Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Aiheen aloitti: palstaviljelijä - 19.08.09 - klo:11:21



Otsikko: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: palstaviljelijä - 19.08.09 - klo:11:21
Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä? (sivut 275-279, 282):

http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=false

Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.08.09 - klo:18:38
Tekninen juttu. Linkin voi esittää ”siistimmin” tähän tapaan:

Agroecology: ecological processes in sustainable agriculture (http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=true)

Vastalinkin esitän siististi tässä, ”abstrakti” eli tiivistelmä toisaalla jo mainitun ruotsalaisen teoksen yhdestä luvusta:

Energy Analysis of Organic and Conventional Agricultural Systems (http://www.springerlink.com/content/p1l7457r31166l18/?p=11c52d23132d4fd1a2212b26431d03a6&pi=8)

***

Mutta älkäämme ”pommittako” toisiamme linkeillä, vaan lähtekäämme suomenkieliseen keskusteluun asiasta. Olen iloinen, että otit asian puheeksi. Mutta otetaan …

Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..

…. aluksi lähtökohta 1:

typpilannoitteen tuotanto ei sinänsä edellytä fossiilisia polttoaineita, vaikka energiaa kovasti siihen kuluukin. Mikä tahansa energia kelpaa, uusiutuvakin. Itse asiassa Norjassa oli vielä n. 20 vuotta sitten tehdas, joka tuotti ko. lannoitetta ilman fossiilisia, vesivoimalla (tieto em. kirjasta).

Hyväksynet tämän?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.08.09 - klo:20:04
Lainaan tämän laskelman jo mainitusta ruotsalaisesta kirjasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=121.msg1025#msg1025). Siinä (s.  185) on arvioitu asiaa ruotsalaisin luvuin, eli sen pohjalta, mitä luomun tuotavuudesta (sadoista) Ruotsissa tiedetään. Sama pätee kyllä Suomeenkin. Ainoat maat muuten, joilla on virallista tilastotietoa luomuviljelyn sadoista, ovat Ruotsi ja Suomi.

Joudun laittamaan nämä allekkain, vaikka vaikuttavampi olisi ko. teoksessa ollut kuva. Asia perustuu tietysti siihen, että luomusadot ovat pienempiä. Näin energiana, hehtaaria kohti:


Luomu

1 hehtaarin tuotto 40 gigajoulea (GJ)
_______________

Energian kulutus kyntöön ym. – 5,3 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin – 0 GJ
_______________

Netto n. 35 GJ


Tavanomainen

1 hehtaarin tuotto ensiksi  tämä 40 GJ
ja sen lisäksi samalta hehtaarilta lisää 33 GJ
_______________

Energian kulutus kyntöön ym. – 5,7 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin – 4,5  GJ
_______________

Netto n. 63 GJ

*** 

Energiaa siis saadaan reippaasti enemmän pelloista tavanomaisella viljelyllä ja nimenomaan nettotuloksena.

Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa – jota aina tässä yhteydessä väläytellään – että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.

Erityisenä harjoituksena ko. kirjan tekijät laskivat, paljonko ylimääräistä bioetanolia saataisiin, jos luomuviljely lopetettaisiin Ruotsissa kokonaan. Tuloksena oli, että etanolia saataisiin **) joka luomuhehtaaria kohti yhden normaalin ruotsalaisen henkilöauton kulutuksen verran, eli kun siellä on n. 90 000 hehtaaria luomulla, luomusta luopumalla n. 90 000 henkilöauton kulutus voitaisiin tyydyttää "uusiutuvalla energialla"! 

***

Niinpä voisimme tässä kysymyksessä myöntää ”palstaviljelijän” olevan oikeassa tässä:

Lainaus
Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä?

Mutta mitä merkitystä tällä ”suhteella” näin ollen on?

***

Kaikenalaisen rahapelin itse nyttemmin lopettaneena tulee kuitenkin esimerkkinä mieleen: kumpi varsinaisesti voitti, satunnainen "pajatson" pelaaja, joka voitti yhdellä eurolla kaksi (hyötysuhde 100%) vai "himopelaaja", joka 100 euroa koneeseen hakattuaan sai sieltä 150 euroa (hyötysuhde 50%).

(Valitsin esimerkin osin siltä pohjalta, että muistin vielä vanhan sanonnan: "Peli tuo, peli vie - mutta maanviljelys se on onnenkauppaa!")

______________

* ja tätähän ei ”palstaviljelijä” tai kukaan muukaan täällä ole siis nyt yrittänyt kiistää   

**) sama ruokamäärä kuin luomutuotannolla tuotettaisiin tässä laskelmassa tavanomaisella. Luomuruoan tuotannolta säästyneellä viljelypinta-alalla tuotettaisiin etanolia. (Selvennys 27.8.2009)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.01.13 - klo:15:21

Samainen Mark Lynas, jonka viimeisen komean kirjoituksen Ville Aarnikko (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg3510#msg3510) toi esille, on myös tehnyt tämän selvityksen, kysymällä lisää:

How land-inefficient is organic agriculture? (http://www.marklynas.org/2012/07/how-land-inefficient-is-organic-agriculture/)

Eli: "kuinka tehoton maan käytössä luomuviljely on?"

Siinä lähtökohtana on Naturen artikkeli: 

Comparing the yields of organic and conventional agriculture (http://www.nature.com/nature/journal/v485/n7397/full/nature11069.html)

Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?

Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeilista on suoraan luettavissa.

Jossain määrin on yllätys, että asiaa ei Naturen artikkelissa ole otettu huomioon. Itse ilmiö ei meille ole yllätys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=548.msg2326#msg2326).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 30.01.13 - klo:17:51

HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Lainaus
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.01.13 - klo:19:42

Tuo oli mainio löytö, ja aniaa taustatukea uutisellemme ....

Luomulihaa vai pienempi ilmastokuormitus? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=261)

... jonne tein lisäyksen (linkaten) tämän tiedon kertoen.
 


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.02.13 - klo:20:30

Linkkasin tämän uutisen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=267) tänne, tähän keskusteluun, koska täällä jo on tuotu esiin, miten vähän typpilainnoitteet ovat rippuviaisia "fossiiliperäisistä tuotantopanoksista".

Voidaan tietysti väittää, että Maarit Kari tarkoitti yleensä tuotantopanoksia, hänhän sanoi: "suuressa määrin fossiiliperäisistä tuotantopanoksista". (Hän voi halutessaan itsekin tulla tänne tarkentamaan, meillähän sana on aivan vapaa! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0))

Mutta väitän, että näin ei ole, koska näitä skenaarioita voi rakentaa vain fossiilisperäisten polttoaineiden niukkenemisen varaan. Typpilannoitteistahan *) on kyse. Energiaa, vettä (vetyä) ja typpeä ei kyllä maailmasta saa loppumaan.

Mutta olennainen saattoi silti jäädä sanomatta: minkä suhteen ruoantuotannon pitää olla tehokasta ja "kestävää".

Se ei välttämättä ole lainkaan fossiilisen tai muun energian suhteen, vaan maan: sitä on kaikkein rajallisimmin, sitä tuhlaamalla aiheutamme eniten vahinkoa. Ja valitettavan usein vahinko on luonnon kannalta lopullinen.

_________

*) muiden lannoitteiden (ravinteiden) suhteenhan luomuviljely on täsmälleen samassa asemassa kuin tavanomainen viljely, kuten täällä on tätä tosiasiaa jo ehkä ikävystyttävyyteen asti toistettu. Kari puhuu yhden kappaleen verran "luontaisesta viljavuudesta huolehtimisesta". Se ei onnistu, jos fosfori ja kalium ovat maasta vähissä.  Ja niitä ei loputtomiin voida tilan sisällä kierrättää, nykyaikana.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.02.13 - klo:00:00
Maarit Karin yksi kappale täytyy vielä lainata - ja "suomentaa"!

Lainaus
"Ei ole he­del­mäl­lis­tä et­siä voit­ta­jaa ta­van­omai­nen vai luo­mu -ki­sas­sa. Tär­kein­tä on, et­tä ra­vin­tei­den kier­rä­tys­tä, luon­tais­ta vil­ja­vuut­ta ja myös tu­le­vai­suu­des­sa var­mem­min käy­tet­tä­vis­sä ole­via kei­no­ja käy­te­tään ja ke­hi­te­tään, sil­lä nii­tä tar­vi­taan."

"Suomennokseni":

- lopetetaan tämä kiusallinen luomun ja tavanomaisen vertailu, ja julistetaan tasapeli
- ja sitten suosittakoon *) luomuviljelyä (ja myös tavanomaista pitää ajaa luomun suuntaan)
- (koska öljy ja maakaasu loppuvat tuossa tuokiossa)

***

Ravinteiden kierrätyksenhän Kari oli jo määritellyt  aiemmin tapahtuvan näin:

Lainaus
"Luo­mus­sa huo­leh­di­taan maan hu­muk­sen säi­ly­mi­ses­tä ja bio­lo­gi­ses­ta ak­tii­vi­suu­des­ta ja ra­vin­tei­ta hyö­dyn­ne­tään ti­lan va­rois­ta ja il­ma­ke­häs­tä."
(lihav. HJ)

Ja todellakin, voi teitä, te tavanomaiset viljelijät, jotka ette lainkaan välitä ja huolehdi "maan hu­muk­sen säi­ly­mi­ses­tä ja bio­lo­gi­ses­ta ak­tii­vi­suu­des­ta",  lähettää MMM Maarit Kari siinä teille terveisiä.


__________

 
*) missä määrin luomuviljelyä voi "kehittää", siitä olikin jo puhe uutisessamme


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 11.02.13 - klo:21:28
MMM:n luomusivuilla http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/luomu.html on
on linkki Ismo Tuormaan juttuun (Suomen Luonto -lehti 8/2012, "Luomun läpimurto lähellä")
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/6Bb9mMBpL/Spadasjokia12101810270_2.pdf

Juttu on täysin luomumyönteinen mutta siinä on kiinnostavia väitteitä luomun satotasosta ja luomutuotannon ongelmistakin.
Koska juttu on kuvaimagena, niin tekstiä voi suoraan kopioida enkä ehdi käsin kirjoittamaankaan, joten lukekaa ja kommentoikaa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.02.13 - klo:07:30

Jos tuo jutussa mainittu "Grotenfelt ei sulata väitettä" luomun alhaisemmista satotasoista, vaan kyse on vain ammattitaidosta, niin voisimmehan todella kokeilla mallia, jossa luomuviljelyn (sertifikaatin yms.) edellytyksenä olisi sellainen ammattitaito, että sadot olisivat samankokoiset kuin tavanomaisessa ...  ;D

***

Toisaalta tuossa juuri päättyneellä  Lisää luomua -kiertueella  (http://www.proluomu.fi/lisaa-luomua-kiertue-vei-viestia-luomun-kasvusta/) Pro Luomun toiminnanjohtajan Marja-Riitta Kottila pääsi sanomasta:

Lainaus
Luomuviljelijät ovat osaavaa väkeä

[…]

– Seminaareihin oli saatu puhumaan mainioita luomuviljelijöitä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan realistisesti, kannustavasti ja myös hauskasti. Meillä on eri puolilla Suomea erittäin ammattitaitoisia luomuviljelijöitä, joiden osaamisesta on paljon hyötyä koko alan kehittämiselle.


Mutta Nils Grotenfeltin ja Matilda/TIKE:n tilastotietojen mukaan siis ei ole, valtaosa on poropeukaloita, jotka eivät pääse tähän tavanomaisen viljelyn satotasoon, joka siis Grotenfeltin mukaan olisi pelkkä ammattitaitokysymys.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.03.13 - klo:06:49

Tuon Mark Lynasin näkökulman ("varjomaa") lisäksi on kysytty, mikä on tavanomaisen viljelyn suojavaikutus luomuviljelylle. Tässä artilkkelissa ...

Former inspector says organic study lacking (http://brownfieldagnews.com/2012/05/25/former-inspector-says-organic-study-lacking/?utm_source=feedburner&utm_medium=twitter&utm_campaign=Feed:+BrownfieldAgNews+%28Brownfield+Ag+News%29)

... entinen luomutarkastaja Mischa Popov toteaa, miten luomutiloja (USA:ssa) on vain siellä täällä tavanomaisten tilojen "meressä", ja ne nauttivat epäsuorasti siitä kemiallisesta kasvinsuojelusta, joka kohdistuu tavanomaisiin tiloihin. Ellei näin olisi, luomutilojen tulos olisi nykyistäkin huonompi. Eli tässä on tavallaan myös eräänlainen "panos", joka olisi asiassa laskettava mukaan. *)

Siitä huolimatta Popov katsoo, että tuo tutkimus, johon Lynaskin viittaa, oli liian optimistinen, oikea arvio hänen mukaansa on, että luomutilojen tuotto on 50 - 75 prosenttia tavanomaista huonompi (25% sijasta). Ero tietysti voi syntyä siitä, että Naturen tutkimukset kaiketi kohdistuivat koetilohin.

Tämä Popov on siitä merkillinen tapaus, että hän on kirjoittanut kirjan luomuhuijauksista ja niinkuin näkyy, on hyvin realistinen satotuolksiin nähden - ja kuitenkin hän näkee jotain hyvää luomussa.

___________

*) en tiedä tätä ilmiötä tutkitun / arvioidun Suomessa. Onko?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 05.04.13 - klo:00:02
Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) verrattuna tavanomaiseen kesannointi huomioiden

Luomupellot kesannoivat tai ovat muuten pois viljan tuotannosta viiden vuoden jakson aikana kaksi tai kolme vuotta. Tuolloin viljaa ei tuoteta.
Matildan tilastoissa huomioidaan vain korjattu sato vuosittain. Noita kesannoinnissa olevia hehtaareja ei huomioida tilastoissa keskimääräisiä hehtaarisatoja laskettaessa ja siksi luomutuotanto vaikuttaa tehokkaammalta kuin se todellisuudessa on.

Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely mukaan: ”Suomen peltopinta-alasta oli luomuviljelyssä 9,0 % (205 000 hehtaaria) vuonna 2012 (ennakkotieto). Suomen viljasadosta luomun osuus oli 2,2 % (82 milj. kiloa) vuonna 2012.”

Tuossa luvussa 9,0  % on mukana siirtymävaiheessa olevat pellot. Siirtymävaihe kestää yleensä kaksi vuotta ja siirtymävaiheen pelloilta tuotettua viljaa ei tilastoida luomuksi. Vuonna 2009 luomussa ja siirtymävaiheessa oli yhteensä 7,2 % pelloista. Tuo 7,2 % ainakin oli luomutuotannossa vuonna 2012.

Noiden lukujen (2,2 % ja 7,2 %) avulla voidaan yksinkertaisesti laskea luomutuotannon tehokkuus verrattuna tavanomaiseen niin, että kesannointivuodetkin tulevat (”automaattisesti”) huomioitua.
Luomusato pinta-alayksikköä kohden = a/b
 jossa
          a = luomun osuus tuotannosta
          b = luomun osuus peltopinta-alasta

Tavanomaisen viljan sato pinta-alayksikköä kohden = (100 –a)/(100 – b)
 jossa
          100 - a = tavanomaisen viljan osuus tuotannosta
          100 - b = tavanomaisen viljan osuus peltopinta-alasta

Luomusadon osuus suhteessa tavanomaiseen pinta-alayksikköä kohden = (a/b)/(100-a)/((100-b))

Sijoitettaan arvot ja lasketaan prosentteina: 
100*(2.2/7.2)/((100-2.2)/(100-7.2))  = 28.9934 % 

Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) oli siis pyöristettynä 29 % tavanomaiseen verrattuna vuonna 2012.

Luomupeltoa tarvitaan siis yli kolminkertainen (tarkasti 3,45-kertainen) määrä, jotta saataisiin sama sato kuin tavanomaisen pellon määrällä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.04.13 - klo:18:11

HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Lainaus
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.

Tätä ei ollut varmaan lukenut Iltalehden toimittaja, joka tänään "vanhasta muistista" tai kirjan kirjoittajaan luottaen esiteli erään keittokirjan ingressillä:

Lainaus
"Jos haluaa olla ekologinen ja silti syödä lihaa, vähiten syntistä on syödä lähitilan luomulammasta."

(Tämän "bongauksen" olisi voinut laittaa piilomainontaketjuunkin)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.04.13 - klo:18:51
Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?

Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeiista on suoraan luettavissa.

Tämän Mark Lynasin huomio (Seyfertin ym. tutkimuksesta) on nyt vahvistettu (David J. Connor) vertaisarvioidussakin tutkimuksessa, jonka sisältö tiiviisti löytyy täältä:

Organically grown crops do not a cropping system make and nor can organic agriculture nearly feed the world (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/04/organically-grown-crops-do-not-cropping.html)

("[yksittäiset] Luomusadot eivät muodosta viljelysysteemiä eikä luomuviljely kykene läheskään maailmaa ruokkimaan" - vaikea kääntää hyvin suomeksi ..)

"Varjomaasta" siinäkin puhutaan, vaikkei tätä Lynasin (iskevää) termiä käytetäkään: muualta tuoduista resursseista, jotka jätetään vertailuarvioissa luomun osalta huomiotta. Tutkimuksen koko teksti on valitettavasti (vielä) "maksumuurin" takana.

(Tämä liittyy myös aiheeseemme "Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.0)", jonne tämän olisi myös voinut linkata)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 05.05.13 - klo:15:26
Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2012 - on juuri ilmestynyt kolmella kielellä:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa%2Bevirasta/julkaisut/?a=view&productId=341

Lainaus
Tiedot vuoden 2012 viljasadon laadusta on koottu Viljaseula 2012 -julkaisuun. Viljasadon laatu oli pääosin hyvä huolimatta viileästä ja sateisesta kasvukaudesta. Myös luomuviljan laatu oli hyvä, mutta satotaso matala.

Leipäviljojen laatu ei vuonna 2012 yltänyt edellisvuoden huippulaatuun. Kauran ja ohran laatu oli hehtolitrapainojen osalta hyvä, koska ne kehittyivät viileänä kasvukautena ennätyksellisen korkeiksi. Luonnonmukaisesti viljellystä viljasta tutkittiin edellisvuosia enemmän näytteitä kokonaiskuvan saamiseksi luomuviljasta. Viljan laatuseuranta kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta viljalajeittain, lajikkeittain ja viljelyalueittain. Laatutekijöitä ovat muun muassa hehtolitrapaino, jyväkoko, valkuainen, sakoluku, rikkapitoisuus ja kostea sitko.

Uutuutena tuossa on mm. tiedot siitä, että luomussa on suuremmat rikkapitoisuudet kuin tavanomaisessa.

Aineisto antaisi mahdollisuuden paljon tarkempaan (ja paljastavampaan) luomun ja tavanomaisen vertailuun.  Tässäkään julkaisussa ei esimerkiksi edes mainita sitä, ettei luomun välivuosia (kesannointi ym. välivuodet, joita on kaksi viiden vuoden jaksoilla) ole otettu huomioon satovertailuissa.

Tutkikaapa tarkemmin Viljaseulaa (pdf ladattavissa) ja kertokaa havainnoista täällä.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.05.13 - klo:08:45
Tuo on todellakin tärkeä näkökulma. Alustava yritys kuukkelilla tuotti yhden maininnan, että tieteellisiä vertailuja luomu- ja tavanomaisen viljan laadusta olisi tehty vähän. Mutta jotain olisi kuitenkin tehty?

Mainintoja löytyi myös siitä, että luomuviljan. laatu "vaihtelee". Josta siis voisi päätellä, että laatu voisi olla ongelma. Erityisesti ilmeisesti vehnässä.

Viime vuonna (2012) erityinen ongelma on ollut DON-hometoksiini. Mainittiin em. Eviran raportissakin:

Lainaus
Vaikka hometoksiineja ei tässä julkaisussa käsitellä, niin on kuitenkin huomioitava, että etenkin kauralla on koko maassa todettu korkeita deoksinivalenoli (DON) pitoisuuksia, jotka ovat joissain tapauksissa ylittäneet elintarvikekäytölle asetetut raja-arvot.

Onko näin enemmän luomussa, en kuitenkaan ole löytynyt tietoa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.05.13 - klo:10:25

HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Lainaus
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.

Vastaaja, luomuviljelijä, tässä Vihreän Langan uutisessa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/onko-luomulihan-jalanj%C3%A4lki-pienempi) päättää unohtaa koko metaanin:

Lainaus
Kuinka suuria arvioisit tuotteidenne jalanjälkien olevan verrattuna tavanomaisiin naudanlihajalosteisiin?

”Toivon, että ylipäänsä luomulihan jalanjälki olisi pienempi. Pienellä lähitilalla tuotettu luomuliha ei välttämättä aina ole vähähiilisin vaihtoehto, sillä sitä on saatettu joutua kuljettamaan pitkiä matkoja, ja esimerkiksi makkaroiden mausteita on voitu tilata ulkomailta.”

Eikä toimittajakaan katso tarpeelliseksi tuoda asiaa esille.

PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 11.05.13 - klo:07:30
Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän.
http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm
Luomun osalta päästöjä lisää myös runsaampi maanmuokkaus.
Karjanlantaa käytetään molemmissa... luomussa usein kompostoiden tai lietelannan kohdalla ilmastaen, mutta hiili päätyy taivaalle myös kun käytetään "raakaa" lantaa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.05.13 - klo:13:44
Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän

Minusta tästä syystä metaanin merkitys korostuu, vertailussa.

Täytyy ehkä kuitenkin vielä tarkistaa tämä Maailman tila –kirjakin, tässä. Nimittäin tästä Maaseudun Tulevaisuuden kirjan tietojen pohjalta tekemästä uutisesta …

Maailman maatalous entistä energiatehokkaampaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079)

... tulee yllättävää taustatukea em. ajatukselle, että juuri hiilidioksidin merkitys maatalouden päästöissä olisi, ainakin maailmanlaajuisesti, toissijainen:

Lainaus
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä lähes puolet on metaania, jota syntyy eniten märehtijöiden ruuansulatuksessa.

Runsas kolmannes päästöistä on typen oksideja ja 14 prosenttia hiilidioksidia.

***

Onko tässä odotettavissa jonkun sortin puolueetonta arviota? Joka ottaa huomioon kaikki?

Jos tämä MTT:n suunniteltu "laskuri" keskittyy (Vihreän Langan mukaan?) vain hiilidioksidiin, niin edellä olevien prosenttilukujen valossa se antaa luultavasti hyvin väärän kuvan asiasta, ja varsinkin luomulihasta.

Tämä siis oletuksella, että nk. kasvihuoneilmiön voimistuminen olisi nyt ilmaston muuttumisen  "veturina".

***

Otsikossa on "hyötysuhde". Mutta tämä keskustelu pysyy silti aiheessa, koska hyötysuhteen rinnalla tietysti voidaan myös laskea "vahinkosuhde". Jos (ja kun) maataloudesta tulee tiettyjä haittoja, ne voidaan laskea samaan tapaan, vaikka ne olisivat ulkoisiakin, eivät suoraan tilan taloutta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 12.05.13 - klo:06:48
10.5.2013 MT:ssä onkin juttu  ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.05.13 - klo:19:16
PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?

Ei ole.

Ei tarvinnut edes kysyä, MTT:n sivulta …

Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2013/Kuluttajat%20kaipaavat%20enemm%C3%A4n%20tietoa%20ruoan%20ilmastovaikutuksista)

… ja vielä selvemmin sen linkistä ...

Mikä hiilijalanjälki on? (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/climatecount-communication/climate-communication-I-II/hiilijalanjalki)

… selviää, että MTT:n tutkimuksessa kyllä otetaan huomioon myös metaani ja typpioksiduuli, vaikka asia ilmaistaankin hiilidioksidiekvivalentteina.


Otsikko: Eviran tarkennetut tilastot luomutuotantoalasta
Kirjoitti: Jarrumies - 20.05.13 - klo:22:21
Huomasin tänään, että Evira on julkaissut tarkennetut tilastot luomutuotantoalasta:
31.12.2012
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf

Tarkennetun tilaston mukaan luomussa (+ siirtymävaiheessa) oli vuonna 2012 8,7 % peltoalasta.

Ennakkotilastossa vastaava luku oli hieman isompi, 9.0 %:
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
Ennakkotietoja 1.9.2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/ennakkotietoja_2012.pdf

Hieman yllättävää on, että myös osa aiempien vuosien luvuista on muuttunut, mm. luomutoimijoiden määrät ja tilakoot. Muutokset ovat aika pieniä mutta noita uusia lukuja kannattaa käyttää laskelmissa.

Uutuus tarkennetussa tilastossa on se, että nyt siirtymävaiheen peltoalan määrä on eritelty. Tosin sen prosenttiosuudet joutuu laskemaan itse käyttämällä Matildan "Käytössä oleva maatalousmaa 2012" -tilastoja:
 http://www.maataloustilastot.fi/k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2012_fi

Tässä osuudet koko maan peltoalasta vuonna 2012 laskettuna kahden desimaalin tarkkuudella:

Luomun + siirtymävaiheen osuus:
 100*197751/2285200 =   8.65 %

Luomun osuus (ilman siirtymävaihetta):
100*161190/2285200 =   7.05 %

Siirtymävaiheessa olevan alan osuus:
100*36561/2285200 = 1,60 %

Siirtymävaiheessa olevan alan tuotantoa ei voida myydä luomuna ja kyseinen ala ja sen sato esiintyy tilastoissa käsitttääkseni tavanomaisena. Siirtymävaiheessa oleva peltoala ja sen todennäköisesti heikko sato laskee näin monissa satotilastoissa ja vertailuissa  tavanomaisen viljelyn satolukuja luomuun verrattuna. Ja näin hieman vääristää vertailuja luomun eduksi.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 17.12.13 - klo:21:28
Maaseudun tulevaisuus julkaisi Maaseudun tiede liitteessään 16.12.2013 muutamia tietoja kauran ja rukiin sadoista (vuosi 2012 tai 2013, ei käy selvästi ilmi jutusta). Tiedot perustuvat Eviran Anne Mäittälän ja Elina Sieviläisen antamiin tietoihin.

Keskimääräiset hehtaarisadot:
kaura: luomu 2444 kg/ha, tavanomainen 4029 kg/ha
ruis: luomu 1763 kg/ha, tavanomainen 3657 kg/ha

Luomun satotasoja tavanomaiseen verrattuna ei ollut laskettu mutta lasken ne tähän noista luvuista:

Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna huomioimatta välivuosia:
Kaura: 60,7 %     Ruis: 48,2 %


Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna, kun huomioidaan luomuviljelyn 2 välivuotta 5 vuoden jaksolla ( eli vähennetään 40 %):
Kaura: 36,4 %     Ruis: 28,9 %


Vehnästä ja ohrasta ei lukuja julkaistu mutta nekin varmaan saisi, jos joku (vaikkapa Ylläpitäjä) kysyisi. Jutussa oli maininta: Lisätietoja anne.maittala@evira.fi , puh. 040 7401300.

Lehdessä oli samassa jutussa myös muita kiinnostavia lukuja mutta juttua ei ole (ilmeisti) julkaistu netissä. Uusi tieto, juttu netissä: http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4

Jutussa oli valaiseva kuvio satotasoluokista, jossa oli yhdistettynä kaura, ruis, vehnä ja ohra. Alimmassa satotasoluokassa <=2000 kg/ha oli luomun osuus näytteistä yli 40 % ja tavanomaisen alle 5 %.

Kahdessa ylimmässä luokassa ei ollut kuviossa ollenkaan luomua, kun taas tavanomaisia oli toiseksi ylimmässä luokassa 4501-5000 kg/ha n. 14 % ja ylimmässä 5001+ kg/ha luokassa oli tavanomaista n. 10 %. Kuviosta näkyy, ettei Suomessa taida olla tiloja, joilla luomun avulla päästäisiin hyviin satoihin.

Vaikka "nykyaikaista" luomuviljelyä on Suomessa harjoitettu jo ainakin parikymmentä vuotta eivät kokeneetkaan luomuviljelijät näytä pääsevän hyviin satoihin.

Luomun keskimääräisiä huonoja satoja ei myöskään selitä se, että aloittelevat tai pysyvästi poropeukaloiset luomuviljelijät vain laskisivat keskiarvoja eivätkä luomun huiput heidän vuokseen pääsisi keskiarvoissa  näkyviin. Niin on, että huippuja ei ole.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 18.12.13 - klo:16:27
Luomun satotietoja vuodelle 2013 tuli tänään:
Tiken tiedote:
http://www.maataloustilastot.fi/node/3563

Luomusatotilastot 2013:

http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto

Luomusato 2013 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

Luomusato 2012 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2012.xls&nid=2812

Kannattaa tutustua itse tilastoon, koska siitä ilmenee oleellisempia kokonaistilannetta kuvaavia seikkoja kuin tiedotteesta. Tilastosta ilmenee, että luomun osuus kokonaissadosta ei ole noussut. Kokosin yllä olevista lähteistä tiedot seuraavaan taulukkoon:

Luomun osuus kokonaissadosta
                                                               Vuosi
                                                       2013       2012

Leipävilja (vehnä, ruis)                      1,9 %       2,1 %
Rehuvilja (ohra, kaura, seosvilja)        2,3 %       2,3 %
Viljat yhteensä                                2,2 %        2,2 %

Luomun osuus on laskenut leipäviljoissa, rehuissa sailynyt ennallaan ja viljoissa yhteensä säilynyt ennallaan (laskettuna yhden desimaalin tarkkuudella).
Kun ottaa huomioon sen, että luomun osuus peltopinta-alasta on noussut edellisvuodesta, niin luomuviljan satotaso kokonaisuudessaan on heikentynyt suhteessa tavanomaiseen verrattuna vuoteen 2012.

Luomusadot 2006-2012 :
http://www.maataloustilastot.fi/luomusato-vuonna-2012_fi

Seuraavaan taulukkoon yhdistin tiedot yllä olevista lähteistä:

Luomusadot, viljat yhteensä

Vuosi  sato kg/ha

2006      1 950
2007      2 080
2008      1 950
2009      2 020
2010      p.t.
2011      2 120
2012      2 070
2013      2 120

Tuosta käy ilmi, etteivät luomusadot ole oleellisesti parantuneet viime vuosina vaikka luomuneuvontaa on samanaikaisesti lisätty paljon.

Taulukkoon pitäisi rinnalle lisätä vertailtavaksi tavanomaisen viljan sadot. Onko niitä muuten jossakin valmiina?

Tiken tilastoissa on kyllä kokonaissadot:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

Mutta kokonaissadoista pitäisi puhdistaa pois luomun osuus jotta saataisiin tavanomaisen sadot. Miksei Tike muuten halua julkaista selkeitä vertailuja luomun ja tavanomaisen välillä? Heillä on siihen tarvittavat tiedot helposti saatavilla.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.12.13 - klo:19:30

"Tuo koruntont' on kertomaa".

***

Tämä Maaseudun Tiede löytyi netistä täältä:

http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4

Jarrumiehen mainitsema artikkeli löytyy sivulta 15.

Siellä voi nyt visuaalisesti tarkastella sitä, miten tavanomaiset ja luomutilat jakautuvat näihin erilaisiin luokkiin, hehtaarituottonsa mukaan.

Perussanoma oli tuossa artikelissa, että viljan laadun suhteen ei olennaista eroa löytynyt. Väliotsikkoon asti oli kuitenkin tullut tieto, että luomurukiin laatu on heikompi. Sikäli kuin osaan arvioida, missään osassa laatukisaa luomu ei voittanut.

Olin yhteydessä puhelimitse Anne Mäittälään, ja hän kertoi, että ko. artikkeli oli tutkimuksen ensimmäinen julkistus, mutta siitä tulee vielä Eviran sivuille (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/viljan+laatu/tilastot+viljasadon+laadusta/) laajempi selostus. Varsinaista tieteellistä julkaisua asiasta ei ole tulossa.

Kysyin, voisiko hänen aineistonsa pohjalta arvioida, miten se, miten kauan pelto on ollut luomussa, vaikuttaa satotuloksiin, mutta vedin vesiperän: hänen aineistonsa on osaotos Tike/Matildan aineistosta. Josta jo kysyimmekin, eikä ko. tietoa siellä kysytä.

Mäittälän kanssa keskusteltaessa tuli esille, että tämän em. asian tutkiminen voisi olla sinänsä mielenkiintoista, eikä välttämättä niin vaikeaa, koska jokaisesta tilasta kuitenkin on virallinen tieto, koska se on hyväksytty luomutilaksi (eli asiaa ei välttämättä tarvitse erikseen edes kysyä, jos tiedetään tila). Mäittälän "mietintämyssyyn" asia siis jäi.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.12.13 - klo:06:58
Mäittäläkään ei muistanut, että sellaisia tutkimuksia olisi ainakaan Suomessa tehty, joissa olisi seurattu luomusatojen kehitystä ajan myötä, luomuun siirtymisen jälkeen.

Mikä on oikeastaan kummallista, siihenkin nähden, että luomuväenkin perinteinen iskulause/teoria on ollut, että kyllä, sadot kyllä saattavat hetkeksi pienetä luomuviljelyyn siirryttäessä, mutta sitten kasvavat, jopa entiselleen tai yli (kertojasta riippuen). Kuvittelisi, että selvästi luomuun kallellaan olevat tutkimuslaitokset ja/tai -projektit olisivat halunneet näyttää tämän toteen.

Onko tätä tutkittu ulkomailla?

Tämä aihe on sen verran mielenkiintoinen ja kun se ei ihan kuulu tämän triidinkään otsikon alle, niin avataanpa sille ihan oma aiheensa:

Luomusatojen kehitys ajan myötä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.12.13 - klo:09:16
Tuolla edellä (18.12.13) Jarrumies läpikävi luomuviljojen tilannetta. Laitetaanpa jatkoksi Pro Luomun katsaus samaan asiaan (vaikkakin aiemmalta satokaudelta). Melkoisen "surumielinen" on sekin tarina, vaikka yrittääkin pitää yllä toiveikasta ilmettä ("käyttö kasvoi"):

Luomuviljan markkinakatsaus 2012/13: tuotanto laski, käyttö kasvoi  (http://proluomu.fi/luomuviljan-markkinakatsaus-201213-tuotanto-laski-kaytto-kasvoi/)

Täsmälleen sama kuva siitäkin tulee: asia on täysin jämähtänyt paikoilleen. Ja tämä koskee myös vientiä.

Tämä keskustelu alkoi luomun ja tavanomaisen energiallisesta hyötysuhteesta, ja sen asian arvioimisessa voimme varmaankin yhä käyttää sitä noin 50-60% luomusatoarviota, koska oletettavasti luomun välivuodet eivät juuri (tai ainakaan paljon? Kuinka muuten on?) kuluta ylimääräistä energiaa. Mutta jos arvioimme sitä, mikä on kummankin suhteellinen tehokkuus maankäytön kannalta, meidän ei kyllä pidä enää suostua mukisematta tuohon noin puolet -arvioon! Kyllä se on vain yksi kolmasosa: asian voi laskea siitä tiedosta, että noita välivuosia on, tai sitten noista tilastoista, joissa luomun osuus viljapelloista on noin/vähintään kolmikertainen suhteessa sen osuuteen tuotetusta sadosta.


Otsikko: Luomutuotantoala ilman SV vuonna 2013
Kirjoitti: Jarrumies - 12.01.14 - klo:18:01
Laskin vuoden 2013 luomutuotantoalan ilman siirtymävaiheen (SV) alaa, koska Eviran tilastotaulukkoon se ei ole mahtunut:

Eviran Maataloustilastojen mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala mukaan lukien siirtymävaiheessa oleva ala oli 206365 ha eli 9,0 % käytössä olevasta maatalousmaasta (2283310 ha).

Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171776 ha. Sen prosenttiosuutta taulukkoon (ks. lähde 1 ja 2 alla) ei ole laskettu mutta se on helppo laskea itsekin. Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa v. 2013 oli 7,5 % (laskutoimitus:  100*171776/2283310 = 7,5).

Edellisenä vuonna 2012 luomun (ilman SV) osuus oli 7,1 %.

Siirtymävaiheessa olevan pellon tuotantoa ei saa myydä luomuna. Ilmeisesti vertailuissa luomusatoihin olisi käytettävä luomualaa ilman siirtymävaihetta. (Tosin tiedot luomusadosta kerätään kyselyillä luomuviljelijöiltä joten saattaa olla, että he ilmoittavat myös siirtymävaiheenpeltojen sadon luomuksi kyselylomakkeissa. Arviota asiasta pitäisi kysyä Tikestä.)

Luomusadon osuus viljojen kokonaissadosta vuonna 2013 oli 2,2 % (ks. lähde 3). Myös edellisenä vuonna 2012 luomusadon osuus oli sama 2,2 %.

Lähteet:
1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.

3. Luomusato vuonna 2013   18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.02.14 - klo:14:18
Kun Jaakko Nuutila Etelä-Suomen Sanomissa kertoo, että ...

Luomuketju katkeaa usein matkalla kuluttajalle (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/02/02/luomuketju-katkeaa-usein-matkalla-kuluttajalle)

... ja siinä yhteydessä, että ...

Lainaus
–  Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Se on järjettömän suuri luku. Hävikkiin pitäisi puuttua heti, jos Suomessa halutaan lisätä nopeasti luomun määrää, Nuutila toteaa.

... niin samalla hän tulee kertoneeksi myös, että koko luomutuotannon osuuden Suomessa täytyy olla selvästi alle 2% kaikesta maataloustuotannosta. Kun otamme huomioon luomumyynnin osuuden kaikesta, luomutuonnin ja luomun korkeammat hinnat.

Ja tämä siis tilanteessa, jossa jo yhdeksän prosenttia peltopinta-alasta on luomuviljelyä (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3632)

Näin, Nuutilan tuon tiedon pohjalta, aiemmin käyttämämme kerroin, 1/3, taitaa olla liian suuri, oikeampi olisi siis 1/4 tai jopa 1/5.

***

Luultavasti Nuutila tulevassa (aika kauan valmistelemassaan) väitöskirjassa "luomun ylivoimatekijöistä" ei tule ko. tekijöiden joukkoon lukemaan hehtaarituottoa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 02.02.14 - klo:17:53
No lasketaan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta likimäärä.

Jos oletamme seuraavaa:

1. Luomun osuus euromääräisestä elintarvikemyynnistä = 1,7 % vuonna 2013 (viime vuonna 2012 oli 1,6 %)

2. Luomusta päätyy luomuna myyntiin 60 % (Jaakko Nuutila: "Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna").

3. Luomun kotimaisuusosuus on 70 % (toisin on näkyvyt myös lukuja että tuonnin osuus luomusta olisi jopa 40%)

4. Luomun hinta on 2-kertainen tai 1,5-kertainen tavanomaiseen nähden.

Tällöin saamme luomun tuotanto-osuudeksi koko elintarviketuotannon volyymistä:

Jos hinta on kaksinkertainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/2)  = 0.99% eli noin 1,0 %

Tai jos hinta on vain 1,5-kertainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1.5)  =1.32 eli  noin 1,3 %

Kahteen prosenttiin päästään vain,
jos oletetaan luomun olevan kaupassa samanhintaista kuin tavanomainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1) = 1.98 % eli noin 2,0 %

***

Tiken luomutilastoista tiedämme, että koko viljasadosta vuonna 2013 luomuviljan osuus oli 2,2 %.
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Nuutilan luku 40 % koski koko luomutuotantoa, josta luomuvilja on vain osa. Saattaa olla, että tuotetusta luomuviljasta päätyy myyntiin luomuna suurempi osa kuin muusta luomutuotannosta. Mikähän mahtaa olla viljan ja viljatuotteiden osuus koko luomumyynnistä?

Onko tarkempaa tietoa tuoteryhmittäisestä luomutuotannosta ja -myynnistä kuin tämä niukka Pro Luomun julkisuuteen antama tieto:

http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/
Lainaus
Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 04.02.14 - klo:17:54
Myös Maaseudun tulevaisuudessa Jaakko Nuutila toistaa tuon ” 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna”.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomun-matkalla-ruokap%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n-on-karikkoja-1.55706

Lainaus
Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila tietää valikoimapulan syyn. Hänen mukaansa kaikki tuotettu luomu ei lähde luomuna maatiloilta eteenpäin, sillä osa luomusta poistuu jo alkutuotannossa ja matkalla siitä eteenpäin.

Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että luomurehua syötetään oman tilan tai naapuritilan tavallisessa tuotannossa oleville eläimille. Näin luomukelpoisuus poistuu ja luomuketju katkeaa, väitöskirjaansa luomun laatutekijöistä viimeistelevä Nuutila kertoo.

Hänen mukaansa luomulla on matkalla maatilalta kuluttajalle monia muitakin karikkoja: luomuna kasvatettu liha päätyy teurastuksessa herkästi tavanomaisen lihan joukkoon tai marjat saatetaan myydä luomutiloilta tavallisina eteenpäin, kun jatkojalostajaa ei löydy.

Sama luku on myös kirjassa Tuija Mononen & Tiina Silvasti (toim.): Hyvä ja paha ruoka
http://www.gaudeamus.fi/mononen_hyva_ja_paha_ruoka/

Tuija Monosen artikkelissa kerrotaan:

s. 142: ”…vuonna 2008 noin 40 prosenttia suomalaisista luomutiloista ei tuottanut luomutuotteita markkinoille (Heinonen 2009).”

s. 145-6: ”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa  on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”

Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint –esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.

Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.

Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:

60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
  6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat

99 % Yhteensä


Tiken luomusatotilastot vuosilta 2008 ja 2013 paljastavat, että tilanne ei ole tuosta parantunut.

Esimerkiksi leipäviljan korjuuala oli 9400 ha vuonna 2008 ja vuonna 2013 ala oli 9200 ha eli pienentynyt 200 ha vaikka koko luomuhyväksytty ala oli kasvanut vastaavana aikana 134825 hehtaarista 171776 hehtaariin (kasvua 21,5 %). Leipäviljan  korjuuala oli 7,0 % koko luomuhyväksytystä alasta vuonna 2008 ja 5,5 % vuonna 2013.

Miksi nämä luvut eivät ole näkyvästi esillä luomusta käytävässä julkisessa keskustelussa?

Luomualan kasvu on mennyt pääasiassa muualle (nurmi, rehu, kesanto) kuin suoraan ihmisten käyttämän ravinnon tuottamiseen.

Johtopäätös tuosta on, että ihmisten suuhunpantavan luomun kasvanut myynti on lisännyt tuontiluomun määrää. Tästäkin vahvistuu käsitys, että tuontiluomun osuus olisi kasvanut voimakkaasti usein aiemmin ilmoitetusta luvusta 30 prosenttia.

Nyt tarvittaisiin tarkempaa tietoa luomun tuonnin ja viennin kehityksestä. YLEn jutussa esitetään luku 30 % tuonnin osuudeksi mutta sen täytyy olla liian pieni, koska samaa lukua on toistettu jo monta vuotta.

http://yle.fi/uutiset/suomeen_tulee_yha_enemman_ulkomaista_luomua/6747168

LISÄYS 9.2.2014:
Laskin lisää lukuja kirjasta:
Maatilatilastollinen vuosikirja 2012
www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012.pdf

Taulukoista luomun pellonkäyttö (sivu 144) ja tavanomaisen pellonkäyttö (s. 93) voidaan laskea, että tavanomaisessä viljelyssä nurmikasvien osuus oli 27,6 % vuonna 2011, luomussa vastaava luku oli 49,3 %. Kesannon osuus tavanomaisessa oli samana vuonna 12,1 % ja luomussa 11,5 %.
Tuossa tavanomaisen luvuissa on "rasitteena" mukana luomun siirtyvaiheen peltoala, koska siirtymävaiheen nurmen ja kesannon aloja ei ole julkistettu eikä niitä näin ollen voi vähentää kokonaisalaluvuista.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.02.14 - klo:05:46
Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...

Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.

Luomumaitoa myydään näennäisesti aika paljon, mutta se koskee vain nestemäistä maitoa. Kun muita luomumaitotuotteita on ja myydään niukasti, luomumaidon osuus kaikesta maidosta on yllättävän pieni (oliko noin prosentti, luku on täälläkin jossain). Niinpä jos laskemme tylysti asialle "omistettu" hehtaari lähtökohtanamme, luomumaidon "ekologinen jalanjälki" on valtava. (Laskekaamme!)

PS. heti: luomumaidon osuus oli suurempi kuin muistin, Pro Luomun mukaan (http://proluomu.fi/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/) se on 1,8% meijerien vastaanottamasta maidosta. Mutta siis kuitenkin vain 1,8%, eli samoissa lukemissa ollaan kuin viljankin kohdalla. Eli sekin tukee (ks. edellä) kertoimen 1/4 tai 1/5 käyttämistä luomutuotannon hehtaaritehon arvioinnissa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 05.02.14 - klo:07:48
Laskin tarkat luvut maitotilastojen excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Vuonna 2012 luomumaidon osuus vastaanotetusta maidosta oli 1,72 % ja vuonna 2013 osuus tulee olemaan noin 1,87 %, pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuudella 1,9 %. Siis pienessä 0,15 %-yksikön nousussa luomumaidon tuotanto on.

Pro Luomun katsauksessa
http://proluomu.fi/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/
kerrotaan:
Lainaus
Luomumaito on Suomen myydyin luomutuote. Luomumaitotuotteiden osuus Suomen noin 215 miljoonan euron luomumarkkinasta on noin kolmannes.

Juustojen, jogurttien, voin ja ruuanvalmistustuotteiden myynti luomuna on vielä melko vähäistä. Luomumaidon osuudeksi maidonmyynnistä arvioitiin vuoden 2012 lopussa lähes neljä prosenttia, kun esimerkiksi juustoissa vastaava osuus oli vain noin yksi prosentti.

Eli euromääräisestä myynnistä luomumaidon osuus oli vuonna 2012 lähes 4 % mutta litramääräisestä vastaanotetun maidon volyymistä vain 1,7 %. Tuossa nyt näkyy se, että luomumaito on kalliimpaa kuin tavallinen. Tavanomaisen maidon ja luomumaidon tuonti ja vienti pitäisi tietää tarkempia laskelmia varten. Samoin pitäisi tietää kuinka paljon vastaanotettua luomumaitoa sekoitetaan tavanomaisen maidon sekaan ja myydään tavanomaisena.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.14 - klo:07:33
Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.

Josta hyvänä esimerkkinä tämä, miten tämä tukkuliike (http://www.h-lihapalvelut.fi/uutisarkisto/68-luomu-lihaa) (!) ilmoittaa netissä näin mitättömistä määristä:

"Myymäläämme saapuu ensi tiistaina 11.2. erä luomu naudanlihan osia.

- ulkofilee 5kpl        22,50 €/kg
- sisäfilee 3kpl        36,80 €/kg
- paahtopaisti 3kpl    14,50 €/kg
- ulkopaisti 2kpl        11,95 €/kg"

Kun luomunurmen suuresta määrästä äkkinäinen päättelisi, että luomulihaa pitäisi olla paljonkin tarjolla. Vai kerätäänkö sillä nurmella pääosin vain typpeä viherlannoitukseen, edes kierrättämättä sitä lehmien kautta?

Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).

Ellei tällaista tietoa tai arviota ennestään ole, voisimme tietysti (veronmaksajina) ehdottaa ja jopa vaatia, että Luomuinstituutti tuottaa tällaisen perustiedon (meitä ja) päättäjiä varten!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 09.02.14 - klo:00:35
Luomun kadonneet,  sadottomat hehtaarit

Koko luomuala mukaan lukien siirtymävaiheen ala oli 206 365 hehtaaria vuonna 2013. Koko tuolta alalta myönnetään luomutuet.

Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171 776 ha. Tuosta alasta vuoden 2013 luomusatotilaston mukaan korjuuala, josta satoa korjattiin, oli yhteensä vain 120 500 hehtaaria (yhteensä lukua ei ole tilastoon laskettu valmiiksi vaan se pitää itse laskea).

Siis 51 276 hehtaarilta,  29,9 % luomuhyväksytystä alasta,  ei korjattu mitään, mikä olisi tilastoitu. Huomatkaa, että luomun kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, vihantavilja ja tuorevilja on jo tilastoitu tuohon 120 500 hehtaarin alaan.  Ilmeisesti tilastoimaton ala on viherlannoitusta - nurmea, kesantoa ja ”kokonaan tuhoutunutta” satoa. Vai mitä muuta? Mutta siltäkin alalta ilmeisesti tuet kerätään.


Taulukot:

1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.

3. Luomusato vuonna 2013   18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099

4. Maatilatilastollinen vuosikirja 2012
www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012.pdf
Katso luomun pellonkäyttö sivu 144.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 19.02.14 - klo:18:34
Maatilatilastollinen vuosikirja 2013 on ilmestynyt paperisena.
http://www.maataloustilastot.fi/node/1131

Ei saatavissa vielä pdf:nä ilmaiseksi. Tilastot päättyvät siinä vuoteen 2012.

(Vuoden 2012 versio netissä ilmaiseksi pdf:nä:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012_0.pdf)


Tuossa uudessa Maatilatilastollinen vuosikirja 2013 on luomutilastoja koottu lukuun 5 Luomutuotanto. Luomun yleisesittelyssä sivulla 149 kerrotaan nyt:

”Luomuviljojen hehtaarisato on keskimäärin 60 prosenttia tavanomaisen viljan hehtaarisadosta.”

Tämä merkittävä lausunto on nyt ensimmäistä kertaa Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Tieto on virallisinta mahdollista vaikka ilmeisesti ole tarkka vaan sopivaan pyöreään tasalukuun pyöristetty, koska tuon laskelman perusteita ei kirjassa avata mitenkään.

Lainausta kannattaa käyttää sopivissa yhteyksissä. Huom. Tuossa luvussa 60 % ei ole otettu huomioon luomun välivuosia, joita on yleensä kaksi viidestä, mikä vähentää todellista luomun hehtaarisatoa 5-vuotisjaksolla vielä 40 % tuosta 60 %:sta. Välivuodet huomioiden luomun sato on 36 % tavanomaisesta.

