Tuottava Maa Turvattu Luonto

Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä? (sivut 275-279, 282):

http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=false

Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..

Tekninen juttu. Linkin voi esittää ”siistimmin” tähän tapaan:

Agroecology: ecological processes in sustainable agriculture (http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=true)

Vastalinkin esitän siististi tässä, ”abstrakti” eli tiivistelmä toisaalla jo mainitun ruotsalaisen teoksen yhdestä luvusta:

Energy Analysis of Organic and Conventional Agricultural Systems (http://www.springerlink.com/content/p1l7457r31166l18/?p=11c52d23132d4fd1a2212b26431d03a6&pi=8)

***

Mutta älkäämme ”pommittako” toisiamme linkeillä, vaan lähtekäämme suomenkieliseen keskusteluun asiasta. Olen iloinen, että otit asian puheeksi. Mutta otetaan …


…. aluksi lähtökohta 1:

typpilannoitteen tuotanto ei sinänsä edellytä fossiilisia polttoaineita, vaikka energiaa kovasti siihen kuluukin. Mikä tahansa energia kelpaa, uusiutuvakin. Itse asiassa Norjassa oli vielä n. 20 vuotta sitten tehdas, joka tuotti ko. lannoitetta ilman fossiilisia, vesivoimalla (tieto em. kirjasta).

Hyväksynet tämän?

Lainaan tämän laskelman jo mainitusta ruotsalaisesta kirjasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=121.msg1025#msg1025). Siinä (s.  185) on arvioitu asiaa ruotsalaisin luvuin, eli sen pohjalta, mitä luomun tuotavuudesta (sadoista) Ruotsissa tiedetään. Sama pätee kyllä Suomeenkin. Ainoat maat muuten, joilla on virallista tilastotietoa luomuviljelyn sadoista, ovat Ruotsi ja Suomi.

Joudun laittamaan nämä allekkain, vaikka vaikuttavampi olisi ko. teoksessa ollut kuva. Asia perustuu tietysti siihen, että luomusadot ovat pienempiä. Näin energiana, hehtaaria kohti:


Luomu

1 hehtaarin tuotto 40 gigajoulea (GJ)
_______________

Energian kulutus kyntöön ym. – 5,3 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin – 0 GJ
_______________

Netto n. 35 GJ


Tavanomainen

1 hehtaarin tuotto ensiksi  tämä 40 GJ
ja sen lisäksi samalta hehtaarilta lisää 33 GJ
_______________

Energian kulutus kyntöön ym. – 5,7 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin – 4,5  GJ
_______________

Netto n. 63 GJ

*** 

Energiaa siis saadaan reippaasti enemmän pelloista tavanomaisella viljelyllä ja nimenomaan nettotuloksena.

Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa – jota aina tässä yhteydessä väläytellään – että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.

Erityisenä harjoituksena ko. kirjan tekijät laskivat, paljonko ylimääräistä bioetanolia saataisiin, jos luomuviljely lopetettaisiin Ruotsissa kokonaan. Tuloksena oli, että etanolia saataisiin **) joka luomuhehtaaria kohti yhden normaalin ruotsalaisen henkilöauton kulutuksen verran, eli kun siellä on n. 90 000 hehtaaria luomulla, luomusta luopumalla n. 90 000 henkilöauton kulutus voitaisiin tyydyttää "uusiutuvalla energialla"! 

***

Niinpä voisimme tässä kysymyksessä myöntää ”palstaviljelijän” olevan oikeassa tässä:


Mutta mitä merkitystä tällä ”suhteella” näin ollen on?

***

Kaikenalaisen rahapelin itse nyttemmin lopettaneena tulee kuitenkin esimerkkinä mieleen: kumpi varsinaisesti voitti, satunnainen "pajatson" pelaaja, joka voitti yhdellä eurolla kaksi (hyötysuhde 100%) vai "himopelaaja", joka 100 euroa koneeseen hakattuaan sai sieltä 150 euroa (hyötysuhde 50%).

(Valitsin esimerkin osin siltä pohjalta, että muistin vielä vanhan sanonnan: "Peli tuo, peli vie - mutta maanviljelys se on onnenkauppaa!")

______________

* ja tätähän ei ”palstaviljelijä” tai kukaan muukaan täällä ole siis nyt yrittänyt kiistää   

**) sama ruokamäärä kuin luomutuotannolla tuotettaisiin tässä laskelmassa tavanomaisella. Luomuruoan tuotannolta säästyneellä viljelypinta-alalla tuotettaisiin etanolia. (Selvennys 27.8.2009)

Samainen Mark Lynas, jonka viimeisen komean kirjoituksen Ville Aarnikko (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg3510#msg3510) toi esille, on myös tehnyt tämän selvityksen, kysymällä lisää:

How land-inefficient is organic agriculture? (http://www.marklynas.org/2012/07/how-land-inefficient-is-organic-agriculture/)

Eli: "kuinka tehoton maan käytössä luomuviljely on?"

Siinä lähtökohtana on Naturen artikkeli: 

Comparing the yields of organic and conventional agriculture (http://www.nature.com/nature/journal/v485/n7397/full/nature11069.html)

Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?

Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeilista on suoraan luettavissa.

Jossain määrin on yllätys, että asiaa ei Naturen artikkelissa ole otettu huomioon. Itse ilmiö ei meille ole yllätys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=548.msg2326#msg2326).

HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:

Tuo oli mainio löytö, ja aniaa taustatukea uutisellemme ....

Luomulihaa vai pienempi ilmastokuormitus? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=261)

... jonne tein lisäyksen (linkaten) tämän tiedon kertoen.
 

Linkkasin tämän uutisen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=267) tänne, tähän keskusteluun, koska täällä jo on tuotu esiin, miten vähän typpilainnoitteet ovat rippuviaisia "fossiiliperäisistä tuotantopanoksista".

Voidaan tietysti väittää, että Maarit Kari tarkoitti yleensä tuotantopanoksia, hänhän sanoi: "suuressa määrin fossiiliperäisistä tuotantopanoksista". (Hän voi halutessaan itsekin tulla tänne tarkentamaan, meillähän sana on aivan vapaa! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0))

Mutta väitän, että näin ei ole, koska näitä skenaarioita voi rakentaa vain fossiilisperäisten polttoaineiden niukkenemisen varaan. Typpilannoitteistahan *) on kyse. Energiaa, vettä (vetyä) ja typpeä ei kyllä maailmasta saa loppumaan.

Mutta olennainen saattoi silti jäädä sanomatta: minkä suhteen ruoantuotannon pitää olla tehokasta ja "kestävää".

Se ei välttämättä ole lainkaan fossiilisen tai muun energian suhteen, vaan maan: sitä on kaikkein rajallisimmin, sitä tuhlaamalla aiheutamme eniten vahinkoa. Ja valitettavan usein vahinko on luonnon kannalta lopullinen.

_________

*) muiden lannoitteiden (ravinteiden) suhteenhan luomuviljely on täsmälleen samassa asemassa kuin tavanomainen viljely, kuten täällä on tätä tosiasiaa jo ehkä ikävystyttävyyteen asti toistettu. Kari puhuu yhden kappaleen verran "luontaisesta viljavuudesta huolehtimisesta". Se ei onnistu, jos fosfori ja kalium ovat maasta vähissä.  Ja niitä ei loputtomiin voida tilan sisällä kierrättää, nykyaikana.

Maarit Karin yksi kappale täytyy vielä lainata - ja "suomentaa"!


"Suomennokseni":

- lopetetaan tämä kiusallinen luomun ja tavanomaisen vertailu, ja julistetaan tasapeli
- ja sitten suosittakoon *) luomuviljelyä (ja myös tavanomaista pitää ajaa luomun suuntaan)
- (koska öljy ja maakaasu loppuvat tuossa tuokiossa)

***

Ravinteiden kierrätyksenhän Kari oli jo määritellyt  aiemmin tapahtuvan näin:

(lihav. HJ)

Ja todellakin, voi teitä, te tavanomaiset viljelijät, jotka ette lainkaan välitä ja huolehdi "maan hu­muk­sen säi­ly­mi­ses­tä ja bio­lo­gi­ses­ta ak­tii­vi­suu­des­ta",  lähettää MMM Maarit Kari siinä teille terveisiä.


__________

 
*) missä määrin luomuviljelyä voi "kehittää", siitä olikin jo puhe uutisessamme

MMM:n luomusivuilla http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/luomu.html on
on linkki Ismo Tuormaan juttuun (Suomen Luonto -lehti 8/2012, "Luomun läpimurto lähellä")
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/6Bb9mMBpL/Spadasjokia12101810270_2.pdf

Juttu on täysin luomumyönteinen mutta siinä on kiinnostavia väitteitä luomun satotasosta ja luomutuotannon ongelmistakin.
Koska juttu on kuvaimagena, niin tekstiä voi suoraan kopioida enkä ehdi käsin kirjoittamaankaan, joten lukekaa ja kommentoikaa.

Jos tuo jutussa mainittu "Grotenfelt ei sulata väitettä" luomun alhaisemmista satotasoista, vaan kyse on vain ammattitaidosta, niin voisimmehan todella kokeilla mallia, jossa luomuviljelyn (sertifikaatin yms.) edellytyksenä olisi sellainen ammattitaito, että sadot olisivat samankokoiset kuin tavanomaisessa ...  ;D

***

Toisaalta tuossa juuri päättyneellä  Lisää luomua -kiertueella  (http://www.proluomu.fi/lisaa-luomua-kiertue-vei-viestia-luomun-kasvusta/) Pro Luomun toiminnanjohtajan Marja-Riitta Kottila pääsi sanomasta:



Mutta Nils Grotenfeltin ja Matilda/TIKE:n tilastotietojen mukaan siis ei ole, valtaosa on poropeukaloita, jotka eivät pääse tähän tavanomaisen viljelyn satotasoon, joka siis Grotenfeltin mukaan olisi pelkkä ammattitaitokysymys.

Tuon Mark Lynasin näkökulman ("varjomaa") lisäksi on kysytty, mikä on tavanomaisen viljelyn suojavaikutus luomuviljelylle. Tässä artilkkelissa ...

Former inspector says organic study lacking (http://brownfieldagnews.com/2012/05/25/former-inspector-says-organic-study-lacking/?utm_source=feedburner&utm_medium=twitter&utm_campaign=Feed:+BrownfieldAgNews+%28Brownfield+Ag+News%29)

... entinen luomutarkastaja Mischa Popov toteaa, miten luomutiloja (USA:ssa) on vain siellä täällä tavanomaisten tilojen "meressä", ja ne nauttivat epäsuorasti siitä kemiallisesta kasvinsuojelusta, joka kohdistuu tavanomaisiin tiloihin. Ellei näin olisi, luomutilojen tulos olisi nykyistäkin huonompi. Eli tässä on tavallaan myös eräänlainen "panos", joka olisi asiassa laskettava mukaan. *)

Siitä huolimatta Popov katsoo, että tuo tutkimus, johon Lynaskin viittaa, oli liian optimistinen, oikea arvio hänen mukaansa on, että luomutilojen tuotto on 50 - 75 prosenttia tavanomaista huonompi (25% sijasta). Ero tietysti voi syntyä siitä, että Naturen tutkimukset kaiketi kohdistuivat koetilohin.

Tämä Popov on siitä merkillinen tapaus, että hän on kirjoittanut kirjan luomuhuijauksista ja niinkuin näkyy, on hyvin realistinen satotuolksiin nähden - ja kuitenkin hän näkee jotain hyvää luomussa.

___________

*) en tiedä tätä ilmiötä tutkitun / arvioidun Suomessa. Onko?

Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) verrattuna tavanomaiseen kesannointi huomioiden

Luomupellot kesannoivat tai ovat muuten pois viljan tuotannosta viiden vuoden jakson aikana kaksi tai kolme vuotta. Tuolloin viljaa ei tuoteta.
Matildan tilastoissa huomioidaan vain korjattu sato vuosittain. Noita kesannoinnissa olevia hehtaareja ei huomioida tilastoissa keskimääräisiä hehtaarisatoja laskettaessa ja siksi luomutuotanto vaikuttaa tehokkaammalta kuin se todellisuudessa on.

Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely mukaan: ”Suomen peltopinta-alasta oli luomuviljelyssä 9,0 % (205 000 hehtaaria) vuonna 2012 (ennakkotieto). Suomen viljasadosta luomun osuus oli 2,2 % (82 milj. kiloa) vuonna 2012.”

Tuossa luvussa 9,0  % on mukana siirtymävaiheessa olevat pellot. Siirtymävaihe kestää yleensä kaksi vuotta ja siirtymävaiheen pelloilta tuotettua viljaa ei tilastoida luomuksi. Vuonna 2009 luomussa ja siirtymävaiheessa oli yhteensä 7,2 % pelloista. Tuo 7,2 % ainakin oli luomutuotannossa vuonna 2012.

Noiden lukujen (2,2 % ja 7,2 %) avulla voidaan yksinkertaisesti laskea luomutuotannon tehokkuus verrattuna tavanomaiseen niin, että kesannointivuodetkin tulevat (”automaattisesti”) huomioitua.
Luomusato pinta-alayksikköä kohden = a/b
 jossa
          a = luomun osuus tuotannosta
          b = luomun osuus peltopinta-alasta

Tavanomaisen viljan sato pinta-alayksikköä kohden = (100 –a)/(100 – b)
 jossa
          100 - a = tavanomaisen viljan osuus tuotannosta
          100 - b = tavanomaisen viljan osuus peltopinta-alasta

Luomusadon osuus suhteessa tavanomaiseen pinta-alayksikköä kohden = (a/b)/(100-a)/((100-b))

Sijoitettaan arvot ja lasketaan prosentteina: 
100*(2.2/7.2)/((100-2.2)/(100-7.2))  = 28.9934 % 

Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) oli siis pyöristettynä 29 % tavanomaiseen verrattuna vuonna 2012.

Luomupeltoa tarvitaan siis yli kolminkertainen (tarkasti 3,45-kertainen) määrä, jotta saataisiin sama sato kuin tavanomaisen pellon määrällä.

Tätä ei ollut varmaan lukenut Iltalehden toimittaja, joka tänään "vanhasta muistista" tai kirjan kirjoittajaan luottaen esiteli erään keittokirjan ingressillä:


(Tämän "bongauksen" olisi voinut laittaa piilomainontaketjuunkin)

Tämän Mark Lynasin huomio (Seyfertin ym. tutkimuksesta) on nyt vahvistettu (David J. Connor) vertaisarvioidussakin tutkimuksessa, jonka sisältö tiiviisti löytyy täältä:

Organically grown crops do not a cropping system make and nor can organic agriculture nearly feed the world (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/04/organically-grown-crops-do-not-cropping.html)

("[yksittäiset] Luomusadot eivät muodosta viljelysysteemiä eikä luomuviljely kykene läheskään maailmaa ruokkimaan" - vaikea kääntää hyvin suomeksi ..)

"Varjomaasta" siinäkin puhutaan, vaikkei tätä Lynasin (iskevää) termiä käytetäkään: muualta tuoduista resursseista, jotka jätetään vertailuarvioissa luomun osalta huomiotta. Tutkimuksen koko teksti on valitettavasti (vielä) "maksumuurin" takana.

(Tämä liittyy myös aiheeseemme "Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.0)", jonne tämän olisi myös voinut linkata)

Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2012 - on juuri ilmestynyt kolmella kielellä:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa%2Bevirasta/julkaisut/?a=view&productId=341


Uutuutena tuossa on mm. tiedot siitä, että luomussa on suuremmat rikkapitoisuudet kuin tavanomaisessa.

Aineisto antaisi mahdollisuuden paljon tarkempaan (ja paljastavampaan) luomun ja tavanomaisen vertailuun.  Tässäkään julkaisussa ei esimerkiksi edes mainita sitä, ettei luomun välivuosia (kesannointi ym. välivuodet, joita on kaksi viiden vuoden jaksoilla) ole otettu huomioon satovertailuissa.

Tutkikaapa tarkemmin Viljaseulaa (pdf ladattavissa) ja kertokaa havainnoista täällä.

Tuo on todellakin tärkeä näkökulma. Alustava yritys kuukkelilla tuotti yhden maininnan, että tieteellisiä vertailuja luomu- ja tavanomaisen viljan laadusta olisi tehty vähän. Mutta jotain olisi kuitenkin tehty?

Mainintoja löytyi myös siitä, että luomuviljan. laatu "vaihtelee". Josta siis voisi päätellä, että laatu voisi olla ongelma. Erityisesti ilmeisesti vehnässä.

Viime vuonna (2012) erityinen ongelma on ollut DON-hometoksiini. Mainittiin em. Eviran raportissakin:


Onko näin enemmän luomussa, en kuitenkaan ole löytynyt tietoa.

Vastaaja, luomuviljelijä, tässä Vihreän Langan uutisessa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/onko-luomulihan-jalanj%C3%A4lki-pienempi) päättää unohtaa koko metaanin:


Eikä toimittajakaan katso tarpeelliseksi tuoda asiaa esille.

PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?

Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän.
http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm
Luomun osalta päästöjä lisää myös runsaampi maanmuokkaus.
Karjanlantaa käytetään molemmissa... luomussa usein kompostoiden tai lietelannan kohdalla ilmastaen, mutta hiili päätyy taivaalle myös kun käytetään "raakaa" lantaa.

Minusta tästä syystä metaanin merkitys korostuu, vertailussa.

Täytyy ehkä kuitenkin vielä tarkistaa tämä Maailman tila –kirjakin, tässä. Nimittäin tästä Maaseudun Tulevaisuuden kirjan tietojen pohjalta tekemästä uutisesta …

Maailman maatalous entistä energiatehokkaampaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079)

... tulee yllättävää taustatukea em. ajatukselle, että juuri hiilidioksidin merkitys maatalouden päästöissä olisi, ainakin maailmanlaajuisesti, toissijainen:


***

Onko tässä odotettavissa jonkun sortin puolueetonta arviota? Joka ottaa huomioon kaikki?

Jos tämä MTT:n suunniteltu "laskuri" keskittyy (Vihreän Langan mukaan?) vain hiilidioksidiin, niin edellä olevien prosenttilukujen valossa se antaa luultavasti hyvin väärän kuvan asiasta, ja varsinkin luomulihasta.

Tämä siis oletuksella, että nk. kasvihuoneilmiön voimistuminen olisi nyt ilmaston muuttumisen  "veturina".

***

Otsikossa on "hyötysuhde". Mutta tämä keskustelu pysyy silti aiheessa, koska hyötysuhteen rinnalla tietysti voidaan myös laskea "vahinkosuhde". Jos (ja kun) maataloudesta tulee tiettyjä haittoja, ne voidaan laskea samaan tapaan, vaikka ne olisivat ulkoisiakin, eivät suoraan tilan taloutta.

10.5.2013 MT:ssä onkin juttu  ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)

Ei ole.

Ei tarvinnut edes kysyä, MTT:n sivulta …

Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2013/Kuluttajat%20kaipaavat%20enemm%C3%A4n%20tietoa%20ruoan%20ilmastovaikutuksista)

… ja vielä selvemmin sen linkistä ...

Mikä hiilijalanjälki on? (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/climatecount-communication/climate-communication-I-II/hiilijalanjalki)

… selviää, että MTT:n tutkimuksessa kyllä otetaan huomioon myös metaani ja typpioksiduuli, vaikka asia ilmaistaankin hiilidioksidiekvivalentteina.

Huomasin tänään, että Evira on julkaissut tarkennetut tilastot luomutuotantoalasta:
31.12.2012
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf

Tarkennetun tilaston mukaan luomussa (+ siirtymävaiheessa) oli vuonna 2012 8,7 % peltoalasta.

Ennakkotilastossa vastaava luku oli hieman isompi, 9.0 %:
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
Ennakkotietoja 1.9.2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/ennakkotietoja_2012.pdf

Hieman yllättävää on, että myös osa aiempien vuosien luvuista on muuttunut, mm. luomutoimijoiden määrät ja tilakoot. Muutokset ovat aika pieniä mutta noita uusia lukuja kannattaa käyttää laskelmissa.

Uutuus tarkennetussa tilastossa on se, että nyt siirtymävaiheen peltoalan määrä on eritelty. Tosin sen prosenttiosuudet joutuu laskemaan itse käyttämällä Matildan "Käytössä oleva maatalousmaa 2012" -tilastoja:
 http://www.maataloustilastot.fi/k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2012_fi

Tässä osuudet koko maan peltoalasta vuonna 2012 laskettuna kahden desimaalin tarkkuudella:

Luomun + siirtymävaiheen osuus:
 100*197751/2285200 =   8.65 %

Luomun osuus (ilman siirtymävaihetta):
100*161190/2285200 =   7.05 %

Siirtymävaiheessa olevan alan osuus:
100*36561/2285200 = 1,60 %

Siirtymävaiheessa olevan alan tuotantoa ei voida myydä luomuna ja kyseinen ala ja sen sato esiintyy tilastoissa käsitttääkseni tavanomaisena. Siirtymävaiheessa oleva peltoala ja sen todennäköisesti heikko sato laskee näin monissa satotilastoissa ja vertailuissa  tavanomaisen viljelyn satolukuja luomuun verrattuna. Ja näin hieman vääristää vertailuja luomun eduksi.

Maaseudun tulevaisuus julkaisi Maaseudun tiede liitteessään 16.12.2013 muutamia tietoja kauran ja rukiin sadoista (vuosi 2012 tai 2013, ei käy selvästi ilmi jutusta). Tiedot perustuvat Eviran Anne Mäittälän ja Elina Sieviläisen antamiin tietoihin.

Keskimääräiset hehtaarisadot:
kaura: luomu 2444 kg/ha, tavanomainen 4029 kg/ha
ruis: luomu 1763 kg/ha, tavanomainen 3657 kg/ha

Luomun satotasoja tavanomaiseen verrattuna ei ollut laskettu mutta lasken ne tähän noista luvuista:

Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna huomioimatta välivuosia:
Kaura: 60,7 %     Ruis: 48,2 %

Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna, kun huomioidaan luomuviljelyn 2 välivuotta 5 vuoden jaksolla ( eli vähennetään 40 %):
Kaura: 36,4 %     Ruis: 28,9 %

Vehnästä ja ohrasta ei lukuja julkaistu mutta nekin varmaan saisi, jos joku (vaikkapa Ylläpitäjä) kysyisi. Jutussa oli maininta: Lisätietoja anne.maittala@evira.fi , puh. 040 7401300.

Lehdessä oli samassa jutussa myös muita kiinnostavia lukuja mutta juttua ei ole (ilmeisti) julkaistu netissä. Uusi tieto, juttu netissä: http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4

Jutussa oli valaiseva kuvio satotasoluokista, jossa oli yhdistettynä kaura, ruis, vehnä ja ohra. Alimmassa satotasoluokassa <=2000 kg/ha oli luomun osuus näytteistä yli 40 % ja tavanomaisen alle 5 %.

Kahdessa ylimmässä luokassa ei ollut kuviossa ollenkaan luomua, kun taas tavanomaisia oli toiseksi ylimmässä luokassa 4501-5000 kg/ha n. 14 % ja ylimmässä 5001+ kg/ha luokassa oli tavanomaista n. 10 %. Kuviosta näkyy, ettei Suomessa taida olla tiloja, joilla luomun avulla päästäisiin hyviin satoihin.

Vaikka "nykyaikaista" luomuviljelyä on Suomessa harjoitettu jo ainakin parikymmentä vuotta eivät kokeneetkaan luomuviljelijät näytä pääsevän hyviin satoihin.

Luomun keskimääräisiä huonoja satoja ei myöskään selitä se, että aloittelevat tai pysyvästi poropeukaloiset luomuviljelijät vain laskisivat keskiarvoja eivätkä luomun huiput heidän vuokseen pääsisi keskiarvoissa  näkyviin. Niin on, että huippuja ei ole.

Luomun satotietoja vuodelle 2013 tuli tänään:
Tiken tiedote:
http://www.maataloustilastot.fi/node/3563

Luomusatotilastot 2013:

http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto

Luomusato 2013 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

Luomusato 2012 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2012.xls&nid=2812

Kannattaa tutustua itse tilastoon, koska siitä ilmenee oleellisempia kokonaistilannetta kuvaavia seikkoja kuin tiedotteesta. Tilastosta ilmenee, että luomun osuus kokonaissadosta ei ole noussut. Kokosin yllä olevista lähteistä tiedot seuraavaan taulukkoon:

Luomun osuus kokonaissadosta
                                                               Vuosi
                                                       2013       2012

Leipävilja (vehnä, ruis)                      1,9 %       2,1 %
Rehuvilja (ohra, kaura, seosvilja)        2,3 %       2,3 %
Viljat yhteensä                                2,2 %        2,2 %

Luomun osuus on laskenut leipäviljoissa, rehuissa sailynyt ennallaan ja viljoissa yhteensä säilynyt ennallaan (laskettuna yhden desimaalin tarkkuudella).
Kun ottaa huomioon sen, että luomun osuus peltopinta-alasta on noussut edellisvuodesta, niin luomuviljan satotaso kokonaisuudessaan on heikentynyt suhteessa tavanomaiseen verrattuna vuoteen 2012.

Luomusadot 2006-2012 :
http://www.maataloustilastot.fi/luomusato-vuonna-2012_fi

Seuraavaan taulukkoon yhdistin tiedot yllä olevista lähteistä:

Luomusadot, viljat yhteensä

Vuosi  sato kg/ha

2006      1 950
2007      2 080
2008      1 950
2009      2 020
2010      p.t.
2011      2 120
2012      2 070
2013      2 120

Tuosta käy ilmi, etteivät luomusadot ole oleellisesti parantuneet viime vuosina vaikka luomuneuvontaa on samanaikaisesti lisätty paljon.

Taulukkoon pitäisi rinnalle lisätä vertailtavaksi tavanomaisen viljan sadot. Onko niitä muuten jossakin valmiina?

Tiken tilastoissa on kyllä kokonaissadot:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

Mutta kokonaissadoista pitäisi puhdistaa pois luomun osuus jotta saataisiin tavanomaisen sadot. Miksei Tike muuten halua julkaista selkeitä vertailuja luomun ja tavanomaisen välillä? Heillä on siihen tarvittavat tiedot helposti saatavilla.

"Tuo koruntont' on kertomaa".

***

Tämä Maaseudun Tiede löytyi netistä täältä:

http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4

Jarrumiehen mainitsema artikkeli löytyy sivulta 15.

Siellä voi nyt visuaalisesti tarkastella sitä, miten tavanomaiset ja luomutilat jakautuvat näihin erilaisiin luokkiin, hehtaarituottonsa mukaan.

Perussanoma oli tuossa artikelissa, että viljan laadun suhteen ei olennaista eroa löytynyt. Väliotsikkoon asti oli kuitenkin tullut tieto, että luomurukiin laatu on heikompi. Sikäli kuin osaan arvioida, missään osassa laatukisaa luomu ei voittanut.

Olin yhteydessä puhelimitse Anne Mäittälään, ja hän kertoi, että ko. artikkeli oli tutkimuksen ensimmäinen julkistus, mutta siitä tulee vielä Eviran sivuille (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/viljan+laatu/tilastot+viljasadon+laadusta/) laajempi selostus. Varsinaista tieteellistä julkaisua asiasta ei ole tulossa.

Kysyin, voisiko hänen aineistonsa pohjalta arvioida, miten se, miten kauan pelto on ollut luomussa, vaikuttaa satotuloksiin, mutta vedin vesiperän: hänen aineistonsa on osaotos Tike/Matildan aineistosta. Josta jo kysyimmekin, eikä ko. tietoa siellä kysytä.

Mäittälän kanssa keskusteltaessa tuli esille, että tämän em. asian tutkiminen voisi olla sinänsä mielenkiintoista, eikä välttämättä niin vaikeaa, koska jokaisesta tilasta kuitenkin on virallinen tieto, koska se on hyväksytty luomutilaksi (eli asiaa ei välttämättä tarvitse erikseen edes kysyä, jos tiedetään tila). Mäittälän "mietintämyssyyn" asia siis jäi.

Mäittäläkään ei muistanut, että sellaisia tutkimuksia olisi ainakaan Suomessa tehty, joissa olisi seurattu luomusatojen kehitystä ajan myötä, luomuun siirtymisen jälkeen.

Mikä on oikeastaan kummallista, siihenkin nähden, että luomuväenkin perinteinen iskulause/teoria on ollut, että kyllä, sadot kyllä saattavat hetkeksi pienetä luomuviljelyyn siirryttäessä, mutta sitten kasvavat, jopa entiselleen tai yli (kertojasta riippuen). Kuvittelisi, että selvästi luomuun kallellaan olevat tutkimuslaitokset ja/tai -projektit olisivat halunneet näyttää tämän toteen.

Onko tätä tutkittu ulkomailla?

Tämä aihe on sen verran mielenkiintoinen ja kun se ei ihan kuulu tämän triidinkään otsikon alle, niin avataanpa sille ihan oma aiheensa:

Luomusatojen kehitys ajan myötä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0)

Tuolla edellä (18.12.13) Jarrumies läpikävi luomuviljojen tilannetta. Laitetaanpa jatkoksi Pro Luomun katsaus samaan asiaan (vaikkakin aiemmalta satokaudelta). Melkoisen "surumielinen" on sekin tarina, vaikka yrittääkin pitää yllä toiveikasta ilmettä ("käyttö kasvoi"):

Luomuviljan markkinakatsaus 2012/13: tuotanto laski, käyttö kasvoi  (http://proluomu.fi/luomuviljan-markkinakatsaus-201213-tuotanto-laski-kaytto-kasvoi/)

Täsmälleen sama kuva siitäkin tulee: asia on täysin jämähtänyt paikoilleen. Ja tämä koskee myös vientiä.

Tämä keskustelu alkoi luomun ja tavanomaisen energiallisesta hyötysuhteesta, ja sen asian arvioimisessa voimme varmaankin yhä käyttää sitä noin 50-60% luomusatoarviota, koska oletettavasti luomun välivuodet eivät juuri (tai ainakaan paljon? Kuinka muuten on?) kuluta ylimääräistä energiaa. Mutta jos arvioimme sitä, mikä on kummankin suhteellinen tehokkuus maankäytön kannalta, meidän ei kyllä pidä enää suostua mukisematta tuohon noin puolet -arvioon! Kyllä se on vain yksi kolmasosa: asian voi laskea siitä tiedosta, että noita välivuosia on, tai sitten noista tilastoista, joissa luomun osuus viljapelloista on noin/vähintään kolmikertainen suhteessa sen osuuteen tuotetusta sadosta.

Laskin vuoden 2013 luomutuotantoalan ilman siirtymävaiheen (SV) alaa, koska Eviran tilastotaulukkoon se ei ole mahtunut:

Eviran Maataloustilastojen mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala mukaan lukien siirtymävaiheessa oleva ala oli 206365 ha eli 9,0 % käytössä olevasta maatalousmaasta (2283310 ha).

Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171776 ha. Sen prosenttiosuutta taulukkoon (ks. lähde 1 ja 2 alla) ei ole laskettu mutta se on helppo laskea itsekin. Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa v. 2013 oli 7,5 % (laskutoimitus:  100*171776/2283310 = 7,5).

Edellisenä vuonna 2012 luomun (ilman SV) osuus oli 7,1 %.

Siirtymävaiheessa olevan pellon tuotantoa ei saa myydä luomuna. Ilmeisesti vertailuissa luomusatoihin olisi käytettävä luomualaa ilman siirtymävaihetta. (Tosin tiedot luomusadosta kerätään kyselyillä luomuviljelijöiltä joten saattaa olla, että he ilmoittavat myös siirtymävaiheenpeltojen sadon luomuksi kyselylomakkeissa. Arviota asiasta pitäisi kysyä Tikestä.)

Luomusadon osuus viljojen kokonaissadosta vuonna 2013 oli 2,2 % (ks. lähde 3). Myös edellisenä vuonna 2012 luomusadon osuus oli sama 2,2 %.

Lähteet:
1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.

3. Luomusato vuonna 2013   18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

Kun Jaakko Nuutila Etelä-Suomen Sanomissa kertoo, että ...

Luomuketju katkeaa usein matkalla kuluttajalle (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/02/02/luomuketju-katkeaa-usein-matkalla-kuluttajalle)

... ja siinä yhteydessä, että ...


... niin samalla hän tulee kertoneeksi myös, että koko luomutuotannon osuuden Suomessa täytyy olla selvästi alle 2% kaikesta maataloustuotannosta. Kun otamme huomioon luomumyynnin osuuden kaikesta, luomutuonnin ja luomun korkeammat hinnat.

Ja tämä siis tilanteessa, jossa jo yhdeksän prosenttia peltopinta-alasta on luomuviljelyä (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3632)

Näin, Nuutilan tuon tiedon pohjalta, aiemmin käyttämämme kerroin, 1/3, taitaa olla liian suuri, oikeampi olisi siis 1/4 tai jopa 1/5.

***

Luultavasti Nuutila tulevassa (aika kauan valmistelemassaan) väitöskirjassa "luomun ylivoimatekijöistä" ei tule ko. tekijöiden joukkoon lukemaan hehtaarituottoa.

No lasketaan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta likimäärä.

Jos oletamme seuraavaa:

1. Luomun osuus euromääräisestä elintarvikemyynnistä = 1,7 % vuonna 2013 (viime vuonna 2012 oli 1,6 %)

2. Luomusta päätyy luomuna myyntiin 60 % (Jaakko Nuutila: "Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna").

3. Luomun kotimaisuusosuus on 70 % (toisin on näkyvyt myös lukuja että tuonnin osuus luomusta olisi jopa 40%)

4. Luomun hinta on 2-kertainen tai 1,5-kertainen tavanomaiseen nähden.

Tällöin saamme luomun tuotanto-osuudeksi koko elintarviketuotannon volyymistä:

Jos hinta on kaksinkertainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/2)  = 0.99% eli noin 1,0 %

Tai jos hinta on vain 1,5-kertainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1.5)  =1.32 eli  noin 1,3 %

Kahteen prosenttiin päästään vain,
jos oletetaan luomun olevan kaupassa samanhintaista kuin tavanomainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1) = 1.98 % eli noin 2,0 %

***

Tiken luomutilastoista tiedämme, että koko viljasadosta vuonna 2013 luomuviljan osuus oli 2,2 %.
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Nuutilan luku 40 % koski koko luomutuotantoa, josta luomuvilja on vain osa. Saattaa olla, että tuotetusta luomuviljasta päätyy myyntiin luomuna suurempi osa kuin muusta luomutuotannosta. Mikähän mahtaa olla viljan ja viljatuotteiden osuus koko luomumyynnistä?

Onko tarkempaa tietoa tuoteryhmittäisestä luomutuotannosta ja -myynnistä kuin tämä niukka Pro Luomun julkisuuteen antama tieto:

http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/

Myös Maaseudun tulevaisuudessa Jaakko Nuutila toistaa tuon ” 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna”.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomun-matkalla-ruokap%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n-on-karikkoja-1.55706


Sama luku on myös kirjassa Tuija Mononen & Tiina Silvasti (toim.): Hyvä ja paha ruoka
http://www.gaudeamus.fi/mononen_hyva_ja_paha_ruoka/

Tuija Monosen artikkelissa kerrotaan:

s. 142: ”…vuonna 2008 noin 40 prosenttia suomalaisista luomutiloista ei tuottanut luomutuotteita markkinoille (Heinonen 2009).”

s. 145-6: ”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa  on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”

Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint –esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.

Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.

Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:

60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
  6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat

99 % Yhteensä

Tiken luomusatotilastot vuosilta 2008 ja 2013 paljastavat, että tilanne ei ole tuosta parantunut.

Esimerkiksi leipäviljan korjuuala oli 9400 ha vuonna 2008 ja vuonna 2013 ala oli 9200 ha eli pienentynyt 200 ha vaikka koko luomuhyväksytty ala oli kasvanut vastaavana aikana 134825 hehtaarista 171776 hehtaariin (kasvua 21,5 %). Leipäviljan  korjuuala oli 7,0 % koko luomuhyväksytystä alasta vuonna 2008 ja 5,5 % vuonna 2013.

Miksi nämä luvut eivät ole näkyvästi esillä luomusta käytävässä julkisessa keskustelussa?

