiskeille on kannattamatonta.
"Luomukana on tarkoitettu munintakanaksi. Sen lihana hyödyntäminen on siinä mielessä ongelmallista, että sen lihasaanto on varsin pieni. Teuraspainoltaan luomukanat ovat luokkaa 700–900 grammaa. Syötävää ei siitä yhdestä kanasta kovin paljon silloin tule", Pajuniemen luomutuotevastaava Arto Jokinen sanoo Ylelle.
Vaikka lihatalot saisivat kanat ilmaiseksi, valmiista tuotteesta tulee liian kallis pienten erien ja pitkien välimatkojen vuoksi.
"Ongelmaksi tulee lainsäädäntö, jossa on asetettu tietyt tuntimäärät kuinka kauan kuljetus saa kestää. Tietysti on myös se kuljetuskustannus kun pieniä määriä kerätään ja kaikki kanat joudutaan käsin keräämään siltä tilalta. Se on kallista, vaatii ihmistyövoima ja aikaa. Se maksaa sitä kautta", sanoo Jokinen.
Suomessa on lähes 200 000 luomukanaa. Ne tuottavat luomumunia vuoden, puolentoista ajan.
Hei Heikki,
Kiitos soitostasi.
Löydät luomuruokatuotannon määrä EU-alueella, Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) verkkosivuilta. Klikkaamalla alla olevaa linkkiä pääset luomumaataloutta käsittelevään tilastotietokantaan. Valitse sivulla ” Certified organic crop production and yields from fully converted areas by crops products” tilaston, klikkaamalla tekstin edellä olevaa kuvaketta. Tilastot avautuvat uuteen ikkunaan. Tilastoikkunassa voit valta viljelytuotteen ”CROPITEM” valikosta, klikkaamalla pudotusvalikon vasemmalla olevaa plusmerkkiä:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/organic_farming/data/database
(englanniksi)
Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua.
– Itse istutuskeväänä ravinteet täytyy saada peltoon. Perustana ovat orgaaniset lannoitteet eli käytännössä karjan lanta.
AGRI-INFO@ec.europa.eu (AGRI-INFO@ec.europa.eu)
Lisää yhteyshenkilöihin
2.6.2014
Vast.ott.: jokiheik@hotmail.com
AGRI-INFO@ec.europa.eu
Arvoisa vastaanottaja Jokipii,
Kiitos kysymyksestäsi Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle.
Sahkopostiviestisi on rekisteröity numerolla Ares(2014)1793940 ja lâhetetty tästä asiasta vastuussa olevalle yksikölle ja he vastaavat sinulle suoraan.
Keskitalo luonnehtii yritystä kannattavaksi, mutta ei erittäin kannattavaksi.[/size]
– Meillä mansikkalaatikko maksaa noin 35 euroa. Ero tavanomaisesti tuotetun hintaan on noin 10 euroa. Kyllä hinta merkitsee kuluttajalle, sen ymmärtää. Mutta sanoisin, että luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta, siitä hinnanero tulee.
Luomua tarvitaan varmistamaan maailman ruokaturvaa
Carlo Leifertin mielestä luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä on tutkittava myös maailman ruokaturvan vahvistamiseksi. Hän muistutti, että tavanomaisen maatalouden tuottavuus on täysin riippuvainen uusiutumattomista tuotantopanoksista: typpilannoitteista ja energiasta sekä mineraalifosforista ja vedestä. Niiden kaikkien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa.
– Ymmärrän luomuviljelijäitä ja kunnioitan heidän linjavalintaansa. Mutta sitä en ymmärrä, kuinka nykyään kehutaan tätä luomua maasta taivaisiin ja samalla mustamaalataan meitä niinsanottuja tavallisia viljelijöitä, Hiltunen jyrähtää.
– Suomessa on elintarvikkeet ovat suhteellisen puhtaita. Minua ihmetyttää jatkuva höpötys, että luomu on puhdasta. Vähän ihmetyttää sekin, että säästääkö se luontoa, kun pitää olla pinta-alaa enemmän, miettii Hiltunen.
Hiltusella on reilut 60 hehtaaria peltoja, jotka riittävät oman karjan ruokkimiseen, ja loput rehut Hiltunen myy tilan ulkopuolelle. Hänen mukaansa luomuviljelijöillä on peltoa 200 hehtaaria tai jopa enemmänkin, koska luomupellot eivät tuota yhtä hyvin kuin lannoitetut.
Hiltunen harkitsi itsekin aikoinaan luomuun siirtymistä, mutta peltoalaa olisi pitänyt kasvattaa niin paljon, että mies totesi vaihtoehdon kannattamattomaksi.
– Ei minun maat olisi riittäneet luomutuotantoon siirtymiseen.
Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.
Vielä murheellisemmaksi satotilastot menevät, jos otamme huomioon luomun vaatiman viljelykierron, eli että viidestä vuodesta kahtena luomu ei tuota jyvääkään tai perunaakaan meille syötäväksi. Käytännössä siis näin, eli on yksi hehtaari peltoa viljelyssä viisi vuotta ja sillä tuotetaan leipäviljaa.
Tavanomainen pelto, 5* keskimäärin 3990 kg/ha = 19950 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.
Luomupelto, 3*2060, koska 2 vuotta pelto on viherlannoituksessa = 6180 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.
Luomuvilja vaatii lähes tupla-alan
Luomuviljan satotaso oli koko maan keskiarvona 50−60 prosenttia tavanomaisesti tuotetun viljan satotasosta. Saman viljamäärän tuottamiseen tarvitaan siten luomutuotannossa lähes kaksi kertaa suurempi viljelyala kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.
s. 145-6: ”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”
Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint –esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.
Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.
Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:
60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat
99 % Yhteensä
Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...
Luomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa (luullisena), kun edellisvuoden määrä oli 2,86 miljoonaa kiloa. Kaikesta lihantuotannosta Suomessa luomun osuus on yhä alle prosentin.
Tuoretta luomulihaa myytiin noin 8,6 miljoonalla eurolla, mikä oli yli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan jalostettujen luomulihavalmisteiden myynti laski hieman ja oli noin 3,5 miljoonaa euroa.
Lihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2013 yhteensä lähes 387,4 miljoonaa kiloa.Siitä sianlihan osuus oli suurin, 194,5 miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuotanto oli 80,4 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihaa tuotettiin 111,1 miljoonaa ja lampaanlihaa 0,7 miljoonaa kiloa (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).
Luomulihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Suomessa luomutiloja oli vuonna 2012 noin 4 300 ja luomuviljeltyä peltoa 205 000 hehtaaria eli 9 % koko viljelyalasta. Viljelyala kasvoi edellisvuoteen verrattuna 7 %.
Suomessa on noin 4200 luomutilaa, mikä on runsas seitsemän prosenttia aktiivitiloista. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala oli 206 170 ha (9 % koko peltoalasta). Viljanviljely on yleisin tuotantosuunta luomutiloilla. Viljoista eniten viljellään kauraa. Luomukauran viljelyala oli 24 350 ha vuonna 2013. Samana vuonna luomuohran viljelyala oli 6446 ha ja luomuvehnän 6311 ha.
Luomuviljellyn peltoalan nosto tavoitteeksi asetettuun 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä nostaisi luomukauran viljelyalan noin 54 000 hehtaariin, luomuohran noin 14 000 hehtaariin ja luomuvehnän noin 14 000 hehtaariin.
Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.(lihav. HJ)
• Vuonna 2014 luomupeltoala oli 215 700 hehtaaria (siirtymävaiheen
tilat ja ala mukaan lukien). Se oli 5 % enemmän kuin edellisvuonna.
• Suomen koko peltoalasta luomulla oli 9,5 %
[mkl11:] "Ns. latausvuonna syntyvät typensitojakasvin, apilan, virnan jne. sadon voi hyvin korjata rehuksi, eikä mitään luppovuosia synny."
[HJ:]Mihin tämä tuotanto sitten menee? Lihan ja maidon tuotanto luomuna on ihan samoissa lukemissa kuin viljantuotantokin, eli siinä 2% kokonaistuotannosta, Suomessa. Luomuviljelyyn käytetty ala on siinä 9% kaikesta viljelyalasta.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä käytetään sanaa "denialismi", jolla siis tarkoitetaan ilmeisten tosiasioiden kiistämistä. Kyllä tässä luomusatojen asiassa tämä sama sana on enemmän kuin paikallaan.
Jos vain luomufanaatikot tätä luomuviljelyn satotason yhdenvertaisuutta tolkuttaisivat, asia olisi ymmärrettävämpi. Mutta itse asiassa poliitikkojen, puolueiden linjaukset perustuvat enemmän tai vähemmän tähän samaan illuusioon.
Ellei sitten poliitikkojen ja/tai valtion linjana ole Suomen maatalouden alasajo tällä "pehmeällä" tavalla, ja suomalaisen elintarviketuotannon korvaaminen halvemmalla tuontiruoalla? Jota ei kansalle ihan niin sanota?
(lihav. HJ)Quote10.5.2013 MT:ssä onkin juttu ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)
Korkeampi maitotuotos säästää luontoa
Maatalous on vastuussa 9 prosentista kotimaamme kasvihuonepäästöistä. Tästä lähes kolmasosa on peräisin kotieläinten ruoansulatuksesta. Suurimpia ilmastovaikuttajia ovat lypsylehmämme, mutta syy ei kuitenkaan ole itse eläimessä. Tuotetut päästöt ovat suoraa seurausta ihmisen tekemistä ruokinnallisista valinnoista.
Mitä korkeampi maitotuotos lehmällä on, sitä vähemmän se tuottaa ympäristöpäästöjä maitokiloa kohti. Nykyiset lypsylehmämme on jalostettu pitkällä tähtäimellä hyvinkin korkeatuottoisiksi ja oikealla ravinnolla ne saavuttavat tämän potentiaalin vaivattomasti ja luonnostaan. Tarkkaan suunniteltu ruokinta antaa eläimelle tarvittavan ravinnon maidontuotantoon ilman yliruokintaa ja tämän myötä syntyviä turhia ympäristöpäästöjä
Vihanneksilla luomun osuus pinta-alasta samoin kuin sadosta oli 2 %
Kun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.(lihav. HJ)
Marjoilla luomun osuus pinta-alasta oli 8 %. Sen sijaan luomumarjojen osuus sadosta oli vain noin prosentin.
Vuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).
Kananmunista 33 % tuotettiin lattia- ja ulkokanaloissa, 62 % virikehäkkikanaloissa ja 5 % luomukanaloissa.
Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %.
Joka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.
Siis Ruotsissa luomun 15,3 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä) noin 3 prosentin osuuden .
Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.
Luomutuotanto on lumetuotantoa!
– Viime kesä oli niin hyvä, että parhailla mailla pääsi kolmeen satoon, kun luomussa kaksikin on hyvä.
Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.
Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).
Luomuviljelyn kasvua rajoittaa se, ettei luomuviljelyn vaatima karjankasvatus lannoituksen varmistamiseksi ole kaikilla tiloilla mahdollista.
Streitin mukaan ymmärtämällä maan biologiaa paremmin, päästään huomattavasti kustannustehokkaampaan kasvintuotantoon kuin nykyisellä kemikaali-intensiivisellä tuotannolla. Välineinä ovat mm. uudet viljavuusanalyysimenetelmät sekä hivenlannoitteet ja kasvunedisteet.
– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?
Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Satoa pienensi myös ennätyssuuri tuorevilja-ala, sillä kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin.(lihav. HJ)
Quote– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Wang says, "We haven't solved it all yet," but discovering NCR211 peptides that maintain bacterial survival inside host cells may turn out to be a key factor in future efforts to improve legume crops without using more fertilizer, which would be an important advance for farming in developing countries and organic farming in the developed world.
– Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyvä, jos luomussa tuotetaan vähän ruokaa per hehtaari, kun käytettävissä olevat hehtaarit vielä vähenevät ilmastonmuutoksen myötä, Mattila perusteli.
– Yksi keino luomun tuottavuuden kasvattamiseksi on poistaa kasvien kasvua rajoittavat tekijät lannoituksella: esimerkiksi rikin, boorin, mangaanin ja sinkin puute leikkaavat luomusatoja.
Mattila arvioi, että luomupellon satotasoa on mahdollista nostaa merkittävästi EU:n nykyisen luomulainsäädännön puitteissakin.
Ongelmana tahtoo vain olla se, että hivenlannoitukseen soveltuvia luomulannoitteita ei Suomen markkinoilla tällä hetkellä pahemmin ole jokseenkin kompleksisen lannoitelainsäädännön takia.
– Samalla kun luomun satotaso nousee, pellon kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Jo nyt luomuviljely sitoo enemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen tuotantotapa, Mattila muistutti.
QuoteVuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).
Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.
Vuonna 2015 meijerit vastaanottivat luomumaitoa noin 54 miljoonaa litraa, mikä oli noin 2 % kaikesta vastaanotetusta maidosta.
Yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Sekä kotieläin- että kasvintuotannossa luomun osuus on keskimäärin 1–2 prosenttia lähes kaikkien tuotteiden osalta.
Reilusti yli puolet viljasta eli noin 2,3 miljardia kiloa [3,7:stä] käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Loput viljasadosta eli arviolta 1,4 miljardia kiloa jää muuhun käyttöön – kotimaan ruoka- ja juomateollisuuteen sekä vientimarkkinoille.
Maanviljelijät vaihtavat luomuun yhä useammin paremman tuottavuuden toivossa. Monen luomutilallisen tuotteet myydään käsistä. Rikkaruohojen nyppiminen vaatii kuitenkin melkoista sitoutumista.(lihav. HJ)
Mäkinen ei pelkää kilpailua vaan kannustaa muitakin samoille markkinoille.
– Muillekin riittäisi tilaa, sillä luomulla on runsaasti kasvuvaraa Suomessa.
Yli 10 prosenttia Suomen pelloista on jo valjastettu luomuviljelyyn. Käytännössä luomutilallisia on maassa nyt noin 4 500.
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule toteutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Vihanneksia tuotettiin Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan viime vuonna [siis 2014] avomaalla 186 miljoonaa kiloa ja kasvihuoneissa 83 miljoonaa kiloa.
Luomuliha-alan asiantuntijoiden mukaan kasvun taustalla on toisaalta luomulihan tuotannon suhteellisen kannattavuuden paraneminen verrattuna tavanomaiseen lihantuotantoon ja toisaalta luomulihan lisääntynyt kysyntä.
Luomulihan myynti vähittäiskaupassa lisääntyi viime vuonna selvästi ja nousi noin 13-15 miljoonaan euroon.
Suomesta myös viedään luomulihaa. Etenkin luomunaudanlihaa viedään Ruotsiin ja Tanskaan, joissa kysyntä kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin.