Huono puoli vuosikirjassa on, että mitään yksityiskohtaisia viljalajitteisia vertailuja luomun ja tavanomaisen sadoista ei vuoden 2013 versiossakaan vielä ole. Laskutoimitukset eivät olisi kovin vaikeita mutta vertailutieto olisi sitäkin tärkeämpää.

*********

Lisäys: Tarkasti laskien vuonna 2013 luomuviljojen sato on 55,8 % tavanomaisesta, jos ei luomun välivuosia huomioida.

Laskin vuoden 2013 tiedoista jo aiemmin vertailuja tänne:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4915#msg4915

Lainaan tuon kohdan tähän alle:

Nyt laskettu luomusta puhdistetuista kokonaissadoista luomun osuudet.

Tavanomaisen satotasot on saatu  ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha).

Taulukko: Luomun satotason osuus (%) tavanomaisesti viljeltyjen viljojen satotasosta viljakasveittain Suomessa 2013 (luomun välivuosia ei huomioitu laskelmissa)

  %     Viljelykasvi

54,54   Vehnä - Vete - Wheat
51,69       Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
55,15       Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
54,69   Ruis - Råg - Rye
48,37   Leipävilja yhteensä - 
60,08   Ohra - Korn- Barley
58,27   Kaura - Havre - Oats
72,50   Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
57,89   Rehuvilja yhteensä - 
55,77   Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total

64,08   Rypsi - Rybs - Turnip rape
54,13   Peruna - Potatis - Potatoes
63,28   Herne - Ärter - Peas
83,78   Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Lähteet: Tiken satotilastot 2013. Laskettu alla olevissa verkkosivuilla olevista vuoden 2013 excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

HUOM 1. Yllä olevissa laskemissa tavanomaisesti viljellyn viljan satolukuja rasittavat siirtymävaiheessa olevien luomupeltojen sato, koska niitä ei voi markkinoida luomuna vaan tavanomaisena viljana.

HUOM 2. Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noistakin prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.

Luomun osuudet laskevat puhdistuksen jälkeen eniten niissä kasveissa, joissa luomuala on suurin kuten rukiissa. Verratkaa edelliseen taulukkoon.

(Prosenttilukusarake on tuossa taulukkokäytännöistä poikkeavasti ennen nimisaraketta. Tämä siitä käytännön syystä, että tässä huonossa softassa toisena oleva numerosarake alkaisi kiemurtelemaan spagettina.)

Olen tarkistanut lähtökohtaluvut ja laskelmat. Mikäli epäilette virheitä, niin tarkistakaa itse ko. Tiken taulukoista laskien.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.02.14 - klo:16:36
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).

Tämä lähti äsken, MMM:n kirjaamoon, otsikolla "Luomulla ruokittavissa olevien suomalaisten määrä?"

_____________

Maa- ja metsätalousministeriö


Lähestymme kysymyksellämme teitä, mutta luonnollisesti voitte välittää sen eteenpäin, asiasta parhaiten tietävän tahon vastattavaksi.

Kysymyksemme:

Onko MMM:llä - tai sen alaisella hallinnolla - tietoa (tai perusteltua arviota) siitä, kuinka paljon Suomen luomupelloista saadaan ihmiselle käyttökelpoista ruokaa?  Yhteensä, oli se sitten viljaa, vihanneksia, maitoa tai lihaa.

Olemme tietoisia siitä, että osa luomutuotannosta myydään tavanomaisena. Kuten myös siitä, että luomun korkeampien hintojen takia luomumyynnistä on vaikea tehdä arvioita todella syödyn ruoan määrästä. Olemme tietoisia luomupinta-aloista, ja TIKEn tilastostoista luomusadoista, emme kysy niistä.

Ruoalle ei ole sovittua yhteistä mittaria  (voisi ehkä olla - joule?), mutta kysymyksemme koskee siis sitä, kuinka suuri määrä (osuus) suomalaisista voitaisiin (periaatteessa) ruokkia nykyisellä luomutuotannolla?  Huomioon ottaen sekä kasvis- että eläintuotteet, kaiken, nykytilanteen mukaan, eli sen mukaan, mitä luomuna nyt Suomessa tuotetaan (vaikkei ehkä sellaisena myydä).


Kunnioittavasti

Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 21.02.14 - klo:11:16
Hyvä kysymys.

Mutta olisitpa myös pyytänyt, että vastaukseen liitetään laskelmien perustana olevat luvut ja kerrotaan laskutapa. Tällöin laskelmat voisivat myös muut tarkistaa.

Nyt sieltä voi tulla mitä vain jota ei voi tarkistaa.





Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.02.14 - klo:11:25
Kyllä teen tarvittavat lisäkysymykset, jos vastaus on ylimalkainen.

Huomaan tuossa, että sana "periaatteessa" voi jo vaatia täsmmennystä. Olisi pitänyt laittaa selvennys, että "suomalaisten nykyisellä ruokavaliolla" (enkä siis etsi skenaariota pula-ajan ääriolosuhteista). "Peraatteessa" oli viittaus siihen, että luomua myydään myös tavanomaisena.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 21.02.14 - klo:11:42
Kannattaisi varmaan lähettää sinne täsmennetty kysymys korvaamaan tuo entinen ennen kuin ehtivät käsitellä asian. Voivat myöhemmin vedota siihen, ettei laskelmia tallennettu yms. ja ettei ole aikaan alkaa käsitellä asiaa uudelleen.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.02.14 - klo:14:16
Jarrumiehellä on nyt turhan pessimistinen kuva asiasta!  :)

Minä entisenä valtion virkamiehenä uskon edelleen, että Suomen hallinnon päämääränä on vilpittömästi palvella kansalaisia, ja tyydyttää myös kansalaisten tiedontarve, demokratiassa kun tietoa tarvitaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.02.14 - klo:07:40
Kuten edellä on tuotu esiin, erittäin suuri osa luomutuotannosta syötetäään eläimille. Ihmiset sitten tietysti aikanaan syövät nämä eläimet. Tässä joitakin lukuja luomulihasta v. 2012:

Luomulihan markkinakatsaus - tarjonta lisääntymässä (http://luomu.fi/blog/2013/10/01/luomulihan-markkinakatsaus-tarjonta-lisaantymassa/)

Lainaus
"Luomun osuus koko lihamarkkinasta on vajaan prosentin. *)

Luomulihan tarjonta parantunut

Luomulihaa saadaan Suomessa eniten naudoista ja lampaista. Vuonna 2012 luomun osuus naudanlihantuotannosta oli 2,1 % ja lampaanlihan tuotannosta jopa 12,4 %. Sen sijaan sianlihasta luomun osuus oli vain 0,2 %. Siipikarjanlihaa ei tuotettu luomuna lainkaan kanoja ja kalkkunan koe-eriä lukuun ottamatta."

Eli se on tässä ollut teesini ja ihmettelyni aihe: näiden prosenttien pitäisi olla huomattavasti suurempia, juuri siitä johtuen, että niin suuri osa luomupinta-alasta menee eläinten ruokintaan.

Eli jossain tässä on varmaankin se Jaakko Nuutilan mainitsema reikä tai musta aukko. Viljellään tukien takia luomurehua,  mutta eläimet eivät sitten kuitenkaan kokonaan ole luomustatuksella, eli luomutuotteita ihmisille ei synny? Vai mikä on syynä ja selityksenä? **)

Joka tapauksessa nyt luomun tuottavuus lihatuotannon puolella näyttää vielä kehnommalta kuin viljantuotannossa, asiaan käytettyä hehtaarimäärää tarkastellen.

_________________

*) eli hinnat huomioon ottaen myydyn lihan määrästä huomattavasti alle prosentin
**) rehutuotannon huonompi tuottavuus, luomueläinten pidempi elinikä, enemmän kaloreja kuluttavaa liikuntaa? Jne.?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.02.14 - klo:09:03
Vihannestuotanto on tuossa vielä arvioimatta, mutta yhteensä se siis näyttää kyllä jo siltä, että MMM:n on pakko vastata, että nyt 7-9% pinta-alaosuudella kyetään luomussa tuottamaan korkeintaan 2% osuus ihmisten syömästä ruoasta.

Eli Carlo Leifertin ryhmällä on todella "kirittävää" tästä "takaa-ajoasemasta" (tällaisia ajankohtaisia ilmaisuja nyt käyttääkseni)! Ja Pro Luomun Marja-Riitta Kottilalle "pääkatsomossa" "kannustettavaa ja jännitettävää" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4991#msg4991).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 23.02.14 - klo:14:04
Laskin Tiken ja Eviran tilastojen avulla kuinka mikä kokonaissato olisi verrattuna vuoden 2013 satoon tilanteessa, jossa luomua olisi 20 %, 50 % tai 100 % koko peltoalasta.

Eviran tilaston mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala (ilman siirtymävaihetta) oli 171 776 ha eli 7,525 % koko peltoalasta.

Tiken Luomusato vuonna 2013 –tilaston excel-taulukossa on luomusadon osuus kokonaissadon volyymistä (kg). Esimerkiksi leipäviljoissa se oli 1,9 % (kahden desimaalin tarkkuudella 1,88 %).

Jos luomuala kasvaa hallituksen tavoitteen mukaan 20 prosenttiin, niin luomualan pitää kasvaa  2,7-kertaiseksi ( tarkemmin  20/7.52 = 2.658) verrattuna vuoden 2013 tilanteeseen.

Jos luomuala kasvaa Maabrändityöryhmän esittämän tavoitteen mukaan 50 prosenttiin niin kasvukertoimen pitää olla 6,6. Jos koko peltoala olisi 100 prosenttisesti luomua, niin  kerroin olisi  13,3.

Noiden lukujen avulla voidaan helposti laskea paljonko viljelykasvilajeittain tuotanto olisi suhteutettuna vuoden 2013 tilanteeseen. Oletuksena tässä on, että kasvilajien keskinäiset suhteelliset pinta-alaosuudet ja satotasot pysyvät samoina luomun kokonaisalan kasvaessa.


Seuraavassa taulukossa on  sato (%) suhteessa  vuoden 2013 satoon, jos luomua olisi 100 % koko peltoalasta ja tavanomaista siis 0 prosenttia. Vuonna 2013 pinta-alasta luomua oli 7,525 % ja tavanomaista  92.475 %.

Luomu 100 %       Viljelykasvi       
Tavanom. 0 %       Odlingsväxt       
Sato                     Crop       
suhteessa                
satoon 2013               
        %               
                
                
  19,4       Vehnä - Vete - Wheat
  30,4           Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
  18,9           Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
208,5       Ruis - Råg - Rye
  25,0       Leipävilja yhteensä 

    8,5       Ohra - Korn- Barley
  50,0       Kaura - Havre - Oats
299,0       Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
294,1           Korsivilja - Stråsäd - Cereals
300,6           Valkuaiskasvi + vilja -
  30,2       Rehuvilja yhteensä

  29,0       Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total

  46,1       Rypsi - Rybs - Turnip rape
  14,8       Peruna - Potatis - Potatoes
194,6       Herne - Ärter - Peas
290,2       Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Esimerkiksi leipäviljojen sato olisi vain 25,0 % nykyisestä (pudotusta 75 %), kaikkien viljojen yhteensä 29,0 % vuoden 2013 sadosta. Sen sijaan hernesadon määrä kiloissa lähes kaksinkertaistuisi ja härkäpavun lähes kolminkertaistuisi. Tämä siis vertailuna tilanteeeseen, jossa luomusadon ala kasvaa 7,525 prosentista 100 prosentttiin.



Seuraavaan taulukkoon on laskettu sato suhteessa (%) vuoden 2013 satoon, jos luomua olisi 20 %, 50 % tai 100 % koko peltoalasta ja tavanomaista siis vastaavasti vähemmän. Koska excel-taulukon sarakkeet kopioitaessa tähän softaan kiemurtelevat  spagettina, panen sarakeselitykset tähän. Koettakaa kestää ja yrittäkää saada selvää.

S1 = Luomun osuus kokonaissadon volyymistä 2013

S2 = Luomu 20 %, Tavanom. 80 %, sato suhteessa satoon 2013 %

S3 = Luomu 50 %, Tavanom. 50 %, sato suhteessa satoon 2013 %

S4 = Luomu 100 %, Tavanom. 0 %, sato suhteessa satoon 2013 %

S5 = Viljelykasvi           


S1      S2       S3      S4                         S5                            
                            
1,46   89,1   63,0   19,4       Vehnä - Vete - Wheat
2,29   90,6   68,0   30,4           Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
1,42   89,1   62,7   18,9           Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
15,69   114,6   149,8   208,5       Ruis - Råg - Rye
1,88   89,9   65,5   25,0       Leipävilja yhteensä

0,64   87,7   58,0   8,5       Ohra - Korn- Barley
3,76   93,3   77,0   50,0       Kaura - Havre - Oats
22,5   126,8   191,4   299,0       Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
22,13   126,2   189,1   294,1           Korsivilja - Stråsäd - Cereals
22,62   127,1   192,1   300,6           Valkuaiskasvi + vilja -
2,27   90,6   67,9   30,2       Rehuvilja yhteensä

2,18   90,4   67,4   29,0       Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total

3,47   92,7   75,2   46,1       Rypsi - Rybs - Turnip rape
1,11   88,5   60,8   14,8       Peruna - Potatis - Potatoes
14,64   112,8   143,4   194,6       Herne - Ärter - Peas
21,84   125,7   187,4   290,2       Härkäpapu - Bondböna - Broad bean

Esimerkki laskutavasta: Lasketaan leipäviljojen sadon osuus vuoden 2013 sadosta, jos luomun pinta-alaosuus olisi 20 % ja tavanomaisen 80 %:
(20/7,525*1,88)  +  (((80/(100-7,525)*(100-1,88)))) = 89,9 %. Tuossa luomun osuus on 4,99 prosenttiyksikköä ja tavanomaisen 84,88 prosenttiyksikköä leipäviljasadon vuoden 2013 määrästä. Leipäviljojen sato siis tippuisi 10,1 % vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna.

HUOM. Tavanomaisen satoja rasittaa luomun siirtymävaiheen ala ja sato, joka sisältyy tavanomaisen viljelyn lukuihin, koska siirtymävaiheen satoa ei saa markkinoida luomuna eikä niin ollen myöskään lasketa luomusatoihin. Siirtymävaiheen satoja en pysty eristämään tavanomaisen sadoista, koska Tike ei julkista siirtymävaiheen satolukuja. Siirtymävaiheen satotaso on olettavasti selvästi huonompi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten yllä olevat laskelmat kaunistelevat luomun tilannetta.


Lähteet:

Tiken Luomusato vuonna 2013 –tilaston excel-taulukko: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Evira: LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 23.02.14 - klo:16:04
Laitetaan vielä laskelma sellaisesta ideaalitilanteesta, jossa 100 prosenttisen luomualan sadon volyymi suhteutetaan  100 prosenttisen tavanomaisen peltoalan sadon volyyymiin (vuoden 2013 peltoalasta ja satoluvuista laskettuna).

Taulukko: Luomusadon osuus (%) tavanomaisen sadosta viljelykasveittain tilanteessa, jossa samansuuruiset peltoalat olisivat luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä vuoden 2013 peltoalan ja satolukujen suhteessa.


  %
  18,2   Vehnä - Vete - Wheat      
  28,8      Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)   
  17,7      Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat   
228,7   Ruis - Råg - Rye      
23,5   Leipävilja yhteensä -     
   
  7,9   Ohra - Korn- Barley      
  48,0   Kaura - Havre - Oats      
356,8   Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops      
349,2      Korsivilja - Stråsäd - Cereals   
359,2      Valkuaiskasvi + vilja -    
28,5   Rehuvilja yhteensä -     
   
27,4   Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
      
  44,2   Rypsi - Rybs - Turnip rape      
  13,8   Peruna - Potatis - Potatoes      
210,8   Herne - Ärter - Peas      
343,4   Härkäpapu - Bondböna - Broad bean      

Oletuksena tässäkin on, että kasvilajien keskinäiset suhteelliset pinta-alaosuudet ja satotasot pysyvät samoina luomun kokonaisalan kasvaessa.

Excelissä käytetty laskukaava esimerkkinä leipäviljan osalta:
(1,88/7,525) / ((100-1,88)/(100-7,525))*100 = 23,546 eli pyöristettynä 23,5 %.

Jos koko peltoala olisi luomussa niin esimerkiksi leipäviljaa saataisiin vain 23,5 % siitä mitä saataisiin, jos koko peltoala olisi tavanomaisessa viljelyssä. Seosviljaa, ruista, herneitä ja härkäpapuja sen sijaan saataisiin moninkertaisesti. Niiden satojen kasvaminen noin voimakkaasti potentiaalisessa 100 prosenttisessa luomuviljelyssä johtuu pääsosin siitä, että luomuviljelyssä niitä viljellään suhteellisesti suuremmalla alalla kuin tavanomaisessa viljelyssä. Satotaso hehtaaria kohden niissäkin on pienempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Katso tarkemmin aiempaa laskelmaani hehtaarikohtaisista satotasoista, jossa laskelmat on tehty käyttäen Tiken ilmoittamia korjuualoja sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078

Vertaa tilannetta myös sarakkeeseen S4 edellisessä viestissä yllä.


HUOM. Tavanomaisen satoja rasittaa luomun siirtymävaiheen ala ja sato, joka sisältyy tavanomaisen viljelyn lukuihin, koska siirtymävaiheen satoa ei saa markkinoida luomuna eikä niin ollen myöskään lasketa luomusatoihin. Siirtymävaiheen satoja en pysty eristämään tavanomaisen sadoista, koska Tike ei julkista siirtymävaiheen satolukuja. Siirtymävaiheen satotaso on olettavasti selvästi huonompi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten yllä olevat laskelmat kaunistelevat luomun tilannetta.

Lähteet:

Tiken Luomusato vuonna 2013 –tilaston excel-taulukko: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89

Evira: LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.02.14 - klo:08:12
Kiitos, Jarrumies, upeista laskelmista. Nuo täytyisi saada esille visuaalisesti näyttävämmässä muodossa artikkelipuolellemme (nyt teknisiä vaikeuksia, palaan asiaan ...)

Nyt ilmeisesti enää puuttuu luomuvihannestuotannon (marjat ml.) tarkastelu.

Perustiedot kaikesta vihannestuotannosta löytyvät puutarhatilastosta. (http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/20) Sieltä jo heti ensi silmäyksellä näemme, että hehtaarimäärät ovat tällä sektorilla suhteellisen pieniä, eli yhteensäkin vain n. 16 000.

Raportin (http://www.maataloustilastot.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2012/Puutarhatilastot%202012_190613.pdf) sivulla 15 on taulukko, jossa esitellään luomun pinta-alaprosentit ja osuudet tuotannosta.

Mutta olen aika lailla varma (tämänkin voinee tarkistaa), etteivät tuossakaan tilastossa näy luomun "piilohehtaarit" (kuten eivät näy viljatilastoissakaan).

Vaikkei piilohehtaareita saataisikaan selville, eivät luomuvihannekset käytännössä muuta kokonaiskuvaa siitä, miten todella vähän ihmiselle syötävää luomuhehtaareilta saadaan.

Tuo taulukko on muuten hölmösti rakennettu. Siellä on mainittu joitakin vihanneksia ja marjoja, mutta ei omaa riviään "Muut" (yhteensä-rivien summat ovat siten suurempia, mitä ylempänä olevista luvuista tulee).

(Seuraava tilaston päivitys näyttää muuten olevan tulossa hyvin pian eli 24.03.2014)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 26.02.14 - klo:18:51

Luomuvihannesten ja marjojen viljelyn pinta-ala ja satotietoja verrattuna tavanomaiseen viljelyyn vuonna 2012


S1 = Luomun satotason osuus tavanomaisen viljelyn satotasosta %

S2 = Luomun osuus kokonaisadon määrästä %

S3 = Luomun osuus viljellystä pinta-alasta %

S4 = Laji


  S1           S2         S3         S4
 
  %           %          %   

51,4         0,7         1,3   Tarhaherne
79,1         1,9         2,4   Valkokaali
83,9         3,1         3,6   Porkkana
66,3         2,2         3,2   Ruokasipuli
85,0         2,0         2,3   Vihannekset yhteensä

49,8         1,8         3,6   Mansikka
38,4         7,6        17,6  Herukat
28,9         1,4         4,6   Vadelma
26,8         2,5         8,7   Marjat yhteensä

36,1         2,6         6,8   Omena


Laskettu TIKEn julkaisemasta taulukosta:
PUUTARHATILASTOT 2012
http://www.maataloustilastot.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2012/Puutarhatilastot%202012_190613.pdf

Luomun satotasot verrattuna tavanomaiseen ovat vihanneksissa aika hyviä - luokassa "Vihannekset yhteensä" 85,0 % tavanomaisesta.
Marjoissa kuitenkin hyvin pieniä. Luokassa "Marjat yhteensä" satotaso on vain 26,8 % tavanomaisesta.

Tässä ei taaskaan ole mitenkään tilastoitu noita "piilohehtaareja".

Lähdetaulukosta (ja tästäkin) puuttuu Muut -rivejä kuten Jokipii yllä jo huomautti. Voisihan ne laskea vähentämällä yhteensä-riveistä mutta en viitsi. TIKEn kyllä pitäisi viitsiä tehdä täydellisemmät koontitaulukot ja vertailut - ei kauaa veisi aikaa.




Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.02.14 - klo:07:34
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:

Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%

Maito 1,9%
Liha 1-2%

Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.

Sopivasti pyöristäen voitaneen siis sanoa:

luomuviljely tuottaa 7%:lla Suomen pelloista 2% suomalaisten ruoasta.

Tai toisinpäin: ruokaa (ihmiselle) tuottaa luomuhehtaari vain n. 30% siitä, mitä tuottaa tavanomainen hehtaari.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 28.02.14 - klo:12:02
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:

Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%

Maito 1,9%
Liha 1-2%

Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.



Tuohon voi lisätä luomukananmunat:

Kananmunat 3,8 %

Laskin tarkan luvun 3,765 % vuodelle 2013 seuraavan sivun excel-taulukosta (sivulla puhutaan pyöreästi 4 prosentista):
http://www.maataloustilastot.fi/kananmunien-tuotanto



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.02.14 - klo:19:56
Aivan, kuinka nyt minulta tuo unohtui.

Sitten tarvittaisiin vielä - kokonaisarvioon - tieto munien tuotantoon käytetyistä hehtaareista, luomussa ja tavanomaisessa.

PS. 1.3.14: Tästä Suomen Luonto -lehden jutusta
http://epaper.hansaprint.fi/sluonto/SL13_08/files/assets/basic-html/page15.html
... saa hiukan ensi haarukkaa asialle: 50 ha, 10 000 kanaa, 8 500 munaa päivässä.

Jos luomukanoja Suomessa on siis 140 000 ja ne syövät saman verran kuin. ko. tilalla, hehtaareja kuluisi asiaan yhteensä 700.

Mutta nuo näyttävät kaikki olevan munivia kanoja: mukaan on laskettava myös kanankasvattamot ym. järjestelyt, joilla kanat saadaan munintaikään.

Tuolla esimerkkitilalla oli vain viidennes viherlannoituskäytössä: oliko silläkin "piilohehtaareita"? Vai riittääisikö tuossa tapauksessa kanankakan tehokas kierrätys?



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 01.03.14 - klo:22:24
Koontitilanne nyt:

Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista Suomessa tuotetusta ruoasta
(uusimmat käytettävissä olevat tiedot, vuodet 2012 tai 2013):


Leipävilja       2,2%
Vihannekset   2,0%
Marjat            2,5%

Kananmunat  3,8 %
Maito             1,9%
Liha               1-2%
  Liha eriteltynä:
  Naudanliha       2,1 %
  Lampaanliha   12,4 %
  Sianliha           0,2 %
  Siipikarja         0,0 %

Kala                0,0 %

Ruokarasvat ja -öljyt   alle 1 % ?
(muut kuin maitopohjaiset)
Juustot                      alle 1 % ?
(muut kuin maitopohjaiset)

(Luomuvoi ja osa juustoista sisältyy jo vastaanotetun maidon lukuihin.)

Kaikki luomuruoan kotimainen tuotanto yhteensä enintään noin 2 %.

Huom: Luomuruoan tuotannosta suuri osa (30-40 % ?) myydään tavanomaisena tuotteena tai joutuu hävikkiin.

Tarkistetaan laskelman realistisuutta lähtien Suomessa myydyn luomuruoan arvon (euroissa) osuudesta elintarvikkeiden kokonaismyynnistä muuttamalla se volyymiosuudeksi.
Lähtökohtaluvut:

- Luomuruoan myyntiosuus euroissa 1,7 % vuonna 2013 (oletus, vuonna 2012 oli 1,6 %).
- Luomun hinta 50 % kalliimpaa (eli kerroin 1.5, voi olla vaikkapa 2) kuin tavanomainen.
- Kotimaisuusaste tavanomaisessa 75 %, luomussa 70 % (eli vastaavasti desimaali-ilmaisuna 0.75 ja 0.70)
- Luomutuotannosta myydään tavanomaisena (plus hävikki ennen kuluttujalle päätymistä) on noin 30 % eli kuluttajalle päätyy luomuruokana 70 %.

Noita lukuja käyttäen saadaan luomun volyymiosuudeksi:

(1/0.70)*(1-(0.75-0.70))*(1.7/1.5) =   1.54 %

Siis tuon perusteella kaikki luomuruoan kotimainen tuotanto yhteensä olisi 1,5 % tavanomaisen ruoan kotimaisesta tuotannosta.

Toinen laskuesimerkki. Muutetaan hieman tekijöitä: alla tavanomaisena myydään 40 % (kuluttajalle päätyy 60 % luomuruokana), luomun hinta kaksinkertainen (tekijä 2).
Saadaan:

(1/0.60)*(1-(0.75-0.70))*(1.7/2) = 1.35 %

***

Lihantuotanto eritelty yllä tämän sivun tietojen mukaan:
http://proluomu.fi/luomulihan-markkinakatsaus-tarjonta-lisaantymassa/

Ja kala:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ministerio+luomukalan+tuotanto+selvitykseen/201306439537
http://proluomu.fi/miksi-luomukala-ei-polski-suomessa/


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.03.14 - klo:14:46

Kun Jarrumiehen tavoin ihmettelin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg5136#msg5136), missä viipyy raportti v. 2013 luomumyynnistä, meninpä Pro Luomun sivuille ja vilkaisin heidän tätä v. 2012 yhteenvetoaan eli kalvosarjaa:

Luomu Suomessa 2012 -katsaus (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2012-katsaus/)
(Avaa sieltä erikseen pdf-tiedosto)

Sieltä sivulta "Luomukotieläintuotanto" löytyikin aika täsmälliset luvut lihataloudesta, eli teurastusmäärät:

luomua yhteensä 2,3 milj. kiloa, 273,6:sta, eli 0,84 prosenttia.

(Siipikarjaa ei ole mainittu, mutta sen voinee unohtaa, kun sitä ei käytännössä ole.)

Edellisestä kalvosta opimme, että ...

Lainaus
Kaikista luomutiloista noin 40 % on kotieläintiloja, mutta niistä vain noin kolmannes *) kuuluu luomueläintuotannon valvontajärjestelmään eli myös markkinoi kotieläintuotteensa´luomuna.
(Lihav. HJ)

Jos nyt yksinkertaisuuden vuoksi kerromme kolmella, niin luomutilojen potentiaalinenkin osuus lihatuotannosta olisi siis 3 kertaa 0,84 eli 2,5 prosenttia. Hiukan siis parempi kuin viljantuotannossa, mutta ei missään järkevässä suhteessa asiaan käytettyihin luomuhehtaareihin.

Mutta siis tässä ja nyt **) tuotetusta lihasta (sertifioidun) luomulihan osuus jää siis alle yhden prosentin. Jonka tuottamiseen siis menee n. 80% luomualasta, ja sitä kautta siis luomutuistakin jne.

PS. Samasta kalvosarjasta selvisi, että kananmunia suomalaiset yhteensä syövät n. 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin muna joka toinen tai kolmas päivä, kaloreissa ehkä korkeintaan noin 2 prosenttia (muissa ravinteissa toki enemmän, se on superruokaa!). Mutta luomumunien suhteellisesti hyväkään osuus tästä ei siis lainkaan muuta kokonaiskuvaa.

________

*) miksi? Miksi ihmeessä?
**) ellei sitten seuraava Pro Luomun yhteenveto muuta kerro - jota tuskin tapahtuu
 


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 05.03.14 - klo:17:15
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).


Yhteismitallisen suureen laskeminen ruoka-aineille olisi tärkeä asia. Energiamäärä olisi järkevä yhteinen mitta.

Jotta Suomen koko ruokatuotannon energiamäärä (joule, kalori) voitaisiin laskea niin tarvitaan seuraavat tiedot:

1. Tuotetun ruoka-aineen volyymi (kg, litra tai kappalemäärä) - löytyy melko helposti
2. Energiamäärä volyymiyksikköä kohden ruoka-aineittain (esim. kaloria/kg tai kaloria/litra)  - tieto pitäisi löytyä tieto helposti
3. Tavanomaisen ja luomun osuudet volyymistä ruoka-aineittain  - nämä tiedot meillä jo melkein on

Jos nuo kootaan, niin luomun osuus Suomen ruoantuotannon koko energiamäärästä on helppo laskea.

Mutta tiedot pitäisi ensin koota tänne.

***

Ilmeisesti MMM ei ole vastannut mitään Jokipiin lähettämään kyselyyn? Hitaita ovat ...


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.03.14 - klo:06:00
Sirpa Pietikäinen haluaa (IL:n blogi) utopistisessa kirjoituksessaan (http://blogit.iltalehti.fi/sirpa-pietikainen/2014/03/25/ruuantuotanto-kokonaan-luomuun-vuoteen-2050-mennessa/) *) elvyttää tämän idean:

Lainaus
Toisaalta luomutuotannon kritisoidaan olevan tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen. Tuotto-panossuhde luomussa on kuitenkin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa, toisinaan jopa korkeampi. Luomutuotanto on tarkemmin arvioituna resurssitehokas maatalouden ja ruoantuotannon muoto.

Tämä on jo käsitelty tämän triidin alussa, ja osoitettu, miten vähän merkitystä tuolla (tietyllä tavalla lasketulla) tuotto-panossuhteella maailman (EU:n, Suomen) ruokkimisen kannalta on.

Eli viitaten vielä pajatsovertaukseeni: jos euron panoksella saa kaksi euroa, se on kyllä 100% tuotto - mutta ei sillä saa vielä edes toista kaljaa ...

Tuon idean viehätys, että kun oikein vähän investoidaan, ja silti saadaan (suhteessa) jotain tuottoakin, on kyllä aika käsittämätön. Ja erityisen käsittämätöntä on, jos sitä kannattaa talousasioissakin päättämään valittu poliitikko. Pietikäinenhän ei tuolla kappaleellaan edes pystynyt kieltämään sitä, että luomutuotanto on "tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen"!

__________

*) kirjoitinko "utopistinen"? Käytännössä tuossa Pietikäisen visiossa on kyllä kyse dystopiasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia)!
   


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.04.14 - klo:14:48
Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa – jota aina tässä yhteydessä väläytellään – että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.

Voiko olla niin, että Suomessa tästä faktasta ei olla tietoisia?

(Tai siis myös tästä faktasta? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236))

Nyt nimittäin Ilta-Sanomien artikkelissa tänään (2.4.14) "Näin Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta" oli tällainen kohta (lihav. HJ):

Lainaus
"Me olemme maataloudessa nykyisin vielä hyvin öljyriippuvaisia. Mistä energia tulevaisuudessa saadaan ja mihin hintaan? Miten ostolannoitteen hinta kehittyy? [MTT:n tutkija Riitta] Savikko kysyy.

Vastausta etsitään muun muassa uusiutuvan lähienergian tuotannosta ja viljelykiertoon tulevien typensidontakasvien käytöstä."

Onko siis niin, että MTT ja Suomi suunnittelevat, ilmastonmuutokseen varustautumisessa, ainakin "suunnitelmana B" siirtymistä luomuviljelyyn? Ja tämän asian suunnitteluun ja tutkimiseen laitetaan rahaa?

(PS. Tämän asian esille tuonti olisi tietysti ollut mahdollista myös tässä triidissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0).)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.04.14 - klo:08:47
Pro Luomu näyttää nyt julkaisseen tämän:

Luomu Suomessa 2013 -katsaus päivitetty (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-2013-katsaus-paivitetty/)

Paljon muutoksia aiempaan siinä ei näytä olevan, mutta käytettäköön nyt sitä, tuoreimpana, jos ja kun tuoreita lukuja tarvitaan.

Ainoastaan yksi muuttunut luku nousi silmään: luomunaudanlihan osuus kulutuksesta oli noussut aiemmasta 2,1%:sta hiukan järkevämpään 3,1%:iin. Joka ei kyllä edelleenkään ole järkevä, jos ottaa huomioon luomun osuuden viljelyalasta, ja sen, että luomussa tehdään pääosin ruokaa juuri lehmille (ks. edellä) ja että juuri siinä luomun suhteellisen "handicapin", alivoimaisuuden pitäisi olla pienempi.

Kun siinä oli tällainenkin tieto ...

Lainaus
Isoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 60 % on kotimaisia.

... niin olisi tietysti voinut olla tieto/arvio siitä, paljonko myydystä tavarasta oli kotimaisia. (Varsinkin, kun asiasta on viime aikoina saatu vaikeasti tulkittavia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg5279#msg5279) lausuntoja.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 24.04.14 - klo:00:08
Luomulakolla on Maatilan Pellervosta bongattuna erinomainen juttu, jossa käsitellään luomuviljelyn tehottomuutta:
http://luomulakko.blogspot.fi/2014/04/ala-luomuviljelijaksi.html

Siitä käy ilmi, että luomussa saattaakin olla jopa kolme välivuotta viiden vuoden viljelykierron aikana:

Lainaus
Taitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.

 "Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.04.14 - klo:07:08
Olisi nyt kiva vielä tietää, kuka tämä Kivistö on, jotta voisi kysyä, mistä hän on saanut tuon meidänkin arvioitamme lohduttomamman "vajaan prosentin" -tiedon.

Me nimittäin vieläkin odottelemme asiasta virallista tietoa, jota pyysimme MMM:ltä kaksi kuukautta (!) sitten (kirjaamon kautta, viesti ei ole voinut matkalla hukkua).

PS: klo 8:30: Lähetin äsken asiasta Maatilan Pellervon toimitukselle tiedustelun.

Mutta kyllä tässä jo täytyy taivastella. Jos tuo "vajaa prosentti" -tieto todella on tieto, niin on se kyllä järkyttävä!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.04.14 - klo:15:12
Nyt tuli mieleen - joka on tässä "hässäkässä" eli oikeastaan hajamielisyydestä tms. johtuen - kokonaan unohtunut:

EU on kaikessa julistautunut avoimen tiedon alueeksi.

Paljonko EU:ssa siis tuotetaan luomuna? Ihan siis ihmiselle syötävää ja ihan siis EU:ssa?

Jotkut myynti- ja toisaalta pinta-alatiedot asiassa eivät riitä, varsinkaan sen jälkeen kun eräs EU-virkamies tuli tavallaan lipsauttaneeksi tämän, että  noin puolet luomuna syödystä EU:ssa onkin tuontiruokaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg5352#msg5352).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 10.05.14 - klo:20:40
"Pro Luomu on päivittänyt Luomua lisää -kehittämisohjelman toimintasuunnitelman yhteistyössä luomualan sidosryhmien kanssa."

http://proluomu.fi/luomua-lisaa-toimintasuunnitelma-paivitetty/

Suunnitelma pdf:nä:

http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/04/Luomua-lis%C3%A4%C3%A4_suunnitelman-p%C3%A4ivitys_F.pdf

Pdf:ssä on jonkin verran uutta tietoa.

Sivulla 7 on esitetty tuoteryhmittäin "Arvio luomumyynnin arvosta v. 2013 t€". Valittavasti täsmällisiä lukuja ei ole näkyvissä,  palkin pituuden avulla näkee kuitenkin likimääräisen arvon. Tietoja tuoteryhmittäisestä myynnistä ei ole ennen tuossa määrin paljastettu julkisuudessa.

Sivulla 13 on lukuja ja luomun osuus tuotantoeläinten* teurastusmääristä.

*Kirjoittajat käyttävät näköjään termiä 'kotieläin' kun tarkoittavat vain tuotantoeläimiä. Kotieläimiin kuuluvat nimittäin tuotantoeläinten lisäksi myös lemmikit (kuten kissat ja koirat, joita Suomessa ei ainakaan toistaiseksi tiettävästi luomussakaan pidetä elintarviketuotantoa varten).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiel%C3%A4in

Evira käyttää termiä tuotantoeläin:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu+ja+elainten+pito/elainsuojelu+pitopaikoissa/tuotantoelaimet/



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.05.14 - klo:14:19
Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.

Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).

Mutta tässä se sitten olikin. Sillä heti tätä artikkelia seurasi, tai melkein siihen liittyi, vastaväitteet asiallemme (eräs hyvin tuntemani, samassa taloudessa elävä henkilö, kiinnitti huomiota lehden mainoksiin, ja sanoi, että näin tietysti lehden kannalta täytyy ollakin ... tiedä nyt hänen mielipiteestään.)

Ja asia oli sitten myös otsikoitu niin, että  (lihav. HJ): "Asiantuntija vastaa vastustajien väitteisiin luomusta". Ja vastaajana täällä jo esitelty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=14.0) akroekologian professori Juha Helenius.

Kun ko. artikkeleita ei ole netissä, niin naputtelenpa itse tähän pari lainausta hänen vastaväitteistään, koskien luomun tuottavuutta:

Lainaus
"Suomessa luomumenetelmien kehittäminen on vaiheessa. Esimerkiksi luomulannoitusta ei ole saatu vielä kuntoon. MTT:n monivuotisessa tutkimuksessa ilmeni, että kun luomuviljely toteutetaan asiallisesti, sadot ovat samaa luokkaa kuin tavallisessa viljelyssä"

Lainaus
"MTT:n tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että jos luomusato on 75 prosenttia tavallisesta, sen päästöt ovat samaa tasoa."

Tässä kyllä tulee kaksi mielleyhtymää. Ensin tietysti se, johon tuolla jo viittasin poliitikoista puheen ollen, että miksi "denialisti" - sanaa ei käytetä tässä yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg5496#msg5496)?

Toiseksi - atk-asioiden kanssa työtäni aikanaan tehneenä - tämä vanha sen alan vitsi, että alalla on myytävänä kolmenlaisia tuotteita: "hardware" eli laitteita, "software" eli ohjelmistoja ja "promiseware" eli lupauksia.

PS. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka paljon Helenius, Kottilan tavoin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=770.msg5049#msg5049), pani tuossa haastattelutilanteessa - joka on varmaan hänelläkin ollut aiemmin keväällä - uskonsa ja toivonsa siihen, että Leifert muuttaa asiassa Suomessa kaiken?

PS2. Siinä kysymyksessä, että onko luomun terveysvaikutuksista näyttöä, kaikki kunnia Heleniukselle, joka totesi/myönsi siinä samassa lehdessä - vähän "pyöritellen" asiaa kylläkin - että tällaista näyttöä ei ole.
 


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 22.05.14 - klo:09:54
Taas yksi esimerkki luomutuotannon epäeettisestä tehottomuudesta, josta seuraa tuhlausta ja kaikenlaisten resurssien hukkakäyttöä.

Lihatalot eivät huoli luomukanoja - Yle: "Lihaa menee tuhansia kiloja hukkaan"


http://www.talouselama.fi/uutiset/lihatalot+eivat+huoli+luomukanoja++yle+lihaa+menee+tuhansia+kiloja+hukkaan/a2249179

Lainaus
Suurin osa luomukanoista ei päädy hyötykäyttöön munintansa jälkeen, kertoo Yle. Lihataloille luomukanan jalostaminen ruokatiskeille on kannattamatonta.

"Luomukana on tarkoitettu munintakanaksi. Sen lihana hyödyntäminen on siinä mielessä ongelmallista, että sen lihasaanto on varsin pieni. Teuraspainoltaan luomukanat ovat luokkaa 700–900 grammaa. Syötävää ei siitä yhdestä kanasta kovin paljon silloin tule", Pajuniemen luomutuotevastaava Arto Jokinen sanoo Ylelle.

Saa nähdä vaatiiko luomuväki nyt helpotuksia kuljetussääntöihin luomukanoille:

Lainaus
Vaikka lihatalot saisivat kanat ilmaiseksi, valmiista tuotteesta tulee liian kallis pienten erien ja pitkien välimatkojen vuoksi.

"Ongelmaksi tulee lainsäädäntö, jossa on asetettu tietyt tuntimäärät kuinka kauan kuljetus saa kestää. Tietysti on myös se kuljetuskustannus kun pieniä määriä kerätään ja kaikki kanat joudutaan käsin keräämään siltä tilalta. Se on kallista, vaatii ihmistyövoima ja aikaa. Se maksaa sitä kautta", sanoo Jokinen.

Suomessa on lähes 200 000 luomukanaa. Ne tuottavat luomumunia vuoden, puolentoista ajan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.05.14 - klo:12:37
Itselleni harvinaisella tavalla käytin puhelinta! Mutta kuitenkin niin, että vastaus tulee sähköpostiin.

Olen nyt kysynyt EU:lta, sen palvelunumeron kautta, paljonko luomuruokaa todella tuotetaan yhteisön alueella.

Palvelun vastaajahenkilö oli suomenkielinen, selvästikin älykäs. Hän otti varmasti kysymyksemme täsmällisesti vastaan. Keskustelussamme rajattiin, mistä emme ole kiinnostuneita, ts. minkä jo tiedämme.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.05.14 - klo:12:29
Ja sieltä tuli vastaus kuin "pyssyn suusta", käytännössä heti. "Jukupliut", minä lakkaan tässä paikassa haukkumasta EU:ta, ainakin tiedonsaannin osalta!   :D

Se oli tämä:

Lainaus
Hei Heikki,

Kiitos soitostasi.

Löydät luomuruokatuotannon määrä EU-alueella, Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) verkkosivuilta. Klikkaamalla alla olevaa linkkiä pääset luomumaataloutta käsittelevään tilastotietokantaan. Valitse sivulla ” Certified organic crop production and yields from fully converted areas by crops products” tilaston, klikkaamalla tekstin edellä olevaa kuvaketta. Tilastot avautuvat uuteen ikkunaan. Tilastoikkunassa voit valta viljelytuotteen ”CROPITEM” valikosta, klikkaamalla pudotusvalikon vasemmalla olevaa plusmerkkiä:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/organic_farming/data/database
(englanniksi)

Ja ihan tuon ohjeen mukaan löytyy luomuviljan tuotantomääriä. Sen lisäksi, alempana, löytyy myös "Certified production of organic animal products by type of products", jossa on luomulihan tuotantomääriä.

Tähän saakka OK. Mutta nuo tilastot ovat äärimmäisen puutteellisia! Isoista maista puuttuu tietoja! (Ja pienistä - Suomi mukaan lukien!)

Niinpä tilanne on se - jos EU:n tieto on tuossa - että EU ei tiedä, paljonko luomuruokaa yhteensä EU:n alueella tuotetaan!

(Muistaen vielä senkin, että luomumaidosta ja luomuvihanneksista ei ole edes tuollaista puutteellista tilastoa. Ainakaan siis tuossa.)

***

Kyseinen email antoi ohjeet vielä siihen, miten kysyä asiasta lisää. Sen teen. (Klo 13:12: tehty.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.05.14 - klo:09:00
Mutta jossakin loogisesti pitää olla ainakin valistunut arvio EU:n luomutuotannon  kokonaismäärästä, jos tällainen tieto on  Ruokatiedollekin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin) tullut (lihav. HJ):

Lainaus
Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua.

Tuossa ei sanota, mikä oli 10 vuotta sitten tuontiluomun osuus. Mutta sillä "ystävällisellä" olettamuksella, että se oli 10 vuotta sitten 0%, olisi EU:n oman tuotannon myyntiarvo ollut n. 5 miljardia, ja nyt siis 10 miljardia. *)

Eli paljonko tuo on kiloissa?

(Rahassahan se on 20 euroa per asukas.)

Ei, vielä hetken mietyttyäni: edelleen on tietysti mahdollista, että EU:lla on arviot vain näistä euromääristä myynnissä, vaikka eroteltuna noin, mutta ei kuitenkaan tietoa EU:ssa tuotetuista kilomääristä. Mutta odotellaan vastausta kysymykseeni, sieltä, niin sanoakseni, "paikanpäältä".

___________

*) tietysti, jos tuontiluomun osuus 10 vuotta sitten olisi ollut vaikka 10%, oman tuotannon arvo olisi olllut 4,5 miljadia, ja nyt sitten 9 miljardia - ja yli 50% nykyisin siis tuontiluomua ... ja oman luomutuotannon myyntiarvo per asukas siis n. 18 euroa jne.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.06.14 - klo:06:31
Tässä Ylen jutussa (http://yle.fi/uutiset/luomulla_vasta_pieni_lohko_mansikkamarkkinoista/7275255) on selityksiä sille, miksi luomumansikat maksavat mansikoita.

Viljelypinta-alasta 4%, kokonaissadosta 2%. "Teho" siis n. puolet tavanomaisesta. Huono, mutta onko aavistuksen verran parempi kuin esim. viljoilla? *)

Jutun kuvasta tulee mieleen kysymys: luomussa keinolannoitteet on kielletty. Usein niiden huonona puolena mainitaan, että niitä valmistetaan fossiilisista raaka-aineista. Mutta muovi on siis sallittu. Paitsi ettei muovi niin luonnolliselta muutenkaan tunnu, eikö sekin pääosin valmisteta fossiilisista raaka-aineista?

*) PS. 5.6.14:

Lainaus
– Itse istutuskeväänä ravinteet täytyy saada peltoon. Perustana ovat orgaaniset lannoitteet eli käytännössä karjan lanta.

Piilohehtaarit! Oikea vastaus kysymykseeni on siis: ei.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.06.14 - klo:08:22
Nyt ei vastaus tullut ihan paluupostissa (ks. viestini 28.05.14), mutta tässä ollaan nyt:

Lainaus

AGRI-INFO@ec.europa.eu (AGRI-INFO@ec.europa.eu)
Lisää yhteyshenkilöihin
2.6.2014
Vast.ott.: jokiheik@hotmail.com
AGRI-INFO@ec.europa.eu

Arvoisa vastaanottaja Jokipii,

Kiitos kysymyksestäsi Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle.

Sahkopostiviestisi on rekisteröity numerolla Ares(2014)1793940 ja lâhetetty tästä asiasta vastuussa olevalle yksikölle ja he vastaavat sinulle suoraan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 15.06.14 - klo:22:05
Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %. Ks. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg5617#msg5617

Ruotsissa vuonna 2013 luomuelintarvikkeiden osuus myynnin arvosta oli 4,7 %. Ks. http://www.ekoweb.nu/?p=11248

Ruotsissa vuonna 2013 tuontiluomun osuus luomuruoan kulutuksesta oli noin puolet ruotsalaisen arvion mukaan. Ks. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5509#msg5509

Jos oletetaan, että tuo tuontiluomun hinta on samaa luokkaa kuin Ruotsissa tuotetun luomun hinta, niin ruotsalaisen luomun myyntiosuus on noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %. Mutta myös tavanomaisesta ruuasta osa on tuontiluomua. Kuinka suuri? Sitä lukua Ruotsin osalta ei minulla tässä ole käytettävissä mutta ainakin Suomessa tuonnin osuus luomussa on suurempi kuin tavanomaisessa. Jos Ruotsissakin tuonnin osuus on suurempi luomussa niin silloin ruotsalaisen luomun osuus on alle 4,7 % kaikesta Ruotsissa tuotetusta ruoasta.

Joka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.

Luomutuotantoeläinten erillinen arvointi tietenkin muuttaa tilannetta jonkin verran mutta ei oleellisesti (vrt. keskustelua Suomen tilanteesta tässä samassa ketjussa yllä, esim. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5142#msg5142). Ja Ruotsissakin luomun vienti on vähäistä, joten senkään huomiointi ei muuta tilannetta oleellisesti. Jos tuontiluomu on oleellisesti halvempaa kuin Ruotsissa tuotettu, niin sitten tilanne muuttuu jonkin verran.

Siis Ruotsissa luomun 15 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä)  2 - 3 prosentin haarukassa olevan osuuden .

Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.

Luomutuotanto on lumetuotantoa!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 18.06.14 - klo:22:52


Juuri ilmestyi Puutarhatilastot -verkkojulkaisu
   
http://www.maataloustilastot.fi/node/3935

Ei sisällä vertailua tavanomaiseen vaikka kertookin pinta-alat tuotantomäärät lajeittain. Vertailu olisi ollut helppo tehdä joten tämä poisjättö on tietoinen valinta.

Sen pdf:stä ote luomutuotannon osalta:

"Puutarhayritykset viljelevät luonnonmukaisesti eniten mansikoita, herukoita,
porkkanoita ja tomaatteja. Luomumarjoja ja -vihanneksia viljelevien
tilojen määrä ja ala on säilynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen
verrattuna.

Luomuvihanneksia avomaalta ja kasvihuoneesta
Viime vuonna vihanneksia viljeltiin luomuna avomaalla 154 tilalla 205
hehtaarin alalla. Luomuvihanneksia tuotettiin yhteensä 3,4 miljoonaa
kiloa. Yrityksistä joka kymmenes ja alasta kaksi prosenttia oli luomussa.
Luomuvihanneksista paras sato saatiin luomuporkkanasta, lähes kaksi
miljoonaa kiloa. Määrä on ollut viime vuosina nousujohteinen. Porkkanoista
luonnonmukaisesti tuotettua oli kolme prosenttia. Luomuruokasipulin
satomäärä on myös kasvanut, sipulia tuotettiin 486 tonnia. Ruokasipulin
tuottajista 15 prosenttia ja viljelyalasta kolme prosenttia on
luomua. Keräkaalin (valkokaali) viljelyalasta kaksi prosenttia on luomussa.
Sitä tuotettiin yhteensä 342 tonnia. Luomuna viljellyn keräkaalin
satomäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti viime vuosina.