Luomualan kasvu on mennyt pääasiassa muualle (nurmi, rehu, kesanto) kuin suoraan ihmisten käyttämän ravinnon tuottamiseen.

Johtopäätös tuosta on, että ihmisten suuhunpantavan luomun kasvanut myynti on lisännyt tuontiluomun määrää. Tästäkin vahvistuu käsitys, että tuontiluomun osuus olisi kasvanut voimakkaasti usein aiemmin ilmoitetusta luvusta 30 prosenttia.

Nyt tarvittaisiin tarkempaa tietoa luomun tuonnin ja viennin kehityksestä. YLEn jutussa esitetään luku 30 % tuonnin osuudeksi mutta sen täytyy olla liian pieni, koska samaa lukua on toistettu jo monta vuotta.

http://yle.fi/uutiset/suomeen_tulee_yha_enemman_ulkomaista_luomua/6747168

LISÄYS 9.2.2014:
Laskin lisää lukuja kirjasta:
Maatilatilastollinen vuosikirja 2012
www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012.pdf

Taulukoista luomun pellonkäyttö (sivu 144) ja tavanomaisen pellonkäyttö (s. 93) voidaan laskea, että tavanomaisessä viljelyssä nurmikasvien osuus oli 27,6 % vuonna 2011, luomussa vastaava luku oli 49,3 %. Kesannon osuus tavanomaisessa oli samana vuonna 12,1 % ja luomussa 11,5 %. Tuossa tavanomaisen luvuissa on "rasitteena" mukana luomun siirtyvaiheen peltoala, koska siirtymävaiheen nurmen ja kesannon aloja ei ole julkistettu eikä niitä näin ollen voi vähentää kokonaisalaluvuista.

Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...

Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.

Luomumaitoa myydään näennäisesti aika paljon, mutta se koskee vain nestemäistä maitoa. Kun muita luomumaitotuotteita on ja myydään niukasti, luomumaidon osuus kaikesta maidosta on yllättävän pieni (oliko noin prosentti, luku on täälläkin jossain). Niinpä jos laskemme tylysti asialle "omistettu" hehtaari lähtökohtanamme, luomumaidon "ekologinen jalanjälki" on valtava. (Laskekaamme!)

PS. heti: luomumaidon osuus oli suurempi kuin muistin, Pro Luomun mukaan (http://proluomu.fi/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/) se on 1,8% meijerien vastaanottamasta maidosta. Mutta siis kuitenkin vain 1,8%, eli samoissa lukemissa ollaan kuin viljankin kohdalla. Eli sekin tukee (ks. edellä) kertoimen 1/4 tai 1/5 käyttämistä luomutuotannon hehtaaritehon arvioinnissa.

Laskin tarkat luvut maitotilastojen excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Vuonna 2012 luomumaidon osuus vastaanotetusta maidosta oli 1,72 % ja vuonna 2013 osuus tulee olemaan noin 1,87 %, pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuudella 1,9 %. Siis pienessä 0,15 %-yksikön nousussa luomumaidon tuotanto on.

Pro Luomun katsauksessa
http://proluomu.fi/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/
kerrotaan:

Eli euromääräisestä myynnistä luomumaidon osuus oli vuonna 2012 lähes 4 % mutta litramääräisestä vastaanotetun maidon volyymistä vain 1,7 %. Tuossa nyt näkyy se, että luomumaito on kalliimpaa kuin tavallinen. Tavanomaisen maidon ja luomumaidon tuonti ja vienti pitäisi tietää tarkempia laskelmia varten. Samoin pitäisi tietää kuinka paljon vastaanotettua luomumaitoa sekoitetaan tavanomaisen maidon sekaan ja myydään tavanomaisena.

Josta hyvänä esimerkkinä tämä, miten tämä tukkuliike (http://www.h-lihapalvelut.fi/uutisarkisto/68-luomu-lihaa) (!) ilmoittaa netissä näin mitättömistä määristä:

"Myymäläämme saapuu ensi tiistaina 11.2. erä luomu naudanlihan osia.

- ulkofilee 5kpl        22,50 €/kg
- sisäfilee 3kpl        36,80 €/kg
- paahtopaisti 3kpl    14,50 €/kg
- ulkopaisti 2kpl        11,95 €/kg"

Kun luomunurmen suuresta määrästä äkkinäinen päättelisi, että luomulihaa pitäisi olla paljonkin tarjolla. Vai kerätäänkö sillä nurmella pääosin vain typpeä viherlannoitukseen, edes kierrättämättä sitä lehmien kautta?

Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).

Ellei tällaista tietoa tai arviota ennestään ole, voisimme tietysti (veronmaksajina) ehdottaa ja jopa vaatia, että Luomuinstituutti tuottaa tällaisen perustiedon (meitä ja) päättäjiä varten!

Luomun kadonneet,  sadottomat hehtaarit

Koko luomuala mukaan lukien siirtymävaiheen ala oli 206 365 hehtaaria vuonna 2013. Koko tuolta alalta myönnetään luomutuet.

Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171 776 ha. Tuosta alasta vuoden 2013 luomusatotilaston mukaan korjuuala, josta satoa korjattiin, oli yhteensä vain 120 500 hehtaaria (yhteensä lukua ei ole tilastoon laskettu valmiiksi vaan se pitää itse laskea).

Siis 51 276 hehtaarilta,  29,9 % luomuhyväksytystä alasta,  ei korjattu mitään, mikä olisi tilastoitu. Huomatkaa, että luomun kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, vihantavilja ja tuorevilja on jo tilastoitu tuohon 120 500 hehtaarin alaan.  Ilmeisesti tilastoimaton ala on viherlannoitusta - nurmea, kesantoa ja ”kokonaan tuhoutunutta” satoa. Vai mitä muuta? Mutta siltäkin alalta ilmeisesti tuet kerätään.


Taulukot:

1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.

3. Luomusato vuonna 2013   18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

4. Maatilatilastollinen vuosikirja 2012
www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012.pdf
Katso luomun pellonkäyttö sivu 144.

Maatilatilastollinen vuosikirja 2013 on ilmestynyt paperisena.
http://www.maataloustilastot.fi/node/1131

Ei saatavissa vielä pdf:nä ilmaiseksi. Tilastot päättyvät siinä vuoteen 2012.

(Vuoden 2012 versio netissä ilmaiseksi pdf:nä:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012_0.pdf)


Tuossa uudessa Maatilatilastollinen vuosikirja 2013 on luomutilastoja koottu lukuun 5 Luomutuotanto. Luomun yleisesittelyssä sivulla 149 kerrotaan nyt:

”Luomuviljojen hehtaarisato on keskimäärin 60 prosenttia tavanomaisen viljan hehtaarisadosta.”

Tämä merkittävä lausunto on nyt ensimmäistä kertaa Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Tieto on virallisinta mahdollista vaikka ilmeisesti ole tarkka vaan sopivaan pyöreään tasalukuun pyöristetty, koska tuon laskelman perusteita ei kirjassa avata mitenkään.

Lainausta kannattaa käyttää sopivissa yhteyksissä. Huom. Tuossa luvussa 60 % ei ole otettu huomioon luomun välivuosia, joita on yleensä kaksi viidestä, mikä vähentää todellista luomun hehtaarisatoa 5-vuotisjaksolla vielä 40 % tuosta 60 %:sta. Välivuodet huomioiden luomun sato on 36 % tavanomaisesta.

Huono puoli vuosikirjassa on, että mitään yksityiskohtaisia viljalajitteisia vertailuja luomun ja tavanomaisen sadoista ei vuoden 2013 versiossakaan vielä ole. Laskutoimitukset eivät olisi kovin vaikeita mutta vertailutieto olisi sitäkin tärkeämpää.

*********

Lisäys: Tarkasti laskien vuonna 2013 luomuviljojen sato on 55,8 % tavanomaisesta, jos ei luomun välivuosia huomioida.

Laskin vuoden 2013 tiedoista jo aiemmin vertailuja tänne:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4915#msg4915

Lainaan tuon kohdan tähän alle:

Nyt laskettu luomusta puhdistetuista kokonaissadoista luomun osuudet.

Tavanomaisen satotasot on saatu  ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha).

Taulukko: Luomun satotason osuus (%) tavanomaisesti viljeltyjen viljojen satotasosta viljakasveittain Suomessa 2013 (luomun välivuosia ei huomioitu laskelmissa)

  %     Viljelykasvi

54,54   Vehnä - Vete - Wheat
51,69       Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
55,15       Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
54,69   Ruis - Råg - Rye
48,37   Leipävilja yhteensä - 
60,08   Ohra - Korn- Barley
58,27   Kaura - Havre - Oats
72,50   Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
57,89   Rehuvilja yhteensä - 
55,77   Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total

64,08   Rypsi - Rybs - Turnip rape
54,13   Peruna - Potatis - Potatoes
63,28   Herne - Ärter - Peas
83,78   Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Lähteet: Tiken satotilastot 2013. Laskettu alla olevissa verkkosivuilla olevista vuoden 2013 excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

HUOM 1. Yllä olevissa laskemissa tavanomaisesti viljellyn viljan satolukuja rasittavat siirtymävaiheessa olevien luomupeltojen sato, koska niitä ei voi markkinoida luomuna vaan tavanomaisena viljana.

HUOM 2. Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noistakin prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.

Luomun osuudet laskevat puhdistuksen jälkeen eniten niissä kasveissa, joissa luomuala on suurin kuten rukiissa. Verratkaa edelliseen taulukkoon.

(Prosenttilukusarake on tuossa taulukkokäytännöistä poikkeavasti ennen nimisaraketta. Tämä siitä käytännön syystä, että tässä huonossa softassa toisena oleva numerosarake alkaisi kiemurtelemaan spagettina.)

Olen tarkistanut lähtökohtaluvut ja laskelmat. Mikäli epäilette virheitä, niin tarkistakaa itse ko. Tiken taulukoista laskien.

Tämä lähti äsken, MMM:n kirjaamoon, otsikolla "Luomulla ruokittavissa olevien suomalaisten määrä?"

_____________

Maa- ja metsätalousministeriö


Lähestymme kysymyksellämme teitä, mutta luonnollisesti voitte välittää sen eteenpäin, asiasta parhaiten tietävän tahon vastattavaksi.

Kysymyksemme:

Onko MMM:llä - tai sen alaisella hallinnolla - tietoa (tai perusteltua arviota) siitä, kuinka paljon Suomen luomupelloista saadaan ihmiselle käyttökelpoista ruokaa?  Yhteensä, oli se sitten viljaa, vihanneksia, maitoa tai lihaa.

Olemme tietoisia siitä, että osa luomutuotannosta myydään tavanomaisena. Kuten myös siitä, että luomun korkeampien hintojen takia luomumyynnistä on vaikea tehdä arvioita todella syödyn ruoan määrästä. Olemme tietoisia luomupinta-aloista, ja TIKEn tilastostoista luomusadoista, emme kysy niistä.

Ruoalle ei ole sovittua yhteistä mittaria  (voisi ehkä olla - joule?), mutta kysymyksemme koskee siis sitä, kuinka suuri määrä (osuus) suomalaisista voitaisiin (periaatteessa) ruokkia nykyisellä luomutuotannolla?  Huomioon ottaen sekä kasvis- että eläintuotteet, kaiken, nykytilanteen mukaan, eli sen mukaan, mitä luomuna nyt Suomessa tuotetaan (vaikkei ehkä sellaisena myydä).


Kunnioittavasti

Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

Hyvä kysymys.

Mutta olisitpa myös pyytänyt, että vastaukseen liitetään laskelmien perustana olevat luvut ja kerrotaan laskutapa. Tällöin laskelmat voisivat myös muut tarkistaa.

Nyt sieltä voi tulla mitä vain jota ei voi tarkistaa.

Kyllä teen tarvittavat lisäkysymykset, jos vastaus on ylimalkainen.

Huomaan tuossa, että sana "periaatteessa" voi jo vaatia täsmmennystä. Olisi pitänyt laittaa selvennys, että "suomalaisten nykyisellä ruokavaliolla" (enkä siis etsi skenaariota pula-ajan ääriolosuhteista). "Peraatteessa" oli viittaus siihen, että luomua myydään myös tavanomaisena.

Kannattaisi varmaan lähettää sinne täsmennetty kysymys korvaamaan tuo entinen ennen kuin ehtivät käsitellä asian. Voivat myöhemmin vedota siihen, ettei laskelmia tallennettu yms. ja ettei ole aikaan alkaa käsitellä asiaa uudelleen.

Jarrumiehellä on nyt turhan pessimistinen kuva asiasta!  :)

Minä entisenä valtion virkamiehenä uskon edelleen, että Suomen hallinnon päämääränä on vilpittömästi palvella kansalaisia, ja tyydyttää myös kansalaisten tiedontarve, demokratiassa kun tietoa tarvitaan.

Kuten edellä on tuotu esiin, erittäin suuri osa luomutuotannosta syötetäään eläimille. Ihmiset sitten tietysti aikanaan syövät nämä eläimet. Tässä joitakin lukuja luomulihasta v. 2012:

Luomulihan markkinakatsaus - tarjonta lisääntymässä (http://luomu.fi/blog/2013/10/01/luomulihan-markkinakatsaus-tarjonta-lisaantymassa/)


Eli se on tässä ollut teesini ja ihmettelyni aihe: näiden prosenttien pitäisi olla huomattavasti suurempia, juuri siitä johtuen, että niin suuri osa luomupinta-alasta menee eläinten ruokintaan.

Eli jossain tässä on varmaankin se Jaakko Nuutilan mainitsema reikä tai musta aukko. Viljellään tukien takia luomurehua,  mutta eläimet eivät sitten kuitenkaan kokonaan ole luomustatuksella, eli luomutuotteita ihmisille ei synny? Vai mikä on syynä ja selityksenä? **)

Joka tapauksessa nyt luomun tuottavuus lihatuotannon puolella näyttää vielä kehnommalta kuin viljantuotannossa, asiaan käytettyä hehtaarimäärää tarkastellen.

_________________

*) eli hinnat huomioon ottaen myydyn lihan määrästä huomattavasti alle prosentin
**) rehutuotannon huonompi tuottavuus, luomueläinten pidempi elinikä, enemmän kaloreja kuluttavaa liikuntaa? Jne.?

Vihannestuotanto on tuossa vielä arvioimatta, mutta yhteensä se siis näyttää kyllä jo siltä, että MMM:n on pakko vastata, että nyt 7-9% pinta-alaosuudella kyetään luomussa tuottamaan korkeintaan 2% osuus ihmisten syömästä ruoasta.

Eli Carlo Leifertin ryhmällä on todella "kirittävää" tästä "takaa-ajoasemasta" (tällaisia ajankohtaisia ilmaisuja nyt käyttääkseni)! Ja Pro Luomun Marja-Riitta Kottilalle "pääkatsomossa" "kannustettavaa ja jännitettävää" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4991#msg4991).

Laskin Tiken ja Eviran tilastojen avulla kuinka mikä kokonaissato olisi verrattuna vuoden 2013 satoon tilanteessa, jossa luomua olisi 20 %, 50 % tai 100 % koko peltoalasta.

Eviran tilaston mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala (ilman siirtymävaihetta) oli 171 776 ha eli 7,525 % koko peltoalasta.

Tiken Luomusato vuonna 2013 –tilaston excel-taulukossa on luomusadon osuus kokonaissadon volyymistä (kg). Esimerkiksi leipäviljoissa se oli 1,9 % (kahden desimaalin tarkkuudella 1,88 %).

Jos luomuala kasvaa hallituksen tavoitteen mukaan 20 prosenttiin, niin luomualan pitää kasvaa  2,7-kertaiseksi ( tarkemmin  20/7.52 = 2.658) verrattuna vuoden 2013 tilanteeseen.

Jos luomuala kasvaa Maabrändityöryhmän esittämän tavoitteen mukaan 50 prosenttiin niin kasvukertoimen pitää olla 6,6. Jos koko peltoala olisi 100 prosenttisesti luomua, niin  kerroin olisi  13,3.

Noiden lukujen avulla voidaan helposti laskea paljonko viljelykasvilajeittain tuotanto olisi suhteutettuna vuoden 2013 tilanteeseen. Oletuksena tässä on, että kasvilajien keskinäiset suhteelliset pinta-alaosuudet ja satotasot pysyvät samoina luomun kokonaisalan kasvaessa.


Seuraavassa taulukossa on  sato (%) suhteessa  vuoden 2013 satoon, jos luomua olisi 100 % koko peltoalasta ja tavanomaista siis 0 prosenttia. Vuonna 2013 pinta-alasta luomua oli 7,525 % ja tavanomaista  92.475 %.

Luomu 100 %       Viljelykasvi       
Tavanom. 0 %       Odlingsväxt       
Sato                     Crop       
suhteessa                
satoon 2013               
        %               
                
                
  19,4       Vehnä - Vete - Wheat
  30,4           Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
  18,9           Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
208,5       Ruis - Råg - Rye
  25,0       Leipävilja yhteensä 

    8,5       Ohra - Korn- Barley
  50,0       Kaura - Havre - Oats
299,0       Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
294,1           Korsivilja - Stråsäd - Cereals
300,6           Valkuaiskasvi + vilja -
  30,2       Rehuvilja yhteensä

  29,0       Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total

  46,1       Rypsi - Rybs - Turnip rape
  14,8       Peruna - Potatis - Potatoes
194,6       Herne - Ärter - Peas
290,2       Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Esimerkiksi leipäviljojen sato olisi vain 25,0 % nykyisestä (pudotusta 75 %), kaikkien viljojen yhteensä 29,0 % vuoden 2013 sadosta. Sen sijaan hernesadon määrä kiloissa lähes kaksinkertaistuisi ja härkäpavun lähes kolminkertaistuisi. Tämä siis vertailuna tilanteeeseen, jossa luomusadon ala kasvaa 7,525 prosentista 100 prosentttiin.



Seuraavaan taulukkoon on laskettu sato suhteessa (%) vuoden 2013 satoon, jos luomua olisi 20 %, 50 % tai 100 % koko peltoalasta ja tavanomaista siis vastaavasti vähemmän. Koska excel-taulukon sarakkeet kopioitaessa tähän softaan kiemurtelevat  spagettina, panen sarakeselitykset tähän. Koettakaa kestää ja yrittäkää saada selvää.

S1 = Luomun osuus kokonaissadon volyymistä 2013

S2 = Luomu 20 %, Tavanom. 80 %, sato suhteessa satoon 2013 %

S3 = Luomu 50 %, Tavanom. 50 %, sato suhteessa satoon 2013 %

S4 = Luomu 100 %, Tavanom. 0 %, sato suhteessa satoon 2013 %

S5 = Viljelykasvi           


S1      S2       S3      S4                         S5                            
                            
1,46   89,1   63,0   19,4       Vehnä - Vete - Wheat
2,29   90,6   68,0   30,4           Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
1,42   89,1   62,7   18,9           Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
15,69   114,6   149,8   208,5       Ruis - Råg - Rye
1,88   89,9   65,5   25,0       Leipävilja yhteensä

0,64   87,7   58,0   8,5       Ohra - Korn- Barley
3,76   93,3   77,0   50,0       Kaura - Havre - Oats
22,5   126,8   191,4   299,0       Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
22,13   126,2   189,1   294,1           Korsivilja - Stråsäd - Cereals
22,62   127,1   192,1   300,6           Valkuaiskasvi + vilja -
2,27   90,6   67,9   30,2       Rehuvilja yhteensä

2,18   90,4   67,4   29,0       Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total

3,47   92,7   75,2   46,1       Rypsi - Rybs - Turnip rape
1,11   88,5   60,8   14,8       Peruna - Potatis - Potatoes
14,64   112,8   143,4   194,6       Herne - Ärter - Peas
21,84   125,7   187,4   290,2       Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Esimerkki laskutavasta: Lasketaan leipäviljojen sadon osuus vuoden 2013 sadosta, jos luomun pinta-alaosuus olisi 20 % ja tavanomaisen 80 %:
(20/7,525*1,88)  +  (((80/(100-7,525)*(100-1,88)))) = 89,9 %. Tuossa luomun osuus on 4,99 prosenttiyksikköä ja tavanomaisen 84,88 prosenttiyksikköä leipäviljasadon vuoden 2013 määrästä. Leipäviljojen sato siis tippuisi 10,1 % vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna.

HUOM. Tavanomaisen satoja rasittaa luomun siirtymävaiheen ala ja sato, joka sisältyy tavanomaisen viljelyn lukuihin, koska siirtymävaiheen satoa ei saa markkinoida luomuna eikä niin ollen myöskään lasketa luomusatoihin. Siirtymävaiheen satoja en pysty eristämään tavanomaisen sadoista, koska Tike ei julkista siirtymävaiheen satolukuja. Siirtymävaiheen satotaso on olettavasti selvästi huonompi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten yllä olevat laskelmat kaunistelevat luomun tilannetta.


Lähteet:

Tiken Luomusato vuonna 2013 –tilaston excel-taulukko: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Evira: LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

Laitetaan vielä laskelma sellaisesta ideaalitilanteesta, jossa 100 prosenttisen luomualan sadon volyymi suhteutetaan  100 prosenttisen tavanomaisen peltoalan sadon volyyymiin (vuoden 2013 peltoalasta ja satoluvuista laskettuna).

Taulukko: Luomusadon osuus (%) tavanomaisen sadosta viljelykasveittain tilanteessa, jossa samansuuruiset peltoalat olisivat luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä vuoden 2013 peltoalan ja satolukujen suhteessa.


  %
  18,2   Vehnä - Vete - Wheat      
  28,8      Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)   
  17,7      Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat   
228,7   Ruis - Råg - Rye      
23,5   Leipävilja yhteensä -     
   
  7,9   Ohra - Korn- Barley      
  48,0   Kaura - Havre - Oats      
356,8   Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops      
349,2      Korsivilja - Stråsäd - Cereals   
359,2      Valkuaiskasvi + vilja -    
28,5   Rehuvilja yhteensä -     
   
27,4   Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
      
  44,2   Rypsi - Rybs - Turnip rape      
  13,8   Peruna - Potatis - Potatoes      
210,8   Herne - Ärter - Peas      
343,4   Härkäpapu - Bondböna - Broad bean      

Oletuksena tässäkin on, että kasvilajien keskinäiset suhteelliset pinta-alaosuudet ja satotasot pysyvät samoina luomun kokonaisalan kasvaessa.

Excelissä käytetty laskukaava esimerkkinä leipäviljan osalta:
(1,88/7,525) / ((100-1,88)/(100-7,525))*100 = 23,546 eli pyöristettynä 23,5 %.

Jos koko peltoala olisi luomussa niin esimerkiksi leipäviljaa saataisiin vain 23,5 % siitä mitä saataisiin, jos koko peltoala olisi tavanomaisessa viljelyssä. Seosviljaa, ruista, herneitä ja härkäpapuja sen sijaan saataisiin moninkertaisesti. Niiden satojen kasvaminen noin voimakkaasti potentiaalisessa 100 prosenttisessa luomuviljelyssä johtuu pääsosin siitä, että luomuviljelyssä niitä viljellään suhteellisesti suuremmalla alalla kuin tavanomaisessa viljelyssä. Satotaso hehtaaria kohden niissäkin on pienempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Katso tarkemmin aiempaa laskelmaani hehtaarikohtaisista satotasoista, jossa laskelmat on tehty käyttäen Tiken ilmoittamia korjuualoja sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078

Vertaa tilannetta myös sarakkeeseen S4 edellisessä viestissä yllä.


HUOM. Tavanomaisen satoja rasittaa luomun siirtymävaiheen ala ja sato, joka sisältyy tavanomaisen viljelyn lukuihin, koska siirtymävaiheen satoa ei saa markkinoida luomuna eikä niin ollen myöskään lasketa luomusatoihin. Siirtymävaiheen satoja en pysty eristämään tavanomaisen sadoista, koska Tike ei julkista siirtymävaiheen satolukuja. Siirtymävaiheen satotaso on olettavasti selvästi huonompi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten yllä olevat laskelmat kaunistelevat luomun tilannetta.

Lähteet:

Tiken Luomusato vuonna 2013 –tilaston excel-taulukko: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Evira: LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

Kiitos, Jarrumies, upeista laskelmista. Nuo täytyisi saada esille visuaalisesti näyttävämmässä muodossa artikkelipuolellemme (nyt teknisiä vaikeuksia, palaan asiaan ...)

Nyt ilmeisesti enää puuttuu luomuvihannestuotannon (marjat ml.) tarkastelu.

Perustiedot kaikesta vihannestuotannosta löytyvät puutarhatilastosta. (http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/20) Sieltä jo heti ensi silmäyksellä näemme, että hehtaarimäärät ovat tällä sektorilla suhteellisen pieniä, eli yhteensäkin vain n. 16 000.

Raportin (http://www.maataloustilastot.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2012/Puutarhatilastot%202012_190613.pdf) sivulla 15 on taulukko, jossa esitellään luomun pinta-alaprosentit ja osuudet tuotannosta.

Mutta olen aika lailla varma (tämänkin voinee tarkistaa), etteivät tuossakaan tilastossa näy luomun "piilohehtaarit" (kuten eivät näy viljatilastoissakaan).

Vaikkei piilohehtaareita saataisikaan selville, eivät luomuvihannekset käytännössä muuta kokonaiskuvaa siitä, miten todella vähän ihmiselle syötävää luomuhehtaareilta saadaan.

Tuo taulukko on muuten hölmösti rakennettu. Siellä on mainittu joitakin vihanneksia ja marjoja, mutta ei omaa riviään "Muut" (yhteensä-rivien summat ovat siten suurempia, mitä ylempänä olevista luvuista tulee).

(Seuraava tilaston päivitys näyttää muuten olevan tulossa hyvin pian eli 24.03.2014)

Luomuvihannesten ja marjojen viljelyn pinta-ala ja satotietoja verrattuna tavanomaiseen viljelyyn vuonna 2012

S1 = Luomun satotason osuus tavanomaisen viljelyn satotasosta %

S2 = Luomun osuus kokonaisadon määrästä %

S3 = Luomun osuus viljellystä pinta-alasta %

S4 = Laji


  S1           S2         S3         S4
 
  %           %          %   

51,4         0,7         1,3   Tarhaherne
79,1         1,9         2,4   Valkokaali
83,9         3,1         3,6   Porkkana
66,3         2,2         3,2   Ruokasipuli
85,0         2,0         2,3   Vihannekset yhteensä

49,8         1,8         3,6   Mansikka
38,4         7,6        17,6  Herukat
28,9         1,4         4,6   Vadelma
26,8         2,5         8,7   Marjat yhteensä

36,1         2,6         6,8   Omena


Laskettu TIKEn julkaisemasta taulukosta:
PUUTARHATILASTOT 2012
http://www.maataloustilastot.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2012/Puutarhatilastot%202012_190613.pdf

Luomun satotasot verrattuna tavanomaiseen ovat vihanneksissa aika hyviä - luokassa "Vihannekset yhteensä" 85,0 % tavanomaisesta.
Marjoissa kuitenkin hyvin pieniä. Luokassa "Marjat yhteensä" satotaso on vain 26,8 % tavanomaisesta.

Tässä ei taaskaan ole mitenkään tilastoitu noita "piilohehtaareja".

Lähdetaulukosta (ja tästäkin) puuttuu Muut -rivejä kuten Jokipii yllä jo huomautti. Voisihan ne laskea vähentämällä yhteensä-riveistä mutta en viitsi. TIKEn kyllä pitäisi viitsiä tehdä täydellisemmät koontitaulukot ja vertailut - ei kauaa veisi aikaa.

Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:

Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%

Maito 1,9%
Liha 1-2%

Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.

Sopivasti pyöristäen voitaneen siis sanoa:

luomuviljely tuottaa 7%:lla Suomen pelloista 2% suomalaisten ruoasta.

Tai toisinpäin: ruokaa (ihmiselle) tuottaa luomuhehtaari vain n. 30% siitä, mitä tuottaa tavanomainen hehtaari.

Tuohon voi lisätä luomukananmunat:

Kananmunat 3,8 %

Laskin tarkan luvun 3,765 % vuodelle 2013 seuraavan sivun excel-taulukosta (sivulla puhutaan pyöreästi 4 prosentista):
http://www.maataloustilastot.fi/kananmunien-tuotanto

Aivan, kuinka nyt minulta tuo unohtui.

Sitten tarvittaisiin vielä - kokonaisarvioon - tieto munien tuotantoon käytetyistä hehtaareista, luomussa ja tavanomaisessa.

PS. 1.3.14: Tästä Suomen Luonto -lehden jutusta
http://epaper.hansaprint.fi/sluonto/SL13_08/files/assets/basic-html/page15.html
... saa hiukan ensi haarukkaa asialle: 50 ha, 10 000 kanaa, 8 500 munaa päivässä.

Jos luomukanoja Suomessa on siis 140 000 ja ne syövät saman verran kuin. ko. tilalla, hehtaareja kuluisi asiaan yhteensä 700.

Mutta nuo näyttävät kaikki olevan munivia kanoja: mukaan on laskettava myös kanankasvattamot ym. järjestelyt, joilla kanat saadaan munintaikään.

Tuolla esimerkkitilalla oli vain viidennes viherlannoituskäytössä: oliko silläkin "piilohehtaareita"? Vai riittääisikö tuossa tapauksessa kanankakan tehokas kierrätys?

Koontitilanne nyt:

Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista Suomessa tuotetusta ruoasta
(uusimmat käytettävissä olevat tiedot, vuodet 2012 tai 2013):

Leipävilja       2,2%
Vihannekset   2,0%
Marjat            2,5%

Kananmunat  3,8 %
Maito             1,9%
Liha               1-2%
  Liha eriteltynä:
  Naudanliha       2,1 %
  Lampaanliha   12,4 %
  Sianliha           0,2 %
  Siipikarja         0,0 %

Kala                0,0 %

Ruokarasvat ja -öljyt   alle 1 % ?
(muut kuin maitopohjaiset)
Juustot                      alle 1 % ?
(muut kuin maitopohjaiset)

(Luomuvoi ja osa juustoista sisältyy jo vastaanotetun maidon lukuihin.)

Kaikki luomuruoan kotimainen tuotanto yhteensä enintään noin 2 %.

Huom: Luomuruoan tuotannosta suuri osa (30-40 % ?) myydään tavanomaisena tuotteena tai joutuu hävikkiin.

Tarkistetaan laskelman realistisuutta lähtien Suomessa myydyn luomuruoan arvon (euroissa) osuudesta elintarvikkeiden kokonaismyynnistä muuttamalla se volyymiosuudeksi.
Lähtökohtaluvut:

- Luomuruoan myyntiosuus euroissa 1,7 % vuonna 2013 (oletus, vuonna 2012 oli 1,6 %).
- Luomun hinta 50 % kalliimpaa (eli kerroin 1.5, voi olla vaikkapa 2) kuin tavanomainen.
- Kotimaisuusaste tavanomaisessa 75 %, luomussa 70 % (eli vastaavasti desimaali-ilmaisuna 0.75 ja 0.70)
- Luomutuotannosta myydään tavanomaisena (plus hävikki ennen kuluttujalle päätymistä) on noin 30 % eli kuluttajalle päätyy luomuruokana 70 %.

Noita lukuja käyttäen saadaan luomun volyymiosuudeksi:

(1/0.70)*(1-(0.75-0.70))*(1.7/1.5) =   1.54 %

Siis tuon perusteella kaikki luomuruoan kotimainen tuotanto yhteensä olisi 1,5 % tavanomaisen ruoan kotimaisesta tuotannosta.

Toinen laskuesimerkki. Muutetaan hieman tekijöitä: alla tavanomaisena myydään 40 % (kuluttajalle päätyy 60 % luomuruokana), luomun hinta kaksinkertainen (tekijä 2).
Saadaan:

(1/0.60)*(1-(0.75-0.70))*(1.7/2) = 1.35 %

***

Lihantuotanto eritelty yllä tämän sivun tietojen mukaan:
http://proluomu.fi/luomulihan-markkinakatsaus-tarjonta-lisaantymassa/

Ja kala:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ministerio+luomukalan+tuotanto+selvitykseen/201306439537
http://proluomu.fi/miksi-luomukala-ei-polski-suomessa/

Kun Jarrumiehen tavoin ihmettelin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg5136#msg5136), missä viipyy raportti v. 2013 luomumyynnistä, meninpä Pro Luomun sivuille ja vilkaisin heidän tätä v. 2012 yhteenvetoaan eli kalvosarjaa:

Luomu Suomessa 2012 -katsaus (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2012-katsaus/)
(Avaa sieltä erikseen pdf-tiedosto)

Sieltä sivulta "Luomukotieläintuotanto" löytyikin aika täsmälliset luvut lihataloudesta, eli teurastusmäärät:

luomua yhteensä 2,3 milj. kiloa, 273,6:sta, eli 0,84 prosenttia.

(Siipikarjaa ei ole mainittu, mutta sen voinee unohtaa, kun sitä ei käytännössä ole.)

Edellisestä kalvosta opimme, että ...

(Lihav. HJ)

Jos nyt yksinkertaisuuden vuoksi kerromme kolmella, niin luomutilojen potentiaalinenkin osuus lihatuotannosta olisi siis 3 kertaa 0,84 eli 2,5 prosenttia. Hiukan siis parempi kuin viljantuotannossa, mutta ei missään järkevässä suhteessa asiaan käytettyihin luomuhehtaareihin.

Mutta siis tässä ja nyt **) tuotetusta lihasta (sertifioidun) luomulihan osuus jää siis alle yhden prosentin. Jonka tuottamiseen siis menee n. 80% luomualasta, ja sitä kautta siis luomutuistakin jne.

PS. Samasta kalvosarjasta selvisi, että kananmunia suomalaiset yhteensä syövät n. 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin muna joka toinen tai kolmas päivä, kaloreissa ehkä korkeintaan noin 2 prosenttia (muissa ravinteissa toki enemmän, se on superruokaa!). Mutta luomumunien suhteellisesti hyväkään osuus tästä ei siis lainkaan muuta kokonaiskuvaa.

________

*) miksi? Miksi ihmeessä?
**) ellei sitten seuraava Pro Luomun yhteenveto muuta kerro - jota tuskin tapahtuu
 

Yhteismitallisen suureen laskeminen ruoka-aineille olisi tärkeä asia. Energiamäärä olisi järkevä yhteinen mitta.

Jotta Suomen koko ruokatuotannon energiamäärä (joule, kalori) voitaisiin laskea niin tarvitaan seuraavat tiedot:

1. Tuotetun ruoka-aineen volyymi (kg, litra tai kappalemäärä) - löytyy melko helposti
2. Energiamäärä volyymiyksikköä kohden ruoka-aineittain (esim. kaloria/kg tai kaloria/litra)  - tieto pitäisi löytyä tieto helposti
3. Tavanomaisen ja luomun osuudet volyymistä ruoka-aineittain  - nämä tiedot meillä jo melkein on

Jos nuo kootaan, niin luomun osuus Suomen ruoantuotannon koko energiamäärästä on helppo laskea.

Mutta tiedot pitäisi ensin koota tänne.

***

Ilmeisesti MMM ei ole vastannut mitään Jokipiin lähettämään kyselyyn? Hitaita ovat ...

Sirpa Pietikäinen haluaa (IL:n blogi) utopistisessa kirjoituksessaan (http://blogit.iltalehti.fi/sirpa-pietikainen/2014/03/25/ruuantuotanto-kokonaan-luomuun-vuoteen-2050-mennessa/) *) elvyttää tämän idean:


Tämä on jo käsitelty tämän triidin alussa, ja osoitettu, miten vähän merkitystä tuolla (tietyllä tavalla lasketulla) tuotto-panossuhteella maailman (EU:n, Suomen) ruokkimisen kannalta on.

Eli viitaten vielä pajatsovertaukseeni: jos euron panoksella saa kaksi euroa, se on kyllä 100% tuotto - mutta ei sillä saa vielä edes toista kaljaa ...

Tuon idean viehätys, että kun oikein vähän investoidaan, ja silti saadaan (suhteessa) jotain tuottoakin, on kyllä aika käsittämätön. Ja erityisen käsittämätöntä on, jos sitä kannattaa talousasioissakin päättämään valittu poliitikko. Pietikäinenhän ei tuolla kappaleellaan edes pystynyt kieltämään sitä, että luomutuotanto on "tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen"!