Luomukorvaus eli luomutuet ovat saaneet etenkin emolehmätiloja siirtymään luomuun.(lihav. HJ)
[...] Nämä ja monet muut luomusta kertovat tilastotiedot löytyvät kätevästi Pro Luomun kokoamasta Luomu Suomessa 2015 -koosteesta.
Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.
Pro Luomu julkaisi torstaina katsauksen luomutuotannon tilanteesta ja kehityksestä. Se kertoo luomun kasvattavan tasaisesti suosiotaan, mutta tahti on silti turhan verkkainen, jotta virallisiin luomutavoitteisiin voitaisiin yltää.
Hallitusohjelmassa luomutavoite nostettiin 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020. Jotta se onnistuu, Luomuun pitäisi siirtyä 45 000 hehtaaria peltoa vuosittain. Viime vuosina on jäänyt runsaaseen 10 000 hehtaariin.
On totta, että satotasot jäävät jopa merkittävästi pienemmiksi luomupelloilla kuin tavanomaisessa viljelyssä olevilla pelloilla.
Ihmisten määrä kasvaa maailmassa koko ajan, joten onko kestävää lisätä luomua ja ruokkia ihmisiä pienemmillä hehtaarisadoilla?
Mitä satotasoihin tulee, uskomme, että hyvällä lajikejalostuksella tulemme vielä joskus saamaan myös luomusta kannattavia satoja.
Maatalousekonomian opiskelijat eivät pidä tilannetta kestävänä ja odottavat peltohintojen laskevan lähitulevaisuudessa. Heidän mielestään näennäisviljelyn suosio pitää pellon hinnat korkealla.
"Osa tilanpidon lopettaneista saattaa jatkaa näennäisviljelyä, jolloin pelto ei vapaudu myyntiin tuottavampaan käyttöön. Maataloustukien kerääminen on käytännössä helppoa myös viljelyyn panostamattomille näennäisviljelijöille", kirjoittajat huomauttavat.
"Jos tuotantovälineistön rapautumisesta ei välitetä, niin viljelijän tilille saapuvat tukirahat saattavat antaa väärän kuvan viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta."
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Alustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.
Luomuun on siirtymässä koko maassa yli 230 uutta tilaa, ja vastaavasti luomusta on ilmoittanut luopuvansa alle 50 tilaa.
Lue myös:
Joka kymmenes pelto kohta luomua
Pari prosenttia viljasadosta luomua
Sen verran kommentoin kuitenkin, että jutussa mainittu 70 % (luomun sato verrattuna tavanomaiseen) on aivan liian varovainen. Tuottavuus Ruotsissa ei poikkea paljon suomalaisesta, jos otetaan luomun välivuodet yms. huomioon.
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
[...]
| Vuosi Vastaanotetun luomumaidon osuus koko vastaanotetusta maitomäärästä, % 2000 0,69 2001 0,79 2002 0,98 2003 1,17 2004 1,38 2005 1,18 2006 1,16 2007 1,21 2008 1,28 2009 1,33 2010 1,35 2011 1,43 2012 1,72 2013 1,86 2014 2,06 2015 2,33 |
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:
Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)QuoteAlustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.
Yli puolet luomutuotantoalasta on nurmella, eli karjan laidunmaina ja rehunurmen tuotannossa.
Tärkein kotimainen luomuvilja on kaura, jonka tuotantoala lisääntyi lähes neljänneksellä viime vuodesta ja nousi 30 000 hehtaariin.
Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?
Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).
Trots ökningen är andelen ekologisk slaktkyckling-produktion mindre än 1 %.
[...]
Knappt 2 % av de slaktade grisarna är uppfödda med ekologiska produktionsmetoder.
Invägningen av ekologisk mjölk uppgick 2015 till 370 300 ton. Invägningen var oförändrad mellan åren 2014 och 2015. År 2015 var knappt 13 % av den totala mängden invägd mjölk ekologisk.(lihav. HJ)
Quote– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.(lihav. HJ)
– Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)
Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.
A big study in Europe found that to produce the same gallon of milk organically, you need 59% more land.
Luomun kilpailukyky perustuu ennen kaikkea tuotteista maksettaviin korkempiin hintoihin ja luomuviljelyn saamiin suurempiin tukiin. Kumpaa keinoa Jari Kauhanen soisi myös tavanomaisen viljelyn käyttävän? Ja miten se tapahtuisi?
LUOMUTUOTANNOSTA OVAT innostuneet etenkin emolehmätilat, joilla ainakin pellot on siirretty luomuun. Tässä Maatilan Pellervossa Luken tukitietäjä sanoo, että luomun tukipolitiikka soveltuu parhaiten juuri emolehmätuotantoon: ”Sopii kuin nenä päähän.”
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
Luomutuotantoon siirryttäessä satotaso laskee. Viljoilla satotaso voi laskea 5 - 40 % ja nurmilla 0 - 30 %. Viljelykierrosta johtuen myyntikasvien viljelyssä oleva osuus peltopinta-alasta pienenee.
Luomutuotannon kannattavuuden avaintekijä onkin tavanomaista tuotantoa korkeampi liikevaihto myytävän tuotteen määrää kohti.
Korkeammat tuottajahinnat ja tukitaso muodostavat pohjan kannattavalle luomutuotannolle.(Lihav. HJ)
Keskustelu maatalouden tulevaisuudesta saa Elisan vakavaksi. Hän pohtii kannattavuutta ja omavaraisuutta. Kannattavuus on yksi keskeisimpiä ongelmia kotimaisessa maataloudessa ja pitäisi myös miettiä, haluammeko maamme olevan omavarainen jatkossakin. Molemmat ovat isoja kysymyksiä ja ne tulisi ratkoa yhteistuumin.
Omavaraisuutta ei saa takaisin hetkessä ja toimiva ruuantuotanto on tärkeä etenkin kriisitilanteissa.
[...] sillä menetelmät, jotka parantavat ruuantuotannon onnistumista sään ääriolosuhteiden lisääntyessä, ovat yksi tapa lisää turvata ruuantuotantoa. Elisa mainitsee yhtenä hyvänä keinona eloperäisen aineen lisäämisen pelloille, jotka eivät enää ole hedelmällisiä. Näin keinolannoitteiden köyhdyttämät pellot saadaan taas kukoistamaan.
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.
Luomupeltoalan on arvioitu nousevan 13 %:iin kokonaispeltoalasta (nyt 10,6 %).
Quote– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:QuoteMTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.(lihav. HJ)
– Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
Luomutuotannossa kehitetään aktiivisesti uusia ratkaisuja, joista hyötyy myös koko maatalous. Olennaista on tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyö sekä viljelijöiden tiedonvaihto keskenään, kertoo itsekin Luomuliiton mentor-toiminnassa mukana oleva Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu.(lihav. HJ)
Thomas Keller on sveitsiläissyntyinen Ruotsin maatalousyliopiston dosentti. Hän kertoo lukuisien julkaisujensa pohjalta maan kasvukunnon parantamisesta. Erityisesti keinolannoitteiden käytöstä luomuun siirtyvien peltojen osalta täytyy tehdä töitä pellon saamiseksi tasapainoon ravinteiden ja rakenteen osalta.
Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum kertoo ympäristöratkaisuista omalla tilallaan Salossa. Kartano on kehittänyt lantalogistiikkaa yhteistyössä naapuritilojen kanssa sekä pilotoinut Vapo Clean Waters Oy:n kanssa pajuhaihdutuskentän, jolle ravinteikkaat valumavedet ohjataan.
Vuoden 2016 luomuviljasato - 79 miljoonaa kiloa on 5 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Luomun osuus vaihtelee. Kun rukiista joka kymmenes kilo on luomua, ohrassa liikutaan prosentin tuntumassa. Herne ja härkäpapu sopivat typpeä sitovina kasveina luomuun ja palkokasveissa luomun osuus on viljoja suurempi.(lihav. HJ)
Härkäpapusato on kahdeksan peräkkäisen tilastointivuoden aikana jatkanut nousuaan. Tänä vuonna sato kasvoi yli kolmanneksella viime vuodesta.
| 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 51,4 49,6 53,3 49,3 ei tietoa 54,8 56,2 56,0 54,5 53,2 45,9 Vehnä yhteensä 1) 39,4 39,2 51,8 48,3 ei tietoa 43,4 59,0 54,8 54,0 56,1 52,2 .Syysvehnä 53,2 52,1 53,3 49,5 ei tietoa 57,5 54,3 56,4 54,5 51,1 44,7 .Kevätvehnä 1) 62,7 59,5 56,6 67,5 ei tietoa 56,0 51,1 64,6 59,8 49,1 51,9 Ruis 2) 66,6 57,3 53,8 58,0 ei tietoa 61,8 53,7 61,3 58,7 69,2 50,1 Ohra yhteensä 1) 62,3 60,8 57,6 56,1 ei tietoa 61,4 58,2 60,1 56,6 62,6 56,8 Kaura 1) 76,6 81,3 78,8 79,1 ei tietoa 84,1 98,4 77,3 87,9 70,5 68,2 Seosvilja yhteensä 1) 77,4 83,5 67,2 79,8 ei tietoa 71,5 84,9 70,9 77,5 64,8 69,7 .Seosvilja (korsivilja) 1) 84,5 81,1 97,0 79,1 ei tietoa 92,1 104,1 80,3 88,6 78,4 77,2 .Seosvilja (palkokasvit + korsivilja) 3) |
LUOMU ei lupaa pelkkää ruusutarhaaja
Luomussa on pienemmät sadot.
Tuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus sen enempää kuin Atrian tapaus eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.
Pro Luomun lihatyöryhmän uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):
Tuoteryhnä myynti luomun luomumyynti
(1000 euroa) osuus (%) (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha 922 436 1,3 12 109
lihaval-
misteet 879 482 0,38 3 317
Luomulihan myynti oli vuonna 2016 vahvassa noin 20 prosentin kasvussa. Tavanomaiseen verrattuna luomulihan myynti on pientä, sen osuus tuorelihan myynnistä on noin 0,8 prosenttia.
Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.
Luomun osuus maan viljelyalasta nousi yli 10 %:iin ja luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupassa 2 %:iin.
Tärkeimmät luomuluonnontuotteet ovat mustikka, puolukka ja koivun mahla. Suurin osa luomuluonnontuotteista menee vientiin.
Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa
menee vientiin.
Hän kertoo menestyksensä perustuvan läheiseen yhteistyöhön Yaran ja Bayerin kanssa. Yaran tuotteilla hoidetaan peltojen lannoitus ja Bayerin tuotteilla rikkakasvien ja sienitautien torjunta.
Aiempi ennätys saavutettiin Britanniassa kaksi vuotta sitten ja se oli 16,519 tonnia. Uuden-Seelannin kastellut pellot tuottavat keskimäärin 12 tonnia hehtaarilta.
WHEAT (Triticum spp)
[...]
Yields can vary, but 5.0-5.8 tonnes per hectare should be achievable.
Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden
22.3.2017
Sekä ruoan tuotanto että kulutus Suomessa luomuistuivat viime vuonna.
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.
Kannattavuus ja kysyntä lisäävät luomun suosiota viljelijöiden keskuudessa. Puhtaus ja tarina vakuuttavat kuluttajan, mikäli ostopäätös ei törmää hintaan.
Luomuliitto vaatii, että nopeasti kasvavalle luomutuotannolle varataan riittävästi tukea. Puolivälitarkasteluun pian kokoontuvan hallituksen tulee Luomuliiton mukaan varmistaa, että luomun kasvulle on Suomessa jatkossakin hyvät edellytykset ja riittävästi luomutukirahaa. Luomuliitto haluaa hallitukselta vahvistuksen siihen, että uusille ja nykyisille luomutuottajille varmistetaan voimassa olevan tukitason mukainen luomutuki.
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.
Liedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.(lihav. HJ)
Viime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.
• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi
Aikaisuus etenkin lyhyessä
kasvukaudessa
• Itäminen, tähkiminen, kypsyminen
Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta "luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.
Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen on alustavasti kysellyt sitoumusmääriä 12 elykeskuksesta. Hänen tämänhetkinen arvionsa koko maan uusista sitoumuksista on hiukan vajaa 250.
Viime vuonna uusia sitoumuksia tehtiin 253.
"Eli aika samaa tahtia mennään kuin viime vuonna."
[...]
Vuonna 2015 luomuun liittyneitä oli paljon. Heidän peltonsa ovat nyt ohittaneet siirtymävaiheen ja tuottavat tänä kesänä luomusatoa.
Kun luomuhyväksytty ala viime vuonna kasvoi 4 prosenttia, nyt se kasvaa 13 prosenttia
Heinonen arvioi, että esimerkiksi luomukaurapula saattaa kääntyä jopa ylitarjonnan puolelle, jos vuosi on hyvä.
Luomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.
Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä
Lukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.
Luomu vaatii vielä työtä.
Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.
Silti tutkijat kannattavat luomua. Se kehittää kestävää maataloutta. Se on tuonut paljon uusia käytäntöjä myös normitiloille. Näitä ovat kompostointi, vuoroviljely, korjuutähteiden käytto katteena ja maankääntö.
Tutkijoilla on sanoma myös meille kuluttajille. Meidän on lopetettava ajattelemasta luomua ja normia ääripäitä. Sen sijaan pitää vaatia parempia käytäntöjä kumpaankin. Sillä tavoin maailma voi päästä kestävämpään ruoan tuotantoon.
Lisäksi vauraan maailman on lopetettava ruoan haaskaus.
Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):
Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)Quote• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi
Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.
klassikkoruis Virosta
tiettävästi vanhin viljelyssä oleva ruislajike
[....]
korkea kasvusto, lakoontuessaan jää yleensä hyvin koholle ja pitää kasvuston ilmavana
pärjää matalalla lannoitustasolla
kilpailee tehokkaasti rikkojen kanssa
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.
Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!
Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
• Tomaatin kehitys kiloina olematonta.
• Tuotannossa on ollut ongelmia
• Myös pikkutomaatit ottavat perustomaatilta tilaa, kilot vähenevät,
mutta arvo kasvaa. Trendi maukkaisiin, naposteltaviin
• Kasvihuonetuotantoa rasittaa yleisesti luomuasetuksen tila
• Kukka- ja parsakaali ovat nousevia tuotteita, mutta tuontipuolta on
paljon.
• Vuonna 2016 Suomessa oli 959 luomukotieläintilaa. Niistä
valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 14 ja luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 48 tilaa.
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.
Ikaalisten Luomu on maan suurin luomukasvihuonevihannesten tuottaja. Viljelyssä on noin 4 hehtaaria, mikä on puolet koko Suomen luomukasvihuonealasta.