Ensimmäistä kertaa tarkasteluun saatiin mukaan
myös kasvihuonevihannekset, joista merkittävin on
tomaatti. Luomutomaattia viljeltiin 23 yrityksessä
3,9 hehtaarin alalla. Luomutomaattia tuotettiin runsaan
miljoonan kilon verran, joka on kolme prosenttia
koko tomaattituotannosta.
Joka viides herukanviljelijä viljelee
luomusti
Luomumarjoja viljeltiin 236 tilalla ja 452 satoikäisen
hehtaarin alalla. Luomumarjoja tuotettiin yhteensä
438 tonnia, joka on kolme prosenttia koko marjatuotannosta.
Marja-alasta noin puolet oli herukoiden
viljelyssä ja satoa saatiin 169 tonnia. Tuotannosta yhdeksän
prosenttia tuotettiin luomuna. Määrällisesti
tärkein marja luomuviljelyssäkin on mansikka, josta
satoa kerättiin 220 tonnia. Mansikka-alasta neljä
prosenttia on luomua.

Luomuomenia viljeli 57 tilaa 31 satoikäisen hehtaarin
alalla. Luomuomenasta saatiin satoa viime vuonna
50 tonnia. Koko omena-alasta luomutuotannossa
oli viisi prosenttia. Luomuomenan viljelyssä näkyy
palaaminen puhtaasta luomutuotannosta tavanomaisen
tuotannon suuntaan.
Lue lisää:
Eviran luomutilastot
Katso taulukko
Luomutiedot saadaan yhdistämällä
tilastoja tukitietoihin
Luomupuutarhatuotannon määrä laskettiin Tikessä
tärkeimpien kasvien kohdalta yhdistämällä puutarhatutkimuksen
yhteydessä saadut satotiedot tukirekisteristä
saataviin luomutuen
saajien pinta-alatietoihin.
Erot Eviran luomutietoihin johtuvat Puutarhatilastojen
yritysjoukosta, joka sisältää vuodesta 2013
alkaen vain taloudellisen kynnysarvon (2000 euroa)
ylittävät yritykset. Lisäksi marja- ja omena-alasta
mukana oli vain satoa tuottava varsinaisessa luomutuotannossa
oleva ala, ei siirtymävaiheen alaa."


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.06.14 - klo:07:52
Luomulihan kohdalla on sitten tällainen ilmiö, joka vaikuttaa sen määrään tarjonnassa:

www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomunaudanlihan-tuotantoon-uusi-opas-1.65195

Ilmeisesti siis tällaisella osittaisella luomukasvatuksella saa revittyä riittävästi luomutukia, mutta asian loppuun vieminen ei enää kannatakaan.

Tähän asiaan sitten varmasti tuleva EU-direktiivi, joka kieltää luomun ja tavanomaisen sekoittamisen samalla tilalla, vaikuttaa. Millä tavalla, jää nähtäväksi.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 10.07.14 - klo:00:36

Luomumansikanviljelijän mukaan "luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta".

http://luomuailmanmuuta.fi/mehilaiset-veivat-mansikkatilan-luomuun/
Lainaus
Keskitalo luonnehtii yritystä kannattavaksi, mutta ei erittäin kannattavaksi.

– Meillä mansikkalaatikko maksaa noin 35 euroa. Ero tavanomaisesti tuotetun hintaan on noin 10 euroa. Kyllä hinta merkitsee kuluttajalle, sen ymmärtää. Mutta sanoisin, että luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta, siitä hinnanero tulee.
[/size]


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.10.14 - klo:13:33
Häikäilemättömästi *) Carlo Leifert (Pro Luomun, ilmeisesti Marja-Riitta Kottilan kirjoittaman uutisen (http://proluomu.fi/luomumarkkinat-kasvavat/) mukaan) valehtelee ja harhaanjohtaa tässäkin (lihav. HJ):

Lainaus
Luomua tarvitaan varmistamaan maailman ruokaturvaa

Carlo Leifertin mielestä luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä on tutkittava myös maailman ruokaturvan vahvistamiseksi. Hän muistutti, että tavanomaisen maatalouden tuottavuus on täysin riippuvainen uusiutumattomista tuotantopanoksista: typpilannoitteista ja energiasta sekä mineraalifosforista ja vedestä. Niiden kaikkien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa.

a) typpilannoitteita voidaan valmistaa täysin ilman uusiutumattomia energianlähteitä, tässä uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236), sen linkissä,  kerrotaan eräästä tavasta (muitakin on) **)
b) energiaa sinänsä (muuta energiaa) kuluu luomuviljelyyn enemmän per tuotettu ruokakilo (traktorityö - mutta myös muunlainen työ (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0)!)
c) "mineraalifosfori" on ihan samaa fosforia kuin kaikki muukin, mitään luomufosforia ei ole olemassa (tästä on jo tuolla fosforikeskustelussa kommentti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg5971#msg5971))
d) jos vedestä tulee puute, niin luomuviljelyn kaltainen tehoton viljelytapa on täysin anteeksiantamatonta, suorastaan rikos ihmiskuntaa vastaan!

_____________

*) aika kovia sananvalintoja - mutta tämä professorismies ei voi olla asioista tietämätön eli siis "bona fide" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bona_fide) erehtyä
**) PS. Ja sitten tästä täysin riippumaton kysymys on, heikkeneekö todella edes uusiutumattoman energian saatavuus. Kyllä, mutta siinä 2000 - 3000 vuotta siihen menee (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=44.0) - ainakin! Jossain määrin luultavasti Pro Luomun pidemmänkin tähtäimen suunnitelmien tuolla puolen.

***

Myöskään luomuväen argumentit eivät näytä olevan uusiutuvia, aikakaan siinä mielessä että uusia - tai edes vähän parannettuja - tulisi esille. Samoja ovat. Ehkä sitten siinä mielessä ovat, että niitä kierrätetään? Ja otetaan käyttöön se, jota viime aikoina on vähän käytetty, jostain "argumentaatiopankista" tms (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=268).

Sitten me olemme myös pakotettuja yhä uudelleen samoja väitteitä kritisoimaan. Nämä asiat jo käytiin täällä läpi vähän yli vuosi sitten keskustelussamme  Maarit Karin yleisökirjoituksesta Hesarissa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=267).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.10.14 - klo:08:09
Tässä YLEn uutisessa ...

Luomutuottaja vs. luomun tyrmännyt – "Meitä tavallisia viljelijöitä mustamaalataan" (http://yle.fi/uutiset/luomutuottaja_vs_luomun_tyrmannyt__meita_tavallisia_viljelijoita_mustamaalataan/7499230)

... käytännön maamies (tuo tavanomainen viljelijä) taitaa tässä antaa meille arvionsa ...

Lainaus
– Ymmärrän luomuviljelijäitä ja kunnioitan heidän linjavalintaansa. Mutta sitä en ymmärrä, kuinka nykyään kehutaan tätä luomua maasta taivaisiin ja samalla mustamaalataan meitä niinsanottuja tavallisia viljelijöitä, Hiltunen jyrähtää.

– Suomessa on elintarvikkeet ovat suhteellisen puhtaita. Minua ihmetyttää jatkuva höpötys, että luomu on puhdasta. Vähän ihmetyttää sekin, että säästääkö se luontoa, kun pitää olla pinta-alaa enemmän, miettii Hiltunen.

Hiltusella on reilut 60 hehtaaria peltoja, jotka riittävät oman karjan ruokkimiseen, ja loput rehut Hiltunen myy tilan ulkopuolelle. Hänen mukaansa luomuviljelijöillä on peltoa 200 hehtaaria tai jopa enemmänkin, koska luomupellot eivät tuota yhtä hyvin kuin lannoitetut.

Hiltunen harkitsi itsekin aikoinaan luomuun siirtymistä, mutta peltoalaa olisi pitänyt kasvattaa niin paljon, että mies totesi vaihtoehdon kannattamattomaksi.

– Ei minun maat olisi riittäneet luomutuotantoon siirtymiseen.

... siitä, paljonko enemmän maata luomuviljely tavanomaiseen nähden tarvitsee. Eli tuossa suhteessa, 200:60. Se olisi kyllä hyvin linjassa sen kanssa, mitä me olemme täällä tilastoista esiin kaivaneet!

Hannu Hiltusen näkemykset ovat tuossa muutoinkin lukemisen ja huomioon ottamisen arvoisia.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 25.11.14 - klo:00:19

Ruotsin tavanomaisen ja luomutuotannon sadoista tässä vertailuja:

http://jordbruketisiffror.wordpress.com/2014/11/20/fascinerande-fakta-om-ekologiskt-odlad-spannmal/
http://jordbruketisiffror.wordpress.com/2013/05/12/4219/

Luomun sadot ovat selvästi pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Noissa hehtaarikohtaisissa luvuissa ei ilmeisesti ole otettu huomioon luomun välivuosia, joiden huomioonottaminen osoittaisi luomun olevan vieläkin heikompituottoista.

Lisäksi noista vuosien 2009-2013 luvuista käy ilmi, että luomun tuottavuus suhteessa tavanomaiseen ei ole kohentunut kyseisellä neljän vuoden jaksolla.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 27.11.14 - klo:22:58
Luomun ja tavanomaisen satotilastot, ennakko vuodelle 2014 (27.11.2014), ovat ilmestyneet:

http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
http://www.maataloustilastot.fi/satotilasto

Luomusato on nyt vuonna 2014 2,5 % kokonaissadosta. Edellisenä vuonna se oli 2,2 %. Sertifioitu luomuala on kasvanut vuoden 2013 7,5 %:sta 8,5 %:iin (lukuja ei tuossa ole vaan olen ne tilastoista laskenut aiemmassa postissani).

Siis sertifioitu luomuala on noussut 1 %-yksikköä ja luomusato vain 0,3 %-yksikköä vuodessa.
Jo tuosta näkyy luomun heikko satoisuus.

Tarkemmin tilanne näkyy seuraavassa taulukossa. Ylläolevin linkkien exceleiden tietojen avulla laskettu luomun hehtaarisadon osuus tavanomaisesta (%) vuonna 2014. (Laskelmissa puhdistettu kokonaissadoista luomun osuudet. Tämä taytyy tehdä itse koska tilastoissa kokonaissadossa on mukana sekä tavanomainen että luomu. Tämänkin jälkeen tavanomaisen sisään jää luomun siirtymävaiheen sato.
Tavanomaisen satotasot on saatu  ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha). Laskelmat kenen tahansa helposti tarkistettavissa).

Taulukko 1: Luomun satotaso suhteessa tavanomaisen viljelyn satotasoon (%) viljelykasveittain vuonna 2014 Suomessa (ennakko).

Luomu (kg/ha) per
Tavanomainen (kg/ha)
  %


53.59      Vehnä - Vete - Wheat 2)   
51.86         Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat   Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
53.84         Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)   Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 2)
53.34      Ruis  -  Råg  -  Rye 3)   
50.69      Leipäviljat - Brödsäd - Bread grain 2)   

56.57      Ohra  -  Korn - Barley   
55.15         Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 1)
60.13         Mallasohra  -  Malt korn  - Malt Barley
54.33      Kaura  -  Havre  - Oats 2)   
78.10      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 2)   
58.93      Rehuviljat - Fodersäd -  Feed grain 2), 4)   

56.77      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 2),5)   

72.77      Rypsi - Rybs - Turnip rape   
0.00         Rapsi (ei luomutuotantoa?)
37.99      Peruna - Potatis - Potatoes   
0.00          Sokerijuurikas (ei luomutuotantoa?)
88.84      Herne - Ärter - Peas   
73.68      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean   
161.34      Tuorevilja - Färsk spannmål -     Cereals harvested green 6)   

Luomun satotaso suhteessa tavanomaiseen on Viljoissa yhteensä 57 % (tark. 56,77 %). Edellisenä vuonna vastaava luku oli 55,77 % eli vuodessa parannusta on tullut yksi prosenttiyksikkö eli käytännössä luomun ja tavanomaisen satoisuuden suhde ei ole muuttunut kuin hyvin vähän.
Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.

Katso vuoden 2013 laskelmat (ja tarkemmat selitykset):
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078

Lisäys 29.11.2014:

Laitan alle vielä satotasot (pyöristettyinä kokonaisluvuiksi) ja luomun ja tavanomaisen saton suhteen (prosentteina yhden desimaalin tarkkuudella). Tavanomaisesta on siis puhdistettu pois luomun osuus.

Taulukko 2: Satotasot ja luomun satotaso suhteessa tavanomaisen viljelyn satotasoon (%) viljelykasveittain vuonna 2014 Suomessa (ennakko).

S1: Tavanomainen (kg/ha)   S2: Luomu (kg/ha)     S3: Luomu/Tavanomainen %

S1     S2           S3

4105   2 200   53.6      Vehnä - Vete - Wheat 2)   
4415   2 290   51.9         Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat   Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
4049   2 180   53.8         Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)   Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 2)
3506   1 870   53.3      Ruis  -  Råg  -  Rye 3)   
4064   2 060   50.7      Leipäviljat - Brödsäd - Bread grain 2)   

3748   2 120   56.6      Ohra  -  Korn - Barley   
3663   2 020   55.2         Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 1)
4124   2 480   60.1         Mallasohra  -  Malt korn  - Malt Barley
3534   1 920   54.3      Kaura  -  Havre  - Oats 2)   
3470   2 710   78.1      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 2)   
3665   2 160   58.9      Rehuviljat - Fodersäd -  Feed grain 2), 4)   

3770   2 140   56.8      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 2),5)   

1209      880   72.8      Rypsi - Rybs - Turnip rape   
1969                             Rapsi (ei luomutuotoa?)   
27875 10 590   38.0      Peruna - Potatis - Potatoes   
44532                          Sokerijuurikas (ei luomutuotantoa?)   
2668   2 370   88.8      Herne - Ärter - Peas   
2592   1 910   73.7      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean   
3756   6 060   161.3      Tuorevilja - Färsk spannmål -  Cereals harvested green 6)   



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.11.14 - klo:08:37

Toivomustamme, että nuo satotasot tavanomaiseen verrattuna laskettaisiin ja merkittäisiin taulukkoihin suoraan "viran puolesta" (kuten Ruotsissa menetellään) ei siis vieläkään otettu huomioon, vaan jouduit ne itse laskemaan. Kiitos, muuten, että teit sen! Siinä (edellinen puheenvuoro) ne ovat nyt kuitenkin sitten käytettävissä, jos/kun niitä tarvitaan.

Tämänkin asian huomioimisesta ...

Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.

... olemme vähän ikäänkuin vihjanneet TIKE:lle. Siinä on kuitenkin vaikea ehdottaa sopivaa menettelyä, koska ilmeisesti tämä välivuosien määrä vaihtelee. Useimmiten kai välivuosia on 2 viidestä, mutta esiintyy myös sitä, että joka toinen vuosi on välivuosi.

"Oikea" vertailuluku siis pitäisi löytää kertomalla nuo edellä mainitut satotasoluvut vielä joko 0,6:lla tai 0,5:llä (kuten jo aiemminkin on tullut esille). Niinpä vaikka edellä laskettu leipäviljojen satotaso 50.69% muuttuttuisi joko 30.4%:ksi tai 25.3%:ksi - joka olisi todellisen hehtaarituoton vertailuluku, prosentteina (välivuosia käyttämättömän) tavanomaisen viljelyn tasosta. 



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.11.14 - klo:04:58
Kaikki ihmiset eivät ehkä hahmota prosetteja, eivätkä aina niin numeroitakaan. Luomulakko uusien satotilastojen julkistusta koskevassa artikkelissaan (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/11/uudet-satotilastot-julkaistu.html) on esittänyt saototason tämän viljelykierron ja välivuosien merkityksen absoluuttisina lukuina näin:

Lainaus
Vielä murheellisemmaksi satotilastot menevät, jos otamme huomioon luomun vaatiman viljelykierron, eli että viidestä vuodesta kahtena luomu ei tuota jyvääkään tai perunaakaan meille syötäväksi. Käytännössä siis näin, eli on yksi hehtaari peltoa viljelyssä viisi vuotta ja sillä tuotetaan leipäviljaa.

Tavanomainen pelto, 5* keskimäärin 3990 kg/ha = 19950 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.

Luomupelto, 3*2060, koska 2 vuotta pelto on viherlannoituksessa = 6180 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.

Mietinpä, että pitäsikö tuo ero vielä saada visualisoitua eli tehdä kuvaksi, vaikkapa käyttäen viljasäkkejä (tai siiloja, aittoja, kuorma-autolavoja ...)?

________________

Ihan alkeellisena grafiiikkana (* = tonni), kokeilu:

Luomu:
*****
Tavanomainen:
********************

Nuo pystyyn (siilot) ja ehkä vierekkäin, ja paremmalla kuvaelementillä kuin tuo (*)!

Viiden vuoden käyttämiselle löytyisi sellainenkin hyvä peruste, että suurin piirtein sehän nyt on valtion luomusuunnitelmienkin aikajänne (=2020)!  ;D


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 29.11.14 - klo:10:38
Luomulakolta jäi huomaatta, että kokonaissadoissa ovat luomusadot mukana.  Itse puhdistin kokonaissadosta luomusadot saadakseni tavanomaisen sadot omassa taulukossani. Luomulakon taulukossa siis tavanomaisen sadot ovat liian pienet!

Laitoin vielä satotasot Taulukkoon 2 lisäyksenä edelliseen postaukseeni. Katsokaa täältä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg6186#msg6186

PS
Erilaisia hienoja pylväskuvioita olisi helppo tuottaa minuuteissa vaikkapa excelillä mutta tämä huono softa ei salli kuvioiden lisäämistä. Olisi aika vaihtaa softa nykyaikaisempaan! Nyt jopa yksinkertaiset taulukot menevät helposti spagetiksi.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.11.14 - klo:14:58
Kun et itse saanut sitä aikaiseksi niin minä lähetin tuon kritiikkisi Luomulakon palstalle (linkkien kanssa)!  ;D *)

***

Kyllä, nyt on täällä meillä softassa puutteita (eikä niin vähäisiäkään). Mutta edes tällainen pylvästaulukko ei välttämättä puhuttelisi. Juuri iskevinä, konkreettisesti ymmärrettävinä kuvina, sitä tuossa hain. Lehtimies - joka saatat lukea tätä ja jolla on käytössään kaikki nämä visuualiset tehokeinot:

koska sinä kuvitat artikkelin luomusta ja tavanomaisesta tällaisella tehokkaalla tavalla?

_________

*) ei vaan taisitpa sittenkin jo itsekin lähettää tietosi nimimerkillä "Anonyymi"!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.12.14 - klo:08:19
SLU:n tutkijoiden uudesta luomukirjasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=356) sain vahvistuksen sille, joka täällä on varmasti jo oikein arvattukin, ennestään:

Ruotsinkaan luomun satotilastoissa ei mitenkään ole näitä välivuosia otettu huomioon.

Vaikka ne sielläkin "syövät" luomun tosiasiallisesta tuottavuudesta yhtä paljon.

Mutta yhtälailla ne sielläkin tuntuvat keskustelusta unohtuvan. Sekä luomun puolustajilta että vastustajilta eli kriitikoilta. (Vrt. vaikka Staffan Danielsson (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg3274;topicseen#msg3274), joka aina käyttää tuottavuusarvioissaan näitä "virallisia" lukuja, sellaisenaan.)

Tuli muuten mieleen, myös: jos joku vielä esittää väitteitä siitä, että luomulla olisi satotasoja kehitysmaissa nostettu, niistäkin väitteistä on vähennettävä tuo noin 2/5:aa! Jo heti "päältä" ...



PS. Luomulakko otti, Jarrumies, korjatut laskelmasi (ks. edellä) varteen, ja korjasi lukujaan. Ja tietysti vain paransi argumenttiaan. (Jonka me täällä tietysti jaamme.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.03.15 - klo:10:01
LUKE (johon entinen TIKE nyt kuuluu) kertoo näennäisen "reilusti" luomun heikommasta satotasosta tässä tiedotteessaan ...

Viljasato kattaa kotimaisen kulutuksen reilusti (http://www.luke.fi/tiedote/viljasato-kattaa-kotimaisen-kulutuksen-reilusti/)

Lainaus
Luomuvilja vaatii lähes tupla-alan

Luomuviljan satotaso oli koko maan keskiarvona 50−60 prosenttia tavanomaisesti tuotetun viljan satotasosta. Saman viljamäärän tuottamiseen tarvitaan siten luomutuotannossa lähes kaksi kertaa suurempi viljelyala kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.

... mutta ei kuitenkaan kerro, koska tuostakin on unohdettu luomun välivuodet. Niinpä saman määrän tuottamiseen tarvitaan tosiasiassa noin kolme-neljä kertaa suurempi viljelysala kuin tavanomaisessa tuotannossa, koska välivuosiaankin viettävä peltoala on dedikoitu viljan tuottamiseen, eli loogisesti kuuluu vilja-alaan.

Mutta TIKE:n eli nyttemmin LUKE:n tilastointitavassa ko. ala luokitellaan toisin. Vähintäänkin olisi LUKE:lta vaadittava, että se tekisi uuden luokan tälle alalle, esimerkiksi "satoa (tai: ruokaa) tuottamaton viljelyala"!

Enempää asiaa tässä perustelematta, koska vertailun vaikeudet on edellä hyvin dokumentoitu. LUKE veti tuossa mutkia suoriksi, yksinkertaisti asiaa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.03.15 - klo:07:21
s. 145-6: ”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa  on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”

Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint –esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.

Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.

Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:

60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
  6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat

99 % Yhteensä


Johon jo kommentoinkin, että:

Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...

Mutta ei se ainakaan lihantuotannossa näy, jos yhä tämänkin tuoreen artikkelin mukaan on seuraavasti. Vaikka ...

Luomulihan tuotanto laajeni edelleen (http://proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen/)

... niin yhä on näin (lihav. HJ):

Lainaus
Luomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa (luullisena), kun edellisvuoden määrä oli 2,86 miljoonaa kiloa. Kaikesta lihantuotannosta Suomessa luomun osuus on yhä alle prosentin.

Noin siis tuotannosta. Mutta eipä se liha ole merkittävässä osassa luomun kulutuksessakaan:

Lainaus
Tuoretta luomulihaa myytiin noin 8,6 miljoonalla eurolla, mikä oli yli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan jalostettujen luomulihavalmisteiden myynti laski hieman ja oli noin 3,5 miljoonaa euroa.

Yhteensä siis 12,1 miljoonaa. Eli luomumyynnistä vain noin 5%. Edelleen tuo huikea epäsuhta: jotain 80% luomualasta menee ("virallisesti") eläinten ruokkimiseen, mutta eipä niistä hehtaareista sitten kuitenkaan juuri ihmisille tule syötävää (luomumaidonkin huomioon ottaen).

Tietysti tuo kaikki merkitsee sitä, että luomualasta tosiasiassa on paljon suurempi osa vain typpeä keräämässä kuin "virallisesti" ilmoitetaan eli tilastoidaan. Eli kuuluu tähän meidän ehdottamaamme luokkaan  (ks. edellä) "satoa (tai: ruokaa) tuottamaton viljelyala".

***

PS. Laitetaanpa tähän vielä vertailukohdaksi linkki Lihatiedotuksen tietoihin Suomen koko lihantuotannosta v. 2013 (http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/lihatuotanto/index.php):

Lainaus
Lihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2013 yhteensä lähes 387,4 miljoonaa kiloa.Siitä sianlihan osuus oli suurin, 194,5  miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuotanto oli 80,4 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihaa tuotettiin 111,1 miljoonaa ja lampaanlihaa 0,7 miljoonaa kiloa (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.03.15 - klo:08:06

Jos tuossa Pro Luomun uutisessa kerrottiin, että (lihav. HJ) ...

Lainaus
Luomulihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

... niin tässä luomu.fi:n uutisessa kerrottiin, että (lihav. HJ):

Viljelyala on kasvanut (http://luomu.fi/kasvit/luomuviljelyn-kehitys/)

Lainaus
Suomessa luomutiloja oli vuonna 2012 noin 4 300 ja luomuviljeltyä peltoa 205 000 hehtaaria eli 9 % koko viljelyalasta. Viljelyala kasvoi edellisvuoteen verrattuna 7 %.

Samanlaista pientä kasvua pinta-alassa on ollut sen jälkeenkin. Niinpä se suhde säilyy hyvin samana: luomulihaa ei tuoteta käytännössä enempää lisää kuin mitä näitä luomuhehtaareja on lisätty. Ja suhteessa luomun käyttämiin kokonaishehtaareihin yhtä vähän kuin ennenkin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.03.15 - klo:08:34
Tämä suhde näyttäisi myös säilyvän näissä luomualan lisäysskenaariossakin:

Lainaus
Suomessa on noin 4200 luomutilaa, mikä on runsas seitsemän prosenttia aktiivitiloista. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala oli 206 170 ha (9 % koko peltoalasta). Viljanviljely on yleisin tuotantosuunta luomutiloilla. Viljoista eniten viljellään kauraa. Luomukauran viljelyala oli 24 350 ha vuonna 2013. Samana vuonna luomuohran viljelyala oli 6446 ha ja luomuvehnän 6311 ha.

Luomuviljellyn peltoalan nosto tavoitteeksi asetettuun 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä nostaisi luomukauran viljelyalan noin 54 000 hehtaariin, luomuohran noin 14 000 hehtaariin ja luomuvehnän noin 14 000 hehtaariin.

(Luomuinstituutin lajiketutkimusta koskevasta uutisesta (http://luomuinstituutti.fi/luomulajiketutkimusta-tarvitaan/))

Siten kokonaisluomualan noin tuplaus nykyisestä noin tuplaisi myös noiden kolmen viljan viljelyalan. Eli jos LUKE:n mukaan (ks. edellä) on näin ...

Lainaus
Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.
(lihav. HJ)

... niin silloin, tuon skenaarion toteutuessa, nuo lihavoidut lukusanat olisivat kahdeksan ja neljä *). Ja luomun pääsuuntana edelleen säilyisi nurmi.

_________

*) tai hiukan enemmän ehkä sitä kautta, että tavanomaisesta viljelystä poistuisi tuo n. 11% osuus, ja sen viljasadotkin olisivat sen myötä pienemmät.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.04.15 - klo:15:16
Viitaten tuohon uutiseemme ...

Luomun vienti ja tuonti - todella outo kuvio (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=374)

... ja myös tuonti- ja vientikeskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0%3Cbr%3E), pitäisi oikeastaan yrittää laskea (arvioida), paljonko peltoalaa, "piilohehtaarit" mukaan lukien, menee siihen, että 70% luomuviljastamme viedään, hyvin halvalla hinnalla, ulkomaille.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.04.15 - klo:08:35
Pro Luomulla on jo jonkin aikaa ollut sivustollaan tällainen päivitys:

Luomu Suomessa 2014 -kooste (http://proluomu.fi/aineistot/luomutilastot-2014/)

Jos sieltä avaa pdf-tiedoston (uusin versio 7.4.15), niin ainakin seuraava luku tai arvio on muuttunut:

Lainaus
• Vuonna 2014 luomupeltoala oli 215 700 hehtaaria (siirtymävaiheen
tilat ja ala mukaan lukien). Se oli 5 % enemmän kuin edellisvuonna.

• Suomen koko peltoalasta luomulla oli 9,5 %

Nyt tuossa ei kerrottu, paljonko sitä siirtymävaiheessa olevaa alaa on, hehtaareina. Toisesta TIKE:n julkaisusta tuli tieto vuodelta 2013, jolloin puhuttiin yhteensä 9% osuudesta ja että varsinaista luomualaa oli 83% ja loput siirtymävaiheessa, eli silloín voi arvioida varsinaisen luomualan osuudeksi n. 7,5% koko Suomen viljelyalasta. Jos suhde on säilynyt samana, varsinaista luomualaa olisi nyt noin 7,9% kaikesta. (Nyt en löydä mistään uusimpia tarkkoja tietoja siiitä, mikä on tämän siirtymävaiheen osuus.)

Jos sitten samasta koosteesta saamme tietää, että ...

- luomuviljojen osuus oli "2,5 % Suomen koko viljantuotannosta"
- luomumaidon osuus oli 2% kaikesta tuotetusta maidosta ja
- (vähän toiseenkin Pro Luomun julkistukseen kurkistaen (http://proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen/)) luomulihan osuus oli alle 1%

... niin tuosta voi varmasti pyöristää asian niin, että kaikesta tuotetusta ruoasta luomun osuus on edelleen se noin 2% tai alle. Ja sitä lukua sitten pitää verrata tuohon 7,9% osuuteen viljelyalasta. Jakolaskun tulos sitten on se noin neljännes, eli luomu vaatii edelleen Suomessa tavanomaiseen viljelyyn käytetyn maa-alan nelinkertaisena, saman ruokamäärän tuottamiseen.

***

Hesarin jo mainitussa nettiuutisessa (http://www.hs.fi/ruoka/a1428979977727) oli myös pieni keskustelu. Siellä eräs keskustelija yritti väittää, että typenkeräysvuodetkin voi luomussa täysin hyödyntää (ja niin tehdään?). Tässä vastaukseni kopiona tännekin (siinä en vielä osannut käyttää tätä em. tarkempaa 7,9% arvioita):

Lainaus
[mkl11:] "Ns. latausvuonna syntyvät typensitojakasvin, apilan, virnan jne. sadon voi hyvin korjata rehuksi, eikä mitään luppovuosia synny."

[HJ:]Mihin tämä tuotanto sitten menee? Lihan ja maidon tuotanto luomuna on ihan samoissa lukemissa kuin viljantuotantokin, eli siinä 2% kokonaistuotannosta, Suomessa. Luomuviljelyyn käytetty ala on siinä 9% kaikesta viljelyalasta.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä käytetään sanaa "denialismi", jolla siis tarkoitetaan ilmeisten tosiasioiden kiistämistä. Kyllä tässä luomusatojen asiassa tämä sama sana on enemmän kuin paikallaan.

Jos vain luomufanaatikot tätä luomuviljelyn satotason yhdenvertaisuutta tolkuttaisivat, asia olisi ymmärrettävämpi. Mutta itse asiassa poliitikkojen, puolueiden linjaukset perustuvat enemmän tai vähemmän tähän samaan illuusioon.

Ellei sitten poliitikkojen ja/tai valtion linjana ole Suomen maatalouden alasajo tällä "pehmeällä" tavalla, ja suomalaisen elintarviketuotannon korvaaminen halvemmalla tuontiruoalla? Jota ei kansalle ihan niin sanota?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 19.04.15 - klo:09:01
Laskin ko. luvut jo 30.10.14 tänne silloisista Eviran julkaisemista ennakkotiedoista (se kirjoitus kopioituna alla). Nyt tuossa uudessa Eviran pdf:ssä ovat lopulliset tarkistetut luvut, jotka hieman poikkeavat ennakkotiedoissa olleista.

Kopioin tuon  30.10.14 julkaisemani kirjoituksen vielä tähän:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg6067#msg6067
**********
LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2014
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2014ep.pdf

Luomuhyväksytty ala + siirtymävaiheen (SV) ala kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna ja oli 9,5 % koko maan peltoalasta, yhteensä 215 714 ha.

Pelkkä luomuhyväksytty ala (ilman SV) oli 8,5 %  (193 052 ha) koko maan peltoalasta vuonna 2014. (Taulukossa tuota prosenttilukua ei ole mutta laskin sen.)

Siirtymävaiheessa on nyt vain 22 662 ha, joka on 37 % vähemmän kuin vuonna 2013. Tämä merkitsee sitä, että ensi vuonna luomuhyväksytyn alan kasvu tulee hidastumaan.

Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.

Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.

Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.
***********

Teen, kunhan ehdin vielä uudet, tarkistetut laskelmat Eviran 31.12.14 pdf:n ja LUKEn tietojen mukaan (ks. lähteet alla):

No niin, sain nyt 19.4.2015 klo 11 jälkeen laskettua Eviran ja LUKEn tarkistetuista, lopullisista luvuista tarkat, lopulliset määrät ja prosentit. Tarkistettuhin laskelmiini tuli nyt pieniä muutoksia prosenttilukujen desimaaleihin. Tärkein muutos on, että luomuhyväksyttyä ala vuoden 2014 lopussa oli 8,3 % (ennakkotiedoista laskettuna se oli 8,5 %). Tarkistetut laskelmat alla:

Luomuhyväksytty + siirtymävaiheen peltoala 2014 : 212 653 ha
Pelkkä luomuhyväksytty ala 2014: 188 720 ha
Siirtymävaiheen peltoala 2014: 23 933 ha

Kokonaispeltoala 2014: 2 267 200 ha



Luomu- ja siirtymävaiheen peltoalojen osuudet koko peltoalasta vuonna 2014:

Luomuhyväksytty ala  + siirtymävaiheeen ala (SV): 100*212653/2267200 = 9,379 % eli 9,4 %

Pelkkä luomuhyväksytty ala: 100*188720/2267200 = 8,323  % eli 8,3 %

Pelkkä siirtymävaiheen (SV) ala: 100*23933/2267200 = 1,055 % eli 1,1 %

Siirtymävaiheen osuus koko koko luomualasta (luomuhyväksytty + SV): 100*23933/212653 = 11,254 % eli 11,3 %


Lukujen lähteet:
Luomualat 2014: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2014ep.pdf
Käytössä oleva maatalousmaa 2014, excel-taulukko sivulla: http://www.maataloustilastot.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa

Määritelmä:  "Luomuhyväksytty ala eli ala, jonka satoa voidaan markkinoida luomutuotantoon viittaavin merkinnöin". Tuo luomuhyväksytty ala on siis 8,3 % vuonna 2014 kaikesta käytössä olevasta maatalousmaasta.

Huom: Tuossa Pro Luomun 7.4.2015 päivitetyssä pdf:ssä (http://www.proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/04/Luomu_Suomessa_2014_paiv.pdf) on vanhentuneet, virheelliset luvut, koska siinä käytetty vieläkin vanhoja Eviran ennakkotietoja.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.04.15 - klo:08:11
Turhaan siis tuossa yrittelin itse laskea, kun olit jo laskenut asian tarkkaan. Mutta sainpahan sinut päivittämään laskelmasi!  ;D

Kuten yksityismaileissa totesimme, tarkimmat laskelmat luomuviljelyn tilanteesta löytyvät nyt meidän palstaltamme! Kiitos sinun, Jarrumies.

Luomuna tuotetusta, lopputuloksesta ei kuitenkaan ole sen virallisempaa tietoa kuin Pro Luomun arviot. Niiden ja meidän lukujemme yhdistelmä on sitten tuo uutisemme tyrmäävä johtopäätös:

Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376)

Mielessäni maistelen sitten mahdollisia vastaväitteitä tuohon. Voidaan tietysti sanoa, että kaikkia "taiteen sääntöjä" noudattaen luomuviljelyn tulos voisi olla Suomessa tuota parempi. Esimerkiksi satokilpailuissa on luomuviljelyllä ylletty korkeisiinkin tuloksiin, paljon korkeampiin kuin luomusatotilastoissa. Mutta siihen voi sitten todeta, että miksi niin ei sitten tehdä? Jos osa luomuviljelijöistä ei ole niin kovin taitavia (ehkä kokemattomuuttaan tms.) niin samanhan voi sitten kyllä sanoa tavanomaisista viljelijöistäkin (ja aivan aloitteilijoita eivät luomuviljelijät ole, jos on olemassa tuo kolmen vuoden siirtymäaika). Jos osa luomuviljelijöistä on "jäähdyttelijöitä", joille satotaso ei merkitse mitään, niin kyllä sellaisia varmasti löytyy tavanomaisistakin viljelijöistä, eikö? (Voi olla, ettei suhteessa löydy niin paljon?)
 
Joka tapauksessa tuosta neljänneksen tuotosta uskaltaa nyt keskusteluissa lähteä. Jos joku sille vastaväitteen esittää, voi häneltä sitten kysyä, mitä sitten tuotetaan, ellei ruokaa tai minne se ruoka sitten katoaa (kuten jo muualla vitsailin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4760#msg4760), niin väitetyillä 1:1 tuloksilla, tai paremmilla, ainoa looginen vaihtoehto eli selitys olisi, että luomuviljelijät myyvät pääosan tuotannostaan pimeillä markkinoilla  ...  ;D)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.04.15 - klo:13:37

Tuosta hurjasta suhdeluvusta (1:4) tuli mieleeni, että onkohan sittenkin "salaliittoteoriamme" ... ei, kun siirretään keskustelu sinne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.msg6723#msg6723).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.05.15 - klo:07:18
Lainaus
10.5.2013 MT:ssä onkin juttu  ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)
(lihav. HJ)

Tämä ei estä "Farmit"-palstaa kirjoittamasta eli otsikoimasta näin, kyllä kehtaavat:

Luomumaitoa lisää – kestävästi! (http://www.farmit.net/blog/2015/05/20/luomumaitoa-lisaa-kestavasti)

Vaikka sitten jo artikkelin toisessa "luvussa" kerrotaan näin (kursivointi HJ):

Lainaus
Korkeampi maitotuotos säästää luontoa

Maatalous on vastuussa 9 prosentista kotimaamme kasvihuonepäästöistä. Tästä lähes kolmasosa on peräisin kotieläinten ruoansulatuksesta. Suurimpia ilmastovaikuttajia ovat lypsylehmämme, mutta syy ei kuitenkaan ole itse eläimessä. Tuotetut päästöt ovat suoraa seurausta ihmisen tekemistä ruokinnallisista valinnoista.

Mitä korkeampi maitotuotos lehmällä on, sitä vähemmän se tuottaa ympäristöpäästöjä maitokiloa kohti. Nykyiset lypsylehmämme on jalostettu pitkällä tähtäimellä hyvinkin korkeatuottoisiksi ja oikealla ravinnolla ne saavuttavat tämän potentiaalin vaivattomasti ja luonnostaan. Tarkkaan suunniteltu ruokinta antaa eläimelle tarvittavan ravinnon maidontuotantoon ilman yliruokintaa ja tämän myötä syntyviä turhia ympäristöpäästöjä

Mutta kun on jonkinlaisesta myynti- eli mainosartikkelista kyse, ei ehkä voi kovin suurta analyyttisyyttä odottaakaan. Se on suunnattu niille asiakkaille (viljelijöille), jotka ovat jo valintansa tehneet.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.05.15 - klo:07:18
Olemme edellä eri lähteistä poimineet tietoja siitä, mikä on luomuviljelyn osuus tuotannosta, lopputuotteesta, so. ruoasta. Nyt meillä on mahdollisuus katsoa ja verrata näitä tietoja tällaiseen viralliseen LUKE:n lähteeseen:

Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 (http://jukuri.luke.fi/handle/10024/486005)

Pdf-tiedosto löytyy ja aukeaa ko. sivulta. Siitä nämä tiedot:

Lainaus
Vihanneksilla luomun osuus pinta-alasta samoin kuin sadosta oli 2 %

Tuo väite nyt hiukan ihmetyttää, "virallisuudestaan" huolimatta, jos noin vuoden takaisessa Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomukasvisten-tuotanto-ei-pysy-kysynnan-perassa/) oli tällainen tieto:

Lainaus
Kun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.
(lihav. HJ)

Lainaus
Marjoilla luomun osuus pinta-alasta oli 8 %. Sen sijaan luomumarjojen osuus sadosta oli vain noin prosentin.

Lainaus
Vuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).

Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.

Lainaus
Kananmunista 33 % tuotettiin lattia- ja ulkokanaloissa, 62 % virikehäkkikanaloissa ja 5 % luomukanaloissa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.05.15 - klo:09:44
Paljonko luomumunien tuotanto on hehtaareina? Laskin tällaisen karkean arvion.

Suomessa on n. 3,5 miljoonaa kanaa. Niistä n. 5% on luomukanoja. Tekee 175 000.

Luomuehtojen mukaan luomukanoja saa olla korkeintaan 380 kpl hehtaaria kohti (siis sitä hehtaaria, jolla sen ruoka - periaatteessa - tilalla tuotetaan). Oletetaan tuo korkein sallittu määrä. Jakolaskun tulos 460.

Eli luomukananmunien tuotanto Suomessa "söisi" noin 460 hehtaaria.

(En keksi, miten laskisi vastaavan luvun tavanomaisille kananmunille, vertailukohdaksi. Enkä ole sellaista suoraankaan mistään löytänyt.)


Otsikko: Surkeeta..Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 25.05.15 - klo:20:31
Surkeeta, mutta tuet kyllä pelastavat luomuviljelijän puintipäivän: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=61796.msg1105103#msg1105103



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.06.15 - klo:02:55
Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %.

Tämä (Jarrumiehen) päivitys tuolla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6947#msg6947) linkkeineen ei olennaisesti muuta tilannetta. Vuonna 2014 sertifioitu luomuala Ruotsissa oli 15,3%.

Lainaus
Joka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.

Luomumyynnin osuus oli noussut (tieto Pro Luomulta) 4,7%:ista ja oli 5,6%:in vuonna 2014. *) Tuolla samalla oletuksella siis osuus myynnin volyymista olisi 2,8%.

Johtopäätös ei muutu kuin vähän - muuttaen tässä Jarrumiehen paria lukua (kursiv.):

Lainaus
Siis Ruotsissa luomun 15,3 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä)  noin 3 prosentin osuuden .

Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.

Luomutuotanto on lumetuotantoa!


Jos luomun ja tavanomaisen hintaero ei olisi Ruotsissa aivan yhtä suuri kuin meillä, ehkä tuo 3% voisi olla lähempänä neljääkin. Mutta kuitenkin ollaan suurin piirtein samassa arviossa kuin Suomenkin osalta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376), että samalta alalta saadaan luomussa vain neljännes tuotosta.

Ja - tulipa mieleen - ilman tätä realistisen kuvan tavoitteluakin, niin jo ihan "raa'at" prosenttiluvut 15,3 (peltoalasta) ja 5,6 (myynnistä) eivät kyllä hyvää kerro luomun tuottavuudesta. Siitäkin tulee tuotoksi vain hiukan yli kolmannes (36,6%).

Jos tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.msg6984#msg6984) totesin, miten "Suomisen perheen statuskilpailu Svenssonien" kanssa luomualan lisäämisessä tulee kalliiksi "Suomisen perheelle" niin tulee se kalliiksi "Svenssoneillekin"!

Ruotsin luomutuotannon täsmälliset volyymit ja täsmälliset osuudet kokonaistuotannosta (ainakin erikseen viljasta, maidosta, lihasta jne.) ovat varmaan Jordbruksverketin hallussa. Ellei niitä löydy netistä, voisi niistä varmaan sieltä kysyä?

***

Suuri tuonnin osuus luomussa ei varmaan Ruotsin osalta paljon muuta, koska myös tavanomaisessa ruoassa on siellä suuri tuonnin osuus, molemmissa noin 50%. Niinpä voidaan arvio tehdä, että Ruotsissa tuotetun ruoan osalta on noin.


___________

*) josta noususta vastasi muuten aika suurelta osin luomualkoholin kulutuksen kasvu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg6413#msg6413), 83% nousu edellisestä vuodesta. Mutta viljasta ym. sekin tehdään.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.06.15 - klo:08:59
Tässä uutisessa ...

Rehunteko pari viikkoa myöhässä (http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/416283.html)

... on luomutilallisen oma todistus (lihav. HJ):

Lainaus
– Viime kesä oli niin hyvä, että parhailla mailla pääsi kolmeen satoon, kun luomussa kaksikin on hyvä.

Onkohan tästä asiasta tilastoja, vertailua tavanomaisiin tiloihin? Olen kyllä jo aiemmin lukenut, että luomusadot kypsyvät tavanomaisia hitaammin. Paljonko tällä on vaikutusta luomun huonompaan hehtaarituottoon, Suomessa ja myös siis rehupuolella?

PS. Tietysti yksikin sato on hyvä, verrattuna tähän tapaukseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6999#msg6999), josta Matti (21.06.15) epäilee, ettei tule yhtään ...



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.07.15 - klo:08:14
Koko EU:n osalta voimme myös arvioida karkeasti, haarukoida, luomuviljelyn tuottavuutta näin:

- luomumyynti 22 miljardia
- koko elintarvikkeiden vähittäismyynti n. 1100 miljardia

Luomun osuus myynnistä siis noin 2%.
Luomun osuus viljelypinta-alasta 5,7% (http://www.fibl.org/en/themes/organic-farming-statistics.html).

Mutta tuolta toisaalta saimme tiedon, että EU tuo noin puolet luomustaan alueensa ulkopuolelta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5652#msg5652). Osuus on siis jopa hivenen suurempi kuin Suomessa (so. 40%).

Luomuhinnat ovat kaikkialla EU:ssa tavanomaisia korkeampia. Niinpä tuo 2% myynnistä on tuotannosta lähempänä 1 prosenttia.

Yhteensä: luomuviljelyn tuottavuus siihen käytettyä hehtaaria kohti on koko EU:ssa kutakuinkin yhtä surkea kuin Suomessakin.

(Vaikka ym. luvut vielä tarvitsevatkin tarkistusta.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.07.15 - klo:14:43
Tarkistuksetkaan eivät muuksi muuta sitä, että noin ollen Sirpa Pietikäisen ym. meppien ehdotus siitä, että koko EU:n viljelyalasta pitäisi 20% olla luomua, merkitsisi yksinkertaisesti, että EU:n oma ruoantuotanto vähenisi noin 10% tai jopa enemmän!

Nyt, kun olemme, siinä määrin kuin olemme, jo ruoan nettotuojia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg6703#msg6703). Kaukana ovat ne ajat, jolloin "dumppasimme" ruokaamme maailmanmarkkinoille.

Sekään, että sekä luomutuotanto että -kulutus jakautuvat EU:n sisällä hyvin jyrkästi, ei muuta noita kokonaislukuja.

Niinpä, yksinkertaisesti: vihaksi pistää. EU:lla ei ole oikeutta käyttäytyä noin - edes ehdotuksen tasolla. Mepeillä ei ole edes oikeutta olla noin tietämättömiä!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.07.15 - klo:08:07
Saksassa on esitetty idea (https://m.facebook.com/permalink.php?story_fbid=773272999436433&id=227145967382475), että tavalliset (teho)viljelijät jättäisivät tahallaan pienen kaistaleen pellostaan, sen laidalta, kokonaan vaille keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Ja laittaisivat sitten siihen ohikulkijoille selittävän kyltin, mitä he olivat sen osalta tehneet, tai siis pikemminkin tekemättä jättäneet, eli miksi se kaistale näyttää niin erilaiselta muuhun peltoon nähden.

Hupaisa idea. Voisi ehkä käyttää Suomessakin. Varmasti kannattaisi koululaisiakin kuljettaa siitä ohi!

Hiukan ehkä tasapuolisempi idea olisi, että pari viljelijää, luomu- ja tavanomainen, sopisivat viljelevänsä ihan samaa kasvia vierekkäisillä pelloilla. Ja sitten lapset ja asiasta kiinnostuneet (ja tietoa tarvitsevat) aikuisetkin  niitä molempia katselemaan (eikä yksin vierailemaan luomutiloilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=642.msg7119#msg7119)). Mutta suostuisiko luomuväki tähän?

Itse asiassa Matti on jo järjestänyt meille kuvallisen seurannan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6994#msg6994) kahdesta tällaisesta pellosta (nyt en tosin ole ihan varma, viljelläänkö niissä samaa kasvilajia? Tai siis, tarkemmin, onko niihin kylvetty  samaa lajia?  :D)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.08.15 - klo:06:48
Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.

Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).

Nyt kyseinen Huili-lehden artikkeli näkyy netissäkin:

Tapaa luomun vastustajat (http://www.huililehti.net/tapaa-luomun-vastustajat)

Katso tarkemmin, mitä siitä ja sen kainaloartikkelista (joka nettiversiossa on liitetty pääartikkelin jatkoksi) sanoin sen ilmestyttyä keväällä 2014 (edellä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5508#msg5508)).

_____

Oikein hyvä muuten, ettei painovirhepaholainen ole iskenyt tuohon nettiversion otsikkoon.  ;D


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.08.15 - klo:07:22
Tämä ympäristöhallinnon sivusto otsikoi kyllä näin ...

Luomutuotanto kääntyi kasvuun (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous/Luomutuotanto_kaantyi_kasvuun(28657))

... mutta oikeastaan kertoo ja myöntää, ettei se kasvu oikeastaan kunnolla enää (4% < 10%) jatku, ja löytää sille syynkin:

Lainaus
Luomuviljelyn kasvua rajoittaa se, ettei luomuviljelyn vaatima karjankasvatus lannoituksen varmistamiseksi ole kaikilla tiloilla mahdollista.

Huomaa tuossakin: ollaan puhuvinaan tuotannosta, mutta puhutaan itse asiassa luomualasta. Lausettakaan ei ko. uutinen suo sille, paljonko ruokaa saatiin aikaiseksi. Eli mikä siis oli se tuotanto.

PS. klo 10: Laitoin tuon viimeisen huomion palautteena ko. sivustollekin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 25.08.15 - klo:10:07
Tuossa ymärisöhallinnon sivulla tiedot vielä laahaavat vuoden jäljessä.

Tällä palstallamme on ollut aiemmin ennakkotiedot ja lopulliset tiedot luomualasta vuonna 2014:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg6708#msg6708



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.08.15 - klo:07:03
Tämän MT:n uutisen mukaan ...

Ruotsalainen luomutuotanto kasvu-uralla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalainen-luomutuotanto-kasvu-uralla-1.126468)

... luomumaidon tuotanto vastaisi Ruotsissa Suomea paremmin sitä pinta-alaa, mitä luomuun on uhrattu. Mutta lukuja on tietysti analysoitava tarkemmin.

Jo lähtökohta on netistä saatujen tietojen mukaan tällainen: Suomen koko maidontuotanto on n. 2,3 miljardia litraa, Ruotsin - vain - 2,9 miljardia litraa.

Tämä tieto ei ole tuotantoa, mutta taustana tuohon edelliseen tietoon: suomalainen juo vuodessa maitoa n. 130 litraa, ruotsalainen n. 90.