__________

*) kirjoitinko "utopistinen"? Käytännössä tuossa Pietikäisen visiossa on kyllä kyse dystopiasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia)!
   

Voiko olla niin, että Suomessa tästä faktasta ei olla tietoisia?

(Tai siis myös tästä faktasta? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236))

Nyt nimittäin Ilta-Sanomien artikkelissa tänään (2.4.14) "Näin Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta" oli tällainen kohta (lihav. HJ):


Onko siis niin, että MTT ja Suomi suunnittelevat, ilmastonmuutokseen varustautumisessa, ainakin "suunnitelmana B" siirtymistä luomuviljelyyn? Ja tämän asian suunnitteluun ja tutkimiseen laitetaan rahaa?

(PS. Tämän asian esille tuonti olisi tietysti ollut mahdollista myös tässä triidissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0).)

Pro Luomu näyttää nyt julkaisseen tämän:

Luomu Suomessa 2013 -katsaus päivitetty (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-2013-katsaus-paivitetty/)

Paljon muutoksia aiempaan siinä ei näytä olevan, mutta käytettäköön nyt sitä, tuoreimpana, jos ja kun tuoreita lukuja tarvitaan.

Ainoastaan yksi muuttunut luku nousi silmään: luomunaudanlihan osuus kulutuksesta oli noussut aiemmasta 2,1%:sta hiukan järkevämpään 3,1%:iin. Joka ei kyllä edelleenkään ole järkevä, jos ottaa huomioon luomun osuuden viljelyalasta, ja sen, että luomussa tehdään pääosin ruokaa juuri lehmille (ks. edellä) ja että juuri siinä luomun suhteellisen "handicapin", alivoimaisuuden pitäisi olla pienempi.

Kun siinä oli tällainenkin tieto ...


... niin olisi tietysti voinut olla tieto/arvio siitä, paljonko myydystä tavarasta oli kotimaisia. (Varsinkin, kun asiasta on viime aikoina saatu vaikeasti tulkittavia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg5279#msg5279) lausuntoja.)

Luomulakolla on Maatilan Pellervosta bongattuna erinomainen juttu, jossa käsitellään luomuviljelyn tehottomuutta:
http://luomulakko.blogspot.fi/2014/04/ala-luomuviljelijaksi.html

Siitä käy ilmi, että luomussa saattaakin olla jopa kolme välivuotta viiden vuoden viljelykierron aikana:

Olisi nyt kiva vielä tietää, kuka tämä Kivistö on, jotta voisi kysyä, mistä hän on saanut tuon meidänkin arvioitamme lohduttomamman "vajaan prosentin" -tiedon.

Me nimittäin vieläkin odottelemme asiasta virallista tietoa, jota pyysimme MMM:ltä kaksi kuukautta (!) sitten (kirjaamon kautta, viesti ei ole voinut matkalla hukkua).

PS: klo 8:30: Lähetin äsken asiasta Maatilan Pellervon toimitukselle tiedustelun.

Mutta kyllä tässä jo täytyy taivastella. Jos tuo "vajaa prosentti" -tieto todella on tieto, niin on se kyllä järkyttävä!

Nyt tuli mieleen - joka on tässä "hässäkässä" eli oikeastaan hajamielisyydestä tms. johtuen - kokonaan unohtunut:

EU on kaikessa julistautunut avoimen tiedon alueeksi.

Paljonko EU:ssa siis tuotetaan luomuna? Ihan siis ihmiselle syötävää ja ihan siis EU:ssa?

Jotkut myynti- ja toisaalta pinta-alatiedot asiassa eivät riitä, varsinkaan sen jälkeen kun eräs EU-virkamies tuli tavallaan lipsauttaneeksi tämän, että  noin puolet luomuna syödystä EU:ssa onkin tuontiruokaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg5352#msg5352).

"Pro Luomu on päivittänyt Luomua lisää -kehittämisohjelman toimintasuunnitelman yhteistyössä luomualan sidosryhmien kanssa."

http://proluomu.fi/luomua-lisaa-toimintasuunnitelma-paivitetty/

Suunnitelma pdf:nä:

http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/04/Luomua-lis%C3%A4%C3%A4_suunnitelman-p%C3%A4ivitys_F.pdf

Pdf:ssä on jonkin verran uutta tietoa.

Sivulla 7 on esitetty tuoteryhmittäin "Arvio luomumyynnin arvosta v. 2013 t€". Valittavasti täsmällisiä lukuja ei ole näkyvissä,  palkin pituuden avulla näkee kuitenkin likimääräisen arvon. Tietoja tuoteryhmittäisestä myynnistä ei ole ennen tuossa määrin paljastettu julkisuudessa.

Sivulla 13 on lukuja ja luomun osuus tuotantoeläinten* teurastusmääristä.

*Kirjoittajat käyttävät näköjään termiä 'kotieläin' kun tarkoittavat vain tuotantoeläimiä. Kotieläimiin kuuluvat nimittäin tuotantoeläinten lisäksi myös lemmikit (kuten kissat ja koirat, joita Suomessa ei ainakaan toistaiseksi tiettävästi luomussakaan pidetä elintarviketuotantoa varten).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiel%C3%A4in

Evira käyttää termiä tuotantoeläin:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu+ja+elainten+pito/elainsuojelu+pitopaikoissa/tuotantoelaimet/

Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.

Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).

Mutta tässä se sitten olikin. Sillä heti tätä artikkelia seurasi, tai melkein siihen liittyi, vastaväitteet asiallemme (eräs hyvin tuntemani, samassa taloudessa elävä henkilö, kiinnitti huomiota lehden mainoksiin, ja sanoi, että näin tietysti lehden kannalta täytyy ollakin ... tiedä nyt hänen mielipiteestään.)

Ja asia oli sitten myös otsikoitu niin, että  (lihav. HJ): "Asiantuntija vastaa vastustajien väitteisiin luomusta". Ja vastaajana täällä jo esitelty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=14.0) akroekologian professori Juha Helenius.

Kun ko. artikkeleita ei ole netissä, niin naputtelenpa itse tähän pari lainausta hänen vastaväitteistään, koskien luomun tuottavuutta:



Tässä kyllä tulee kaksi mielleyhtymää. Ensin tietysti se, johon tuolla jo viittasin poliitikoista puheen ollen, että miksi "denialisti" - sanaa ei käytetä tässä yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg5496#msg5496)?

Toiseksi - atk-asioiden kanssa työtäni aikanaan tehneenä - tämä vanha sen alan vitsi, että alalla on myytävänä kolmenlaisia tuotteita: "hardware" eli laitteita, "software" eli ohjelmistoja ja "promiseware" eli lupauksia.

PS. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka paljon Helenius, Kottilan tavoin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=770.msg5049#msg5049), pani tuossa haastattelutilanteessa - joka on varmaan hänelläkin ollut aiemmin keväällä - uskonsa ja toivonsa siihen, että Leifert muuttaa asiassa Suomessa kaiken?

PS2. Siinä kysymyksessä, että onko luomun terveysvaikutuksista näyttöä, kaikki kunnia Heleniukselle, joka totesi/myönsi siinä samassa lehdessä - vähän "pyöritellen" asiaa kylläkin - että tällaista näyttöä ei ole.
 

Taas yksi esimerkki luomutuotannon epäeettisestä tehottomuudesta, josta seuraa tuhlausta ja kaikenlaisten resurssien hukkakäyttöä.

Lihatalot eivät huoli luomukanoja - Yle: "Lihaa menee tuhansia kiloja hukkaan"

http://www.talouselama.fi/uutiset/lihatalot+eivat+huoli+luomukanoja++yle+lihaa+menee+tuhansia+kiloja+hukkaan/a2249179


Saa nähdä vaatiiko luomuväki nyt helpotuksia kuljetussääntöihin luomukanoille:

Itselleni harvinaisella tavalla käytin puhelinta! Mutta kuitenkin niin, että vastaus tulee sähköpostiin.

Olen nyt kysynyt EU:lta, sen palvelunumeron kautta, paljonko luomuruokaa todella tuotetaan yhteisön alueella.

Palvelun vastaajahenkilö oli suomenkielinen, selvästikin älykäs. Hän otti varmasti kysymyksemme täsmällisesti vastaan. Keskustelussamme rajattiin, mistä emme ole kiinnostuneita, ts. minkä jo tiedämme.

Ja sieltä tuli vastaus kuin "pyssyn suusta", käytännössä heti. "Jukupliut", minä lakkaan tässä paikassa haukkumasta EU:ta, ainakin tiedonsaannin osalta!   :D

Se oli tämä:


Ja ihan tuon ohjeen mukaan löytyy luomuviljan tuotantomääriä. Sen lisäksi, alempana, löytyy myös "Certified production of organic animal products by type of products", jossa on luomulihan tuotantomääriä.

Tähän saakka OK. Mutta nuo tilastot ovat äärimmäisen puutteellisia! Isoista maista puuttuu tietoja! (Ja pienistä - Suomi mukaan lukien!)

Niinpä tilanne on se - jos EU:n tieto on tuossa - että EU ei tiedä, paljonko luomuruokaa yhteensä EU:n alueella tuotetaan!

(Muistaen vielä senkin, että luomumaidosta ja luomuvihanneksista ei ole edes tuollaista puutteellista tilastoa. Ainakaan siis tuossa.)

***

Kyseinen email antoi ohjeet vielä siihen, miten kysyä asiasta lisää. Sen teen. (Klo 13:12: tehty.)

Mutta jossakin loogisesti pitää olla ainakin valistunut arvio EU:n luomutuotannon  kokonaismäärästä, jos tällainen tieto on  Ruokatiedollekin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin) tullut (lihav. HJ):


Tuossa ei sanota, mikä oli 10 vuotta sitten tuontiluomun osuus. Mutta sillä "ystävällisellä" olettamuksella, että se oli 10 vuotta sitten 0%, olisi EU:n oman tuotannon myyntiarvo ollut n. 5 miljardia, ja nyt siis 10 miljardia. *)

Eli paljonko tuo on kiloissa?

(Rahassahan se on 20 euroa per asukas.)

Ei, vielä hetken mietyttyäni: edelleen on tietysti mahdollista, että EU:lla on arviot vain näistä euromääristä myynnissä, vaikka eroteltuna noin, mutta ei kuitenkaan tietoa EU:ssa tuotetuista kilomääristä. Mutta odotellaan vastausta kysymykseeni, sieltä, niin sanoakseni, "paikanpäältä".

___________

*) tietysti, jos tuontiluomun osuus 10 vuotta sitten olisi ollut vaikka 10%, oman tuotannon arvo olisi olllut 4,5 miljadia, ja nyt sitten 9 miljardia - ja yli 50% nykyisin siis tuontiluomua ... ja oman luomutuotannon myyntiarvo per asukas siis n. 18 euroa jne.

Tässä Ylen jutussa (http://yle.fi/uutiset/luomulla_vasta_pieni_lohko_mansikkamarkkinoista/7275255) on selityksiä sille, miksi luomumansikat maksavat mansikoita.

Viljelypinta-alasta 4%, kokonaissadosta 2%. "Teho" siis n. puolet tavanomaisesta. Huono, mutta onko aavistuksen verran parempi kuin esim. viljoilla? *)

Jutun kuvasta tulee mieleen kysymys: luomussa keinolannoitteet on kielletty. Usein niiden huonona puolena mainitaan, että niitä valmistetaan fossiilisista raaka-aineista. Mutta muovi on siis sallittu. Paitsi ettei muovi niin luonnolliselta muutenkaan tunnu, eikö sekin pääosin valmisteta fossiilisista raaka-aineista?

*) PS. 5.6.14:


Piilohehtaarit! Oikea vastaus kysymykseeni on siis: ei.

Nyt ei vastaus tullut ihan paluupostissa (ks. viestini 28.05.14), mutta tässä ollaan nyt:

Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %. Ks. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg5617#msg5617

Ruotsissa vuonna 2013 luomuelintarvikkeiden osuus myynnin arvosta oli 4,7 %. Ks. http://www.ekoweb.nu/?p=11248

Ruotsissa vuonna 2013 tuontiluomun osuus luomuruoan kulutuksesta oli noin puolet ruotsalaisen arvion mukaan. Ks. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5509#msg5509

Jos oletetaan, että tuo tuontiluomun hinta on samaa luokkaa kuin Ruotsissa tuotetun luomun hinta, niin ruotsalaisen luomun myyntiosuus on noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %. Mutta myös tavanomaisesta ruuasta osa on tuontiluomua. Kuinka suuri? Sitä lukua Ruotsin osalta ei minulla tässä ole käytettävissä mutta ainakin Suomessa tuonnin osuus luomussa on suurempi kuin tavanomaisessa. Jos Ruotsissakin tuonnin osuus on suurempi luomussa niin silloin ruotsalaisen luomun osuus on alle 4,7 % kaikesta Ruotsissa tuotetusta ruoasta.

Joka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.

Luomutuotantoeläinten erillinen arvointi tietenkin muuttaa tilannetta jonkin verran mutta ei oleellisesti (vrt. keskustelua Suomen tilanteesta tässä samassa ketjussa yllä, esim. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5142#msg5142). Ja Ruotsissakin luomun vienti on vähäistä, joten senkään huomiointi ei muuta tilannetta oleellisesti. Jos tuontiluomu on oleellisesti halvempaa kuin Ruotsissa tuotettu, niin sitten tilanne muuttuu jonkin verran.

Siis Ruotsissa luomun 15 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä)  2 - 3 prosentin haarukassa olevan osuuden .

Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.

Luomutuotanto on lumetuotantoa!

Juuri ilmestyi Puutarhatilastot -verkkojulkaisu
   
http://www.maataloustilastot.fi/node/3935

Ei sisällä vertailua tavanomaiseen vaikka kertookin pinta-alat tuotantomäärät lajeittain. Vertailu olisi ollut helppo tehdä joten tämä poisjättö on tietoinen valinta.

Sen pdf:stä ote luomutuotannon osalta:

"Puutarhayritykset viljelevät luonnonmukaisesti eniten mansikoita, herukoita,
porkkanoita ja tomaatteja. Luomumarjoja ja -vihanneksia viljelevien
tilojen määrä ja ala on säilynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen
verrattuna.

Luomuvihanneksia avomaalta ja kasvihuoneesta
Viime vuonna vihanneksia viljeltiin luomuna avomaalla 154 tilalla 205
hehtaarin alalla. Luomuvihanneksia tuotettiin yhteensä 3,4 miljoonaa
kiloa. Yrityksistä joka kymmenes ja alasta kaksi prosenttia oli luomussa.
Luomuvihanneksista paras sato saatiin luomuporkkanasta, lähes kaksi
miljoonaa kiloa. Määrä on ollut viime vuosina nousujohteinen. Porkkanoista
luonnonmukaisesti tuotettua oli kolme prosenttia. Luomuruokasipulin
satomäärä on myös kasvanut, sipulia tuotettiin 486 tonnia. Ruokasipulin
tuottajista 15 prosenttia ja viljelyalasta kolme prosenttia on
luomua. Keräkaalin (valkokaali) viljelyalasta kaksi prosenttia on luomussa.
Sitä tuotettiin yhteensä 342 tonnia. Luomuna viljellyn keräkaalin
satomäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti viime vuosina.

Ensimmäistä kertaa tarkasteluun saatiin mukaan
myös kasvihuonevihannekset, joista merkittävin on
tomaatti. Luomutomaattia viljeltiin 23 yrityksessä
3,9 hehtaarin alalla. Luomutomaattia tuotettiin runsaan
miljoonan kilon verran, joka on kolme prosenttia
koko tomaattituotannosta.
Joka viides herukanviljelijä viljelee
luomusti
Luomumarjoja viljeltiin 236 tilalla ja 452 satoikäisen
hehtaarin alalla. Luomumarjoja tuotettiin yhteensä
438 tonnia, joka on kolme prosenttia koko marjatuotannosta.
Marja-alasta noin puolet oli herukoiden
viljelyssä ja satoa saatiin 169 tonnia. Tuotannosta yhdeksän
prosenttia tuotettiin luomuna. Määrällisesti
tärkein marja luomuviljelyssäkin on mansikka, josta
satoa kerättiin 220 tonnia. Mansikka-alasta neljä
prosenttia on luomua.

Luomuomenia viljeli 57 tilaa 31 satoikäisen hehtaarin
alalla. Luomuomenasta saatiin satoa viime vuonna
50 tonnia. Koko omena-alasta luomutuotannossa
oli viisi prosenttia. Luomuomenan viljelyssä näkyy
palaaminen puhtaasta luomutuotannosta tavanomaisen
tuotannon suuntaan.
Lue lisää:
Eviran luomutilastot
Katso taulukko
Luomutiedot saadaan yhdistämällä
tilastoja tukitietoihin
Luomupuutarhatuotannon määrä laskettiin Tikessä
tärkeimpien kasvien kohdalta yhdistämällä puutarhatutkimuksen
yhteydessä saadut satotiedot tukirekisteristä
saataviin luomutuen
saajien pinta-alatietoihin.
Erot Eviran luomutietoihin johtuvat Puutarhatilastojen
yritysjoukosta, joka sisältää vuodesta 2013
alkaen vain taloudellisen kynnysarvon (2000 euroa)
ylittävät yritykset. Lisäksi marja- ja omena-alasta
mukana oli vain satoa tuottava varsinaisessa luomutuotannossa
oleva ala, ei siirtymävaiheen alaa."

Luomulihan kohdalla on sitten tällainen ilmiö, joka vaikuttaa sen määrään tarjonnassa:

www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomunaudanlihan-tuotantoon-uusi-opas-1.65195

Ilmeisesti siis tällaisella osittaisella luomukasvatuksella saa revittyä riittävästi luomutukia, mutta asian loppuun vieminen ei enää kannatakaan.

Tähän asiaan sitten varmasti tuleva EU-direktiivi, joka kieltää luomun ja tavanomaisen sekoittamisen samalla tilalla, vaikuttaa. Millä tavalla, jää nähtäväksi.

Luomumansikanviljelijän mukaan "luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta".

http://luomuailmanmuuta.fi/mehilaiset-veivat-mansikkatilan-luomuun/
[/size]

Häikäilemättömästi *) Carlo Leifert (Pro Luomun, ilmeisesti Marja-Riitta Kottilan kirjoittaman uutisen (http://proluomu.fi/luomumarkkinat-kasvavat/) mukaan) valehtelee ja harhaanjohtaa tässäkin (lihav. HJ):


a) typpilannoitteita voidaan valmistaa täysin ilman uusiutumattomia energianlähteitä, tässä uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236), sen linkissä,  kerrotaan eräästä tavasta (muitakin on) **)
b) energiaa sinänsä (muuta energiaa) kuluu luomuviljelyyn enemmän per tuotettu ruokakilo (traktorityö - mutta myös muunlainen työ (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0)!)
c) "mineraalifosfori" on ihan samaa fosforia kuin kaikki muukin, mitään luomufosforia ei ole olemassa (tästä on jo tuolla fosforikeskustelussa kommentti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg5971#msg5971))
d) jos vedestä tulee puute, niin luomuviljelyn kaltainen tehoton viljelytapa on täysin anteeksiantamatonta, suorastaan rikos ihmiskuntaa vastaan!

_____________

*) aika kovia sananvalintoja - mutta tämä professorismies ei voi olla asioista tietämätön eli siis "bona fide" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bona_fide) erehtyä
**) PS. Ja sitten tästä täysin riippumaton kysymys on, heikkeneekö todella edes uusiutumattoman energian saatavuus. Kyllä, mutta siinä 2000 - 3000 vuotta siihen menee (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=44.0) - ainakin! Jossain määrin luultavasti Pro Luomun pidemmänkin tähtäimen suunnitelmien tuolla puolen.

***

Myöskään luomuväen argumentit eivät näytä olevan uusiutuvia, aikakaan siinä mielessä että uusia - tai edes vähän parannettuja - tulisi esille. Samoja ovat. Ehkä sitten siinä mielessä ovat, että niitä kierrätetään? Ja otetaan käyttöön se, jota viime aikoina on vähän käytetty, jostain "argumentaatiopankista" tms (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=268).

Sitten me olemme myös pakotettuja yhä uudelleen samoja väitteitä kritisoimaan. Nämä asiat jo käytiin täällä läpi vähän yli vuosi sitten keskustelussamme  Maarit Karin yleisökirjoituksesta Hesarissa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=267).

Tässä YLEn uutisessa ...

Luomutuottaja vs. luomun tyrmännyt – "Meitä tavallisia viljelijöitä mustamaalataan" (http://yle.fi/uutiset/luomutuottaja_vs_luomun_tyrmannyt__meita_tavallisia_viljelijoita_mustamaalataan/7499230)

... käytännön maamies (tuo tavanomainen viljelijä) taitaa tässä antaa meille arvionsa ...


... siitä, paljonko enemmän maata luomuviljely tavanomaiseen nähden tarvitsee. Eli tuossa suhteessa, 200:60. Se olisi kyllä hyvin linjassa sen kanssa, mitä me olemme täällä tilastoista esiin kaivaneet!

Hannu Hiltusen näkemykset ovat tuossa muutoinkin lukemisen ja huomioon ottamisen arvoisia.

Ruotsin tavanomaisen ja luomutuotannon sadoista tässä vertailuja:

http://jordbruketisiffror.wordpress.com/2014/11/20/fascinerande-fakta-om-ekologiskt-odlad-spannmal/
http://jordbruketisiffror.wordpress.com/2013/05/12/4219/

Luomun sadot ovat selvästi pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Noissa hehtaarikohtaisissa luvuissa ei ilmeisesti ole otettu huomioon luomun välivuosia, joiden huomioonottaminen osoittaisi luomun olevan vieläkin heikompituottoista.

Lisäksi noista vuosien 2009-2013 luvuista käy ilmi, että luomun tuottavuus suhteessa tavanomaiseen ei ole kohentunut kyseisellä neljän vuoden jaksolla.

Luomun ja tavanomaisen satotilastot, ennakko vuodelle 2014 (27.11.2014), ovat ilmestyneet:

http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
http://www.maataloustilastot.fi/satotilasto

Luomusato on nyt vuonna 2014 2,5 % kokonaissadosta. Edellisenä vuonna se oli 2,2 %. Sertifioitu luomuala on kasvanut vuoden 2013 7,5 %:sta 8,5 %:iin (lukuja ei tuossa ole vaan olen ne tilastoista laskenut aiemmassa postissani).

Siis sertifioitu luomuala on noussut 1 %-yksikköä ja luomusato vain 0,3 %-yksikköä vuodessa.
Jo tuosta näkyy luomun heikko satoisuus.

Tarkemmin tilanne näkyy seuraavassa taulukossa. Ylläolevin linkkien exceleiden tietojen avulla laskettu luomun hehtaarisadon osuus tavanomaisesta (%) vuonna 2014. (Laskelmissa puhdistettu kokonaissadoista luomun osuudet. Tämä taytyy tehdä itse koska tilastoissa kokonaissadossa on mukana sekä tavanomainen että luomu. Tämänkin jälkeen tavanomaisen sisään jää luomun siirtymävaiheen sato.
Tavanomaisen satotasot on saatu  ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha). Laskelmat kenen tahansa helposti tarkistettavissa).

Taulukko 1: Luomun satotaso suhteessa tavanomaisen viljelyn satotasoon (%) viljelykasveittain vuonna 2014 Suomessa (ennakko).

Luomu (kg/ha) per
Tavanomainen (kg/ha)
  %

53.59      Vehnä - Vete - Wheat 2)   
51.86         Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat   Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
53.84         Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)   Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 2)
53.34      Ruis  -  Råg  -  Rye 3)   
50.69      Leipäviljat - Brödsäd - Bread grain 2)   

56.57      Ohra  -  Korn - Barley   
55.15         Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 1)
60.13         Mallasohra  -  Malt korn  - Malt Barley
54.33      Kaura  -  Havre  - Oats 2)   
78.10      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 2)   
58.93      Rehuviljat - Fodersäd -  Feed grain 2), 4)   

56.77      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 2),5)   

72.77      Rypsi - Rybs - Turnip rape   
0.00         Rapsi (ei luomutuotantoa?)
37.99      Peruna - Potatis - Potatoes   
0.00          Sokerijuurikas (ei luomutuotantoa?)
88.84      Herne - Ärter - Peas   
73.68      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean   
161.34      Tuorevilja - Färsk spannmål -     Cereals harvested green 6)   

Luomun satotaso suhteessa tavanomaiseen on Viljoissa yhteensä 57 % (tark. 56,77 %). Edellisenä vuonna vastaava luku oli 55,77 % eli vuodessa parannusta on tullut yksi prosenttiyksikkö eli käytännössä luomun ja tavanomaisen satoisuuden suhde ei ole muuttunut kuin hyvin vähän.
Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.

Katso vuoden 2013 laskelmat (ja tarkemmat selitykset):
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078

Lisäys 29.11.2014:

Laitan alle vielä satotasot (pyöristettyinä kokonaisluvuiksi) ja luomun ja tavanomaisen saton suhteen (prosentteina yhden desimaalin tarkkuudella). Tavanomaisesta on siis puhdistettu pois luomun osuus.

Taulukko 2: Satotasot ja luomun satotaso suhteessa tavanomaisen viljelyn satotasoon (%) viljelykasveittain vuonna 2014 Suomessa (ennakko).

S1: Tavanomainen (kg/ha)   S2: Luomu (kg/ha)     S3: Luomu/Tavanomainen %

S1     S2           S3

4105   2 200   53.6      Vehnä - Vete - Wheat 2)   
4415   2 290   51.9         Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat   Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
4049   2 180   53.8         Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)   Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 2)
3506   1 870   53.3      Ruis  -  Råg  -  Rye 3)   
4064   2 060   50.7      Leipäviljat - Brödsäd - Bread grain 2)   

3748   2 120   56.6      Ohra  -  Korn - Barley   
3663   2 020   55.2         Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 1)
4124   2 480   60.1         Mallasohra  -  Malt korn  - Malt Barley
3534   1 920   54.3      Kaura  -  Havre  - Oats 2)   
3470   2 710   78.1      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 2)   
3665   2 160   58.9      Rehuviljat - Fodersäd -  Feed grain 2), 4)   

3770   2 140   56.8      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 2),5)   

1209      880   72.8      Rypsi - Rybs - Turnip rape   
1969                             Rapsi (ei luomutuotoa?)   
27875 10 590   38.0      Peruna - Potatis - Potatoes   
44532                          Sokerijuurikas (ei luomutuotantoa?)   
2668   2 370   88.8      Herne - Ärter - Peas   
2592   1 910   73.7      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean   
3756   6 060   161.3      Tuorevilja - Färsk spannmål -  Cereals harvested green 6)   

Toivomustamme, että nuo satotasot tavanomaiseen verrattuna laskettaisiin ja merkittäisiin taulukkoihin suoraan "viran puolesta" (kuten Ruotsissa menetellään) ei siis vieläkään otettu huomioon, vaan jouduit ne itse laskemaan. Kiitos, muuten, että teit sen! Siinä (edellinen puheenvuoro) ne ovat nyt kuitenkin sitten käytettävissä, jos/kun niitä tarvitaan.

Tämänkin asian huomioimisesta ...


... olemme vähän ikäänkuin vihjanneet TIKE:lle. Siinä on kuitenkin vaikea ehdottaa sopivaa menettelyä, koska ilmeisesti tämä välivuosien määrä vaihtelee. Useimmiten kai välivuosia on 2 viidestä, mutta esiintyy myös sitä, että joka toinen vuosi on välivuosi.

"Oikea" vertailuluku siis pitäisi löytää kertomalla nuo edellä mainitut satotasoluvut vielä joko 0,6:lla tai 0,5:llä (kuten jo aiemminkin on tullut esille). Niinpä vaikka edellä laskettu leipäviljojen satotaso 50.69% muuttuttuisi joko 30.4%:ksi tai 25.3%:ksi - joka olisi todellisen hehtaarituoton vertailuluku, prosentteina (välivuosia käyttämättömän) tavanomaisen viljelyn tasosta. 

Kaikki ihmiset eivät ehkä hahmota prosetteja, eivätkä aina niin numeroitakaan. Luomulakko uusien satotilastojen julkistusta koskevassa artikkelissaan (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/11/uudet-satotilastot-julkaistu.html) on esittänyt saototason tämän viljelykierron ja välivuosien merkityksen absoluuttisina lukuina näin:


Mietinpä, että pitäsikö tuo ero vielä saada visualisoitua eli tehdä kuvaksi, vaikkapa käyttäen viljasäkkejä (tai siiloja, aittoja, kuorma-autolavoja ...)?

________________

Ihan alkeellisena grafiiikkana (* = tonni), kokeilu:

Luomu:
*****
Tavanomainen:
********************

Nuo pystyyn (siilot) ja ehkä vierekkäin, ja paremmalla kuvaelementillä kuin tuo (*)!

Viiden vuoden käyttämiselle löytyisi sellainenkin hyvä peruste, että suurin piirtein sehän nyt on valtion luomusuunnitelmienkin aikajänne (=2020)!  ;D

Luomulakolta jäi huomaatta, että kokonaissadoissa ovat luomusadot mukana.  Itse puhdistin kokonaissadosta luomusadot saadakseni tavanomaisen sadot omassa taulukossani. Luomulakon taulukossa siis tavanomaisen sadot ovat liian pienet!

Laitoin vielä satotasot Taulukkoon 2 lisäyksenä edelliseen postaukseeni. Katsokaa täältä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg6186#msg6186

PS
Erilaisia hienoja pylväskuvioita olisi helppo tuottaa minuuteissa vaikkapa excelillä mutta tämä huono softa ei salli kuvioiden lisäämistä. Olisi aika vaihtaa softa nykyaikaisempaan! Nyt jopa yksinkertaiset taulukot menevät helposti spagetiksi.

Kun et itse saanut sitä aikaiseksi niin minä lähetin tuon kritiikkisi Luomulakon palstalle (linkkien kanssa)!  ;D *)

***

Kyllä, nyt on täällä meillä softassa puutteita (eikä niin vähäisiäkään). Mutta edes tällainen pylvästaulukko ei välttämättä puhuttelisi. Juuri iskevinä, konkreettisesti ymmärrettävinä kuvina, sitä tuossa hain. Lehtimies - joka saatat lukea tätä ja jolla on käytössään kaikki nämä visuualiset tehokeinot:

koska sinä kuvitat artikkelin luomusta ja tavanomaisesta tällaisella tehokkaalla tavalla?

_________

*) ei vaan taisitpa sittenkin jo itsekin lähettää tietosi nimimerkillä "Anonyymi"!

SLU:n tutkijoiden uudesta luomukirjasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=356) sain vahvistuksen sille, joka täällä on varmasti jo oikein arvattukin, ennestään:

Ruotsinkaan luomun satotilastoissa ei mitenkään ole näitä välivuosia otettu huomioon.

Vaikka ne sielläkin "syövät" luomun tosiasiallisesta tuottavuudesta yhtä paljon.

Mutta yhtälailla ne sielläkin tuntuvat keskustelusta unohtuvan. Sekä luomun puolustajilta että vastustajilta eli kriitikoilta. (Vrt. vaikka Staffan Danielsson (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg3274;topicseen#msg3274), joka aina käyttää tuottavuusarvioissaan näitä "virallisia" lukuja, sellaisenaan.)

Tuli muuten mieleen, myös: jos joku vielä esittää väitteitä siitä, että luomulla olisi satotasoja kehitysmaissa nostettu, niistäkin väitteistä on vähennettävä tuo noin 2/5:aa! Jo heti "päältä" ...



PS. Luomulakko otti, Jarrumies, korjatut laskelmasi (ks. edellä) varteen, ja korjasi lukujaan. Ja tietysti vain paransi argumenttiaan. (Jonka me täällä tietysti jaamme.)

LUKE (johon entinen TIKE nyt kuuluu) kertoo näennäisen "reilusti" luomun heikommasta satotasosta tässä tiedotteessaan ...

Viljasato kattaa kotimaisen kulutuksen reilusti (http://www.luke.fi/tiedote/viljasato-kattaa-kotimaisen-kulutuksen-reilusti/)


... mutta ei kuitenkaan kerro, koska tuostakin on unohdettu luomun välivuodet. Niinpä saman määrän tuottamiseen tarvitaan tosiasiassa noin kolme-neljä kertaa suurempi viljelysala kuin tavanomaisessa tuotannossa, koska välivuosiaankin viettävä peltoala on dedikoitu viljan tuottamiseen, eli loogisesti kuuluu vilja-alaan.

Mutta TIKE:n eli nyttemmin LUKE:n tilastointitavassa ko. ala luokitellaan toisin. Vähintäänkin olisi LUKE:lta vaadittava, että se tekisi uuden luokan tälle alalle, esimerkiksi "satoa (tai: ruokaa) tuottamaton viljelyala"!

Enempää asiaa tässä perustelematta, koska vertailun vaikeudet on edellä hyvin dokumentoitu. LUKE veti tuossa mutkia suoriksi, yksinkertaisti asiaa.

Johon jo kommentoinkin, että:


Mutta ei se ainakaan lihantuotannossa näy, jos yhä tämänkin tuoreen artikkelin mukaan on seuraavasti. Vaikka ...

Luomulihan tuotanto laajeni edelleen (http://proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen/)

... niin yhä on näin (lihav. HJ):


Noin siis tuotannosta. Mutta eipä se liha ole merkittävässä osassa luomun kulutuksessakaan:


Yhteensä siis 12,1 miljoonaa. Eli luomumyynnistä vain noin 5%. Edelleen tuo huikea epäsuhta: jotain 80% luomualasta menee ("virallisesti") eläinten ruokkimiseen, mutta eipä niistä hehtaareista sitten kuitenkaan juuri ihmisille tule syötävää (luomumaidonkin huomioon ottaen).

Tietysti tuo kaikki merkitsee sitä, että luomualasta tosiasiassa on paljon suurempi osa vain typpeä keräämässä kuin "virallisesti" ilmoitetaan eli tilastoidaan. Eli kuuluu tähän meidän ehdottamaamme luokkaan  (ks. edellä) "satoa (tai: ruokaa) tuottamaton viljelyala".

***

PS. Laitetaanpa tähän vielä vertailukohdaksi linkki Lihatiedotuksen tietoihin Suomen koko lihantuotannosta v. 2013 (http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/lihatuotanto/index.php):

Jos tuossa Pro Luomun uutisessa kerrottiin, että (lihav. HJ) ...


... niin tässä luomu.fi:n uutisessa kerrottiin, että (lihav. HJ):

Viljelyala on kasvanut (http://luomu.fi/kasvit/luomuviljelyn-kehitys/)


Samanlaista pientä kasvua pinta-alassa on ollut sen jälkeenkin. Niinpä se suhde säilyy hyvin samana: luomulihaa ei tuoteta käytännössä enempää lisää kuin mitä näitä luomuhehtaareja on lisätty. Ja suhteessa luomun käyttämiin kokonaishehtaareihin yhtä vähän kuin ennenkin.

Tämä suhde näyttäisi myös säilyvän näissä luomualan lisäysskenaariossakin:


(Luomuinstituutin lajiketutkimusta koskevasta uutisesta (http://luomuinstituutti.fi/luomulajiketutkimusta-tarvitaan/))

Siten kokonaisluomualan noin tuplaus nykyisestä noin tuplaisi myös noiden kolmen viljan viljelyalan. Eli jos LUKE:n mukaan (ks. edellä) on näin ...

(lihav. HJ)

... niin silloin, tuon skenaarion toteutuessa, nuo lihavoidut lukusanat olisivat kahdeksan ja neljä *). Ja luomun pääsuuntana edelleen säilyisi nurmi.

_________

*) tai hiukan enemmän ehkä sitä kautta, että tavanomaisesta viljelystä poistuisi tuo n. 11% osuus, ja sen viljasadotkin olisivat sen myötä pienemmät.

Viitaten tuohon uutiseemme ...

Luomun vienti ja tuonti - todella outo kuvio (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=374)

... ja myös tuonti- ja vientikeskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0%3Cbr%3E), pitäisi oikeastaan yrittää laskea (arvioida), paljonko peltoalaa, "piilohehtaarit" mukaan lukien, menee siihen, että 70% luomuviljastamme viedään, hyvin halvalla hinnalla, ulkomaille.