Yhtiö kasvattaa erilaisia tomaatteja, yrttejä ja salaatteja. Ympäri vuoden tuotettavista kasviksista Ikaalisten Luomulla on noin 70 prosentin markkinaosuus, Kulmanen kertoo
Luomutuotannossa hyödynnetään suurelta osin omalla tilalla tai lähialueella tuotettua luomurehua. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Monipuoliset viljelykasvit ovat hyväksi peltomaalle ja nimenomaan Suomessa on järkevä kasvattaa rehukasveja, kun suuressa osassa maata kasvukausi on liian lyhyt lähes kaikille ruokakasveille.
Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.
Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.
– Tällä hetkellä luomulihaa ei riitä tarjottavaksi ravintola-alalle eikä julkisiin ruokapalveluihin, viennistä puhumattakaan, hän toteaa.
– Etenkin luomusika- ja -broileritilojen vähyys sekä tänä vuonna nopeasti kohonneet rehukustannukset vaikeuttavat tuotantoketjun kehittymistä. Toisaalta luomukinkku on kaupallisesti ylivoimaisesti kysytyin luomulihatuote, joten kunhan luomusianlihan tuotantoketju hieman tehostuu ja kehittyy, niin tässäkin on iso potentiaali, Tamminen arvioi.
Keskiviikkona julkaistu Pro luomu ry:n tiedote kertoi, että luomulihan kysyntä kasvaa nyt tuotantoa ripeämmin.
Vaikka kasvisruokabuumista voisi muuta luulla, suomalaisten lihankulutus jatkaa vain kasvuaan.
Suomalainen peltoviljely on kuitenkin tehostunut koko ajan. Kaskitalouden aikaan yhden ihmisen viljantarpeen täyttämiseksi tarvittiin viisi hehtaaria maata, kun nykyään samalla peltoalalla ruokitaan jo 80 ihmistä.
Vain 20 prosenttia kaikesta viljeltävästä tulee suoraan ihmisten ruoaksi. Lähes puolet maan peltoalasta käytetään pelkästään nautakarjan rehun tuottamiseen. Kaikkien kotieläinten rehuntuotantoon kuluu 80 prosenttia Suomen peltomaasta, Nuoranne kertoo.
Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):
Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)
Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.
Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.
Luomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon.
– Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta.
Suomen luomuviljasato oli viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli 2 % kaikesta maassa tuotetusta viljasta.
Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä.
MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:QuoteKamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.
Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.
Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.
Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.
Hän voitti Käytännön Maamiehen järjestämän satokilpailun 8 820 kilon hehtaarisadolla kaurasarjaan ilmoittamallaan lohkolla.
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):
Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)
Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.
”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Luomuviljelyssä kevätvehnän kasvuaika piteni useil-
la päivillä. Kasvuajan piteneminen saattaa johtua typen
pitkään kestävästä vapautumisesta kasvukaudella. Myös
niukka fosforin saanti voi pidentää kasvuaikaa. Tämän
vuoksi luomuviljelyn lajikevalinnassa korostuu lajikkei-
den aikaisuus. Luomuviljelyssä käytössä on tässä suh-
teessa erilaisia viljelykäytäntöjä.
Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.(Jne.)
– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
EU edellyttää tukiehdoissaan, että kaikilla tukimuodoilla viljelijä tuottaa "korjuu- ja markkinointikelpoista satoa". Tukiehtojen täyttymistä valvotaan joka vuosi osalla tiloista, joista osa valikoituu kohteeksi satunnaisotannalla, osa riskikartoituksen perusteella.
• Monissa luomukasviksissa ongelma, että vasta heinäkuussa saadaan
avomaalta uutta tavaraa kauppaan
• Tavanomaisella puolella lannoitteet toimivat paremmin kylmässä,
luomussa ravinteiden saanti perustuu niin paljon maan kuntoon ja
mikrobeihin, maan oltava lämmin jotta maan ekosysteemi toimii kunnolla
• Taimia on turha laittaa maahan turhan aikaisin
”Keski-Euroopasta katsoen Suomi on syrjäinen, arktinen ja harvaanasuttu maa. Nämä ominaisuudet voidaan nähdä myös voimavaroina: ne antavat meille luontaiset edellytykset kehittyä vahvaksi luomumaaksi.”(lihav. HJ)
Puontin peltopäivä toi viime viikon perjantaina viljelijät yhteen. Myöhässä oleva kasvukausi puhutti paikan päälle saapuneita.
Myöhäisen sadonkorjuun aiheuttamien haasteiden lisäksi miehet pelkäävät laadunmenetyksiä. Laatu menetetään helposti, jos säiden takia puinteja joudutaan paljon lykkäämään.
”Luomuviljoille kevät oli epäedullinen, sillä vilja kasvoi hitaasti. Rikkaruohot kasvavat aina, ja ne saivat tänä keväänä vallattua alaa viljalta”, Kari Raininko toteaa.
Rainingon luomutila on maatalousyhtymä, jossa viljellään viljojen lisäksi myös kvinoaa, hernettä ja härkäpapua.
”Herne on kärsinyt tästä vuodesta eniten, mutta kaikki kasvit ovat myöhässä lajista riippuen jopa kolme viikkoa”, Juha Raininko huokaisee.
”Tarvitaan lisäksi hyvää tuuria, että kaikki toimii ja koneet sekä miehet pysyvät kunnossa”, Juha Raininko lisää.
”Päivät lyhenevät nopeasti. Puintikelpoinen aika vähenee samaa tahtia, sillä kaste tulee yhä aikaisemmin”, Kari Raininko toteaa.
Hän lisää, että keväällä hyvin tilaa saaneet rikkakasvit lisäävät kasvuston kosteutta entisestään. Nyt toivotaan aurinkoa ukkoskuurojen sijaan.
Luomun osuus koko broilerintuotannosta on vain yksi prosentti.
[...]
Kaikki sianlihantuotanto huomioiden luomun osuus on kaksi prosenttia.
[...]
Naudanlihan osuus kokonaisteurasmäärästä on 15 ja lampaan 23 prosenttia.
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta):
http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:
Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)
Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.
Luomumaidon tuotannossa eletään taas vahvaa nousukautta viime talven lievän notkahduksen jälkeen. Heinäkuussa tuotettiin 5,6 miljoonaa litraa luomumaitoa, mikä on lähes viidennes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.
Luke julkaisi perjantaina heinäkuun maidontuotannon tietoja. Luomumaitoa tuotettiin yli miljoona litraa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tavanomaisessa tuotannossa maitomäärä pysyi ennallaan.
Luomuväkeä hemmoteltiin myös toisella myönteisellä uutisella.
Elintarvikekonserni Apetit on lähdössä luomumarkkinoille. Kaksi kertaa yritys on lopahtanut kysynnän puutteeseen, mutta nyt kauppa on alkanut vaatia kotimaisia luomupakastekasviksia, kertoo johtaja Markku Iivonen Apetitilta.
Luomumaidon tuotanto saattaa kasvaa turhankin nopeasti eivätkä markkinat ehdi mukaan.
Quote”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.
Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?
Perunantutkimuslaitos varoitteli sunnuntaina yöhallasta. Ja syystä – maanantaina aamulla Ylistarossa oli maanpinnassa miinus 1,5 astetta, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoo.
Halla ei ole tavallista aikaisemmassa, mutta kun kasvustot ovat 2–3 viikkoa normaalista myöhässä, sen vaikutukset tuntuvat. "Tänä vuonna olisi toivonut, että hallat olisivat tulleet vähän myöhemmin."
Tuomiston mukaan perunasato ei tänä vuonna yllä normaalilukemiin.
Syyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.
Peruna
Aikaisimmat perunalajikkeet alkavat tuleentua. Satonäkymät ovat tyydyttävällä tasolla. Satovaihtelut ovat tänä vuonna perunalla erittäin suuria. Ruttopaine on melko kova ja ruttoa näkyy kasvustoissa, jos ruiskutusväli on vähänkin venynyt. Viileä sää on kuitenkin hidastanut ruton etenemistä kasvustossa. Perunakasvustotkin kaipaavat vielä lämpöä. Tärkkelysperunan vastaanotto alkaa 6.9.. Tärkkiperunalla tärkkipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden tavallista matalammalla tasolla. Viime yönä halla vioitti perunakasvustoja kylmimmillä alueilla.
"Syyskuu ratkaisee", Peltonen toteaa.
Jos syyskuu on tavallista lämpimämpi, tilanne on taulukossa esitettyä parempi.
"Jos se taas on sateinen ja kylmä, huonosti käy monien kasvustojen osalta."
Kaikilla Suomessa viljeltävillä kasveilla ei kuluva kasvukausi ole mennyt niin huonosti. Suomalainen sokerijuurikas kasvaa ja voi hyvin.
Viileä kasvukausi ei ole vaikuttanut juurikkaisiin yhtä paljon kuin muihin viljelykasveihin.
"Juurikkaan osalta ei olla myöhässä ja sadon osalta ollaan viiden vuoden keskiarvossa", Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kertoo.
"Tällainen sää, että päivisin lämpötila kohoaa lähelle 20 astetta, saa juurikkaat kasvamaan voimakkaasti. Syyskuulle toivomme aurinkoisia päiviä ja pieniä yöpakkasia, jotta sokeri siirtyy tehokkaasti lehdistä juuriin", Tanner luettelee.(lihav. HJ)
Pakkanen saa sokerijuurikkaan varastoimaan lehdistössä olevan sokerin itse juureen. Siksi pienet kylmät jaksot ovat juurikasmailla toivottuja.
Tuli tästä mieleen ...QuoteSyyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.
... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)
Pakkotuleennuttamisen seurauksena viljasato menettää kauppakelpoisuutensa. Elintarvikekäyttöön menevää viljaa ei Suomessa saa käsitellä glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta. Rehuohran ja -kauran glyfosaattikäsittely ei ole tarkoitettu pakkotuleennuttamista varten vaan ainoastaan juolavehnän torjuntaan. Rehuviljojen kohdalla tästäkin käytöstä on vapaaehtoisesti luovuttu sopimustuotannossa. Glyfosaattikäsittely ennen puintia heikentää viljan laatua, erityisesti itävyyttä, mutta suurin riski sillä on tehdä merkittävää vahinkoa suomalaisen viljan sekä siitä jalostettujen elintarvikkeiden imagolle.
Laadun suhteen pelkona katovuosi
Kasvukausi on kahdesta kolmeen viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Puintien viivästyminen aiheuttaa huomattavan laaturiskin. Esimerkiksi Pohjanmaalla kevätvehnäkasvustot ovat vielä vihreitä. Lämmin syksy voi parantaa tilannetta. Syyskuussa lämpösumman kertyminen on kuitenkin hidasta ja puintipäivät uhkaavat jäädä lyhyiksi.
Silti Siitari pitää vielä mahdollisena laadultaan ja määrältään kohtalaista satoa kasvattamastaan maatiaisrukiista, joka on hybridilajikkeita viljelyvarmempaa vaikkei välttämättä yhtä satoisaa.
[...]
Rukiin viljelijöitä on Etelä-Savossa vähän, mitä Siitari ei ihmettele.
— Ikä on mennyt opetellessa kylvö- ja korjuuaikoja ja lajikevalintoja, sanoo hän — arvellen jotain myös oppineensa.
Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljan määrää.
Kaikkiaan luomuviljaa korjattiin 78 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kaksi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.
Sen osuus ei siis ole muuttunut. Toissa vuonna luomuviljasato oli 2,3 prosenttia koko viljantuotannosta.
Jos näin tehdään ...
Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)
... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.
– Toimenpiteitä siirtymän toteuttamiseksi on jo tehty. Taustasyinä on yleinen maatalouden kehitys sekä luomutuotannon parempi kannattavuus, kertoo maaseutuelinkeinojen koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.
Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, kunhan se vain saadaan korjattua. Jos sateinen ja märkä sää jatkuvat, viljaa, erityisesti kevätvehnää sekä valkuaiskasveja jää monin paikoin puimatta.
Kaikki avustustoiminta osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Suomen viljantuotanto oli ollut normaalisti neljä miljoonaa tynnyriä, mutta vuonna 1867 vain 2,4 miljoonaa tynnyriä.
Tynnyriä käytettiin ennen myös tilavuusmittana. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa (Rostockin mitta).
Hän [Jari Kauhanen Pohjois-Savosta] ja Matti Tyhtilä Pohjois-Suomesta ovat huolissaan kotieläintilojen rehutilanteesta.
"Eläimistä on satotilanteen takia jouduttu jopa luopumaan", Tyhtilä kertoo.
Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.
Lämpösummaa on kertynyt paljon kitsaammin kuin kaksi vuotta sitten, mutta enemmän sentään kuin katovuonna 1987.
Syksystä on tulossa katastrofaalinen monelle tilalle, kun kolean kesän takia viljat eivät valmistu. Tilanne on paljon pahempi kuin edellisenä koleana kesänä 2015. Silloin lämmin syksy pelasti sadon, nyt niin ei ole käymässä.
Joko on esitetty veikkauksia siitä, minkä verran valtakunnassa jää viljaa korjaamatta? Oma veikkaus 30 %. Tästä eteenpäin myös laatuongelmia
PS. Nykyisin on siis näin:QuoteUusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.
Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?
Nyrkkisääntönä voidaan arvioida, että 17 prosenttia kostean viljan kuivaukseen kuluu öljyä 20 litraa hehtaaria kohti ja 25-prosenttisen 80 litraa, kun hehtaarisato on 3 500 kiloa.
Merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie.
Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.
– Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyy luomutilaksi. Siirtymävaihe peltojen osalta aloitetaan vappuna 2018 ja maidontuotannon osalta vuonna 2019. Vuoteen 2020 mennessä sekä pellot että maidontuotanto ovat luomussa.
─ Siirrymme luomuun taloudellisista syistä. Luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa. Pystymme siirtämään tätä säästöä henkilöstökuluihin ja opetukseen, kertoi Maaseutuelinkeinot-koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen HAMK:sta
─ Tuottavuus saadaan tuotteiden korkeammasta hinnasta sekä vähäisistä panoskustannuksista, vaikka tuotostasot putoavatkin luomuun siirtymisen myötä jonkin verran, Korhonen jatkoi.
Rönnin mukaan asenteet ja muutosvastarinta sekä vertaistuen puute ovat tähän asti olleet esteenä luomuun siirtymiselle.
─ Nyt tarvitaankin positiivisia esimerkkejä ja vuorovaikutusta. Siksi Mustialan siirtymisellä luomuun on suuri merkitys alueen viljelijöille. Uskon, että perinteisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun noteerataan myös valtakunnallisesti, ja sillä on vaikutusta koko Suomessa, Päivi Rönni summasi.
• Luomurehujen raju hinnannousu kevään aikana on nostanut
etenkin luomusianlihan tuotantokustannuksia.
• Lihanjalostajilla on pulaa sekä luomunaudasta että -siasta.
Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulossa aiempaa vähemmän.