***

Niin, hyöty ja hyöty. Samaisessa MT:ssa oli sitten Suomesta tämä uutinen:

Maitotilojen tulos romahtaa, ero luomun hyväksi kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/maitotilojen-tulos-romahtaa-ero-luomun-hyv%C3%A4ksi-kasvaa-1.126521)

Tuosta kannattavuuslaskelmastakin täytyisi nyt saada tietää yksityiskohdat, mistä se koostuu. Jos nuo laskelmat on tehty Lukessa, lienevät ne silti julkisia, vaikka ne olisi tehty lehden pyynnöstä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.11.15 - klo:09:14
Ai, se onkin näin (Luomuliiton uutisesta):

Kustannustehokas ravinnehuolto yksi syy luomubuumiin (http://www.luomuliitto.fi/kustannustehokas-ravinnehuolto-yksi-syy-luomubuumiin/)

Lainaus
Streitin mukaan ymmärtämällä maan biologiaa paremmin, päästään huomattavasti kustannustehokkaampaan kasvintuotantoon kuin nykyisellä kemikaali-intensiivisellä tuotannolla. Välineinä ovat mm. uudet viljavuusanalyysimenetelmät sekä hivenlannoitteet ja kasvunedisteet.

Noin siis Amerikassa. Mutta kyllä Suomessakin:

Lainaus
– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.

***

*) Vaan tiedä häntä, miten se luomutieteessä on. Lasketaanko siellä luomutuet (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246) myös (tehokkaaseen) ravinnehuoltoon?  ;D


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 26.11.15 - klo:18:54
Ennakkotiedot vuoden 2015 sadosta ovat ilmestyneet.

Oleellisin tieto: Sekä koko viljasato (tavanomainen+luomu) että luomun viljasato pieneni: koko sato - 9,8 % ja luomu - 22,3 %. (Luvut laskin tarkoista satoluvuista joten ne poikkeavat hieman Luken tiedotteen pyöristetyistä ilmauksista). Luomun osuus pieneni siis enemmän ja luomun osuus on nyt 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta. Viime vuonna osuus oli 2,5 %. Merkittävä pudotus, kun ottaa huomioon, että luomun osuus koko peltopinta-alasta on tänä vuonnakin hieman kasvanut.

Luomuviljojen (vehnä, ruis, ohra, kaura ja seosvilja) korjuuala on pudonnut viime vuoden (2014) 48300 hehtaarista 38300 hehtaariin eli vähennystä on 20,3 %. Ja sato on siis pudonnut hieman enemmän (22,3 %). Tästä jo näkeekin, että luomun satotaso (kg/ha) on pudonnut viime vuotisesta hieman. Vuodesta 2007 alkaen luomuviljojen satotasot ovat melkein polkeneet paikalllaan - pientä heilahtelua vain vuosittain.

Lasken tarkemmat tiedot (tavanomainen ja luomu vertailut) kun lopulliset tiedot helmikuussa 2016 ilmestyvät.

Kokonaissato 2015 ennakko:
http://stat.luke.fi/satotilasto-sek%C3%A4-viljasadon-laatu-ennakko-2015_fi

Luomusato 2015 ennakko:
http://stat.luke.fi/luomusato-2015-ennakko_fi

Ja Lukelle sekä Vilja-alan yhteistyöryhmälle kiitos: tilastojen saatavuus, selitteet, omat muokkausmahdollisuudet yms. ovat parantuneet!

Toivomuksista muutama tärkein:

Nyt omissa laskuissa kokonaissadoista pitää itse erotella luomu pois, jotta pääsisi laskemaan tavanomaisen satotiedot. Lukessa olisi helppo heti laskea erikseen tavanomaisen tiedot ja tehdä samantien vertailut tavanomainen vs. luomu.

Korjuualan määritelmä:
http://stat.luke.fi/tilasto/89/laatuseloste/4355
"Ala on ilmoitettu tuhansina hehtaareina (1 ha = 10 000 m2). Se tarkoittaa alaa, jolta sato on korjattu eli satovahinkoala ja muu korjaamaton ala ei sisälly tähän alaan."
"Pääosalle tilaston satokasveista ala (korjuuala) lasketaan vähentämällä viljelyalasta satovahinkoilmoituksista saatava täysin tuhoutunut ala. Nämä kasvikohtaiset alat saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä."

Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.11.15 - klo:04:20
Minäkin kiitän Lukea. Tilastot ja niden esitystapa todella paranevat koko ajan. (Kiitän myös Jarrumiestä - vielä sitäkin paremmista ja tarkemmistä luvuista!)

Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?

Näin olisi erityisesti seuraamani perunan osalta. Sateisena viime kesänä puhuttiin erityisesti perunaruton uhasta, ja siitä, miten se uhkaa juuri luomupeltoja. Kuinka siinä sitten kävi?

Olisiko (myös?) luomuohralle tapahtunut jokin onnettomuus? Hehtaarisadot ovat vähän pienentyneet, mutta korjuuala ja kokonaissato suorastaan romahtivat. En ole ainakaan kuullut, että sen viljelylaa olisi tarkoituksellisesti haluttu pienentää.

Toinen hankaluus on tuo tuorevilja. Luomusatotilaston otsikkosivulla kerrottaan:

Lainaus
Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.

Mitä se on, kertoo Tiken/Luken Tietosarka vuodelta 2010:

Mikä ihmeen tuoreviljasato? (http://tike.multiedition.fi/tike/tietosarka/2010/maaliskuu/tuoreviljasato.php)

Nyt tästä taulukosta (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=6a510928-d4ff-4b8b-8628-9038ccf2e9ed) näkyy, että näin korjatun viljan ala luomussa on viime vuodesta yli kaksinkertaistunut. Mutta mitä tavaraa tuo "Tuorevilja yhteensä" tuossa siis on? Oma ongelmansa, edellisestä tiedon puutteesta johtuva tietysti, on se, mihin ihmeeseen pitäisi hehtaarituottosarakkeessa olevaa lukua verrata. Tuoreviljan osalta kun luomun hehtaarisato (v. 2014 tieto, uutta ei vielä ole) on tavanomaista korkeampi - ja siihen kun minä en usko! ;)

Myös yhdyn tuohon toiveeseen, että luomu heti eroteltaisiin tavanomaisesta, jotta vertailut helpottuisivat.

Tietysti edelleen on olemassa se "ikuisuuskysymys", miten ottaa satotilastossa huomioon ja esittää peltoala, jossa vain kerätään sitä typpeä, eli lepovuorossa oleva ala luomussa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.11.15 - klo:08:56
Nyt ei sekään minulle tuosta ihan varmasti selviä, onko tämä edellä mainitsemani tuorevilja laskettu mukaan tähän luomuviljan kokonaissatoon. Eli siihen 80 miljoonaan kiloon? Selviääkö sinulle, Jarrumies?

Ja tietysti: onko tuoreviljan korjuuala mukana kokonaiskorjuualassa? Eli eihän sen osuuden kasvu ole näennäisesti vähentänyt kokonaiskorjuualaa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 27.11.15 - klo:19:09
Ei ole.

Laskin nuo jo eilen:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg7700#msg7700

Tuorevilja ei ole alla olevien luomuviljojen korjuualassa 48,3 eikä kiloissa 80,3 mukana:

                          Korjuuala*
                        (1 000 ha)   Sato (milj. kg)[/b

Vehnä yhteensä       5.5           12.5
Ruis                         5.2             8.9
Ohra yhteensä          3.8            7.2
Kaura                       20.6          44.6
Seosvilja yhteensä     3.2           7.1

Yhteensä                   38.3          80.3


Asian voi myös itse tarkistaa taulukosta:

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=c481eca1-b8d0-427c-9d5f-25f0eba0eeb8

Pientä yhteenlaskua tarkistus tuon taulukon avulla kyllä edellyttää.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.11.15 - klo:07:10
Kiitos selvennyksestä. Minua alkoi kiinnostaa, minkä tyyppistä viljaa tämä tuorevilja on. Ei oikein löytynyt eksaktia tietoa tai määrittelyä, mutta useimmiten se mainittiin eläinten ruokkimisen yhteydessä, kun asiaa kuukkeloin. Tässä uutisessa (kokonaisviljasadosta) asia sanottiin näin selvästi:

Syysviljoista saatiin ennätyssato (http://www.sss.fi/2015/11/syysviljoista-saatiin-ennatyssato/)
(Julkaistu 26.11.2015 | Salon Seudun Sanomat)

Lainaus
Satoa pienensi myös ennätyssuuri tuorevilja-ala, sillä kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin.
(lihav. HJ)

Niinpä voitaneen tosiaan todeta varsinaisen, ihmisten syötävissä olevan luomuviljasadon määrän ja viljelyalan todella merkittävästi pienentyneen.

Yhä suurempi osa luomutuotannosta siis menee eläinten ruokkimiseen? Niinkuin kai sitten (tuon uutisenkin mukaan) tavanomaisenkin puolella, mutta luomussa ainakin tuo tuoreviljan osuus oli suurempi, noin viidesosa.

Se mysteeri täytyy vielä selvittää, miten ja miksi tuoreviljan hehtaarisato ilmoitetaan luomussa suurempana.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.12.15 - klo:08:07
Lainaus
– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.

Tässä voisi olla joku tällainen uusi menetelmä tulossa, eli on tehty huomio, joka saattaisi johtaa sen keksimiseen *), miten juuri tuota typensidontaa tehostettaisiin (Science Daily):

Harnessing a peptide holds promise for increasing crop yields without more fertilizer (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151124143514.htm)

Mutta ainakin tässä vaiheessa tuokin uutinen näkee idean sovellusmahdollisuudet näin rajattuna (lihav. HJ):

Lainaus
Wang says, "We haven't solved it all yet," but discovering NCR211 peptides that maintain bacterial survival inside host cells may turn out to be a key factor in future efforts to improve legume crops without using more fertilizer, which would be an important advance for farming in developing countries and organic farming in the developed world.

Eli hyötyä olisi kehitysmaiden viljelylle **) ja luomuviljelylle kehittyneissä maissa. Mutta varsinaista "opittavaa" tavanomaiselle viljelylle ei siitäkään olisi?

______________

*) tietysti sillä edellytyksellä, että keksitty tapa olisi luomun kannalta "kosher", siinä ei esim. olisi käytetty geenimuuntelua tms.
**) ilmeisesti sillä tutulla oletuksella, että siellä "ei ole varaa kalliisiin lannoitteisiin"?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.02.16 - klo:07:52
Ohitetaan tästä Pro Luomun uutisesta ...

Luomufoorumi tarkasteli kasvun mahdollisuuksia (http://proluomu.fi/luomufoorumi-tarkasteli-kasvun-mahdollisuuksia/)

... nuo kasvun mahdollisuudet, ja tarkastellaan vain tutkija-kokeilija-viljelijä Tuomas Mattilan esitelmää, uutisen viimeisessä luvussa, "Satotasoa pitää nostaa merkittävästi".

Lainaus
– Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyvä, jos luomussa tuotetaan vähän ruokaa per hehtaari, kun käytettävissä olevat hehtaarit vielä vähenevät ilmastonmuutoksen myötä, Mattila perusteli.

Voi sanoa, että todellä yllättävä ajatus - luomufoorumissa esitettynä!

Lainaus
– Yksi keino luomun tuottavuuden kasvattamiseksi on poistaa kasvien kasvua rajoittavat tekijät lannoituksella: esimerkiksi rikin, boorin, mangaanin ja sinkin puute leikkaavat luomusatoja.

Mattila arvioi, että luomupellon satotasoa on mahdollista nostaa merkittävästi EU:n nykyisen luomulainsäädännön puitteissakin.

Mattila ei sitten kuitenkaan pohdi eteenpäin, mitä järkeä, hänen ensin esittämästään näkökulmasta, koko EU:n nykyisellä (tai tulevallakaan) luomulainsäädännöllä on. Eli mitä järkeä on kamppailla tällaisten asioiden kanssa:

Lainaus
Ongelmana tahtoo vain olla se, että hivenlannoitukseen soveltuvia luomulannoitteita ei Suomen markkinoilla tällä hetkellä pahemmin ole jokseenkin kompleksisen lannoitelainsäädännön takia.

Se, ettei Mattila enempää tuota pohtinut, ei taas ole yllättävää, luomufoorumissa. Mattilankin esitelmä löytyy täältä (http://proluomu.fi/hankkeet/koordinaatiohanke-2015-2017/luomufoorumi-3-4-2-2016/), myös videona.

***

Mattilallakin oli puolittain sama näkemys asiasta kuin Ruotsin SLU:n tutkijoilla (lihav.  ja kursiv. HJ) ...

Lainaus
– Samalla kun luomun satotaso nousee, pellon kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Jo nyt luomuviljely sitoo enemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen tuotantotapa, Mattila muistutti.

... mutta toisaalta hän uskoi myös tuohon kursivoituun. Siitä asiasta on meillä jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg8049#new).



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.02.16 - klo:09:24
Lainaus
Vuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).

Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.

Nyt on tuore tieto vuodelta 2015, tästä lähteestä (http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomumaito/):

Lainaus
Vuonna 2015 meijerit vastaanottivat luomumaitoa noin 54 miljoonaa litraa, mikä oli noin 2 % kaikesta vastaanotetusta maidosta.

Tarkempi luku löytyi "sisäsivuilta", se on 2,15%.

Edelleenkin säilyy melkoinen, jopa suunnaton epäsuhta tuon luvun ja Suomen (mitä ilmeisemmin karjatalouteen suurelta ellei jopa valtaosin käytetyn) luomuviljelyalan välillä.  Edelleenkin vahvistuu arvio, että luomualalta saadaan Suomessa vain neljännes siitä ruoasta, mikä saataisiin siltä alalta tavanomaisesti viljelemällä.

PS. Kohta saamme varmaan tarkennettuja lukuja luomulihantuotannostakin v. 2015, tuosta samasta lähteestä eli Pro Luomulta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.02.16 - klo:08:51
Kaipa Pro Luomultakin tieto tulee, mutta kiiruhdin jo "lunttaamaan" täältä, Pro Agrian tästä lähteestä (https://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/proagria_luomumarkkinatilanne.pdf) (pdf) asiaa. Sen mukaan (s. 16) luomulihaa olisi - siipikarja ei ole vieä luvussa mukana - vuonna 2015 tuotettu noin 4 miljoonaa kiloa (TNS Gallup, teurastamokysely).

Siipikarjanlihan mukaan ottaminen ei nostane lukua paljon, alle 100 000 kiloa, edellisvuodesta päätellen. Mutta jos nuo luvut muutoin ovat oikein, luomulihan osuus olisi noussut nippa nappa yli prosentin. Siis tuotannosta, osuus myynnistä on sitten toinen juttu.

Mikä ei pahemmin auta tasoittamaan em. suunnatonta epäsuhtaa. Edelleen jää epäselväksi, mitä luomupelloilla oikein tuotetaan, kun se ei näytä juurikaan olevan ruokaa ...  8)

Meidän on ehkä päivitettävä lukujamme siitä, mikä tarkkaan ottaen on luomualan osuus kaikesta peltoaalasta, mutta meidän ei tarvitse päivittää sitä em. tietoamme, tuonkaan pohjalta, että luomuviljelyllä Suomessa tuotetaan ruokaa hehtaaria kohti vain n. neljännes siitä mitä tavanomaisessa viljelyssä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 24.02.16 - klo:16:32
 
SIIS, mitä luomussa tuotetaan:  (http://mattipekkarinen2.net/vitstees.htm#strategia)
TUKIPOLITIIKKAAN ja MARKKINOINTIIN PANOSTETAAN ... LAAJAMITTAISTA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ ... LUOMUOSAAMISTA tai -PROFILOITUMISTA ...  LUOMUVIESTINTÄÄ.... POSITIIVISIA ruokaMIELIKUVIA TV-ohjelmissa, messuilla ja reseptipalvelulla. ... * SITOUTTAA koko arvoketju yhteiseen luomumerkitsemisstrategiaan, * edistää  ELINTARVIKEKETJUN SITOUTUMISTA LUOMUTUOTANTOON.

Vanhassa tarinassa rikas mies kysyi vävykokelaalta: "mitä voit tarjota tyttärelleni, mitä minä, isänä, en ole voinut hänelle antaa?" --- Nuori mies vastaa: "kurjuutta"


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.02.16 - klo:06:52
Tässä on päivitys myös luomuviljan osalta (eli siinäkin myytäväksi tai muuten nautittavaksi jää pääosin noita Matin esille tuomia "tuotteita"):

Pari prosenttia viljasadosta luomua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pari-prosenttia-viljasadosta-luomua-1.139362)

Tarkempi prosenttiosuus on siis 2,2%.

Tämä edellä keskusteltu ilmiö tuli myös esiin:

Lainaus
Yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljana korjattua määrää.

Tuon viidenneksen kanssakin osuus olisi ollut vain n. 2,7%. Kuten edellä on tuotu esiin, tuon tuoreviljan pitäisi sitten jotenkin näkyä luomueläintuotteiden määrässä. Ei näy. LUKE tiivistää omassa uutisessaan (http://www.luke.fi/tiedote/viljasadosta-riittaa-vientiin/):

Lainaus
Sekä kotieläin- että kasvintuotannossa luomun osuus on keskimäärin 1–2 prosenttia lähes kaikkien tuotteiden osalta.

Nyt sieltä samasta paikasta löytyvät myös lopulliset, viralliset satotilastot vuodelta 2015.

Tämä muuten sitten pätee koko viljasadon osalta:

Lainaus
Reilusti yli puolet viljasta eli noin 2,3 miljardia kiloa [3,7:stä] käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Loput viljasadosta eli arviolta 1,4 miljardia kiloa jää muuhun käyttöön – kotimaan ruoka- ja juomateollisuuteen sekä vientimarkkinoille.

Mutta tavanomaisessa tuotannossa se sitten näkyy, eli muuttuneessakin muodossa tulee ihmisruokana markkinoille.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.03.16 - klo:08:04
Kylläpä on YLE:llä sananvalinta (!):

Luomuko viljelyn pelastus? "Voi tuoda tulosta, mutta ei ole automaattisesti kultakaivos" (http://yle.fi/uutiset/luomuko_viljelyn_pelastus_voi_tuoda_tulosta_mutta_ei_ole_automaattisesti_kultakaivos/8750149)

Lainaus
Maanviljelijät vaihtavat luomuun yhä useammin paremman tuottavuuden toivossa. Monen luomutilallisen tuotteet myydään käsistä. Rikkaruohojen nyppiminen vaatii kuitenkin melkoista sitoutumista.
(lihav. HJ)

Rahallinen tulos on tietysti myös "tuottavuutta", mutta, mutta ... kun se vielä pääosin toteutuu näin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246). Eikä silloin tätäkään tarvitse juuri pelätä:

Lainaus
Mäkinen ei pelkää kilpailua vaan kannustaa muitakin samoille markkinoille.

– Muillekin riittäisi tilaa, sillä luomulla on runsaasti kasvuvaraa Suomessa.

Sinne "tukimarkkinoille" kyllä yhä mahtuu, kun kertaakaan eivät luomutuet ole olleet esillä edes hallituksemme säästöehdotuksissa. Eivät edes keskustelussa. Ei sitä kyllä ole ehdottanut oppositiokaan.


PS. Tästä täytyy nyt saada tarkemmat luvut, vuodenvaihteen tilanteesta:

Lainaus
Yli 10 prosenttia Suomen pelloista on jo valjastettu luomuviljelyyn. Käytännössä luomutilallisia on maassa nyt noin 4 500.

Poistaen mm. siirtymävaiheen pellot. Eviraltahan löytyvät jo nämä tilastot myös vuodelta 2015:

http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot+ja+tietohaut/

Sieltä muuten heti oli luettavissa, että 31.12.2015 kokonaisluomualan osuus oli 9,9%. Eli ei ainakaan silloin vielä "yli 10 prosenttia". Myös "alkutuotannon luomutoimijoita" oli vain 4 328, joista luomutiloja 4 251. Ei oikein pyöristy 4500:aan.

Luomuhyväksytyn alan osuus olisi ollut 8,44%. Ehkä se on ehtinyt sen verran nousta, että se olisi nyt 8,5%, ainakin pyöristäen. (Eli siihen lukuun sitten voi verrata noita edellä kerrottuja luomun tuotantomääriä ja niiden osuuksia v. 2015.)

Joka tapauksessa tämä Jarrumiehen n. vuosi sitten tekemä ennuste pitää edelleen hyvin kutinsa:

Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.

Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule toteutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.

Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.

Tässä vielä linkki suoraan Eviran kyseiseen pdf-tiedosttoon, josta em. tiedot:

LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2015
Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2015  (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2015ep.pdf)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.03.16 - klo:09:56
Kohtalon oikusta (?) meillä on nyt sitten käytettävissämme myös tämä luomuneuvoja Reijo Käen

Katetuottolaskelma (http://www.reijokaki.com/p/talous.html)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.03.16 - klo:07:21
Tuo katetuottolaskelma todellakin näyttää siltä, että nykyinen järjestelmä palkitsee reippaasti siitä, joka tuottaa reippaasti vähemmän. Mutta onko siinä kaikki, tuossa laskelmassa? Edellä oleva uutinenkin viittasi mm. suurempiin työmääriin. Olisiko lopulta myös luomun kysyntä rajana: luomutuetkaan eivät riittäisi asiaa paikkaamaan, jos luomutila joutuu myymään tuotteensa tavanomaisina, niillä hinnoilla?

Joka tapauksessa edelleen suurin osa viljelijöistä pysyy tavanomaisina. Viime vuonna kyllä 330 viljelijää päätti siirtyä luomuun. Mutta sitten myös ennätysmäärä viljelijöitä eli 275 päätti siitä luopua. Miksi? Eikä tuo luopuminen ollut mitenkään uuttakaan, joka vuosi luopujia on ollut, usein jopa enemmän kuin aloittajia (vv. 2010 ja 2013).

***

Joissakin laskelmissa kannattaa käyttää myös tuota 9,9% lukua. Oletettavasti myös siirtymävaiheen sadot putoavat samalle tasolle kuin kokonaan hyväksytyn luomupinta-alan. Niinpä vaikkapa sen arvioimisessa, paljonko luomuviljely vähentää ruokaomavaraisuuttamme, pohjana on oltava tuo 9,9% ja koko sen osalta arvio, että tuotto on n.  1/4 tavanomaisesta: "virallinen" (Pro Luomun kertoma) luomutuotanto plus n. 15% sen päälle.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.03.16 - klo:07:51
Kasvisten ja myös luomukasvisten osalta ovat tilastot kaiketi jäljessä? Vuodelta 2014 tästä uutisesta (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vihannekset%20puutarhatuotanto%202014%20luonnonvarakeskus-33835) *) löytyy tieto, että:

Lainaus
Vihanneksia tuotettiin Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan viime vuonna [siis 2014] avomaalla 186 miljoonaa kiloa ja kasvihuoneissa 83 miljoonaa kiloa.

Siis kaikkineen, tavanomainen ja luomu yhteensä, yhteensä 269 miljoonaa kiloa. **)

Viimeisimmät tilastot Pro Luomun sivuilla (Luken tilastoja) kertovat myös vasta vuodesta 2014. Yhteensä luomukasvisten tuotanto oli niiden mukaan n. 5,3 miljoonaa kiloa. Silloin siis prosenttiosuus oli n. 2%.

Mutta asia ei liene siitä juuri muuttunut? Eikä siis kokonaiskuva, eli tuo Luken arvio osuudesta "keskimäärin 1–2 prosenttia". Vihannestuotantoon käytetään kummallakin "puolella" hehtaareita hyvin vähän, verrattuna viljoihin ja eläintuotteisiin. (Kasvihuoneiden hehtaareita on vaikea laskeakin, saada ne verrannollisiksi tavallisten avomaan hehtaarien kanssa.)

_____________

*) ko. uutinen oli päivätty  26.3.2015. Olisiko siis tuoreempaa tietoa kohta luvassa?
**) kaukana ollaan muuten ravitsemussuosituksista, vaikka tuota tietysti "paikataankin" tuontivihanneksilla ja erityisesti hedelmillä. Suositushan on puoli kiloa kasviksia päivässä, joka Suomessa edellyttäisi vuodessa miljardin kilon kulutusta ja siis tuotantoakin!  8)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.03.16 - klo:04:38
Nyt on Pro Luomukin kertonut luomulihan tuotannosta, tai tarkkaan ottaen TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)

Siinä on nyt siipikarjakin mukana, yhteensä siis 4,14 miljoonaa kiloa. Linkissä olevassa pdf-tiedostossa on laskettu luomulihan prosenttiosuuskin: 1,0%. Siis edelleenkin vain prosentti. Ilman siipikarjaa 1,4%. Toistamatta edellä 24.02.16 jo sanottua.

Kasvun selityksiä on kaksi:

Lainaus
Luomuliha-alan asiantuntijoiden mukaan kasvun taustalla on toisaalta luomulihan tuotannon suhteellisen kannattavuuden paraneminen verrattuna tavanomaiseen lihantuotantoon ja toisaalta luomulihan lisääntynyt kysyntä.

Mikä on niiden suhteellinen painoarvo, jos Atriakin äskettäin ilmoitti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133#msg8133), miten se myy osan luomulihastaan ulkomaille ja osan tavanomaisena. Jos luomulihan myynti ilmoitetaan tällaisella haarukalla ...

Lainaus
Luomulihan myynti vähittäiskaupassa lisääntyi viime vuonna selvästi ja nousi noin 13-15 miljoonaan euroon.

... kyse ei ole arviosta vaan arvauksesta. *) Edellisenä vuonna myynti oli 12,1 miljoonaa. Kerrotaanpa tämä asia myös Pro Luomun uutisessa:

Lainaus
Suomesta myös viedään luomulihaa. Etenkin luomunaudanlihaa viedään Ruotsiin ja Tanskaan, joissa kysyntä kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin.

Tässä taitaa siis olla vankempi selityksistä:

Lainaus
Luomukorvaus eli luomutuet ovat saaneet etenkin emolehmätiloja siirtymään luomuun.
(lihav. HJ)

______

*) jos käytämme suurinta arviota, ja jaamme sen tuotetulla kilomäärällä, kilohinnaksi tulee alle 4 euroa. Sillä hinnalla ei kyllä luomulihaa kaupassa myydä! Eikä myydä 4,5 eurollakaan, jos poistamme arviosta suoraan tiloilta myydyn viidenneksen (ellei se ollut siinä mukana).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.03.16 - klo:15:08
Suuri osa valtalehdistä julkaisi sitten tuon Pro Luomun lehdistötiedoteen suurin piirtein sellaisenaan. Näin teki myös Helsingin Sanomat, tässä vaiheessa vain netissä:

Kotimaisen luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen vuonna 2015 (http://www.hs.fi/ruoka/a1458615082730)

Nettiin lähetin jo kiusallisen kysymyksen. Jos ko. uutinen vielä tulee paperillakin, sinnekin kiusallinen kysymys pitää lähettää. (Oikeastaan toivon sitä!)

PS. klo 16: Pöh, artikkeli olikin maksumuurin takana! Näkyykö siis tuo minun netikommenttinikaan, juuri kenellekään?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 23.03.16 - klo:16:57
Jokipiin kommentti Hesarissa näkyvissä. Kannattaa lukea ja kommentoida:
http://www.hs.fi/ruoka/a1458615082730


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.03.16 - klo:16:36
Jostain syystä tuo ei näy "plättärilläni" eli käsikoneellani. Mutta näkyy kyllä tällä, eli pöytäkoneella, joka kuitenkin on kannettava sekin (?).

Nyt sinne oli tullut yksi vastaus, johon sitten omat vastaukseni lähetin. Ja ilman vastausta, lisäykseni, jossa totesin muunkin luomutuotannon surkeat prosentit, eli sen noin 2% joka jutussa.

Paperilla HS:ssa ei asiasta sitten uutista kuitenkaan ollut. (Harmi! :))


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.04.16 - klo:04:01
Tuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg8281#msg8281) sen enempää kuin Atrian tapaus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133#msg8133) eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.

Pro Luomun lihatyöryhmän (http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomuliha/) uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):

Tuoteryhnä      myynti           luomun      luomumyynti
                     (1000 euroa)  osuus (%)  (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha         922 436           1,3          12 109
lihaval-
misteet          879 482            0,38          3 317

Näin siis tuosta 1% tuotetusta luomulihastakaan ei mene kaikki luomuna kaupaksi (yhteensä tuosta tulee noin 0,86% osuus). Ja tuo on euromääriä! Jos ja kun luomuliha on kaupassa kalliimpaa, kiloina se on tietysti vielä vähemmän. Mikä ei estä ko. työryhmää edelleen puhumasta "nousussa" olevasta kysynnästä ja maalailemasta moninkertaista myyntiä tulevaisuudessa, ja arvioimasta siihen tarvittavien eläinten määriä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.04.16 - klo:12:44
Pro Luomu on tuottanut hyvän yhteenvedon luomun tilanteesta v. 2015. Laitan tämän linkin tänne, koska mielestäni kiinnostavimmat tiedot siinä ovat tiedot luomutuotannosta:

Luomu Suomessa -tilastokooste kertoo luomun kehityksestä (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-tilastokooste-kertoo-luomun-kehityksesta/)

Ja "pokka pitää"! Ei edes tarjota mitään selitystä sille, miten tuotantomäärät (eli osuudet) eivät ole missään järkevässä suhteessa luomuviljelyalaan.

Mutta näin nyt kyllä on, josta pitää tavallaan Pro Luomua kiittääkin:

Lainaus
[...] Nämä ja monet muut luomusta kertovat tilastotiedot löytyvät kätevästi Pro Luomun kokoamasta Luomu Suomessa 2015 -koosteesta.

Varsinainen kooste on pdf-tiedosto, joka löytyy ja aukeaa tuosta linkistä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.04.16 - klo:07:26
Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.

Maaseudun Tulevaisuuskin oli sen huomannut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/joka-kymmenes-pelto-kohta-luomua-1.142501):

Lainaus
Pro Luomu julkaisi torstaina katsauksen luomutuotannon tilanteesta ja kehityksestä. Se kertoo luomun kasvattavan tasaisesti suosiotaan, mutta tahti on silti turhan verkkainen, jotta virallisiin luomutavoitteisiin voitaisiin yltää.

Hallitusohjelmassa luomutavoite nostettiin 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020. Jotta se onnistuu, Luomuun pitäisi siirtyä 45 000 hehtaaria peltoa vuosittain. Viime vuosina on jäänyt runsaaseen 10 000 hehtaariin.

Kummasti MT:n toimittajiakin vaivaa sellainen "silmäsairaus", ettei niihin osu noiden prosenttien jyrkkä (järkyttävä) ero: peltoalaprosentti, tuotantoprosentit, myynnin osuus. "Viralliset luomutavoitteet" otetaan itsestäänselvyyksinä. Tahti on "turhan verkkainen", kynä tai näppäimet siellä eivät saa kirjoitettua, että tavoite on turhanaikainen!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.05.16 - klo:06:42
Tässä Iisalmen Sanomien yleisökirjoituksessa on muitakin aika tyypillisiä ja tavallisia luomuharhoja ...

Luomutuotantoa kannattaa kasvattaa (http://www.iisalmensanomat.fi/news/luomutuotantoa-kannattaa-kasvattaa/)

... mutta kiinnittäisin huomiota tähän vahvaan uskoon. Vaikka ollaan tietoisia tästä ...

Lainaus
On totta, että satotasot jäävät jopa merkittävästi pienemmiksi luomupelloilla kuin tavanomaisessa viljelyssä olevilla pelloilla.

Ihmisten määrä kasvaa maailmassa koko ajan, joten onko kestävää lisätä luomua ja ruokkia ihmisiä pienemmillä hehtaarisadoilla?

... niin uskotaan näin käyvän, tulevaisuudessa:

Lainaus
Mitä satotasoihin tulee, uskomme, että hyvällä lajikejalostuksella tulemme vielä joskus saamaan myös luomusta kannattavia satoja.

Vaikka juuri luomussa kaikkein tehokkain kasvinjalostus on ehdottomasti kielletty. Tietysti myös: jos parempia lajikkeita saadaan kehitettyä, ne ovat tietysti myös tavanomaisen viljelyn käytettävissä. Ja ero säilyy, edelleen on kysyttävä tuo ensimmäinen kysymys.

Myös on kysyttävä: jos tosiaan ihmisten määrä kasvaa maailmassa "koko ajan" ja tuo satotason nousu tapahtuu vasta "joskus", mitä oletetaan ihmisten syövän sillä väillä? Vähintäänkin olisi vaadittava, että luomuviljely pidetään siihen asti kokeiluluontoisena, ja viljelyala sen mukaisesti hyvin pienenä. Eli sitä ei pitäisi sitä ennen kasvattaa!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.05.16 - klo:17:30
Viitaten tähän toseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg8417#msg8417) ja tähän uutiseemmekin ...

Alkaako luomuväkeä itseäänkin arveluttaa – tai jopa hävettää – ettei luomuviljelyssä tuoteta ruokaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=415)

... niin eläintuotetuotannon osalta meidän täytynee tätä asiaa tarkentaa:

luomuviljelyn avulla tuotetaan siis vähän enemmän eläintuotteita, mitä olemme ehkä edellä sanoneet. Vaikkei niitä sitten luomutuotteiksi sanotakaan.

Siis siten, että vaikka nuo 25% (mukama) luomutilaa eivät tuotakaan rehua (viljaa, mitä hyvänsä) niin paljon ja tehokkaasti, mitä periaatteessa voisivat, tavanomaisille lehmilleen, niin jotain syötävää ne niille kuitenkin tuottavat! Sen määrän arvioiminen on hankalaa, mutta jotain se on. Eli pieni osa tästä eläintuotannosta tavallaan on arvioitava luomutuotannoksi, jos sen kokonaistuottavuutta arvioi.

Tuon 25% tuotanto on varmaan sinänsä jo laskettu luomupeltojen tuotantoon mukaan, viljana tai kasvituotteina. Vaikka sen syöjät (siis) olisivatkin tavanomaisesti hoidettuja eläimiä.

Tilastoinnissakin järjestelmä, jossa koko tila olisi yhden säännön noudattaja, yksinkertaistaisi asioita huomattavasti. Siihen asti, kunnes (jos) se toteutuu, aika tärkeä tieto, asioiden arviomiseksi, olisi, miten paljon nuo n. 25% (pinta-alasta, siis n. 700 kpl) mukama-luomutiloja pelloillaan tuottavat.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.06.16 - klo:05:45
Mutta niin vain on, että kun tuottaa mahdollisimman vähän, niin se kummasti muuttuu Luken tilastoissa ja kaavioissa kannattavuudeksi:

Kannattavuuskerroin (luomu/tavanomainen tuotanto) (http://stat.luke.fi/indikaattori/kannattavuuskerroin-luomutavanomainen-tuotanto)

Täytyypä tähän heti siteerata Maaseudun Tulevaisuuden tuoretta (1.6.16) artikkelia:

Maatalousopiskelijat: Viljelijät ostavat peltoa tappiolla, näennäisviljely pitää hinnat korkealla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalousopiskelijat-viljelij%C3%A4t-ostavat-peltoa-tappiolla-n%C3%A4enn%C3%A4isviljely-pit%C3%A4%C3%A4-hinnat-korkealla-1.146992)

Lainaus
Maatalous­ekonomian opiskelijat eivät pidä tilannetta kestävänä ja odottavat peltohintojen laskevan lähitulevaisuudessa. Heidän mielestään näennäisviljelyn suosio pitää pellon hinnat korkealla.

"Osa tilanpidon lopettaneista saattaa jatkaa näennäisviljelyä, jolloin pelto ei vapaudu myyntiin tuottavampaan käyttöön. Maataloustukien kerääminen on käytännössä helppoa myös viljelyyn panostamattomille näennäisviljelijöille", kirjoittajat huomauttavat.

"Jos tuotantovälineistön rapautumisesta ei välitetä, niin viljelijän tilille saapuvat tukirahat saattavat antaa väärän kuvan viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta."


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.07.16 - klo:04:24
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.

Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:

Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)

Lainaus
Alustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.

Lieneekö tämä arvio realistinen luopujien osalta:

Lainaus
Luomuun on siirtymässä koko maassa yli 230 uutta tilaa, ja vastaavasti luomusta on ilmoittanut luopuvansa alle 50 tilaa.


Viime vuonna luopujia oli 275. Viitenä sitä edeltäneenäkin vuotena luopujia oli yli 100 vuosittain. Mutta ei tuo 20% tavoite v. 2020 joka tapauksessa toteudu.

***

Lähes joka kerta kun googlaan, mitä uutta on luomusta sanottu, saan tuloksiin mukaan MMM:n "Lisää luomua!" -sivut. Vaikkei siellä mitään uutta olisikaan, johtunee siitä, että Google tulkitsee kaikki MMM:n uudet uutiset luomu-uutisiksi.

Mutta niinhän se oikeastaan on meidänkin kantamme, kun oikein aatellaan: kyllä tuolla lähes 10% peltoalaosuudella pitäisi saada lisää luomua! Ja tietysti kaupaksikin, paljon enemmän (kuin sen 1,8% osuuden, josta myynnistä 40% on vielä tuontia). Ennenkuin sitä pinta-alaa riennetään kasvattamaan.  ;D

Mutta yhä tämä ei edes tunnui nostattavan kulmakarvoja, jos Maaseudun Tulevaisuuden toisinnossa tuosta uutisesta on lopussa tällainen suositus, tällaiset otsikot allekkain:

Lainaus
Lue myös:

Joka kymmenes pelto kohta luomua

Pari prosenttia viljasadosta luomua


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.07.16 - klo:07:47
Jarrumies tuolla toisaalla:

Sen verran kommentoin kuitenkin, että jutussa mainittu 70 % (luomun sato verrattuna tavanomaiseen) on aivan liian varovainen. Tuottavuus Ruotsissa ei poikkea paljon suomalaisesta, jos otetaan luomun välivuodet yms. huomioon.

Tähän samaan olen kiinnittänyt ruotsalaisissa luomukriitikoissa huomiota myös: he käyttävät tästä tuottavuuserosta aivan liian varovaisia, liian "kohteliaita" arvioita. Näin tekee mm. Staffan Danielsson ja näin teki myös Den ekologiska drömmen -kirja.

Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?

Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).

Olisiko meidänkin syytä suorastaan takoa ja tolkuttaa tuota iskulausettamme, että luomu tuottaa vain neljänneksen, julkisuuteen? Ja vastata sillä joka kerta, kun joku yrittää kertoa, miten tuo luomun ja tavanomaisen tuottavuusero olisi (esim. joidenkin koetilojen tms. tulosten perusteella) kurottavissa umpeen? Ja myös joka kerta tuoda esiin, että se perustuu Pro Luomun tietoihin!


PS. Asiaan tarjoutuu muuten rinnastuskin: tuulivoima tuottaa vain neljänneksen nimellistehostaan ... (ja yhtä vähän kuin siinä, kykenemme luontoa pakottamaan luomutuotannon säännöillä tms.?)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 26.07.16 - klo:23:10
Kannattaisi kirjoittaa DN:ään. Laskin nyt luvut uusista vuoden 2015 Ruotsin tilastoista. Tulos: neljäsosa (25,3 %) Ruotsissakin!
Tässä laskelmat.

Luomusadot Ruotsissa 2015, sivu 10, taulu A:
http://www.scb.se/Statistik/JO/JO0608/2015A01/JO0608_2015A01_SM_JO14SM1601.pdf
Tablå A. Totala spannmålsskördar från arealer med ekologisk odling och
totala spannmålsskördar från omställd ekologisk areal 2015



Luomuviljelyalat 2015, sivu 10, taulu 1a:
https://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Arealer/JO13/JO13SM1601/JO13SM1601.pdf
1a. Areal jordbruksmark, omställd och under omställning 2015, hektar
1a. Areas of agricultural land, converted and under conversion 2015, hectares


Ruotsissa 2015 luomuhyväksytyltä alalta (omställd
 areal) korjatun sadon osuus oli 4,4 % koko sadosta.
Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
 areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.

Lasketaan luomuhyväksytyllä alalta (omställd
 areal) saatu luomusato suhteessa tavanomaisen satoon.

Jotta saisimme laskut täsmälleen oikein on laskettava tavanomaisen sadon ja viljelyalan osuudet vähentämällä 100:sta luomun prosenttiosuudet.
Tulos:
(4.4/15.4)/((100-4.4)/(100-15.4))*100  = 25.2839 eli 25,3 %

Jos laskettaisiin vain karkeasti "pikakaavalla" (= luomusato%/luomuala%) (ja siis väärin) niin tulos olisi:  (4.4/15.4)*100 = 28.5714 eli 28,6 %. Pikakaavan tuottama virhe ei ole suuri, jos luomun pinta-alaosuus on pieni. Virhe kasvaa progressiivisesti luomualan osuuden kasvaessa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 21.08.16 - klo:19:50
Luken tilastoista on nyt helposti saatavissa tiedot luomun osuudesta kokonaissadosta vuodesta 2006 alkaen eri vuosina vuoteen 2015 ja eri viljelykasveilla. Koska alkuperäinen linkki on pitkä, tein siitä tinyurlin:
http://tinyurl.com/Luomun-osuus-kokonaissadosta

Tilastosta käy ilmi, että luomupinta-alan kasvusta huolimatta luomun osuus kokonaissadoista ei ole kasvanut seuraavissa viljelykasveissa 10-vuotisjaksolla 2006-2015 juuri ollenkaan, joissakin jopa laskenut:

Vehnä yhteensä 1)
.Syysvehnä
.Kevätvehnä 1)
Ruis 2)
Ohra yhteensä 1)
.Rehuohra 1)
.Mallasohra
Seosvilja
Peruna
Herne
Härkäpapu

Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
Rypsi

Suurta kasvua on seuraavissa:
Kuivaheinä
Säilörehu yhteensä
Tuorerehu

Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.

***

Vuonna 2006 luomuhyväksytty tuotantoala (siirtymävaihe ei mukana) oli 130 940 ha (5,7 % koko maatalousmaasta) ja vuonna 2015 se oli 191 490 ha (8,4 %) eli kasvua oli kuluneen 10-vuotisjakson aikana 46,24 %.

Lukujen lähteet:
http://stat.luke.fi/sites/default/files/kaytossa_oleva_maatalousmaa_2006.pdf
http://tinyurl.com/Maatalousmaa-2015
https://www.evira.fi/globalassets/kasvit/viljely-ja-tuotanto/luomu/luomu_2015ep.pdf
https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/tilastot/vanhemmat/luomu2011ep.pdf

***

Tinyurlin tekeminen on helppoa:
http://tinyurl.com/
Siihen kannattaa lisätä heti selväkielinen osa "Custom alias"-kohdassa.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.08.16 - klo:05:18
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.

Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta): 

http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)

Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.

Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
[...]

Josta kaurastakin se hyvälaatuinen osa valuu pääosin ulkomaille. Loppuosa taitaa siitäkin mennä rehuksi. Asia on toisaalla selvityksen alla (so. odottelemme tiedusteluumme vastausta, se on meille luvattu, "lomien jälkeen").


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 22.08.16 - klo:09:56
Luke tilastoista on saatavissa Meijerimaidon tuotanto vuosittain -taulukko:
http://tinyurl.com/Maitotilastoja

Siinä ei ole prosentteja laskettu valmiiksi, mutta laskin ne luomun osalta:

Vuosi   Vastaanotetun luomumaidon osuus koko vastaanotetusta maitomäärästä, %
2000   0,69
2001   0,79
2002   0,98
2003   1,17
2004   1,38
2005   1,18
2006   1,16
2007   1,21
2008   1,28
2009   1,33
2010   1,35
2011   1,43
2012   1,72
2013   1,86
2014   2,06
2015   2,33
Vuodesta 2006 vuoteen 2015 luomun osuus on kasvanut 1,2 %:sta 2,3 %:iin eli kaksinkertaiseksi.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.08.16 - klo:07:31
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.

Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:

Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)

Lainaus
Alustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.


Evira nosti tätä prosenttilukua omassa ennakkoarviossaan (Pro Luomun uutinen):

Evira ennakoi: luomuala lisääntyy 8 % (http://proluomu.fi/evira-ennakoi-luomuala-lisaantyy-8/)

Tuollakaan tahdilla, vaikka se toteutuisi ja jäisi pysyväksikin, ei kyllä hallituksen 20% tavoitetta annetussa määräajassa saavuteta, lähimainkaan.

Sieltä saa sitten tämänkin tiedon, jolla on relevanssia tuon luomumaidon ja -lihan tuotantolukuja ja -osuuksia arvioitaessa:

Lainaus
Yli puolet luomutuotantoalasta on nurmella, eli karjan laidunmaina ja rehunurmen tuotannossa.

Ja ehkäpä tälläkin tiedolla, kun saamme arvion siitä, mikä osa näiden peltojen luomutuotannosta menee eläinten suihin:

Lainaus
Tärkein kotimainen luomuvilja on kaura, jonka tuotantoala lisääntyi lähes neljänneksellä viime vuodesta ja nousi 30 000 hehtaariin.

Edelleen puuttuu muuten noista arvioista "välivuosilla" olevan luomutuotantoalan osuus. Mukanahan se tietysti siellä jotenkin on, mutta vieläkään ei ole keksitty, miten se tilastoidaan ja/tai esitetään.

***

Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta "luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.08.16 - klo:04:38
Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?

Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).

Ennenkuin kirjoitetaan, on ehkä syytä selvittää, mitä tietoa jo löytyy netistä. Tältä sivulta löytyy Jordbruksverketin tietoja muusta luomutuotannosta kuin viljantuotannosta:

22 % av de får och lamm som slaktas är uppfödda ekologiskt (https://jordbruketisiffror.wordpress.com/2016/08/24/22-av-de-far-och-lamm-som-slaktas-ar-uppfodda-ekologiskt/)

Vaikka otsikko on tuo, muustakin kerrotaan. Luomulihantuotannon kokonaisuus näyttää siellä samantapaiselta kuin Suomessa. Vaikka lampaassa ja naudassa osuus on korkeampi, itse asiassa hyvinkin korkea, siipikarjassa ja sianlihassa osuus on sitten surkea.

Lainaus
Trots ökningen är andelen ekologisk slaktkyckling-produktion mindre än 1 %.
[...]
Knappt 2 % av de slaktade grisarna är uppfödda med ekologiska produktionsmetoder.

(Ruotsin kaikesta kulutuksesta nämä jälkimmäiset lihalaadut ovat kuitenkin yli 2/3, ks. 1. taulukko ja kaavio täältä (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtion/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html). Noista luvuista yhteensä olisi siten arvioitava, paljonko luomulihan osuus on, yhteensä. Nyt asiaa voi sotkea tuontilihan suuri osuus Ruotsissa, ks. alempi kaavio.)

Sen sijaan siinä on yllätys, että luomumaidon osuus onkin kovin korkea, erityisesti Suomeen (ks. Jarrumiehen aikasarja edellä 22.08.16) verrattuna:

Lainaus
Invägningen av ekologisk mjölk uppgick 2015 till 370 300 ton. Invägningen var oförändrad mellan åren 2014 och 2015. År 2015 var knappt 13 % av den totala mängden invägd mjölk ekologisk.
(lihav. HJ)

Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)

Tässä vielä linkki toiselle sivulle, jossa kerrotaan samasta asiasta, ja jossa on koko pdf-raporttikin ladattavissa:

Ekologisk animalieproduktion 2015 (http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Animalieproduktion/JO27SM1601/JO27SM1601_ikortadrag.htm)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.16 - klo:08:11
Lainaus
– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.

Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:

Lainaus
MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.

– Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
(lihav. HJ)

Mutta tämä on jo aika käsittämätöntä ajattelua. Jos ja kun luomun kannattavuus ja "kilpailukyky" perustuu runsaampiin tukiin ja korkeampiin hintoihin, niin miten tavanomainen tila näitä "hyviä puolia" hyödyntäisi? Vaatimalla myös sille isompia tukia ja/tai sen tuotteille myös samat, luomusta maksettavat hinnat?

Kun nuo "niksit" eivät tule tietystikään tule kyseeseen, luultavasti Kauhanenkaan ei kysyttäessä osaisi kertoa, millä luomun keinoilla tavanomainen tila voisi taloudellista kilpailukykyään parantaa.  Tai sitten hänkin "ylentää" luomuksi yleisesti tiedossa olevat ja käytetyt (hyviksi havaitut, ikiaikaisetkin) keinot?


PS. Koskahan joku hyväntahtoinen haastateltu kertoo, että tavanomaisen viljelyn hyviä puolia  "soisi hyödynnettävän" luomupuolella?  8)


_____________

*) Vaan tiedä häntä, miten se luomutieteessä on. Lasketaanko siellä luomutuet myös (tehokkaaseen) ravinnehuoltoon?   ;D

(toistaen näin ilkeilyni 7.11.15 puheenvuorostani)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.16 - klo:09:38
Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)

Alustavat tiedot tässäkin ovat, että todellakin maidon kokonaistuotanto meitä parisen kertaa suuremmassa Ruotsissa ei ole kuin hiukan suurempi. Eli (omaa) maitoa siellä kulutetaan noin puolet siitä mitä meiillä. Mutta luomumaitoa tuotetaan meillä vain vähän yli 50 miljoonaa litraa, eli Ruotsin luomumaidon kokonaismäärä 370 miljoonaa litraa on edelleen paljon suurempi, myös suhteutettuna väkilukuun.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.16 - klo:14:36
Nyt täytyy olla varovainen, ettei suhteuta moneen kertaan. Mutta tästä tiedosta lähtien (paremman puutteessa) ...

Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
 areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.

... myös tuo luomumaidon osuus täytyy tuohon suhteuttaa. Eli jos se on vajaa 13%, olisi se silti suhteessa vähemmän kuin luomualan osuus. Mutta ei ollenkaan niin jyrkästi kuin Suomessa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.16 - klo:05:22

Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?

Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.16 - klo:07:26
Hanna Tuomiston ym. yhteenvetotutkimuskin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=693.msg8882#msg8882) kun päätyi tällaiseen arvioon (Lomborgin artikkelista lainattuna);

Lainaus
A big study in Europe found that to produce the same gallon of milk organically, you need 59% more land.