Pro Luomulla on jo jonkin aikaa ollut sivustollaan tällainen päivitys:

Luomu Suomessa 2014 -kooste (http://proluomu.fi/aineistot/luomutilastot-2014/)

Jos sieltä avaa pdf-tiedoston (uusin versio 7.4.15), niin ainakin seuraava luku tai arvio on muuttunut:


Nyt tuossa ei kerrottu, paljonko sitä siirtymävaiheessa olevaa alaa on, hehtaareina. Toisesta TIKE:n julkaisusta tuli tieto vuodelta 2013, jolloin puhuttiin yhteensä 9% osuudesta ja että varsinaista luomualaa oli 83% ja loput siirtymävaiheessa, eli silloín voi arvioida varsinaisen luomualan osuudeksi n. 7,5% koko Suomen viljelyalasta. Jos suhde on säilynyt samana, varsinaista luomualaa olisi nyt noin 7,9% kaikesta. (Nyt en löydä mistään uusimpia tarkkoja tietoja siiitä, mikä on tämän siirtymävaiheen osuus.)

Jos sitten samasta koosteesta saamme tietää, että ...

- luomuviljojen osuus oli "2,5 % Suomen koko viljantuotannosta"
- luomumaidon osuus oli 2% kaikesta tuotetusta maidosta ja
- (vähän toiseenkin Pro Luomun julkistukseen kurkistaen (http://proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen/)) luomulihan osuus oli alle 1%

... niin tuosta voi varmasti pyöristää asian niin, että kaikesta tuotetusta ruoasta luomun osuus on edelleen se noin 2% tai alle. Ja sitä lukua sitten pitää verrata tuohon 7,9% osuuteen viljelyalasta. Jakolaskun tulos sitten on se noin neljännes, eli luomu vaatii edelleen Suomessa tavanomaiseen viljelyyn käytetyn maa-alan nelinkertaisena, saman ruokamäärän tuottamiseen.

***

Hesarin jo mainitussa nettiuutisessa (http://www.hs.fi/ruoka/a1428979977727) oli myös pieni keskustelu. Siellä eräs keskustelija yritti väittää, että typenkeräysvuodetkin voi luomussa täysin hyödyntää (ja niin tehdään?). Tässä vastaukseni kopiona tännekin (siinä en vielä osannut käyttää tätä em. tarkempaa 7,9% arvioita):

Laskin ko. luvut jo 30.10.14 tänne silloisista Eviran julkaisemista ennakkotiedoista (se kirjoitus kopioituna alla). Nyt tuossa uudessa Eviran pdf:ssä ovat lopulliset tarkistetut luvut, jotka hieman poikkeavat ennakkotiedoissa olleista.

Kopioin tuon  30.10.14 julkaisemani kirjoituksen vielä tähän:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg6067#msg6067
**********
LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2014
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2014ep.pdf

Luomuhyväksytty ala + siirtymävaiheen (SV) ala kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna ja oli 9,5 % koko maan peltoalasta, yhteensä 215 714 ha.

Pelkkä luomuhyväksytty ala (ilman SV) oli 8,5 %  (193 052 ha) koko maan peltoalasta vuonna 2014. (Taulukossa tuota prosenttilukua ei ole mutta laskin sen.)

Siirtymävaiheessa on nyt vain 22 662 ha, joka on 37 % vähemmän kuin vuonna 2013. Tämä merkitsee sitä, että ensi vuonna luomuhyväksytyn alan kasvu tulee hidastumaan.

Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.

Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.

Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.
***********

Teen, kunhan ehdin vielä uudet, tarkistetut laskelmat Eviran 31.12.14 pdf:n ja LUKEn tietojen mukaan (ks. lähteet alla):

No niin, sain nyt 19.4.2015 klo 11 jälkeen laskettua Eviran ja LUKEn tarkistetuista, lopullisista luvuista tarkat, lopulliset määrät ja prosentit. Tarkistettuhin laskelmiini tuli nyt pieniä muutoksia prosenttilukujen desimaaleihin. Tärkein muutos on, että luomuhyväksyttyä ala vuoden 2014 lopussa oli 8,3 % (ennakkotiedoista laskettuna se oli 8,5 %). Tarkistetut laskelmat alla:

Luomuhyväksytty + siirtymävaiheen peltoala 2014 : 212 653 ha
Pelkkä luomuhyväksytty ala 2014: 188 720 ha
Siirtymävaiheen peltoala 2014: 23 933 ha

Kokonaispeltoala 2014: 2 267 200 ha


Luomu- ja siirtymävaiheen peltoalojen osuudet koko peltoalasta vuonna 2014:

Luomuhyväksytty ala  + siirtymävaiheeen ala (SV): 100*212653/2267200 = 9,379 % eli 9,4 %

Pelkkä luomuhyväksytty ala: 100*188720/2267200 = 8,323  % eli 8,3 %

Pelkkä siirtymävaiheen (SV) ala: 100*23933/2267200 = 1,055 % eli 1,1 %

Siirtymävaiheen osuus koko koko luomualasta (luomuhyväksytty + SV): 100*23933/212653 = 11,254 % eli 11,3 %


Lukujen lähteet:
Luomualat 2014: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2014ep.pdf
Käytössä oleva maatalousmaa 2014, excel-taulukko sivulla: http://www.maataloustilastot.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa

Määritelmä:  "Luomuhyväksytty ala eli ala, jonka satoa voidaan markkinoida luomutuotantoon viittaavin merkinnöin". Tuo luomuhyväksytty ala on siis 8,3 % vuonna 2014 kaikesta käytössä olevasta maatalousmaasta.

Huom: Tuossa Pro Luomun 7.4.2015 päivitetyssä pdf:ssä (http://www.proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/04/Luomu_Suomessa_2014_paiv.pdf) on vanhentuneet, virheelliset luvut, koska siinä käytetty vieläkin vanhoja Eviran ennakkotietoja.

Turhaan siis tuossa yrittelin itse laskea, kun olit jo laskenut asian tarkkaan. Mutta sainpahan sinut päivittämään laskelmasi!  ;D

Kuten yksityismaileissa totesimme, tarkimmat laskelmat luomuviljelyn tilanteesta löytyvät nyt meidän palstaltamme! Kiitos sinun, Jarrumies.

Luomuna tuotetusta, lopputuloksesta ei kuitenkaan ole sen virallisempaa tietoa kuin Pro Luomun arviot. Niiden ja meidän lukujemme yhdistelmä on sitten tuo uutisemme tyrmäävä johtopäätös:

Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376)

Mielessäni maistelen sitten mahdollisia vastaväitteitä tuohon. Voidaan tietysti sanoa, että kaikkia "taiteen sääntöjä" noudattaen luomuviljelyn tulos voisi olla Suomessa tuota parempi. Esimerkiksi satokilpailuissa on luomuviljelyllä ylletty korkeisiinkin tuloksiin, paljon korkeampiin kuin luomusatotilastoissa. Mutta siihen voi sitten todeta, että miksi niin ei sitten tehdä? Jos osa luomuviljelijöistä ei ole niin kovin taitavia (ehkä kokemattomuuttaan tms.) niin samanhan voi sitten kyllä sanoa tavanomaisista viljelijöistäkin (ja aivan aloitteilijoita eivät luomuviljelijät ole, jos on olemassa tuo kolmen vuoden siirtymäaika). Jos osa luomuviljelijöistä on "jäähdyttelijöitä", joille satotaso ei merkitse mitään, niin kyllä sellaisia varmasti löytyy tavanomaisistakin viljelijöistä, eikö? (Voi olla, ettei suhteessa löydy niin paljon?)
 
Joka tapauksessa tuosta neljänneksen tuotosta uskaltaa nyt keskusteluissa lähteä. Jos joku sille vastaväitteen esittää, voi häneltä sitten kysyä, mitä sitten tuotetaan, ellei ruokaa tai minne se ruoka sitten katoaa (kuten jo muualla vitsailin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4760#msg4760), niin väitetyillä 1:1 tuloksilla, tai paremmilla, ainoa looginen vaihtoehto eli selitys olisi, että luomuviljelijät myyvät pääosan tuotannostaan pimeillä markkinoilla  ...  ;D)

Tuosta hurjasta suhdeluvusta (1:4) tuli mieleeni, että onkohan sittenkin "salaliittoteoriamme" ... ei, kun siirretään keskustelu sinne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.msg6723#msg6723).

(lihav. HJ)

Tämä ei estä "Farmit"-palstaa kirjoittamasta eli otsikoimasta näin, kyllä kehtaavat:

Luomumaitoa lisää – kestävästi! (http://www.farmit.net/blog/2015/05/20/luomumaitoa-lisaa-kestavasti)

Vaikka sitten jo artikkelin toisessa "luvussa" kerrotaan näin (kursivointi HJ):


Mutta kun on jonkinlaisesta myynti- eli mainosartikkelista kyse, ei ehkä voi kovin suurta analyyttisyyttä odottaakaan. Se on suunnattu niille asiakkaille (viljelijöille), jotka ovat jo valintansa tehneet.

Olemme edellä eri lähteistä poimineet tietoja siitä, mikä on luomuviljelyn osuus tuotannosta, lopputuotteesta, so. ruoasta. Nyt meillä on mahdollisuus katsoa ja verrata näitä tietoja tällaiseen viralliseen LUKE:n lähteeseen:

Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 (http://jukuri.luke.fi/handle/10024/486005)

Pdf-tiedosto löytyy ja aukeaa ko. sivulta. Siitä nämä tiedot:


Tuo väite nyt hiukan ihmetyttää, "virallisuudestaan" huolimatta, jos noin vuoden takaisessa Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomukasvisten-tuotanto-ei-pysy-kysynnan-perassa/) oli tällainen tieto:

(lihav. HJ)



Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.

Paljonko luomumunien tuotanto on hehtaareina? Laskin tällaisen karkean arvion.

Suomessa on n. 3,5 miljoonaa kanaa. Niistä n. 5% on luomukanoja. Tekee 175 000.

Luomuehtojen mukaan luomukanoja saa olla korkeintaan 380 kpl hehtaaria kohti (siis sitä hehtaaria, jolla sen ruoka - periaatteessa - tilalla tuotetaan). Oletetaan tuo korkein sallittu määrä. Jakolaskun tulos 460.

Eli luomukananmunien tuotanto Suomessa "söisi" noin 460 hehtaaria.

(En keksi, miten laskisi vastaavan luvun tavanomaisille kananmunille, vertailukohdaksi. Enkä ole sellaista suoraankaan mistään löytänyt.)

Surkeeta, mutta tuet kyllä pelastavat luomuviljelijän puintipäivän: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=61796.msg1105103#msg1105103

Tämä (Jarrumiehen) päivitys tuolla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6947#msg6947) linkkeineen ei olennaisesti muuta tilannetta. Vuonna 2014 sertifioitu luomuala Ruotsissa oli 15,3%.


Luomumyynnin osuus oli noussut (tieto Pro Luomulta) 4,7%:ista ja oli 5,6%:in vuonna 2014. *) Tuolla samalla oletuksella siis osuus myynnin volyymista olisi 2,8%.

Johtopäätös ei muutu kuin vähän - muuttaen tässä Jarrumiehen paria lukua (kursiv.):


Jos luomun ja tavanomaisen hintaero ei olisi Ruotsissa aivan yhtä suuri kuin meillä, ehkä tuo 3% voisi olla lähempänä neljääkin. Mutta kuitenkin ollaan suurin piirtein samassa arviossa kuin Suomenkin osalta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376), että samalta alalta saadaan luomussa vain neljännes tuotosta.

Ja - tulipa mieleen - ilman tätä realistisen kuvan tavoitteluakin, niin jo ihan "raa'at" prosenttiluvut 15,3 (peltoalasta) ja 5,6 (myynnistä) eivät kyllä hyvää kerro luomun tuottavuudesta. Siitäkin tulee tuotoksi vain hiukan yli kolmannes (36,6%).

Jos tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.msg6984#msg6984) totesin, miten "Suomisen perheen statuskilpailu Svenssonien" kanssa luomualan lisäämisessä tulee kalliiksi "Suomisen perheelle" niin tulee se kalliiksi "Svenssoneillekin"!

Ruotsin luomutuotannon täsmälliset volyymit ja täsmälliset osuudet kokonaistuotannosta (ainakin erikseen viljasta, maidosta, lihasta jne.) ovat varmaan Jordbruksverketin hallussa. Ellei niitä löydy netistä, voisi niistä varmaan sieltä kysyä?

***

Suuri tuonnin osuus luomussa ei varmaan Ruotsin osalta paljon muuta, koska myös tavanomaisessa ruoassa on siellä suuri tuonnin osuus, molemmissa noin 50%. Niinpä voidaan arvio tehdä, että Ruotsissa tuotetun ruoan osalta on noin.


___________

*) josta noususta vastasi muuten aika suurelta osin luomualkoholin kulutuksen kasvu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg6413#msg6413), 83% nousu edellisestä vuodesta. Mutta viljasta ym. sekin tehdään.

Tässä uutisessa ...

Rehunteko pari viikkoa myöhässä (http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/416283.html)

... on luomutilallisen oma todistus (lihav. HJ):


Onkohan tästä asiasta tilastoja, vertailua tavanomaisiin tiloihin? Olen kyllä jo aiemmin lukenut, että luomusadot kypsyvät tavanomaisia hitaammin. Paljonko tällä on vaikutusta luomun huonompaan hehtaarituottoon, Suomessa ja myös siis rehupuolella?

PS. Tietysti yksikin sato on hyvä, verrattuna tähän tapaukseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6999#msg6999), josta Matti (21.06.15) epäilee, ettei tule yhtään ...

Koko EU:n osalta voimme myös arvioida karkeasti, haarukoida, luomuviljelyn tuottavuutta näin:

- luomumyynti 22 miljardia
- koko elintarvikkeiden vähittäismyynti n. 1100 miljardia

Luomun osuus myynnistä siis noin 2%.
Luomun osuus viljelypinta-alasta 5,7% (http://www.fibl.org/en/themes/organic-farming-statistics.html).

Mutta tuolta toisaalta saimme tiedon, että EU tuo noin puolet luomustaan alueensa ulkopuolelta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5652#msg5652). Osuus on siis jopa hivenen suurempi kuin Suomessa (so. 40%).

Luomuhinnat ovat kaikkialla EU:ssa tavanomaisia korkeampia. Niinpä tuo 2% myynnistä on tuotannosta lähempänä 1 prosenttia.

Yhteensä: luomuviljelyn tuottavuus siihen käytettyä hehtaaria kohti on koko EU:ssa kutakuinkin yhtä surkea kuin Suomessakin.

(Vaikka ym. luvut vielä tarvitsevatkin tarkistusta.)

Tarkistuksetkaan eivät muuksi muuta sitä, että noin ollen Sirpa Pietikäisen ym. meppien ehdotus siitä, että koko EU:n viljelyalasta pitäisi 20% olla luomua, merkitsisi yksinkertaisesti, että EU:n oma ruoantuotanto vähenisi noin 10% tai jopa enemmän!

Nyt, kun olemme, siinä määrin kuin olemme, jo ruoan nettotuojia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg6703#msg6703). Kaukana ovat ne ajat, jolloin "dumppasimme" ruokaamme maailmanmarkkinoille.

Sekään, että sekä luomutuotanto että -kulutus jakautuvat EU:n sisällä hyvin jyrkästi, ei muuta noita kokonaislukuja.

Niinpä, yksinkertaisesti: vihaksi pistää. EU:lla ei ole oikeutta käyttäytyä noin - edes ehdotuksen tasolla. Mepeillä ei ole edes oikeutta olla noin tietämättömiä!

Saksassa on esitetty idea (https://m.facebook.com/permalink.php?story_fbid=773272999436433&id=227145967382475), että tavalliset (teho)viljelijät jättäisivät tahallaan pienen kaistaleen pellostaan, sen laidalta, kokonaan vaille keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Ja laittaisivat sitten siihen ohikulkijoille selittävän kyltin, mitä he olivat sen osalta tehneet, tai siis pikemminkin tekemättä jättäneet, eli miksi se kaistale näyttää niin erilaiselta muuhun peltoon nähden.

Hupaisa idea. Voisi ehkä käyttää Suomessakin. Varmasti kannattaisi koululaisiakin kuljettaa siitä ohi!

Hiukan ehkä tasapuolisempi idea olisi, että pari viljelijää, luomu- ja tavanomainen, sopisivat viljelevänsä ihan samaa kasvia vierekkäisillä pelloilla. Ja sitten lapset ja asiasta kiinnostuneet (ja tietoa tarvitsevat) aikuisetkin  niitä molempia katselemaan (eikä yksin vierailemaan luomutiloilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=642.msg7119#msg7119)). Mutta suostuisiko luomuväki tähän?

Itse asiassa Matti on jo järjestänyt meille kuvallisen seurannan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6994#msg6994) kahdesta tällaisesta pellosta (nyt en tosin ole ihan varma, viljelläänkö niissä samaa kasvilajia? Tai siis, tarkemmin, onko niihin kylvetty  samaa lajia?  :D)

Nyt kyseinen Huili-lehden artikkeli näkyy netissäkin:

Tapaa luomun vastustajat (http://www.huililehti.net/tapaa-luomun-vastustajat)

Katso tarkemmin, mitä siitä ja sen kainaloartikkelista (joka nettiversiossa on liitetty pääartikkelin jatkoksi) sanoin sen ilmestyttyä keväällä 2014 (edellä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5508#msg5508)).

_____

Oikein hyvä muuten, ettei painovirhepaholainen ole iskenyt tuohon nettiversion otsikkoon.  ;D

Tämä ympäristöhallinnon sivusto otsikoi kyllä näin ...

Luomutuotanto kääntyi kasvuun (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous/Luomutuotanto_kaantyi_kasvuun(28657))

... mutta oikeastaan kertoo ja myöntää, ettei se kasvu oikeastaan kunnolla enää (4% < 10%) jatku, ja löytää sille syynkin:


Huomaa tuossakin: ollaan puhuvinaan tuotannosta, mutta puhutaan itse asiassa luomualasta. Lausettakaan ei ko. uutinen suo sille, paljonko ruokaa saatiin aikaiseksi. Eli mikä siis oli se tuotanto.

PS. klo 10: Laitoin tuon viimeisen huomion palautteena ko. sivustollekin.

Tuossa ymärisöhallinnon sivulla tiedot vielä laahaavat vuoden jäljessä.

Tällä palstallamme on ollut aiemmin ennakkotiedot ja lopulliset tiedot luomualasta vuonna 2014:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg6708#msg6708

Tämän MT:n uutisen mukaan ...

Ruotsalainen luomutuotanto kasvu-uralla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalainen-luomutuotanto-kasvu-uralla-1.126468)

... luomumaidon tuotanto vastaisi Ruotsissa Suomea paremmin sitä pinta-alaa, mitä luomuun on uhrattu. Mutta lukuja on tietysti analysoitava tarkemmin.

Jo lähtökohta on netistä saatujen tietojen mukaan tällainen: Suomen koko maidontuotanto on n. 2,3 miljardia litraa, Ruotsin - vain - 2,9 miljardia litraa.

Tämä tieto ei ole tuotantoa, mutta taustana tuohon edelliseen tietoon: suomalainen juo vuodessa maitoa n. 130 litraa, ruotsalainen n. 90.

***

Niin, hyöty ja hyöty. Samaisessa MT:ssa oli sitten Suomesta tämä uutinen:

Maitotilojen tulos romahtaa, ero luomun hyväksi kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/maitotilojen-tulos-romahtaa-ero-luomun-hyv%C3%A4ksi-kasvaa-1.126521)

Tuosta kannattavuuslaskelmastakin täytyisi nyt saada tietää yksityiskohdat, mistä se koostuu. Jos nuo laskelmat on tehty Lukessa, lienevät ne silti julkisia, vaikka ne olisi tehty lehden pyynnöstä.

Ai, se onkin näin (Luomuliiton uutisesta):

Kustannustehokas ravinnehuolto yksi syy luomubuumiin (http://www.luomuliitto.fi/kustannustehokas-ravinnehuolto-yksi-syy-luomubuumiin/)


Noin siis Amerikassa. Mutta kyllä Suomessakin:


Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.

***

*) Vaan tiedä häntä, miten se luomutieteessä on. Lasketaanko siellä luomutuet (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246) myös (tehokkaaseen) ravinnehuoltoon?  ;D

Ennakkotiedot vuoden 2015 sadosta ovat ilmestyneet.

Oleellisin tieto: Sekä koko viljasato (tavanomainen+luomu) että luomun viljasato pieneni: koko sato - 9,8 % ja luomu - 22,3 %. (Luvut laskin tarkoista satoluvuista joten ne poikkeavat hieman Luken tiedotteen pyöristetyistä ilmauksista). Luomun osuus pieneni siis enemmän ja luomun osuus on nyt 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta. Viime vuonna osuus oli 2,5 %. Merkittävä pudotus, kun ottaa huomioon, että luomun osuus koko peltopinta-alasta on tänä vuonnakin hieman kasvanut.

Luomuviljojen (vehnä, ruis, ohra, kaura ja seosvilja) korjuuala on pudonnut viime vuoden (2014) 48300 hehtaarista 38300 hehtaariin eli vähennystä on 20,3 %. Ja sato on siis pudonnut hieman enemmän (22,3 %). Tästä jo näkeekin, että luomun satotaso (kg/ha) on pudonnut viime vuotisesta hieman. Vuodesta 2007 alkaen luomuviljojen satotasot ovat melkein polkeneet paikalllaan - pientä heilahtelua vain vuosittain.

Lasken tarkemmat tiedot (tavanomainen ja luomu vertailut) kun lopulliset tiedot helmikuussa 2016 ilmestyvät.

Kokonaissato 2015 ennakko:
http://stat.luke.fi/satotilasto-sek%C3%A4-viljasadon-laatu-ennakko-2015_fi

Luomusato 2015 ennakko:
http://stat.luke.fi/luomusato-2015-ennakko_fi

Ja Lukelle sekä Vilja-alan yhteistyöryhmälle kiitos: tilastojen saatavuus, selitteet, omat muokkausmahdollisuudet yms. ovat parantuneet!

Toivomuksista muutama tärkein:

Nyt omissa laskuissa kokonaissadoista pitää itse erotella luomu pois, jotta pääsisi laskemaan tavanomaisen satotiedot. Lukessa olisi helppo heti laskea erikseen tavanomaisen tiedot ja tehdä samantien vertailut tavanomainen vs. luomu.

Korjuualan määritelmä:
http://stat.luke.fi/tilasto/89/laatuseloste/4355
"Ala on ilmoitettu tuhansina hehtaareina (1 ha = 10 000 m2). Se tarkoittaa alaa, jolta sato on korjattu eli satovahinkoala ja muu korjaamaton ala ei sisälly tähän alaan."
"Pääosalle tilaston satokasveista ala (korjuuala) lasketaan vähentämällä viljelyalasta satovahinkoilmoituksista saatava täysin tuhoutunut ala. Nämä kasvikohtaiset alat saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä."

Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?

Minäkin kiitän Lukea. Tilastot ja niden esitystapa todella paranevat koko ajan. (Kiitän myös Jarrumiestä - vielä sitäkin paremmista ja tarkemmistä luvuista!)


Näin olisi erityisesti seuraamani perunan osalta. Sateisena viime kesänä puhuttiin erityisesti perunaruton uhasta, ja siitä, miten se uhkaa juuri luomupeltoja. Kuinka siinä sitten kävi?

Olisiko (myös?) luomuohralle tapahtunut jokin onnettomuus? Hehtaarisadot ovat vähän pienentyneet, mutta korjuuala ja kokonaissato suorastaan romahtivat. En ole ainakaan kuullut, että sen viljelylaa olisi tarkoituksellisesti haluttu pienentää.

Toinen hankaluus on tuo tuorevilja. Luomusatotilaston otsikkosivulla kerrottaan:


Mitä se on, kertoo Tiken/Luken Tietosarka vuodelta 2010:

Mikä ihmeen tuoreviljasato? (http://tike.multiedition.fi/tike/tietosarka/2010/maaliskuu/tuoreviljasato.php)

Nyt tästä taulukosta (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=6a510928-d4ff-4b8b-8628-9038ccf2e9ed) näkyy, että näin korjatun viljan ala luomussa on viime vuodesta yli kaksinkertaistunut. Mutta mitä tavaraa tuo "Tuorevilja yhteensä" tuossa siis on? Oma ongelmansa, edellisestä tiedon puutteesta johtuva tietysti, on se, mihin ihmeeseen pitäisi hehtaarituottosarakkeessa olevaa lukua verrata. Tuoreviljan osalta kun luomun hehtaarisato (v. 2014 tieto, uutta ei vielä ole) on tavanomaista korkeampi - ja siihen kun minä en usko! ;)

Myös yhdyn tuohon toiveeseen, että luomu heti eroteltaisiin tavanomaisesta, jotta vertailut helpottuisivat.

Tietysti edelleen on olemassa se "ikuisuuskysymys", miten ottaa satotilastossa huomioon ja esittää peltoala, jossa vain kerätään sitä typpeä, eli lepovuorossa oleva ala luomussa.

Nyt ei sekään minulle tuosta ihan varmasti selviä, onko tämä edellä mainitsemani tuorevilja laskettu mukaan tähän luomuviljan kokonaissatoon. Eli siihen 80 miljoonaan kiloon? Selviääkö sinulle, Jarrumies?

Ja tietysti: onko tuoreviljan korjuuala mukana kokonaiskorjuualassa? Eli eihän sen osuuden kasvu ole näennäisesti vähentänyt kokonaiskorjuualaa?

Ei ole.

Laskin nuo jo eilen:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg7700#msg7700

Tuorevilja ei ole alla olevien luomuviljojen korjuualassa 48,3 eikä kiloissa 80,3 mukana:

                          Korjuuala*
                        (1 000 ha)   Sato (milj. kg)[/b

Vehnä yhteensä       5.5           12.5
Ruis                         5.2             8.9
Ohra yhteensä          3.8            7.2
Kaura                       20.6          44.6
Seosvilja yhteensä     3.2           7.1

Yhteensä                   38.3          80.3


Asian voi myös itse tarkistaa taulukosta:

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=c481eca1-b8d0-427c-9d5f-25f0eba0eeb8

Pientä yhteenlaskua tarkistus tuon taulukon avulla kyllä edellyttää.

Kiitos selvennyksestä. Minua alkoi kiinnostaa, minkä tyyppistä viljaa tämä tuorevilja on. Ei oikein löytynyt eksaktia tietoa tai määrittelyä, mutta useimmiten se mainittiin eläinten ruokkimisen yhteydessä, kun asiaa kuukkeloin. Tässä uutisessa (kokonaisviljasadosta) asia sanottiin näin selvästi:

Syysviljoista saatiin ennätyssato (http://www.sss.fi/2015/11/syysviljoista-saatiin-ennatyssato/)
(Julkaistu 26.11.2015 | Salon Seudun Sanomat)

(lihav. HJ)

Niinpä voitaneen tosiaan todeta varsinaisen, ihmisten syötävissä olevan luomuviljasadon määrän ja viljelyalan todella merkittävästi pienentyneen.

Yhä suurempi osa luomutuotannosta siis menee eläinten ruokkimiseen? Niinkuin kai sitten (tuon uutisenkin mukaan) tavanomaisenkin puolella, mutta luomussa ainakin tuo tuoreviljan osuus oli suurempi, noin viidesosa.

Se mysteeri täytyy vielä selvittää, miten ja miksi tuoreviljan hehtaarisato ilmoitetaan luomussa suurempana.

Tässä voisi olla joku tällainen uusi menetelmä tulossa, eli on tehty huomio, joka saattaisi johtaa sen keksimiseen *), miten juuri tuota typensidontaa tehostettaisiin (Science Daily):

Harnessing a peptide holds promise for increasing crop yields without more fertilizer (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151124143514.htm)

Mutta ainakin tässä vaiheessa tuokin uutinen näkee idean sovellusmahdollisuudet näin rajattuna (lihav. HJ):


Eli hyötyä olisi kehitysmaiden viljelylle **) ja luomuviljelylle kehittyneissä maissa. Mutta varsinaista "opittavaa" tavanomaiselle viljelylle ei siitäkään olisi?

______________

*) tietysti sillä edellytyksellä, että keksitty tapa olisi luomun kannalta "kosher", siinä ei esim. olisi käytetty geenimuuntelua tms.
**) ilmeisesti sillä tutulla oletuksella, että siellä "ei ole varaa kalliisiin lannoitteisiin"?

Ohitetaan tästä Pro Luomun uutisesta ...

Luomufoorumi tarkasteli kasvun mahdollisuuksia (http://proluomu.fi/luomufoorumi-tarkasteli-kasvun-mahdollisuuksia/)

... nuo kasvun mahdollisuudet, ja tarkastellaan vain tutkija-kokeilija-viljelijä Tuomas Mattilan esitelmää, uutisen viimeisessä luvussa, "Satotasoa pitää nostaa merkittävästi".


Voi sanoa, että todellä yllättävä ajatus - luomufoorumissa esitettynä!


Mattila ei sitten kuitenkaan pohdi eteenpäin, mitä järkeä, hänen ensin esittämästään näkökulmasta, koko EU:n nykyisellä (tai tulevallakaan) luomulainsäädännöllä on. Eli mitä järkeä on kamppailla tällaisten asioiden kanssa:


Se, ettei Mattila enempää tuota pohtinut, ei taas ole yllättävää, luomufoorumissa. Mattilankin esitelmä löytyy täältä (http://proluomu.fi/hankkeet/koordinaatiohanke-2015-2017/luomufoorumi-3-4-2-2016/), myös videona.

***

Mattilallakin oli puolittain sama näkemys asiasta kuin Ruotsin SLU:n tutkijoilla (lihav.  ja kursiv. HJ) ...


... mutta toisaalta hän uskoi myös tuohon kursivoituun. Siitä asiasta on meillä jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg8049#new).

Nyt on tuore tieto vuodelta 2015, tästä lähteestä (http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomumaito/):


Tarkempi luku löytyi "sisäsivuilta", se on 2,15%.

Edelleenkin säilyy melkoinen, jopa suunnaton epäsuhta tuon luvun ja Suomen (mitä ilmeisemmin karjatalouteen suurelta ellei jopa valtaosin käytetyn) luomuviljelyalan välillä.  Edelleenkin vahvistuu arvio, että luomualalta saadaan Suomessa vain neljännes siitä ruoasta, mikä saataisiin siltä alalta tavanomaisesti viljelemällä.

PS. Kohta saamme varmaan tarkennettuja lukuja luomulihantuotannostakin v. 2015, tuosta samasta lähteestä eli Pro Luomulta.

Kaipa Pro Luomultakin tieto tulee, mutta kiiruhdin jo "lunttaamaan" täältä, Pro Agrian tästä lähteestä (https://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/proagria_luomumarkkinatilanne.pdf) (pdf) asiaa. Sen mukaan (s. 16) luomulihaa olisi - siipikarja ei ole vieä luvussa mukana - vuonna 2015 tuotettu noin 4 miljoonaa kiloa (TNS Gallup, teurastamokysely).

Siipikarjanlihan mukaan ottaminen ei nostane lukua paljon, alle 100 000 kiloa, edellisvuodesta päätellen. Mutta jos nuo luvut muutoin ovat oikein, luomulihan osuus olisi noussut nippa nappa yli prosentin. Siis tuotannosta, osuus myynnistä on sitten toinen juttu.

Mikä ei pahemmin auta tasoittamaan em. suunnatonta epäsuhtaa. Edelleen jää epäselväksi, mitä luomupelloilla oikein tuotetaan, kun se ei näytä juurikaan olevan ruokaa ...  8)

Meidän on ehkä päivitettävä lukujamme siitä, mikä tarkkaan ottaen on luomualan osuus kaikesta peltoaalasta, mutta meidän ei tarvitse päivittää sitä em. tietoamme, tuonkaan pohjalta, että luomuviljelyllä Suomessa tuotetaan ruokaa hehtaaria kohti vain n. neljännes siitä mitä tavanomaisessa viljelyssä.

 
SIIS, mitä luomussa tuotetaan:  (http://mattipekkarinen2.net/vitstees.htm#strategia)
TUKIPOLITIIKKAAN ja MARKKINOINTIIN PANOSTETAAN ... LAAJAMITTAISTA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ ... LUOMUOSAAMISTA tai -PROFILOITUMISTA ...  LUOMUVIESTINTÄÄ.... POSITIIVISIA ruokaMIELIKUVIA TV-ohjelmissa, messuilla ja reseptipalvelulla. ... * SITOUTTAA koko arvoketju yhteiseen luomumerkitsemisstrategiaan, * edistää  ELINTARVIKEKETJUN SITOUTUMISTA LUOMUTUOTANTOON.

Vanhassa tarinassa rikas mies kysyi vävykokelaalta: "mitä voit tarjota tyttärelleni, mitä minä, isänä, en ole voinut hänelle antaa?" --- Nuori mies vastaa: "kurjuutta"

Tässä on päivitys myös luomuviljan osalta (eli siinäkin myytäväksi tai muuten nautittavaksi jää pääosin noita Matin esille tuomia "tuotteita"):

Pari prosenttia viljasadosta luomua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pari-prosenttia-viljasadosta-luomua-1.139362)

Tarkempi prosenttiosuus on siis 2,2%.

Tämä edellä keskusteltu ilmiö tuli myös esiin:


Tuon viidenneksen kanssakin osuus olisi ollut vain n. 2,7%. Kuten edellä on tuotu esiin, tuon tuoreviljan pitäisi sitten jotenkin näkyä luomueläintuotteiden määrässä. Ei näy. LUKE tiivistää omassa uutisessaan (http://www.luke.fi/tiedote/viljasadosta-riittaa-vientiin/):


Nyt sieltä samasta paikasta löytyvät myös lopulliset, viralliset satotilastot vuodelta 2015.

Tämä muuten sitten pätee koko viljasadon osalta:


Mutta tavanomaisessa tuotannossa se sitten näkyy, eli muuttuneessakin muodossa tulee ihmisruokana markkinoille.

Kylläpä on YLE:llä sananvalinta (!):

Luomuko viljelyn pelastus? "Voi tuoda tulosta, mutta ei ole automaattisesti kultakaivos" (http://yle.fi/uutiset/luomuko_viljelyn_pelastus_voi_tuoda_tulosta_mutta_ei_ole_automaattisesti_kultakaivos/8750149)

(lihav. HJ)

Rahallinen tulos on tietysti myös "tuottavuutta", mutta, mutta ... kun se vielä pääosin toteutuu näin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246). Eikä silloin tätäkään tarvitse juuri pelätä:


Sinne "tukimarkkinoille" kyllä yhä mahtuu, kun kertaakaan eivät luomutuet ole olleet esillä edes hallituksemme säästöehdotuksissa. Eivät edes keskustelussa. Ei sitä kyllä ole ehdottanut oppositiokaan.


PS. Tästä täytyy nyt saada tarkemmat luvut, vuodenvaihteen tilanteesta:


Poistaen mm. siirtymävaiheen pellot. Eviraltahan löytyvät jo nämä tilastot myös vuodelta 2015:

http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot+ja+tietohaut/

Sieltä muuten heti oli luettavissa, että 31.12.2015 kokonaisluomualan osuus oli 9,9%. Eli ei ainakaan silloin vielä "yli 10 prosenttia". Myös "alkutuotannon luomutoimijoita" oli vain 4 328, joista luomutiloja 4 251. Ei oikein pyöristy 4500:aan.

Luomuhyväksytyn alan osuus olisi ollut 8,44%. Ehkä se on ehtinyt sen verran nousta, että se olisi nyt 8,5%, ainakin pyöristäen. (Eli siihen lukuun sitten voi verrata noita edellä kerrottuja luomun tuotantomääriä ja niiden osuuksia v. 2015.)

Joka tapauksessa tämä Jarrumiehen n. vuosi sitten tekemä ennuste pitää edelleen hyvin kutinsa:


Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.