• Markkinoilla luomuliha menee hyvin kaupaksi, joskin
kaupparyhmäkohtaisia eroja on. Naudanlihan menekki suurempi
kuin sianlihan, myös luomulihajalosteiden myynti lisääntynyt.
• Päätettiin esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että
luomulihantuotannon kehityksestä tehtäisiin välitarkastelu
suhteessa kansallisen luomuohjelman tavoitteisiin.
Jo pitkään on Peltonen-Sainion mukaan ollut tiedossa, että satokuilu eli satopotentiaalin ja toteutuneen sadon välinen ero on Suomessa ollut kasvussa.
”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
-Luulen, että lannoitteiden kiertoa täytyy tarkastella laajemmassa kokonaisuudessa kuin vain oman tilan osalta. Vinassin ja muiden uusien lannoitteiden käyttö ovat uusia askelia luomuviljelyssä. Lähestymme tavanomaista viljelyä, mutta toimimme kuitenkin kestävämmällä tavalla, arvioi Mathias.
Raaka-aineista Pave hankkii luomuna niin paljon kuin mahdollista.(lihav. HJ)
– Luomu on myrkyttömämpää, mutta kyse on myös siitä, että luomuviljelijät näkevät enemmän vaivaa tuotteiden kasvattamisessa. Minä haluan tukea sellaisia ihmisiä, Pave sanoo.
Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. [...])
Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato, 10 miljoonaa kiloa (+32 %), on noin 1,6 % koko perunantuotannosta*)
Herne- ja härkäpapusato lähes puolittuivat viime vuodesta.
20 hehtaarin ruissato keskimäärin 8 730 kiloa per hehtaari. Aikamoinen suoritus!
Tällä tuloksella perniöläiset Juho ja Kalle Vainio kuittasivat tämän vuoden Ruismestari-kisan voiton.
Suomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.
Luomulannoitteet
• Kiertotalous, luomun suosion kasvu ja moni muu tekijä
lisännyt tarjontaa
• Raaka-aineina lanta, lihaluujauho, veri, muut
elintarviketeollisuuden sivuvirrat
• Tuotteita nestemäisenä, pelletöityinä ja rakeisina.
Rikkakasvien hallinta
• perustuu luomussa ennakointiin
• pelottaa eniten luomuun siirtymisessä
• Muuttuu haastavammaksi, kun lannoitusta lisätään
Typen mineralisaatio on intensiivisempää luomussa kuin tavanomaisessa, minkä seurauksena typen kierto tehostuu luomuviljelyssä. Vaikka tutkimus osoitti, että maaperän mikrobisto voi kiistatta paremmin luomuviljelyssä, se ei näyttänyt vaikuttavan suoraan satoa parantavasti. Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Sadon määrään vaikuttavat useat eri tekijät, joista moniin pystytään vaikuttamaan.(lihav. HJ)
Luomuviljelyssä tyypilliset viljelykierrot, luomulannoitteet ja palkokasvien vuorottelu voitaisiin ottaa käyttöön myös tavanomaisessa viljelyssä. Nämä tekijät todennäköisesti lisäisivät viljelymaan mikrobien hyvinvointia, ekosysteemipalveluja ja ravinteiden kiertoa sekä tehostaisivat taudinaiheuttajien ja tuholaisten torjuntaa tavanomaisessakin viljelyssä.
Unfortunately, our dataset does not enable to test whether enhanced microbial abundance and activity are also correlated with higher plant productivity and more stable yields because yield data were not reported in the vast majority of the included studies. Therefore, direct conclusions cannot be drawn. However, since the effect of farming practice on plant productivity and yields has been compared in previous meta-studies [41,54], it can be assumed that abundance and activity of soil microbial communities does not directly correlate with plant productivity which is on average 20% lower in organic systems [41,54]. In addition, other factors like the choice of crop varieties and agricultural inputs such as chemical fertilizers and pesticides strongly determine yield of farming systems.
41. Seufert V, Ramankutty N, Foley JA. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature. 2012;485(7397):229–32. pmid:22535250
[...]
54. De Ponti T, Rijk B, Van Ittersum MK. The crop yield gap between organic and conventional agriculture. Agric Syst. 2012;108:1–9.
Nevertheless, organic farming nowadays still produces on average 20% less yield compared to conventional (data mainly originating from the Northern hemisphere) [41,54], mainly due to nitrogen shortage, diseases, pests and the cultivation of non-adapted crop varieties.
Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Global corn yields average 4.9 tonnes/ha and have been increasing steadily for many years (Fig. 2).
Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...
Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)
... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy?
Farmit.net
@FarmitInfo
Korkeaan satotasoon pitää pyrkiä aina maan kasvukuntoa kuunnellen. Maan kasvukunnon hoidossa voisi ottaa oppia luomun parhaista puolista. "Karjanlanta ei ole jäte, vaan resurssi", viljelijä Mika Lehtinen muistutti #VYRseminaari'ssa. #vyr #farmit
Luomumaidon tuotanto sen sijaan jatkoi edelleen kasvuaan. Luomumaitoa tuotettiin reilu 62 miljoonaa litraa, mikä on 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.
Kananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.
Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa, luomusianlihaa 0,84 miljoonaa kiloa ja luomulampaanlihaa 0,32 miljoonaa kiloa.
Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä.
Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.
Luomukotieläintuotannon vuosi 2017:
- luomumaidontuotanto +14 %
- luomukananmunien tuotanto +16 %
- luomulihantuotanto -10 %
Vuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 59 miljoonaa kiloa eli kasvua 23 % vuodesta 2016
Luomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta
Maidontuotannosta tehtiin taas uusi ennätys, kun Pro Agrian tuotosseurannassa olevien karjojen energiakorjattu maitomäärä ylitti ensimmäisen kerran 10 000 kiloa, olleen tarkalleen 10 129 kiloa. Lisäystä on 133 kiloa edellisvuoteen.
Luomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Asiaa selventävää historiaa: Nurmiviljely ja muukin karjan rehujen viljely on suhteellisen nuorta (noin 100 vuotta). Aiemmin lehmät laidunsivat metsissä, rannoilla ja luonnonniityillä, ja talvirehu kerättiin samoin luonnosta. Niinpä lehmän tuotostaso olikin 1800-luvun alkupuoliskolla vielä reilusti alle 1000 kg maitoa/vuosi. Nyt ollaan suunnilleen kymmenkertaisissa luvuissa.
Aidat kehittyivät, kun pellot ja niityt ympäröitiin aitauksella, jotta eläimet pysyisivät niiden ulkopuolella. Jo 1800-luvun jälkipuolella kotieläinten omistajat yritettiin lailla määrätä pitämään eläimensä laidunaitojen sisäpuolella, mutta lopullisesti aitaustapa muuttui vasta 1950-luvulla.
Ruis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista.
QuoteSuomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.
Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.
Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.
• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä
95 milj. kg. Sato lisääntyi lähes viidenneksen
edellisvuodesta.
• Luomuviljasato oli 2,8 % maan koko viljantuotannosta.
Tärkein luomuvilja on kaura: yli 60 % luomuviljasadosta
oli kauraa.
Luomualasta yli puolet on nurmentuotannossa.
Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:QuoteHeinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
• Vuonna 2017 Suomessa oli 974 luomukotieläintilaa. Niistä valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 13 ja luomubroileritiloja kolme. Luomukananmunia tuotti 51 tilaa.
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Pro Luomu ry @ProLuomu · 10. huhtik.
#Luomu #tilastot kokoava Luomu Suomessa 2017 -kooste kertoo mm. avomaan luomuvihannesten tuotantoalan yli tuplaantuneen. Luomumustikoiden ja -puolukoiden sato sen sijaan romahti.
Pro Luomu ry @ProLuomu · 18t
Vähennetään kulutusta syömällä vähemmän mutta parempaa. Syödään siis #luomu´a.
#ylikulutuspaivä #ylikulutus
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...QuoteLuomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.(Jne.)
– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".
Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.
Maatalous- metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvonen on tutkinut luomuviljelijöiden osaamisen kehittymistä väitöskirjassaan. Juvonen haastatteli väitöstutkimusta varten seitsemään luomutuottajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Juvonen väitteli aiheesta huhtikuun alussa Itä-Suomen ylipistossa.
Juvonen havaitsi, että luomuviljelijä hankkii osaamisensa pääosin kokeilemalla eli yrityksen ja erehdyksen kautta. Juvosen mukaan tavanomainen tuotanto sen sijaan on hyvin täsmällistä ja nopeasyklistä. Keinot hallita tuotantoa lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla ovat hyvät, kun taas luomutuotannossa nopeasti vaikuttavia keinoja ei ole olemassa.
– Luomuviljelijän osaaminen kehittyy hitaasti, koska Suomessa taitojaan viljelijänä pääsee kokeilemaan vain kerran kasvukaudessa, Juvonen kertoo.
Valmista sapluunaa luomutuotantoon ei ole.
Kaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
— Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.
Maaseutuvirasto on muuttanut tulkintaansa viherlannoitusalojen merkitsemisestä kesken tukikauden: ”Mavin ohje 2018: Viherlannoitukseen käytettävät alat tulee ilmoittaa tukihakemuksella viherlannoituksena, mikäli jo keväällä tiedetään, että nurmilohko on ainoastaan viherlannoituskäytössä”. Aikaisempi ohjeistus on ollut että luomutiloilla viherlannoitsnurmet on merkitty satonurmiksi/säilörehuiksi.
Tietyissä tapauksissa on selvää, että typensitojakasveja sisältävästä nurmesta ei ole tarkoitus korjata satoa, vaan se murskataan peltoon ja käyttötarkoitus on tällöin viherlannoitus. Jos tila on kotieläintila tai kasvitilalla on yhteistyösopimus kotieläintilan kanssa, ei välttämättä aina ole selvää, milloin on kyseessä viherlannoitusnurmi ja milloin satonurmi. Tällöin nurmen voi ilmoittaa muullakin koodilla kuin viherlannoituksena. Myös satonurmi voi täyttää viljelykierron typensitojakasvivaatimusta.*)
Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää Ruotsin luomujärjestelmän kehittämisessä, ns. Luomu 3.0 –työssä.
Riskit tai mahdollisuudet luomutuotannon kannattavuudelle riippuvat strategiavalintojen kustannuksista ja vaikutuksista viljelijöiden tuotto-odotuksiin samoin kuin kuluttajien odotuksista ja hyväksynnästä.
Sadon lisääminen ja tuotannon tehostaminen ei siis aina olekaan yksiselitteisesti tuotannon kestävyyttä lisäävä tekijä.
Viljelijä elää vahvassa symbioosissa ympäristönsä kanssa. Me olemme riippuvaisia luonnosta, mutta luonto ei välttämättä meistä. Siksi koen erittäin tärkeäksi, että Birkkalan tila siirtyi luomuun vuonna 2011. Ensiksi se oli ihan asiakkaiden ”vaatimuksista” tai ”toiveista”, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että siinä oli syvempikin merkitys.
Asiakaslähtöinen toimintatapa on tärkeää myös maanviljelyssä. Tärkeä asiakkaani ei ole ainoastaan viljeltävä kasvi, vaan tulee ajatella myös maan pintaa syvemmälle, jossa lierot ja pieneliöt asuvat.
Jos pieneliöt voivat hyvin, myös viljelysmaa voi hyvin. Tämä mahdollistaa ”primäärin” asiakkaan optimaaliset kasvuolosuhteet, jolloin se saa hyvin ravinteita maasta ja pystyy kasvattamaan mahdollisimman hyvän sadon.
[...]
Luomuviljelijänä haluan saada pelloltani optimaalisen ja hyvälaatuisen sadon, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla. Optimaalinen on eri asia kuin maksimaalinen. Toiminnan tehokkuudesta emme tingi.
[...]
Valmistamme ruoanvalmistuksen korkealaatuisia perusraaka-aineita, joita ihmiset voivat huoletta syödä, koska he tietävät, miten ne on valmistettu ja kasvatettu.
Olemme äärimmäisen ylpeitä tuotantotavastamme. Emme ole Birkkalan tilalla ainoastaan kasvattamassa ja jauhamassa spelttiä. Me olemme täällä parantamassa asiakkaidemme, eli ihmisten ja ympäristömme hyvinvointia.
Mavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.
[...] viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.
Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...QuoteLuomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta
... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.
Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.
Luomuruokaperuna (301 ha) on yksi viljelypinta-
alaltaan yleisempiä luomukasviksia luomupork-
kanan ja -sipulin jälkeen Suomessa. Vuonna 2017
luomuperunan hyväksytty tuotantoala oli kaikkiaan
736,4 ha. Vastaavasti tavanomaisesti viljellyn peru-
nan kokonaispinta-ala oli 21 335 ha. Koko perunan-
tuotantoalasta luomun osuus on 3,5 %.
Eikös luomun tuottavuus ole huonompi, kun peltoaluetta käytetään samaan satoon enemmän?
Luomun tuottavuus hehtaaria kohti vaihtelee kasveittain. Esimerkiksi herneessä ja pinaatissa sato on yhtä hyvä, vaativissa juureksissa eroa voi olla enemmän. Apetit pyrkii kehittämään myös luomua mahdollisimman satoisaksi menetelmäksi.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, Åberg huomauttaa.
Syitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.
– Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, Åberg kuvaa tilannetta.
Åbergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. Åberg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.
– Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.
– Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, Åberg jatkaa.
Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, Åberg sanoo.
Åbergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.
– Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, Åberg kuvailee.
Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.
– Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.
Luomutuotannossa eletään voimakkainta kasvua 20 vuoteen. Luomuviljelyn aloittaa vuonna 2018 lähes 500 maatilaa ja luomutilojen määrä kasvaa noin yhdeksällä prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.(lihav. HJ)
”Luomun kasvua kirittävät useat tekijät. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja luomutuotannon kannattavuus etenkin viljatiloilla on selvästi parempi kuin tavanomaisen tuotannossa. Viljelijät on saanut liikkeelle myös epävarmuus siitä, voiko uusia luomusopimuksia tehdä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden 2015 - 2020 viimeisinä vuosina”, pohtii ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Normaalisti peltoa on viljeltävä kaksi vuotta luomuehtojen mukaisesti ennen kuin sato voidaan myydä luomuna tai käyttää luomurehuna. Siten tänä vuonna siirtymisen aloittavat noin 32 000 hehtaaria tuottavat luomusatoa vuonna 2020.
Vuonna 2016 luomuviljelyyn siirtyminen aloitettiin noin 20 000 hehtaarilla ja vuonna 2017 noin 18 000 hehtaarilla, mikä merkitsee sitä, että lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita.