Eli luomumaidon tuotanto vaatisi vain noin 1,6 -kertaisen alan. Jolloin nuo ruotsalaiset luomumaidon prosenttiluvut vaikuttaisivat jo aika uskottavilta? Tai ainakin vähän uskottavammilta: niiden mukaan maan lisätarve olisi vain n. 20%. Olisiko meidän nyt "uhrattava" tämä kaunis 1/4:n tuoton luku ja kokonaisarvio vain suomalaisena ilmiönä? Kuitenkin? (Osin se kyllä näyttäisi pätevän, Ruotsissakin.)

(Tietysti, jos tähän päädytään, niin sitäkin kiukkuisempia voimme olla sen jälkeen juuri suomalaista luomuviljelyä kohtaan!  ;D)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.08.16 - klo:06:23
Kun tuo Pro Luomun juuri edellä 28.08.16 mainittu uutinen ilmestyi myös Savon Sanomissa ...

Luomutuotanto on kovassa kasvussa Pohjois-Savossa (http://www.savonsanomat.fi/talous/Luomutuotanto-on-kovassa-kasvussa-Pohjois-Savossa/826626#comments)

... niin sinne laitoin kommenttini:

Lainaus
Luomun kilpailukyky perustuu ennen kaikkea tuotteista maksettaviin korkempiin hintoihin ja luomuviljelyn saamiin suurempiin tukiin. Kumpaa keinoa Jari Kauhanen soisi myös tavanomaisen viljelyn käyttävän? Ja miten se tapahtuisi?



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.09.16 - klo:06:41
Tässä Maatilan Pellervon pääkirjoituksessa (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://maatilanpellervo.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/09/MP916.pdf&ved=0ahUKEwjP-8jR4O_OAhUNSJoKHfTVDtI4HhAWCBcwAA&usg=AFQjCNFzIIyyDlM-Pvc2C9aFNrLmp69YBQ&sig2=1gSwigXYZOc8jIVmfhgMSw) (1.9.16, nro 9/2016, pdf) on tällainen väite:

Lainaus
LUOMUTUOTANNOSTA OVAT innostuneet etenkin emolehmätilat, joilla ainakin pellot on siirretty luomuun. Tässä Maatilan Pellervossa Luken tukitietäjä sanoo, että luomun tukipolitiikka soveltuu parhaiten juuri emolehmätuotantoon: ”Sopii kuin nenä päähän.”

Valitettavasti tuon tukitietäjän artikkeliin ei ole pääsyä. Mutta tulkitsen tuon sanan "ainakin" niin, että juuri se järjestely on Suomessa erittäin tavallinen. Ja juuri se on myös tilalle taloudellisesti kannattavin. Jos asia on Ruotsissa olennaisesti toinen, olisi se siis osaselitys siihen, että luomumaitoa Suomessa syntyy luomupinta-alaan nähden niin peräti vähän, Ruotsiin verrattuna. Osin se jopa selittäisi muunkin ihmisille tarkoitetun luomutuotannon vähäisyyttä: tuollaisen tilan peltojen tuotto sitten syötettäisiin pääosin lehmille, kuitenkin? Tukipolitiikan takia se olisi kannattavaa, ja tavanomaisten lehmien ravintoahan voi sitten vapaasti täydentää?

Eli toistaen nämä kysymykseni ja uumoiluni, sillä lisäkysymyksellä, että kulkevatko myös tukirahat vähän eri tavalla näissä kahdessa maassa:

Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?

Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.09.16 - klo:07:59
Tässä Satakunnan luomuviljelyn edistämishankkeessa tuodaan faktat esiin kunnioitettavan rehellisesti:

http://uuttakasvualuomusta.fi/markkinat-ja-kannattavuus/kannattavuus/

Huonompi tuottavuus mainitaan. Tai, no, aika rehellisesti. Olen muussa yhteydessä sanonut, että jos joku käytettävissä ja löydettävissä olevan keskiarvon sijasta käyttää lukuhaarukkaa, voidaan jo olettaa, että valehtelusta, hämäysyrityksestä on kyse. Mutta välivuodet tulevat esiin, se on rehellistä:

Lainaus
Luomutuotantoon siirryttäessä satotaso laskee. Viljoilla satotaso voi laskea 5 - 40 % ja nurmilla 0 - 30 %. Viljelykierrosta johtuen myyntikasvien viljelyssä oleva osuus peltopinta-alasta pienenee.

Vaikka siitäkään ei kyllä kerrota, kuinka todella paljon se pienenee. Tässäkin tulee tavallaan puolitotuus ...

Lainaus
Luomutuotannon kannattavuuden avaintekijä onkin tavanomaista tuotantoa korkeampi liikevaihto myytävän tuotteen määrää kohti.

... koska luomutukia ei mainita. No, tuleehän se yhden kerran jutussa esille, vähän kuin ohimennen:

Lainaus
Korkeammat tuottajahinnat ja tukitaso muodostavat pohjan kannattavalle luomutuotannolle.
(Lihav. HJ)

Mutta jos ko. sivun ja hankkeen vaikutusyritysten kohteena ovat (kokeneet) viljelijät, ei täysin estottomasti kannata luikuria laskeakaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.10.16 - klo:11:04
Sarjastamme "pokka pitää", Elisa Niemen haastattelusta (http://luomulaakso.fi/haastattelussa-luomuliiton-toiminnanjohtaja-elisa-niemi/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+Luomulaakso+%28Luomulaakso%29):

Lainaus
Keskustelu maatalouden tulevaisuudesta saa Elisan vakavaksi. Hän pohtii kannattavuutta ja omavaraisuutta.  Kannattavuus on yksi keskeisimpiä ongelmia kotimaisessa maataloudessa ja pitäisi myös miettiä, haluammeko maamme olevan omavarainen jatkossakin. Molemmat ovat isoja kysymyksiä ja ne tulisi ratkoa yhteistuumin.

Omavaraisuutta ei saa takaisin hetkessä ja toimiva ruuantuotanto on tärkeä  etenkin kriisitilanteissa.

[...] sillä menetelmät, jotka parantavat ruuantuotannon onnistumista sään ääriolosuhteiden lisääntyessä, ovat yksi tapa lisää turvata ruuantuotantoa. Elisa mainitsee yhtenä hyvänä keinona eloperäisen aineen lisäämisen pelloille, jotka eivät enää ole hedelmällisiä. Näin keinolannoitteiden köyhdyttämät pellot saadaan taas kukoistamaan.

Omavaraisuus? Lisää? Ruoan tuotannon turvaaminen?  Lannoitteiden köyhdyttämät pellot?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 27.10.16 - klo:00:17
Eviran ja Luken tilastojen mukaan 2015:
- luomuhyväksytty viljelyala (pl. siirtymävaiheen ala) oli 8,4 %
- luomuviljasato oli vain 2,3 % Suomen koko viljantuotannosta (ei mukana luomun siirtymävaiheen alalla tuotettua viljaa)

Ylläolevien lukujen perusteella vuonna 2015:
- tavanomainen viljelyala oli 91,6 % (sis. luomun siirtymävaiheen alan!)
- tavanomainen viljelysato  oli 97,7 % koko sadosta (sis. luomun siirtymävaiheen sadon!)

Yksinkertaisella laskukaavalla saadaan tavanomaisen viljelyn tehokerroin luomuun nähden. Tehokerroin ilmaiseen kuinka monikertainen pinta-ala tarvitaan, jotta luomu tuottaisi saman määrän viljaa kuin tavanomainen.

Laskukaavassa lasketaan ensin tavanomainen ja luomusato pinta-alayksikköä kohden (satotasot) ja sitten jaetaan saatu tavanomaisen sato pinta-alayksikköä kohden vastaavalla luomun luvulla.

Vuonna 2015 tehokerroin oli (97.7/91.6)/(2.3/8.4) = 3.9.

Eli miltei nelinkertainen ala luomussa vaaditaan.

Tuosta kertoimesta on myös helppo laskea luomun satotaso prosentteina tavanomaisesta vuonna 2015:
100*1/3.9 = 25.6 %



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.11.16 - klo:16:14
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.

Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.

Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.

Vaikka Pro Luomu vielä koosteessaan vuodesta 2015 puhuu yhä hallituksen 20% tavoitteesta vuonna 2020, eräässä sen sisäisessä muistiossa (syyskuulta 2016) esitetään sille vuodelle jo realistisempaa ennustetta:

Lainaus
Luomupeltoalan on arvioitu nousevan 13 %:iin kokonaispeltoalasta (nyt 10,6 %).


PS. Toisaalta ja toisaalla olemme jo kiitelleetkin Pro Luomua tietystä realismista, verrattuna eräisiin muihin "luomutoimijoihin" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=851.msg7389#msg7389). Kun tuon arvion kerrottiin perustuvan MMM:n selvityksiin, olisiko lupa toivoa, että (tällainen, jonkinlainen) realismi olisi saamassa jalansijaa myös siellä?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.11.16 - klo:07:07
Lainaus
– Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.

Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:

Lainaus
MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.

– Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
(lihav. HJ)

Yhä tätä ajatusta hellitään luomuväen parissa:

Luomun myynti kasvaa kaupoissa (http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/tyotalous/luomun-myynti-kasvaa-kaupoissa) *)

Lainaus
Luomutuotannossa kehitetään aktiivisesti uusia ratkaisuja, joista hyötyy myös koko maatalous. Olennaista on tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyö sekä viljelijöiden tiedonvaihto keskenään, kertoo itsekin Luomuliiton mentor-toiminnassa mukana oleva Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu.
(lihav. HJ)

Mutta ei ainakaan tämä esimerkki ajatusta kyllä tukenut:

Lainaus
Thomas Keller on sveitsiläissyntyinen Ruotsin maatalousyliopiston dosentti. Hän kertoo lukuisien julkaisujensa pohjalta maan kasvukunnon parantamisesta. Erityisesti keinolannoitteiden käytöstä luomuun siirtyvien peltojen osalta täytyy tehdä töitä pellon saamiseksi tasapainoon ravinteiden ja rakenteen osalta.

Tavanomainen viljely ei noista Kellerin mahdollisista tuloksista kyllä hyödy tai opi mitään, mitä ei olisi jo osannut.

Tämäkin ratkaisu luultavasti edellyttää ...

Lainaus
Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum kertoo ympäristöratkaisuista omalla tilallaan Salossa. Kartano on kehittänyt lantalogistiikkaa yhteistyössä naapuritilojen kanssa sekä pilotoinut Vapo Clean Waters Oy:n kanssa pajuhaihdutuskentän, jolle ravinteikkaat valumavedet ohjataan.

... että nuo naapuritilat ovat tavanomaisia, ja vain siten saadaan niitä "ravinteikkaita valumavesiä" ohjattavaksi. Eli on sitä loisimista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0).

________________

*) Kaupunkimedia Aamuset, Turku. Turussa järjestetään nyt valtakunnalliset luomupäivät, siitä ja siksi ehkä tuo uutinen. Tuota otsikon ajatusta ei tarvitse kommentoida, koska sen taustalla ei ollut mitään omaa "tutkivaa journalismia", ainoastaan Pro Luomun julkaisema tieto myynnin 12% kasvusta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.11.16 - klo:10:21
Vuoden 2016 satotilastojen ennakot ilmestyivät. Tässä luomusatotilasto:

Luomusato 2016, ennakko (http://stat.luke.fi/luomusato-2016-ennakko_fi)

Lainaus
Vuoden 2016 luomuviljasato - 79 miljoonaa kiloa on 5 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.

Hyvä ei ollut sato tavanomaisellakaan puolella (ts. kokonaissato), n. 4% viime vuotta pienempi. "Hajurako" näyttäisi (ensi silmäyksellä) säilyneen ennallaan.

Tuo sama ilmoitus tuoreviljan osuudesta luomussa annettiin viime vuonnakin, eli sen osuus ei nähtävästi tänä vuonna olennaisesti kasvanut?

Oikeastaan ainoa menestynyt viljalaji luomussa oli yllättäen peruna, jossa yllettiin lähes ennätyssatoon, pikkaisen vajaaseen 7 miljoonaan kiloon. Kun tavanomaisella puolella meni vähän huonommin, niin ennätysosuus syntyi: 1,2 prosenttia perunasadosta oli luomua. *)

Luomukaurasta  täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9351#msg9351).

Mutta tutkitaanpa nyt tilastoja rauhassa, erilaista mielenkiintoista voi löytyä. Ja tietysti suhteutuksetkin täytynee nyt tehdä uusiksi.

Tästä voisi aloittaa. Kokonaissatotilaston mukaan: "Viljasato vuonna 2016 oli 3,5 miljardia kiloa." Siitä 79 miljoonaa kiloa on 2,3% eli se kyllä säilyi samana. Mutta saavutettiinko tuo hitusen entistä suuremmalla viljelyalalla?

________________

*) mutta tuokaan osuus ei oikeastaan vielä oikeuta siihen, että juuri perunaa käytettäisiin yleisemmässä luomua koskevassa artikkelissa kuvituskuvana, minkä olen huomannut olevan aika yleisenä tapana. (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/tarja-cronberg-%E2%80%9Dluomulle-on-nyt-tilausta%E2%80%9D) Vaikka tuo tapa tietysti johtuu perunapussista, jossa lukee se "luomu".


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.11.16 - klo:06:33
Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa v. 2016 sadosta:

Toiseksi pienin viljasato 2000-luvulla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/toiseksi-pienin-viljasato-2000-luvulla-1.169797)

Lainaus
Luomun osuus vaihtelee. Kun rukiista joka kymmenes kilo on luomua, ohrassa liikutaan prosentin tuntumassa. Herne ja härkäpapu sopivat typpeä sitovina kasveina luomuun ja palkokasveissa luomun osuus on viljoja suurempi.
(lihav. HJ)

Mutta kun katsomme tarkemmin Luken tätä tilastoa (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=a98d2d09-8afb-4dfe-9b86-3e43b3f13546), niin noissakin kahdessa luomun osuudet kokonaissadosta ovat vain nämä: herne 11,2 ja härkäpapu 14,3 prosenttia.

Jos on näin ...

Lainaus
Härkäpapusato on kahdeksan peräkkäisen tilastointivuoden aikana jatkanut nousuaan. Tänä vuonna sato kasvoi yli kolmanneksella viime vuodesta.

... niin härkäpavun tavanomainen viljely näyttää kasvaneen luomua enemmän, luomun osuus on laskenut. Vuosina 2013-14 sen osuus oli lähes 22%.

***

Kun 2000-luvun aikana heikoin kokonaissato oli vuonna 2010, niin vieläkin vähän kaihertaa se, että juuri siltä vuodelta meiltä puuttuu tieto luomusadosta, tilastoa ei lainkaan tehty.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 26.11.16 - klo:00:53
Laskin LUKEn tilastoista (kokonaissato ja luomusato)
http://stat.luke.fi/sato-sek%C3%A4-viljasadon-laatu-ennakko-2016_fi
ja
http://stat.luke.fi/luomusato-2016-ennakko_fi
seuraavan taulukon.

Taulukko. Luomun hehtaarisadon (kg/ha) osuus (%) kokonaissadosta (kg/ha) eräissä viljelykasveissa eri vuosina, vuosi 2016 ennakkotieto (Huom. Kokonaissatoon sisältyy myös luomusato, ts. kokonaissadosta ei ole vähennetty luomun hehtaareja eikä satomäärää. Luomun välivuosia ei myöskään ole huomioitu.)

2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013   2014   2015   2016      
51,4   49,6   53,3   49,3   ei tietoa   54,8   56,2   56,0   54,5   53,2   45,9      Vehnä yhteensä 1)
39,4   39,2   51,8   48,3   ei tietoa   43,4   59,0   54,8   54,0   56,1   52,2      .Syysvehnä
53,2   52,1   53,3   49,5   ei tietoa   57,5   54,3   56,4   54,5   51,1   44,7      .Kevätvehnä 1)
62,7   59,5   56,6   67,5   ei tietoa   56,0   51,1   64,6   59,8   49,1   51,9      Ruis 2)
66,6   57,3   53,8   58,0   ei tietoa   61,8   53,7   61,3   58,7   69,2   50,1      Ohra yhteensä 1)
62,3   60,8   57,6   56,1   ei tietoa   61,4   58,2   60,1   56,6   62,6   56,8      Kaura 1)
76,6   81,3   78,8   79,1   ei tietoa   84,1   98,4   77,3   87,9   70,5   68,2      Seosvilja yhteensä 1)
77,4   83,5   67,2   79,8   ei tietoa   71,5   84,9   70,9   77,5   64,8   69,7      .Seosvilja (korsivilja) 1)
84,5   81,1   97,0   79,1   ei tietoa   92,1   104,1   80,3   88,6   78,4   77,2      .Seosvilja (palkokasvit + korsivilja) 3)
.

Luomun satotaso suhteessa kokonaissatoon on tänä vuonna 2016 heikentynyt viime vuoteen nähden, taulukon kasveista vain luomurukiin (ja seosviljan korsivilja-alaryhmän) prosentti on hieman parantunut.

Kun aikasarjaa katsoo kokonaisuutena niin huomaa, että luomun osuudet monessa kasvissa eivät ole vuosien mittaan kasvaneet vaan jopa heikentyneet.

Jos kokonaissadosta olisi vähennetty luomusato olisivat prosenttiluvut olleet hieman pienempiä, koska luomusatotietojen sisällyttäminen kokonaissatoon pienentää kokonaissatotasoa (kg/ha). Olisin tuonkin korjauksen voinut laskea mutta ei ole nyt aikaa. Kun lopulliset vuoden 2016 satotiedot tulevat niin lasken tarkat luvut (luomu/tavanomainen) ja  otan mukaan kaikki mahdolliset viljelykasvit. LUKE voisi kyllä parantaa tilastojensa tasoa tältäkin osin, laskut on helppo tehdä.

Luomuviljelyssä on viiden vuoden jaksossa yleensä kaksi välivuotta. Jos ne huomioitaisiin niin taulukon prosenttilukuja pitäisi vielä korjata ottamalla välivuodet huomioon.

***
Lisäys:

Viime vuosi oli noiden lukujen perusteella todella huono. Koko sato putosi Luken mukaan noin 4 % ja luomusato 5 % (nämä ovat siis ennakkolukuja, lopulliset ilmestyvät 23.2.2017). Luomun osuus Suomen koko viljantuotannosta putosi tänä vuonna Luken ilmaisun mukaan "noin 2 prosenttiin". Viime vuonna 2015 se oli 2,3 % ja 2014 luomun osuus oli suurin koskaan, 2,5 %.

Koko ajan luomun pinta-alan osuus kasvanut ja tavanomaisen vähentynyt mutta luomun osuus viljantuotannosta saavutti tähänastisen huippunsa 2014 ja on sen jälkeisenä kahtena vuonna laskenut.

Vuosi 2016 oli huono satovuosi. Mutta luomussa siis huonompi kuin tavanomaisessa. Onko tämä nyt näyttöä siitä, että luomu kestää heikkoja luonnonoloja heikommin kuin tavanomainen?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.12.16 - klo:07:10
Tässä esitteessä ...

Luomu Rokkaa – Haluatko luomuviljelijäksi? (http://proluomu.fi/luomu-rokkaa-haluatko-luomuviljelijaksi/)

... nyt myönnetään (dia 4), että:

Lainaus
LUOMU ei lupaa pelkkää ruusutarhaa
ja
Lainaus
Luomussa on pienemmät sadot.

Mutta se onkin tarkoitettu ammatti-ihmisille. Ei kannata vedota toiveajatteluun. Olisiko myös (jo usein kiittämämme) Pro Luomussa vallitseva tietty realismi vaikuttanut asiaan?

Tuolta osin ehkä ko. infopaketti onkin "raikas", mutta muilta osin kyllä paljolti yhä vanhan tutun luomupropagandan kyllästämä, eli minä sanoisin sitä aika tunkkaiseksi.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.17 - klo:16:13
Lainaus käyttäjältä: Heikki Jokipii - 03.04.16 - klo:04:01
Lainaus
Tuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus sen enempää kuin Atrian tapaus eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.

Pro Luomun lihatyöryhmän uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):

Tuoteryhnä      myynti           luomun      luomumyynti
                     (1000 euroa)  osuus (%)  (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha         922 436           1,3          12 109
lihaval-
misteet          879 482            0,38          3 317

Näin siis tuosta 1% tuotetusta luomulihastakaan ei mene kaikki luomuna kaupaksi (yhteensä tuosta tulee noin 0,86% osuus). Ja tuo on euromääriä! Jos ja kun luomuliha on kaupassa kalliimpaa, kiloina se on tietysti vielä vähemmän. Mikä ei estä ko. työryhmää edelleen puhumasta "nousussa" olevasta kysynnästä ja maalailemasta moninkertaista myyntiä tulevaisuudessa, ja arvioimasta siihen tarvittavien eläinten määriä.

Jos nuo luvut, jotka olivat tuossa kyllä loppuvuonna tehtyjä arvioita, pitivät kuitenkin paikkansa, niin tämä Patarummussa oleva tieto sitten kyllä hiukan ihmetyttää:

"Lihamyynti nojaa kotimaisuuteen – myynti pienessä kasvussa"

Lainaus
Lainaus
Luomulihan myynti oli vuonna 2016 vahvassa noin 20 prosentin kasvussa. Tavanomaiseen verrattuna luomulihan myynti on pientä, sen osuus tuorelihan myynnistä on noin 0,8 prosenttia.

Tuo prosenttiluku 0,8 on pienempi kuin edellisvuoden 1,3. Kuitenkin S-ryhmä tiettävästi myy enemmän luomua kuin muut ryhmät. Miksi se myy luomulihaa vähemmän kuin muut?

(Jatkoin tähän, vaikka aiheesta olisi voinut puhua myös kysyntäosiossakin.)

Kohta varmaan saamme päivitetyt luomulihan tuotantoluvut, ja  arviot luomulihan myyntiosuudesta koko maassa. Mutta jo nyt alkaa tuntua siltä, että myös luomulihan kohdalla on samaan tapaan kuin luomuviljan: sitä tuotetaan valtion  tuella, mutta suurelta osin muiden maiden kulutukseen?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 23.02.17 - klo:09:59
Näin siinä sitten luomusadolle kävi vuonna 2016, lopulliset satotiedot:
http://stat.luke.fi/luomusato-2016_fi

Luomusato pienentyi absoluuttisesti 6 % edellisestä vuodesta ja myös suhteessa tavanomaiseen tuotantoon vaikka tuossa ei vielä ole muuta tietoa kuin vain "noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta" eli tarkka osuus puuttuu vielä. Joskus (vuonna 2014) luomusato on ollut jopa 2,5 % kokonaissadosta. Mutta koska koko viljasato pieni 3 % niin on selvää, että luomusadon osuus kokonaissadosta pieneni enemmän kuin tavanomaisen. Koko sadon tilasto:
http://stat.luke.fi/sato-ja-viljasadon-laatu-2016_fi

LISÄYS: Luken excel-taulukossa luomusadon osuus 2016 on jo laskettuna: 2,2 % koko viljasadosta.

"Luonnonvarakeskus
23.02.2017
Luomusato 2016

Vuoden 2016 luomuviljasato - 78 miljoonaa kiloa on 6 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
- Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 46 miljoonaa kiloa eli yhtä paljon kuin vuonna 2015.
- Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 8 miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 - vehnä yli kolmanneksen.
- Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta on 9 %, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 - 4,4 %.
- Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato - 7,2 miljoonaa kiloa on noin 1,2 % koko perunantuotannosta
- Luomutuotannossa  nurmirehujen ja valkuaiskasvien osuus on tavanomaista tuotantoa suurempi. Luomutuotanto vastaa keskimäärin 10-20 % herneen, härkävun ja nurmirehujen kokonaistuotannosta.

Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/luomusato-2016_fi
"
Tässä prosentit lajeittain mutta kokonaisprosentti puuttuu:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=ae204d48-5c1c-47d7-b672-036e412dce79



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 24.02.17 - klo:22:45
Laskin Luken lopullisesta vuoden 2016 luomutilastoista ison excel-taulukon alkaen vuosille 2006-2016. Valitettavasti sitä ei pysty esittämään tässä ikivanhassa kurjassa softassa.

Mutta siitä käy ilmi mm. seuraavaa:

Koko luomuhyväksytystä alasta (2016: 200 441 ha, ei sisällä siirtymävaiheen alaa) viljaa korjattiin vain 21,2 % alalta. Rypsi, peruna, herne ja härkäpapu oli yhteeensä 3,1% .

Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.

Luomun korjuuala oli yhteensä 170 200 ha vuonna 2016. Siis sellaista alaa, jolta ei tilastoitu mitään korjattavaa oli yhteensä 30 241 ha eli 15,1 %. Nämä ovat luomun kadotetut hehtaarit. Niistäkin ilmeisesti (?) maksetaan luomutukia, koska ne tilastoidaan luomuhyväksyttyyn alaan mukaan.




Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.03.17 - klo:08:25
Päivitetyt luvut, ennakkotieto 2016 (LUKE):

Luomulihan tuotanto vuosittain (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=02c0fa05-3b5a-41d3-992c-e0b9d92436f8)

(Linkki aukeaa ainakin täältä: http://stat.luke.fi/lihantuotanto )

Hiukan kasvua - mutta naudanlihan kohdalla hienoinen lasku?! Mutta karkeasti samalla tasolla mennään, luomulihan osuus pysyy siinä vähän yli yhden prosentin*) tasolla. Vaikka siis on näin:

Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.

Myös luomusiipikarjan tuotanto surkeasta tasostaan vielä laski.  Jonka jo tavallaan tiesimmekin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg9805#msg9805), mutta että vielä laskua.

_________

*) tarkemmmin: 1,1% eli vähemmän kuin lihankulutuksen 2% kasvu edellisvuodesta v. 2016.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.03.17 - klo:05:21
Tästä Pro Luomun uutisesta ei löydy lisätietoa Luken julkistukseen ...

Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomusianlihantuotanto-lisaantyi-kolmanneksen/)

... paitsi ehkä hiukan selkeämpi yhteenvetotaulukko lihalaaduittain. Mutta mikä sieltä puuttuu: yhteenveto kaikesta luomulihan tuotannosta, kilomäärä ja prosenttiosuus (eli se 1,1%). (Tekstissä tieto on.)

Sen kyllä näki selvästi siitäkin taulukosta, ettei luomusianlihan kolmanneksen kasvu järin suuria merkitse, jos tuotannon osuus sen myötä kasvoi 0,4:stä 0,5:een prosenttiin.

Pro Luomu ei sitten (tietystikään?) vertaa noita tuotanto-osuuksia viljelyalan osuuksiin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.03.17 - klo:15:05
Mutta niin vain on tähän valtavaan hajurakoon ja epäsuhtaan totuttu ...

Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-2016-kokoaa-hyvan-luomuvuoden/)

Lainaus
Luomun osuus maan viljelyalasta nousi yli 10 %:iin ja luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupassa 2 %:iin.

... ettei tuota faktaa ei esitetä mitenkään nolona tai häpeillen, kuten oikeastaan pitäisi, vaan ihan "ylpeänä esittää" -hengessä. Kuten vielä täältä tiedämme, sama hurja suhde kyllä pätee tuotantoonkin, ei yksin myyntiin (juuri yllä surkeasta lihantuotannon osuudesta).

Vaikkapa joku Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tuon uutisen tänään "silmää räpäyttämättä".


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.03.17 - klo:06:15
Vaikkei tuossa uudessa koosteessa (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2016-kooste/) paljon eroa vanhaan ole, erityisesti ei luomutuotantoa koskevissa tiedoissa, sitä pitää nyt jatkossa käyttää. Ellei meillä itsellämme ole tarkempaa tietoa.

Tässä sitten tieto tästä kirjoituspöydällä aikaansaadusta luomutuotannosta:

Lainaus
Tärkeimmät luomuluonnontuotteet ovat mustikka, puolukka ja koivun mahla. Suurin osa luomuluonnontuotteista menee vientiin.


Eli odotetusti ulkomaalaiset menevät lankaan, suomalaisia ei saada maksamaan samoista marjoista kovempaa hintaa.

Mutta ei se juuri eri tavalla ollut luomuviljankaan osalta. Sen kahden prosentin osuudesta oli puolet kauraa, ja sitten:

Lainaus
Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa
menee vientiin.

Jäljelle jäävästä 1 prosentistakin osa menee vientiin. Eli tehottomasti tuotetusta luomuruoasta siitäkin suorastaan järkyttävän vähän menee siis suomalaisten omaan kulutukseen. Siinä mielessä järkyttävän, kuinka asiaa juuri suomalaisten ostohaluilla perustellaan, ja kuinka paljon tuo koko lysti maksaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=425), meille kaikiille.

***

Ceterum censeo: tietoja tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä ei ole vieläkään näkynyt. Alkaisi jo olla aika, että näkyisi.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.17 - klo:04:06
Näin kerrotaan (lähes kirjaimellisesti) toiselta puolelta maailmaa:

Vehnäennätys Uuteen-Seelantiin: Melkein 16,8 tonnin tuotos hehtaarilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vehn%C3%A4enn%C3%A4tys-uuteen-seelantiin-melkein-16-8-tonnin-tuotos-hehtaarilta-1.184239)

Tuon huiman tuloksen salaisuus:

Lainaus
Hän kertoo menestyksensä perustuvan läheiseen yhteistyöhön Yaran ja Bayerin kanssa. Yaran tuotteilla hoidetaan peltojen lannoitus ja Bayerin tuotteilla rikkakasvien ja sienitautien torjunta.

Taustatietoa, Uudessa Seelannissa - kuten Britanniassakin - on esim. Suomeen*) verrattuna todella hyvät viljelyolosuhteet:

Lainaus
Aiempi ennätys saavutettiin Britanniassa kaksi vuotta sitten ja se oli 16,519 tonnia. Uuden-Seelannin kastellut pellot tuottavat keskimäärin 12 tonnia hehtaarilta.

Entäpä luomuviljely siellä? Tällaiselta sikäläiseltä luomuviljelysivulta ...

THE MIRACLE OF GROWING FOOD REGENERATIVELY (http://www.sustainablegardener.org/grain-production/)

... löytyy tällainen arvio (onko se sitten keskiarvoinen vai optimistinen):

Lainaus
WHEAT (Triticum spp)
[...]
Yields can vary, but 5.0-5.8 tonnes per hectare should be achievable.

________

*) noihin lukuihin verrattuna Suomen vuoden 2016 syysvehnän keskimääräinen satotaso 3 690 kiloa hehtaarilta, tuntuu todella surkealta. Luomusyysvehnästä nyt puhumattakaan: 2 140 kiloa hehtaarilta. Tietysti ennätykset ovat täälläkin tuota suurempia. Mutta eivät taida yltää edes Uuden Seelannin keskiarvotasolle.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.04.17 - klo:05:07
Pro Luomu kertoo tiedotteessaan koosteensa tuloksista:

Lainaus
Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden

22.3.2017
Sekä ruoan tuotanto että kulutus Suomessa luomuistuivat viime vuonna.

Mutta onko näin? Kun lisääntynyt hehtaarimäärä ei itsessään vielä ole tuotantoa. Otetaanpa esimerkiksi vihannekset. Niistä tuo kooste (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/04/Luomu_Suomessa_2016.pdf) (pdf) kertoo (s. 5):

Lainaus
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.

Mtutta katsotaanpa sitten samalla sivulla olevaa taulukkoa. Huippuvuodesta 2014 ainoastaan porkkanan tuotannon määrä oli säilynyt samana, tomaatteja tuotettiin noin neljännes vähemmän ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.

Vähemmän tärkeistä (?) myös kurkun tuotanto oli vähentynyt noin kolmanneksen verran. Marjojen tuotanto oli kasvanut vuodesta 2014, mutta vähentynyt vuodesta 2015. Ainoastaan tarhaherneen ja omenien tuotanto oli kasvanut.

Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. Ja luomukaurahan on oikeastaan Saksan viljelyä, jota vain harjoitetaan Suomen maaperällä ... ja Suomen valtion tuella. Eikä luomukauran prosenttiosuus vuodesta 2015 kasvanut, se on sama.)

Luomueläintuotannossa (s. 8 ) oli hyvin hienoista kasvua. Lähinnä kasvu oli luomusianlihan varassa, jonka tuotanto absuuttisina lukuina kuitenkin on yhä pientä. Maidon ja kananmunien tuotanto kasvoi, mutta hyvin vähän.

Luomukeruuta, tuota kirjoituspöytätyön tulosta, en vaivaudu kommentoimaan.

Niinpä tuosta samasta koosteesta olisi oikeastaan yhtä oikeutetusti voinut tehdä sellaisen yhteenvedon, että huolimatta luomuhehtaarien lisäyksestä (7%) Suomen ruoan tuotanto ei käytännössä juuri yhtään luomuistunut.



PS. eli "ceterum censeoni": mitä luomukulutukseen tulee, niin vieläkään ei ole päivitettyä tietoa luomutuonnin osuudesta. Niinpä voi hyvin olla, että tämän Ylen tuoreen uutisen näkemys luomukulutuksen ja tuotannon yhteydestä sen tiedon julkaisemisen jälkeen romahtaa, menettää uskottavuutensa:

"Kaikilla luomutuotteilla on nyt kysyntää" – kannattavuus nostaa viljelijänkin motivaatiota (http://yle.fi/uutiset/3-9565191)

Lainaus
Kannattavuus ja kysyntä lisäävät luomun suosiota viljelijöiden keskuudessa. Puhtaus ja tarina vakuuttavat kuluttajan, mikäli ostopäätös ei törmää hintaan.

Vaan luomun suosio lisääntyy muista syistä viljelijöiden parissa.*) Kun viljelijät sitten tuottavatkin niin vähän vastauksena tähän suomalaiseen kysyntään. Jopa vähemmän kuin teoriassa pystyisivät, jopa meidänkin "raadollisten" tuottavuusarvioidemme mukaan. (Tai sitten tuo "mikäli"-ehto laukeaa lähes aina. Jopa lopulta noiden mainitun Syrjälän tilan luomulampaidenkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9997#msg9997) kohdalla eli senkin kaupaksi menolla on rajansa, eikä siinä ole välttämättä odotettavissa mitään dramaattista kasvua.)

_________

*) sikäli kuinka lisääntyy. Ks. edellä analyysit siitä, miten hallituksen 20% pinta-alatavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.04.17 - klo:03:50
Tästä Luomuliiton tiedotteesta näkyy ...

Kevään luomuviljelyryntäys on huomioitava tukimäärärahoissa (http://www.luomuliitto.fi/kevaan-luomuviljelyryntays-on-huomioitava-tukimaararahoissa/#more-6268)

Lainaus
Luomuliitto vaatii, että nopeasti kasvavalle luomutuotannolle varataan riittävästi tukea. Puolivälitarkasteluun pian kokoontuvan hallituksen tulee Luomuliiton mukaan varmistaa, että luomun kasvulle on Suomessa jatkossakin hyvät edellytykset ja riittävästi luomutukirahaa. Luomuliitto haluaa hallitukselta vahvistuksen siihen, että uusille ja nykyisille luomutuottajille varmistetaan voimassa olevan tukitason mukainen luomutuki.

... kasvun mittariksi käy hyvin rekisteröidyn luomualan kasvu. Varsinaista tuotannon kasvua ei edellytetä. Eikä sellaista oikeastaan siis ole tapahtunutkaan (ks. juuri edellä). Mutta tuossahan ei pitkään aikaan ole mietitty sen enempää tuotantoa kuin kulutustakaan (kysyntää): hallitus nyt vaan on sitoutunut tuohon 20% tavoitteeseen. Luomukurssin käyneen halu muuttaa peltonsa luomuksi on muka myös riittävä perustelu.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.04.17 - klo:08:13
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.

Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:

Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoista-voi-tulla-entist%C3%A4-pahempi-vitsaus-1.185484)

Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...

Lainaus
Liedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.
(lihav. HJ)

... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen (http://stat.luke.fi/puutarhatilastot) mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.

Vaikka oli näin:

Lainaus
Viime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.

Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.05.17 - klo:07:34
Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):

Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)

Lainaus
• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi

Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.

Viljakasvien korsien ei nykyisin katsota olevan optimaalista ravintoa eläimillekään eli lehmille, kertoi Matti minulle Savossa. Niinpä luomuviljelyssä kasvatetaan tuotetta, joka ei oikein kelpaa kenellekään/millekään eli tuota kortta.

Paitsi korkeintaan esteetikoille: pitkäkortiset viljapellot varmaan lainehtivat tuulessa kauniimmin? Esteettisessä suhteessa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6994#msg6994) luomupellot ovat aiemminkin saaneet tämän umpikaupunkilaisen eli minun silmissäni voiton.


***

Tällainenkin toivottava ominaisuus esitelmässä mainitaan, kaikille lajikkeille, muuta luultavasti erityisesti luomulajikkeille:

Lainaus
Aikaisuus etenkin lyhyessä
kasvukaudessa
• Itäminen, tähkiminen, kypsyminen

Kun on ollut tämä kylmä kevät*, niin uskallan ennustaa, että kotimaisista varhaisperunoista tulee sitten kesän alussa pulaa. Ja erityisesti luultavasti luomuperunoista, vaikka niiden kysyntä olisi pientäkin. Ravinteiden (lannoitteiden) niukkkuus kun rajoittaa kasvunopeuttakin.

*) jolloin ainakaan tämä perinteinen istutusajan määritystapa ei varmaan vielä ole antanut suurimmassa osassa Suomea positiivista tulosta: jos maassa pystyy istumaan paljaalla pepulla, perunat voi istuttaa.  ;D


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.05.17 - klo:06:43
Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta "luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.

En vieläkään tiedä, miten on asian laita, mutta tällaisessa arviossa pitäis kyllä olla mukana arvio tuostakin.

Kiihkeä luomukeskustelu ei näy luomuun hakeutuvien määrässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kiihke%C3%A4-luomukeskustelu-ei-n%C3%A4y-luomuun-hakeutuvien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-1.187242)

Lainaus
Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen on alustavasti kysellyt sitoumusmääriä 12 elykeskuksesta. Hänen tämänhetkinen arvionsa koko maan uusista sitoumuksista on hiukan vajaa 250.

Viime vuonna uusia sitoumuksia tehtiin 253.

"Eli aika samaa tahtia mennään kuin viime vuonna."
[...]
Vuonna 2015 luomuun liittyneitä oli paljon. Heidän peltonsa ovat nyt ohittaneet siirtymävaiheen ja tuottavat tänä kesänä luomusatoa.

Kun luomuhyväksytty ala viime vuonna kasvoi 4 prosenttia, nyt se kasvaa 13 prosenttia

Kun juuri 2015 luopujien määrä oli suurempi kuin nyt aloittavien määrä. Niinpä se luku pitäisi saada mukaan kokonaisarvioon. Mutta vaikka se luku olisi nollakin, ei olla sinä 20% tavoitteen (v. 2020) tahdissa. Siltä osin uutisartikkeli on otsikoitu oikein.

Nähdään sitten, miten tässä käy:

Lainaus
Heinonen arvioi, että esimerkiksi luomukaurapula saattaa kääntyä jopa ylitarjonnan puolelle, jos vuosi on hyvä.

Kuten jo todettu, tämä asia onkin sitten monesta tekijästä kiinni. Viljelypinta-alan lisääminen ei itsessään auta mitään, jos ei pystytä tuottamaan vientikelpoista laatua. Tai ylipäänsä syötävää laatua (hometoksiinit!).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.05.17 - klo:08:12
Samanlaiselta se näyttää Keskisuomalaisenkin silmin:

Luomupöhinä poikkeuksellisen kovaa – ennätysluvuista silti jäädään (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/517262-luomupohina-poikkeuksellisen-kovaa-ennatysluvuista-silti-jaadaan)

Lainaus
Luomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.

Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä

Mutta kuitenkin (kun viime tiistai oli viimeinen ilmoittautumispäivä):

Lainaus
Lukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.

Vaikkei siis luopujien määrästä ei edes tietoa vielä julkaistu.

Oikeastaan se kuuluu meidänkin pohdittavaksi: miksei avokätinen tuki kuitenkaan kelpaa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.05.17 - klo:05:01
Toukokuun Tiede-lehdessä (5/2017) oli vähän outo artikkeli, otsikolla ja ala-otsikolla (tarjolla vain paperilla):

Lainaus
Luomu vaatii vielä työtä.
Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.

Artikkeli myönsi heikommat luomusadot, ja totesi aivan oikein, että luomun väitetyt edut jäävät sen vuoksi toteutumatta. Mutta satotasojen arviossa se käytti kummallisen pieniä prosentteja: luomusadot olisivat sen mukaan vain 19-25% tavanomaisia pienempiä. Mitenkään ei mainittu välivuosia, jotka jo yksinään pudottavat satotasoa tuohon tai alle. Plus siihen jo virallisista tilastoista näkyvä huonompi tulos per hehtaari, niin tuo kirjoituksen arvio ei kyllä vaikuta tieteelliseltä.

Sen lisäksi, niinkuin jo otsikosta näkyy, nähtiin, että luomuviljely voi kehittyä. Vaikka nykyisellään se ei voi ratkaista maailman ruokatuotantoa, sillä on kuitenkin mahdollisuuksia, jos se saa "uusia viljelylajikkeita ... lisää orgaanisia lannoitteita ja torjunta-aineita". Vaikka sitten jo seuraavissa lauseissa myönnettiin luomuviljelyn loisiminen ja asioiden meneminen mahdollisesti huonompaan suuntaan luomuviljelyn yleistyessä. Eikä mitään konkreettisia keinoja luomusatojen parantamiseen kerrota, ei esim. yhtään esimerkkiä  uudesta luomuviljelyyn sopivasta lajikkeesta. Ei kyllä luomulannoitteestakaan, esim. sellaisesta, josta saisi fosforia.

Lainaus
Silti tutkijat kannattavat luomua. Se kehittää kestävää maataloutta. Se on tuonut paljon uusia käytäntöjä myös normitiloille. Näitä ovat kompostointi, vuoroviljely, korjuutähteiden käytto katteena ja maankääntö.

Uusia? En tunne maanviljelyn historiaa niin hyvin, että osaisin noihin käytäntöihin suoraan liittää ensi käytön vuosisataluvun, mutta sen verran kuitenkin, että osaan kertoa niiden olevan pieniä lukuja, eli hyvin varhaisia vuosisatoja. Maankäännön osalta tästä Wikipedia-artikkelista aurasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aura_(maanviljely)) saamme tietää, että sana tuli suomenkieleenkin jo ajanlaskun alussa (n. 0-200).

Tutkijat,  joihin Tiede-lehdessä viitataan, ovat tässä (ja myös tarkat viitetiedot  ko. tutkimuksesta):

Organic is only one ingredient in recipe for sustainable food future (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170310142337.htm)

Heidän käsityksensä Tiede-lehti siis esitteli maataloustieteen viimeisenä sanana. Ja lopuksi lukijoille tällaisen kotiinvietävän opetuksen:

Lainaus
Tutkijoilla on sanoma myös meille kuluttajille. Meidän on lopetettava ajattelemasta luomua ja normia ääripäitä. Sen sijaan pitää vaatia parempia käytäntöjä kumpaankin. Sillä tavoin maailma voi päästä kestävämpään ruoan tuotantoon.

Okei, aloitanpa heti. Jotta luomutuotanto ei enää varastaisi tarvitsemiaan ravinteita (esim. fosforia ja kaliumia), siinä ryhdyttäköön käyttämään väkilannoitteita, ihan reilusti ja avoimesti. Olisi erityisesti myös käytettävä - ilman fossiilisia raaka-aineita tuotettua, mutta keinotekoista - typpilannoitetta, jotta viljelyalaa maailmassa säästettäisiin. Eikö? Miksi ei?

Ihan viimeinen lause artikkelissa on tämä "poliittisesti korrekti":

Lainaus
Lisäksi vauraan maailman on lopetettava ruoan haaskaus.

Olemme kyllä haaskauskeskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0) aika hyvin osoittaneet (me ja siellä linkatut lähteet), että juuri vauraan maailman haaskauksen lopettamisella olisi hyvin minimaalinen vaikutus maailman ruokaturvan parantamiseen. Ja että juuri luomuviljely - kaikkialla - on loogisesti tällaista haaskausta.

Tuo alkuperäinen tutkimusartikkeli näyttää olevan maksumuurin takana.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.05.17 - klo:11:02
Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):

Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)

Lainaus
• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi

Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.

Kun tuon olin oppinut, niin törmäsinpä heti tällaiseen mainokseen, jossa selvästikin mainostettiin luomuviljelyyn sopivaa lajiketta:

Sangaste -syysruis (https://naturcom.fi/tuote/viljat/syysruis/)

Josta kerrottiin muun muassa:

   
Lainaus
klassikkoruis Virosta
    tiettävästi vanhin viljelyssä oleva ruislajike
 [....]
   korkea kasvusto, lakoontuessaan jää yleensä hyvin koholle ja pitää kasvuston ilmavana
    pärjää matalalla lannoitustasolla
    kilpailee tehokkaasti rikkojen kanssa

Mutta korkeita hehtaarisatoja ei siis luvattu.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.05.17 - klo:17:23
Uusi versio Luken luomupuutarhatilastoista (päivätty 21.4.2017) antaa luomutomaatin osalta vähän erilaisen luvun kuin Pro Luomun kooste 2016 (?). Tuotanto olisi v. 2015  ollut kyllä sama 1110  tonnia, mutta v. 2016 vain 562 tonnia. Ei siis laskenut neljänneksellä, kuten edellä 15.04.17 sanoin, vaan romahtanut siis puoleen.

Kun sekin kuulemma kuului näihin ...

Lainaus
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.

... niin lähellä on jo yleistys, että Suomen luomupuutarhatuotanto on romahtamassa. Koska vain porkkana oli niistä säilyttänyt entisen tuotannon tasonsa.

Itse asiassa Luomukasvisten arvoketjutyöryhmässä 30.3.17 ainoa vihannes, jolla selvästi nähtiin olevan kasvupotentiaalia, olikin porkkana.

Mistä tämä luomuväelle niin epätyypillinen pessimismi? Onko kysynnässä tapahtunut romahdus, johon tuotanto on jo sopeutunut? Onko ulkomainen kilpailu ylivoimaista? Vai ennakoidaanko jo, ettei EU hyväksy jatkossa luomukasvisten kasvihuoneviljelyä siten, kuinka se Suomessa vain olisi mahdollista? Vai olisiko tuotannossa ilmennyt jotain ongelmia, josta meillä ei ole tarkempaa tietoa? Olisiko luomutomaatinkin kimppuun iskenyt jokin yllättävä vihollinen, kuten luomusipulin ja luomukaalin?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 29.05.17 - klo:23:06
Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!

Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
>> Tilastotietokanta >> Maataloustilastot >> Tuotanto >> Puutarhatilastot >> Luomuviljely (vihannekset, marjat, omena)

Tällaiset tiedot löytyi (ensimmäinen numero pn vuosi 2015 ja toinen 2016)
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3c96cdf2-03ef-4c37-a021-11eec4a492f4

Luomuviljely muuttujina Muuttuja, Laji ja Vuosi
                                               
Sato (1 000 kg)                             2015      2016
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENSÄ   3 352   3 495
Tarhaherne   35   80
Valkokaali   338   297
Porkkana   2 200   2 318
Ruokasipuli   338   247
Muut avomaanvihannekset   442   553
TOMAATTI   1 110   962
KASVIHUONEKURKKU   131   279
MARJAT YHTEENSÄ   517   488
Mansikka   336   288
Herukat   95   131
Vadelma   29   29
Muut marjat   57   40
OMENA   70   123


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.05.17 - klo:03:26
Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!

Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?

Löysin tuon tiedon Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän kokouksen 30.3.2017 muistiosta (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/02/Avoketjutyo-kasvis_poytakirja-3003-1.pdf). (pdf, dia tai sivu 5).

Hetken epäilinkin, tuli mieleen, että olisiko kyse paino- tai näppäilyvirheestä, mutta sitten päätin luottaa siihen. Ei ehkä olisi pitänyt.

Mutta nyt meillä on siis kolme tietoa ( ;D) luomutomaattien tuotantomäärästä v. 2016:

Löytämäsi Luken tilasto: 962  tonnia
Luomu Suomessa 2016: 889 tonnia
Työryhmän muistio: 562 tonnia

Mutta täysin pieleen ei tuo analyysini silti mennyt, täysin turhia eivät kysymykseni silti olleet, vaikka tuo löytämäsi Luken tieto olisi se oikea (niinkuin se epäilemättä on). Tomaatin tuotanto on selvästi silti laskenut. Kun ainoa merkittävä nousija oli luomuporkkana, niin muistaa täytyy, että porkkana on myös halpaa, vain noin kolmanneksen kilohinnaltaan luomutomaattiin verrattuna.

Samaisesa muistiossa esitetään myös seuraavalla sivulla 6 "Luomutuotteiden kasvupotentiaalit", jossa käyrä luomutomaattien osalta ei ole käyrä, vaan tasainen suora viiva 2020-luvulle asti, s.o.. sillä ei arvioida edes olevan kasvupotentiaalia. Porkkanan taas arvioidaan nousevan kuin raketti.

Keskustelussa asiasta tuli esiin:

Lainaus
• Tomaatin kehitys kiloina olematonta.
• Tuotannossa on ollut ongelmia
• Myös pikkutomaatit ottavat perustomaatilta tilaa, kilot vähenevät,
mutta arvo kasvaa. Trendi maukkaisiin, naposteltaviin

Ja myös tämä:

Lainaus
• Kasvihuonetuotantoa rasittaa yleisesti luomuasetuksen tila

Ceterum censeo: tuonnista on vain tämä yksi maininta ....

Lainaus
• Kukka- ja parsakaali ovat nousevia tuotteita, mutta tuontipuolta on
paljon.

... mutta ei kokonaisarviota, vaikka Marja-Riitta Kottila oli kokouksessa läsnä. Ja vaikka netistä saa käsityksen, että luomuna tarjotaan kaupaksi jopa pääosin toinen toistaan eksoottisempia vihanneksia ja hedelmiä, joita Suomessa ei edes viljellä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.06.17 - klo:07:54
Tuossa Luomu Suomessa 2016 -koosteessa on lisääkin ihmeteltävää. Se kertoo, että luomutiloja oli 4 415 kappaletta ja sitten, että eläintiloja oli niistä oli 959. Ja kaikki tämä oli siinä mukana (s. 8 ):

Lainaus
• Vuonna 2016 Suomessa oli 959 luomukotieläintilaa. Niistä
valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 14 ja luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 48 tilaa.

Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:

Lainaus
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.

Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.

Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.07.17 - klo:08:47
Näin merkittävä "peluri" on tämä yksi firma luomukasvisten viljelyssä kasvihuoneissa (tästä uutisesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ikaalisten-luomu-ei-luovuta-juuriongelma-voisi-ratketa-maaper%C3%A4n-eristyksell%C3%A4-1.196503)):

Lainaus
Ikaalisten Luomu on maan suurin luomukasvihuonevihannesten tuottaja. Viljelyssä on noin 4 hehtaaria, mikä on puolet koko Suomen luomukasvihuonealasta.

Yhtiö kasvattaa erilaisia tomaatteja, yrttejä ja salaatteja. Ympäri vuoden tuotettavista kasviksista Ikaalisten Luomulla on noin 70 prosentin markkinaosuus, Kulmanen kertoo

Luulavasti siis tämän firman tuotanto näkyy luomuvihannesten kokonaistilastoissakin?



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.07.17 - klo:05:31
Pro Luomu haluaa kertoa näin ....

Luomulihan kysyntä kasvaa tuotantoa ripeämmin (http://proluomu.fi/luomulihan-kysynta-kasvaa-tuotantoa-ripeammin/)

... sen tosiasian, että luomuviljely tuottaa surkean vähän. Äskettäinhän Luomuliittokin omalla tavallaan toi esiin ...

Luomuliitto SuomiAreenassa: Järkevät proteiinit ruoantuotannon tulevaisuuden ytimessä (http://www.luomuliitto.fi/suomiareenassa-jarkevat-proteiinit/)

Lainaus
Luomutuotannossa hyödynnetään suurelta osin omalla tilalla tai lähialueella tuotettua luomurehua. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Monipuoliset viljelykasvit ovat hyväksi peltomaalle ja nimenomaan Suomessa on järkevä kasvattaa rehukasveja, kun suuressa osassa maata kasvukausi on liian lyhyt lähes kaikille ruokakasveille
.

... sen tosiasian, että valtaosa luomuviljelystä on rehuntuotantoa ja tähtää siis myös lihantuotantoon. Jonka mekin olemme edellä tuoneet esille. Kuitenkin yli 8% osuus peltoalasta tuottaa vain vähän yli 1% Suomessa tuotetusta lihasta.

Siinä ei lihatalon ruikutus oikeastaan auta ...

Lainaus
Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.

Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.

– Tällä hetkellä luomulihaa ei riitä tarjottavaksi ravintola-alalle eikä julkisiin ruokapalveluihin, viennistä puhumattakaan, hän toteaa.

... eikä siis ongelma ole siinä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaisi tms. Vanha tuttumme luomukinkkukin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9570#msg9570) putkahtaa esiin:

Lainaus
– Etenkin luomusika- ja -broileritilojen vähyys sekä tänä vuonna nopeasti kohonneet rehukustannukset vaikeuttavat tuotantoketjun kehittymistä. Toisaalta luomukinkku on kaupallisesti ylivoimaisesti kysytyin luomulihatuote, joten kunhan luomusianlihan tuotantoketju hieman tehostuu ja kehittyy, niin tässäkin on iso potentiaali, Tamminen arvioi.

Hieman tehostuu? Kyllä meidän näkökulmastamme ja lukujen perustteella (ml. hinta) näyttäisi siltä, että luomukinkkuja saataisiin lisää - jos niitä ei tarvitsisi tuottaa luomumenetelmin!  ;D

PS. Hyvin vanhaan tapaan tiedotusvälineet näyttävät taas julkaisevan tuon Pro Luomun lehdistötiedotteen kritiikittömästi sellaisenaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.07.17 - klo:06:53
Vaikka tämä YLE:n uutinen ei ollut tuo tiedote sellaisenaan, sen väitteet on sellaisinaan nielty:

Yhä useampi haluaa lihansa luomuna (https://yle.fi/uutiset/3-9708519)

Kerrottiin näin olevan ....

Lainaus
Keskiviikkona julkaistu Pro luomu ry:n tiedote kertoi, että luomulihan kysyntä kasvaa nyt tuotantoa ripeämmin.


... mutta sielläkään asia ei herättänyt kysymystä, miksi se tuotanto on niin vähäistä. Ja miksi näin tuntuu aina olevan: vaikka vuosikausia luomun kysynnän on (jossain tuotteessa) kerrottu ylittäneen tarjonnan, niin millään eivät luomuviljelijät saa koskaan tuota rakoa kurottua umpeen? Miten luomulihankin osuuden nostaminen noin yhdestä prosentista vähän lähemmäs kahta tuottaa jo ylivoimaisia vaikeuksia?

PS. Tässäkin on uutisen kirjoittajalle ihmettelemistä:

Lainaus
Vaikka kasvisruokabuumista voisi muuta luulla, suomalaisten lihankulutus jatkaa vain kasvuaan.


Jos siis uskoo joulutonttujen olemassaoloon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.msg9962#msg9962).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.07.17 - klo:05:45
Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):

Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)

Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.

Tässä arviossa muuten ...

Lainaus
Suomalainen peltoviljely on kuitenkin tehostunut koko ajan. Kaskitalouden aikaan yhden ihmisen viljantarpeen täyttämiseksi tarvittiin viisi hehtaaria maata, kun nykyään samalla peltoalalla ruokitaan jo 80 ihmistä.

... ei välttämättä ja varmaankaan ole verrattu hehtaarisatoa silloin, kun kaskesta tulee satoa. Vaan on otettu huomioon käsken kaikki vaiheet. Kaskesta nimittäin saattoi ensimmäisenä viljelyvuonna saada jopa huimia satoja (parempia kuin peltoviljelyssä, silloin!). Jotka sadot kuitenkin nopeasti pienenivät. Oliko se kolme vuotta mitä kaskipeltoa yleensä kannatti käyttää ja sen jälkeen laittaa uusi kaski.

Eli asetelma on aika lailla samantyyppinen kuin luomusatojen kohdalla. Pelkkä "raakatieto" hehtaarisadosta viljelyvuotena antaa harhaanjohtavan kuvan.

***

Tämä kai suurin piirtein päteä luomutuotantoonkin:

Lainaus
Vain 20 prosenttia kaikesta viljeltävästä tulee suoraan ihmisten ruoaksi. Lähes puolet maan peltoalasta käytetään pelkästään nautakarjan rehun tuottamiseen. Kaikkien kotieläinten rehuntuotantoon kuluu 80 prosenttia Suomen peltomaasta, Nuoranne kertoo.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 17.07.17 - klo:00:03
Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):

Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)

Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.


Likimääräinen arvio luomukuluttajaa kohti on laskettavissa tietyin oletuksin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Anneli Nuorannen mukaan siis Suomessa on peltoalaa noin 0,42 hehtaaria jokaista asukasta kohti. (Lähde: Forssan lehti 12.7.2017).

Alla esitän laskelmani yksityiskohtaisesti. Tässä aluksi kuitenkin jo lopputulos:

Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen luomun” kuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.

Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” kuluttajaa varten tarvitaan 0,38 hehtaaria.

Luomukuluttaja tarvitsee siis 7.8-kertaisen määrän hehtaareja tavanomaisen ruuan kuluttajaan verrattuna.



Ja tässä laskelmat ja perustelut:

Jutuista MT:ssä ja alkuperäisessä jutussa Forssan lehdessä ei ole kerrottu minkä vuoden hehtaari- ja väkilukuja on käytetty eikä tuo kahden desimaalin tarkkuuskaan ole riittävän tarkka estämään pyöristysvirheitä. Mutta jatketaan ja oletetaan, että on käytetty vuoden 2016 lukuja.

Aloitetaan laskeminen Matlabilla (seuraavassa suoraan tuloksen Matlabin notaatiota käyttäen Huom. Potenssimerkinnät e+ ):

Vuonna 2016 Suomessa oli asukkaita 5503297.
>> 5503297*0.42  =  2.3114e+06 eli siis 2 311 400 hehtaaria oli maatalousmaata.

Luken tilastojen mukaan käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2016 oli 2 278 500. Riittävän lähellä luvut ovat, kun vielä pyöristysvirhettä voi olla olemme, joten voimme turvallisesti jatkaa laskemista vuoden 2016 luvuilla.

Pro Luomun mukaan luomualan osuus oli 10,6 prosenttia vuonna 2016 maatalousmaasta:
https://www.mtk.fi/maatalous/luomutuotanto/fi_FI/mita_luomu_on/_files/97660616708916308/default/Luomu_Suomessa_2016.pdf

Luomuala oli siis:
>> 0.106*2.3114e+06 = 2.4501e+05 eli 245 010 hehtaaria. Tämäkin on riittävän lähellä Pro Luomun lukua 241 463 hehtaaria, joten jatketaan.

Tavanomaista maatalousmaata oli siis:
>> 2.3114e+06 - 2.4501e+05 =    2 066 390 hehtaaria

Nyt onkin sitten se hankalin kohta: Miten arvioida tavanomaisen ja luomukuluttajien määrät? Lähes kaikki kuluttajat ovat ”sekakäyttäjiä” eli käyttävät sekä tavanomaista että luomua.  Mutta kyllä tästäkin selvitään. Ideani on laskea laskennalliset ”100-prosenttisen luomun” ja ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrät luomun myynnin perusteella.

Tiedämme samasta Pro Luomun pdf:stä että luomun osuus päivittäiskaupan euromääräisestä myynnistä oli 2,0 prosenttia vuonna 2016. Emme kuitenkaan tiedä luomun volyymikulutuksen määrää. Sekin voidaan kuitenkin arvoida myynnin euromäärän ja luomun hintakertoimen perusteella. Jos luomun olisi keskimääräisesti kaksinkertaista hinnaltaan olisi tällöin luomuruuan volyymimäärä 1 % tavanomaisesta. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä. Mutta muutetaan tuota luomun hintaoletusta luomun hyväksi siten, että arvioidaan luomun hinta vain 1,5-kertaa tavanomaista kalliimmaksi niin. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä olisi 1,5 % väestöstä.

>> 5503297*0.015 =  82 549 henkeä on  laskennallisen”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä.

Jaetaan nyt luomuala ”100-prosenttisen luomun” käyttäjien määrällä jolloin saadaan luomuala käyttäjää kohden:
>> 2.4501e+05/82549 =  2.9681 eli yhtä luomukuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.

Lasketaan ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrä:
>> 5503297-82549 = 5 420 748 henkeä

Jaetaan nyt tavanomaisen ala ”100-prosenttisen tavanomaisen” käyttäjien määrällä jolloin saadaan tavanomaisen ala käyttäjää kohden:
>> 2066390/5420748 =  0.3812 eli yhtä tavanomaisen ruuan käyttäjää kohden tarvitaan 0,38 hehtaaria.

Lasketaan vielä suhdeluku tarvittavien luomuhehtaarien ja tarvittavien tavanomaisen hehtaarien suhteen:
>> 2.9681/0.3812 = 7.7862 eli luomukuluttaja tarvitsee 7.8-kertaisen määrän hehtaareja.

Aika karu tulos.

LISÄYS: Tein tuon laskelman nopeasti lähtien Nuoranne antamasta hehtaariluvusta 0,42 ha katsoakseni miten hän on laskelman tehnyt. Laskelman voi tehdä vielä tarkemmin käyttämällä vuoden 2016 todellisia LUKEn sivuilla olevia tavanomaisen ja luomun hehtaarilukuja. Teen laskelman niillä kunhan ehdin.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.07.17 - klo:03:31
Tuollasenaankin laskelma on oikein hyvä, ja juuuri sellainen, jollaista kaipasin. Antaa suuntaa. Mutta jos vielä saat sitä kehitettyä, niin sitäkin parempi. Tuosta voi saada iskulauseita. Tuon hehtaarimäärän llisäksi mieleeni tulee, että paljonko yhteiskunnan tukea tuo "laskennallinen 100% luomukuluttaja" saa jne.

***

Pro Luomu yrittää puolustaa luomuviljanviljelyn mainetta, myös tuottavuuden osalta:

Luomuvilja kasvatetaan vankalla ammattitaidolla (http://proluomu.fi/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla/)

Tätä tehdään vielä vuoden 2016 luvuilla, vaikka muutaman kuukauden sisään saamme ennakkotiedot vuodesta 2017.

MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:

Lainaus
Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.

Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.

Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.

(Nämä em. keskiarvotiedot tietysti Lukelta.)

Sitä paitsi tästä hän ei kertonut lukuja:

Lainaus
Luomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon.

Paljonko tuo söi peltoalaa - omaa tai naapurin? Toisen luomutilan tai sitten tavanomaisen?

Myös tämä lienee sitä luomuviljanviljelijän ammattitaitoa:

Lainaus
– Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta.

Tämän asian artikkeli kertoo totutun ylpeänä ...

Lainaus
Suomen luomuviljasato oli viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli 2 % kaikesta maassa tuotetusta viljasta.

... vaikka siis, kuten olemme todenneet, tuon prosentin osalta pitäisi olla oikeastaan vähän nolona (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=444).

Pro Luomun kooste 2016 kertoo: "Luomuviljojen korjuuala oli yhteensä 42 800 hehtaaria". Siinä luvussa ei siis ole lepovuorossa oleva ala ym. Mutta jos silla luvulla jaamme tuon 80 miljoonaa kiloa, saamme luomuviljan keskisadoksi 1 869 kiloa hehtaarilta. Ei sekään siis oikein niissä luvuissa, joita Jaana Elo maalaili, omasta tilastaan. 

Tämä ei pidä paikkaansa:

Lainaus
Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä.

Kyllä sen erottaa. Luomupelto on paljon kauniimpi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6995#msg6995).  :D


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.07.17 - klo:10:16
Sitten kun - kuten tavallista - osa lehdistä julkaisee tuon tiedotteen sellaisenaan (näin teki ainakin Oulun Uutiset (http://www.oulunuutiset.fi/tiedotteet/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla.html), olin näkevinäni myös Turun Sanomissa, mutta en löydä uudelleen) niin vaikkei sitä suoraan sanottukaan, varomattomalle lukijalle jätetään vaikutelma, ettei se luomu satoja pienennä. Kuin korkeintaan hetkeksi.

Ja teepä tuollaisesta uutisesta sitten oikaisuvaatimus, vaikka sen sanoma onkin täysin valheellinen!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 21.07.17 - klo:12:42
Suomen viljelykasvien 2017 sadon ennuste ilmestyi:
http://stat.luke.fi/satoarvio-2017-tilanne-177_fi

Kokonaissato kasvaa muilla kuin ohralla ja sokerijuurikkaalla vaikka viljelyala kokonaisuudessaan laskee hieman. Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.

Tämä tilasto siis vain kokonaissadon osalta (johon luomukin sisältyy). Luomusatoennusteita ei ole vielä julkaistu.

Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.

Muutos-% 2017-2016      Viljelykasvi
 hehtaarisato (kg/ha)      

7,0      Vehnä - Vete - Wheat 1)
8,7        Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
7,0        Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)
0,9      Ruis  -  Råg  -  Rye 2)
5,5      Ohra  -  Korn - Barley  1)
8,3      Kaura  -  Havre  - Oats 1)
12,7      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 1)
6,4      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 1)
ei tietoa   Tuorevilja - Färsk spannmål - Cereals harvested green 3)
20,3      Rypsi - Rybs - Turnip rape
6,5      Rapsi - Raps - Rape
1,0      Peruna - Potatis - Potatoes
-5,5      Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet
11,7      Herne - Ärter - Peas
15,2      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
      
      1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja) - Exkl. färsk spannmål (helsädesensilage och ensilerad spannmål) - Excl. cereals harvested green
      2) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårråg - Incl. winter and spring rye
      3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål: vårvete, korn, havre
       och blandsäd - Incl. cereals harvested green e.g. spring wheat, barley, oats and mixed crops
      4) Tiedot perustuvat Maaseutuviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 17.7.2017. -
      Uppgifterna baserar sig på situationen i Landsbygdsnäringsförvaltningens informationssystem den 17.7.2017.-
      The data is based on the situation of the Rural Business Administration Information Systems on 17/7/2017.
      5) Hehtaarisatoarvio perustuu ProAgrian asiantuntijoiden antamiin kuntakohtaisiin arvioihin - De hektarvisa skördeprognoserna baserar sig på bedömningar i olika
          kommuner gjorda av ProAgrias experter - The estimated yields per hectare are based on municipality-specific estimates provided by ProAgria Advisory Centres
      6) Korjattu ala - Skördad areal - Harvested area
      7)  Härkäpapu  - Bondböna - Broad bean 2010 - 2016
      
      
      Lähde:   SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto
      Källa:     FOS: Naturresursinstitutet, Skördestatistik
      Source: OSF: Natural Resources Institute Finland, Crop Production Statistics


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.07.17 - klo:08:29
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):

Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)

Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.

Suuren suuri ei luomun panos tuohon parantuneeseen kokonaissatoon kyllä ole. Jopa siinä tapauksessa, että se ei se olisi tuottanut mitään, ei sen noin 2% puuttuminen juuri edes näkyisi tuossa tilastossa.

Varsinaista luomuhyväksyttyä alaa on muuten ELY-keskusten ennakkotiedon mukaan 226 700 hehtaaria eli hiuksenhienosti yli 10 prosentin. Tuon tiedon avulla voi nyt tänä vuonna helpohkosti päässä laskea, minkäkokoinen luomutuotannon oikeastaan pitäisi olla.  8)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.07.17 - klo:18:08
MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:

Lainaus
Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.

Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.

Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.

Ja ettei totuus unohtuisi, tässä rinnalle tämä toinen kauraa v. 2016 viljellyt varsinais-suomalainen tila tästä MT:n artikkelista:

"Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4%C3%A4n-viljaa-ei-kannata-kylv%C3%A4%C3%A4-jos-tavoitteena-on-kolmen-tonnin-hehtaarisato-1.178394)

Lainaus
Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.

Hän voitti Käytännön Maamiehen järjestämän satokilpailun 8 820 kilon hehtaarisadolla kaurasarjaan ilmoittamallaan lohkolla.

Tietysti tuokaan esimerkki ei ole tilastollisesti edustava vaan epätyypillinen sekin. Mutta tilastothan myös edellä esittelin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.08.17 - klo:06:58
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):

Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)

Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.

Nyt tuohon optimismiin on tullut tällaisiä varjoja:

Kesä ollut idässä ja pohjoisessa kylmempi kuin katovuonna 1987 – viljojen ehtiminen puintikuntoon epävarmaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kes%C3%A4-ollut-id%C3%A4ss%C3%A4-ja-pohjoisessa-kylmempi-kuin-katovuonna-1987-viljojen-ehtiminen-puintikuntoon-ep%C3%A4varmaa-1.200005)

Lainaus
”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.

Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.

Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?

Tämmöinen pätkä oli ohjeessa peltokasvien luonnonmukaisesta viljelystä (http://luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/6_Peltokasvit_44_s.pdf) (pdf, aika iso):

Lainaus
Luomuviljelyssä kevätvehnän kasvuaika piteni useil-
la päivillä. Kasvuajan piteneminen saattaa johtua typen
pitkään kestävästä vapautumisesta kasvukaudella. Myös
niukka fosforin saanti voi pidentää kasvuaikaa. Tämän
vuoksi luomuviljelyn lajikevalinnassa korostuu lajikkei-
den aikaisuus. Luomuviljelyssä käytössä on tässä suh-
teessa erilaisia viljelykäytäntöjä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.08.17 - klo:07:19
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...

Lainaus
Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.

– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
(Jne.)

... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".

Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.

Jos tuota johonkin vertaisi, niin vaikka YLE:ssä olleeseen juttuun helsinkiläisestä miehestä, joka oli yli 10 vuotta kyennyt elämään vailla sähköä (https://yle.fi/uutiset/3-9671314), sähkösopimusta. Hän elämällään osoitti, että se on yhä nykymaailmassakin mahdollista. Pärjääminen on kyllä vaatinut kekseliäisyyttä ja vaivannäköä. Mutta hän ei siis tuona aikana ole joutunut maksamaan ensimmäistäkään sähkölaskua. Eikä tietysti ole  yhtään tuhlannut sähköä. Häntä ei myöskään tuona aikana ole uhannut sähköisku eikä tulipalo viallisten sähkölaitteiden takia. Sähkökatkotkaan eivät hänen elämäänsä ole vaikuttaneet haitallisesti. Todellakin, mikä ihailtava riippumattomuus ulkoisista (tuotanto)panoksista! Mutta ... tai siis ...


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.08.17 - klo:09:35
Tämä kuulemma alkaa näkyä vasta nyt ...

EU-tukitarkastaja: sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen näkyy pelloilla (https://yle.fi/uutiset/3-9757650)

... mutta kyllä se meidän havaintojemme mukaan on tavallaan näkynyt luomuviljelyssä koko ajan. Vaikka vain viitaten iskulauseeseemme, miten sillä Suomessa tuotetaan n. 2% ruoasta 8-10% peltoalalla.

Mutta tuosta uutisesta minulle ei selvinnyt, onko tuollainen näennäisviljely nyt EU:ssa sallittua vai ei.

Toisaalta kerrotaan, että sadon saa jättää peltoon, mutta toisaalta olisi näin:

Lainaus
EU edellyttää tukiehdoissaan, että kaikilla tukimuodoilla viljelijä tuottaa "korjuu- ja markkinointikelpoista satoa". Tukiehtojen täyttymistä valvotaan joka vuosi osalla tiloista, joista osa valikoituu kohteeksi satunnaisotannalla, osa riskikartoituksen perusteella.

Olen ymmälläni. Ainoa looginen ulospääsy tuosta olisi se, että tuotetaan korjuukelpoista satoa, joka kuitenkin jätetään korjaamatta? Se kuulostaa täysin järjettömältä,  mikä ei tietysti estä sitä, että se olisi totta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.08.17 - klo:16:07
Taitaa hiukan olla veitsenterällä kaikiltakin osin:

Viljan puinnit täyteen vauhtiin vasta syyskuun puolivälissä, kesä uhkaa loppua kesken
Öljykasvien ja härkäpavun valmistuminen on jo veitsenterällä. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljan-puinnit-t%C3%A4yteen-vauhtiin-vasta-syyskuun-puoliv%C3%A4liss%C3%A4-kes%C3%A4-uhkaa-loppua-kesken-1.200941)

Eli miten käy sadon? Ja miten käy luomusadon? (Ks. 2.8.17 edellä)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.08.17 - klo:20:13
Tämä löytyi luomukasvistyöryhmän muistiosta:

Lainaus
• Monissa luomukasviksissa ongelma, että vasta heinäkuussa saadaan
avomaalta uutta tavaraa kauppaan
• Tavanomaisella puolella lannoitteet toimivat paremmin kylmässä,
luomussa ravinteiden saanti perustuu niin paljon maan kuntoon ja
mikrobeihin, maan oltava lämmin jotta maan ekosysteemi toimii kunnolla
• Taimia on turha laittaa maahan turhan aikaisin

Eli sääntö tuo taitaa olla?  Luomuviljely ei oikein hyvin sovi tänne pohjoisiin oloihin?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.08.17 - klo:02:52
Siis jokseenkin päinvastoin, mitä MEP Petri Sarvamaa ja Pro Luomu 5 vuotta sitten väittivät:

Suomen arktisuus antaa ”luontaiset edellytykset” luomulle? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=242)

Lainaus
”Keski-Euroopasta katsoen Suomi on syrjäinen, arktinen ja harvaanasuttu maa. Nämä ominaisuudet voidaan nähdä myös voimavaroina: ne antavat meille luontaiset edellytykset kehittyä vahvaksi luomumaaksi.”
(lihav. HJ)

Jos luomuviljelty ala olisi niin suuri, että sillä olisi merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, tuo sadon hitaampi kypsyminen olisi jopa jonkinlainen riski.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.08.17 - klo:15:52
Toivottavasti en tässä syyllisty rusinoiden poimintaan pullasta, mutta hiukan tämäkin uutinen tukee sitä, mitä edellä sanoin (lihavoinnit minun):

Laadunmenetykset huolettavat viljanviljelijöitä – "seiniä on syöty jo pitkään" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laadunmenetykset-huolettavat-viljanviljelij%C3%B6it%C3%A4-seini%C3%A4-on-sy%C3%B6ty-jo-pitk%C3%A4%C3%A4n-1.202662)

Lainaus
Puontin peltopäivä toi viime viikon perjantaina viljelijät yhteen. Myöhässä oleva kasvukausi puhutti paikan päälle saapuneita.

Lainaus
Myöhäisen sadonkorjuun aiheuttamien haasteiden lisäksi miehet pelkäävät laadunmenetyksiä. Laatu menetetään helposti, jos säiden takia puinteja joudutaan paljon lykkäämään.

Lainaus
”Luomuviljoille kevät oli epäedullinen, sillä vilja kasvoi hitaasti. Rikkaruohot kasvavat aina, ja ne saivat tänä keväänä vallattua alaa viljalta”, Kari Raininko toteaa.

Rainingon luomutila on maatalousyhtymä, jossa viljellään viljojen lisäksi myös kvinoaa, hernettä ja härkäpapua.

”Herne on kärsinyt tästä vuodesta eniten, mutta kaikki kasvit ovat myöhässä lajista riippuen jopa kolme viikkoa”, Juha Raininko huokaisee.

Lainaus
”Tarvitaan lisäksi hyvää tuuria, että kaikki toimii ja koneet sekä miehet pysyvät kunnossa”, Juha Raininko lisää.

”Päivät lyhenevät nopeasti. Puintikelpoinen aika vähenee samaa tahtia, sillä kaste tulee yhä aikaisemmin”, Kari Raininko toteaa.

Hän lisää, että keväällä hyvin tilaa saaneet rikkakasvit lisäävät kasvuston kosteutta entisestään. Nyt toivotaan aurinkoa ukkoskuurojen sijaan.

Selventäen, mitä halusin sanoa: ainakin tämän esimerkin valossa nämä inhottavat säät kohtelevat kaltoin erityisesti luomuviljelyä?

Lopullinen totuus on tietysti syksyn satotilastoissa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.08.17 - klo:15:40
Luomulihan osuus Ruotsissa on tuotannosta ja kulutuksesta selvästi suurempi kuin meillä ...

Ruotsissa luomubroilerin tuotanto kasvaa vauhdilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsissa-luomubroilerin-tuotanto-kasvaa-vauhdilla-1.202956)

Lainaus
Luomun osuus koko broilerintuotannosta on vain yksi prosentti.
[...]
Kaikki sianlihantuotanto huomioiden luomun osuus on kaksi prosenttia.
[...]
Naudanlihan osuus kokonaisteurasmäärästä on 15 ja lampaan 23 prosenttia.

. .. mutta yhteensä kuitenkin melko alhainen sielläkin, jos tarkastelemme tilannetta yhteensä. Tässä tarkoituksessa otamme tiedon eri lihalajien kokonaiskutusksesta täältä, Jordbruksverketiltä:

Konsumtion och förbrukning av kött (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtionisiffror/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html)

Noilla tiedoilla sitten saamme arviot "medelsvenssonin" luomulihan kulutuksesta (kg, 2016):

Sianliha 33.5 * 0.02 = 0.67
Naudanliha 25.6 * 0.15 = 3.84
Broileri, linnunliha 26.1 * 0.01 = 0.26
Lampaanliha 1.8 * 0.23 = 0.41

Tuossa siis kunkin lihalajin koko kulutus per asukas, luomun osuus, luomulihan kulutus tuolla osuudella laskien.

Yhteensä ruotsalainen söi siis 87 kiloa lihaa. Josta luomua oli 5.18 kiloa. Eli osuus 0.0595, pyöristettynä 6 prosenttia.

Moninkertainen määrä Suomeen verrattuna (alle 1 kilo/asukas), mutta vähän, jos sitä ja sen osuutta vertaa Ruotsin luomualan 17,1 prosenttiin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.17 - klo:08:12
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.

Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta): 

http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)

Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.

Tämä uutinen ei tuota kuvaa muuta:

Luomulla väkevä kesä - maitoa lisää ja kasvisten jalostajakin innostui (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomulla-v%C3%A4kev%C3%A4-kes%C3%A4-maitoa-lis%C3%A4%C3%A4-ja-kasvisten-jalostajakin-innostui-1.203210)

Lainaus
Luomumaidon tuotannossa eletään taas vahvaa nousukautta viime talven lievän notkahduksen jälkeen. Heinäkuussa tuotettiin 5,6 miljoonaa litraa luomumaitoa, mikä on lähes viidennes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Luke julkaisi perjantaina heinäkuun maidontuotannon tietoja. Luomumaitoa tuotettiin yli miljoona litraa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tavanomaisessa tuotannossa maitomäärä pysyi ennallaan.

Sillä viidenneksen kasvun jälkeenkin luomumaidon osuus jää noin 3 prosenttiin.

Meitä hämästytetään uutisella, jossa kerrankin myönnetään, että luomutuotanto saattaa törmätä huonoon kysyntään (lihav. HJ):

Lainaus
Luomuväkeä hemmoteltiin myös toisella myönteisellä uutisella.

Elintarvikekonserni Apetit on lähdössä luomumarkkinoille. Kaksi kertaa yritys on lopahtanut kysynnän puutteeseen, mutta nyt kauppa on alkanut vaatia kotimaisia luomupakastekasviksia, kertoo johtaja Markku Iivonen Apetitilta.

Vrt. laskelmiin edellä, joissa tuli esille, miten luomuvihannesten kokonaistuotannossakin kasvu näyttää vähintäänkin pysähtyneen. Vaikka samaan aikaan meille kerrotaan, kuinka "Suomi luomuistuu" (kun sen osuus myynnistä on noussut 2 prosenttiin!).

Eikä ihan varmoja olla siitäkään, meneekö tuo luomumaitokaan kaikki kaupaksi. Se sanotaan näin:

Lainaus
Luomumaidon tuotanto saattaa kasvaa turhankin nopeasti eivätkä markkinat ehdi mukaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.17 - klo:14:04
Lainaus
”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.

Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.

Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?

Perunan osalta nämä pahat aavistukset sitten toteutuivat:

Peruna ei yllä normaalisatoon – halla puri myöhässä olevia kasvustoja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peruna-ei-yll%C3%A4-normaalisatoon-halla-puri-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-olevia-kasvustoja-1.203302)

Lainaus
Perunantutkimuslaitos varoitteli sunnuntaina yöhallasta. Ja syystä – maanantaina aamulla Ylistarossa oli maanpinnassa miinus 1,5 astetta, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoo.

Halla ei ole tavallista aikaisemmassa, mutta kun kasvustot ovat 2–3 viikkoa normaalista myöhässä, sen vaikutukset tuntuvat. "Tänä vuonna olisi toivonut, että hallat olisivat tulleet vähän myöhemmin."

Tuomiston mukaan perunasato ei tänä vuonna yllä normaalilukemiin.

Myöhemmin saamme tietää, kuinka luomuperunan on käynyt. Voi olla, että ei niin huonosti kuin olettaisi, koska käsittääkseni suuri osa luomuperunasta viljellään Ahvenanmaalla, jota meri suojelee halloilta.

Ei, nyt olin mutu-tietoineni väärässä! Ahvenanmaalla ei luomusatotilastojen mukaan luomuperunan viljely ole kovin merkittävää, sen sijaan Pohjanmaalla (suhteessa) on. Tuon väärän vaikutelman olin saanut jostain kaupan luomuperunapusseista. Ehkä ne Ahvenanmaan luomuperunat (n. 200 000 kiloa v. 2016) myydään juuri Helsingissä?

***

Muitakin viljoja tuo halla on voinut vahingoittaa:

Puintien aloitus venyy entisestään – halla nipisti jo keskenkasvuisia kasvustoja (https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/puintien-aloitus-venyy-entisest%C3%A4%C3%A4n-halla-k%C3%A4v%C3%A4isi-jo-pelloilla-1.2379084)

Tuossakaan ei ole erikseen tietoja luomuviljelystä.

Tuli tästä mieleen ...

Lainaus
Syyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.

... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa  kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)

***

Tässä vielä Pro Agrian tuore eli tälle päivälle päivätty yleisarvio asiasta:

AJANKOHTAISTA KASVINTUOTANNOSTA 28.8.2017 (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/ajankohtaista-kasvintuotannosta-2882017-8696)

Otetaan siitä esille:

Lainaus
Peruna

Aikaisimmat perunalajikkeet alkavat tuleentua. Satonäkymät ovat tyydyttävällä tasolla. Satovaihtelut ovat tänä vuonna perunalla erittäin suuria. Ruttopaine on melko kova ja ruttoa näkyy kasvustoissa, jos ruiskutusväli on vähänkin venynyt. Viileä sää on kuitenkin hidastanut ruton etenemistä kasvustossa. Perunakasvustotkin kaipaavat vielä lämpöä. Tärkkelysperunan vastaanotto alkaa 6.9.. Tärkkiperunalla tärkkipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden tavallista matalammalla tasolla. Viime yönä halla vioitti perunakasvustoja kylmimmillä alueilla.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.17 - klo:18:23
Yhä vielä on näin :

Kasvukausi edelleen jopa kolme viikkoa myöhässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvukausi-edelleen-jopa-kolme-viikkoa-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-1.203457)

Nyt asian kehittyminen on tavallaan vain ... jännää. Silloin joskus +100 vuotta sitten kirkonkellot olisivat kutsuneet koko kansaa rukoilemaan ...

Mutta minulla on kyllä asiassa tämä (voisiko sanoa) "verenhimoinen" odotus ja ennustus: erityisesti luomusadot romahtavat tänä vuonna.  Se on siinä nyt sanottu, jotta ei voi syytttää jälkiviisaudesta. Elllei niin käy, niin myös etukäteistyhmyydestä voi minua syyttää, tietysti, sitten, sinä tapauksessa.

Tämä "etiäinen" on nyt vaihteeksi sellainen, etten tätä nyt pyri tai pysty tavanomaiseen tapaan yksitlyiskohtaisilla tieteellisillä asiantuntijalähteillä perustelemaan. Mutta jotain syitä asialle on edellä esitetty.

Edelleen 30.8.17:

Asiantuntija varoittaa: Pohjoisen viljat eivät ehkä ehdi valmistua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/asiantuntija-varoittaa-pohjoisen-viljat-eiv%C3%A4t-ehk%C3%A4-ehdi-valmistua-1.203556)

Lainaus
"Syyskuu ratkaisee", Peltonen toteaa.

Jos syyskuu on tavallista lämpimämpi, tilanne on taulukossa esitettyä parempi.

"Jos se taas on sateinen ja kylmä, huonosti käy monien kasvustojen osalta."


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.08.17 - klo:05:58
Kaikkia kasveja ei tämän kesän sää ole haitannut:

Mitä kuuluu sokerijuurikkaalle? No hyvää! (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4-kuuluu-sokerijuurikkaalle-no-hyv%C3%A4%C3%A4-1.203812)

Lainaus
Kaikilla Suomessa viljeltävillä kasveilla ei kuluva kasvukausi ole mennyt niin huonosti. Suomalainen sokerijuurikas kasvaa ja voi hyvin.

Viileä kasvukausi ei ole vaikuttanut juurikkaisiin yhtä paljon kuin muihin viljelykasveihin.

"Juurikkaan osalta ei olla myöhässä ja sadon osalta ollaan viiden vuoden keskiarvossa", Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kertoo.

Mutta siinäkin tulee samalla kerrottua, että joitakin kasveja se sää on haitannut.

Kun siinäkään ei muuta kerrota, uskallan olettaa, että se tilanne on säilynyt samanlaisena kuin ennen: sokerijuurikasta ei vieläkään viljellä Suomessa luomuna. Ei, en minä sitä erityisesti kaipaa, muuhun kuin korkeintaan joihinkin vertailuihin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7794;topicseen#msg7794).

Vaikka sokerijuurikas voisi olla juuri sellainen MEP Petri Sarvamaan ja Pro Luomun näkemyksen (ks. edellä 23.08.17 ja linkit) mukaan Suomen luomuimagoon sopiva arktinen viljelykasvi:

Lainaus
"Tällainen sää, että päivisin lämpötila kohoaa lähelle 20 astetta, saa juurikkaat kasvamaan voimakkaasti. Syyskuulle toivomme aurinkoisia päiviä ja pieniä yöpakkasia, jotta sokeri siirtyy tehokkaasti lehdistä juuriin", Tanner luettelee.

Pakkanen saa sokerijuurikkaan varastoimaan lehdistössä olevan sokerin itse juureen. Siksi pienet kylmät jaksot ovat juurikasmailla toivottuja.
(lihav. HJ)

(Oli, oli tämä pilkkaa, ei niinkään rakentavaa keskustelua. Mutta pilkallakin on oma paikkansa.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.09.17 - klo:16:29
Tuli tästä mieleen ...

Lainaus
Syyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.

... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa  kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)

Minulle tavallaan vastattiin (VYR):

Viljojen pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla kielletty!  (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/09/viljojen-pakkotuleennuttaminen-glyfosaatilla-kielletty)

Lainaus
Pakkotuleennuttamisen seurauksena viljasato menettää kauppakelpoisuutensa. Elintarvikekäyttöön menevää viljaa ei Suomessa saa käsitellä glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta. Rehuohran ja -kauran glyfosaattikäsittely ei ole tarkoitettu pakkotuleennuttamista varten vaan ainoastaan juolavehnän torjuntaan. Rehuviljojen kohdalla tästäkin käytöstä on vapaaehtoisesti luovuttu sopimustuotannossa. Glyfosaattikäsittely ennen puintia heikentää viljan laatua, erityisesti itävyyttä, mutta suurin riski sillä on  tehdä merkittävää vahinkoa suomalaisen viljan sekä siitä jalostettujen elintarvikkeiden imagolle.

Korostimpa kuitenkin lihavoimalla nuo sanat.  ;D

Jos sitten toisaalta on näin ...

Lainaus
Laadun suhteen pelkona katovuosi

Kasvukausi on kahdesta kolmeen viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Puintien viivästyminen aiheuttaa huomattavan laaturiskin. Esimerkiksi Pohjanmaalla kevätvehnäkasvustot ovat vielä vihreitä. Lämmin syksy voi parantaa tilannetta. Syyskuussa lämpösumman kertyminen on kuitenkin hidasta ja puintipäivät uhkaavat jäädä lyhyiksi.

... niin mitkä ovat nuo laadun heikkenemisen riskit kummassakin vaihtoehdossa, toisiinsa verrattuina?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.09.17 - klo:06:53
Jos näin tehdään ...

Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)

... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 05.09.17 - klo:07:16
Tulokset eivät olisi julkaisukelpoisia. Tutkijoita syytettäisiin vihapuheesta....
Aiemmin puheena olleeseen, kysymyksestä siitä, koskeeko kylmyys ja kasvien kehityksen viivästyminen enemmän luomuun vai tosiviljelyyn, sanoisin, että eroa ei ole muuten kuin taloudellisen lopputuloksen kannalta: luomussa halla on viljelijälle selvästi parempi... jopa toivottu(?): http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm .

Halla ja syyssateet haittaavat viljoja molemmissa tuotantosuunnissa suunnilleen samalla lailla molempia. Teoreettisesti voisi kyllä ajatella, että luomussa eloperäisten lannoitteitten runsas (?) käyttö venyttäisi kasvien typensaantia ja siten myös viljan kypsymistä. Tosiasiassa luomupellot näyttävät olevan yleensä alilannoitettuja. Ja luomussa ainakin aiemmin suosittiin "perinnelajikkeita", jotka ovat aikaisempia kuin uudet, satoisat lajikkeet.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.09.17 - klo:11:18
Voi olla, ettei tuota eroa ole. Kun näinkin nyt kerrotaan:

Puinnit myöhässä mutta luomuruis irtoaa silti pellosta Mikkelissä (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/puinnit-myohassa-mutta-luomuruis-irtoaa-silti-pellosta-mikkelissa-371220)

Pariinkin kertaan tuossakin lajikkeet mainitaan:

Lainaus
Silti Siitari pitää vielä mahdollisena laadultaan ja määrältään kohtalaista satoa kasvattamastaan maatiaisrukiista, joka on hybridilajikkeita viljelyvarmempaa vaikkei välttämättä yhtä satoisaa.
[...]
Rukiin viljelijöitä on Etelä-Savossa vähän, mitä Siitari ei ihmettele.
— Ikä on mennyt opetellessa kylvö- ja korjuuaikoja ja lajikevalintoja, sanoo hän — arvellen jotain myös oppineensa.

***

Jos kuitenkin itsepäisesti vielä jatkan spekulaatioitani. Viime talvena kiinnitimme huomioita
tämän uutisen  (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomua-on-viljasadosta-edelleen-vain-noin-kaksi-prosenttia-1.179992)tähän tietoon:

Lainaus
Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljan määrää.

Nyt:
a) onko tuo tuoreviljan osuus luomussa suurempi kuin tavanomaisessa?
b) voisiko (joskus? usein?) käydä niin, että säiden takia (luomu)vilja olisi pakko korjata tuoreviljana, vaikka muuta olisi alunperin suunniteltu?

Luken luomusatotilaston tieto, että tuoreviljassa yhteensä luomun osuus oli 12,2% (v. 2016), voisi viitata ainakin kohtaan a).

PS. 6.9.17: Selvennys. Kun kokonaistilanne oli tämä (lihav. HJ):

Lainaus
Kaikkiaan luomuviljaa korjattiin 78 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kaksi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.

Sen osuus ei siis ole muuttunut. Toissa vuonna luomuviljasato oli 2,3 prosenttia koko viljantuotannosta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.09.17 - klo:15:27
Jos näin tehdään ...

Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)

... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.

Kyseisen päätöksen perusteena tämä selitys ei minusta oikein pidä vetta:

Hamkin opetusmaatila siirtyy luomuun – Taustalla luomutuotannon parempi kannattavuus (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/335168-hamkin-opetusmaatila-siirtyy-luomuun-taustalla-luomutuotannon-parempi)

Lainaus
– Toimenpiteitä siirtymän toteuttamiseksi on jo tehty. Taustasyinä on yleinen maatalouden kehitys sekä luomutuotannon parempi kannattavuus, kertoo maaseutuelinkeinojen koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.

Miksi tuo opetusmaatila on tuolla tavoin kannattavampi? Onko niin, että se saa, maatilana, kaikki viljelyyn, ja erityisesti vielä myös luomuviljelyn tuet? EU:sta ja Suomesta? Oppilaitoksena se ei varmaankaan ole riippuvainen tilan tuloksesta?

Miten on, en tiedä. Mutta tavallaan tästä tulee yhä mielenkiintoisempi tapaus. Koska minun käsittääkseni tuon laitoksen koko talouskin on julkista tietoa? Jo nyt, jos olen oikeassa?

Jos kyse ei ole tuosta opetustilan kannattavuudesta vaan luomutuotannon yleisestä kannattavuudesta ... niin ....tutkitaan asiaa lisää ....


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.09.17 - klo:08:44
Pahalta näyttää, tämä yleistilanne:

Sateinen viikonloppu tulee pahaan saumaan: Alkutekijöissään olevat puinnit keskeytyivät jo nyt (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sateinen-viikonloppu-tulee-pahaan-saumaan-alkutekij%C3%B6iss%C3%A4%C3%A4n-olevat-puinnit-keskeytyiv%C3%A4t-jo-nyt-1.204846)

Vaikka ehkä siis tuon asian tarkkailu menee aiheestamme, otsikostamme hiukan sivuun, niin onpahan kuitenkin taustana, kun syksymmällä vertailemme kummankin viljelytavan suoritusta tänä vuonna.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.09.17 - klo:16:03
Tuohon edelliseen MT tänään vielä lisää:

Puinneissa katastrofi jo häämöttää, mutta viljelijöillä riittää vielä uskoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinneissa-katastrofi-jo-h%C3%A4%C3%A4m%C3%B6tt%C3%A4%C3%A4-mutta-viljelij%C3%B6ill%C3%A4-riitt%C3%A4%C3%A4-viel%C3%A4-uskoa-1.205024)

Eikä Ilmatieteen laitosskaan oikein tuota uskoa tue tai anna toivoa:

Kaatosateet jatkuvat – Kainuussa sataa melkein vaaksa viikossa (https://yle.fi/uutiset/3-9824539)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.09.17 - klo:12:33
Ja sataa (https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/154987-kaatosade-johti-puintien-lykkaantymiseen-pohjois-karjalassa) ... muuallakin maassa.

[13.9.17: ] Toinen kuva:

Lukijan pysäyttävä kuva uivista pyöröpaaleista: "Ei ole oikein puintikelit" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lukijan-pys%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4-kuva-uivista-py%C3%B6r%C3%B6paaleista-ei-ole-oikein-puintikelit-1.205244)

Näin ...

Puintisyksystä on tulossa pitkä ja osa saattaa jäädä puimatta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puintisyksyst%C3%A4-on-tulossa-pitk%C3%A4-ja-osa-saattaa-j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4-puimatta-1.205238)

... mutta:

Lainaus
Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, kunhan se vain saadaan korjattua. Jos sateinen ja märkä sää jatkuvat, viljaa, erityisesti kevätvehnää sekä valkuaiskasveja jää monin paikoin puimatta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.09.17 - klo:05:44
Tästä 1800-luvun nälkävuosia koskevasta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet) wikipedia-artikkelista löytyi tällainen tieto:

Lainaus
Kaikki avustustoiminta osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Suomen viljantuotanto oli ollut normaalisti neljä miljoonaa tynnyriä, mutta vuonna 1867 vain 2,4 miljoonaa tynnyriä.

Toisesta paikasta tämä:

Lainaus
Tynnyriä käytettiin ennen myös tilavuusmittana. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa (Rostockin mitta).

Niinpä normaalisato tuolloin oli 4 000 000 * 164,88 litraa. Eli noin 660 miljoonaa litraa.

Vuoden 2016 viljasatoa pidettiin Suomessa aika pienenä kun se oli n. 3500 miljoonaa ki!oa. Karkeaan vertailuun varmaan kilo ja litra voidaan samaistaa. Väkiluvut: silloin n. 2, nyt noin 5,5 miljoonaa.

Silloin koko viljasato oli luomua.

Jos nyt o!isi, niin saamme hyvin karkean arvion siitä, mikä sato olisi kertomalla v. 2016 luomusadon noin 80 miljoonaa kiloa kymmenellä. Eli 800 miljoonaa kiloa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.09.17 - klo:07:54
Pientä paniikin makua tässä jo on:

MTK-liittojen toiminnanjohtajat vaativat kriisitoimien pikaista valmistelua kadon varalle: "Pahin syksy vuoden 1987 jälkeen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-liittojen-toiminnanjohtajat-vaativat-kriisitoimien-pikaista-valmistelua-kadon-varalle-pahin-syksy-vuoden-1987-j%C3%A4lkeen-1.205456)

Vaikkei tilannetta voikaan verrata 150 vuoden takaiseen. Eikä siis ihmishenkiä ole uhattuna, taloudellisia arvoja kyllä. Osa eläimistä saattaa menettää henkensä aiemmin kuin on suunniteltu:

Lainaus
Hän [Jari Kauhanen Pohjois-Savosta] ja Matti Tyhtilä Pohjois-Suomesta ovat huolissaan kotieläintilojen rehutilanteesta.

"Eläimistä on satotilanteen takia jouduttu jopa luopumaan", Tyhtilä kertoo.

PS. Nykyisin on siis näin:

Lainaus
Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.

Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.09.17 - klo:08:03
Pieneen paniikkiin onkin hyviä syitä:

Puinteja aloitetaan nyt puolipakolla: Viljaa jäämässä kasapäin peltoon kolean kesän takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinteja-aloitetaan-nyt-puolipakolla-viljaa-j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-kasap%C3%A4in-peltoon-kolean-kes%C3%A4n-takia-1.205658)

Lainaus
Lämpösummaa on kertynyt paljon kitsaammin kuin kaksi vuotta sitten, mutta enemmän sentään kuin katovuonna 1987.

Lainaus
Syksystä on tulossa katastrofaalinen monelle tilalle, kun kolean kesän takia viljat eivät valmistu. Tilanne on paljon pahempi kuin edellisenä koleana kesänä 2015. Silloin lämmin syksy pelasti sadon, nyt niin ei ole käymässä.


PS. 16.9.17 Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamiehen toimittaja twitterissä 13.9.17:

Lainaus
Joko on esitetty veikkauksia siitä, minkä verran valtakunnassa jää viljaa korjaamatta? Oma veikkaus 30 %. Tästä eteenpäin myös laatuongelmia


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.09.17 - klo:08:09
PS. Nykyisin on siis näin:

Lainaus
Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.

Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?

Vastaus tuli MT:ssa. Vakuutuksillapa hyvinkin. Miten kuten:

Satovahinkovakuutus ei korvaa kylmän kesän aiheuttamia menetyksiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/satovahinkovakuutus-ei-korvaa-kylm%C3%A4n-kes%C3%A4n-aiheuttamia-menetyksi%C3%A4-1.206017)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.09.17 - klo:06:30
Tämän uutisen tästä tiedosta ...

"Isännät eivät mielellään jätä viljaa peltoon" – märkä syksy lisää kuivauslaskua 40 miljoonaa euroa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/is%C3%A4nn%C3%A4t-eiv%C3%A4t-mielell%C3%A4%C3%A4n-j%C3%A4t%C3%A4-viljaa-peltoon-m%C3%A4rk%C3%A4-syksy-lis%C3%A4%C3%A4-kuivauslaskua-40-miljoonaa-euroa-1.206302)

Lainaus
Nyrkkisääntönä voidaan arvioida, että 17 prosenttia kostean viljan kuivaukseen kuluu öljyä 20 litraa hehtaaria kohti ja 25-prosenttisen 80 litraa, kun hehtaarisato on 3 500 kiloa.