Tässä vielä linkki suoraan Eviran kyseiseen pdf-tiedosttoon, josta em. tiedot:

LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2015
Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2015  (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2015ep.pdf)

Kohtalon oikusta (?) meillä on nyt sitten käytettävissämme myös tämä luomuneuvoja Reijo Käen

Katetuottolaskelma (http://www.reijokaki.com/p/talous.html)

Tuo katetuottolaskelma todellakin näyttää siltä, että nykyinen järjestelmä palkitsee reippaasti siitä, joka tuottaa reippaasti vähemmän. Mutta onko siinä kaikki, tuossa laskelmassa? Edellä oleva uutinenkin viittasi mm. suurempiin työmääriin. Olisiko lopulta myös luomun kysyntä rajana: luomutuetkaan eivät riittäisi asiaa paikkaamaan, jos luomutila joutuu myymään tuotteensa tavanomaisina, niillä hinnoilla?

Joka tapauksessa edelleen suurin osa viljelijöistä pysyy tavanomaisina. Viime vuonna kyllä 330 viljelijää päätti siirtyä luomuun. Mutta sitten myös ennätysmäärä viljelijöitä eli 275 päätti siitä luopua. Miksi? Eikä tuo luopuminen ollut mitenkään uuttakaan, joka vuosi luopujia on ollut, usein jopa enemmän kuin aloittajia (vv. 2010 ja 2013).

***

Joissakin laskelmissa kannattaa käyttää myös tuota 9,9% lukua. Oletettavasti myös siirtymävaiheen sadot putoavat samalle tasolle kuin kokonaan hyväksytyn luomupinta-alan. Niinpä vaikkapa sen arvioimisessa, paljonko luomuviljely vähentää ruokaomavaraisuuttamme, pohjana on oltava tuo 9,9% ja koko sen osalta arvio, että tuotto on n.  1/4 tavanomaisesta: "virallinen" (Pro Luomun kertoma) luomutuotanto plus n. 15% sen päälle.

Kasvisten ja myös luomukasvisten osalta ovat tilastot kaiketi jäljessä? Vuodelta 2014 tästä uutisesta (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vihannekset%20puutarhatuotanto%202014%20luonnonvarakeskus-33835) *) löytyy tieto, että:


Siis kaikkineen, tavanomainen ja luomu yhteensä, yhteensä 269 miljoonaa kiloa. **)

Viimeisimmät tilastot Pro Luomun sivuilla (Luken tilastoja) kertovat myös vasta vuodesta 2014. Yhteensä luomukasvisten tuotanto oli niiden mukaan n. 5,3 miljoonaa kiloa. Silloin siis prosenttiosuus oli n. 2%.

Mutta asia ei liene siitä juuri muuttunut? Eikä siis kokonaiskuva, eli tuo Luken arvio osuudesta "keskimäärin 1–2 prosenttia". Vihannestuotantoon käytetään kummallakin "puolella" hehtaareita hyvin vähän, verrattuna viljoihin ja eläintuotteisiin. (Kasvihuoneiden hehtaareita on vaikea laskeakin, saada ne verrannollisiksi tavallisten avomaan hehtaarien kanssa.)

_____________

*) ko. uutinen oli päivätty  26.3.2015. Olisiko siis tuoreempaa tietoa kohta luvassa?
**) kaukana ollaan muuten ravitsemussuosituksista, vaikka tuota tietysti "paikataankin" tuontivihanneksilla ja erityisesti hedelmillä. Suositushan on puoli kiloa kasviksia päivässä, joka Suomessa edellyttäisi vuodessa miljardin kilon kulutusta ja siis tuotantoakin!  8)

Nyt on Pro Luomukin kertonut luomulihan tuotannosta, tai tarkkaan ottaen TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)

Siinä on nyt siipikarjakin mukana, yhteensä siis 4,14 miljoonaa kiloa. Linkissä olevassa pdf-tiedostossa on laskettu luomulihan prosenttiosuuskin: 1,0%. Siis edelleenkin vain prosentti. Ilman siipikarjaa 1,4%. Toistamatta edellä 24.02.16 jo sanottua.

Kasvun selityksiä on kaksi:


Mikä on niiden suhteellinen painoarvo, jos Atriakin äskettäin ilmoitti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133#msg8133), miten se myy osan luomulihastaan ulkomaille ja osan tavanomaisena. Jos luomulihan myynti ilmoitetaan tällaisella haarukalla ...


... kyse ei ole arviosta vaan arvauksesta. *) Edellisenä vuonna myynti oli 12,1 miljoonaa. Kerrotaanpa tämä asia myös Pro Luomun uutisessa:


Tässä taitaa siis olla vankempi selityksistä:

(lihav. HJ)

______

*) jos käytämme suurinta arviota, ja jaamme sen tuotetulla kilomäärällä, kilohinnaksi tulee alle 4 euroa. Sillä hinnalla ei kyllä luomulihaa kaupassa myydä! Eikä myydä 4,5 eurollakaan, jos poistamme arviosta suoraan tiloilta myydyn viidenneksen (ellei se ollut siinä mukana).

Suuri osa valtalehdistä julkaisi sitten tuon Pro Luomun lehdistötiedoteen suurin piirtein sellaisenaan. Näin teki myös Helsingin Sanomat, tässä vaiheessa vain netissä:

Kotimaisen luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen vuonna 2015 (http://www.hs.fi/ruoka/a1458615082730)

Nettiin lähetin jo kiusallisen kysymyksen. Jos ko. uutinen vielä tulee paperillakin, sinnekin kiusallinen kysymys pitää lähettää. (Oikeastaan toivon sitä!)

PS. klo 16: Pöh, artikkeli olikin maksumuurin takana! Näkyykö siis tuo minun netikommenttinikaan, juuri kenellekään?

Jokipiin kommentti Hesarissa näkyvissä. Kannattaa lukea ja kommentoida:
http://www.hs.fi/ruoka/a1458615082730

Jostain syystä tuo ei näy "plättärilläni" eli käsikoneellani. Mutta näkyy kyllä tällä, eli pöytäkoneella, joka kuitenkin on kannettava sekin (?).

Nyt sinne oli tullut yksi vastaus, johon sitten omat vastaukseni lähetin. Ja ilman vastausta, lisäykseni, jossa totesin muunkin luomutuotannon surkeat prosentit, eli sen noin 2% joka jutussa.

Paperilla HS:ssa ei asiasta sitten uutista kuitenkaan ollut. (Harmi! :))

Tuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg8281#msg8281) sen enempää kuin Atrian tapaus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133#msg8133) eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.

Pro Luomun lihatyöryhmän (http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomuliha/) uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):

Tuoteryhnä      myynti           luomun      luomumyynti
                     (1000 euroa)  osuus (%)  (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha         922 436           1,3          12 109
lihaval-
misteet          879 482            0,38          3 317

Näin siis tuosta 1% tuotetusta luomulihastakaan ei mene kaikki luomuna kaupaksi (yhteensä tuosta tulee noin 0,86% osuus). Ja tuo on euromääriä! Jos ja kun luomuliha on kaupassa kalliimpaa, kiloina se on tietysti vielä vähemmän. Mikä ei estä ko. työryhmää edelleen puhumasta "nousussa" olevasta kysynnästä ja maalailemasta moninkertaista myyntiä tulevaisuudessa, ja arvioimasta siihen tarvittavien eläinten määriä.

Pro Luomu on tuottanut hyvän yhteenvedon luomun tilanteesta v. 2015. Laitan tämän linkin tänne, koska mielestäni kiinnostavimmat tiedot siinä ovat tiedot luomutuotannosta:

Luomu Suomessa -tilastokooste kertoo luomun kehityksestä (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-tilastokooste-kertoo-luomun-kehityksesta/)

Ja "pokka pitää"! Ei edes tarjota mitään selitystä sille, miten tuotantomäärät (eli osuudet) eivät ole missään järkevässä suhteessa luomuviljelyalaan.

Mutta näin nyt kyllä on, josta pitää tavallaan Pro Luomua kiittääkin:


Varsinainen kooste on pdf-tiedosto, joka löytyy ja aukeaa tuosta linkistä.

Maaseudun Tulevaisuuskin oli sen huomannut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/joka-kymmenes-pelto-kohta-luomua-1.142501):


Kummasti MT:n toimittajiakin vaivaa sellainen "silmäsairaus", ettei niihin osu noiden prosenttien jyrkkä (järkyttävä) ero: peltoalaprosentti, tuotantoprosentit, myynnin osuus. "Viralliset luomutavoitteet" otetaan itsestäänselvyyksinä. Tahti on "turhan verkkainen", kynä tai näppäimet siellä eivät saa kirjoitettua, että tavoite on turhanaikainen!

Tässä Iisalmen Sanomien yleisökirjoituksessa on muitakin aika tyypillisiä ja tavallisia luomuharhoja ...

Luomutuotantoa kannattaa kasvattaa (http://www.iisalmensanomat.fi/news/luomutuotantoa-kannattaa-kasvattaa/)

... mutta kiinnittäisin huomiota tähän vahvaan uskoon. Vaikka ollaan tietoisia tästä ...


... niin uskotaan näin käyvän, tulevaisuudessa:


Vaikka juuri luomussa kaikkein tehokkain kasvinjalostus on ehdottomasti kielletty. Tietysti myös: jos parempia lajikkeita saadaan kehitettyä, ne ovat tietysti myös tavanomaisen viljelyn käytettävissä. Ja ero säilyy, edelleen on kysyttävä tuo ensimmäinen kysymys.

Myös on kysyttävä: jos tosiaan ihmisten määrä kasvaa maailmassa "koko ajan" ja tuo satotason nousu tapahtuu vasta "joskus", mitä oletetaan ihmisten syövän sillä väillä? Vähintäänkin olisi vaadittava, että luomuviljely pidetään siihen asti kokeiluluontoisena, ja viljelyala sen mukaisesti hyvin pienenä. Eli sitä ei pitäisi sitä ennen kasvattaa!

Viitaten tähän toseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg8417#msg8417) ja tähän uutiseemmekin ...

Alkaako luomuväkeä itseäänkin arveluttaa – tai jopa hävettää – ettei luomuviljelyssä tuoteta ruokaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=415)

... niin eläintuotetuotannon osalta meidän täytynee tätä asiaa tarkentaa:

luomuviljelyn avulla tuotetaan siis vähän enemmän eläintuotteita, mitä olemme ehkä edellä sanoneet. Vaikkei niitä sitten luomutuotteiksi sanotakaan.

Siis siten, että vaikka nuo 25% (mukama) luomutilaa eivät tuotakaan rehua (viljaa, mitä hyvänsä) niin paljon ja tehokkaasti, mitä periaatteessa voisivat, tavanomaisille lehmilleen, niin jotain syötävää ne niille kuitenkin tuottavat! Sen määrän arvioiminen on hankalaa, mutta jotain se on. Eli pieni osa tästä eläintuotannosta tavallaan on arvioitava luomutuotannoksi, jos sen kokonaistuottavuutta arvioi.

Tuon 25% tuotanto on varmaan sinänsä jo laskettu luomupeltojen tuotantoon mukaan, viljana tai kasvituotteina. Vaikka sen syöjät (siis) olisivatkin tavanomaisesti hoidettuja eläimiä.

Tilastoinnissakin järjestelmä, jossa koko tila olisi yhden säännön noudattaja, yksinkertaistaisi asioita huomattavasti. Siihen asti, kunnes (jos) se toteutuu, aika tärkeä tieto, asioiden arviomiseksi, olisi, miten paljon nuo n. 25% (pinta-alasta, siis n. 700 kpl) mukama-luomutiloja pelloillaan tuottavat.

Mutta niin vain on, että kun tuottaa mahdollisimman vähän, niin se kummasti muuttuu Luken tilastoissa ja kaavioissa kannattavuudeksi:

Kannattavuuskerroin (luomu/tavanomainen tuotanto) (http://stat.luke.fi/indikaattori/kannattavuuskerroin-luomutavanomainen-tuotanto)

Täytyypä tähän heti siteerata Maaseudun Tulevaisuuden tuoretta (1.6.16) artikkelia:

Maatalousopiskelijat: Viljelijät ostavat peltoa tappiolla, näennäisviljely pitää hinnat korkealla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalousopiskelijat-viljelij%C3%A4t-ostavat-peltoa-tappiolla-n%C3%A4enn%C3%A4isviljely-pit%C3%A4%C3%A4-hinnat-korkealla-1.146992)

Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:

Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)


Lieneekö tämä arvio realistinen luopujien osalta:



Viime vuonna luopujia oli 275. Viitenä sitä edeltäneenäkin vuotena luopujia oli yli 100 vuosittain. Mutta ei tuo 20% tavoite v. 2020 joka tapauksessa toteudu.

***

Lähes joka kerta kun googlaan, mitä uutta on luomusta sanottu, saan tuloksiin mukaan MMM:n "Lisää luomua!" -sivut. Vaikkei siellä mitään uutta olisikaan, johtunee siitä, että Google tulkitsee kaikki MMM:n uudet uutiset luomu-uutisiksi.

Mutta niinhän se oikeastaan on meidänkin kantamme, kun oikein aatellaan: kyllä tuolla lähes 10% peltoalaosuudella pitäisi saada lisää luomua! Ja tietysti kaupaksikin, paljon enemmän (kuin sen 1,8% osuuden, josta myynnistä 40% on vielä tuontia). Ennenkuin sitä pinta-alaa riennetään kasvattamaan.  ;D

Mutta yhä tämä ei edes tunnui nostattavan kulmakarvoja, jos Maaseudun Tulevaisuuden toisinnossa tuosta uutisesta on lopussa tällainen suositus, tällaiset otsikot allekkain:

Jarrumies tuolla toisaalla:


Tähän samaan olen kiinnittänyt ruotsalaisissa luomukriitikoissa huomiota myös: he käyttävät tästä tuottavuuserosta aivan liian varovaisia, liian "kohteliaita" arvioita. Näin tekee mm. Staffan Danielsson ja näin teki myös Den ekologiska drömmen -kirja.

Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?

Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).

Olisiko meidänkin syytä suorastaan takoa ja tolkuttaa tuota iskulausettamme, että luomu tuottaa vain neljänneksen, julkisuuteen? Ja vastata sillä joka kerta, kun joku yrittää kertoa, miten tuo luomun ja tavanomaisen tuottavuusero olisi (esim. joidenkin koetilojen tms. tulosten perusteella) kurottavissa umpeen? Ja myös joka kerta tuoda esiin, että se perustuu Pro Luomun tietoihin!


PS. Asiaan tarjoutuu muuten rinnastuskin: tuulivoima tuottaa vain neljänneksen nimellistehostaan ... (ja yhtä vähän kuin siinä, kykenemme luontoa pakottamaan luomutuotannon säännöillä tms.?)

Kannattaisi kirjoittaa DN:ään. Laskin nyt luvut uusista vuoden 2015 Ruotsin tilastoista. Tulos: neljäsosa (25,3 %) Ruotsissakin!
Tässä laskelmat.

Luomusadot Ruotsissa 2015, sivu 10, taulu A:
http://www.scb.se/Statistik/JO/JO0608/2015A01/JO0608_2015A01_SM_JO14SM1601.pdf
Tablå A. Totala spannmålsskördar från arealer med ekologisk odling och
totala spannmålsskördar från omställd ekologisk areal 2015


Luomuviljelyalat 2015, sivu 10, taulu 1a:
https://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Arealer/JO13/JO13SM1601/JO13SM1601.pdf
1a. Areal jordbruksmark, omställd och under omställning 2015, hektar
1a. Areas of agricultural land, converted and under conversion 2015, hectares

Ruotsissa 2015 luomuhyväksytyltä alalta (omställd
 areal) korjatun sadon osuus oli 4,4 % koko sadosta.
Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
 areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.

Lasketaan luomuhyväksytyllä alalta (omställd
 areal) saatu luomusato suhteessa tavanomaisen satoon.
Jotta saisimme laskut täsmälleen oikein on laskettava tavanomaisen sadon ja viljelyalan osuudet vähentämällä 100:sta luomun prosenttiosuudet.
Tulos:
(4.4/15.4)/((100-4.4)/(100-15.4))*100  = 25.2839 eli 25,3 %

Jos laskettaisiin vain karkeasti "pikakaavalla" (= luomusato%/luomuala%) (ja siis väärin) niin tulos olisi:  (4.4/15.4)*100 = 28.5714 eli 28,6 %. Pikakaavan tuottama virhe ei ole suuri, jos luomun pinta-alaosuus on pieni. Virhe kasvaa progressiivisesti luomualan osuuden kasvaessa.

Luken tilastoista on nyt helposti saatavissa tiedot luomun osuudesta kokonaissadosta vuodesta 2006 alkaen eri vuosina vuoteen 2015 ja eri viljelykasveilla. Koska alkuperäinen linkki on pitkä, tein siitä tinyurlin:
http://tinyurl.com/Luomun-osuus-kokonaissadosta

Tilastosta käy ilmi, että luomupinta-alan kasvusta huolimatta luomun osuus kokonaissadoista ei ole kasvanut seuraavissa viljelykasveissa 10-vuotisjaksolla 2006-2015 juuri ollenkaan, joissakin jopa laskenut:

Vehnä yhteensä 1)
.Syysvehnä
.Kevätvehnä 1)
Ruis 2)
Ohra yhteensä 1)
.Rehuohra 1)
.Mallasohra
Seosvilja
Peruna
Herne
Härkäpapu

Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
Rypsi

Suurta kasvua on seuraavissa:
Kuivaheinä
Säilörehu yhteensä
Tuorerehu

Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.

***

Vuonna 2006 luomuhyväksytty tuotantoala (siirtymävaihe ei mukana) oli 130 940 ha (5,7 % koko maatalousmaasta) ja vuonna 2015 se oli 191 490 ha (8,4 %) eli kasvua oli kuluneen 10-vuotisjakson aikana 46,24 %.

Lukujen lähteet:
http://stat.luke.fi/sites/default/files/kaytossa_oleva_maatalousmaa_2006.pdf
http://tinyurl.com/Maatalousmaa-2015
https://www.evira.fi/globalassets/kasvit/viljely-ja-tuotanto/luomu/luomu_2015ep.pdf
https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/tilastot/vanhemmat/luomu2011ep.pdf

***

Tinyurlin tekeminen on helppoa:
http://tinyurl.com/
Siihen kannattaa lisätä heti selväkielinen osa "Custom alias"-kohdassa.

Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta): 

http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)

Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.


Josta kaurastakin se hyvälaatuinen osa valuu pääosin ulkomaille. Loppuosa taitaa siitäkin mennä rehuksi. Asia on toisaalla selvityksen alla (so. odottelemme tiedusteluumme vastausta, se on meille luvattu, "lomien jälkeen").

Luke tilastoista on saatavissa Meijerimaidon tuotanto vuosittain -taulukko:
http://tinyurl.com/Maitotilastoja

Siinä ei ole prosentteja laskettu valmiiksi, mutta laskin ne luomun osalta:

Vuosi   Vastaanotetun luomumaidon osuus koko vastaanotetusta maitomäärästä, % 2000   0,69 2001   0,79 2002   0,98 2003   1,17 2004   1,38 2005   1,18 2006   1,16 2007   1,21 2008   1,28 2009   1,33 2010   1,35 2011   1,43 2012   1,72 2013   1,86 2014   2,06 2015   2,33

Vuodesta 2006 vuoteen 2015 luomun osuus on kasvanut 1,2 %:sta 2,3 %:iin eli kaksinkertaiseksi.

Evira nosti tätä prosenttilukua omassa ennakkoarviossaan (Pro Luomun uutinen):

Evira ennakoi: luomuala lisääntyy 8 % (http://proluomu.fi/evira-ennakoi-luomuala-lisaantyy-8/)

Tuollakaan tahdilla, vaikka se toteutuisi ja jäisi pysyväksikin, ei kyllä hallituksen 20% tavoitetta annetussa määräajassa saavuteta, lähimainkaan.

Sieltä saa sitten tämänkin tiedon, jolla on relevanssia tuon luomumaidon ja -lihan tuotantolukuja ja -osuuksia arvioitaessa:


Ja ehkäpä tälläkin tiedolla, kun saamme arvion siitä, mikä osa näiden peltojen luomutuotannosta menee eläinten suihin:


Edelleen puuttuu muuten noista arvioista "välivuosilla" olevan luomutuotantoalan osuus. Mukanahan se tietysti siellä jotenkin on, mutta vieläkään ei ole keksitty, miten se tilastoidaan ja/tai esitetään.

***

Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta "luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.

Ennenkuin kirjoitetaan, on ehkä syytä selvittää, mitä tietoa jo löytyy netistä. Tältä sivulta löytyy Jordbruksverketin tietoja muusta luomutuotannosta kuin viljantuotannosta:

22 % av de får och lamm som slaktas är uppfödda ekologiskt (https://jordbruketisiffror.wordpress.com/2016/08/24/22-av-de-far-och-lamm-som-slaktas-ar-uppfodda-ekologiskt/)

Vaikka otsikko on tuo, muustakin kerrotaan. Luomulihantuotannon kokonaisuus näyttää siellä samantapaiselta kuin Suomessa. Vaikka lampaassa ja naudassa osuus on korkeampi, itse asiassa hyvinkin korkea, siipikarjassa ja sianlihassa osuus on sitten surkea.


(Ruotsin kaikesta kulutuksesta nämä jälkimmäiset lihalaadut ovat kuitenkin yli 2/3, ks. 1. taulukko ja kaavio täältä (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtion/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html). Noista luvuista yhteensä olisi siten arvioitava, paljonko luomulihan osuus on, yhteensä. Nyt asiaa voi sotkea tuontilihan suuri osuus Ruotsissa, ks. alempi kaavio.)

Sen sijaan siinä on yllätys, että luomumaidon osuus onkin kovin korkea, erityisesti Suomeen (ks. Jarrumiehen aikasarja edellä 22.08.16) verrattuna:

(lihav. HJ)

Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)

Tässä vielä linkki toiselle sivulle, jossa kerrotaan samasta asiasta, ja jossa on koko pdf-raporttikin ladattavissa:

Ekologisk animalieproduktion 2015 (http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Animalieproduktion/JO27SM1601/JO27SM1601_ikortadrag.htm)

Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:

(lihav. HJ)

Mutta tämä on jo aika käsittämätöntä ajattelua. Jos ja kun luomun kannattavuus ja "kilpailukyky" perustuu runsaampiin tukiin ja korkeampiin hintoihin, niin miten tavanomainen tila näitä "hyviä puolia" hyödyntäisi? Vaatimalla myös sille isompia tukia ja/tai sen tuotteille myös samat, luomusta maksettavat hinnat?

Kun nuo "niksit" eivät tule tietystikään tule kyseeseen, luultavasti Kauhanenkaan ei kysyttäessä osaisi kertoa, millä luomun keinoilla tavanomainen tila voisi taloudellista kilpailukykyään parantaa.  Tai sitten hänkin "ylentää" luomuksi yleisesti tiedossa olevat ja käytetyt (hyviksi havaitut, ikiaikaisetkin) keinot?


PS. Koskahan joku hyväntahtoinen haastateltu kertoo, että tavanomaisen viljelyn hyviä puolia  "soisi hyödynnettävän" luomupuolella?  8)


_____________

*) Vaan tiedä häntä, miten se luomutieteessä on. Lasketaanko siellä luomutuet myös (tehokkaaseen) ravinnehuoltoon?   ;D

(toistaen näin ilkeilyni 7.11.15 puheenvuorostani)

Alustavat tiedot tässäkin ovat, että todellakin maidon kokonaistuotanto meitä parisen kertaa suuremmassa Ruotsissa ei ole kuin hiukan suurempi. Eli (omaa) maitoa siellä kulutetaan noin puolet siitä mitä meiillä. Mutta luomumaitoa tuotetaan meillä vain vähän yli 50 miljoonaa litraa, eli Ruotsin luomumaidon kokonaismäärä 370 miljoonaa litraa on edelleen paljon suurempi, myös suhteutettuna väkilukuun.

Nyt täytyy olla varovainen, ettei suhteuta moneen kertaan. Mutta tästä tiedosta lähtien (paremman puutteessa) ...


... myös tuo luomumaidon osuus täytyy tuohon suhteuttaa. Eli jos se on vajaa 13%, olisi se silti suhteessa vähemmän kuin luomualan osuus. Mutta ei ollenkaan niin jyrkästi kuin Suomessa.

Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?

Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.

Hanna Tuomiston ym. yhteenvetotutkimuskin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=693.msg8882#msg8882) kun päätyi tällaiseen arvioon (Lomborgin artikkelista lainattuna);


Eli luomumaidon tuotanto vaatisi vain noin 1,6 -kertaisen alan. Jolloin nuo ruotsalaiset luomumaidon prosenttiluvut vaikuttaisivat jo aika uskottavilta? Tai ainakin vähän uskottavammilta: niiden mukaan maan lisätarve olisi vain n. 20%. Olisiko meidän nyt "uhrattava" tämä kaunis 1/4:n tuoton luku ja kokonaisarvio vain suomalaisena ilmiönä? Kuitenkin? (Osin se kyllä näyttäisi pätevän, Ruotsissakin.)

(Tietysti, jos tähän päädytään, niin sitäkin kiukkuisempia voimme olla sen jälkeen juuri suomalaista luomuviljelyä kohtaan!  ;D)

Kun tuo Pro Luomun juuri edellä 28.08.16 mainittu uutinen ilmestyi myös Savon Sanomissa ...

Luomutuotanto on kovassa kasvussa Pohjois-Savossa (http://www.savonsanomat.fi/talous/Luomutuotanto-on-kovassa-kasvussa-Pohjois-Savossa/826626#comments)

... niin sinne laitoin kommenttini:

Tässä Maatilan Pellervon pääkirjoituksessa (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://maatilanpellervo.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/09/MP916.pdf&ved=0ahUKEwjP-8jR4O_OAhUNSJoKHfTVDtI4HhAWCBcwAA&usg=AFQjCNFzIIyyDlM-Pvc2C9aFNrLmp69YBQ&sig2=1gSwigXYZOc8jIVmfhgMSw) (1.9.16, nro 9/2016, pdf) on tällainen väite:


Valitettavasti tuon tukitietäjän artikkeliin ei ole pääsyä. Mutta tulkitsen tuon sanan "ainakin" niin, että juuri se järjestely on Suomessa erittäin tavallinen. Ja juuri se on myös tilalle taloudellisesti kannattavin. Jos asia on Ruotsissa olennaisesti toinen, olisi se siis osaselitys siihen, että luomumaitoa Suomessa syntyy luomupinta-alaan nähden niin peräti vähän, Ruotsiin verrattuna. Osin se jopa selittäisi muunkin ihmisille tarkoitetun luomutuotannon vähäisyyttä: tuollaisen tilan peltojen tuotto sitten syötettäisiin pääosin lehmille, kuitenkin? Tukipolitiikan takia se olisi kannattavaa, ja tavanomaisten lehmien ravintoahan voi sitten vapaasti täydentää?

Eli toistaen nämä kysymykseni ja uumoiluni, sillä lisäkysymyksellä, että kulkevatko myös tukirahat vähän eri tavalla näissä kahdessa maassa:

Tässä Satakunnan luomuviljelyn edistämishankkeessa tuodaan faktat esiin kunnioitettavan rehellisesti:

http://uuttakasvualuomusta.fi/markkinat-ja-kannattavuus/kannattavuus/

Huonompi tuottavuus mainitaan. Tai, no, aika rehellisesti. Olen muussa yhteydessä sanonut, että jos joku käytettävissä ja löydettävissä olevan keskiarvon sijasta käyttää lukuhaarukkaa, voidaan jo olettaa, että valehtelusta, hämäysyrityksestä on kyse. Mutta välivuodet tulevat esiin, se on rehellistä:


Vaikka siitäkään ei kyllä kerrota, kuinka todella paljon se pienenee. Tässäkin tulee tavallaan puolitotuus ...


... koska luomutukia ei mainita. No, tuleehän se yhden kerran jutussa esille, vähän kuin ohimennen:

(Lihav. HJ)

Mutta jos ko. sivun ja hankkeen vaikutusyritysten kohteena ovat (kokeneet) viljelijät, ei täysin estottomasti kannata luikuria laskeakaan.

Sarjastamme "pokka pitää", Elisa Niemen haastattelusta (http://luomulaakso.fi/haastattelussa-luomuliiton-toiminnanjohtaja-elisa-niemi/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+Luomulaakso+%28Luomulaakso%29):


Omavaraisuus? Lisää? Ruoan tuotannon turvaaminen?  Lannoitteiden köyhdyttämät pellot?

Eviran ja Luken tilastojen mukaan 2015:
- luomuhyväksytty viljelyala (pl. siirtymävaiheen ala) oli 8,4 %
- luomuviljasato oli vain 2,3 % Suomen koko viljantuotannosta (ei mukana luomun siirtymävaiheen alalla tuotettua viljaa)

Ylläolevien lukujen perusteella vuonna 2015:
- tavanomainen viljelyala oli 91,6 % (sis. luomun siirtymävaiheen alan!)
- tavanomainen viljelysato  oli 97,7 % koko sadosta (sis. luomun siirtymävaiheen sadon!)

Yksinkertaisella laskukaavalla saadaan tavanomaisen viljelyn tehokerroin luomuun nähden. Tehokerroin ilmaiseen kuinka monikertainen pinta-ala tarvitaan, jotta luomu tuottaisi saman määrän viljaa kuin tavanomainen.

Laskukaavassa lasketaan ensin tavanomainen ja luomusato pinta-alayksikköä kohden (satotasot) ja sitten jaetaan saatu tavanomaisen sato pinta-alayksikköä kohden vastaavalla luomun luvulla.

Vuonna 2015 tehokerroin oli (97.7/91.6)/(2.3/8.4) = 3.9.

Eli miltei nelinkertainen ala luomussa vaaditaan.

Tuosta kertoimesta on myös helppo laskea luomun satotaso prosentteina tavanomaisesta vuonna 2015:
100*1/3.9 = 25.6 %

Vaikka Pro Luomu vielä koosteessaan vuodesta 2015 puhuu yhä hallituksen 20% tavoitteesta vuonna 2020, eräässä sen sisäisessä muistiossa (syyskuulta 2016) esitetään sille vuodelle jo realistisempaa ennustetta:



PS. Toisaalta ja toisaalla olemme jo kiitelleetkin Pro Luomua tietystä realismista, verrattuna eräisiin muihin "luomutoimijoihin" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=851.msg7389#msg7389). Kun tuon arvion kerrottiin perustuvan MMM:n selvityksiin, olisiko lupa toivoa, että (tällainen, jonkinlainen) realismi olisi saamassa jalansijaa myös siellä?

Yhä tätä ajatusta hellitään luomuväen parissa:

Luomun myynti kasvaa kaupoissa (http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/tyotalous/luomun-myynti-kasvaa-kaupoissa) *)

(lihav. HJ)

Mutta ei ainakaan tämä esimerkki ajatusta kyllä tukenut:


Tavanomainen viljely ei noista Kellerin mahdollisista tuloksista kyllä hyödy tai opi mitään, mitä ei olisi jo osannut.

Tämäkin ratkaisu luultavasti edellyttää ...


... että nuo naapuritilat ovat tavanomaisia, ja vain siten saadaan niitä "ravinteikkaita valumavesiä" ohjattavaksi. Eli on sitä loisimista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0).

________________

*) Kaupunkimedia Aamuset, Turku. Turussa järjestetään nyt valtakunnalliset luomupäivät, siitä ja siksi ehkä tuo uutinen. Tuota otsikon ajatusta ei tarvitse kommentoida, koska sen taustalla ei ollut mitään omaa "tutkivaa journalismia", ainoastaan Pro Luomun julkaisema tieto myynnin 12% kasvusta.

Vuoden 2016 satotilastojen ennakot ilmestyivät. Tässä luomusatotilasto:

Luomusato 2016, ennakko (http://stat.luke.fi/luomusato-2016-ennakko_fi)


Hyvä ei ollut sato tavanomaisellakaan puolella (ts. kokonaissato), n. 4% viime vuotta pienempi. "Hajurako" näyttäisi (ensi silmäyksellä) säilyneen ennallaan.

Tuo sama ilmoitus tuoreviljan osuudesta luomussa annettiin viime vuonnakin, eli sen osuus ei nähtävästi tänä vuonna olennaisesti kasvanut?

Oikeastaan ainoa menestynyt viljalaji luomussa oli yllättäen peruna, jossa yllettiin lähes ennätyssatoon, pikkaisen vajaaseen 7 miljoonaan kiloon. Kun tavanomaisella puolella meni vähän huonommin, niin ennätysosuus syntyi: 1,2 prosenttia perunasadosta oli luomua. *)

Luomukaurasta  täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9351#msg9351).

Mutta tutkitaanpa nyt tilastoja rauhassa, erilaista mielenkiintoista voi löytyä. Ja tietysti suhteutuksetkin täytynee nyt tehdä uusiksi.

Tästä voisi aloittaa. Kokonaissatotilaston mukaan: "Viljasato vuonna 2016 oli 3,5 miljardia kiloa." Siitä 79 miljoonaa kiloa on 2,3% eli se kyllä säilyi samana. Mutta saavutettiinko tuo hitusen entistä suuremmalla viljelyalalla?

________________

*) mutta tuokaan osuus ei oikeastaan vielä oikeuta siihen, että juuri perunaa käytettäisiin yleisemmässä luomua koskevassa artikkelissa kuvituskuvana, minkä olen huomannut olevan aika yleisenä tapana. (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/tarja-cronberg-%E2%80%9Dluomulle-on-nyt-tilausta%E2%80%9D) Vaikka tuo tapa tietysti johtuu perunapussista, jossa lukee se "luomu".

Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa v. 2016 sadosta:

Toiseksi pienin viljasato 2000-luvulla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/toiseksi-pienin-viljasato-2000-luvulla-1.169797)

(lihav. HJ)

Mutta kun katsomme tarkemmin Luken tätä tilastoa (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=a98d2d09-8afb-4dfe-9b86-3e43b3f13546), niin noissakin kahdessa luomun osuudet kokonaissadosta ovat vain nämä: herne 11,2 ja härkäpapu 14,3 prosenttia.

Jos on näin ...


... niin härkäpavun tavanomainen viljely näyttää kasvaneen luomua enemmän, luomun osuus on laskenut. Vuosina 2013-14 sen osuus oli lähes 22%.

***

Kun 2000-luvun aikana heikoin kokonaissato oli vuonna 2010, niin vieläkin vähän kaihertaa se, että juuri siltä vuodelta meiltä puuttuu tieto luomusadosta, tilastoa ei lainkaan tehty.

Laskin LUKEn tilastoista (kokonaissato ja luomusato)
http://stat.luke.fi/sato-sek%C3%A4-viljasadon-laatu-ennakko-2016_fi
ja
http://stat.luke.fi/luomusato-2016-ennakko_fi
seuraavan taulukon.

Taulukko. Luomun hehtaarisadon (kg/ha) osuus (%) kokonaissadosta (kg/ha) eräissä viljelykasveissa eri vuosina, vuosi 2016 ennakkotieto (Huom. Kokonaissatoon sisältyy myös luomusato, ts. kokonaissadosta ei ole vähennetty luomun hehtaareja eikä satomäärää. Luomun välivuosia ei myöskään ole huomioitu.)

2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013   2014   2015   2016       51,4   49,6   53,3   49,3   ei tietoa   54,8   56,2   56,0   54,5   53,2   45,9      Vehnä yhteensä 1) 39,4   39,2   51,8   48,3   ei tietoa   43,4   59,0   54,8   54,0   56,1   52,2      .Syysvehnä 53,2   52,1   53,3   49,5   ei tietoa   57,5   54,3   56,4   54,5   51,1   44,7      .Kevätvehnä 1) 62,7   59,5   56,6   67,5   ei tietoa   56,0   51,1   64,6   59,8   49,1   51,9      Ruis 2) 66,6   57,3   53,8   58,0   ei tietoa   61,8   53,7   61,3   58,7   69,2   50,1      Ohra yhteensä 1) 62,3   60,8   57,6   56,1   ei tietoa   61,4   58,2   60,1   56,6   62,6   56,8      Kaura 1) 76,6   81,3   78,8   79,1   ei tietoa   84,1   98,4   77,3   87,9   70,5   68,2      Seosvilja yhteensä 1) 77,4   83,5   67,2   79,8   ei tietoa   71,5   84,9   70,9   77,5   64,8   69,7      .Seosvilja (korsivilja) 1) 84,5   81,1   97,0   79,1   ei tietoa   92,1   104,1   80,3   88,6   78,4   77,2      .Seosvilja (palkokasvit + korsivilja) 3)

.