Olennaista on, että luomu on erittäin hyödyllinen viljelytekniikka siinä suhteessa, että koska ruuantuotannon perusrunko hyvin pitkään perustuu tavanomaiseen tehoviljelyyn, niin luomun lisääntyessä kokonaistuotannon määrä supistuu. Luomutuotteiden määräsuhde on historiassa ollut sen verran, että tällä hetkellä noin 15% viljelystä on luomua, noin 2% tuotteiden tarjonnasta ja kulutuksesta on luomua. Eli koko Suomen siirtyminen luomuun merkitsisi, että noin 80% ruoka-aineista on tuotava ulkoa Suomeen. Tällöin myös kotimainen ruuanjalostus hyvää tarkoittavista pienteurastamo- ja spelttimyllyhöpötyksistä huolimatta perustuisi ulkomaiseen raaka-aineeseen tai ruokatuotteiden suoratuontiin ulkomailta.
Tasapainottamistoimenpiteet
Valtion varoista voidaan maksaa tasapainottamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentamisesta tässä laissa säädetyllä tavalla.
Pohjois-Savon ELY –keskuksen ylitarkastaja Minna Mustosen mukaan luomussa on mukana tiloja aina karjatiloista siemenviljelyyn. Luomuviljelyn aloittamiseen vaikuttaa kuluttajien kysyntä sekä kannattavuus verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.
Luomutuotanto kasvaa voimakkaasti tänä vuonna ja osittain myös keskittyy tietyille alueille. Kurikan Polvenkylän pelloista jo 80 prosenttia on luomulla.
Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.
Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?
Kuivuus voi ajaa luomutuen piiriin rynnistäneet viljelijät ojasta allikkoon
Ikävä kyllä ingressin kohdalla on käynyt puhdas vahinko: tarkoitukseni oli käsitellä jutussa tätä luomutuotantokysymystä, mutta jätin sen lopulta pois. Ingressiin asiaa siitä kuitenkin jäi.
Tietojeni mukaan luomutuotannossa viljelijän osaamisen merkitys korostuu, samoin kuin vaikeissa olosuhteissa. Yhtälö on haastava, vaikka kasvuston kunto on toki tärkeässä roolissa kaikille tuottajille.
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut
Kevätviljat ovat yleisesti ottaen orastuneet epätasaisesti. Parhaiten kasvuun lähtö on sujunut aikaisin kylvetyillä ja suorakylvetyillä pelloilla.
Sääoloista riippumatta viljelijän tärkein tuotantopanos oman pääkopan ja hyvinvoivan karjan lisäksi on tuottava maa. Maaperä pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja siten muodostaa yhdessä sääolojen kanssa olosuhteet kasvien kasvulle. Mitä korkeampi on maan multavuus, eli orgaanisen aineksen määrä, sitä enemmän se pystyy varastoimaan vettä kuivien jaksojen varalle ja toisaalta läpäisemään vettä sateisten kausien aikana. Hyvinvoiva maa toimii kuin pesusieni säädellen veden määrää kasvien juuriston ympärillä.
Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.
Tämän kevään olosuhteet ovat olleet jälleen haastavat, tällä kertaa tosin pitkään jatkuneen kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Esimerkiksi liekitys, tärkeä menetelmä rikkaruohojen torjunnassa, on ollut metsäpalovaroituksien vuoksi mahdotonta.
Apetitin luomuohjelmassa on siis käynnistynyt toinen vuosi. Yhteensä Apetitin historiassa käynnissä on kuitenkin jo kolmas kerta luomun parissa, ensimmäiset panostukset tehtiin jo 1990-luvulla. Aiemmin aika ei ole ollut vielä kypsä teollisen mittakaavan luomutuotannolle, mutta nyt tilanne vaikuttaa toiselta – luomulle on selkeästi kysyntää.
Viljelijöiden valintoja ohjaavat useat eri tekijät. Lopulta viljelijän toiminnan takaa hyvä sato tuotteesta, jolle löytyy ostaja oikeaan hintaan. Luomun osalta kysyntä näyttää edelleen kasvavan Suomen lisäksi myös ulkomailla, ja luomun maailmanmarkkinat ovat nosteessa. Suomalaisen viljelyn tuotteet ovat laadullisesti ja puhtaudeltaan maailman kärkeä, mikä on vahva kilpailutekijä.
Nyt tehtävänämme on jatkaa viljelymenetelmien kehitystä niin, että saamme nostettua luomutuotannon määrää yhä tulevinakin vuosina.
Apetitin luomuohjelma elää nyt toista vuottaan. Kuluvalla satokaudella viljelytämme lähes kaksinkertaisen määrän luomukasviksia viime vuoteen verrattuna.
PS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:
LainausQuoteAnd ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields. And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. I
Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?
Suomen, Viron, Latvian, Liettua, Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöt lähettivät perjantaina maatalouskomissaari Phil Hoganille kirjeen, jossa he pyytävät Euroopan komissiolta apua useita kuukausia kestäneeseen kuivuuteen.
Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:Quote• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.
Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?
• Poikkeuksellisen huono satovuosi on huonontanut jo ennestään
heikkoa saatavuutta
• Luomutuottajista on pulaa
• Uusien tuotteiden viljelyn aloittaminen kallista ja riskialtista
• Huono satovuosi tulee vaikuttamaan myös ensi kauteen, monella
tilalla on jäänyt syystyöt tekemättä.
... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa: <klips>
Pääpuhuja Stephen Briggs opastaa, miten luomutuotannossa voidaan sopeutua ääreviin sääilmiöihin.
Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.
Miltä näyttää luomun tulevaisuus?(lihav. HJ)
Kotieläintilat valinnan edessä vuonna 2020 –
opinnäytetyö Nina Kolehmainen & Milla Sirviö
• Selvitettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla
luomukotieläintuotannon kehittymistä kyselytutkimuksen
avulla.
• Fokuksessa olivat kotieläintilat, joiden pellot ovat luomussa,
mutta eläimet eivät.
• Yhteensä tiloja 140
• Kyselyyn vastasi 32 tilaa
• Vastaajista 16:lla oli lihanautoja ja kymmenellä oli emolehmiä.
Lypsykarjaa oli 8 vastaajalla. Näistä tuli vastauksia jo yli vastaajien
määrän (34), jolloin voidaan todeta, että lihanautatilalla voi olla
myös joko lypsylehmiä tai emolehmiä.
• Suurin osa vastaajista (87%) tiesi nykyisestä
luomusitoumusehdosta, jonka mukaan viiden vuoden
sitoumuskauden jälkeen pitää pelloista 30% kasvattaa
myyntikasveja tai siirtää myös eläimet luomuun.
Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.
Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.
Luomutilat ovat selviämässä alkukesän kuivuudesta keskimääräistä paremmin. Etenkin jo pitkään luomussa olleet viljelijät hyötyvät nyt siitä, että luomussa käytetyt viljelymenetelmät kohentavat maan kasvukuntoa ja pitävät huolta pellon vesitaloudesta.
Luomutiloilla satonäkymät ovat tavanomaisia tiloja toiveikkaammat. Luomuviljelijä Juuso Joona Joutsenosta kertoo, että hänen pelloillaan kuivuus ei ole aiheuttamassa dramaattisia satomenetyksiä. Samansuuntaista viestiä Joona on kuullut useilta muiltakin eteläsuomalaisilta luomutuottajilta.
Juuso Joona kuvailee ekologisiin viljelymenetelmiin perustuvaa viljelyä positiiviseksi kierteeksi, joka kohentaa pellon kykyä pitää yllä ekologista tasapainoa ja selvitä erilaisista äärimmäisistä sääolosuhteista – ja lopulta tuottaa korkeita satoja vähäisillä negatiivisilla ympäristövaikutuksilla.
Juuso Joonan isännöimä Tyynelän tila on ollut sertifioidussa luomuviljelyssä seitsemän vuotta.
Foderbristen gör att Krav har beslutat om en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Ekogårdarna ser ut att i genomsnitt ha klarat av torkan bättre menar ekoodlarnas samorganisation Pro Luomu.
Nina Långstedt odlar ärter, havre, bovete och vete på Krämars gård i Ingå. Hon har nu odlat ekologiskt i nio år.
Märker du av att du som ekoodlare inte är lika utsatt för torkan?
- Det här stämmer säkert generellt, men jag skulle säga att här på vår egen gård har vi Västnylands fulaste broddar.
Även om skördeprognoserna just i år ser dåliga ut på Krämars gård håller Långstedt fast vid att ekologisk odling på sikt gör att jorden blir i bättre skick och blir bättre på att behålla fukt i marken.(lihav. HJ)
Hon tror att det handlar om att det kanske krävs mer än de nio år av ekologisk odling för att se effekterna.
Anders Bockgård, 68 år, jord- och skogsbrukare på en släktgård i Tryserum sedan medeltiden, entreprenör, historiker och författare. Ledamot i kommunfullmäktige i Valdemarsvik för Landsbygdspartiet Oberoende.
***
MP:s Isabella Lövin har genom ett utspel idag deklarerat att vi behöver höja självförsörjningen av livsmedel i Sverige, och så långt håller jag med. Men så påstår hon att ökad ekologisk odling och produktion är rätt väg att gå för att nå det målet. Nej, säger jag med 20 års erfarenhet av ekologisk odling, som ger 30-40 % lägre skördar.
Ekologisk odling må ha sina fördelar, men inte löser det foder och livsmedelsbrist. Ekologisk odling innebär större risktagande och är betydligt mer känslig för extrem väderlek och för skadeangrepp, som i år.
Luomuviljelijä Antti Ritala Sastamalasta on tyytyväinen. Syysrypsi on jaksanut kuivasta kesästä huolimatta tuottaa kelpo sadon
[...]
Satoa kertyi noin 1 300 kiloa hehtaarilta.
[...]
Ritala on vakaasti sitä mieltä, että luomuviljelyn monipuolinen viljelykierto on auttanut kasvustoja kuuman kesän kynsissä. "Luomuviljely kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin." Ritalan mielestä kohtuullinen luomurypsisato on tästä hyvä esimerkki.
Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):
Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.272495)
Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.
Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?
Tänä vuonna luomuperunasta on saatavissa tavanomaiseen perunaan nähden kohtuullinen sato.
"Jos ruttoa ei nähdä ennen elokuun puoltaväliä, siitä ei muodostu suurta kasvurajoitetta luomuperunalle. Pahin rajoite tänä vuonna on kuivuus."
Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...
Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om. (http://www.atl.nu/lantbruk/regler-lattas-pa-grund-av-torkan/)
... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.
Det här är ekologiska fokusarealer
Ekologiska fokusarealer är områden som kan förbättra den biologiska mångfalden. Det betyder inte att de behöver vara ekologiskt odlade. De ekologiska fokusarealerna har olika omräkningsfaktorer som du ska multiplicera med för att få fram hur stor areal de räknas som.[...]
Ett rekordstort antal ekobönder har ansökt om att få utfodra sina djur med konventionellt foder. Detta sedan Jordbruksverket på grund av torkan öppnade för att ekobönderna som en följd av torkan och foderbristen, efter en ansökan.
PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?
Biologinen torjunta-aine pääsi jo loppumaan kaupoista, ja saatavilla on ollut vain yhtä kemiallista torjunta-ainetta. Tänään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ilmoitti, että gammayökkösten torjunnassa on lupa käyttää kahta muutakin valmistetta. Vihdoinkin, Eino Heinola iloitsee.
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.
Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.
– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.
Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.
Sastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää.
Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Luomutilojen apilanurmet ovat kuitenkin selviytyneet tavanomaisten tilojen nurmikasvustoja paremmin kesän kuivuudesta.
Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin
Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.
Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:
https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg
Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.
Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.
Ensimmäinen suomalainen gammayökkösten sukupolvi on vielä kotelossa ja odottaa kuoriutumistaan. Gammayökkösiä onkin tulossa lisää, ja niiden huippukaudeksi ennustetaan elokuun loppua.
– Arla måste höja priset på ekologisk mjölk nu. I oktober är det för sent, säger Elin Rydström, styrelseledamot i Ekologiska Lantbrukarna till ATL.
I ett öppet brev ställt till Arlas ledning beskriver Ekologiska Lantbrukarna en annalkande kris för ekomjölksproducenterna. Produktionen riskerar att falla kraftigt i höst och vinter om inte priset höjs. En enkät bland medlemmarna pekar på att produktionstappet kan bli mellan 20 och 30 procent det närmaste året.
Under 2015 rekryterade Arla Foods nya ekoleverantörer och sedan dess har invägningen av ekomjölk ökat. Nu riskerar företaget att tappa hela den ökningen och lite till som en konsekvens av torkan.
– Arla har höjt priset på konventionell mjölk med ett antal tioöringar i sommar. Det behövs lika mycket på den ekologiska sidan, säger Elin Rydström, ekologisk mjölkproducent på Lovö Prästgård, utanför Stockholm.
Tid att vända läget
Hon menar att det ännu finns tid att vända läget. Ett pågående väderomslag ger hopp om ytterligare en vallskörd och det finns fortfarande ekologiskt foder att uppbringa för den som har råd att köpa. Men det krävs positiva besked om mjölkpriset för många lantbrukare väljer att dra ner på djurantalet i stället. När Ekologiska Lantbrukarna gjorde sin enkät i början på augusti hade genomsnittsbonden bara fått ihop drygt hälften av sitt foderbehov. Utslaktning av kor väntar.
– Vårt lokala slakteri är fulltecknat in i januari månad och så ser det ut hos övrig slakt också, säger Elin Rydström.
Halva augusti har gått och Arla Foods väntas meddela september månads á contopris inom kort. Företaget har policyn att inte kommentera priset mer än när det tillkännages och man gör inget undantag för det öppna brevet från Ekologiska Lantbrukarna.
– Vi har jättemycket kontakter med våra ägare och följer utvecklingen dag för dag men vi vill inte föra den typen av resonemang i media, säger Erik Bratthall, presschef för Arla i Sverige, till ATL.
Erik Bratthall, presschef på Arla Foods i Sverige.
Enkät bland producenterna
Även Arla Foods har nyligen gjort en enkät bland sina ekologiska mjölkproducenter för att få en uppfattning om situationen på gårdarna.
Vad gav den enkäten för resultat?
– Jag har inte sett de resultaten och kan inte säga något om den.
Om vi antar att Ekologiska Lantbrukarna har rätt i sin bedömning att 25 procent av den svenska ekomjölken kan försvinna, vad skulle det få för konsekvenser på marknaden?
– Det vill jag inte spekulera i. Det får man i så fall räkna på rejält. Vi får se vad som händer, om det regnar och blir en tredjeskörd. Det är lite för tidigt för oss att bedöma konsekvenserna.
Dramatiskt scenario
Ekologiska Lantbrukarnas öppna brev beskriver en dramatisk utveckling där utslaktningen av svenska ekologiska kor redan har börjat.
Har Arla Foods uppfattningen att det är så?