... tulee mieleen kuinka luomuväki syyttää tehoviljelyä typpilannoitteen valmistukseen (nykyisin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236)!) kuluvan öljyn takia. Nyrkkisääntöarviona on, että myös sitä kuluu Suomessa n. 80 litraa hehtaaria kohti. Jos siis halutaan tuollaisia satoja.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.09.17 - klo:06:19
Tämä kokonaissysteemi näyttää todella tehokkaalta. Niin tehokkaalta, ettei edes valtion toisella kädellä harjoittama luomuseikkailupolitiikka sitä hetkauta:

Surkeat satonäkymät eivät aiheuta katastrofia – "Viljasato puolittui, eikä kansalaiset huomanneet mitään" (https://yle.fi/uutiset/3-9842602)

Lainaus
Merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie.

Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.

– Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.

Mutta toisaalta luomuviljely ei kyllä tätä toimintaa käytännössä yhtään tuekaan. Luomuviljelystä ei käytännössä juuri jää ylimääräistä varastoitavaksi, ja käytettäväksi niin sanoakseni tällaisessa normaalissa poikkeustilanteessa. Kun vielä valtaosa (ihmiselle kelvollisesta) luomuviljasta viedään maasta pois.

Vaikka luomuväki usein puhuukin huoltovarmuudesta luomun perusteena. Mutta siinä onkin sitten taustalla äärimmäinen skenaario, jossa yhtäaikaa loppuvat ruoka, lannoitteet ja ehkäpä vielä (maan rajojen ulkopuolelta saatu) energiakin. Tai (ja?) sitten taustalla on tämä idea (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.msg8257#msg8257), eli että peltoja pidetään viljelykelpoisina, vaikkeivät ne nyt juuri mitään tuottaisikaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.10.17 - klo:07:40
Mustialan osalta tämä on jo alustavasti laskettu:

Mustialan opetusmaatila siirtyy luomuun (http://www.hameenraitti.fi/uutiset/mustialan-opetusmaatila-siirtyy-luomuun/)

Lainaus
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyy luomutilaksi. Siirtymävaihe peltojen osalta aloitetaan vappuna 2018 ja maidontuotannon osalta vuonna 2019. Vuoteen 2020 mennessä sekä pellot että maidontuotanto ovat luomussa.

─ Siirrymme luomuun taloudellisista syistä. Luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa. Pystymme siirtämään tätä säästöä henkilöstökuluihin ja opetukseen, kertoi Maaseutuelinkeinot-koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen HAMK:sta

─ Tuottavuus saadaan tuotteiden korkeammasta hinnasta sekä vähäisistä panoskustannuksista, vaikka tuotostasot putoavatkin luomuun siirtymisen myötä jonkin verran, Korhonen jatkoi.

Nyt sitten odotetaan enää tietoa, kuinka paljon ne tasot putoavat/putosivat. Muistaen myös välivuodet tai mahdollinen loisiminen ravinnehuollossa.

Kun tämä ilmeiseti on koko operaation tarkoitus ...

Lainaus
Rönnin mukaan asenteet ja muutosvastarinta sekä vertaistuen puute ovat tähän asti olleet esteenä luomuun siirtymiselle.

─ Nyt tarvitaankin positiivisia esimerkkejä ja vuorovaikutusta. Siksi Mustialan siirtymisellä luomuun on suuri merkitys alueen viljelijöille. Uskon, että perinteisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun noteerataan myös valtakunnallisesti, ja sillä on vaikutusta koko Suomessa, Päivi Rönni summasi.

... niin vaatia voi, että tämän mallitilan kaikki luvut esitetään sitten erityisen täsmällisesti. Siltäkin osin, paljonko lisää maataloustukea tuolla järjestelyllä saadaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 04.10.17 - klo:21:26
Jukka Korhonen unohti tuossa mainita luomutuet kokonaan.

Kannattaa heti pyytää laskelmat nykyisestä satotasosta ja ennuste tulevasta luomun satotasosta lajikkeittain.

Ja nuo laskelmat, joihin päätös perustuu ja joiden mukaan "luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa".

Käsittääkseni HAMKin on nuo luvut annettava julkisuuslain perusteella.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.10.17 - klo:07:52
Pari merkintää Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:

Lainaus
• Luomurehujen raju hinnannousu kevään aikana on nostanut
etenkin luomusianlihan tuotantokustannuksia.
• Lihanjalostajilla on pulaa sekä luomunaudasta että -siasta.
Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulossa aiempaa vähemmän.

Tuotannolla on siis yhä vaikeuksia nostaa volyymia, vaikka saman pöytäkirjan mukaan:

Lainaus
• Markkinoilla luomuliha menee hyvin kaupaksi, joskin
kaupparyhmäkohtaisia eroja on. Naudanlihan menekki suurempi
kuin sianlihan, myös luomulihajalosteiden myynti lisääntynyt.

Miksei siis luomulihan tuotanto tarpeellisessa määrin lisäänny? Vaikka viljelyalastakin on valtaosa suunnattu rehuntuotantoon?
Luomuväki ihmettelee sitä ilmeisesti itsekin:

Lainaus
• Päätettiin esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että
luomulihantuotannon kehityksestä tehtäisiin välitarkastelu
suhteessa kansallisen luomuohjelman tavoitteisiin.

Jos tuo välitarkastelu on tehty tai tehdään, kiinnostaa se kovasti meitäkin.

Tuolloin, ihan kesän alussa, ei vielä ollut ainakaan varmaa tietoa siitä, että (rehu)sadosta tulisi niin huono kuin sitten tuli (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg10823#msg10823).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.10.17 - klo:06:48
Tässä esitellään Suomen maataloudelle toinen strateginen tavoite:

Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)

Lainaus
Jo pitkään on Peltonen-Sainion mukaan ollut tiedossa, että satokuilu eli satopotentiaalin ja toteutuneen sadon välinen ero on Suomessa ollut kasvussa.

”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”

Sen toisen strategisen tavoitteen jo tiedättekin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.10.17 - klo:15:14
Väitetään:

UUSI TEKNIIKKA KASVATTAA LUOMUSATOA (http://www.uusimaaseutu.fi/uusi-tekniikka-kasvattaa-luomusatoa/)

Epäilemättä nuo kuvatut vempaimet ja robotit voivat tuottavuutta jossain määrin parantaa.*)

Mutta jos tuo yksi kuvattu ratkaisu perustuu vinassiin, niin siitä on jo täällä sanottu sanottavamme:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064

Tämä on aika "kauniisti" kirjoitettu kuvaus siitä, miten luomuviljelijä - yhteistyön merkeissä - ensin varastaa resursseja tavanomaiselta villjelijältä ...

Lainaus
-Luulen, että lannoitteiden kiertoa täytyy tarkastella laajemmassa kokonaisuudessa kuin vain oman tilan osalta. Vinassin ja muiden uusien lannoitteiden käyttö ovat uusia askelia luomuviljelyssä. Lähestymme tavanomaista viljelyä, mutta toimimme kuitenkin kestävämmällä tavalla, arvioi Mathias.

... ja sitten kuitenkin julistautuu tätä pyhemmäksi.

***

Tuo artikkeli on muuten oikeastaan oikein hyvä kuvaus siitä, mikä luomuviljelyssä mättää, miksi sen tuottavuutta on hyvin vaikeata kasvattaa.

________

*) PS. 22.10.17: Mutta muistettava on, että konventionaalisella puolellakin tapahtuu koko ajan vastaavaa teknistä kehitystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=910.0).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.10.17 - klo:06:37
Tämä Pave Maijasen väite (https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/miksi_pave_maijanen_ei_enaa_koske_valkoviiniin) on varmaan sinänsä totta (erityisesti kiloa kohti. Vrt. myös 03.08.17 edellä) ...

Lainaus
Raaka-aineista Pave hankkii luomuna niin paljon kuin mahdollista.

– Luomu on myrkyttömämpää, mutta kyse on myös siitä, että luomuviljelijät näkevät enemmän vaivaa tuotteiden kasvattamisessa. Minä haluan tukea sellaisia ihmisiä, Pave sanoo.
(lihav. HJ)

... mutta muistuttaa kovasti tarinaa Raumalta, jossa palokuntajuhlissa n. 100 vuotta sitten palopäällikkö antoikin yllättäen poikien juoksukilpailussa palkinnon viimeiseksi tulleelle. Perustellen asiaa, että "se poik jakso kaikken kauimmite juast".


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.10.17 - klo:07:36
Nyt niitä tietoja on ryhdytty keräämään ...

Maatilojen satotilanne syynissä – vastaa verkossa viimeistään viikonloppuna (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211237)

... mutta siis noin kuukausi menee ennen kuin saamme tuloksia. Turha tuon tutkimuksen tekijöitä on varmaan neuvoa, mutta mieleen tulee, että kaikki otokseen osuneet pitää mukaan ottaa. Se, että tilalta ei esimerkiksi tullut eli saatu korjatuksi yhtään satoa, ei ole peruste sen pudottamiseen aineistosta. Vaikka voi  kuvitella, ettei tilallinen ehkä tuossa tilanteessa ole kovin innokas vastaamaan. Kun muutenkin -taa. Olisi muuten korrektia mainita noiden tutkimusten julkaisemisten yhteydessä myös vastausprosentti. Ellei se sitten aina ole niin korkea, ettei sillä ole tuloksen arvioinnissa merkitystä. Korkeasta vastausprosentista pidetään uutisen mukaan voimaperäisesti kyllä huolta.

Kyllä, epäluuloni on tämä: kun luomutilallinen kyntää epäonnistuneen satonsa peltoon, voiko hän näin jälkikäteen ilmoittaa tämän vuoden sittenkin viherlannoitusvuodeksi, jota ei lasketa? Vaikka tarkoitus olisikin ollut sato saada?

Niin, ja jos tarkoitus olikin viherlannoittaa, ja tuohon otokseen saattuu osumaan, mitä luomutilallinen silloin ilmoittaa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.11.17 - klo:07:15
Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. [...])

Kun on ollut väärässä, niin sitten vaan on, ja se on kohtuullista heti myöntää. Nyt luomuperunan osalta saamme tuoreista luomusatotilaston 2017 ennakkotiedoista tämän tiedon:

http://stat.luke.fi/luomusato-2017-ennakko_fi

Lainaus
Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato, 10 miljoonaa kiloa (+32 %), on noin 1,6 % koko perunantuotannosta
*)

Tuo, samoin kuin ohran ja vehnän kasvu, perustuivat sekä parantuneisiin hehtaarisatoihin, että lisääntyneeseen viljelyalaan.

Tämä taas sitten ...

Lainaus
Herne- ja härkäpapusato lähes puolittuivat viime vuodesta.

... perustui vastaavasti sekä heikentyneisiin keskimääräisiin hehtaarisatoihin että pienentyneeseen viljelyalaan. Erikseen tuohon yhteenvetoon ei ole otettukaan esiin, miten myös rypsisato puolittui (ja oli v. 2014 verrattuna vain neljännes!)

Mutta luomueläinten ruokkimisen osalta toiveet kotimaisen valkuaisen osuuden lisäämisestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=773.msg10307#msg10307) eivät siis toteutuneet.

***

Analysoimme ko. tilastoja varmasti tarkeminkin, osittain kuitenkin jättäen asian lopullisten tulosten julkistamien ajankohtaan (alkukeväästä 2018). Jarrumies onkin jo tehnyt eräitä vertailulaskelmia, joita lähetti minulle sähköstitse, ja lupasi lisää keväällä. Hän päättänee itse, mitä on syytä täällä niistä julkaista ja miten.

_______

*) niinpä luomuperunaa on saatavissa jo lähes 2 kiloa suomalaista kohti, vuodessa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.11.17 - klo:07:20
VYR eli vilja-alan yhteistyöryhmä - joka samalla muuten toimii omalla alueellaan Pro Luomun "arvoketjutyöryhmänä" - haluaa kertoa tämän näin, tätä korostaen:

LUKE: LUOMUVILJASATO KASVOI 12 % – OSUUS 2,6 % SUOMEN KOKONAISVILJANTUOTANNOSTA (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/11/luke-luomuviljasato-kasvoi-12-osuus-2-6-suomen-kokonaisviljantuotannosta/)

Mutta ei tuo esille, että luomuviljelyalan osuus on nyt myös noussut, ollen nyt jo noin 10%. Niinpä se epäsuhta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=444) on edelleen hyvin voimassa, että viljoissa luomusatoa saadaan vain neljännes siitä, mitä kokonaisalojen pohjalta olisi odotettavissa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.11.17 - klo:05:09
Tähän tilaisuuteen ei tiettävästi kukaan meistä ehtinyt osallistumaan ...

LUOMU KIINNOSTAA – VYR LUOMUVILJASEMINAARISSA YLI 150 OSALLISTUJAA (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/11/luomu-kiinnostaa-vyr-luomuviljaseminaarissa-yli-150-osallistujaa)

... mutta tuossa nettiin tuleviksi luvatut esitysdiat ja/tai taltioinnit kiinnostavat varmasti ensi viikolla meitäkin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.12.17 - klo:07:08
Komea tulos:

Yli kaksinkertainen sato verrattuna keskiarvoon: Vainion veljekset Perniöstä veivät voiton ruiskisassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839)

Lainaus
20 hehtaarin ruissato keskimäärin 8 730 kiloa per hehtaari. Aikamoinen suoritus!

Tällä tuloksella perniöläiset Juho ja Kalle Vainio kuittasivat tämän vuoden Ruismestari-kisan voiton.

Suomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.

Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.

Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.12.17 - klo:05:59
VYR:in luomuviljaseminaarin diat ovat nyt verkossa, mutta mitään järisyttävää uutta siellä ei tullut esille.

Ei esimerkiksi tullut selvää arviota luomukauran vientinäkymistä tänä vuonna, jota vähän odottelin.

Puutetta luomurehusta tänä vuonna myös siellä ennakoitiin. Mutta sille asiallehan on jo ratkaisu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=455).

Mukana oli myös Pro Agrian Heikki Ajosenpään esitys "Rikkakasvien hallinta ja  lannoitusvaihtoehdot". Vaihtoehtona mainittiin myös nämä:

Lainaus
Luomulannoitteet
• Kiertotalous, luomun suosion kasvu ja moni muu tekijä
lisännyt tarjontaa
• Raaka-aineina lanta, lihaluujauho, veri, muut
elintarviketeollisuuden sivuvirrat
• Tuotteita nestemäisenä, pelletöityinä ja rakeisina.

Sitä ei sitten, ainakaan dioilla, problematisoitu, mistä ne ravinteet ovat alunperin peräisin näissä "luomulannoitteissa". Tämä tieto hänen esityksessään on ajatuksia herättävä (lihav. HJ):

Lainaus
Rikkakasvien hallinta
• perustuu luomussa ennakointiin
• pelottaa eniten luomuun siirtymisessä
• Muuttuu haastavammaksi, kun lannoitusta lisätään

Minun tulkintani: tuokin asettaa jonkinlaista rajaa pyrkimyksessä nostaa luomusatoja tavanomaisen tasolle. Ihan laillisia luomulannoitteitakaan ei voi rajattomasti lisätä, hyöty valuu helposti rikkakasvien "parempaan satoon"?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.12.17 - klo:07:31
Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)

... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy? Kun jo tuossa selostuksessa kerrotaan:

Lainaus
Typen mineralisaatio on intensiivisempää luomussa kuin tavanomaisessa, minkä seurauksena typen kierto tehostuu luomuviljelyssä. Vaikka tutkimus osoitti, että maaperän mikrobisto voi kiistatta paremmin luomuviljelyssä, se ei näyttänyt vaikuttavan suoraan satoa parantavasti. Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Sadon määrään vaikuttavat useat eri tekijät, joista moniin pystytään vaikuttamaan.
(lihav. HJ)

Keskimäärin 20% heikompi? Tuon väitteen lähdeviite on tarkistettava. Ihan varmasti se ei ole Ruotsin ja Suomen viralliset satotilastot. Myös viite sille, että satotasot ovat huonompia "varsinkin" pohjoisessa, on nähtävä. Minä epäilen, että tuo perustuu joko Pekkarisen Matin kehittämään luomuviljelyn rautaiseen etäisyyslakiin ("mitä kauempana paikka on kertojasta, sitä suuremmat sadot") tai siihen, että vain täältä pohjoisesta löytyvät ylipäänsä jotenkin luotettavat satotilastot.

Mutta miten se kasvukunto siis näkyy? Ilkeämielisiä tulkintoja on helppo keksiä: vaikkei parempia satoja, korret kasvavat pidemmiksi, rikkakasveja on merkittävästi runsaammin ..

Tuossa sitten on yksi ehdotus siitä, miten tavanomainen voisi oppia luomulta (aika - tavanomainen):

Lainaus
Luomuviljelyssä tyypilliset viljelykierrot, luomulannoitteet ja palkokasvien vuorottelu voitaisiin ottaa käyttöön myös tavanomaisessa viljelyssä. Nämä tekijät todennäköisesti lisäisivät viljelymaan mikrobien hyvinvointia, ekosysteemipalveluja ja ravinteiden kiertoa sekä tehostaisivat taudinaiheuttajien ja tuholaisten torjuntaa tavanomaisessakin viljelyssä.

Mutta - huomatkaa - parempia satoja tavanomaiseen viljelyyn tuota kautta ei uskalleta luvata!

Mikrobit ovat tulleet esille toisessakin keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=922.msg11130#msg11130).



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.12.17 - klo:09:57
Tuossa satotasoasiassa näytetään vedotun Seufertiin ja yhteen toiseen:

Lainaus
Unfortunately, our dataset does not enable to test whether enhanced microbial abundance and activity are also correlated with higher plant productivity and more stable yields because yield data were not reported in the vast majority of the included studies. Therefore, direct conclusions cannot be drawn. However, since the effect of farming practice on plant productivity and yields has been compared in previous meta-studies [41,54], it can be assumed that abundance and activity of soil microbial communities does not directly correlate with plant productivity which is on average 20% lower in organic systems [41,54]. In addition, other factors like the choice of crop varieties and agricultural inputs such as chemical fertilizers and pesticides strongly determine yield of farming systems.

Lainaus
41. Seufert V, Ramankutty N, Foley JA. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature. 2012;485(7397):229–32. pmid:22535250
[...]
54. De Ponti T, Rijk B, Van Ittersum MK. The crop yield gap between organic and conventional agriculture. Agric Syst. 2012;108:1–9.

Ja datasta oli kyse, kuten arvelinkin (samat lähdeviitteet):

Lainaus
Nevertheless, organic farming nowadays still produces on average 20% less yield compared to conventional (data mainly originating from the Northern hemisphere) [41,54], mainly due to nitrogen shortage, diseases, pests and the cultivation of non-adapted crop varieties.

Onko tuo edes tulkittavissa, suomennettavissa näin:

Lainaus
Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Tuota Seuferin artikkelia ja sen 20% arviota on jo täälläkin käsitelty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4904#msg4904), ja tuossa puheemvuorossa linkatussa Mark Lynasin artikkelissa. Sen käyttäminen ei ole oikein rehellistä, ja tuo "varsinkin" siis yhtä epärehellistä, tai ymmärtäväisemmin sanottuna, (käännös)virhe.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.12.17 - klo:05:15
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa, muuta ei nimissä (esipuheessa korostetaan, että kyse on kirjoittajien mielipiteistä), on julkaistu tällainen selvitys ...

Future Nordic Diets: Exploring ways for sustainably feeding the Nordics (http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1163192&dswid=-4794)

... joka pistää paremmaksi Ollilan ryhmästä: visioi, että kaikki Pohjoismaat yhdessä siirtyisivät 100% luomuun.

Tähän, koska selvitys kertoo käyttäneensä luomusadoista "kirjallisuudesta" löytyneitä arvioita. Viitteenä on "Ponti 2012" ja viidenneksen huonommista sadoista puhutaan.

Nähtävästi tämä korttitalostrategia katsotaan nyttemmin hyväksyttäväksi: selvästi epärealistinen väite voidaan esittää ja jopa sen päälle rakentaa, jos jostain tieteelliseksi luokitellusta julkaisusta tuollainen väite on löydettävissä. Eikä ko. julkaisun mahdollista rajauksesta tai varauksista tarvitse enää välittää. Tuota -20% keskiarvolukua käytetään tuossa sitten koskemaan koko Pohjoismaiden luomutuotantoa, välittämättä lainkaan siitä, mitä maiden omat luomusatotilastot kertovat.

(Tuota selvitystä on jo hyödynnetty (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg11147#msg11147).)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.12.17 - klo:06:56
Tuodaanpa tämäkin luku esille. Mikä on maissin hehtaarisadon maailmanennätys?

How Did David Hula Grow Over 532 Bushels of Corn An Acre? (http://www.genesis.ag/world-record-corn-yield/)

Se on siis 532 bushelia eekkeriltä. Artikkeli kertoo, kuinka se on saatu, mutta lasketaanpa se eurooppalaisiin mitoin.

1 busheli on Wikipedian mukaan  mukaa 25,4 kiloa maissia.. 1 eekkeri on 0,4 hehtaaria. Tarkemmin 1  hehtaari on 2,47 eekkeriä. Eekkkeriä kohti siis 13 513 kiloa. Hehtaaria kohti siis 33 377 kiloa.

Tässä Tilastokeskuksen taulukko vuodelta 2003,  jossa on esitetty myös keskiarvot maittain:

Neljä maata tuottaa puolet viljasadosta (https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html)

Melkoisen järkyttävä on tieto, että tuolloin löytyi maita Afrikasta (jossa maissia juuri paljon viljellään) joissa keskisato oli noin sadasosa tuosta ennätyssadosta!

Maailman keskiarvo oli silloin siis 3 055 kiloa. Lienee vielä etsittävä tieto, mikä se on maissilla. Ja mikä se on luomumaissilla. Tästä lähteestä  vuodelta 2009:

Increasing Crop Productivity to Meet Global Needs for Feed, Food, and Fuel (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2613695/)

Lainaus
Global corn yields average 4.9 tonnes/ha and have been increasing steadily for many years (Fig. 2).

Luomumaissin globaalia satokeskiarvoa onkin sitten vaikeampi löytää. Niin vaikeaa, etten löytänyt.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.02.18 - klo:04:38
Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)

... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy?

Ymmärrän kyllä mitä tällä VYR-seminaarissa sanotulla (twiitti) ...

Lainaus
Farmit.net
@FarmitInfo
Korkeaan satotasoon pitää pyrkiä aina maan kasvukuntoa kuunnellen. Maan kasvukunnon hoidossa voisi ottaa oppia luomun parhaista puolista. "Karjanlanta ei ole jäte, vaan resurssi", viljelijä Mika Lehtinen muistutti #VYRseminaari'ssa. #vyr #farmit

... yritettiin sanoa, mutta kyllä meidän kysymyksemme säilyttää relevanssinsa. Onko ravinteiden kierrätyksen kohdalla melkein automaattisesti aina viitattava luomuun, ja olla vakuuttunut, että luomulla täytyy olla näitä "parhaita puolia"? Vaikkei niitä sitten itse keskustelun alla olevassa asiassa näkyisikään. Tuossakin puheenvuorossa eli twiitissä oll juuri silmämääränä:  korkea satotaso!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.02.18 - klo:15:36
Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).

Luomun osuus maidon ja munien tuotannossa kasvaa (https://www.verkkouutiset.fi/luomun-osuus-maidon-ja-munien-tuotannossa-kasvoi-viime-vuonna/)

Lainaus
Luomumaidon tuotanto sen sijaan jatkoi edelleen kasvuaan. Luomumaitoa tuotettiin reilu 62 miljoonaa litraa, mikä on 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.

Lainaus
Kananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.

Erityisesti maidon suhteen kysymys edelleen kuuluu: miten ihmeessä noin vähän? Kun luomuviljelyala ja sen osuus on kasvanut, on tuo tuotannon osuus edelleen säilynyt yhtä hämmästyttävän alhaisena kuin aiemminkin.


PS. 1.3.18: Tuo uutinen oli itse asiassa toisinto Luken tiedotteesta:

Siipikarjanlihaa tuotettiin jälleen ennätysmäärä (https://www.luke.fi/uutiset/siipikarjanlihaa-tuotettiin-jalleen-ennatysmaara/)

Kun siinä ei sitten otsikossa sanottu mitään luomulihasta, ei sillä sarallla ilmeisesti tapahtunut mitään merkiittävää muutosta. Juu, ei tapahtunut :

Lainaus
Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa, luomusianlihaa 0,84 miljoonaa kiloa ja luomulampaanlihaa 0,32 miljoonaa kiloa.

Tarkemmin taulukoista:

Ei, vaan tapahtui: lampaanlihan tuotanto säilyi ennallaan, muissa oli laskua vuodesta 2016. Luomusiipikarjasta tieto puuttui. Luomunaudanliha laski kiloissa luomulampaanlihan tuotantomäärän verran, ja vaikka Pro Luomulla vielä viime keväänä oli kannaltaan iloista kerrottavaa ...

Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomusianlihantuotanto-lisaantyi-kolmanneksen/)

... niin pudotusta vuoden 2016 0,95 miljoonasta kilosta oli nyt noin kymmenesosa, vaikkei sitä edeltäneeseen tilanteeseen ihan palattukaan. Ilmeisesti oli syytä tällaiseen esiselvitykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11090#msg11090) vaikka luomujoulukinkkujen aina kasvavasta myynnistä ja sitä kautta tuotannostakin myös viime joulun alla luomuväen taholta uhotttin.

Noistakin luvuista pitää myös edelleen kysyä: miten ihmeessä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444) noin vähän?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.03.18 - klo:06:27
Tuo tieto pienenevästä luomulihan tuotannosta pitää myös laittaa vastakkain tämän Pro Luomun myyntiuutisessa (http://proluomu.fi/kuluttajatrendit-ja-uutuudet-siivittivat-luomun-myynnin-kasvua/) olevan tiedon kanssa:

Lainaus
Myös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä.

Jotenkin ne ehkä onnistuvat olemaan yhtaikaa totta. Mutta hyvin oudolta tuo tuo tuntuu.

Hyvin kummalliselta tuntuu myös se, että luomulihan tuotanto ei pysty vastaamaan kuulemma (loputtoman?) suureen kysyntään, jonka jo vuosikausia on kerrottu olevan olemassa. Ellei jo vuosikymmeniä. Niin, ettei esim. luomussa vaadittu siirtymäkausikaan enää oikein voi toimia asiantilan selityksenä.

Luomulihan erityinen kysyntä havaittiin äskettäin mm. Keski-Suomessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg10566#msg10566). Voi olla, että juuri tuohon väitettyyn kysyntään ei tuotanto olisi ehtinyt vastaamaan. Mutta että tuotannon määrä laski?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.03.18 - klo:08:42
Muodollisesti tämä on oikea tieto, oikein pyöristetty:

Lainaus
Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.

Mutta pyöristetty jostain syystä reippaahkosti ylöspäin. Tarkempi osuus on 2,7 prosenttia (sekin vähän ylöspäin pyöristetty). Luomumaitoa tuotettiin v. 2017 edellisvuotta enemmän 8 miljoonaa litraa, prosentteina koko maidontuotannosta 0,3. Niinpä sitä luomumaitoa tuli edelleen se vain noin neljännes siitä, mitä olisi voinut luomuviljelylan osuuden pohjalta odottaa (10,7% vuoden 2017 alussa, siinä kyllä mukana siirtymävaiheen ala).

Kun luomumunien osuus on noussut n. 1 prosenttiyksiköllä, ja toisaalta saadun tiedon mukaan niistä saatu hinta eli myynti n. 2 prosenttiyksiköllä, eli edelleen on myyntimääriin nähden noin kolminkertainen, voinemme siitä päätellä, että luomukananmunatuotannonkin tehottomuus on säilynyt ennallaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.03.18 - klo:09:05
Tämän VYR-ryhmän (joka on samalla Pro Luomun viljan arvoketjutyöryhmä) ...

LUOMUVILJAMARKKINAT
Vilja-alan yhteistyötyhmän luomutyöryhmä laatii arviota luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa. (http://www.vyr.fi/fin/luomu/)

... raportit ovat tänä vuonna reippaasti myöhässä. Viime vuonna ne olivat valmiit jo kuukausi aikaisemmin. Nämä "Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2015/16 sekä 2016/17" ilmestyivät nettin jo 8.2.2017.

Niitä tarvittaisiin nyt sen arvioimiseksi, paljonko luomuviljaa sitten todella tuli ihmisten käytettäväksi. Ja myös sen, paljonko suomalaisten käyttöön, eli mikä osuus meni vientiin. Erityisesti sitten vielä: miten sen luomukauran kävi? Paljonko sitä todella tuli ja meni, ja sitä kautta: mikä oli sen (ja koko) luomuviennin todellinen tilanne?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.03.18 - klo:16:25
Facebookissa Pro Luomu totesi asian 28.2.2018 näin lakonisesti:

Lainaus
Luomukotieläintuotannon vuosi 2017:
- luomumaidontuotanto +14 %
- luomukananmunien tuotanto +16 %
- luomulihantuotanto -10 %

Eikä kommentoinut tuota luomulihantuotannon huomattavaa - kasvaneeseen luomuviljelypinta-alaan ja toitotettuun luomulihan suureen tyydyttämättömään kysyntään nähden jopa katastrofaalista - laskua mitenkään.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.03.18 - klo:06:27
Nyt tuli lopullinen

Luomusatotilasto 2017 (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto)

Sen mukaan luomu pärjäsi viime vuonna suhteessa entistä paremmin ...

Lainaus
Vuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.

Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 59 miljoonaa kiloa eli kasvua 23 % vuodesta 2016

... mutta oli siis kuitenkin vain 2,8% kaikesta, vaikka siinä parannusta olikin. Parannusta oli myös luomuviljelyalassa, joka taisi viime vuonna hipoa 10 prosenttia. *) Eli karkeasti edelleen 100:n prosentin Luomu-Suomi tuottaisi alle kolmanneksen viljastaan.

Luomukauran tilannetta on tuosta luvusta vaikea arvioida, siihen tarvitaan VYR:in tarkempaa tietoa.

Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...

Lainaus
Luomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta

... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.

Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.


___________

*) tarkemmin: se oli 9,5%. Eli luomuhyväksytty ala, pois lukien siirtymävaiheen ala.Luomun "hyötysuhteeksi" tässä, viime vuonna voidaan siis arvioida 29 prosenttia (lisäys 11.3.18)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.03.18 - klo:11:15
Varsin vaikuttava, jopa uskomaton on ollut kehitys tässä asiassa:

Hurjasti maitoa - lehmien keskituotos ylitti 10 000 kiloa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229553)

Lainaus
Maidontuotannosta tehtiin taas uusi ennätys, kun Pro Agrian tuotosseurannassa olevien karjojen energiakorjattu maitomäärä ylitti ensimmäisen kerran 10 000 kiloa, olleen tarkalleen 10 129 kiloa. Lisäystä on 133 kiloa edellisvuoteen.

Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)

Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:

Lainaus
Luomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.

Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 27.03.18 - klo:12:18
Luken tilastosta saa maidontuotannon (l/lehmä) vuosina 1960-2017:

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto/03_Maidon_kokonaistuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=ce99cb41-84c9-4cc3-aa35-58690c9490e4

Maidon kokonaistuotanto muuttujina Vuosi ja Tuotanto/käyttö
 
Maitotuotos (l/lehmä)

1960
3 044,00

1961
3 051,00

1962
2 997,00

1963
3 074,00

1964
3 184,00

1965
3 277,00

1966
3 324,00

1967
3 321,00

1968
3 373,00

1969
3 406,00

1970
3 680,00

1971
3 806,00

1972
3 888,00

1973
3 839,00

1974
3 856,00

1975
3 997,00

1976
4 200,00

1977
4 197,00

1978
4 260,00

1979
4 336,00

1980
4 478,00

1981
4 450,00

1982
4 493,00

1983
4 778,00

1984
4 799,00

1985
4 812,00

1986
4 935,00

1987
4 905,00

1988
4 990,00

1989
5 246,00

1990
5 547,00

1991
5 619,00

1992
5 613,00

1993
5 648,00

1994
5 869,00

1995
5 982,00

1996
5 993,00

1997
6 183,00

1998
6 225,00

1999
6 443,00

2000
6 786,00

2001
6 932,00

2002
7 117,00

2003
7 251,00

2004
7 404,00

2005
7 505,00

2006
7 646,00

2007
7 796,00

2008
7 767,00

2009
7 850,00

2010
7 896,00

2011
7 859,00

2012
7 876,00

2013
7 977,00

2014
8 201,00

2015
8 323,00

2016
8 406,00

2017
8 534,00


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 27.03.18 - klo:21:08
Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.03.18 - klo:06:38
Miten tuo "energiakorjattu maitomäärä" oikein tarkkaan ottaen lasketaan, pitäisi ehkä ottaa selvää. Jarrumiehen löytämät ja esille tuomat luvut näyttävät olevan systemaattisesti pienempiä kuin mm. MT:ssä käytetyt, sen aiemmissakin uutisissa. Vai onko otos erilainen Agrian seurannassa ja Lukella?

Matin artikkelista hänen linkistään:

Lainaus
Asiaa selventävää historiaa: Nurmiviljely ja muukin karjan rehujen  viljely on suhteellisen nuorta (noin 100 vuotta). Aiemmin lehmät laidunsivat metsissä, rannoilla ja luonnonniityillä, ja talvirehu kerättiin samoin luonnosta. Niinpä lehmän tuotostaso olikin 1800-luvun alkupuoliskolla vielä reilusti alle 1000 kg maitoa/vuosi. Nyt ollaan suunnilleen kymmenkertaisissa luvuissa.


Ja seurauksena olikin tämä suomalainen (oliko myös ruotsalainen?) erikoisuus:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Riukuaita

Lainaus
Aidat kehittyivät, kun pellot ja niityt ympäröitiin aitauksella, jotta eläimet pysyisivät niiden ulkopuolella. Jo 1800-luvun jälkipuolella kotieläinten omistajat yritettiin lailla määrätä pitämään eläimensä laidunaitojen sisäpuolella, mutta lopullisesti aitaustapa muuttui vasta 1950-luvulla.

Mutta vielä lapsuuteni muistikuvissa 1950-luvulta maaseudusta se oli riukuaitojen täyttämää. Ne olivat suurelta osin vielä jäljellä, vaikkei niitä enää rakennettukaan.

Sekin oli muuten ilmiö, joka vähensi maatalouden tuottavuutta. Vaikka riukuaita kesti yllättävän kauan, noin sukupolven tai yli, arviot noiden aitojen määristä yhteensä Suomessa ovat huimia. Niiden rakentaminen ja kunnossapito oli kuitenkin poissa muusta. Ja jälkikäteen ajatellen oikeastaan turhaa työtä, tai ainakin tuottamatonta.

Jos Matin luvuista ja kehityskäyristä sitten (mielessään) laskee kehitystä siinä suhteessa, paljonko maapinta-alaa on tarvittu kulloisenkin maitomäärän tuottamiseen, kehitys näyttää vielä hurjemmalta. Syynä tietysti viljelytekniikan lisäksi karjan jalostustyö.

Mutta edelleen tänä päivänä tarvittaisiin arviota siitä, paljonko luomumaito "maksaa" pinta-alassa, tavalliseen maitoon verrattuna. Sen tiedon rinnalle, mitä se euroissa kaupassa maksaa.

***

Tietysti saimme noista vanhoista ajoista myös tämän iki-ihanan paimenpoikalaulun (https://m.youtube.com/watch?v=N65N89jezXU) (ohita mainos!). (Joka on kaunis, mutta ei kerro kaunista asioista: tuollainen on tänä päivänä usean kehitysmaan lapsen osa.)



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.03.18 - klo:07:51
Mitenkään häpeilemättä, ilman nolouden häivääkään, tämä hankekin esittelee tuloksensa:

Faktameemit
Täsmäluomu-hankkeessa on tehty ns. faktameemejä, jotka kertovat suomalaisen luomutuotannon ja -kulutuksen tasosta vuonna 2016.  (http://proluomu.fi/faktameemit/)

Siellä ne ovat allekkain. Että:

- Vuonna 2016 yli 10 peltoalasta viljeltiin luomusti

Ja sitten toisaalta, että:

- Suomessa tuotetusta maidosta noin 2,5% on luomua
- Suomessa tuotetusta lihasta noin 1% on luomua
- Suomalaisista porkkanoista 3% on luomua

Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)

Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.04.18 - klo:08:40
Wikipedia väittää rukiista:

Lainaus
Ruis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista.

Mutta miten tuon väitteen kanssa sopivat yhteen tosiasiat, että luomuruista tuotettiin v. 2017 vaatimattomat n. 6 miljoonaa kiloa.. Ja se, että luomurukiin viljelyala vieläpä laski 29% edellisestä vuodesta.

Samaa soveltuvuutta korostaa myös VYR:

LUOMURUKIIN VILJELY (http://www.vyr.fi/rukiin-viljelyopas/miten-viljelen-ruista/luomurukiin-viljely/)

Eikä sekään tarjoa selitystä, miksi sitä ei sitten viljellä tai viljellään noin vähän.

"Luomurukiin satotasot ja etenkin katetuottolaskelmat kestävät vertailun tavanomaisten kanssa."

Mitä tuo vertailun kestäminen luovuissa tarkoittaa? Tätä (seuraava puheenvuoro):


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.04.18 - klo:09:13
Lainaus
Suomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.

Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.

Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.04.18 - klo:18:46

Hei, odottamamme Luomu Suomessa 2017 -kooste on nyt ilmestynyt, ja ladattavissa pdf:nä täältä:

https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/

Nyt vaan tutustumaan. Siinähän on odotettuja tietoja useampaankin keskustelumme täällä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.18 - klo:06:43
Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:

Lainaus
• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.

Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.18 - klo:07:05
Ainoastaan viljoissa tuo kooste voi kertoa suhteellisesta menestyksestä:

Lainaus
Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä
95 milj. kg. Sato lisääntyi lähes viidenneksen
edellisvuodesta.
• Luomuviljasato oli 2,8 % maan koko viljantuotannosta.

Mutta jos edelleen kaurasta viedään n. 70%, ja ...

Lainaus
Tärkein luomuvilja on kaura: yli 60 % luomuviljasadosta
oli kauraa.

... niin noin 40% luomuviljan tuotannostamme palveli menestyksekkäästi - "saksalaisia". Suurempikin osa koko luonnonmukaisesta viljantuotannosta, koska myös muista luomuviljoista viedään suuria osuuksia. Viennistä saadusta hyödystä toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11661#msg11661).

Luomulihan tuotannon romahduksesta jo edellä (28.02.18). Se kerrotaan koosteessakin rehellisesti (kuitenkin: siipikarja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg11662#msg11662)!). Mutta edelleen täytyy ihmetellä. Jos ...

Lainaus
Luomualasta yli puolet on nurmentuotannossa.

... ja tuosta viljastakin hyvin suuri osa menee eläinten suihin, miten noin on päässyt käymään? Mihin valtava luomuala, joka koosteen mukaan on jo 11,4% kaikesta, oikein käytettiin ja käytetään? *)

Hiukan, mutta vain hiukan, selittävät vähän kasvaneet luomumaidon ja -kananmunien tuotanto. Mutta niissäkin osuudet olivar vain 2,7 ja 5,7 prosenttia.

____________

*) ollaan tarkkoja: siinä oli siirtymävaiheen ala mukana.  Varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus v. 2017 oli noin 9,5%. Mutta valtava ala jo sekin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.04.18 - klo:02:08
Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:

Lainaus
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.

Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.

Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?

Tuossakaan suhteessa ei ilmeisesti mitään muutosta tapahtunut. Uuden koosteen (https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/) mukaan v. 2017:

Lainaus
• Vuonna 2017 Suomessa oli 974 luomukotieläintilaa. Niistä valtaosa tuottaa  naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja  oli 13 ja luomubroileritiloja kolme. Luomukananmunia tuotti  51 tilaa. 

Luomutiloja yhteensä kerrottiin olevan 4 587. Luomukotieläintiloja oli siis edelleen vain 21 prosenttia.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.04.18 - klo:03:34
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)

Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.

Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.04.18 - klo:06:02
Pro Luomu on päivittänyt koosteensa ja kiinnitti itse twitterissä huomiota tähän:

Lainaus
Pro Luomu ry @ProLuomu · 10. huhtik.

#Luomu #tilastot kokoava Luomu Suomessa 2017 -kooste kertoo mm. avomaan luomuvihannesten tuotantoalan yli tuplaantuneen. Luomumustikoiden ja -puolukoiden sato sen sijaan romahti.

Tuo koskee siis keruumarjoja. *) Puutarhamarjoissa tuollaista ei tapahtunut. Mutta ei se luomupuutarhatuotantokaan aivan loisteliaasti mennyt, ks. kommentti 05.04.18 edellä.

Tuo luomukeruu on tietysti alunperinkin jonkinlaista kikkailua, "kirjoituspöytätyötä". Mutta Suomessa siltä odotettiin paljon. Me emme kyllä odottaneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg11566#msg11566). Tuon täytynee olla luomuväelle pettymys.

Luonnonmarjojenhan piti olla tärkeä tekijä luomuviennissäkin. Nyt ei ollut. Josta viennistä koosteeseen ei ollut vieläkään päivitetty sen kokonaisarvoa euroissa. Eikä tietysti niinmuodoin, mikä osuus siinä viennissä on ja on ollut luomuluonnonmarjoilla.

***

Pro Luomu twiittasi eilen tämmöisenkin:

Lainaus
Pro Luomu ry @ProLuomu · 18t

Vähennetään kulutusta syömällä vähemmän mutta parempaa. Syödään siis #luomu´a.
#ylikulutuspaivä #ylikulutus

Ja kyllä se vähän noin onkin. Sikäli kuinka maailmassa siirrytään luomuun, vähemmän syödään. Suuri osa näkee jopa nälkää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg11694#msg11694). Vaikka ei se luomu parempaa ole eikä vähennä rasitusta luonnolle (jota twiittaja varmaan yritti sanoa).


_____________

*) hiukan on minulle tuossa epäselvää, mikä varsinaisesti on epäonistunut: luomusato vai luomusadonkorjuu?



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.04.18 - klo:07:32
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...

Lainaus
Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.

– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
(Jne.)

... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".

Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.

Mutta samasta asiasta yrittää YLE antaa lisäpisteitä luomulle tässäkin jutussaan:

Tie osaavaksi luomuviljelijäksi on pitkä ja kivinen, silti luomuviljelyn suosio kasvaa (https://yle.fi/uutiset/3-10152945)

Lainaus
Maatalous- metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvonen on tutkinut luomuviljelijöiden osaamisen kehittymistä väitöskirjassaan. Juvonen haastatteli väitöstutkimusta varten seitsemään luomutuottajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Juvonen väitteli aiheesta huhtikuun alussa Itä-Suomen ylipistossa.

Juvonen havaitsi, että luomuviljelijä hankkii osaamisensa pääosin kokeilemalla eli yrityksen ja erehdyksen kautta. Juvosen mukaan tavanomainen tuotanto sen sijaan on hyvin täsmällistä ja nopeasyklistä. Keinot hallita tuotantoa lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla ovat hyvät, kun taas luomutuotannossa nopeasti vaikuttavia keinoja ei ole olemassa.

Eli jotenkin hienoa on, jos sittenkin tyytyy vain kovaan harjoitteluun, eikä sorru "dopingiin"?

Säälipisteitäkin kerätään tai yritetään etsiä selitystä sille, miksei kehitystäkään asiassa oikeastaan tapahdu:

Lainaus
– Luomuviljelijän osaaminen kehittyy hitaasti, koska Suomessa taitojaan viljelijänä pääsee kokeilemaan vain kerran kasvukaudessa, Juvonen kertoo.

Valmista sapluunaa luomutuotantoon ei ole.

Tuohon kyllä tulee välittömästi mieleen, etteivät ne luomutuotannon suhteelliset tulokset sen kaksisempia ole niissäkään maissa, joissa voidaan viljellä ympäri vuoden.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.04.18 - klo:11:12
Kuinka yleinen tämä tilanne on? Ote tästä uutisesta (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/8c7aad1c-7ebd-4acb-8e44-d69bc99051ac):

Lainaus
Kaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.

Onko tästä tilastoja? Kuinka monta luomutilaa seudulle tarvitaan, jotta keräily kannattaa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.04.18 - klo:06:11
Tätä tuossa juuri edellä (uudestaan) mietin:

Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?

Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.

Tuollaisten tilojen määrästä sinänsä on olemassa aika tarkka tieto. Mutta onko ilmiön syistä? Miksi Lappeenrannassa ei ole luomumaidon keräilyä? Siellä ei olla "tiettömien taipaleiden takana".

Onko se aina kiinni siitä, ettei keräilyä ole paikkakunnalla järjestetty? Vai onko tuo sen ulkopuolella oleminen jossain tapauksissa jopa luomuviljelijälle edullista? Tuo haastateltu viljelijäkin sanoo tällaisen monitulkintaisen lauseen:

Lainaus
— Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.

Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.04.18 - klo:07:58
Luomuviljelyn ja -tilojen "kannattavuudesta" pitää varmasti avata oma triidi. Mutta laitan tämän Luomuliiton valituksen tähän ...

http://www.luomuliitto.fi/viherlannoituskannanotto/

... koska siinä on samalla mielenkiintoista tietoa siitä, miten luomupeltoja luokitellaan. Ja siten tietysti tietoa siitä, miten hehtaarituottoja pitäisi ja olisi pitänyt arvioida.

Näin on ollut:

Lainaus
Maaseutuvirasto on muuttanut tulkintaansa viherlannoitusalojen merkitsemisestä kesken tukikauden:  ”Mavin ohje 2018: Viherlannoitukseen käytettävät alat tulee ilmoittaa tukihakemuksella viherlannoituksena, mikäli jo keväällä tiedetään, että nurmilohko on ainoastaan viherlannoituskäytössä”. Aikaisempi ohjeistus on ollut että luomutiloilla viherlannoitsnurmet on merkitty satonurmiksi/säilörehuiksi.


Kuten on täällä epäiltykin: koko se ala, joka käytännössä on omistettu esim. viljasadon tuottamiseen, ei ole sellaisena (tilastoissa) näkynyt. Samoin nurmen valtava osuus luomualasta saa (selvemmin aukikirjoitetun) selityksensä. Myös luomueläintuotannon suhteellinen pienuus selittyy: tuota nurmea eivät eläimet ole saaneet syödäkseen. *)

MMM:n vastauksesta selviää, että asia on ollut huomattavan sekava - ja sellaiseksi ehkä jääkin:

Lainaus
Tietyissä tapauksissa on selvää, että typensitojakasveja sisältävästä nurmesta ei ole tarkoitus korjata satoa, vaan se murskataan peltoon ja käyttötarkoitus on tällöin viherlannoitus. Jos tila on kotieläintila tai kasvitilalla on yhteistyösopimus kotieläintilan kanssa, ei välttämättä aina ole selvää, milloin on kyseessä viherlannoitusnurmi ja milloin satonurmi. Tällöin nurmen voi ilmoittaa muullakin koodilla kuin viherlannoituksena. Myös satonurmi voi täyttää viljelykierron typensitojakasvivaatimusta.
*)

_______________

*) Tuolla toisaalla viitatussa analyysissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg11597#msg11597) tuli esille, että palkokasvien viljely sinänsä - vaikka sitookin typpeä - ei ole kovin tehokasta asiassa, jos ne syötetään eläimille. Ainoa todella tehokas niksi lienee apilan kyntäminen peltoon?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.04.18 - klo:07:28
Mitähän tässä oikein ehdotetaan, sitä on vaikea sanoa:

Luomusatojen lisäämisen riskit ja mahdollisuudet (https://luomuinstituutti.fi/luomusatojen-lisaamisen-riskit-ja-mahdollisuudet/)

Useaan kertaan mainitaan typpilannoitteen lisääminen. Ei kai sentään keinolannoitteilla? Toisaalta kerrotaan:

Lainaus
Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää Ruotsin luomujärjestelmän kehittämisessä, ns. Luomu 3.0 –työssä.

Eli maistellaanko sittenkin tuossa  prof. Gerold Rahmannin näkemystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10332#msg10332), etteivät "mineraalilannoitteet" tietyin ehdoin olisikaan pahoja, ja ne voisi "Luomu 3.0":ssa hyväksyä?

Tavoite ei myöskään ole mitenkään selvä (lihav. HJ):

Lainaus
Riskit tai mahdollisuudet luomutuotannon kannattavuudelle riippuvat strategiavalintojen kustannuksista ja vaikutuksista viljelijöiden tuotto-odotuksiin samoin kuin kuluttajien odotuksista ja hyväksynnästä.

Sadon lisääminen ja tuotannon tehostaminen ei siis aina olekaan yksiselitteisesti tuotannon kestävyyttä lisäävä tekijä.

Vaan se, että sato menee luomuna ja luomuhinnoin kaupaksi?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.05.18 - klo:08:00
Näitä satokisoja emme ole vähään aikaan seuranneet. Ehkä olisi taas syytä seurata:

http://kaytannonmaamies.fi/share/19622/ebab07

Edelleen on tietysti kaksi sarjaa, tavanomainen ja luomu.

Luomuohran keskiarvosato on liikkunut siinä 2000 kilossa hehtaarilta eli noin 60% tavanomaisen ohran tasosta. Tuon prosentuaalisen eron ennustetaan siis säilyvän myös tässä ennätysten tavoittelussa. Mitään läpimurtoa luomusadoissa ei selvästikään odoteta.

Farmit.net on luvannut seurata kisan etenemistä:

https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/04/30/tana-vuonna-kisataan-ohralla-ja-herneella



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.05.18 - klo:06:56
Tässä puolirunollisessa luomuviljelyn ylistyksessä Pro Luomun sivuilta ..

Simo Larmo: Maanviljely on kietoutunut viljelijän DNA:han (https://proluomu.fi/simo-larmo-maanviljely-on-kietoutunut-viljelijan-dnahan/)

... tulee esiin vähän samoja fundeerailuja kuin tuossa ruotsalaisessa tutkimuksessakin (edellä 26.4.28).