Luomun satotaso suhteessa kokonaissatoon on tänä vuonna 2016 heikentynyt viime vuoteen nähden, taulukon kasveista vain luomurukiin (ja seosviljan korsivilja-alaryhmän) prosentti on hieman parantunut.

Kun aikasarjaa katsoo kokonaisuutena niin huomaa, että luomun osuudet monessa kasvissa eivät ole vuosien mittaan kasvaneet vaan jopa heikentyneet.

Jos kokonaissadosta olisi vähennetty luomusato olisivat prosenttiluvut olleet hieman pienempiä, koska luomusatotietojen sisällyttäminen kokonaissatoon pienentää kokonaissatotasoa (kg/ha). Olisin tuonkin korjauksen voinut laskea mutta ei ole nyt aikaa. Kun lopulliset vuoden 2016 satotiedot tulevat niin lasken tarkat luvut (luomu/tavanomainen) ja  otan mukaan kaikki mahdolliset viljelykasvit. LUKE voisi kyllä parantaa tilastojensa tasoa tältäkin osin, laskut on helppo tehdä.

Luomuviljelyssä on viiden vuoden jaksossa yleensä kaksi välivuotta. Jos ne huomioitaisiin niin taulukon prosenttilukuja pitäisi vielä korjata ottamalla välivuodet huomioon.

***
Lisäys:

Viime vuosi oli noiden lukujen perusteella todella huono. Koko sato putosi Luken mukaan noin 4 % ja luomusato 5 % (nämä ovat siis ennakkolukuja, lopulliset ilmestyvät 23.2.2017). Luomun osuus Suomen koko viljantuotannosta putosi tänä vuonna Luken ilmaisun mukaan "noin 2 prosenttiin". Viime vuonna 2015 se oli 2,3 % ja 2014 luomun osuus oli suurin koskaan, 2,5 %.

Koko ajan luomun pinta-alan osuus kasvanut ja tavanomaisen vähentynyt mutta luomun osuus viljantuotannosta saavutti tähänastisen huippunsa 2014 ja on sen jälkeisenä kahtena vuonna laskenut.

Vuosi 2016 oli huono satovuosi. Mutta luomussa siis huonompi kuin tavanomaisessa. Onko tämä nyt näyttöä siitä, että luomu kestää heikkoja luonnonoloja heikommin kuin tavanomainen?

Tässä esitteessä ...

Luomu Rokkaa – Haluatko luomuviljelijäksi? (http://proluomu.fi/luomu-rokkaa-haluatko-luomuviljelijaksi/)

... nyt myönnetään (dia 4), että:

ja

Mutta se onkin tarkoitettu ammatti-ihmisille. Ei kannata vedota toiveajatteluun. Olisiko myös (jo usein kiittämämme) Pro Luomussa vallitseva tietty realismi vaikuttanut asiaan?

Tuolta osin ehkä ko. infopaketti onkin "raikas", mutta muilta osin kyllä paljolti yhä vanhan tutun luomupropagandan kyllästämä, eli minä sanoisin sitä aika tunkkaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Heikki Jokipii - 03.04.16 - klo:04:01

Näin siis tuosta 1% tuotetusta luomulihastakaan ei mene kaikki luomuna kaupaksi (yhteensä tuosta tulee noin 0,86% osuus). Ja tuo on euromääriä! Jos ja kun luomuliha on kaupassa kalliimpaa, kiloina se on tietysti vielä vähemmän. Mikä ei estä ko. työryhmää edelleen puhumasta "nousussa" olevasta kysynnästä ja maalailemasta moninkertaista myyntiä tulevaisuudessa, ja arvioimasta siihen tarvittavien eläinten määriä.

Jos nuo luvut, jotka olivat tuossa kyllä loppuvuonna tehtyjä arvioita, pitivät kuitenkin paikkansa, niin tämä Patarummussa oleva tieto sitten kyllä hiukan ihmetyttää:

"Lihamyynti nojaa kotimaisuuteen – myynti pienessä kasvussa"

Lainaus

Tuo prosenttiluku 0,8 on pienempi kuin edellisvuoden 1,3. Kuitenkin S-ryhmä tiettävästi myy enemmän luomua kuin muut ryhmät. Miksi se myy luomulihaa vähemmän kuin muut?

(Jatkoin tähän, vaikka aiheesta olisi voinut puhua myös kysyntäosiossakin.)

Kohta varmaan saamme päivitetyt luomulihan tuotantoluvut, ja  arviot luomulihan myyntiosuudesta koko maassa. Mutta jo nyt alkaa tuntua siltä, että myös luomulihan kohdalla on samaan tapaan kuin luomuviljan: sitä tuotetaan valtion  tuella, mutta suurelta osin muiden maiden kulutukseen?

Näin siinä sitten luomusadolle kävi vuonna 2016, lopulliset satotiedot:
http://stat.luke.fi/luomusato-2016_fi

Luomusato pienentyi absoluuttisesti 6 % edellisestä vuodesta ja myös suhteessa tavanomaiseen tuotantoon vaikka tuossa ei vielä ole muuta tietoa kuin vain "noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta" eli tarkka osuus puuttuu vielä. Joskus (vuonna 2014) luomusato on ollut jopa 2,5 % kokonaissadosta. Mutta koska koko viljasato pieni 3 % niin on selvää, että luomusadon osuus kokonaissadosta pieneni enemmän kuin tavanomaisen. Koko sadon tilasto:
http://stat.luke.fi/sato-ja-viljasadon-laatu-2016_fi

LISÄYS: Luken excel-taulukossa luomusadon osuus 2016 on jo laskettuna: 2,2 % koko viljasadosta.

"Luonnonvarakeskus
23.02.2017
Luomusato 2016

Vuoden 2016 luomuviljasato - 78 miljoonaa kiloa on 6 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
- Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 46 miljoonaa kiloa eli yhtä paljon kuin vuonna 2015.
- Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 8 miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 - vehnä yli kolmanneksen.
- Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta on 9 %, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 - 4,4 %.
- Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato - 7,2 miljoonaa kiloa on noin 1,2 % koko perunantuotannosta
- Luomutuotannossa  nurmirehujen ja valkuaiskasvien osuus on tavanomaista tuotantoa suurempi. Luomutuotanto vastaa keskimäärin 10-20 % herneen, härkävun ja nurmirehujen kokonaistuotannosta.

Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/luomusato-2016_fi
"
Tässä prosentit lajeittain mutta kokonaisprosentti puuttuu:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=ae204d48-5c1c-47d7-b672-036e412dce79

Laskin Luken lopullisesta vuoden 2016 luomutilastoista ison excel-taulukon alkaen vuosille 2006-2016. Valitettavasti sitä ei pysty esittämään tässä ikivanhassa kurjassa softassa.

Mutta siitä käy ilmi mm. seuraavaa:

Koko luomuhyväksytystä alasta (2016: 200 441 ha, ei sisällä siirtymävaiheen alaa) viljaa korjattiin vain 21,2 % alalta. Rypsi, peruna, herne ja härkäpapu oli yhteeensä 3,1% .

Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.

Luomun korjuuala oli yhteensä 170 200 ha vuonna 2016. Siis sellaista alaa, jolta ei tilastoitu mitään korjattavaa oli yhteensä 30 241 ha eli 15,1 %. Nämä ovat luomun kadotetut hehtaarit. Niistäkin ilmeisesti (?) maksetaan luomutukia, koska ne tilastoidaan luomuhyväksyttyyn alaan mukaan.

Päivitetyt luvut, ennakkotieto 2016 (LUKE):

Luomulihan tuotanto vuosittain (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=02c0fa05-3b5a-41d3-992c-e0b9d92436f8)

(Linkki aukeaa ainakin täältä: http://stat.luke.fi/lihantuotanto )

Hiukan kasvua - mutta naudanlihan kohdalla hienoinen lasku?! Mutta karkeasti samalla tasolla mennään, luomulihan osuus pysyy siinä vähän yli yhden prosentin*) tasolla. Vaikka siis on näin:


Myös luomusiipikarjan tuotanto surkeasta tasostaan vielä laski.  Jonka jo tavallaan tiesimmekin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg9805#msg9805), mutta että vielä laskua.

_________

*) tarkemmmin: 1,1% eli vähemmän kuin lihankulutuksen 2% kasvu edellisvuodesta v. 2016.

Tästä Pro Luomun uutisesta ei löydy lisätietoa Luken julkistukseen ...

Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomusianlihantuotanto-lisaantyi-kolmanneksen/)

... paitsi ehkä hiukan selkeämpi yhteenvetotaulukko lihalaaduittain. Mutta mikä sieltä puuttuu: yhteenveto kaikesta luomulihan tuotannosta, kilomäärä ja prosenttiosuus (eli se 1,1%). (Tekstissä tieto on.)

Sen kyllä näki selvästi siitäkin taulukosta, ettei luomusianlihan kolmanneksen kasvu järin suuria merkitse, jos tuotannon osuus sen myötä kasvoi 0,4:stä 0,5:een prosenttiin.

Pro Luomu ei sitten (tietystikään?) vertaa noita tuotanto-osuuksia viljelyalan osuuksiin.

Mutta niin vain on tähän valtavaan hajurakoon ja epäsuhtaan totuttu ...

Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-2016-kokoaa-hyvan-luomuvuoden/)


... ettei tuota faktaa ei esitetä mitenkään nolona tai häpeillen, kuten oikeastaan pitäisi, vaan ihan "ylpeänä esittää" -hengessä. Kuten vielä täältä tiedämme, sama hurja suhde kyllä pätee tuotantoonkin, ei yksin myyntiin (juuri yllä surkeasta lihantuotannon osuudesta).

Vaikkapa joku Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tuon uutisen tänään "silmää räpäyttämättä".

Vaikkei tuossa uudessa koosteessa (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2016-kooste/) paljon eroa vanhaan ole, erityisesti ei luomutuotantoa koskevissa tiedoissa, sitä pitää nyt jatkossa käyttää. Ellei meillä itsellämme ole tarkempaa tietoa.

Tässä sitten tieto tästä kirjoituspöydällä aikaansaadusta luomutuotannosta:



Eli odotetusti ulkomaalaiset menevät lankaan, suomalaisia ei saada maksamaan samoista marjoista kovempaa hintaa.

Mutta ei se juuri eri tavalla ollut luomuviljankaan osalta. Sen kahden prosentin osuudesta oli puolet kauraa, ja sitten:


Jäljelle jäävästä 1 prosentistakin osa menee vientiin. Eli tehottomasti tuotetusta luomuruoasta siitäkin suorastaan järkyttävän vähän menee siis suomalaisten omaan kulutukseen. Siinä mielessä järkyttävän, kuinka asiaa juuri suomalaisten ostohaluilla perustellaan, ja kuinka paljon tuo koko lysti maksaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=425), meille kaikiille.

***

Ceterum censeo: tietoja tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä ei ole vieläkään näkynyt. Alkaisi jo olla aika, että näkyisi.

Näin kerrotaan (lähes kirjaimellisesti) toiselta puolelta maailmaa:

Vehnäennätys Uuteen-Seelantiin: Melkein 16,8 tonnin tuotos hehtaarilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vehn%C3%A4enn%C3%A4tys-uuteen-seelantiin-melkein-16-8-tonnin-tuotos-hehtaarilta-1.184239)

Tuon huiman tuloksen salaisuus:


Taustatietoa, Uudessa Seelannissa - kuten Britanniassakin - on esim. Suomeen*) verrattuna todella hyvät viljelyolosuhteet:


Entäpä luomuviljely siellä? Tällaiselta sikäläiseltä luomuviljelysivulta ...

THE MIRACLE OF GROWING FOOD REGENERATIVELY (http://www.sustainablegardener.org/grain-production/)

... löytyy tällainen arvio (onko se sitten keskiarvoinen vai optimistinen):


________

*) noihin lukuihin verrattuna Suomen vuoden 2016 syysvehnän keskimääräinen satotaso 3 690 kiloa hehtaarilta, tuntuu todella surkealta. Luomusyysvehnästä nyt puhumattakaan: 2 140 kiloa hehtaarilta. Tietysti ennätykset ovat täälläkin tuota suurempia. Mutta eivät taida yltää edes Uuden Seelannin keskiarvotasolle.

Pro Luomu kertoo tiedotteessaan koosteensa tuloksista:


Mutta onko näin? Kun lisääntynyt hehtaarimäärä ei itsessään vielä ole tuotantoa. Otetaanpa esimerkiksi vihannekset. Niistä tuo kooste (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/04/Luomu_Suomessa_2016.pdf) (pdf) kertoo (s. 5):


Mtutta katsotaanpa sitten samalla sivulla olevaa taulukkoa. Huippuvuodesta 2014 ainoastaan porkkanan tuotannon määrä oli säilynyt samana, tomaatteja tuotettiin noin neljännes vähemmän ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.

Vähemmän tärkeistä (?) myös kurkun tuotanto oli vähentynyt noin kolmanneksen verran. Marjojen tuotanto oli kasvanut vuodesta 2014, mutta vähentynyt vuodesta 2015. Ainoastaan tarhaherneen ja omenien tuotanto oli kasvanut.

Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. Ja luomukaurahan on oikeastaan Saksan viljelyä, jota vain harjoitetaan Suomen maaperällä ... ja Suomen valtion tuella. Eikä luomukauran prosenttiosuus vuodesta 2015 kasvanut, se on sama.)

Luomueläintuotannossa (s. 8 ) oli hyvin hienoista kasvua. Lähinnä kasvu oli luomusianlihan varassa, jonka tuotanto absuuttisina lukuina kuitenkin on yhä pientä. Maidon ja kananmunien tuotanto kasvoi, mutta hyvin vähän.

Luomukeruuta, tuota kirjoituspöytätyön tulosta, en vaivaudu kommentoimaan.

Niinpä tuosta samasta koosteesta olisi oikeastaan yhtä oikeutetusti voinut tehdä sellaisen yhteenvedon, että huolimatta luomuhehtaarien lisäyksestä (7%) Suomen ruoan tuotanto ei käytännössä juuri yhtään luomuistunut.



PS. eli "ceterum censeoni": mitä luomukulutukseen tulee, niin vieläkään ei ole päivitettyä tietoa luomutuonnin osuudesta. Niinpä voi hyvin olla, että tämän Ylen tuoreen uutisen näkemys luomukulutuksen ja tuotannon yhteydestä sen tiedon julkaisemisen jälkeen romahtaa, menettää uskottavuutensa:

"Kaikilla luomutuotteilla on nyt kysyntää" – kannattavuus nostaa viljelijänkin motivaatiota (http://yle.fi/uutiset/3-9565191)


Vaan luomun suosio lisääntyy muista syistä viljelijöiden parissa.*) Kun viljelijät sitten tuottavatkin niin vähän vastauksena tähän suomalaiseen kysyntään. Jopa vähemmän kuin teoriassa pystyisivät, jopa meidänkin "raadollisten" tuottavuusarvioidemme mukaan. (Tai sitten tuo "mikäli"-ehto laukeaa lähes aina. Jopa lopulta noiden mainitun Syrjälän tilan luomulampaidenkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9997#msg9997) kohdalla eli senkin kaupaksi menolla on rajansa, eikä siinä ole välttämättä odotettavissa mitään dramaattista kasvua.)

_________

*) sikäli kuinka lisääntyy. Ks. edellä analyysit siitä, miten hallituksen 20% pinta-alatavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

Tästä Luomuliiton tiedotteesta näkyy ...

Kevään luomuviljelyryntäys on huomioitava tukimäärärahoissa (http://www.luomuliitto.fi/kevaan-luomuviljelyryntays-on-huomioitava-tukimaararahoissa/#more-6268)


... kasvun mittariksi käy hyvin rekisteröidyn luomualan kasvu. Varsinaista tuotannon kasvua ei edellytetä. Eikä sellaista oikeastaan siis ole tapahtunutkaan (ks. juuri edellä). Mutta tuossahan ei pitkään aikaan ole mietitty sen enempää tuotantoa kuin kulutustakaan (kysyntää): hallitus nyt vaan on sitoutunut tuohon 20% tavoitteeseen. Luomukurssin käyneen halu muuttaa peltonsa luomuksi on muka myös riittävä perustelu.

Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:

Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoista-voi-tulla-entist%C3%A4-pahempi-vitsaus-1.185484)

Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...

(lihav. HJ)

... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen (http://stat.luke.fi/puutarhatilastot) mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.

Vaikka oli näin:


Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?

Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):

Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)


Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.

Viljakasvien korsien ei nykyisin katsota olevan optimaalista ravintoa eläimillekään eli lehmille, kertoi Matti minulle Savossa. Niinpä luomuviljelyssä kasvatetaan tuotetta, joka ei oikein kelpaa kenellekään/millekään eli tuota kortta.

Paitsi korkeintaan esteetikoille: pitkäkortiset viljapellot varmaan lainehtivat tuulessa kauniimmin? Esteettisessä suhteessa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6994#msg6994) luomupellot ovat aiemminkin saaneet tämän umpikaupunkilaisen eli minun silmissäni voiton.


***

Tällainenkin toivottava ominaisuus esitelmässä mainitaan, kaikille lajikkeille, muuta luultavasti erityisesti luomulajikkeille:


Kun on ollut tämä kylmä kevät*, niin uskallan ennustaa, että kotimaisista varhaisperunoista tulee sitten kesän alussa pulaa. Ja erityisesti luultavasti luomuperunoista, vaikka niiden kysyntä olisi pientäkin. Ravinteiden (lannoitteiden) niukkkuus kun rajoittaa kasvunopeuttakin.

*) jolloin ainakaan tämä perinteinen istutusajan määritystapa ei varmaan vielä ole antanut suurimmassa osassa Suomea positiivista tulosta: jos maassa pystyy istumaan paljaalla pepulla, perunat voi istuttaa.  ;D

En vieläkään tiedä, miten on asian laita, mutta tällaisessa arviossa pitäis kyllä olla mukana arvio tuostakin.

Kiihkeä luomukeskustelu ei näy luomuun hakeutuvien määrässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kiihke%C3%A4-luomukeskustelu-ei-n%C3%A4y-luomuun-hakeutuvien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-1.187242)


Kun juuri 2015 luopujien määrä oli suurempi kuin nyt aloittavien määrä. Niinpä se luku pitäisi saada mukaan kokonaisarvioon. Mutta vaikka se luku olisi nollakin, ei olla sinä 20% tavoitteen (v. 2020) tahdissa. Siltä osin uutisartikkeli on otsikoitu oikein.

Nähdään sitten, miten tässä käy:


Kuten jo todettu, tämä asia onkin sitten monesta tekijästä kiinni. Viljelypinta-alan lisääminen ei itsessään auta mitään, jos ei pystytä tuottamaan vientikelpoista laatua. Tai ylipäänsä syötävää laatua (hometoksiinit!).

Samanlaiselta se näyttää Keskisuomalaisenkin silmin:

Luomupöhinä poikkeuksellisen kovaa – ennätysluvuista silti jäädään (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/517262-luomupohina-poikkeuksellisen-kovaa-ennatysluvuista-silti-jaadaan)


Mutta kuitenkin (kun viime tiistai oli viimeinen ilmoittautumispäivä):


Vaikkei siis luopujien määrästä ei edes tietoa vielä julkaistu.

Oikeastaan se kuuluu meidänkin pohdittavaksi: miksei avokätinen tuki kuitenkaan kelpaa?

Toukokuun Tiede-lehdessä (5/2017) oli vähän outo artikkeli, otsikolla ja ala-otsikolla (tarjolla vain paperilla):


Artikkeli myönsi heikommat luomusadot, ja totesi aivan oikein, että luomun väitetyt edut jäävät sen vuoksi toteutumatta. Mutta satotasojen arviossa se käytti kummallisen pieniä prosentteja: luomusadot olisivat sen mukaan vain 19-25% tavanomaisia pienempiä. Mitenkään ei mainittu välivuosia, jotka jo yksinään pudottavat satotasoa tuohon tai alle. Plus siihen jo virallisista tilastoista näkyvä huonompi tulos per hehtaari, niin tuo kirjoituksen arvio ei kyllä vaikuta tieteelliseltä.

Sen lisäksi, niinkuin jo otsikosta näkyy, nähtiin, että luomuviljely voi kehittyä. Vaikka nykyisellään se ei voi ratkaista maailman ruokatuotantoa, sillä on kuitenkin mahdollisuuksia, jos se saa "uusia viljelylajikkeita ... lisää orgaanisia lannoitteita ja torjunta-aineita". Vaikka sitten jo seuraavissa lauseissa myönnettiin luomuviljelyn loisiminen ja asioiden meneminen mahdollisesti huonompaan suuntaan luomuviljelyn yleistyessä. Eikä mitään konkreettisia keinoja luomusatojen parantamiseen kerrota, ei esim. yhtään esimerkkiä  uudesta luomuviljelyyn sopivasta lajikkeesta. Ei kyllä luomulannoitteestakaan, esim. sellaisesta, josta saisi fosforia.


Uusia? En tunne maanviljelyn historiaa niin hyvin, että osaisin noihin käytäntöihin suoraan liittää ensi käytön vuosisataluvun, mutta sen verran kuitenkin, että osaan kertoa niiden olevan pieniä lukuja, eli hyvin varhaisia vuosisatoja. Maankäännön osalta tästä Wikipedia-artikkelista aurasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aura_(maanviljely)) saamme tietää, että sana tuli suomenkieleenkin jo ajanlaskun alussa (n. 0-200).

Tutkijat,  joihin Tiede-lehdessä viitataan, ovat tässä (ja myös tarkat viitetiedot  ko. tutkimuksesta):

Organic is only one ingredient in recipe for sustainable food future (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170310142337.htm)

Heidän käsityksensä Tiede-lehti siis esitteli maataloustieteen viimeisenä sanana. Ja lopuksi lukijoille tällaisen kotiinvietävän opetuksen:


Okei, aloitanpa heti. Jotta luomutuotanto ei enää varastaisi tarvitsemiaan ravinteita (esim. fosforia ja kaliumia), siinä ryhdyttäköön käyttämään väkilannoitteita, ihan reilusti ja avoimesti. Olisi erityisesti myös käytettävä - ilman fossiilisia raaka-aineita tuotettua, mutta keinotekoista - typpilannoitetta, jotta viljelyalaa maailmassa säästettäisiin. Eikö? Miksi ei?

Ihan viimeinen lause artikkelissa on tämä "poliittisesti korrekti":


Olemme kyllä haaskauskeskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0) aika hyvin osoittaneet (me ja siellä linkatut lähteet), että juuri vauraan maailman haaskauksen lopettamisella olisi hyvin minimaalinen vaikutus maailman ruokaturvan parantamiseen. Ja että juuri luomuviljely - kaikkialla - on loogisesti tällaista haaskausta.

Tuo alkuperäinen tutkimusartikkeli näyttää olevan maksumuurin takana.

Kun tuon olin oppinut, niin törmäsinpä heti tällaiseen mainokseen, jossa selvästikin mainostettiin luomuviljelyyn sopivaa lajiketta:

Sangaste -syysruis (https://naturcom.fi/tuote/viljat/syysruis/)

Josta kerrottiin muun muassa:

   
Mutta korkeita hehtaarisatoja ei siis luvattu.

Uusi versio Luken luomupuutarhatilastoista (päivätty 21.4.2017) antaa luomutomaatin osalta vähän erilaisen luvun kuin Pro Luomun kooste 2016 (?). Tuotanto olisi v. 2015  ollut kyllä sama 1110  tonnia, mutta v. 2016 vain 562 tonnia. Ei siis laskenut neljänneksellä, kuten edellä 15.04.17 sanoin, vaan romahtanut siis puoleen.

Kun sekin kuulemma kuului näihin ...


... niin lähellä on jo yleistys, että Suomen luomupuutarhatuotanto on romahtamassa. Koska vain porkkana oli niistä säilyttänyt entisen tuotannon tasonsa.

Itse asiassa Luomukasvisten arvoketjutyöryhmässä 30.3.17 ainoa vihannes, jolla selvästi nähtiin olevan kasvupotentiaalia, olikin porkkana.

Mistä tämä luomuväelle niin epätyypillinen pessimismi? Onko kysynnässä tapahtunut romahdus, johon tuotanto on jo sopeutunut? Onko ulkomainen kilpailu ylivoimaista? Vai ennakoidaanko jo, ettei EU hyväksy jatkossa luomukasvisten kasvihuoneviljelyä siten, kuinka se Suomessa vain olisi mahdollista? Vai olisiko tuotannossa ilmennyt jotain ongelmia, josta meillä ei ole tarkempaa tietoa? Olisiko luomutomaatinkin kimppuun iskenyt jokin yllättävä vihollinen, kuten luomusipulin ja luomukaalin?

Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!

Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
>> Tilastotietokanta >> Maataloustilastot >> Tuotanto >> Puutarhatilastot >> Luomuviljely (vihannekset, marjat, omena)

Tällaiset tiedot löytyi (ensimmäinen numero pn vuosi 2015 ja toinen 2016)
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3c96cdf2-03ef-4c37-a021-11eec4a492f4

Luomuviljely muuttujina Muuttuja, Laji ja Vuosi
                                               
Sato (1 000 kg)                             2015      2016
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENSÄ   3 352   3 495
Tarhaherne   35   80
Valkokaali   338   297
Porkkana   2 200   2 318
Ruokasipuli   338   247
Muut avomaanvihannekset   442   553
TOMAATTI   1 110   962
KASVIHUONEKURKKU   131   279
MARJAT YHTEENSÄ   517   488
Mansikka   336   288
Herukat   95   131
Vadelma   29   29
Muut marjat   57   40
OMENA   70   123

Löysin tuon tiedon Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän kokouksen 30.3.2017 muistiosta (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/02/Avoketjutyo-kasvis_poytakirja-3003-1.pdf). (pdf, dia tai sivu 5).

Hetken epäilinkin, tuli mieleen, että olisiko kyse paino- tai näppäilyvirheestä, mutta sitten päätin luottaa siihen. Ei ehkä olisi pitänyt.

Mutta nyt meillä on siis kolme tietoa ( ;D) luomutomaattien tuotantomäärästä v. 2016:

Löytämäsi Luken tilasto: 962  tonnia
Luomu Suomessa 2016: 889 tonnia
Työryhmän muistio: 562 tonnia

Mutta täysin pieleen ei tuo analyysini silti mennyt, täysin turhia eivät kysymykseni silti olleet, vaikka tuo löytämäsi Luken tieto olisi se oikea (niinkuin se epäilemättä on). Tomaatin tuotanto on selvästi silti laskenut. Kun ainoa merkittävä nousija oli luomuporkkana, niin muistaa täytyy, että porkkana on myös halpaa, vain noin kolmanneksen kilohinnaltaan luomutomaattiin verrattuna.

Samaisesa muistiossa esitetään myös seuraavalla sivulla 6 "Luomutuotteiden kasvupotentiaalit", jossa käyrä luomutomaattien osalta ei ole käyrä, vaan tasainen suora viiva 2020-luvulle asti, s.o.. sillä ei arvioida edes olevan kasvupotentiaalia. Porkkanan taas arvioidaan nousevan kuin raketti.

Keskustelussa asiasta tuli esiin:


Ja myös tämä:


Ceterum censeo: tuonnista on vain tämä yksi maininta ....


... mutta ei kokonaisarviota, vaikka Marja-Riitta Kottila oli kokouksessa läsnä. Ja vaikka netistä saa käsityksen, että luomuna tarjotaan kaupaksi jopa pääosin toinen toistaan eksoottisempia vihanneksia ja hedelmiä, joita Suomessa ei edes viljellä.

Tuossa Luomu Suomessa 2016 -koosteessa on lisääkin ihmeteltävää. Se kertoo, että luomutiloja oli 4 415 kappaletta ja sitten, että eläintiloja oli niistä oli 959. Ja kaikki tämä oli siinä mukana (s. 8 ):


Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:


Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.

Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?

Näin merkittävä "peluri" on tämä yksi firma luomukasvisten viljelyssä kasvihuoneissa (tästä uutisesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ikaalisten-luomu-ei-luovuta-juuriongelma-voisi-ratketa-maaper%C3%A4n-eristyksell%C3%A4-1.196503)):


Luulavasti siis tämän firman tuotanto näkyy luomuvihannesten kokonaistilastoissakin?

Pro Luomu haluaa kertoa näin ....

Luomulihan kysyntä kasvaa tuotantoa ripeämmin (http://proluomu.fi/luomulihan-kysynta-kasvaa-tuotantoa-ripeammin/)

... sen tosiasian, että luomuviljely tuottaa surkean vähän. Äskettäinhän Luomuliittokin omalla tavallaan toi esiin ...

Luomuliitto SuomiAreenassa: Järkevät proteiinit ruoantuotannon tulevaisuuden ytimessä (http://www.luomuliitto.fi/suomiareenassa-jarkevat-proteiinit/)

.

... sen tosiasian, että valtaosa luomuviljelystä on rehuntuotantoa ja tähtää siis myös lihantuotantoon. Jonka mekin olemme edellä tuoneet esille. Kuitenkin yli 8% osuus peltoalasta tuottaa vain vähän yli 1% Suomessa tuotetusta lihasta.

Siinä ei lihatalon ruikutus oikeastaan auta ...


... eikä siis ongelma ole siinä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaisi tms. Vanha tuttumme luomukinkkukin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9570#msg9570) putkahtaa esiin:


Hieman tehostuu? Kyllä meidän näkökulmastamme ja lukujen perustteella (ml. hinta) näyttäisi siltä, että luomukinkkuja saataisiin lisää - jos niitä ei tarvitsisi tuottaa luomumenetelmin!  ;D

PS. Hyvin vanhaan tapaan tiedotusvälineet näyttävät taas julkaisevan tuon Pro Luomun lehdistötiedotteen kritiikittömästi sellaisenaan.

Vaikka tämä YLE:n uutinen ei ollut tuo tiedote sellaisenaan, sen väitteet on sellaisinaan nielty:

Yhä useampi haluaa lihansa luomuna (https://yle.fi/uutiset/3-9708519)

Kerrottiin näin olevan ....



... mutta sielläkään asia ei herättänyt kysymystä, miksi se tuotanto on niin vähäistä. Ja miksi näin tuntuu aina olevan: vaikka vuosikausia luomun kysynnän on (jossain tuotteessa) kerrottu ylittäneen tarjonnan, niin millään eivät luomuviljelijät saa koskaan tuota rakoa kurottua umpeen? Miten luomulihankin osuuden nostaminen noin yhdestä prosentista vähän lähemmäs kahta tuottaa jo ylivoimaisia vaikeuksia?

PS. Tässäkin on uutisen kirjoittajalle ihmettelemistä:



Jos siis uskoo joulutonttujen olemassaoloon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.msg9962#msg9962).

Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):

Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)

Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.

Tässä arviossa muuten ...


... ei välttämättä ja varmaankaan ole verrattu hehtaarisatoa silloin, kun kaskesta tulee satoa. Vaan on otettu huomioon käsken kaikki vaiheet. Kaskesta nimittäin saattoi ensimmäisenä viljelyvuonna saada jopa huimia satoja (parempia kuin peltoviljelyssä, silloin!). Jotka sadot kuitenkin nopeasti pienenivät. Oliko se kolme vuotta mitä kaskipeltoa yleensä kannatti käyttää ja sen jälkeen laittaa uusi kaski.

Eli asetelma on aika lailla samantyyppinen kuin luomusatojen kohdalla. Pelkkä "raakatieto" hehtaarisadosta viljelyvuotena antaa harhaanjohtavan kuvan.

***

Tämä kai suurin piirtein päteä luomutuotantoonkin:

Likimääräinen arvio luomukuluttajaa kohti on laskettavissa tietyin oletuksin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Anneli Nuorannen mukaan siis Suomessa on peltoalaa noin 0,42 hehtaaria jokaista asukasta kohti. (Lähde: Forssan lehti 12.7.2017).

Alla esitän laskelmani yksityiskohtaisesti. Tässä aluksi kuitenkin jo lopputulos:

Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen luomun” kuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.

Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” kuluttajaa varten tarvitaan 0,38 hehtaaria.

Luomukuluttaja tarvitsee siis 7.8-kertaisen määrän hehtaareja tavanomaisen ruuan kuluttajaan verrattuna.


Ja tässä laskelmat ja perustelut:

Jutuista MT:ssä ja alkuperäisessä jutussa Forssan lehdessä ei ole kerrottu minkä vuoden hehtaari- ja väkilukuja on käytetty eikä tuo kahden desimaalin tarkkuuskaan ole riittävän tarkka estämään pyöristysvirheitä. Mutta jatketaan ja oletetaan, että on käytetty vuoden 2016 lukuja.

Aloitetaan laskeminen Matlabilla (seuraavassa suoraan tuloksen Matlabin notaatiota käyttäen Huom. Potenssimerkinnät e+ ):

Vuonna 2016 Suomessa oli asukkaita 5503297.
>> 5503297*0.42  =  2.3114e+06 eli siis 2 311 400 hehtaaria oli maatalousmaata.

Luken tilastojen mukaan käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2016 oli 2 278 500. Riittävän lähellä luvut ovat, kun vielä pyöristysvirhettä voi olla olemme, joten voimme turvallisesti jatkaa laskemista vuoden 2016 luvuilla.

Pro Luomun mukaan luomualan osuus oli 10,6 prosenttia vuonna 2016 maatalousmaasta:
https://www.mtk.fi/maatalous/luomutuotanto/fi_FI/mita_luomu_on/_files/97660616708916308/default/Luomu_Suomessa_2016.pdf

Luomuala oli siis:
>> 0.106*2.3114e+06 = 2.4501e+05 eli 245 010 hehtaaria. Tämäkin on riittävän lähellä Pro Luomun lukua 241 463 hehtaaria, joten jatketaan.

Tavanomaista maatalousmaata oli siis:
>> 2.3114e+06 - 2.4501e+05 =    2 066 390 hehtaaria

Nyt onkin sitten se hankalin kohta: Miten arvioida tavanomaisen ja luomukuluttajien määrät? Lähes kaikki kuluttajat ovat ”sekakäyttäjiä” eli käyttävät sekä tavanomaista että luomua.  Mutta kyllä tästäkin selvitään. Ideani on laskea laskennalliset ”100-prosenttisen luomun” ja ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrät luomun myynnin perusteella.

Tiedämme samasta Pro Luomun pdf:stä että luomun osuus päivittäiskaupan euromääräisestä myynnistä oli 2,0 prosenttia vuonna 2016. Emme kuitenkaan tiedä luomun volyymikulutuksen määrää. Sekin voidaan kuitenkin arvoida myynnin euromäärän ja luomun hintakertoimen perusteella. Jos luomun olisi keskimääräisesti kaksinkertaista hinnaltaan olisi tällöin luomuruuan volyymimäärä 1 % tavanomaisesta. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä. Mutta muutetaan tuota luomun hintaoletusta luomun hyväksi siten, että arvioidaan luomun hinta vain 1,5-kertaa tavanomaista kalliimmaksi niin. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä olisi 1,5 % väestöstä.

>> 5503297*0.015 =  82 549 henkeä on  laskennallisen”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä.

Jaetaan nyt luomuala ”100-prosenttisen luomun” käyttäjien määrällä jolloin saadaan luomuala käyttäjää kohden:
>> 2.4501e+05/82549 =  2.9681 eli yhtä luomukuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.

Lasketaan ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrä:
>> 5503297-82549 = 5 420 748 henkeä

Jaetaan nyt tavanomaisen ala ”100-prosenttisen tavanomaisen” käyttäjien määrällä jolloin saadaan tavanomaisen ala käyttäjää kohden:
>> 2066390/5420748 =  0.3812 eli yhtä tavanomaisen ruuan käyttäjää kohden tarvitaan 0,38 hehtaaria.

Lasketaan vielä suhdeluku tarvittavien luomuhehtaarien ja tarvittavien tavanomaisen hehtaarien suhteen:
>> 2.9681/0.3812 = 7.7862 eli luomukuluttaja tarvitsee 7.8-kertaisen määrän hehtaareja.