– Vi vet att det är väldigt stora problem, men jag kan inte bekräfta att utslaktning har börjat eller kommer att börja. Där är de som skriver under brevet närmare gården än vad vi är. Med det sagt, så har vi jättemycket kontakt med våra ägare och vi har inga uppgifter om att nödslakt har börjat, säger Erik Bratthall.
Det finns nästan 500 ekologiska mjölkbönder i Sverige som säljer sin mjölk till Arla Foods. Många av dem hoppade på ekotåget så sent som 2015 när Arla deklarerade att man skulle bli världsledande på ekologisk mjölk.
– Att ställa om är ett långsiktigt åtagande och ett risktagande. Arla kommunicerade att man ville har mer ekologisk mjölk. Det medför ett ansvar i sådana här tider. Vi förväntar oss en reaktion nu, i oktober är det för sent, säger Elin Rydström.
Det har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.
Omilla pelloilla maaperä on hyvässä kunnossa, joten kesän kuivuus ei ole ollut ylittämätön ongelma, Paananen jatkaa. "Kaksi ensimmäistä vuotta teimme tilalla pelkkää maanparannusta."
Vaikka kesän olosuhteet olivat haastavat, saatiin korkeammalla typpitasolla seoskasvustossa noin 1800 kg ka/ha korkeampi satotaso verrattuna paikkakunnan keskimääräiseen lannoitukseen verrattuna. Kokonaissato kahdella korjuukerralla oli keskimäärin noin 9400 kg ka/ha.
Kolmas säilörehun korjuu on monin paikoin mahdollista, joten korjattavat alat kannattaa lannoittaa säilörehumäärän maksimoimiseksi.
Korkeamman typpitason lannoituksessa käytettiin NPK-ja NK-tuotteita ympäristökorvauksen maksimimäärän mukaan. Lisäksi korkeammalla typpitasolla käytettiin myös lehtilannoitusta.
Kasvinviljelytiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä.
Nousiaisen mukaan poikkeuksellinen kuivuus on aiheuttanut ongelmia sekä luomutuottajille että myös tavallista maitoa tuottaville tiloille. Tilojen tilanteet kuitenkin vaihtelevat hänen mukaansa hyvin paljon eri puolilla Suomea.
Valion luomusopimustiloille tehdään rehukartoitus syys-lokakuun vaihteessa. Sen jälkeen lokakuun puolella Valio pohtii Nousiaisen mukaan yhdessä luomuneuvottelukuntansa kanssa rehutilanteen parantamiseksi mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä.
Jag såg en artikel om att skörden av ekospannmål bara var ca 50 % av normalskörd, medan skörden i det vanliga miljövänliga jordbruket var 30 % lägre...
Det är rätt uppenbart att det moderna vanliga jordbruket har betydande fördel av sin mineralgödsel under ett extremt torrår som detta, vårgrödorna etableras snabbare och har förutsättningar för att klara torkan bättre. Likaså gör mineralgödsel på vallåterväxten att en sista vallskörd kan bli betydligt bättre.
Andra indikationer på att ekojordbruket snarare har större svårigheter ett extremt torrår är att man fullt ut konkurrerar med det vanliga jordbruket om att köpa dess halm, samt att KRAV och Staten därtill ger ekogårdar tillåtelse att också konkurrera med det vanliga jordbruket om dess vall- och spannmålsfoder, med oförändrade ekostöd och med full möjlighet att ändå sälja sina livsmedel till fulla ekopriser.
”TÄSSÄ kismittää se, että valtion pitää tulla tähän mukaan tukemaan. Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja”, sanoo luomuviljelijä Christian Nyholm Tähtelästä.
Myös Nyholmin tila kärsi Etelä-Suomen ankarasta kuivuudesta. Kaikkiaan 280 hehtaarin viljelyksillä on tulossa huono sato. Viljasato on kolmanneksen tavallista pienempi, härkäpapusato jää puoleen normivuodesta.
Suomen suurimmalla luomumaitotilalla [VIrroilla] katovuosi puolitti pelloilta saadun rehumäärän.
31.08.2018
Satoarvio 2018, tilanne 27.8.
Vuoden 2018 satoarvio elokuun 27. päivänä Suomen pelloilta:
- Viljasadosta tulossa pienin yli 30 vuoteen yhteensä 2,7 miljardia kiloa (-21 %, verrattuna viime vuoteen)
- Ohra 1 223 miljoonaa kiloa (-16 %)
- Kaura 869 miljoonaa kiloa (-14 %)
- Vehnä 528 miljoonaa kiloa (-34 %)
- Ruis 49 miljoonaa kiloa (-57 %)
- Rypsi ja rapsi yhteensä 80 miljoonaa kiloa (-12 %)
- Peruna 503 miljoonaa kiloa (-18 %)
- Sokerijuurikas 349 miljoonaa kiloa (-19 %)
- Herne 17 miljoonaa kiloa (+89 %)
- Härkäpapu 36 miljoonaa kiloa (+7 %)
Vuoden 2018 satotilanne tarkentuu 22.11.2018, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.
Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/satoarvio-2018-tilanne-278_fi
Lisätietoja ruoka- ja luonnonvaratilastoista saat sähköpostiosoitteesta stat@luke.fi.
Luonnonvarakeskus
Tilastopalvelut
Poikkeuslupien lopullinen määrä varmistuu syksyn ja kevään aikana, kun viimeiset säilörehut ja puinnit saadaan tiloilla tehtyä. Mikäli tila ei halua vielä poikkeuslupaa hakea, voi kunnan maaseutuasiamieheltä pyytää jo nyt varmuudeksi lausunnon tilan rehutilanteesta. Sillä lausunnolla poikkeuslupaa voi hakea vaikka kevätpuolella, mikäli tilan luomurehut käyvät vähiin.
Rehutilanne
• Kaikkien viljojen satotaso on laskenut, eniten vehnän. Vilja on kevyttä,
mutta toisaalta hometoksiinit eivät ole riesana. Luomuviljaa on
riittävästi rehuksi.
• Valkuaiskasvien tilanne heikompi, etenkin hernesato romahtanut ja
härkäpapu kärsi gammayökkösen tuhoista. Turvauduttava tuontiin,
hinnat korkealla. Karkearehujen laatu vaihtelee, tuontiin turvaudutaan.
• Kesän sadekertymää katsomalla voi päätellä, missä päin Suomea
tarvitaan poikkeuslupia tavanomaisen rehun käyttöön.
"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna [...]
2. Öka andelen ekologiska jordbruk
Krav har flera klimatregler och ekologisk odling är ett medel för att öka mullhalten i marken vilket innebär att mer koldioxid kan lagras in. Forskning visar också att den högre mullhalten och att det finns fler arter i ekologisk odling innebär att systemet blir mer robust och kan tåla klimatförändringar bättre.
En högre andel ekologiska jordbruk kan därför innebära större motståndskraft mot extremväder. Detta är aspekter utöver att ekologisk odling bidrar till minskad användning av naturfrämmande kemikalier samt bidrar till ökad biologisk mångfald.
Luomupuutarha- ja luomuperunantuotanto ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Tärkeimmät tuotantosuunnat luomukotieläintuotannossa ovat naudanliha ja maito. Luomussa on kaikista Suomen emolehmistä noin 35 %, lampaista 15,7%, munivista kanoista 6,2% ja lypsylehmistä 3,4%.
Luomualasta yli puolet on nurmea.
Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:
Norrmejerier garanterar ekoprodukter (http://www.atl.nu/lantbruk/norrmejerier-ruckar-inte-pa-reglerna-kring-ekologiska-mejeriprodukter/)
Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.QuoteDet har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.
Meillähän ei ole jyrkkää kantaa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=373) siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.
Rehutilanne
• Evira on myöntänyt 17 luomutilalle poikkeusluvan tavanomaisen
karkearehun käyttöön (elokuu-12.11.2018).
• Ruotsista käydään ostamassa korsirehua
• Eläimet teuraaksi kun rahaa ei ole
• Kaikkialla Suomessa ei ole niin huono tilanne, monilla alueilla ok tai
melkein ok. Ja syksyn viimeinen säiilörehusato voi olla ihan hyvä.
• Etelä-Pohjanmaalta vakkaSuomeen tilanne huonoin
• Tanskassa ja Ruotsissa tilanne todella huono
• Ulkomaan rehussa ja kuivikkeessa tautiriskejä
• Luomussa laidunnusvaatimus on ääriolosuhteissa ´haastavaa,
ylilaidunnus, poljenta…
• Pohjois-savo, pois-karjala ja kainuu, hyviä alueita
• Varsinais-Suomia, E-Pohjanmaa huonoja
• Poikkeuslupia tavanomaisen karkearehun käyttöön 10, viime vuonna
vähemmän
KARKEAREHUTILANNE
• Kasvanut viljelyala helpotti ongelmaa
– Nautatilat keränneet karkearehua paaleina kasvinviljelytiloilta
13.3.2019 Luomun kasvuloikka –seminaari
Tavoitteena tuplata luomu neljässä vuodessa.
[...]
11.45 Miten luomun myynti tuplataan?
kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu, SOK
12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland
13.00 Lounas (omakustanteinen)
14.00 Ammattikeittiöiden merkitys luomun tuplaamisessa
hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria
14.45 Miten luomun sadot tuplataan?
puhuja auki
[...]
Vaalipaneeli
17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
• Kun tarjontaa tulee lisää, volyymi kasvaa
• Myynti kasvaa eniten kasvukeskuksissa, mutta alueelliset ja jopa
myymälöiden väliset erot isoja
• Myymälän panostus luomuun merkityksellistä
• Rehupula vaikuttaa tuotantoon, emolehmätiloilla eläinten
määrää vähennetään.
• Luomunaudan lihaa saataisiin enemmän, mikäli kaikki
emolehmätilojen vasikat saataisiin loppukasvatukseen luomuna.
Luomulihaa tuotettiin viime vuonna vajaat neljä miljoonaa kiloa. Tuotanto sisältää nautojen, sikojen ja lampaiden luomuteurastukset. Luomulihasta reilut 70 prosenttia oli naudanlihaa. Luomun osuus lihantuotannosta oli noin prosentti, mutta lampaanlihasta luomua oli yli neljännes.
Luomu on yllättävän pientä
Maidon tuotanto väheni väheni kolmatta vuotta peräkkäin. Meijerit vastaanottivat maitoa noin 2 285 miljoonaa litraa.
"Luomumaidon tuotanto sen sijaan lisääntyi edelleen ja oli 69 miljoonaa litraa. Luomun osuus meijerimaidosta oli vajaat kolme prosenttia", kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukesta.
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).
[...]QuoteKananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.
Suurin osa, 58 prosenttia, kananmunista tuotettiin virikehäkeissä. Lattiakanaloissa tuotettiin 33 prosenttia, ulkokanaloissa kaksi ja luomukanaloissa seitsemän prosenttia kananmunista.
Luomutuotannon osuus oli lihantuotannosta noin prosentin ja maidontuotannosta noin kolme prosenttia. Munista luomua oli seitsemän prosenttia.
PS. Ihan erikseen olisi tämäkin mielenkiintoinen tapahtuma:QuoteVaalipaneeli
17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Toisen keskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13320#msg13320) kannalta. Olisi, ellei olisi vahvasti luultavaa, että panelistit ovat valikoituneet niin, ettei odotettavissa ole kuin vanhaa tuttua kritiikitöntä luomuhyminää.
Luomu yhdistää! Koko vaalipaneeli pitää luomualan yhteisiä tavoitteita hyvinä ja toivoo niitä mukaan hallitusneuvotteluihin.
14.45 Miten luomun sadot tuplataan? (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/03/anttila_lf2019.pdf) (pdf)
luomuviljelijä Tapio Anttila, Tattarin tila
Tattarin tila
•Kirjoitettua historiaa alkaen vuodesta 1622
•Peltoa 365 ha
•Metsää 620 ha
•Luomussa vuodesta 1995
•Satotavoite 5 000 kg/ viljaha
•Paras keskisato 4 600 kg / ha
85 hehtaarilta
Korjaavat toimenpiteet tilalla halutun satotason saavuttamiseksi
Viljelykierto
•1. vuosi Suojavilja Perustetaan nurmi, nurmen lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä tai vinanssilla
•2. vuosi Nurmi Jankkurointi, puukuidun levitys (n. 50 t/ha), nurmen lopetus kultivoinnilla, syysviljan kylvö
•3. vuosi Syysvilja Kevätlannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla
•4. vuosi Kevätvilja Lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla, hivenravinnepeittaus, mahdollinen mangaani-ruiskutus 1-2 krt/kesä
[...]
•Puukuitua levitetty 19 000 t (vuodesta 2014)
•Hivenravinnepeittaus ja lehtilannoitus
•Biokaasulaitoksen liete, vinanssi, melassi
[...]
[...]Tänään todistettiin ettei #luomu ole tuomittu huonoihin satoihin ja sadot on mahdollista jopa tuplata.
Mahtava Tapio Anttila saa hehtaarilta lähes 5000 kg luomuviljaa! Huippua myös, että Anttilan mukaan parempia satoja tukee mm. talviaikainen kasvipeitteisyys.
Viime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.
Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta.
Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.
Tilojen kiinnostuksen realisoituminen lisäisi suomalaista luomutuotantoa merkittävästi. Esimerkiksi luomukananmunien tuotanto voi tuplaantua nykytasosta, ja luomumaidontuotanto lisääntyä jopa 70 %. Luomulampaanlihan- ja luomusianlihantuotanto voi kasvaa 40 %.
PS. 1.3.19: Linkki Luken tiedotteeseen, josta tuon uutisen tiedot ovat peräisin:
Sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia (https://www.luke.fi/uutiset/sianlihan-tuotanto-vaheni-seitseman-prosenttia/)
Siitä pääsee itse tilastoihinkin käsiksi. Varsinaisesta tilastosta on nähtävissä, että tuotetun luomulihan kokonaismäärä (ilman siipikarjaa, josta puuttui tieto) oli 3,71 miljoonaa kiloa. Tuo 4 miljoonaa oli reipas pyöristys ylöspäin. Luomulihan tuotanto ei siis edellisvuodesta kasvanut, vaan hiukkasen väheni. Ei niin paljon kuin edellisenä vuonna, mutta trendi on edelleen se. Ja kaikesta tuotetusta lihasta alle (1) prosentti oli luomua.
Kun luomuväeltä toisaalta vuodesta toiseen tulee tällaisia viestejä (ks. juuri edellä) ...QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
... niin meidänkin täytyy - vuodesta toiseen - ihmetellä, miksei tuo kysyntä heijastu tuotantoon.
Luomuun keskittynyt Lihatukku Harri Tamminen myy karitsaa tänä vuonna 10-15 prosenttia edellisvuotista enemmän.