Aika karu tulos.

LISÄYS: Tein tuon laskelman nopeasti lähtien Nuoranne antamasta hehtaariluvusta 0,42 ha katsoakseni miten hän on laskelman tehnyt. Laskelman voi tehdä vielä tarkemmin käyttämällä vuoden 2016 todellisia LUKEn sivuilla olevia tavanomaisen ja luomun hehtaarilukuja. Teen laskelman niillä kunhan ehdin.

Tuollasenaankin laskelma on oikein hyvä, ja juuuri sellainen, jollaista kaipasin. Antaa suuntaa. Mutta jos vielä saat sitä kehitettyä, niin sitäkin parempi. Tuosta voi saada iskulauseita. Tuon hehtaarimäärän llisäksi mieleeni tulee, että paljonko yhteiskunnan tukea tuo "laskennallinen 100% luomukuluttaja" saa jne.

***

Pro Luomu yrittää puolustaa luomuviljanviljelyn mainetta, myös tuottavuuden osalta:

Luomuvilja kasvatetaan vankalla ammattitaidolla (http://proluomu.fi/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla/)

Tätä tehdään vielä vuoden 2016 luvuilla, vaikka muutaman kuukauden sisään saamme ennakkotiedot vuodesta 2017.

MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:


Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.

Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.

(Nämä em. keskiarvotiedot tietysti Lukelta.)

Sitä paitsi tästä hän ei kertonut lukuja:


Paljonko tuo söi peltoalaa - omaa tai naapurin? Toisen luomutilan tai sitten tavanomaisen?

Myös tämä lienee sitä luomuviljanviljelijän ammattitaitoa:


Tämän asian artikkeli kertoo totutun ylpeänä ...


... vaikka siis, kuten olemme todenneet, tuon prosentin osalta pitäisi olla oikeastaan vähän nolona (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=444).

Pro Luomun kooste 2016 kertoo: "Luomuviljojen korjuuala oli yhteensä 42 800 hehtaaria". Siinä luvussa ei siis ole lepovuorossa oleva ala ym. Mutta jos silla luvulla jaamme tuon 80 miljoonaa kiloa, saamme luomuviljan keskisadoksi 1 869 kiloa hehtaarilta. Ei sekään siis oikein niissä luvuissa, joita Jaana Elo maalaili, omasta tilastaan. 

Tämä ei pidä paikkaansa:


Kyllä sen erottaa. Luomupelto on paljon kauniimpi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6995#msg6995).  :D

Sitten kun - kuten tavallista - osa lehdistä julkaisee tuon tiedotteen sellaisenaan (näin teki ainakin Oulun Uutiset (http://www.oulunuutiset.fi/tiedotteet/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla.html), olin näkevinäni myös Turun Sanomissa, mutta en löydä uudelleen) niin vaikkei sitä suoraan sanottukaan, varomattomalle lukijalle jätetään vaikutelma, ettei se luomu satoja pienennä. Kuin korkeintaan hetkeksi.

Ja teepä tuollaisesta uutisesta sitten oikaisuvaatimus, vaikka sen sanoma onkin täysin valheellinen!

Suomen viljelykasvien 2017 sadon ennuste ilmestyi:
http://stat.luke.fi/satoarvio-2017-tilanne-177_fi

Kokonaissato kasvaa muilla kuin ohralla ja sokerijuurikkaalla vaikka viljelyala kokonaisuudessaan laskee hieman. Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.

Tämä tilasto siis vain kokonaissadon osalta (johon luomukin sisältyy). Luomusatoennusteita ei ole vielä julkaistu.

Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.

Muutos-% 2017-2016      Viljelykasvi
 hehtaarisato (kg/ha)      
7,0      Vehnä - Vete - Wheat 1)
8,7        Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
7,0        Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)
0,9      Ruis  -  Råg  -  Rye 2)
5,5      Ohra  -  Korn - Barley  1)
8,3      Kaura  -  Havre  - Oats 1)
12,7      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 1)
6,4      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 1)
ei tietoa   Tuorevilja - Färsk spannmål - Cereals harvested green 3)
20,3      Rypsi - Rybs - Turnip rape
6,5      Rapsi - Raps - Rape
1,0      Peruna - Potatis - Potatoes
-5,5      Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet
11,7      Herne - Ärter - Peas
15,2      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
      
      1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja) - Exkl. färsk spannmål (helsädesensilage och ensilerad spannmål) - Excl. cereals harvested green
      2) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårråg - Incl. winter and spring rye
      3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål: vårvete, korn, havre
       och blandsäd - Incl. cereals harvested green e.g. spring wheat, barley, oats and mixed crops
      4) Tiedot perustuvat Maaseutuviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 17.7.2017. -
      Uppgifterna baserar sig på situationen i Landsbygdsnäringsförvaltningens informationssystem den 17.7.2017.-
      The data is based on the situation of the Rural Business Administration Information Systems on 17/7/2017.
      5) Hehtaarisatoarvio perustuu ProAgrian asiantuntijoiden antamiin kuntakohtaisiin arvioihin - De hektarvisa skördeprognoserna baserar sig på bedömningar i olika
          kommuner gjorda av ProAgrias experter - The estimated yields per hectare are based on municipality-specific estimates provided by ProAgria Advisory Centres
      6) Korjattu ala - Skördad areal - Harvested area
      7)  Härkäpapu  - Bondböna - Broad bean 2010 - 2016
      
      
      Lähde:   SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto
      Källa:     FOS: Naturresursinstitutet, Skördestatistik
      Source: OSF: Natural Resources Institute Finland, Crop Production Statistics

MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):

Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)

Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.

Suuren suuri ei luomun panos tuohon parantuneeseen kokonaissatoon kyllä ole. Jopa siinä tapauksessa, että se ei se olisi tuottanut mitään, ei sen noin 2% puuttuminen juuri edes näkyisi tuossa tilastossa.

Varsinaista luomuhyväksyttyä alaa on muuten ELY-keskusten ennakkotiedon mukaan 226 700 hehtaaria eli hiuksenhienosti yli 10 prosentin. Tuon tiedon avulla voi nyt tänä vuonna helpohkosti päässä laskea, minkäkokoinen luomutuotannon oikeastaan pitäisi olla.  8)

Ja ettei totuus unohtuisi, tässä rinnalle tämä toinen kauraa v. 2016 viljellyt varsinais-suomalainen tila tästä MT:n artikkelista:

"Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4%C3%A4n-viljaa-ei-kannata-kylv%C3%A4%C3%A4-jos-tavoitteena-on-kolmen-tonnin-hehtaarisato-1.178394)


Tietysti tuokaan esimerkki ei ole tilastollisesti edustava vaan epätyypillinen sekin. Mutta tilastothan myös edellä esittelin.

Nyt tuohon optimismiin on tullut tällaisiä varjoja:

Kesä ollut idässä ja pohjoisessa kylmempi kuin katovuonna 1987 – viljojen ehtiminen puintikuntoon epävarmaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kes%C3%A4-ollut-id%C3%A4ss%C3%A4-ja-pohjoisessa-kylmempi-kuin-katovuonna-1987-viljojen-ehtiminen-puintikuntoon-ep%C3%A4varmaa-1.200005)


Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.

Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?

Tämmöinen pätkä oli ohjeessa peltokasvien luonnonmukaisesta viljelystä (http://luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/6_Peltokasvit_44_s.pdf) (pdf, aika iso):

Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...

(Jne.)

... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".

Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.

Jos tuota johonkin vertaisi, niin vaikka YLE:ssä olleeseen juttuun helsinkiläisestä miehestä, joka oli yli 10 vuotta kyennyt elämään vailla sähköä (https://yle.fi/uutiset/3-9671314), sähkösopimusta. Hän elämällään osoitti, että se on yhä nykymaailmassakin mahdollista. Pärjääminen on kyllä vaatinut kekseliäisyyttä ja vaivannäköä. Mutta hän ei siis tuona aikana ole joutunut maksamaan ensimmäistäkään sähkölaskua. Eikä tietysti ole  yhtään tuhlannut sähköä. Häntä ei myöskään tuona aikana ole uhannut sähköisku eikä tulipalo viallisten sähkölaitteiden takia. Sähkökatkotkaan eivät hänen elämäänsä ole vaikuttaneet haitallisesti. Todellakin, mikä ihailtava riippumattomuus ulkoisista (tuotanto)panoksista! Mutta ... tai siis ...

Tämä kuulemma alkaa näkyä vasta nyt ...

EU-tukitarkastaja: sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen näkyy pelloilla (https://yle.fi/uutiset/3-9757650)

... mutta kyllä se meidän havaintojemme mukaan on tavallaan näkynyt luomuviljelyssä koko ajan. Vaikka vain viitaten iskulauseeseemme, miten sillä Suomessa tuotetaan n. 2% ruoasta 8-10% peltoalalla.

Mutta tuosta uutisesta minulle ei selvinnyt, onko tuollainen näennäisviljely nyt EU:ssa sallittua vai ei.

Toisaalta kerrotaan, että sadon saa jättää peltoon, mutta toisaalta olisi näin:


Olen ymmälläni. Ainoa looginen ulospääsy tuosta olisi se, että tuotetaan korjuukelpoista satoa, joka kuitenkin jätetään korjaamatta? Se kuulostaa täysin järjettömältä,  mikä ei tietysti estä sitä, että se olisi totta.

Taitaa hiukan olla veitsenterällä kaikiltakin osin:

Viljan puinnit täyteen vauhtiin vasta syyskuun puolivälissä, kesä uhkaa loppua kesken
Öljykasvien ja härkäpavun valmistuminen on jo veitsenterällä. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljan-puinnit-t%C3%A4yteen-vauhtiin-vasta-syyskuun-puoliv%C3%A4liss%C3%A4-kes%C3%A4-uhkaa-loppua-kesken-1.200941)

Eli miten käy sadon? Ja miten käy luomusadon? (Ks. 2.8.17 edellä)

Tämä löytyi luomukasvistyöryhmän muistiosta:


Eli sääntö tuo taitaa olla?  Luomuviljely ei oikein hyvin sovi tänne pohjoisiin oloihin?

Siis jokseenkin päinvastoin, mitä MEP Petri Sarvamaa ja Pro Luomu 5 vuotta sitten väittivät:

Suomen arktisuus antaa ”luontaiset edellytykset” luomulle? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=242)

(lihav. HJ)

Jos luomuviljelty ala olisi niin suuri, että sillä olisi merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, tuo sadon hitaampi kypsyminen olisi jopa jonkinlainen riski.

Toivottavasti en tässä syyllisty rusinoiden poimintaan pullasta, mutta hiukan tämäkin uutinen tukee sitä, mitä edellä sanoin (lihavoinnit minun):

Laadunmenetykset huolettavat viljanviljelijöitä – "seiniä on syöty jo pitkään" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laadunmenetykset-huolettavat-viljanviljelij%C3%B6it%C3%A4-seini%C3%A4-on-sy%C3%B6ty-jo-pitk%C3%A4%C3%A4n-1.202662)





Selventäen, mitä halusin sanoa: ainakin tämän esimerkin valossa nämä inhottavat säät kohtelevat kaltoin erityisesti luomuviljelyä?

Lopullinen totuus on tietysti syksyn satotilastoissa.

Luomulihan osuus Ruotsissa on tuotannosta ja kulutuksesta selvästi suurempi kuin meillä ...

Ruotsissa luomubroilerin tuotanto kasvaa vauhdilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsissa-luomubroilerin-tuotanto-kasvaa-vauhdilla-1.202956)


. .. mutta yhteensä kuitenkin melko alhainen sielläkin, jos tarkastelemme tilannetta yhteensä. Tässä tarkoituksessa otamme tiedon eri lihalajien kokonaiskutusksesta täältä, Jordbruksverketiltä:

Konsumtion och förbrukning av kött (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtionisiffror/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html)

Noilla tiedoilla sitten saamme arviot "medelsvenssonin" luomulihan kulutuksesta (kg, 2016):

Sianliha 33.5 * 0.02 = 0.67
Naudanliha 25.6 * 0.15 = 3.84
Broileri, linnunliha 26.1 * 0.01 = 0.26
Lampaanliha 1.8 * 0.23 = 0.41

Tuossa siis kunkin lihalajin koko kulutus per asukas, luomun osuus, luomulihan kulutus tuolla osuudella laskien.

Yhteensä ruotsalainen söi siis 87 kiloa lihaa. Josta luomua oli 5.18 kiloa. Eli osuus 0.0595, pyöristettynä 6 prosenttia.

Moninkertainen määrä Suomeen verrattuna (alle 1 kilo/asukas), mutta vähän, jos sitä ja sen osuutta vertaa Ruotsin luomualan 17,1 prosenttiin.

Tämä uutinen ei tuota kuvaa muuta:

Luomulla väkevä kesä - maitoa lisää ja kasvisten jalostajakin innostui (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomulla-v%C3%A4kev%C3%A4-kes%C3%A4-maitoa-lis%C3%A4%C3%A4-ja-kasvisten-jalostajakin-innostui-1.203210)


Sillä viidenneksen kasvun jälkeenkin luomumaidon osuus jää noin 3 prosenttiin.

Meitä hämästytetään uutisella, jossa kerrankin myönnetään, että luomutuotanto saattaa törmätä huonoon kysyntään (lihav. HJ):


Vrt. laskelmiin edellä, joissa tuli esille, miten luomuvihannesten kokonaistuotannossakin kasvu näyttää vähintäänkin pysähtyneen. Vaikka samaan aikaan meille kerrotaan, kuinka "Suomi luomuistuu" (kun sen osuus myynnistä on noussut 2 prosenttiin!).

Eikä ihan varmoja olla siitäkään, meneekö tuo luomumaitokaan kaikki kaupaksi. Se sanotaan näin:

Perunan osalta nämä pahat aavistukset sitten toteutuivat:

Peruna ei yllä normaalisatoon – halla puri myöhässä olevia kasvustoja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peruna-ei-yll%C3%A4-normaalisatoon-halla-puri-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-olevia-kasvustoja-1.203302)


Myöhemmin saamme tietää, kuinka luomuperunan on käynyt. Voi olla, että ei niin huonosti kuin olettaisi, koska käsittääkseni suuri osa luomuperunasta viljellään Ahvenanmaalla, jota meri suojelee halloilta.

Ei, nyt olin mutu-tietoineni väärässä! Ahvenanmaalla ei luomusatotilastojen mukaan luomuperunan viljely ole kovin merkittävää, sen sijaan Pohjanmaalla (suhteessa) on. Tuon väärän vaikutelman olin saanut jostain kaupan luomuperunapusseista. Ehkä ne Ahvenanmaan luomuperunat (n. 200 000 kiloa v. 2016) myydään juuri Helsingissä?

***

Muitakin viljoja tuo halla on voinut vahingoittaa:

Puintien aloitus venyy entisestään – halla nipisti jo keskenkasvuisia kasvustoja (https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/puintien-aloitus-venyy-entisest%C3%A4%C3%A4n-halla-k%C3%A4v%C3%A4isi-jo-pelloilla-1.2379084)

Tuossakaan ei ole erikseen tietoja luomuviljelystä.

Tuli tästä mieleen ...


... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa  kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)

***

Tässä vielä Pro Agrian tuore eli tälle päivälle päivätty yleisarvio asiasta:

AJANKOHTAISTA KASVINTUOTANNOSTA 28.8.2017 (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/ajankohtaista-kasvintuotannosta-2882017-8696)

Otetaan siitä esille:

Yhä vielä on näin :

Kasvukausi edelleen jopa kolme viikkoa myöhässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvukausi-edelleen-jopa-kolme-viikkoa-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-1.203457)

Nyt asian kehittyminen on tavallaan vain ... jännää. Silloin joskus +100 vuotta sitten kirkonkellot olisivat kutsuneet koko kansaa rukoilemaan ...

Mutta minulla on kyllä asiassa tämä (voisiko sanoa) "verenhimoinen" odotus ja ennustus: erityisesti luomusadot romahtavat tänä vuonna.  Se on siinä nyt sanottu, jotta ei voi syytttää jälkiviisaudesta. Elllei niin käy, niin myös etukäteistyhmyydestä voi minua syyttää, tietysti, sitten, sinä tapauksessa.

Tämä "etiäinen" on nyt vaihteeksi sellainen, etten tätä nyt pyri tai pysty tavanomaiseen tapaan yksitlyiskohtaisilla tieteellisillä asiantuntijalähteillä perustelemaan. Mutta jotain syitä asialle on edellä esitetty.

Edelleen 30.8.17:

Asiantuntija varoittaa: Pohjoisen viljat eivät ehkä ehdi valmistua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/asiantuntija-varoittaa-pohjoisen-viljat-eiv%C3%A4t-ehk%C3%A4-ehdi-valmistua-1.203556)

Kaikkia kasveja ei tämän kesän sää ole haitannut:

Mitä kuuluu sokerijuurikkaalle? No hyvää! (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4-kuuluu-sokerijuurikkaalle-no-hyv%C3%A4%C3%A4-1.203812)


Mutta siinäkin tulee samalla kerrottua, että joitakin kasveja se sää on haitannut.

Kun siinäkään ei muuta kerrota, uskallan olettaa, että se tilanne on säilynyt samanlaisena kuin ennen: sokerijuurikasta ei vieläkään viljellä Suomessa luomuna. Ei, en minä sitä erityisesti kaipaa, muuhun kuin korkeintaan joihinkin vertailuihin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7794;topicseen#msg7794).

Vaikka sokerijuurikas voisi olla juuri sellainen MEP Petri Sarvamaan ja Pro Luomun näkemyksen (ks. edellä 23.08.17 ja linkit) mukaan Suomen luomuimagoon sopiva arktinen viljelykasvi:

(lihav. HJ)

(Oli, oli tämä pilkkaa, ei niinkään rakentavaa keskustelua. Mutta pilkallakin on oma paikkansa.)

Minulle tavallaan vastattiin (VYR):

Viljojen pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla kielletty!  (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/09/viljojen-pakkotuleennuttaminen-glyfosaatilla-kielletty)


Korostimpa kuitenkin lihavoimalla nuo sanat.  ;D

Jos sitten toisaalta on näin ...


... niin mitkä ovat nuo laadun heikkenemisen riskit kummassakin vaihtoehdossa, toisiinsa verrattuina?

Jos näin tehdään ...

Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)

... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.

Tulokset eivät olisi julkaisukelpoisia. Tutkijoita syytettäisiin vihapuheesta....
Aiemmin puheena olleeseen, kysymyksestä siitä, koskeeko kylmyys ja kasvien kehityksen viivästyminen enemmän luomuun vai tosiviljelyyn, sanoisin, että eroa ei ole muuten kuin taloudellisen lopputuloksen kannalta: luomussa halla on viljelijälle selvästi parempi... jopa toivottu(?): http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm .

Halla ja syyssateet haittaavat viljoja molemmissa tuotantosuunnissa suunnilleen samalla lailla molempia. Teoreettisesti voisi kyllä ajatella, että luomussa eloperäisten lannoitteitten runsas (?) käyttö venyttäisi kasvien typensaantia ja siten myös viljan kypsymistä. Tosiasiassa luomupellot näyttävät olevan yleensä alilannoitettuja. Ja luomussa ainakin aiemmin suosittiin "perinnelajikkeita", jotka ovat aikaisempia kuin uudet, satoisat lajikkeet.

Voi olla, ettei tuota eroa ole. Kun näinkin nyt kerrotaan:

Puinnit myöhässä mutta luomuruis irtoaa silti pellosta Mikkelissä (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/puinnit-myohassa-mutta-luomuruis-irtoaa-silti-pellosta-mikkelissa-371220)

Pariinkin kertaan tuossakin lajikkeet mainitaan:


***

Jos kuitenkin itsepäisesti vielä jatkan spekulaatioitani. Viime talvena kiinnitimme huomioita
tämän uutisen  (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomua-on-viljasadosta-edelleen-vain-noin-kaksi-prosenttia-1.179992)tähän tietoon:


Nyt:
a) onko tuo tuoreviljan osuus luomussa suurempi kuin tavanomaisessa?
b) voisiko (joskus? usein?) käydä niin, että säiden takia (luomu)vilja olisi pakko korjata tuoreviljana, vaikka muuta olisi alunperin suunniteltu?

Luken luomusatotilaston tieto, että tuoreviljassa yhteensä luomun osuus oli 12,2% (v. 2016), voisi viitata ainakin kohtaan a).

PS. 6.9.17: Selvennys. Kun kokonaistilanne oli tämä (lihav. HJ):

Kyseisen päätöksen perusteena tämä selitys ei minusta oikein pidä vetta:

Hamkin opetusmaatila siirtyy luomuun – Taustalla luomutuotannon parempi kannattavuus (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/335168-hamkin-opetusmaatila-siirtyy-luomuun-taustalla-luomutuotannon-parempi)


Miksi tuo opetusmaatila on tuolla tavoin kannattavampi? Onko niin, että se saa, maatilana, kaikki viljelyyn, ja erityisesti vielä myös luomuviljelyn tuet? EU:sta ja Suomesta? Oppilaitoksena se ei varmaankaan ole riippuvainen tilan tuloksesta?

Miten on, en tiedä. Mutta tavallaan tästä tulee yhä mielenkiintoisempi tapaus. Koska minun käsittääkseni tuon laitoksen koko talouskin on julkista tietoa? Jo nyt, jos olen oikeassa?

Jos kyse ei ole tuosta opetustilan kannattavuudesta vaan luomutuotannon yleisestä kannattavuudesta ... niin ....tutkitaan asiaa lisää ....

Pahalta näyttää, tämä yleistilanne:

Sateinen viikonloppu tulee pahaan saumaan: Alkutekijöissään olevat puinnit keskeytyivät jo nyt (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sateinen-viikonloppu-tulee-pahaan-saumaan-alkutekij%C3%B6iss%C3%A4%C3%A4n-olevat-puinnit-keskeytyiv%C3%A4t-jo-nyt-1.204846)

Vaikka ehkä siis tuon asian tarkkailu menee aiheestamme, otsikostamme hiukan sivuun, niin onpahan kuitenkin taustana, kun syksymmällä vertailemme kummankin viljelytavan suoritusta tänä vuonna.

Tuohon edelliseen MT tänään vielä lisää:

Puinneissa katastrofi jo häämöttää, mutta viljelijöillä riittää vielä uskoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinneissa-katastrofi-jo-h%C3%A4%C3%A4m%C3%B6tt%C3%A4%C3%A4-mutta-viljelij%C3%B6ill%C3%A4-riitt%C3%A4%C3%A4-viel%C3%A4-uskoa-1.205024)

Eikä Ilmatieteen laitosskaan oikein tuota uskoa tue tai anna toivoa:

Kaatosateet jatkuvat – Kainuussa sataa melkein vaaksa viikossa (https://yle.fi/uutiset/3-9824539)

Ja sataa (https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/154987-kaatosade-johti-puintien-lykkaantymiseen-pohjois-karjalassa) ... muuallakin maassa.

[13.9.17: ] Toinen kuva:

Lukijan pysäyttävä kuva uivista pyöröpaaleista: "Ei ole oikein puintikelit" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lukijan-pys%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4-kuva-uivista-py%C3%B6r%C3%B6paaleista-ei-ole-oikein-puintikelit-1.205244)

Näin ...

Puintisyksystä on tulossa pitkä ja osa saattaa jäädä puimatta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puintisyksyst%C3%A4-on-tulossa-pitk%C3%A4-ja-osa-saattaa-j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4-puimatta-1.205238)

... mutta:

Tästä 1800-luvun nälkävuosia koskevasta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet) wikipedia-artikkelista löytyi tällainen tieto:


Toisesta paikasta tämä:


Niinpä normaalisato tuolloin oli 4 000 000 * 164,88 litraa. Eli noin 660 miljoonaa litraa.

Vuoden 2016 viljasatoa pidettiin Suomessa aika pienenä kun se oli n. 3500 miljoonaa ki!oa. Karkeaan vertailuun varmaan kilo ja litra voidaan samaistaa. Väkiluvut: silloin n. 2, nyt noin 5,5 miljoonaa.

Silloin koko viljasato oli luomua.

Jos nyt o!isi, niin saamme hyvin karkean arvion siitä, mikä sato olisi kertomalla v. 2016 luomusadon noin 80 miljoonaa kiloa kymmenellä. Eli 800 miljoonaa kiloa.

Pientä paniikin makua tässä jo on:

MTK-liittojen toiminnanjohtajat vaativat kriisitoimien pikaista valmistelua kadon varalle: "Pahin syksy vuoden 1987 jälkeen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-liittojen-toiminnanjohtajat-vaativat-kriisitoimien-pikaista-valmistelua-kadon-varalle-pahin-syksy-vuoden-1987-j%C3%A4lkeen-1.205456)

Vaikkei tilannetta voikaan verrata 150 vuoden takaiseen. Eikä siis ihmishenkiä ole uhattuna, taloudellisia arvoja kyllä. Osa eläimistä saattaa menettää henkensä aiemmin kuin on suunniteltu:


PS. Nykyisin on siis näin:


Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?

Pieneen paniikkiin onkin hyviä syitä:

Puinteja aloitetaan nyt puolipakolla: Viljaa jäämässä kasapäin peltoon kolean kesän takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinteja-aloitetaan-nyt-puolipakolla-viljaa-j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-kasap%C3%A4in-peltoon-kolean-kes%C3%A4n-takia-1.205658)




PS. 16.9.17 Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamiehen toimittaja twitterissä 13.9.17:

Vastaus tuli MT:ssa. Vakuutuksillapa hyvinkin. Miten kuten:

Satovahinkovakuutus ei korvaa kylmän kesän aiheuttamia menetyksiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/satovahinkovakuutus-ei-korvaa-kylm%C3%A4n-kes%C3%A4n-aiheuttamia-menetyksi%C3%A4-1.206017)

Tämän uutisen tästä tiedosta ...

"Isännät eivät mielellään jätä viljaa peltoon" – märkä syksy lisää kuivauslaskua 40 miljoonaa euroa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/is%C3%A4nn%C3%A4t-eiv%C3%A4t-mielell%C3%A4%C3%A4n-j%C3%A4t%C3%A4-viljaa-peltoon-m%C3%A4rk%C3%A4-syksy-lis%C3%A4%C3%A4-kuivauslaskua-40-miljoonaa-euroa-1.206302)


... tulee mieleen kuinka luomuväki syyttää tehoviljelyä typpilannoitteen valmistukseen (nykyisin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236)!) kuluvan öljyn takia. Nyrkkisääntöarviona on, että myös sitä kuluu Suomessa n. 80 litraa hehtaaria kohti. Jos siis halutaan tuollaisia satoja.

Tämä kokonaissysteemi näyttää todella tehokkaalta. Niin tehokkaalta, ettei edes valtion toisella kädellä harjoittama luomuseikkailupolitiikka sitä hetkauta:

Surkeat satonäkymät eivät aiheuta katastrofia – "Viljasato puolittui, eikä kansalaiset huomanneet mitään" (https://yle.fi/uutiset/3-9842602)


Mutta toisaalta luomuviljely ei kyllä tätä toimintaa käytännössä yhtään tuekaan. Luomuviljelystä ei käytännössä juuri jää ylimääräistä varastoitavaksi, ja käytettäväksi niin sanoakseni tällaisessa normaalissa poikkeustilanteessa. Kun vielä valtaosa (ihmiselle kelvollisesta) luomuviljasta viedään maasta pois.

Vaikka luomuväki usein puhuukin huoltovarmuudesta luomun perusteena. Mutta siinä onkin sitten taustalla äärimmäinen skenaario, jossa yhtäaikaa loppuvat ruoka, lannoitteet ja ehkäpä vielä (maan rajojen ulkopuolelta saatu) energiakin. Tai (ja?) sitten taustalla on tämä idea (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.msg8257#msg8257), eli että peltoja pidetään viljelykelpoisina, vaikkeivät ne nyt juuri mitään tuottaisikaan.

Mustialan osalta tämä on jo alustavasti laskettu:

Mustialan opetusmaatila siirtyy luomuun (http://www.hameenraitti.fi/uutiset/mustialan-opetusmaatila-siirtyy-luomuun/)


Nyt sitten odotetaan enää tietoa, kuinka paljon ne tasot putoavat/putosivat. Muistaen myös välivuodet tai mahdollinen loisiminen ravinnehuollossa.

Kun tämä ilmeiseti on koko operaation tarkoitus ...


... niin vaatia voi, että tämän mallitilan kaikki luvut esitetään sitten erityisen täsmällisesti. Siltäkin osin, paljonko lisää maataloustukea tuolla järjestelyllä saadaan.

Jukka Korhonen unohti tuossa mainita luomutuet kokonaan.

Kannattaa heti pyytää laskelmat nykyisestä satotasosta ja ennuste tulevasta luomun satotasosta lajikkeittain.

Ja nuo laskelmat, joihin päätös perustuu ja joiden mukaan "luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa".

Käsittääkseni HAMKin on nuo luvut annettava julkisuuslain perusteella.

Pari merkintää Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:


Tuotannolla on siis yhä vaikeuksia nostaa volyymia, vaikka saman pöytäkirjan mukaan:


Miksei siis luomulihan tuotanto tarpeellisessa määrin lisäänny? Vaikka viljelyalastakin on valtaosa suunnattu rehuntuotantoon?
Luomuväki ihmettelee sitä ilmeisesti itsekin:


Jos tuo välitarkastelu on tehty tai tehdään, kiinnostaa se kovasti meitäkin.

Tuolloin, ihan kesän alussa, ei vielä ollut ainakaan varmaa tietoa siitä, että (rehu)sadosta tulisi niin huono kuin sitten tuli (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg10823#msg10823).

Tässä esitellään Suomen maataloudelle toinen strateginen tavoite:

Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)


Sen toisen strategisen tavoitteen jo tiedättekin.

Väitetään:

UUSI TEKNIIKKA KASVATTAA LUOMUSATOA (http://www.uusimaaseutu.fi/uusi-tekniikka-kasvattaa-luomusatoa/)

Epäilemättä nuo kuvatut vempaimet ja robotit voivat tuottavuutta jossain määrin parantaa.*)

Mutta jos tuo yksi kuvattu ratkaisu perustuu vinassiin, niin siitä on jo täällä sanottu sanottavamme:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064

Tämä on aika "kauniisti" kirjoitettu kuvaus siitä, miten luomuviljelijä - yhteistyön merkeissä - ensin varastaa resursseja tavanomaiselta villjelijältä ...


... ja sitten kuitenkin julistautuu tätä pyhemmäksi.

***

Tuo artikkeli on muuten oikeastaan oikein hyvä kuvaus siitä, mikä luomuviljelyssä mättää, miksi sen tuottavuutta on hyvin vaikeata kasvattaa.

________

*) PS. 22.10.17: Mutta muistettava on, että konventionaalisella puolellakin tapahtuu koko ajan vastaavaa teknistä kehitystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=910.0).

Tämä Pave Maijasen väite (https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/miksi_pave_maijanen_ei_enaa_koske_valkoviiniin) on varmaan sinänsä totta (erityisesti kiloa kohti. Vrt. myös 03.08.17 edellä) ...

(lihav. HJ)

... mutta muistuttaa kovasti tarinaa Raumalta, jossa palokuntajuhlissa n. 100 vuotta sitten palopäällikkö antoikin yllättäen poikien juoksukilpailussa palkinnon viimeiseksi tulleelle. Perustellen asiaa, että "se poik jakso kaikken kauimmite juast".

Nyt niitä tietoja on ryhdytty keräämään ...

Maatilojen satotilanne syynissä – vastaa verkossa viimeistään viikonloppuna (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211237)

... mutta siis noin kuukausi menee ennen kuin saamme tuloksia. Turha tuon tutkimuksen tekijöitä on varmaan neuvoa, mutta mieleen tulee, että kaikki otokseen osuneet pitää mukaan ottaa. Se, että tilalta ei esimerkiksi tullut eli saatu korjatuksi yhtään satoa, ei ole peruste sen pudottamiseen aineistosta. Vaikka voi  kuvitella, ettei tilallinen ehkä tuossa tilanteessa ole kovin innokas vastaamaan. Kun muutenkin -taa. Olisi muuten korrektia mainita noiden tutkimusten julkaisemisten yhteydessä myös vastausprosentti. Ellei se sitten aina ole niin korkea, ettei sillä ole tuloksen arvioinnissa merkitystä. Korkeasta vastausprosentista pidetään uutisen mukaan voimaperäisesti kyllä huolta.

Kyllä, epäluuloni on tämä: kun luomutilallinen kyntää epäonnistuneen satonsa peltoon, voiko hän näin jälkikäteen ilmoittaa tämän vuoden sittenkin viherlannoitusvuodeksi, jota ei lasketa? Vaikka tarkoitus olisikin ollut sato saada?

Niin, ja jos tarkoitus olikin viherlannoittaa, ja tuohon otokseen saattuu osumaan, mitä luomutilallinen silloin ilmoittaa?

Kun on ollut väärässä, niin sitten vaan on, ja se on kohtuullista heti myöntää. Nyt luomuperunan osalta saamme tuoreista luomusatotilaston 2017 ennakkotiedoista tämän tiedon:

http://stat.luke.fi/luomusato-2017-ennakko_fi

*)

Tuo, samoin kuin ohran ja vehnän kasvu, perustuivat sekä parantuneisiin hehtaarisatoihin, että lisääntyneeseen viljelyalaan.

Tämä taas sitten ...


... perustui vastaavasti sekä heikentyneisiin keskimääräisiin hehtaarisatoihin että pienentyneeseen viljelyalaan. Erikseen tuohon yhteenvetoon ei ole otettukaan esiin, miten myös rypsisato puolittui (ja oli v. 2014 verrattuna vain neljännes!)

Mutta luomueläinten ruokkimisen osalta toiveet kotimaisen valkuaisen osuuden lisäämisestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=773.msg10307#msg10307) eivät siis toteutuneet.

***

Analysoimme ko. tilastoja varmasti tarkeminkin, osittain kuitenkin jättäen asian lopullisten tulosten julkistamien ajankohtaan (alkukeväästä 2018). Jarrumies onkin jo tehnyt eräitä vertailulaskelmia, joita lähetti minulle sähköstitse, ja lupasi lisää keväällä. Hän päättänee itse, mitä on syytä täällä niistä julkaista ja miten.

_______

*) niinpä luomuperunaa on saatavissa jo lähes 2 kiloa suomalaista kohti, vuodessa.

VYR eli vilja-alan yhteistyöryhmä - joka samalla muuten toimii omalla alueellaan Pro Luomun "arvoketjutyöryhmänä" - haluaa kertoa tämän näin, tätä korostaen:

LUKE: LUOMUVILJASATO KASVOI 12 % – OSUUS 2,6 % SUOMEN KOKONAISVILJANTUOTANNOSTA (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/11/luke-luomuviljasato-kasvoi-12-osuus-2-6-suomen-kokonaisviljantuotannosta/)

Mutta ei tuo esille, että luomuviljelyalan osuus on nyt myös noussut, ollen nyt jo noin 10%. Niinpä se epäsuhta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=444) on edelleen hyvin voimassa, että viljoissa luomusatoa saadaan vain neljännes siitä, mitä kokonaisalojen pohjalta olisi odotettavissa.

Tähän tilaisuuteen ei tiettävästi kukaan meistä ehtinyt osallistumaan ...

LUOMU KIINNOSTAA – VYR LUOMUVILJASEMINAARISSA YLI 150 OSALLISTUJAA (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/11/luomu-kiinnostaa-vyr-luomuviljaseminaarissa-yli-150-osallistujaa)

... mutta tuossa nettiin tuleviksi luvatut esitysdiat ja/tai taltioinnit kiinnostavat varmasti ensi viikolla meitäkin.

Komea tulos:

Yli kaksinkertainen sato verrattuna keskiarvoon: Vainion veljekset Perniöstä veivät voiton ruiskisassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839)


Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.

Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.

VYR:in luomuviljaseminaarin diat ovat nyt verkossa, mutta mitään järisyttävää uutta siellä ei tullut esille.

Ei esimerkiksi tullut selvää arviota luomukauran vientinäkymistä tänä vuonna, jota vähän odottelin.

Puutetta luomurehusta tänä vuonna myös siellä ennakoitiin. Mutta sille asiallehan on jo ratkaisu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=455).

Mukana oli myös Pro Agrian Heikki Ajosenpään esitys "Rikkakasvien hallinta ja  lannoitusvaihtoehdot". Vaihtoehtona mainittiin myös nämä:


Sitä ei sitten, ainakaan dioilla, problematisoitu, mistä ne ravinteet ovat alunperin peräisin näissä "luomulannoitteissa". Tämä tieto hänen esityksessään on ajatuksia herättävä (lihav. HJ):


Minun tulkintani: tuokin asettaa jonkinlaista rajaa pyrkimyksessä nostaa luomusatoja tavanomaisen tasolle. Ihan laillisia luomulannoitteitakaan ei voi rajattomasti lisätä, hyöty valuu helposti rikkakasvien "parempaan satoon"?

Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)

... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy? Kun jo tuossa selostuksessa kerrotaan:

(lihav. HJ)

Keskimäärin 20% heikompi? Tuon väitteen lähdeviite on tarkistettava. Ihan varmasti se ei ole Ruotsin ja Suomen viralliset satotilastot. Myös viite sille, että satotasot ovat huonompia "varsinkin" pohjoisessa, on nähtävä. Minä epäilen, että tuo perustuu joko Pekkarisen Matin kehittämään luomuviljelyn rautaiseen etäisyyslakiin ("mitä kauempana paikka on kertojasta, sitä suuremmat sadot") tai siihen, että vain täältä pohjoisesta löytyvät ylipäänsä jotenkin luotettavat satotilastot.

Mutta miten se kasvukunto siis näkyy? Ilkeämielisiä tulkintoja on helppo keksiä: vaikkei parempia satoja, korret kasvavat pidemmiksi, rikkakasveja on merkittävästi runsaammin ..

Tuossa sitten on yksi ehdotus siitä, miten tavanomainen voisi oppia luomulta (aika - tavanomainen):


Mutta - huomatkaa - parempia satoja tavanomaiseen viljelyyn tuota kautta ei uskalleta luvata!

Mikrobit ovat tulleet esille toisessakin keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=922.msg11130#msg11130).

Tuossa satotasoasiassa näytetään vedotun Seufertiin ja yhteen toiseen:



Ja datasta oli kyse, kuten arvelinkin (samat lähdeviitteet):


Onko tuo edes tulkittavissa, suomennettavissa näin:


Tuota Seuferin artikkelia ja sen 20% arviota on jo täälläkin käsitelty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4904#msg4904), ja tuossa puheemvuorossa linkatussa Mark Lynasin artikkelissa. Sen käyttäminen ei ole oikein rehellistä, ja tuo "varsinkin" siis yhtä epärehellistä, tai ymmärtäväisemmin sanottuna, (käännös)virhe.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa, muuta ei nimissä (esipuheessa korostetaan, että kyse on kirjoittajien mielipiteistä), on julkaistu tällainen selvitys ...

Future Nordic Diets: Exploring ways for sustainably feeding the Nordics (http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1163192&dswid=-4794)

... joka pistää paremmaksi Ollilan ryhmästä: visioi, että kaikki Pohjoismaat yhdessä siirtyisivät 100% luomuun.

Tähän, koska selvitys kertoo käyttäneensä luomusadoista "kirjallisuudesta" löytyneitä arvioita. Viitteenä on "Ponti 2012" ja viidenneksen huonommista sadoista puhutaan.

Nähtävästi tämä korttitalostrategia katsotaan nyttemmin hyväksyttäväksi: selvästi epärealistinen väite voidaan esittää ja jopa sen päälle rakentaa, jos jostain tieteelliseksi luokitellusta julkaisusta tuollainen väite on löydettävissä. Eikä ko. julkaisun mahdollista rajauksesta tai varauksista tarvitse enää välittää. Tuota -20% keskiarvolukua käytetään tuossa sitten koskemaan koko Pohjoismaiden luomutuotantoa, välittämättä lainkaan siitä, mitä maiden omat luomusatotilastot kertovat.

(Tuota selvitystä on jo hyödynnetty (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg11147#msg11147).)

Tuodaanpa tämäkin luku esille. Mikä on maissin hehtaarisadon maailmanennätys?

How Did David Hula Grow Over 532 Bushels of Corn An Acre? (http://www.genesis.ag/world-record-corn-yield/)

Se on siis 532 bushelia eekkeriltä. Artikkeli kertoo, kuinka se on saatu, mutta lasketaanpa se eurooppalaisiin mitoin.

1 busheli on Wikipedian mukaan  mukaa 25,4 kiloa maissia.. 1 eekkeri on 0,4 hehtaaria. Tarkemmin 1  hehtaari on 2,47 eekkeriä. Eekkkeriä kohti siis 13 513 kiloa. Hehtaaria kohti siis 33 377 kiloa.

Tässä Tilastokeskuksen taulukko vuodelta 2003,  jossa on esitetty myös keskiarvot maittain:

Neljä maata tuottaa puolet viljasadosta (https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html)

Melkoisen järkyttävä on tieto, että tuolloin löytyi maita Afrikasta (jossa maissia juuri paljon viljellään) joissa keskisato oli noin sadasosa tuosta ennätyssadosta!

Maailman keskiarvo oli silloin siis 3 055 kiloa. Lienee vielä etsittävä tieto, mikä se on maissilla. Ja mikä se on luomumaissilla. Tästä lähteestä  vuodelta 2009:

Increasing Crop Productivity to Meet Global Needs for Feed, Food, and Fuel (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2613695/)


Luomumaissin globaalia satokeskiarvoa onkin sitten vaikeampi löytää. Niin vaikeaa, etten löytänyt.

Ymmärrän kyllä mitä tällä VYR-seminaarissa sanotulla (twiitti) ...


... yritettiin sanoa, mutta kyllä meidän kysymyksemme säilyttää relevanssinsa. Onko ravinteiden kierrätyksen kohdalla melkein automaattisesti aina viitattava luomuun, ja olla vakuuttunut, että luomulla täytyy olla näitä "parhaita puolia"? Vaikkei niitä sitten itse keskustelun alla olevassa asiassa näkyisikään. Tuossakin puheenvuorossa eli twiitissä oll juuri silmämääränä:  korkea satotaso!

Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).

Luomun osuus maidon ja munien tuotannossa kasvaa (https://www.verkkouutiset.fi/luomun-osuus-maidon-ja-munien-tuotannossa-kasvoi-viime-vuonna/)



Erityisesti maidon suhteen kysymys edelleen kuuluu: miten ihmeessä noin vähän? Kun luomuviljelyala ja sen osuus on kasvanut, on tuo tuotannon osuus edelleen säilynyt yhtä hämmästyttävän alhaisena kuin aiemminkin.


PS. 1.3.18: Tuo uutinen oli itse asiassa toisinto Luken tiedotteesta:

Siipikarjanlihaa tuotettiin jälleen ennätysmäärä (https://www.luke.fi/uutiset/siipikarjanlihaa-tuotettiin-jalleen-ennatysmaara/)

Kun siinä ei sitten otsikossa sanottu mitään luomulihasta, ei sillä sarallla ilmeisesti tapahtunut mitään merkiittävää muutosta. Juu, ei tapahtunut :


Tarkemmin taulukoista:

Ei, vaan tapahtui: lampaanlihan tuotanto säilyi ennallaan, muissa oli laskua vuodesta 2016. Luomusiipikarjasta tieto puuttui. Luomunaudanliha laski kiloissa luomulampaanlihan tuotantomäärän verran, ja vaikka Pro Luomulla vielä viime keväänä oli kannaltaan iloista kerrottavaa ...

Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomusianlihantuotanto-lisaantyi-kolmanneksen/)

... niin pudotusta vuoden 2016 0,95 miljoonasta kilosta oli nyt noin kymmenesosa, vaikkei sitä edeltäneeseen tilanteeseen ihan palattukaan. Ilmeisesti oli syytä tällaiseen esiselvitykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11090#msg11090) vaikka luomujoulukinkkujen aina kasvavasta myynnistä ja sitä kautta tuotannostakin myös viime joulun alla luomuväen taholta uhotttin.

Noistakin luvuista pitää myös edelleen kysyä: miten ihmeessä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444) noin vähän?

Tuo tieto pienenevästä luomulihan tuotannosta pitää myös laittaa vastakkain tämän Pro Luomun myyntiuutisessa (http://proluomu.fi/kuluttajatrendit-ja-uutuudet-siivittivat-luomun-myynnin-kasvua/) olevan tiedon kanssa:


Jotenkin ne ehkä onnistuvat olemaan yhtaikaa totta. Mutta hyvin oudolta tuo tuo tuntuu.

Hyvin kummalliselta tuntuu myös se, että luomulihan tuotanto ei pysty vastaamaan kuulemma (loputtoman?) suureen kysyntään, jonka jo vuosikausia on kerrottu olevan olemassa. Ellei jo vuosikymmeniä. Niin, ettei esim. luomussa vaadittu siirtymäkausikaan enää oikein voi toimia asiantilan selityksenä.

Luomulihan erityinen kysyntä havaittiin äskettäin mm. Keski-Suomessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg10566#msg10566). Voi olla, että juuri tuohon väitettyyn kysyntään ei tuotanto olisi ehtinyt vastaamaan. Mutta että tuotannon määrä laski?

Muodollisesti tämä on oikea tieto, oikein pyöristetty:


Mutta pyöristetty jostain syystä reippaahkosti ylöspäin. Tarkempi osuus on 2,7 prosenttia (sekin vähän ylöspäin pyöristetty). Luomumaitoa tuotettiin v. 2017 edellisvuotta enemmän 8 miljoonaa litraa, prosentteina koko maidontuotannosta 0,3. Niinpä sitä luomumaitoa tuli edelleen se vain noin neljännes siitä, mitä olisi voinut luomuviljelylan osuuden pohjalta odottaa (10,7% vuoden 2017 alussa, siinä kyllä mukana siirtymävaiheen ala).

Kun luomumunien osuus on noussut n. 1 prosenttiyksiköllä, ja toisaalta saadun tiedon mukaan niistä saatu hinta eli myynti n. 2 prosenttiyksiköllä, eli edelleen on myyntimääriin nähden noin kolminkertainen, voinemme siitä päätellä, että luomukananmunatuotannonkin tehottomuus on säilynyt ennallaan.

Tämän VYR-ryhmän (joka on samalla Pro Luomun viljan arvoketjutyöryhmä) ...

LUOMUVILJAMARKKINAT
Vilja-alan yhteistyötyhmän luomutyöryhmä laatii arviota luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa. (http://www.vyr.fi/fin/luomu/)

... raportit ovat tänä vuonna reippaasti myöhässä. Viime vuonna ne olivat valmiit jo kuukausi aikaisemmin. Nämä "Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2015/16 sekä 2016/17" ilmestyivät nettin jo 8.2.2017.

Niitä tarvittaisiin nyt sen arvioimiseksi, paljonko luomuviljaa sitten todella tuli ihmisten käytettäväksi. Ja myös sen, paljonko suomalaisten käyttöön, eli mikä osuus meni vientiin. Erityisesti sitten vielä: miten sen luomukauran kävi? Paljonko sitä todella tuli ja meni, ja sitä kautta: mikä oli sen (ja koko) luomuviennin todellinen tilanne?

Facebookissa Pro Luomu totesi asian 28.2.2018 näin lakonisesti:


Eikä kommentoinut tuota luomulihantuotannon huomattavaa - kasvaneeseen luomuviljelypinta-alaan ja toitotettuun luomulihan suureen tyydyttämättömään kysyntään nähden jopa katastrofaalista - laskua mitenkään.

Nyt tuli lopullinen

Luomusatotilasto 2017 (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto)

Sen mukaan luomu pärjäsi viime vuonna suhteessa entistä paremmin ...


... mutta oli siis kuitenkin vain 2,8% kaikesta, vaikka siinä parannusta olikin. Parannusta oli myös luomuviljelyalassa, joka taisi viime vuonna hipoa 10 prosenttia. *) Eli karkeasti edelleen 100:n prosentin Luomu-Suomi tuottaisi alle kolmanneksen viljastaan.

Luomukauran tilannetta on tuosta luvusta vaikea arvioida, siihen tarvitaan VYR:in tarkempaa tietoa.

Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...


... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.

Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.


___________

*) tarkemmin: se oli 9,5%. Eli luomuhyväksytty ala, pois lukien siirtymävaiheen ala.Luomun "hyötysuhteeksi" tässä, viime vuonna voidaan siis arvioida 29 prosenttia (lisäys 11.3.18)

Varsin vaikuttava, jopa uskomaton on ollut kehitys tässä asiassa:

Hurjasti maitoa - lehmien keskituotos ylitti 10 000 kiloa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229553)


Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)

Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:


Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.

Luken tilastosta saa maidontuotannon (l/lehmä) vuosina 1960-2017:

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto/03_Maidon_kokonaistuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=ce99cb41-84c9-4cc3-aa35-58690c9490e4

Maidon kokonaistuotanto muuttujina Vuosi ja Tuotanto/käyttö
 
Maitotuotos (l/lehmä)

1960
3 044,00

1961
3 051,00

1962
2 997,00

1963
3 074,00

1964
3 184,00

1965
3 277,00

1966
3 324,00

1967
3 321,00

1968
3 373,00

1969
3 406,00

1970
3 680,00

1971
3 806,00

1972
3 888,00

1973
3 839,00

1974
3 856,00

1975
3 997,00

1976
4 200,00

1977
4 197,00

1978
4 260,00

1979
4 336,00

1980
4 478,00

1981
4 450,00

1982
4 493,00

1983
4 778,00

1984
4 799,00

1985
4 812,00

1986
4 935,00

1987
4 905,00

1988
4 990,00

1989
5 246,00

1990
5 547,00

1991
5 619,00

1992
5 613,00

1993
5 648,00

1994
5 869,00

1995
5 982,00

1996
5 993,00

1997
6 183,00

1998
6 225,00

1999
6 443,00

2000
6 786,00

2001
6 932,00

2002
7 117,00

2003
7 251,00

2004
7 404,00

2005
7 505,00

2006
7 646,00

2007
7 796,00

2008
7 767,00

2009
7 850,00

2010
7 896,00

2011
7 859,00

2012
7 876,00

2013
7 977,00

2014
8 201,00

2015
8 323,00

2016
8 406,00

2017
8 534,00

Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.

Miten tuo "energiakorjattu maitomäärä" oikein tarkkaan ottaen lasketaan, pitäisi ehkä ottaa selvää. Jarrumiehen löytämät ja esille tuomat luvut näyttävät olevan systemaattisesti pienempiä kuin mm. MT:ssä käytetyt, sen aiemmissakin uutisissa. Vai onko otos erilainen Agrian seurannassa ja Lukella?

Matin artikkelista hänen linkistään:



Ja seurauksena olikin tämä suomalainen (oliko myös ruotsalainen?) erikoisuus:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Riukuaita


Mutta vielä lapsuuteni muistikuvissa 1950-luvulta maaseudusta se oli riukuaitojen täyttämää. Ne olivat suurelta osin vielä jäljellä, vaikkei niitä enää rakennettukaan.

Sekin oli muuten ilmiö, joka vähensi maatalouden tuottavuutta. Vaikka riukuaita kesti yllättävän kauan, noin sukupolven tai yli, arviot noiden aitojen määristä yhteensä Suomessa ovat huimia. Niiden rakentaminen ja kunnossapito oli kuitenkin poissa muusta. Ja jälkikäteen ajatellen oikeastaan turhaa työtä, tai ainakin tuottamatonta.

Jos Matin luvuista ja kehityskäyristä sitten (mielessään) laskee kehitystä siinä suhteessa, paljonko maapinta-alaa on tarvittu kulloisenkin maitomäärän tuottamiseen, kehitys näyttää vielä hurjemmalta. Syynä tietysti viljelytekniikan lisäksi karjan jalostustyö.

Mutta edelleen tänä päivänä tarvittaisiin arviota siitä, paljonko luomumaito "maksaa" pinta-alassa, tavalliseen maitoon verrattuna. Sen tiedon rinnalle, mitä se euroissa kaupassa maksaa.

***

Tietysti saimme noista vanhoista ajoista myös tämän iki-ihanan paimenpoikalaulun (https://m.youtube.com/watch?v=N65N89jezXU) (ohita mainos!). (Joka on kaunis, mutta ei kerro kaunista asioista: tuollainen on tänä päivänä usean kehitysmaan lapsen osa.)

Mitenkään häpeilemättä, ilman nolouden häivääkään, tämä hankekin esittelee tuloksensa:

Faktameemit
Täsmäluomu-hankkeessa on tehty ns. faktameemejä, jotka kertovat suomalaisen luomutuotannon ja -kulutuksen tasosta vuonna 2016.  (http://proluomu.fi/faktameemit/)

Siellä ne ovat allekkain. Että:

- Vuonna 2016 yli 10 peltoalasta viljeltiin luomusti

Ja sitten toisaalta, että:

- Suomessa tuotetusta maidosta noin 2,5% on luomua
- Suomessa tuotetusta lihasta noin 1% on luomua
- Suomalaisista porkkanoista 3% on luomua

Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)

Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.

Wikipedia väittää rukiista:


Mutta miten tuon väitteen kanssa sopivat yhteen tosiasiat, että luomuruista tuotettiin v. 2017 vaatimattomat n. 6 miljoonaa kiloa.. Ja se, että luomurukiin viljelyala vieläpä laski 29% edellisestä vuodesta.

Samaa soveltuvuutta korostaa myös VYR:

LUOMURUKIIN VILJELY (http://www.vyr.fi/rukiin-viljelyopas/miten-viljelen-ruista/luomurukiin-viljely/)

Eikä sekään tarjoa selitystä, miksi sitä ei sitten viljellä tai viljellään noin vähän.

"Luomurukiin satotasot ja etenkin katetuottolaskelmat kestävät vertailun tavanomaisten kanssa."

Mitä tuo vertailun kestäminen luovuissa tarkoittaa? Tätä (seuraava puheenvuoro):

Hei, odottamamme Luomu Suomessa 2017 -kooste on nyt ilmestynyt, ja ladattavissa pdf:nä täältä:

https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/

Nyt vaan tutustumaan. Siinähän on odotettuja tietoja useampaankin keskustelumme täällä.

Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:


Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.

Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?

Ainoastaan viljoissa tuo kooste voi kertoa suhteellisesta menestyksestä:


Mutta jos edelleen kaurasta viedään n. 70%, ja ...


... niin noin 40% luomuviljan tuotannostamme palveli menestyksekkäästi - "saksalaisia". Suurempikin osa koko luonnonmukaisesta viljantuotannosta, koska myös muista luomuviljoista viedään suuria osuuksia. Viennistä saadusta hyödystä toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11661#msg11661).

Luomulihan tuotannon romahduksesta jo edellä (28.02.18). Se kerrotaan koosteessakin rehellisesti (kuitenkin: siipikarja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg11662#msg11662)!). Mutta edelleen täytyy ihmetellä. Jos ...


... ja tuosta viljastakin hyvin suuri osa menee eläinten suihin, miten noin on päässyt käymään? Mihin valtava luomuala, joka koosteen mukaan on jo 11,4% kaikesta, oikein käytettiin ja käytetään? *)

Hiukan, mutta vain hiukan, selittävät vähän kasvaneet luomumaidon ja -kananmunien tuotanto. Mutta niissäkin osuudet olivar vain 2,7 ja 5,7 prosenttia.

____________

*) ollaan tarkkoja: siinä oli siirtymävaiheen ala mukana.  Varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus v. 2017 oli noin 9,5%. Mutta valtava ala jo sekin.

Tuossakaan suhteessa ei ilmeisesti mitään muutosta tapahtunut. Uuden koosteen (https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/) mukaan v. 2017:


Luomutiloja yhteensä kerrottiin olevan 4 587. Luomukotieläintiloja oli siis edelleen vain 21 prosenttia.

Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.

Pro Luomu on päivittänyt koosteensa ja kiinnitti itse twitterissä huomiota tähän:


Tuo koskee siis keruumarjoja. *) Puutarhamarjoissa tuollaista ei tapahtunut. Mutta ei se luomupuutarhatuotantokaan aivan loisteliaasti mennyt, ks. kommentti 05.04.18 edellä.

Tuo luomukeruu on tietysti alunperinkin jonkinlaista kikkailua, "kirjoituspöytätyötä". Mutta Suomessa siltä odotettiin paljon. Me emme kyllä odottaneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg11566#msg11566). Tuon täytynee olla luomuväelle pettymys.

Luonnonmarjojenhan piti olla tärkeä tekijä luomuviennissäkin. Nyt ei ollut. Josta viennistä koosteeseen ei ollut vieläkään päivitetty sen kokonaisarvoa euroissa. Eikä tietysti niinmuodoin, mikä osuus siinä viennissä on ja on ollut luomuluonnonmarjoilla.

***

Pro Luomu twiittasi eilen tämmöisenkin:


Ja kyllä se vähän noin onkin. Sikäli kuinka maailmassa siirrytään luomuun, vähemmän syödään. Suuri osa näkee jopa nälkää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg11694#msg11694). Vaikka ei se luomu parempaa ole eikä vähennä rasitusta luonnolle (jota twiittaja varmaan yritti sanoa).


_____________

*) hiukan on minulle tuossa epäselvää, mikä varsinaisesti on epäonistunut: luomusato vai luomusadonkorjuu?

Mutta samasta asiasta yrittää YLE antaa lisäpisteitä luomulle tässäkin jutussaan:

Tie osaavaksi luomuviljelijäksi on pitkä ja kivinen, silti luomuviljelyn suosio kasvaa (https://yle.fi/uutiset/3-10152945)


Eli jotenkin hienoa on, jos sittenkin tyytyy vain kovaan harjoitteluun, eikä sorru "dopingiin"?

Säälipisteitäkin kerätään tai yritetään etsiä selitystä sille, miksei kehitystäkään asiassa oikeastaan tapahdu:


Tuohon kyllä tulee välittömästi mieleen, etteivät ne luomutuotannon suhteelliset tulokset sen kaksisempia ole niissäkään maissa, joissa voidaan viljellä ympäri vuoden.

Kuinka yleinen tämä tilanne on? Ote tästä uutisesta (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/8c7aad1c-7ebd-4acb-8e44-d69bc99051ac):


Onko tästä tilastoja? Kuinka monta luomutilaa seudulle tarvitaan, jotta keräily kannattaa?

Tätä tuossa juuri edellä (uudestaan) mietin:


Tuollaisten tilojen määrästä sinänsä on olemassa aika tarkka tieto. Mutta onko ilmiön syistä? Miksi Lappeenrannassa ei ole luomumaidon keräilyä? Siellä ei olla "tiettömien taipaleiden takana".

Onko se aina kiinni siitä, ettei keräilyä ole paikkakunnalla järjestetty? Vai onko tuo sen ulkopuolella oleminen jossain tapauksissa jopa luomuviljelijälle edullista? Tuo haastateltu viljelijäkin sanoo tällaisen monitulkintaisen lauseen:


Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.

Luomuviljelyn ja -tilojen "kannattavuudesta" pitää varmasti avata oma triidi. Mutta laitan tämän Luomuliiton valituksen tähän ...

http://www.luomuliitto.fi/viherlannoituskannanotto/

... koska siinä on samalla mielenkiintoista tietoa siitä, miten luomupeltoja luokitellaan. Ja siten tietysti tietoa siitä, miten hehtaarituottoja pitäisi ja olisi pitänyt arvioida.

Näin on ollut:



Kuten on täällä epäiltykin: koko se ala, joka käytännössä on omistettu esim. viljasadon tuottamiseen, ei ole sellaisena (tilastoissa) näkynyt. Samoin nurmen valtava osuus luomualasta saa (selvemmin aukikirjoitetun) selityksensä. Myös luomueläintuotannon suhteellinen pienuus selittyy: tuota nurmea eivät eläimet ole saaneet syödäkseen. *)

MMM:n vastauksesta selviää, että asia on ollut huomattavan sekava - ja sellaiseksi ehkä jääkin:

*)

_______________

*) Tuolla toisaalla viitatussa analyysissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg11597#msg11597) tuli esille, että palkokasvien viljely sinänsä - vaikka sitookin typpeä - ei ole kovin tehokasta asiassa, jos ne syötetään eläimille. Ainoa todella tehokas niksi lienee apilan kyntäminen peltoon?

Mitähän tässä oikein ehdotetaan, sitä on vaikea sanoa:

Luomusatojen lisäämisen riskit ja mahdollisuudet (https://luomuinstituutti.fi/luomusatojen-lisaamisen-riskit-ja-mahdollisuudet/)

Useaan kertaan mainitaan typpilannoitteen lisääminen. Ei kai sentään keinolannoitteilla? Toisaalta kerrotaan:


Eli maistellaanko sittenkin tuossa  prof. Gerold Rahmannin näkemystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10332#msg10332), etteivät "mineraalilannoitteet" tietyin ehdoin olisikaan pahoja, ja ne voisi "Luomu 3.0":ssa hyväksyä?

Tavoite ei myöskään ole mitenkään selvä (lihav. HJ):


Vaan se, että sato menee luomuna ja luomuhinnoin kaupaksi?

Näitä satokisoja emme ole vähään aikaan seuranneet. Ehkä olisi taas syytä seurata:

http://kaytannonmaamies.fi/share/19622/ebab07

Edelleen on tietysti kaksi sarjaa, tavanomainen ja luomu.

Luomuohran keskiarvosato on liikkunut siinä 2000 kilossa hehtaarilta eli noin 60% tavanomaisen ohran tasosta. Tuon prosentuaalisen eron ennustetaan siis säilyvän myös tässä ennätysten tavoittelussa. Mitään läpimurtoa luomusadoissa ei selvästikään odoteta.

Farmit.net on luvannut seurata kisan etenemistä:

https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/04/30/tana-vuonna-kisataan-ohralla-ja-herneella

Tässä puolirunollisessa luomuviljelyn ylistyksessä Pro Luomun sivuilta ..

Simo Larmo: Maanviljely on kietoutunut viljelijän DNA:han (https://proluomu.fi/simo-larmo-maanviljely-on-kietoutunut-viljelijan-dnahan/)

... tulee esiin vähän samoja fundeerailuja kuin tuossa ruotsalaisessa tutkimuksessakin (edellä 26.4.28).


Eli viljellään niin tehokkaasti kuin se on mahdollista, samalla kuitemkin ostajien odotukset luomuisuudesta säilyttäen. Ostajien odotuksiin (mielikuviin) kuuluu tuo lierojenkin hyvinvointi, vaikka näyttö siitä, että luomuviljely sitä erityisesti edistäisi, on kyllä kyseenalainen tai olematon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg11515#msg11515).

Jaaha, Luomuliiton aktiivisuuden takia (ks. edellä 25.4.18) palattiin vanhaan käytäntöön:

Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon (http://www.luomuliitto.fi/kannanotolla-vaikuttamista/)


Ja näin vältettiin tämä ikävä sudenkuoppa:


Mutta tämän jälkeen sitten myös me tiedämme, mikä se vakiintunut käytäntö on.

Nyt olemme jo toukokuussa. Lehdistötiedotetta ei ole tullut. Eikä valtamedian versioita ja kommenttejakaan.

Niitä ei taida tänä vuonna tullakaan. Tietysti tulee mieleen kysymys, miksi ei.

Tuolta toisesta keskustelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg11803#msg11803), jatkan täällä.  Siellä mainitusta raportista (jossa toisena kirjoittajana oli Iivonen) tällainen tieto:


Eli luomuruokaperunaa saatin vain 40% alalta. Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.

Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.

Apetit yrittää sivullaan (https://www.apetit.fi/fi/apetit-kotimainen-luomu) tätä, itse kysymällä ("USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET") ...


... ja itse vastaamalla:


Ikäänkuin noilla parilla hyvin poikkeuksellisella vastaesimerkillä asia olisi kuitattu, tuo yleiskäsitys osoitettu vääräksi.

Sitäpaitsi noista vain herneellä on typensidontaominaisuus. Niinpä toisen mainitun, pinaatin, hehtaarisato ei edes ole sama, jos "piilohehtaarit" lasketaan. Eikä ole sanottua, etteikö herneelläkin ole piilohehtaareja, ainakin muiden ravinteiden osalta.

PS. Itse asiassa juuri pinaatin eräs muoto, babypinaatti, oli yhteen aikaan kärjessä "kilpailussamme" hulluimmista luomuhinnoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg2317#msg2317). Mikä niissä maksoi, jos sadot olivat "yhtä hyviä"?


PS2. 19.5.18: Onko muuten "babypinaatti" lajiltaan pinaatti ollenkaan? Englanniksi sitä kutsutaan välillä nimellä "baby leaf". Olen asiasta epävarma, kun netistäkään ei tunnu löytyvän selvää vastausta.

Eipä sitten tullut uutisia ja kommentteja vuoden 2017 koosteesta. Tässä uutisessa (YLE) puhutaan jo tästä vuodesta ja tulevaisuudesta:

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua (https://yle.fi/uutiset/3-10213756)

Mutta siinä nyt oikeastaan oli kaipaamani ajatus, tai  vähän alkua sille:


Mutta sitten seltyksenä asiantilalle hän ottaa esiin luultavasti aika epätyypillisen tapauksen:


Sen sijaan, että hän ottaisi esille luomuviljelyn luontaisen tuottamattomuuden. Jos joku tyytyy luomun pienempiin satoihin, luulisi hänen ainakin yrittävän ulosmitata asian kalliimmissa lopputuotteissa? Voiko tuollainen olla kannattavaa pelkkien luomutukien pohjalta?

Tälle ei sitten selitystä löydykään:


Mutta eivät kaupan katteet tuota selitä, se on minusta jo moneen kertaan osoitettu. Kuten myös se, että luomun kysynnän kasvun suurin este on luomun korkeampi hinta!

Se kysymys jää myös esittämättä, mihin ihmeeseen tarvitaan lisää luomupinta-alaa, jos kysynnän prosentit ovat tuollaisia. Aukikirjoitettuna, kyllähän ne siellä lukuina törröttävät ja "huutavat". Eivätkä eläimet sitä luomurehua vaadi tai edes osaa olla siitä kiitollisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg6996#msg6996).

Tämä väite on outo ...


... siihen nähden, mitä Pro Luomu meille äskettäin kertoi: juuri luomunaudanlihan tuotanto v. 2017 pieneni edellisvuodesta.

***

Kertaus siitä, mihin pinta-aloihin pitäisi verrata:


Eli ainoastaan tuo apilavaihe sitoo nettona typpeä, palkokasvivaihe menee ilmeisesti typen kannalta omillaan.

Mutta yhdelle vuodelle tasoitettuna puhumme siis 40% suuremmista viljelypinta-aloista luomussa.

Evira samasta:

ENNÄTYSMÄÄRÄ UUSIA LUOMUVILJELIJÖITÄ (https://www.evira.fi/kasvit/ajankohtaista/2018/ennatysmaara-uusia-luomuviljelijoita/)

Heinonen ei em. epäsuhtaan (jonka Åberg edellä huomasi) kiinnitä huomiota:

(lihav. HJ)

Sillä tuskinpa 2,3% osuus myydystä ruoasta, joka vielä hinnat huomioiden on määränä lähempänä 1 prosenttia, luo mitään painetta luomuviljelyn pinta-alan lisäämiseen. Luomun kehnompi tuottokin huomioon ottaen. Vaikka se kysyntä siitä 10% kasvaisikin, eli noin 0,2 prosenttiyksikköä.

***

Jännittävä on sensijaan tuo huhu siitä, että uusia luomusopimuksia ei enää jossain vaiheessa tehtäisi. Jonka Evira siis antaa kulkea, tuossa sitä ei ammuttu alas.

Liittyisikö tuo EU:n maatalouskulujen vähentämispyrkimyksiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=874.msg11879#msg11879)? Vai olisiko EU:ssakin tultu tulokseen, että joku tolkku, jokin raja tämän tuottamattoman toimeliaisuuden tukemisessa pitää olla? Jos perusteena koko maataloustuelle on ollut Euroopan ruokaomavaraisuuden varjeleminen? (Siitähän asia kaikkialla II mailmansodan jälkeen lähti.)

Evira päättää uutisensa:


Mutta ei se välttämättä sitä merkitse. Kummasti kotimainen luomuviljely, ja sen pinta-ala on osannut olla heijastumatta tuotetun luomuruoan määrään. *)

Yksityiskohtia itse Eviran julkistamasta ennakkotilastosivusta:

- vaikka uusia luomutiloja tuli lähes 500, niin uusia luomueläintiloja syntyi vain 51 kappaletta (verrattuna viime vuoteen) ja se tilanne jatkuu, että näitä eläintiloja on edelleen vain noin viidennes (vrt. tarkastelu edellä 5.6.17)
- nyt myös varsinainen luomuala meni yli 10 prosentin, ollen nyt 10,3%. Sitä lukua täytyy nyt käyttää erilaisissa jakolaskuissa.
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut

________

*) Heinonen on muuten itse todennut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg5008#msg5008) tuon oudon tosiasian PP-esityksessään vuodelta 2009 (lisäys 24.5.2018)

Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.

Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?

MT:ssä juttu: Kaupan lihamestari jättää luomuruhon ostamatta: "Pitäisi olla eri tilat, eri veitset"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.236537

Tuon perusteella Agronetissä mielenkiintoinen keskustelu luomulihasta:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83022.0

Sieltä Agronetin keskustelusta voi heti lainata tämän nimimerkki "-SS-":n 23.5.2018 puheenvuoron ...


... vaikka luvut tuossa ovatkin vähän epätarkkoja. Luomuviljelyn osuus on noin 10% (12,8% siirtymävaiheen pellon kanssa) ja tuotteiden tarjonta ja kulutus jossain 2,5% hujakoilla.

***

Mutta mikä olikaan luomutuotannon ja -tuen tarkoitus alunperin? Siihen johdatteli meitä samassa keskustelussa nimimerkki "Suuri Ajattelija" viittaamalla Lakiin maataloustuotannon tasapainottamisesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1989/19891261#Pidp450095568) (1261/1989). Vaikka ko. laki sellaisenaan oli voimassa vain 5 vuotta, siinä luotiin pohja asialle.


Siinä luomu mainittiin sellaisten toimenpiteiden joukossa kuin:

- Maataloustuotannon vähentäminen
- Pellon kesannoiminen
- Pellon metsittäminen

Em. lukujen (tarkennettunakin) pohjalta lainsäätäjä voi olla varsin tyytyväinen lain tavoitteiden toteutumiseen.

Lain tavoitteet voi jossain määrin lukea itse laistakin, mutta jokaiseen lakiin liittyy myös virallinen perustelumuistio. Sitä ei valitettavasti ole saatavissa netistä, mutta mm. Eduskunnan kirjastosta se löytyy. Nyt tekee mieli käydä tarkistamassa, mitä tuon lain perusteluissa luomusta sanottiin v. 1989.

Tämä lihavoimani ajatus näyttää nyt uineen muihinkin asiaa koskeviin uutisiin:

Luomu kiinnostaa pohjoissavolaisia viljelijöitä (http://www.radiokuopio.fi/uutiset/paikallinen/luomu-kiinnostaa-pohjoissavolaisia-viljelijoita)


Edellä on perusteltu, miksi se tuskin on asiaan voimakkaasti vaikuttava tekijä. Ainakaan siten, että lisää luomutiloja ja luomualaa tarvittaisiin. Tietysti taustalla on hyvä olla se pieni prosentti kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomuhintoja. Mutta aika pitkälle ilman sitäkin pärjätään. Luomutuotannon päätehtävä ei ole tuotanto.

***

Vaikkapa tässä YLE:n uutisessa ....

Isot karjatilat vetävät viljatiloja luomuun – Kurikan Polvenkylästä tuli luomukylä (https://yle.fi/uutiset/3-10221309)


... ollaan kyllä puhuvinaan tuotannosta, mutta pääasia näyttää olevan tuo prosenttiosuus, ei se paljonko luomuruokaa tuotetaan.

Tässä on nyt vähän lisäpolttoainetta tuolle epävarmuudelle:

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.244671)

Haluaako EU nyt luomun sijasta tukea suorakylvöä? Nyt en lainkaan tiedä, tämä oli ensi reaktioni.