"Ne, jotka haluavat kotimaista luomukaritsaa, saavat sitä. Varastoon ei jäänyt yhtään", kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen.
Tamminen toimittaa luomukaritsaa Suomen kolmeen isoon kauppaketjuun ympäri vuoden. Valtaosa myydään pakasteena.
"Pakaste on sesonkituotteessa helpompi. Aloimme ottaa ruhoja pääsiäistä ajatellen sisään jo heinäkuussa."
Luomualan kehitys
• Suomen luomuviljelty peltoala oli 296 645 hehtaaria
vuonna 2018. Siitä lähes 62 000 hehtaaria oli
siirtymävaiheen alaa.
• Luomupeltoala lisääntyi 14 % edellisvuoteen verrattuna.
• Suomen koko peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,1 %.
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Luomutuotteiden suosio on kasvussa ruokakaupoissa, vaikka markkinaosuus jää yhä pieneksi.
[...]
Luomun markkinaosuus ruokamyynnistä on silti tällä hetkellä vain 2,4 prosenttia.
– Luomun osuus vaihtelee todella paljon tuoteryhmittäin, Lamminparras huomauttaa.
Mustikka on yleinen metsien aluskasvi koko maassa ja puolukan jälkeen tärkein kaupallinen luonnonmarja. Suomen metsien mustikkasadosta poimitaan vuosittain noin kymmenesosa, 150-250 miljoonaa kiloa.
Avomaalta saatiin 25 miljoonaa kiloa marjoja ja hedelmiä sekä 163 miljoonaa kiloa vihanneksia.
Luomumarjoja tuotettiin 678 hehtaarilla [...]
MT Plus Maatalous 09:00 Juhani Reku
Tänä vuonna luomun kasvu pysähtynee, sillä uusia luomusitoumuksia ei tehdä eikä lisäaloja hyväksytä vanhojenkaan luomutilojen sitoumuksiin.
Luomutuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna vahvasti, tiedottaa Pro Luomu ry. Yhdistyksen mukaan viime vuonna jo joka kymmenes suomalainen maatila oli luomutila.
Tarkkaan ottaen luomutilojen osuus kaikista tiloita oli viime vuonna 10,6 prosenttia.
Tieto perustuu Pro Luomun kokoamaan Luomu Suomessa 2018 -tilastokoosteeseen.
Haluatko jatkaa lukemista?
• Luomulihan kysyntä kasvaa sekä vähittäiskaupassa että
ruokapalveluissa.
• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!
Rehutilanne
• Tänä vuonna 26.2. mennessä myönnetty 4 lupaa.
• Vuonna 2018 yhteensä 30 myönteistä ja yksi kielteinen päätös
poikkeusluvista
Mustialan osalta tulee ainakin kaikki tarkkaan kirjatuksi:
Luomuun siirtyminen edellyttää tarkkaa dokumentointia (https://blog.hamk.fi/porkkanapuu/luomuun-siirtyminen-edellyttaa-tarkkaa-dokumentointia/)
Tuo opinnäytetyön tekijäkin näyttää uskovan vahvasti luomuun. Mutta niin hänelle kuin opistolle itselleen voi olla edessä yllätyksiä, kun nuo rätingit kaikkineen saadaan valmiiksi. Tai sitten niitä ei tule, vaan laskevat satotasot ja nousevat tukitasot on jo etukäteen osattu ottaa huomioon.
Luomussa vara parempi -hanke haluaa lisätä koko ruokajärjestelmän luomuosaamista. Mustialan pelloilla on havaintokaista muun muassa maatalousyhtiö Hankkijalla ja yhteistyötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.
– Mustiala on opetustila, emmekä voi tehdä kovin pitkälle menevää tutkimusta, mutta tämä työ voi antaa tutkijoille viitteitä siitä, mihin luomutukimuksessa kannattaa tulevaisuudessa panostaa, toteaa Jukka Korhonen.
Opetustilaa luomuun kannusti sekä yleinen kehitys että taloudellinen kannattavuus.
– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.
Hankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.
• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!
WIDEGRENS GÅRD AKTIEBOLAG
Publicerad 2019-05-02
Antal platser 5
Yrke Växtskötare
Sista ansökningsdag 2019-05-12
Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän tavoitteena on lisätä luomukasvisten tuotanto Suomessa vastaamaan kysyntää.
Myös vähittäiskaupassa luomukasvisten myynti on kehittynyt hyvin. Vuonna 2017 luomuhevin myynti lisääntyi, mutta kasvu tuli enemmän hedelmistä kuin vihanneksista.
Yksi keskeinen suomalaisen luomutuotannon haaste on, että luomutilat ovat verrattain pieniä.
Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kasvaneet pitkään. Suomessa luomutuotteita myydään esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän. Vuonna 2018 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 336 miljoonalla eurolla.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.
Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:
Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoista-voi-tulla-entist%C3%A4-pahempi-vitsaus-1.185484)
Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...QuoteLiedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.(lihav. HJ)
... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen (http://stat.luke.fi/puutarhatilastot) mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.
Vaikka oli näin:QuoteViime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.
Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?
Torjunnan ajoitukseen ja ruiskutustekniikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Quote– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.
Mikä parasta:QuoteHankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.
Saatavilla siis meillekin.
Kuluvan vuoden alussa alkanut Luomussa vara parempi -hanke aikoo tuplata Hämeen luomutuotannon ja -kulutuksen. HAMK:n vetämän kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on nostaa luomun osuus maakunnan pelloista 20 %:iin, ja kasvattaa sekä luomutuotannon määrää että luomuruoan käyttöä ammattikeittiöissä. Hanke aikoo valjastaa myös digitalisaation palvelemaan luomukehitystä.
Hiljattain luomuun siirtynyt Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on Hämeessä koealusta, jossa luomumenetelmiä hiotaan tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on luomun sato- ja tuotostasojen nostaminen.(lihav. HJ)
Tarkkasilmäiset kuluttajat ovat kuitenkin huomanneet levitepakkausten kyljissä yhden selkeän eron: luomuversiosta puuttuu kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkintä. Mistä tämä oikein johtuu?
Suomalaisista luomuraaka-aineista pulaa
Valion kategoriapäällikkö Mirva Tolletin mukaan suomalaisen luomurypsiöljyn tuotanto ei riitä kattamaan elintarviketeollisuuden tarpeita, minkä vuoksi Oivariini Luomuun käytettävä luomurypsiöljy täytyykin tällä hetkellä tuoda Ruotsista. Tämän vuoksi tuote ei täytä Hyvää Suomesta -merkin kriteerejä.
Innostunut ote on säilynyt:
Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila (https://proluomu.fi/joka-kymmenes-suomalainen-maatila-on-luomutila/)
Nyt, kun tuo on Pro Luomun sivustolla ilmestynyt, niin epäilemättä siitä on myös julkaistu lehdistötiedote.
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Luomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia. Silti luomutuotannossa oleva peltoala laajentuu nopeasti.
Suomen peltoalasta luomuviljelyssä oli viime vuonna 13 prosenttia eli luomuviljeltyä peltoa oli lähes 300 000 hehtaaria. [...]
Luomun osuus Suomen naudanlihantuotannosta on noin kolme prosenttia, sianlihasta alle puoli prosenttia, mutta kananmunista jo seitsemän prosenttia.(lihav. HJ)
Liettua julisti keskiviikkona maahan hätätilan vakavan kuivuuden vuoksi. Kuivuuden pelätään tuhoavan jopa puolet maan tämän vuoden sadosta, kertoo STT.
Hätätilan julistus antaa Liettuan hallitukselle mahdollisuuden korvata viljelijöille osan kuivuuden aiheuttamista tappioista. Lisäksi viljelijät voivat välttyä EU:n tuotantotavoitteiden täyttämättömyyttä koskevilta rangaistuksilta.
Haluatko jatkaa lukemista?
Satakunnan luomuviljelty peltoala kasvoi vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna peräti 14 prosenttia.
ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija Anne Johansson kuvailee kehitystä hienoksi, joskin ikävä uutinen on, ettei valtiolla ole tänä vuonna rahaa uusiin luomusitoumuksiin.
Pro Luomu on uutisessaan tehnyt puolestamme tämän kokonaisarvion:
KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/)QuoteLuomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Sama maaginen 2-3% luku näyttää siis vallitsevan niissäkin. <KLIPS>
Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
Luomuun siirtymisen jälkeen Peltolan maitotilan liikevaihto on noussut reilusta 500 000 eurosta lähes miljoonaan.
Tätä selittää erityisesti tukien suuruus sekä peltoalan kasvu kolmanneksella noin 320 hehtaariin. Pellot ovat toistaiseksi tilalla eniten tulosta tuova tekijä.
– Tukien määrä nousi reilusta 600 eurosta per hehtaari päälle 900 euroon.
Luomuvalvonnan tilastot ja tietohaut
Tilastot
Vuosi 2019
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)
Siitä seuraa se mielenkiintoinen tilanne, että Pro Luomu joutuu tänä vuonna raportoimaan luomun bruttoalan kasvuksi 0 prosenttia. Tai jopa hiuksen hienosti negatiivisen prosentin, jos ja kun kuitenkin jokunen luomutila myös lopettaa.
Pro Luomu: Luomu houkuttelee tuottajia (https://proluomu.fi/luomu-houkuttelee-tuottajia/)QuoteViime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.
Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta.
Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteesta tai arviosta, että 20% saavutettaisiin jo v. 2020, on nyt epärealistisena luovuttu.
PS. 30.7.19: Mutta jos nurmi lasketaan maidontuotannon piikkiin, luomuviljely tarvitse 8,3% Suomen nurmista, tuottaakseen 3% Suomen maidosta. Kyllä, tiedetään, ja on jo edellä käsitelty: tuossa nurmialassa on piilotettuna typenkerääjäpeltoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11753#msg11753). Ja se on yhä vakiintunut käytäntö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11791#msg11791). Tilastoissakaan ei ole omaa sarakettaan viherlannoitusalalle.
Vaikka esim. rukiin viljelypinta-ala kovasti kasvoi, siinä oikeastaan vain palattiin muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Eikä kokonaisasetelma muuttunut: kaura dominoi yhä luomuviljelyä, sitä viljellään noin kaksi kertaa sen verran kuin noita muita yhteensä.
Ja muualta tiedämme, että se kaura viedään pääosin ulkomaille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11697;topicseen#msg11697) (sikäli kuin pystytään). Kun vielä vehnänkin kohdalla tilanne on aika sama, eivät saa suomalaiset juurikaan luomuviljaa syödäkseen. Jonka tietää Pro Luomukin (https://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/), vaikka ei tuossa mainitse, että viljaa sitä leipää varten tuotetaan suomalaista kulutusta varten hyvin vähän.
Vehnä Ruis Ohra Kaura
Tuotanto 2018 10,0 4,2 11,8 45,9
Vehnä Ruis Ohra Kaura
Käyttö rehuksi 6,41 0,14 10,2 22,7
Kasvintuotanto
• Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2018 lähes
87 milj. kg. Luomua oli 3,2 % maan koko viljasadosta.
Tarkastelkaamme välillä tätä toista päätä. Kuivuudesta huolimatta Käytännön Maamiehen kisa voitettiin erinomaisella tuloksella:
KM: OHRAKILPAILUN VOITTO ETELÄ-POHJANMAALLA VILJELEVÄLLE KARI ALASAARELLE (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/10/18/km-ohrakilpailun-voitto-etela-pohjanmaalla-viljelevalle-kari-alasaarelle)
Vaikka ennätyksestä jäätiin lähes 1000 kiloa, saatiin kuitenkin 8 586 kiloa. Kyllä luomuohrallakin on samassa kilpailussa saavutettu joskus hyvänä vuonna noin 5 500 kiloa, mutta tuo hajurako on olemassa.
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti, ainakin 500 g päivässä.
Kun vienti vielä otetaan huomioon, niin suomalaista ihmistä kohti ja ihmistä varten Suomessa viljellään tai syntyy luomuna alle puoli kiloa vehnää, alle puoli kiloa ruista, ohraa ei oikeastaan juuri ollenkaan ja ehkä kilo kauraa. Tämä siis vuodessa. Päiväannoksen saa tietysti jakamalla 365:llä.
Mutta eipä tuolla dieetillä todellakaan olisi liikalihavuuden vaaraa: peruna, hiukan vihanneksia, nokare lihaa, hiukan leipää tai puuroa, lasillinen maitoa. (Tuosta voisi vielä yrittää laskea kilokalorit tai joulet.)
Entä siirtymävaiheen ala? Missä käytössä se on? Sen olen ymmärtänyt, ettei sen tuotosta voi myydä luomuna, ihmisravinnoksi. Mutta voiko sitä käyttää luomurehuna?
Luonnonmukaisen tuotannon
siirtymävaiheessa saatu rehu
Luonnonmukaisen tuotannon siirtymä-
vaiheessa saatua rehua (ns. SV2-rehu)
voidaan käyttää kotieläinten ruokinnassa
luomutiloilla. Jos luomutuotannon SV2-
rehu on muualla kuin omalla tilalla tuotet-
tu, sen käyttö voi olla enintään 30 %
rehuannoksesta. Lisätietoja siirtymävai-
heessa saadun rehun käytöstä löytyy
eläintuotannon ohjeesta.
Ahvenanmaalla luomutiloja tiheimmin
[...]
Tilastosta ilmenee, että ahvenanmaalaisista viljelijöistä yli kolmasosa on luomutuottajia. Pohjois-Karjalassa joka viides. Pienin luomuviljelijöiden osuus maakunnan viljelijöistä on Lapissa, jossa luomutuottajia on reilut kolme prosenttia viljelijöistä.
"Hyvään vauhtiin päässeet luomutilat ovat katsoneet, että viljelypinta-alaa voi kasvattaa, vaikka siihen ei heti luomutukea saakaan".
Kun tuo KOULU-hanke kestää vuoden 2021 loppuun, emme varmaan sitä ennen saa paljon tietoja siitä, kuinka se on onnistunut. Samoin Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän uusia pöytäkirjoja ei ole nettiin ilmestynyt nyt yli vuoteen. Niinpä me olemme edelleen noiden v. 2018 tietojen varassa.
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Poimitaanpa sieltä esille luomukurkku: 459 000 kg. Suomalaista kohti siis 83 grammaa. Pienen perheen osuuden Suomen luomukurkkujen tuotannosta (240 g, 1 kurkku) voi juuri nyt ostaa S-kaupasta hintaan 1,67 euroa (kilohinta n. 7 euroa).QuoteKysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Luonnonmukaisessa puutarhatuotannossa tuotto- ja kustannuseroja aiheutuu samoista toimenpiteistä kuin muussakin kasvinviljelyssä. Puutarhaviljelyn tuotto- ja kustannustaso on huomattavasti korkeampi kuin normaalissa peltoviljelyssä. Koska markkinoilta saatava hinta ei keskimäärin riitä kattamaan kohonneita kustannuksia luomutuotannossa, on luomupuutarhaviljelylle perusteltua maksaa luomukorvausta
Luonnonmukaisen tuotannon korvausta maksetaan 160 €/ha/v, avomaan vihannestuotannossa 600 €/ha/v
Mutta luomun yleisissä mainos- tai kuvituskuvissa vihannekset taitavat edelleen olla se tavallisin käytetty aihe.
Ristilä korjasi ruista perinnetalkoissa Takalan luomutilalla Virolahden Klamilassa. Isäntä Lauri Takala viljelee maatiaisruis Hermannia, rekisteröityä alkuperäiskasvia ja muita maatiaiskasveja kuten ryvässipulia, jota hän toimittaa Michelin-ravintoloille Helsinkiin.(lihav. HJ)
Maailmanlaajuisesti luomukierroissa on vähemmän viljoja ja enemmän rehukasveja sekä typpeä sitovia palkokasveja
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri viljelykierrossa olevien kasvilajiryhmien suhteellista osuutta luomuviljellystä tai tavanomaisesti viljellystä maa-alasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna luomukierroissa oli 10 % vähemmän viljoja verrattuna tavanomaisiin viljelykiertoihin. Luomukierroissa oli myös 2,8 kertaa enemmän nurmi- ja nurmipalkokasveja, kuten raiheinää, apilaa, sinimailasta ja niiden seoksia kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla pelloilla. Luomussa yleisemmin käytettyjen kerääjä- ja aluskasvien osuudet viljelykierroissa on 3,2 ja 12,1 kertaa suurempia kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Myös palkoviljojen, kuten papujen ja herneiden viljely on luomussa hieman runsaampaa ja vastaavasti öljykasvien ja juurikaskasvien viljely vähäisempää. Typpeä sitovien palkokasvien yhteenlaskettu osuus on luomukierroissa selvästi suurempi ja ne sitovat 2,6 kertaa enemmän ilmakehän typpeä maahan kuin tavanomaisten kiertojen palkokasvit.
Tutkimuksissa on myös osoitettu, että luomun monipuoliset viljelykierrot mahdollistavat satotasoerojen kaventamisen luomupeltojen ja tavanomaisten peltojen välillä. Luomutuotannossa saavutettavia satoja verrataan useimmiten tavanomaisessa tuotannossa saatavaan yhden kasvin satoon. Yksittäisten satokasvien satotasojen vertailusta olisi siirryttävä koko viljelykierrossa olevan kasvivalikoiman satotasojen vertailuun, jotta luomutuotannon sadontuottopotentiaalista saataisiin realistisempi kuva.
Seuraava, maatiloilta saataviin tietoihin perustuva satotilasto, julkaistaan 22.11.2019. Satotilasto laajenee ja tarkentuu käsittämään alueittaisia satotietoja. Samalla satotilaston ennakkotiedoissa arvioidaan viljansadon määrä Ruokaviraston laatumääritelmien mukaisesti. Lopullisena vuoden 2019 satotilasto valmistuu vuoden 2020 alkupuolella.
Opinnäytteen aihe saatiin Luomuinstituutin professorilta Pirjo Siiskoselta, jonka mielestä kirjallisuuskatsaus satotasoeroista luomun ja tavanomaisen viljelyn välillä yleisimmillä viljoilla olisi hyödyllinen.
Kävin selvittämään suurella mielenkiinnolla syitä satotasojen eroihin odottaen löytäväni jotakin ainakin itselleni uutta. Tavoitteeni toteutui, ja tulokseksi saatiin rajauksien sisällä suurempi luku kuin oletin. Oma veikkaukseni perustui noin kolmanneksen kokoiseen eroon, joka paljastui riittämättömäksi.
Hyvällä esikasvivaikutuksella viljasato voi olla esimerkiksi palkokasvin jälkeen jopa 80-90% tavanomaisesta satotasosta, kun viljan jälkeen viljeltynä sato jää yleensä 50-70%:iintavanomaisesta. Viljelykierrossa ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa viherlannoittaa joka toinen vuosi.
Maa- ja metsätalousministerin mukaan kaupan hyllyllä ei ole riittävästi luomutuotteita, vaikka luomupinta-ala kasvaa joka vuosi.
"Kotimaisia luomutuotteita on saatava lisää. Hallitus on valmis tukemaan tätä tavoitetta", Jari Leppä lupasi avatessaan Luomuelintarvikepäivän Helsingissä keskiviikkona.
Hallituksen tuki tarkoittaa muun muassa luomuvientiin ja viejien koulutukseen panostamista.
Päätekijänä voidaan pitää erilaisia tavoitteita ja painotuksia. Luonnonmukaisessa viljelyssä sadon laatua tarkastellaan eri tavalla, siinä painotetaan enemmän ympäristövaikutuksia niin paikallisesti kuin globaalistikin ja pyritään käyttämään luonnon ravinnekiertoa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi ilman kemiallis-synteettisiä tuotantotarvikkeita. Nämä luomun tavoitteet ja periaatteet eivät aina suosi runsaita satomääriä.
Ainakaan luomulihan tuotanto ei ole viime vuosina kasvanut:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=8d41c1c3-1376-4a05-b133-d15c7c834191
Vaan pikemminkin laskenut.
Ainakaan siitä ei siis löydy selitystä sille, miksi nurmen osuus luomuviljelyssä on edellä kuvatulla tavalla kasvanut.
Luomumaidon tuotanto on kyllä kasvanut 2015-2018 55,2 miljoonasta litrasta 69 miljoonaan litraan (Pro Luomun koosteen mukaan)
Eläin- ja tilamäärät ovat kasvaneet,
lihantuotanto ei. Mistä johtuu?
Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syys, että emolehmätuottajille riittää luomutuet – emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
• Pitäisi selvittää tarkasti kuinka suuri osuus menee luomuna
jatkokasvatukseen?
• Jatkokasvatukseen ei tunnu olevan kiinnostusta
• Vieroitettujen nautojen loppukasvatus luomuvaatimuksineen voi olla
joissain tapauksissa haasteellista – mm. kaikkien hiehojen pitää laiduntaa
kesäisin
• Luomuväkirehu kallista
• Sonnipalkkion maksaminen on lopetettu 20 kk ikäisille
• Pellot voi olla luomussa, mutta eläimet ei. Luomuhyväksyttyihin
rakennuksiin investointi ei houkuttele.
• Toisaalta eläintenhyvinvointikorvauksen avulla voi saada hyvää tukea
ulkoilutuksesta ja laidunnuksesta, jolloin edes luomutuki ei houkuttele
niin paljon
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Kuiva kesä verotti satoa ja menekkiä olisi osittain enemmän kuin tarjontaa
• Erityisen huono kesä oli sipulien ja kaalin kohdalla
• Porkkanat riittää huhtikuuhun, perunaa vielä on
• Salaattien ja yrttien kohdalla tuotanto ja markkinat balanssissa
• Kaudelle 2019 tulossa Suomessa tuotettuja uutuustuotteita
Onko luomupihvilihalle tarpeeksi kysyntää?
• Suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä ns. oikean pihvilihan päälle
ja voi olla vaikea ymmärtää, että hinnassa on sekä pihvilisä että
luomulisä.
Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syy, että emolehmätuottajille riittää luomutuet – emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
Ryhmän toiminnan painopisteet vuonna
2019. Mitä tehdään?
1. Päätettiin tehdä realistinen luomulihantuotannon kasvutavoite
• Vk + horeca + vienti. Ensimmäisille vuosille enemmän.
• Asiaa mietitään lisää, kun tieto loppukasvattamisen kannattavuudesta
saatavilla
Laskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.(lihav. HJ)
Siirryttäessä luomuun peltokasvien kolmannen vuoden sato voidaan markkinoida luomuna. Maitopuolella tuote on luomua, kun eläin on ollut 6kk luomuhoidossa ja naudanlihassa 12kk. Naudantuotannossa kuitenkin aina vähintään ¾ kunkin eläimen elämästä.
Määrä on 3,5 % Suomen koko viljantuotannosta.
Luomuherne- ja härkäpapu sato kasvoivat - molemmat lähes 70 % - molempien osuus kokonaissadosta on noin 15 %.
Myös luomusato oli hyvä
Luomuviljely on laajentunut Suomessa viime vuosina ja monista peltokasveista korjattiin ennätyssatoja. Kaura on eniten viljelty luomuvilja ja sen sato kasvoi lähes 70 prosenttia. Korjattu noin 77 miljoonan kilon luomukaurasato on noin 6,5 prosenttia Suomen noin 1,2 miljardin kilon kaurasadosta.
Kaikista 25 luomuviljasta vain vehnällä viimeisimmän vuoden 2019 satotaso on suurempi kuin jonakin aikaisempana vuonna 2006-2019. Kovin systemaattista kasvua ei luomun aikasarjassa näy.
Kuiva kesä tuotti lopulta häkellyttävän suuria satoja maan länsiosissa, missä syysviljoista korjattiin yleisesti 5,5–6 tonnin hehtaarisatoja. Koko maan keskisato harppasi myös uudelle tuhatluvulle, 4 230 kiloon hehtaarilta.
Kokonaissadossa ei ylletty ennätykseen, koska vilja-alan on supistunut lähes 15 prosenttia 2010-luvun alun hyvistä viljavuosista. Hehtaarisadoissa harpattiin kuitenkin uudelle tuhatluvulle, kun koko maan keskisato nousi viljoilla 4230 kiloon.
Edellinen ennätys on kahden vuoden takaa, 3 980 kiloa hehtaarilta.
Sato (kg/ha)
Vehnä 2 500 Ruis 1 900 Ohra 2 480 Kaura 2 420
Vuoden 2019 luomuviljasato – 140 miljoonaa kiloa on 63 % suurempi kuin vuonna 2018.
Käyttö elintarvikkeeksi
teollisuudessa 4,4 4,9 2,3 38,0 49,6
Käyttö rehuksi 7,5 0,1 10,9 26,5 45,0
Kuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana.
Neljän perusviljan lisäksi viljasato sisältää kuivaviljana korjatun seosviljan. Sitä on yhteensä 21,1, milj.kg. Olen perinteisesti tehnyt excel-taulukon tilaston kotisivulle, jossa vertailu edelliseen vuoteen. Se on alla olevassa kuvakaappauksessa Luomusato 2019e excel-taulukkona (22.11.2019). Toki samat luvut löytyvät myös tietokantalinkkien takaa.
Kiitos tuosta toiveesta tavanomaisen sadon erottelusta. Se on kyllä työlistallamme, mutta ei aivan vielä työn alla.
Samalla uudistaisin jo joskus esitetyn toivomuksemme, että tavanomaisen viljelyn, "tehoviljelyn" sadot pitäisi esittää erikseen. Ne voi kyllä "kaivaa" kokonaissadoista, mutta kun teillä on paremmat tietokoneet ...😊
Seuraavat kokoukset
• 20.8. klo luomuliharetki // sikatila + nautatila
• 29.8 klo 13.00 HoReCa-kokous yhdessä
kasvisarvoketjutyöryhmän kanssa
• 5.9. klo 10-13 Liharyhmän kokous Keskolla Kalasatamalla
• 26.11 kaikkien arvoketjutyöryhmien pikkujoulut
Arvoketjutyöryhmät ovat osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Alastarolainen Kimmo Polo voitti tämän vuoden Ruismestari-tittelin rikkoen samalla aiemmat rukiin satoennätykset kirkkaasti. Kolme muuta tilaa ylsi yli 10 tonnin keskisatoon.
Kaakonkulmalla tuotetaan etenkin luomuviljaa. Kotimaisten viljalajikkeiden lisäksi luomuna viljellään hernettä, härkäpapua ja rypsiä.
KYMENLAAKSO
Suomen luomuvilja-aitta
Iso tilakoko
10,5% kaikista tiloista luomutiloja
8% kaikista kotieläintiloista luomutiloja
Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404) taustaksi.)
– Luomuun siirtyminen tuntui myös taloudellisesti houkuttavalta, kun saatoimme luopua apulannasta ja torjunta-aineista, mitkä isolla tilalla ovat tuntuvia kustannuseriä. Toisaalta piti myös varautua satotasojen muutoksiin, sillä esimerkiksi puhtaan viljan viljely luomuna tuottaa 30-40 prosenttia pienemmät sadot, Tikka laskee.
Mistä johtuu, että tila- ja eläinmäärät
kasvavat, mutta lihantuotanto vähenee?
• Asia oli esillä edellisessä kokouksessa, jonka jälkeen Johanna
Andersson ja Susanna Vehkaoja ovat pyrkineet selvittämään asiaa
lisää.
• Mitään erityisen radikaalia ei ole tullut ilmi selvityksissä.
• Vaikuttaa siltä, että loppukasvattamoja ei ole, koska se ei ole
tarpeeksi kannattavaa ja vaatii enemmän kuin emolehmien kasvatus.
• Tukipolitiikka on yksi syy asiaan, sillä yli 20 kk vanhoista sonneista ei
saa tukea.
• Hyvä kuitenkin muistaa, että mitä hitaammin nauta kasvaa, sitä
huonompi se on ilmaston kannalta. Lisäksi eläinten hyvinvoinnillekin
on parempi tehokas kasvu.
• Lihaan vaikuttaa paljon onko kyseessä hieho vai sonni, pihvi- vai
maitorotu?
• Jauhelihassa ei väliä, mutta sisäfilepihvissä eron maistaa.
• Luomumaitoketjun sonnivasikat ovat kompleksinen asia
• Juomarehun järjestäminen todella vaikeaa ja kallista.
1. Realistinen luomulihan kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomuliha myy vähittäiskaupassa hyvin.
• Uusia tuotteita on tulossa eri lihataloilta.
• Lihataloilla on melko hyvä balanssi luomunaudanlihan
tarjonnan ja kysynnän suhteen.
• Luomujauhelihaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi kampanjointiin.
• Luomulihalle haetaan kasvua nyt myös HoReCa-
puolelta – kun volyymia saadaan lisää, niin voidaan
tarjota varmemmin ja tasaisemmin myös kaupoille.
• Alkutuotannon puolella tilanne melko vakaa – ehkä
hienoista kasvua tuotannossa.
Katsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
Markkinan kehitys 1.7.2018-30.6.2019
• Kokonaismyynnin arvon kehitys +7 %
• Tuorelihan myynnin arvon kehitys +6,9 %
• Lihavalmisteiden myynnin arvon kehitys -22,5 %
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
Nämä ovatkin jo nyt saatavissa (ilmestyneet 24.07.19):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/QuoteLuomuvalvonnan tilastot ja tietohaut
Tilastot
Vuosi 2019
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)