Lainaus
Viljelijä elää vahvassa symbioosissa ympäristönsä kanssa. Me olemme riippuvaisia luonnosta, mutta luonto ei välttämättä meistä. Siksi koen erittäin tärkeäksi, että Birkkalan tila siirtyi luomuun vuonna 2011. Ensiksi se oli ihan asiakkaiden ”vaatimuksista” tai ”toiveista”, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että siinä oli syvempikin merkitys.

Asiakaslähtöinen toimintatapa on tärkeää myös maanviljelyssä. Tärkeä asiakkaani ei ole ainoastaan viljeltävä kasvi, vaan tulee ajatella myös maan pintaa syvemmälle, jossa lierot ja pieneliöt asuvat.

Jos pieneliöt voivat hyvin, myös viljelysmaa voi hyvin. Tämä mahdollistaa ”primäärin” asiakkaan optimaaliset kasvuolosuhteet, jolloin se saa hyvin ravinteita maasta ja pystyy kasvattamaan mahdollisimman hyvän sadon.
[...]
Luomuviljelijänä haluan saada pelloltani optimaalisen ja hyvälaatuisen sadon, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla. Optimaalinen on eri asia kuin maksimaalinen. Toiminnan tehokkuudesta emme tingi.
[...]
Valmistamme ruoanvalmistuksen korkealaatuisia perusraaka-aineita, joita ihmiset voivat huoletta syödä, koska he tietävät, miten ne on valmistettu ja kasvatettu.

Olemme äärimmäisen ylpeitä tuotantotavastamme. Emme ole Birkkalan tilalla ainoastaan kasvattamassa ja jauhamassa spelttiä. Me olemme täällä parantamassa asiakkaidemme, eli ihmisten ja ympäristömme hyvinvointia.

Eli viljellään niin tehokkaasti kuin se on mahdollista, samalla kuitemkin ostajien odotukset luomuisuudesta säilyttäen. Ostajien odotuksiin (mielikuviin) kuuluu tuo lierojenkin hyvinvointi, vaikka näyttö siitä, että luomuviljely sitä erityisesti edistäisi, on kyllä kyseenalainen tai olematon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg11515#msg11515).


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.05.18 - klo:06:39
Jaaha, Luomuliiton aktiivisuuden takia (ks. edellä 25.4.18) palattiin vanhaan käytäntöön:

Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon (http://www.luomuliitto.fi/kannanotolla-vaikuttamista/)

Lainaus
Mavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.

Ja näin vältettiin tämä ikävä sudenkuoppa:

Lainaus
[...] viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille

Mutta tämän jälkeen sitten myös me tiedämme, mikä se vakiintunut käytäntö on.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.05.18 - klo:07:46
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)

Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.

Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.

Nyt olemme jo toukokuussa. Lehdistötiedotetta ei ole tullut. Eikä valtamedian versioita ja kommenttejakaan.

Niitä ei taida tänä vuonna tullakaan. Tietysti tulee mieleen kysymys, miksi ei.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.05.18 - klo:05:25
Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...

Lainaus
Luomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta

... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.

Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.

Tuolta toisesta keskustelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg11803#msg11803), jatkan täällä.  Siellä mainitusta raportista (jossa toisena kirjoittajana oli Iivonen) tällainen tieto:

Lainaus
Luomuruokaperuna (301 ha) on yksi viljelypinta-
alaltaan yleisempiä luomukasviksia luomupork-
kanan ja -sipulin jälkeen Suomessa. Vuonna 2017
luomuperunan hyväksytty tuotantoala oli kaikkiaan
736,4 ha. Vastaavasti tavanomaisesti viljellyn peru-
nan kokonaispinta-ala oli 21 335 ha. Koko perunan-
tuotantoalasta luomun osuus on 3,5 %.

Eli luomuruokaperunaa saatin vain 40% alalta. Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.

Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.05.18 - klo:13:43
Apetit yrittää sivullaan (https://www.apetit.fi/fi/apetit-kotimainen-luomu) tätä, itse kysymällä ("USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET") ...

Lainaus
Eikös luomun tuottavuus ole huonompi, kun peltoaluetta käytetään samaan satoon enemmän?

... ja itse vastaamalla:

Lainaus
Luomun tuottavuus hehtaaria kohti vaihtelee kasveittain. Esimerkiksi herneessä ja pinaatissa sato on yhtä hyvä, vaativissa juureksissa eroa voi olla enemmän. Apetit pyrkii kehittämään myös luomua mahdollisimman satoisaksi menetelmäksi.

Ikäänkuin noilla parilla hyvin poikkeuksellisella vastaesimerkillä asia olisi kuitattu, tuo yleiskäsitys osoitettu vääräksi.

Sitäpaitsi noista vain herneellä on typensidontaominaisuus. Niinpä toisen mainitun, pinaatin, hehtaarisato ei edes ole sama, jos "piilohehtaarit" lasketaan. Eikä ole sanottua, etteikö herneelläkin ole piilohehtaareja, ainakin muiden ravinteiden osalta.

PS. Itse asiassa juuri pinaatin eräs muoto, babypinaatti, oli yhteen aikaan kärjessä "kilpailussamme" hulluimmista luomuhinnoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg2317#msg2317). Mikä niissä maksoi, jos sadot olivat "yhtä hyviä"?


PS2. 19.5.18: Onko muuten "babypinaatti" lajiltaan pinaatti ollenkaan? Englanniksi sitä kutsutaan välillä nimellä "baby leaf". Olen asiasta epävarma, kun netistäkään ei tunnu löytyvän selvää vastausta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.05.18 - klo:03:44
Eipä sitten tullut uutisia ja kommentteja vuoden 2017 koosteesta. Tässä uutisessa (YLE) puhutaan jo tästä vuodesta ja tulevaisuudesta:

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua (https://yle.fi/uutiset/3-10213756)

Mutta siinä nyt oikeastaan oli kaipaamani ajatus, tai  vähän alkua sille:

Lainaus
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, Åberg huomauttaa.

Mutta sitten seltyksenä asiantilalle hän ottaa esiin luultavasti aika epätyypillisen tapauksen:

Lainaus
Syitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.

– Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, Åberg kuvaa tilannetta.

Sen sijaan, että hän ottaisi esille luomuviljelyn luontaisen tuottamattomuuden. Jos joku tyytyy luomun pienempiin satoihin, luulisi hänen ainakin yrittävän ulosmitata asian kalliimmissa lopputuotteissa? Voiko tuollainen olla kannattavaa pelkkien luomutukien pohjalta?

Tälle ei sitten selitystä löydykään:

Lainaus
Åbergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. Åberg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.

– Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.

– Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, Åberg jatkaa.

Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, Åberg sanoo.

Mutta eivät kaupan katteet tuota selitä, se on minusta jo moneen kertaan osoitettu. Kuten myös se, että luomun kysynnän kasvun suurin este on luomun korkeampi hinta!

Se kysymys jää myös esittämättä, mihin ihmeeseen tarvitaan lisää luomupinta-alaa, jos kysynnän prosentit ovat tuollaisia. Aukikirjoitettuna, kyllähän ne siellä lukuina törröttävät ja "huutavat". Eivätkä eläimet sitä luomurehua vaadi tai edes osaa olla siitä kiitollisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg6996#msg6996).

Tämä väite on outo ...

Lainaus
Åbergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.

– Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, Åberg kuvailee.

Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.

... siihen nähden, mitä Pro Luomu meille äskettäin kertoi: juuri luomunaudanlihan tuotanto v. 2017 pieneni edellisvuodesta.

***

Kertaus siitä, mihin pinta-aloihin pitäisi verrata:

Lainaus
– Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.

Eli ainoastaan tuo apilavaihe sitoo nettona typpeä, palkokasvivaihe menee ilmeisesti typen kannalta omillaan.

Mutta yhdelle vuodelle tasoitettuna puhumme siis 40% suuremmista viljelypinta-aloista luomussa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.05.18 - klo:07:41
Evira samasta:

ENNÄTYSMÄÄRÄ UUSIA LUOMUVILJELIJÖITÄ (https://www.evira.fi/kasvit/ajankohtaista/2018/ennatysmaara-uusia-luomuviljelijoita/)

Heinonen ei em. epäsuhtaan (jonka Åberg edellä huomasi) kiinnitä huomiota:

Lainaus
Luomutuotannossa eletään voimakkainta kasvua 20 vuoteen. Luomuviljelyn aloittaa vuonna 2018 lähes 500 maatilaa ja luomutilojen määrä kasvaa noin yhdeksällä prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.

”Luomun kasvua kirittävät useat tekijät. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja luomutuotannon kannattavuus etenkin viljatiloilla on selvästi parempi kuin tavanomaisen tuotannossa. Viljelijät on saanut liikkeelle myös epävarmuus siitä, voiko uusia luomusopimuksia tehdä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden 2015 - 2020 viimeisinä vuosina”, pohtii ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
(lihav. HJ)

Sillä tuskinpa 2,3% osuus myydystä ruoasta, joka vielä hinnat huomioiden on määränä lähempänä 1 prosenttia, luo mitään painetta luomuviljelyn pinta-alan lisäämiseen. Luomun kehnompi tuottokin huomioon ottaen. Vaikka se kysyntä siitä 10% kasvaisikin, eli noin 0,2 prosenttiyksikköä.

***

Jännittävä on sensijaan tuo huhu siitä, että uusia luomusopimuksia ei enää jossain vaiheessa tehtäisi. Jonka Evira siis antaa kulkea, tuossa sitä ei ammuttu alas.

Liittyisikö tuo EU:n maatalouskulujen vähentämispyrkimyksiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=874.msg11879#msg11879)? Vai olisiko EU:ssakin tultu tulokseen, että joku tolkku, jokin raja tämän tuottamattoman toimeliaisuuden tukemisessa pitää olla? Jos perusteena koko maataloustuelle on ollut Euroopan ruokaomavaraisuuden varjeleminen? (Siitähän asia kaikkialla II mailmansodan jälkeen lähti.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.05.18 - klo:10:30
Evira päättää uutisensa:

Lainaus
Normaalisti peltoa on viljeltävä kaksi vuotta luomuehtojen mukaisesti ennen kuin sato voidaan myydä luomuna tai käyttää luomurehuna. Siten tänä vuonna siirtymisen aloittavat noin 32 000 hehtaaria tuottavat luomusatoa vuonna 2020.

Vuonna 2016 luomuviljelyyn siirtyminen aloitettiin noin 20 000 hehtaarilla ja vuonna 2017 noin 18 000 hehtaarilla, mikä merkitsee sitä, että lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita.

Mutta ei se välttämättä sitä merkitse. Kummasti kotimainen luomuviljely, ja sen pinta-ala on osannut olla heijastumatta tuotetun luomuruoan määrään. *)

Yksityiskohtia itse Eviran julkistamasta ennakkotilastosivusta:

- vaikka uusia luomutiloja tuli lähes 500, niin uusia luomueläintiloja syntyi vain 51 kappaletta (verrattuna viime vuoteen) ja se tilanne jatkuu, että näitä eläintiloja on edelleen vain noin viidennes (vrt. tarkastelu edellä 5.6.17)
- nyt myös varsinainen luomuala meni yli 10 prosentin, ollen nyt 10,3%. Sitä lukua täytyy nyt käyttää erilaisissa jakolaskuissa.
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut

________

*) Heinonen on muuten itse todennut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg5008#msg5008) tuon oudon tosiasian PP-esityksessään vuodelta 2009 (lisäys 24.5.2018)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.05.18 - klo:13:57
Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.

Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 23.05.18 - klo:22:26
MT:ssä juttu: Kaupan lihamestari jättää luomuruhon ostamatta: "Pitäisi olla eri tilat, eri veitset"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.236537

Tuon perusteella Agronetissä mielenkiintoinen keskustelu luomulihasta:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83022.0


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.05.18 - klo:04:12
Sieltä Agronetin keskustelusta voi heti lainata tämän nimimerkki "-SS-":n 23.5.2018 puheenvuoron ...

Lainaus
Olennaista on, että luomu on erittäin hyödyllinen viljelytekniikka siinä suhteessa, että koska ruuantuotannon perusrunko hyvin pitkään perustuu tavanomaiseen tehoviljelyyn, niin luomun lisääntyessä kokonaistuotannon määrä supistuu. Luomutuotteiden määräsuhde on historiassa ollut sen verran, että tällä hetkellä noin 15% viljelystä on luomua, noin 2% tuotteiden tarjonnasta ja kulutuksesta on luomua. Eli koko Suomen siirtyminen luomuun merkitsisi, että noin 80% ruoka-aineista on tuotava ulkoa Suomeen. Tällöin myös kotimainen ruuanjalostus hyvää tarkoittavista pienteurastamo- ja spelttimyllyhöpötyksistä huolimatta perustuisi ulkomaiseen raaka-aineeseen tai ruokatuotteiden suoratuontiin ulkomailta.

... vaikka luvut tuossa ovatkin vähän epätarkkoja. Luomuviljelyn osuus on noin 10% (12,8% siirtymävaiheen pellon kanssa) ja tuotteiden tarjonta ja kulutus jossain 2,5% hujakoilla.

***

Mutta mikä olikaan luomutuotannon ja -tuen tarkoitus alunperin? Siihen johdatteli meitä samassa keskustelussa nimimerkki "Suuri Ajattelija" viittaamalla Lakiin maataloustuotannon tasapainottamisesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1989/19891261#Pidp450095568) (1261/1989). Vaikka ko. laki sellaisenaan oli voimassa vain 5 vuotta, siinä luotiin pohja asialle.

Lainaus
Tasapainottamistoimenpiteet

Valtion varoista voidaan maksaa tasapainottamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentamisesta tässä laissa säädetyllä tavalla.

Siinä luomu mainittiin sellaisten toimenpiteiden joukossa kuin:

- Maataloustuotannon vähentäminen
- Pellon kesannoiminen
- Pellon metsittäminen

Em. lukujen (tarkennettunakin) pohjalta lainsäätäjä voi olla varsin tyytyväinen lain tavoitteiden toteutumiseen.

Lain tavoitteet voi jossain määrin lukea itse laistakin, mutta jokaiseen lakiin liittyy myös virallinen perustelumuistio. Sitä ei valitettavasti ole saatavissa netistä, mutta mm. Eduskunnan kirjastosta se löytyy. Nyt tekee mieli käydä tarkistamassa, mitä tuon lain perusteluissa luomusta sanottiin v. 1989.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.05.18 - klo:06:15
Tämä lihavoimani ajatus näyttää nyt uineen muihinkin asiaa koskeviin uutisiin:

Luomu kiinnostaa pohjoissavolaisia viljelijöitä (http://www.radiokuopio.fi/uutiset/paikallinen/luomu-kiinnostaa-pohjoissavolaisia-viljelijoita)

Lainaus
Pohjois-Savon ELY –keskuksen ylitarkastaja Minna Mustosen mukaan luomussa on mukana tiloja aina karjatiloista siemenviljelyyn. Luomuviljelyn aloittamiseen vaikuttaa kuluttajien kysyntä sekä kannattavuus verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.

Edellä on perusteltu, miksi se tuskin on asiaan voimakkaasti vaikuttava tekijä. Ainakaan siten, että lisää luomutiloja ja luomualaa tarvittaisiin. Tietysti taustalla on hyvä olla se pieni prosentti kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomuhintoja. Mutta aika pitkälle ilman sitäkin pärjätään. Luomutuotannon päätehtävä ei ole tuotanto.

***

Vaikkapa tässä YLE:n uutisessa ....

Isot karjatilat vetävät viljatiloja luomuun – Kurikan Polvenkylästä tuli luomukylä (https://yle.fi/uutiset/3-10221309)

Lainaus
Luomutuotanto kasvaa voimakkaasti tänä vuonna ja osittain myös keskittyy tietyille alueille. Kurikan Polvenkylän pelloista jo 80 prosenttia on luomulla.

... ollaan kyllä puhuvinaan tuotannosta, mutta pääasia näyttää olevan tuo prosenttiosuus, ei se paljonko luomuruokaa tuotetaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.06.18 - klo:07:38
Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.

Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?

Tässä on nyt vähän lisäpolttoainetta tuolle epävarmuudelle:

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.244671)

Haluaako EU nyt luomun sijasta tukea suorakylvöä? Nyt en lainkaan tiedä, tämä oli ensi reaktioni.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.06.18 - klo:05:30
Näin pahalta näyttää. Sadon voi (osin) viedä Suomessa hallan lisäksi helle:

Viljan sadosta jo viidennes menetetty (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.248521)

Onko siinä sitten eroa, miten tuo vaikuttaa tavanomaisiin ja luomusatoihin? En oikeastaan tiedä, mutta eiköhän se sitten syksymmällä nähdä.


PS. Outo alaotsikko Iltalehdessä tänään artikkelissa "Kuivuus piinaa viljelijöitä ja satoa":

Lainaus
Kuivuus voi ajaa luomutuen piiriin rynnistäneet viljelijät ojasta allikkoon

Paperilehden itse artikkelissa ei tuolle ollut selitystä, asiaan ei siinä palattu. Enkä löytänyt artikkelin nettiversiota.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 06.06.18 - klo:18:58
Ihan väärä väittämä. Nimenomaan luomulle vahinko on pieni. Tukia ei vie halla eikä helle.
http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.06.18 - klo:05:56
Täällä on nettiversio, joka on täysin sama kuin paperiversio:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806052200993688_u0.shtml

On siis monella tavalla mysteeri, miten ja miksi tuo lause eli alaotsikko on tuohon tullut.

Kysyin asiasta myös Iltalehden keskustelussa. Saa nähdä, huomaako uutisen kirjoittaja kysymykseni, ja vastaako hän siihen. Vahvistin kysymystäni lähettämällä sen myös suorana sähköpostiviestinä.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.06.18 - klo:17:16
Toimittaja Liisa Kauppinen vastasi, palautteesta kiittäen:

Lainaus
Ikävä kyllä ingressin kohdalla on käynyt puhdas vahinko: tarkoitukseni oli käsitellä jutussa tätä luomutuotantokysymystä, mutta jätin sen lopulta pois. Ingressiin asiaa siitä kuitenkin jäi.

Tietojeni mukaan luomutuotannossa viljelijän osaamisen merkitys korostuu, samoin kuin vaikeissa olosuhteissa. Yhtälö on haastava, vaikka kasvuston kunto on toki tärkeässä roolissa kaikille tuottajille.

Varmaan niinkin. Toisaalta kuivuus tuo nyt tällaisia vaikeuksia tavanomaiselle viljelijälle, omine konsteineen:

Rikkatorjunta-aineiden teho heikkenee kuivissa oloissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvinterveys/artikkeli-1.250104)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.06.18 - klo:14:03
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut

Ei todellakaan ollut, kuten ei ollut pari edellistä vuottakaan.

Mutta sitä ennen, vuodesta 2014 taaksepäin oli tavallista, että luopujia oli usein suurin piirtein sama määrä kuin aloittajia. Parina vuonna 2000-luvulla heitä oli jopa enemmän.

Mistä tämä voisi johtua, onko tälle selitystä? Tuen ehdot eivät mielestäni olennaisesti muuttuneet?

Eläytyen kuvittelen, että tällainen luopuminen leikistä olisi aika raskasta, ja siinä olisi erilaisia konkreettisia ja henkisiä kustannuksia. Isojakin.

Vai olenko väärässä, ja tuollainen väliaikainenkin luomuviljelijäksi ryhtyminen voisi kannattaa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.06.18 - klo:08:28
Kuivuus näyttää yhä hurjemmalta:

Peltojen kuivuus pian kriittisellä tasolla: "Välttävän ja katastrofin välimaastossa liikutaan" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.253995)

Miten se sitten kohtelee luomua ja tavanomaista, ja onko siinä mitään eroa, jää nähtäväksi. Mutta suorakylvöstä kerrotaan tämä:

Lainaus
Kevätviljat ovat yleisesti ottaen orastuneet epätasaisesti. Parhaiten kasvuun lähtö on sujunut aikaisin kylvetyillä ja suorakylvetyillä pelloilla.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.06.18 - klo:19:14
Tässä Pro Luomun/Luomuliiton jutussa ...

Noora Mantere: Äärimmäiset sääolot vaativat maalta paljon  (https://proluomu.fi/noora-mantere-aarimmaiset-saaolot-vaativat-maalta-paljon)

Lainaus
Sääoloista riippumatta viljelijän tärkein tuotantopanos oman pääkopan ja hyvinvoivan karjan lisäksi on tuottava maa. Maaperä pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja siten muodostaa yhdessä sääolojen kanssa olosuhteet kasvien kasvulle. Mitä korkeampi on maan multavuus, eli orgaanisen aineksen määrä, sitä enemmän se pystyy varastoimaan vettä kuivien jaksojen varalle ja toisaalta läpäisemään vettä sateisten kausien aikana. Hyvinvoiva maa toimii kuin pesusieni säädellen veden määrää kasvien juuriston ympärillä.

Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.

... oli ainakin uloslausumaton, implisiittinen ennuste siitä, että nyt tästä kuivuudesta selviävät luomupellot tavanomaisia paremmin.

Nyt voisi ottaa esiin joitakin yksityiskohtia, kuten sen, että esim. muokkauksen keventäminen ei ole luomulle kovin tyypillistä.*) Mutta enpä ota. Vaan otan tuon kokonaisennusteena.

Vaikka itse olen asiassa nyt oikeastaan agnostikko: en osaa ennustaa puoleen enkä toiseen. Mutta se on jo ennuste tuota ennustetta vastaan: mitään eroa ei ole, luomu ei tule pärjäämään yhtään tavanomaista paremmin.

Mikä ratkaisi sen, kuinka kävi? Se ei voi olla "maan kasvukunto" tms. vaan suhteellinen sato. Tässä tapauksessa emme tietenkään vertaa luomusatoja tavanomaisiin (joka tässä tapauksessa olisi epäoikeudenmukaista) vaan molempien viiljelytapojen satoja edellisten vuosien tuloksiin. Sitten syksymmällä. Yrittäen ottaa tämän jälkeekin muuttuneet olosuhteet huomioon.

________________

*) vrt. juuri edellä, jossa MT jo kertoi, että suorakylvöpellot ovat nyt pärjänneet. Mutta luomupeltoja ei suorakylvetä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.06.18 - klo:04:21
Tätä en tullutkaan ajatelleeksi, mutta näinhän se tietysti on. Ote Pro Luomun artikkelista (https://proluomu.fi/timo-kaila-yhdessa-enemman-luomua/):

Lainaus
Tämän kevään olosuhteet ovat olleet jälleen haastavat, tällä kertaa tosin pitkään jatkuneen kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Esimerkiksi liekitys, tärkeä menetelmä rikkaruohojen torjunnassa, on ollut metsäpalovaroituksien vuoksi mahdotonta.

Muutoin ko. firma on varma, että kun tehdään kuitenkin periaatteessa samoin kuin ennen, niin tällä kertaa se kyllä onnistuu:

Lainaus
Apetitin luomuohjelmassa on siis käynnistynyt toinen vuosi. Yhteensä Apetitin historiassa käynnissä on kuitenkin jo kolmas kerta luomun parissa, ensimmäiset panostukset tehtiin jo 1990-luvulla. Aiemmin aika ei ole ollut vielä kypsä teollisen mittakaavan luomutuotannolle, mutta nyt tilanne vaikuttaa toiselta – luomulle on selkeästi kysyntää.

Viljelijöiden valintoja ohjaavat useat eri tekijät. Lopulta viljelijän toiminnan takaa hyvä sato tuotteesta, jolle löytyy ostaja oikeaan hintaan. Luomun osalta kysyntä näyttää edelleen kasvavan Suomen lisäksi myös ulkomailla, ja luomun maailmanmarkkinat ovat nosteessa. Suomalaisen viljelyn tuotteet ovat laadullisesti ja puhtaudeltaan maailman kärkeä, mikä on vahva kilpailutekijä.

Nyt tehtävänämme on jatkaa viljelymenetelmien kehitystä niin, että saamme nostettua luomutuotannon määrää yhä tulevinakin vuosina.

Ja luomuvihannesten tuotanto myös nousee. Pakkohan sen on nousta? Vaikkei se vuosiin ole käytännössä kasvanutkaan, vaan on edelleen täysin marginaalista. Ks. edellä 5.4.18.

Nuo maailmanmarkkinat ja niihin vetoaminen tuovat kyllä mieleen sen jutun, jossa mies oli saattanut kaveriaan yöjalkaan joskus muinoin. Ja paleltuaan aitan ulkopuolella koko yön, kysyi aamulla aitasta ulos tulevalta kaveriltaan: "Saatiiks me?"

Mutta jos Apetit on Suomen suurin viljelyttäjä, tämän pitäisi sitten jo näkyä tilastossakin:

Lainaus
Apetitin luomuohjelma elää nyt toista vuottaan. Kuluvalla satokaudella viljelytämme lähes kaksinkertaisen määrän luomukasviksia viime vuoteen verrattuna.

Katsotaan, kuinka käy. Mutta ne siis täytyy saada liekittämättömiltä kasvimaalta. Ellei nyt sitten ennustettu sateinen juhannusviikko pelasta tilannetta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.06.18 - klo:07:09
Tähän hypoteesiin tai väitettyyn havaintoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg10169#msg10169) ...

Lainaus
PS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:

Lainaus
Lainaus
And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change.  In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields. And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change.  I

Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?

... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa:

Ankara kuivuus sai EU-tuottajat kirjelmöimään komissiolle: "Vaadimme korvaavia toimenpiteitä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.259787)

Lainaus
Suomen, Viron, Latvian, Liettua, Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöt lähettivät perjantaina maatalouskomissaari Phil Hoganille kirjeen, jossa he pyytävät Euroopan komissiolta apua useita kuukausia kestäneeseen kuivuuteen.

Se Rodalen tutkimus löytyy täältä, jostain (http://rodaleinstitute.org/our-work/farming-systems-trial/).

Keskustelua siitä on ollut täällä aiemminkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429).

PS. 25.6.18: Kun tilanne vielä pääosin jatkuu samanlaisena:

Juhannussateet helpottivat kuivuutta – vettä saatiin 20–40 milliä
Vesivajeen poistoon sateet eivät riittäneet (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.260440)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.06.18 - klo:07:43
Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:

Lainaus
• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.

Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?

Tuota täytyy korjata siten, että myös luomukurkun tuotanto kasvoi. Mutta oli kyllä silti kiloina aika vähäinen.*) Tuota voi täydentää näillä luomukasvisten arvoketjutyöryhmän arvioilla 17.1.18 vuodesta 2017:

Lainaus
• Poikkeuksellisen huono satovuosi on huonontanut jo ennestään
heikkoa saatavuutta
    • Luomutuottajista on pulaa
    • Uusien tuotteiden viljelyn aloittaminen kallista ja riskialtista
    • Huono satovuosi tulee vaikuttamaan myös ensi kauteen, monella
tilalla on jäänyt syystyöt tekemättä.

Eli meriselitys - vai onko se tässä tapauksessa maaselitys? - on jo olemassa, ellei kotimaisten luomukasvisten tilanne tänäkään vuonna olennaisesti kohene.

Myös, jos uudet tuotteet ovat ongelmallisia, taitaa sekin merkitä sitä, että luomuvihannesten tarjonta on jatkossakin aika tuontivoittoista?

_______________

*) 390 000 kiloa, eli suomalaista kohti 71 grammaa, reippaasti alle yhden, pienenkään kurkun verran


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.06.18 - klo:15:09
... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa: <klips>

Parahiksi meille luvataan  Luomuliiton Valtakunnallisiila Luomupäivillä kertoa:

http://www.luomuliitto.fi/luomupaivat-15-16-11-2018/

Lainaus
Pääpuhuja Stephen Briggs opastaa, miten luomutuotannossa voidaan sopeutua ääreviin sääilmiöihin.

Silloin syksyllähän meillä on jo tieto siitä, mitä tämän kesän äärevä sääilmiö eli kuivuus vaikutti.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.07.18 - klo:12:42
Kokonaissadosta on jo tällainen etukäteisarvio ...

Viljasato jäämässä pienimmäksi sitten katovuoden 1987 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.263945)

... mutta luomusadosta ei vastaavaa ole, ei tuossa eikä tietääkseni muuallakaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.07.18 - klo:07:46
Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.

Mutta onko tässä asiassa kuitenkin jotain tapahtunut? Luomulihan arvoketjutyöryhmässä 22.05.18 kerrottiin tällaisesta tutkimuksesta:

Lainaus
Miltä näyttää luomun tulevaisuus?
Kotieläintilat valinnan edessä vuonna 2020 –
opinnäytetyö Nina Kolehmainen & Milla Sirviö
• Selvitettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla
luomukotieläintuotannon kehittymistä kyselytutkimuksen
avulla.
• Fokuksessa olivat kotieläintilat, joiden pellot ovat luomussa,
mutta eläimet eivät.
• Yhteensä tiloja 140
• Kyselyyn vastasi 32 tilaa
• Vastaajista 16:lla oli lihanautoja ja kymmenellä oli emolehmiä.
Lypsykarjaa oli 8 vastaajalla. Näistä tuli vastauksia jo yli vastaajien
määrän (34), jolloin voidaan todeta, että lihanautatilalla voi olla
myös joko lypsylehmiä tai emolehmiä.
• Suurin osa vastaajista (87%) tiesi nykyisestä
luomusitoumusehdosta
, jonka mukaan viiden vuoden
sitoumuskauden jälkeen pitää pelloista 30% kasvattaa
myyntikasveja tai siirtää myös eläimet luomuun.
(lihav. HJ)

Eli tällä tavalla nyt hiljaa painostettaisiin siihen, että koko tila olisi sitten luomussa, jos luomuun ryhdytään? Ainakin 5 vuoden jälkeen.

Tuon selvityksen tuloksen mukaan eläinten siirtäminen luomuun ei tunnu helpolta ratkaisulta. Suurin piitein yhtä suuri osa 23% ilmoitti luopuvansa luomusta tuolloin kuin aikoi eläimet siihen siirtää eli 22%. Lisäksi 10% ilmoitti luopuvansa viljelyksestä kokonaan. Suosituin vastaus 45% tuohon oli lisätä myyntikasveja vaadittu määrä.

Jos tuo 140 on kaikkien tällaisten tilojen lukumäärä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla, keskikokoisesta ongelmasta on kyse. Se osaltaan voi selittää sitä, miksi luomueläintuotteiden määrä on suhteellisen vähäinen, esim. Ruotsiin verrattuna.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.07.18 - klo:08:52
Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.

Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.

Tällä Pro Luomun retkellä (https://proluomu.fi/retki-luomuperunatilalle/) varmaan pyritään siihen, että se peruna nautittaisiin yhdessä muiden kanssa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.07.18 - klo:09:49
Nyt tämä väite on sitten esitetty Suomessakin:

Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin (https://proluomu.fi/luomupellot-kestavat-kuivuutta-keskimaaraista-paremmin/)

Lainaus
Luomutilat ovat selviämässä alkukesän kuivuudesta keskimääräistä paremmin. Etenkin jo pitkään luomussa olleet viljelijät hyötyvät nyt siitä, että luomussa käytetyt viljelymenetelmät kohentavat maan kasvukuntoa ja pitävät huolta pellon vesitaloudesta.

Edelleen:

Lainaus
Luomutiloilla satonäkymät ovat tavanomaisia tiloja toiveikkaammat. Luomuviljelijä Juuso Joona Joutsenosta kertoo, että hänen pelloillaan kuivuus ei ole aiheuttamassa dramaattisia satomenetyksiä. Samansuuntaista viestiä Joona on kuullut useilta muiltakin eteläsuomalaisilta luomutuottajilta.

Mutta emme nyt kysele asiasta enempää, vaan odotttelemme tyynesti virallisia satotilastoja. Joita tosin saadaan  ennakkotietoinakin vasta joskus marraskuussa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 05.07.18 - klo:11:28
Juuso Joonan Tyynelän tilan hehtaarisatoja ei ole vieläkään julkaistu. Ja tilan verkkosivujen kasvukausiblogia ei ole päivitetty sitten vuoden 2015:
http://tyynelantila.fi/kasvukausiblogi/

Samoin verkkosivujen osiota Juttuja tilalta ei ole päivitetty sitten vuoden 2015:
http://tyynelantila.fi/juttuja-tilalta/

Ehkäpä hehtaarisadot eivät ole kehittyneet niin hyvin kuin Joona haastatteluissaan odotti:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.0


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.07.18 - klo:14:34
Lainaus
Juuso Joona kuvailee ekologisiin viljelymenetelmiin perustuvaa viljelyä positiiviseksi kierteeksi, joka kohentaa pellon kykyä pitää yllä ekologista tasapainoa ja selvitä erilaisista äärimmäisistä sääolosuhteista – ja lopulta tuottaa korkeita satoja vähäisillä negatiivisilla ympäristövaikutuksilla.

Koska tämä "lopulta" tulee? Ilmeisesti Joonan omalla tilalla se ei ole vielä noin 7 vuodessa tullut, jos hänellä siitä ei ole ollut tarvetta tai syytä lukijoillensa kertoa.

Lainaus
Juuso Joonan isännöimä Tyynelän tila on ollut sertifioidussa luomuviljelyssä seitsemän vuotta.

Myös tuossa kuivuuden kestävyydessä korostetaan "etenkin pitkään luomussa olleita" tiloja.

Olisi jo korkea aika ehdottamallamme aika yksinkertaisella tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4830#msg4830) virallisesti tutkia, mitä luomussa oloaika vaikuttaa. Tilastoista, tuollainen mutu-tieto on hyvin heppoista. Vaikka olisi kavereiltakin kysytty.

Tämän kuivan vuoden tilastoihin ja analyysiin voisi suoraan ottaa yhdeksi tiedoksi sen, kauanko tila luomussa on ollut.


PS. Jos kuitenkin kävisi tänä vuonna niin, että tavanomainen viljasato jäisi 40% normaalia pienemmäksi? Mutta luomusato ei olisi kuivuudesta moksikaan, niinkuin nyt tuossa artikkelissa väitetään? Ja jäisi ihan normaaliin tapaan yli 40% pienemmäksi?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.07.18 - klo:06:46
Mutta niin vaan tuo Pro Luomun kuivuusuutinen näyttää jatkaneen matkaansa, ihan kuin tieteellisenä tosiasiana esitettynä, ainakin joihinkin pienempiin lehtiin (Karjalainen, Aamuset).

Pitäisikö kuitenkin, ennen syksyisiä luomusatotilastoja, kysyä jonkun suomalaisen tiedemiehen arviota siitä, onko tuosta minkään näköistä tieteellistä viitettä tai evidenssiä Suomessa? Tai ruotsalaisen tiedemiehen?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.07.18 - klo:09:00
Kuinka ollakaan, kun Ruotsissa kuivuuden takia uhkaa rehupula, niin paikallinen luomuliitto Krav on antanut tällaisen poikkeusluvan:

Krav tillåter annat foder i höst och vinter (http://www.atl.nu/lantbruk/foderbristen-leder-till-regelandring-hos-krav/)

Lainaus
Foderbristen gör att Krav har beslutat om en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.

(Vaatii vielä myös Jordbruksverketin hyväksymisen.)

Eihän tuon Juuso Joonan/Pro Luomun mukaan pitäisi olla lainkaan tarpeen? Siltä pohjalta päinvastoin ne olisivat tavanomaisia tiloja, jotka rehupulasta kärsivät?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.07.18 - klo:14:00
YLE:n ruotsinkieliset uutiset viittasi tässä Pro Luomun kuivuusartikkeliiin, mutta olikin sitten ...

Ingåbonde: Det kan vara en fördel att vara ekoodlare en torr sommar (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/12/ingabonde-det-kan-vara-en-fordel-att-vara-ekoodlare-en-torr-sommar)

Lainaus
Ekogårdarna ser ut att i genomsnitt ha klarat av torkan bättre menar ekoodlarnas samorganisation Pro Luomu.

Nina Långstedt odlar ärter, havre, bovete och vete på Krämars gård i Ingå. Hon har nu odlat ekologiskt i nio år.

... löytänyt luomutilallisen, joka oli kuitenkin oli poikkeus säännöstä. Mutta joka itse kuitenkin uskoi sääntöön (!):

Lainaus
Märker du av att du som ekoodlare inte är lika utsatt för torkan?

- Det här stämmer säkert generellt, men jag skulle säga att här på vår egen gård har vi Västnylands fulaste broddar.

Eli hyvin huonosti oli itänyt, hänelläkin. Pidemmällä tähtäimellä se on kuitenkin totta:

Lainaus
Även om skördeprognoserna just i år ser dåliga ut på Krämars gård håller Långstedt fast vid att ekologisk odling på sikt gör att jorden blir i bättre skick och blir bättre på att behålla fukt i marken.

Hon tror att det handlar om att det kanske krävs mer än de nio år av ekologisk odling för att se effekterna.
(lihav. HJ)

Täytyy vain olla kärsivällinen. Tähän tarvitaan vain hitunen lujaa uskoa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 16.07.18 - klo:15:29
Ruotsalainen metsänomistaja ja viljelijä Anders Bockgård, jolla on 20 vuoden kokemus luomuviljelystä, kirjoittaa, että luomun kestää huonommin tämän vuoden kaltaisia äärimmäisiä sääilmiöitä ja vahinkoja.

http://www.nt.se/bloggar/anders-bockgard-lpo/skam-pa-torra-land/?blog=15125233&entry=15234340


Lainaus
Anders Bockgård, 68 år, jord- och skogsbrukare på en släktgård i Tryserum sedan medeltiden, entreprenör, historiker och författare. Ledamot i kommunfullmäktige i Valdemarsvik för Landsbygdspartiet Oberoende.
***
MP:s Isabella Lövin har genom ett utspel idag deklarerat att vi behöver höja självförsörjningen av livsmedel i Sverige, och så långt håller jag med. Men så påstår hon att ökad ekologisk odling och produktion är rätt väg att gå för att nå det målet. Nej, säger jag med 20 års erfarenhet av ekologisk odling, som ger 30-40 % lägre skördar.

Ekologisk odling må ha sina fördelar, men inte löser det foder och livsmedelsbrist. Ekologisk odling innebär större risktagande och är betydligt mer känslig för extrem väderlek och för skadeangrepp, som i år.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.07.18 - klo:07:58
Suomen koko viljelysmaan käytöstä on julkaistu tällainen selvitys:

Ruisala romahti, kuminan voittokulku jatkuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.270958)

Vastaavat vertailukelpoiset ja yhtä tuoreet luvut tarvittaisiin nyt luomuviljelyalan käytöstä.

***

Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:

https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg

Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.

Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.07.18 - klo:06:52
Ennen kuin saamme luomupeltojen käytöstä tuoreempaa päivitettyä tietoa, voimme viitata tähän noin viisi vuotta vanhaan tietoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg4208#msg4208):

"Noin kolme viidesosaa luomupelloista on nurmea ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja."

Nurmea on luomussa siis noin 60%, kun tavanomaisessa sitä on 33%. Syyn eroon tiedämme. Rehunurmea ei luomussa ole noin paljon*), mutta on lupa se nurmeksi luokitella. Se typen keräämiseen tarvittu ala.

Joka keräysala jätetään sinnikkään systemaattisesti ottamatta vertailulaskelmissa huomioon. Ruotsissakin, jos siellä puhutaan 30-40% pienemmistä luomusadoista (edellä16.07.18 ja myös sellainen luomulle kriittinen kirjoittaja kuin Staffan Danielsson).

PS. Vuoden 2017 Eviran tilastoissa nurmen osuus oli vähentynyt n. 50 prosenttiin, mutta oli siis sen verran kuitenkin. (Pro Luomun tietojen mukaan luomueläintuotanto oli v. 2017 pysynyt vanhalla vaatimattomalla tasollaan, peltopinta-alaan nähden, ks. edellä kevään puheenvuoroja, joissa tietoja niistä on.)

_______

*) ja miksi olisikaan, kun luomueläimiä, rehun syöjiä, ei ole niin paljon, että se tuota edellyttäisi


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.07.18 - klo:07:11
Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):

Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.272495)

Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.

Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.07.18 - klo:07:41
Tuosta nurmialasta. Kannattaisiko laskea, paljonko nurmea on eläinyksikköä (s.o.. nautaa) kohti luomussa ja tavanomaisessa? Ja mitä se kertoisi? Alustava arvioni Eviran luomueläintilastoista olisi, että luomu käyttää tai tarvitsee noin 2 hehtaaria*) eläintä kohti. Mutta tarkempi laskelma olisi tehtävissä.

Tuo tieto tietysti demonstroisi sitä, kuinka nurmiin luomussa on piilotettu typen keräysalaa.

_________

*) kun nyrkkisääntö tavanomaisessa on n. 1 hehtaari tai alle sen. Kaikkiaan nurmea on Suomessa n. 750 000 hehtaaria, nautoja ja "nautayksikköjä" sitä lukua enemmän, yhteensä.

Vaatinee hiukan laskuja,  mutta näistä muuntokertoimista voisi aloittaa:

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8134.html


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.07.18 - klo:08:20
Tässä olisi Eviran taulukosta poimittu lista luomueläinten määristä v. 2017.

***

Eläinryhmittäin Per djurgrupp

Lypsylehmä Mjölkko  9 128
Nauta alle 8 kk Nötkreatur under 8 mån  15 838
Hieho (lypsy- tai emolehmäksi) Kviga (för mjölk- eller diko) 12 348
Siitossonni Avelstjur 1 035
Lihanauta Slaktnöt  8 234
Emolehmä Diko 20 255
Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) Tacka (med lamm, 0-6 mån) 22 447
Pässi Bagge 1 992
Kuttu (kileineen, 0-6 kk) Get (med killing, 0-6 mån) 981
Pukki Bock 13
Lihasika Slaktsvin  4 277
Emakko, ensikko Sugga, gylta 783
Karju Galt 14
Muniva kana Värphöna 231 267
Broileri Broiler 26 204
Kukko Tupp  8
Kalkkuna Kalkon 388
Hanhi Gås 2
Ankka Anka 11
Hevonen Häst 7
Poni Ponny 3
Biisoni Bison 64

***

Jos tuon muuttaisi eläinyksikkökertoimilla samaksi yksiköksi, ja laskisi yhteen, niin saisiko siitä arvion, paljonko peltoa tarvitaan / käytetään noiden ruokkimiseksi? (Mehiläiset jätin listasta pois. Niiden määrää ei luultavasti koskaan arvioida nautayksiköissä?)

Pitäisikö yksimahaiset myös poistaa nurmen tarpeen arvioimiseksi? Mitkä kaikki noista eläimistä hyötyvät nurmesta?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.07.18 - klo:09:31
Nyt myös MT liittyy tähän kuoroon:

"Luomu kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.274958)

Lainaus
Luomuviljelijä Antti Ritala Sastamalasta on tyytyväinen. Syysrypsi on jaksanut kuivasta kesästä huolimatta tuottaa kelpo sadon
[...]
Satoa kertyi noin 1 300 kiloa hehtaarilta.
[...]
Ritala on vakaasti sitä mieltä, että luomuviljelyn monipuolinen viljelykierto on auttanut kasvustoja kuuman kesän kynsissä. "Luomuviljely kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin." Ritalan mielestä kohtuullinen luomurypsisato on tästä hyvä esimerkki.

Onko tuo hehtaarisato "kohtuullinen" tavanomaisen viljelyn mittapuulla? Eikö sillä puolella ole arvioitu, että rypsissä vasta jollain 1450 kilolla hehtaarilta päästään yli kannattavuusrajan?

Mutta joka tapauksessa tuo on yksittäistapaus. Vasta satotilastoista syksyllä voimme arvioida tuon otsikon väitteen oikeaanosuuvuutta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.07.18 - klo:04:56
Kuten tuosta yllä olevasta Eviran listasta ilmenee, meillä on jopa muutamia hevosia (7) luomuravinnolla.

Josta tulee kyllä mieleen, että ratsastus saisi menettää imagonsa viattomana luonnonläheisenä harrastuksena. Tavanomaisenkin ratsastus, mutta varsinkin tuo luomuratsastus.

Ja ansaitsisi sen, että sen hiilidioksidi- ym. päästöt laskettaisiin. Ja verrattaisiin niitä autoiluun ja etelänmatkoihin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.07.18 - klo:06:49
Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...

Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om. (http://www.atl.nu/lantbruk/regler-lattas-pa-grund-av-torkan/)

... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.08.18 - klo:07:40
Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):

Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.272495)

Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.

Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?

Näin nyt arvellaankin:

Tänä vuonna perunan kasvua ei rajoita rutto, vaan kuivuus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.276978)

Lainaus
Tänä vuonna luomuperunasta on saatavissa tavanomaiseen perunaan nähden kohtuullinen sato.

"Jos ruttoa ei nähdä ennen elokuun puoltaväliä, siitä ei muodostu suurta kasvurajoitetta luomuperunalle. Pahin rajoite tänä vuonna on kuivuus."

Mitä tuo "kohtuullinen" sitten numeroissa tarkoittaa, se nähdään myöhemmin. Se voi tarkoittaa sitäkin, ettei luomusato tänä vuonna ole yhtä surkeasti pienempi kuin on yleensä. Mutta on silti pienempi, hehtaaria kohti?

PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.08.18 - klo:07:54
Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...

Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om. (http://www.atl.nu/lantbruk/regler-lattas-pa-grund-av-torkan/)

... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.

Ja väärinhän tuossa käsitin. Johtuen siitä, että ekologinen/ekologisk -sanaa käytettiinkin vaihteeksi tuossa sen oikeassa yleismerkityksessä. Tässä Jordbruksverketin seloste asiasta:

Ekologiska fokusarealer (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/forgroningsstod/villkor/ekologiskafokusarealer.4.2587b71d1525a28283862174.html)

Lainaus
Det här är ekologiska fokusarealer

Ekologiska fokusarealer är områden som kan förbättra den biologiska mångfalden. Det betyder inte att de behöver vara ekologiskt odlade. De ekologiska fokusarealerna har olika omräkningsfaktorer som du ska multiplicera med för att få fram hur stor areal de räknas som.[...]


PS. 3.8.18: Ruotsiksi tuossa siis jouduttiin sanomaan, että ekologisen viljelyalan ei tarvitse olla ekologista viljelyalaa! Tuollainen on jo syytä viedä siellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg11321#msg11321) markkinatuomioistuimeen! Tai jos Ruotsissa on elin kuten Suomessa, joka tarkistaa lait ja asetukset myös kielellisesti, niin sitten sinne.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.08.18 - klo:09:02
Näin Ruotsissa kuitenkin tapahtuu:

Många ekobönder ansöker om konventionell dispens (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/manga-ekobonder-ansoker-om-konventionell-dispens/)

Lainaus
Ett rekordstort antal ekobönder har ansökt om att få utfodra sina djur med konventionellt foder. Detta sedan Jordbruksverket på grund av torkan öppnade för att ekobönderna som en följd av torkan och foderbristen, efter en ansökan.

Mitä ei pitäisi tapahtua, jo luomu kestää kuivuutta tavanomaista paremmin.


PS. 3.8.18: Joka tapauksessa tuo on hyvä esimerkkiI siitä, miten luomuviljelylle on hyvä asia, jopa välttämättömyys, että sillä on tavanomainen backuppi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg10823#msg10823). Suomessa tuota optiota ei kuulemma viime kesänä paljon käytetty, mutta se oli siis kuitenkin olemassa. Miten lienee tänä kesänä, Suomessa?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.08.18 - klo:02:32
PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?

Suomeksi gammayökkösestä Suomessa:

Gammayökkösen toukat tuhoavat kasvustoja (https://www.kaakonkulma.fi/2018/08/03/gammayokkosen-toukot-tuhoavat-kasvustoja/)

Pääkohde on härkäpapu, mutta perunakin kelpaa, todistaa jo kuva ja sen teksti. Kovin suureen paniikkiin tuon perhosen ja sen toukan takia ei yleisesti kuitenkaan kannata joutua, jos viimeksi näin kävi vuosina 1922 ja 1946. Vaikka se tänä vuonna jotenkin puraisisikin.

Maaseudun Tulevaisuus tiesi maksullisen artikkelinsa otsikossa:

Gamma-aikuisia on nyt liikkeellä runsaasti – seuraava toukkasukupolvi vielä mahdollinen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvinterveys/tilaajille-7.140698?aId=1.278443)

Voi silti olla mahdollista, että vaihingot jäävät satunnaisiksi ja paikallisiksi. Lisäksi myös luomuviljelyssä on asiaan sallittu myrkky (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12253#msg12253). Ei siis välttämättä näy tilastoissa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.08.18 - klo:08:40
Tämä artikkeli antaa taas vuorostaan kuvan, että tilanne olisi hyvinkin vakava.

Gammayökkönen rynnisti Etelä-Karjalan pelloille: Puolet rypsi-ja rapsisadosta uhattuna, myös viljat ja perunat voivat olla vaarassa (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/f016f26e-5c02-4b9b-a91d-4d6157800511)

Torjunta-aineiden saatavuudesta oli tämä tieto (26.7.18):

Lainaus
Biologinen torjunta-aine pääsi jo loppumaan kaupoista, ja saatavilla on ollut vain yhtä kemiallista torjunta-ainetta. Tänään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ilmoitti, että gammayökkösten torjunnassa on lupa käyttää kahta muutakin valmistetta. Vihdoinkin, Eino Heinola iloitsee.

Onko siis juuri se luomuhyväksytty aine ollut lopussa? Onko sitä saatu lisää?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.08.18 - klo:14:25
Tämä YLE:n uutinen luo vielä uhkaavamman kuvan:

Miljardit tuholaisperhoset ryntäsivät Suomeen – söivät rypsipellon tyhjäksi parissa päivässä (https://yle.fi/uutiset/3-10335168)

Lainaus
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.

Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.

– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.

Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.08.18 - klo:07:18
Tämänkään uutisen mukaan Luonto ei ole kohdellut eli koetellut Suomea tällä vitsauksellaan tasapuolisesti:

Viljasato jopa alle puolet tavanomaisesta – maitotilallinen valitsee jo teuraaksi meneviä lehmiä heinäpulan vuoksi
Pahimmin kuivuus koettelee Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan pelloilla. (https://yle.fi/uutiset/3-10340306)

Vrt. edellä 5.7.18 ja 19.7.18.

Eli kun syksymmällä vertailuja teemme, niitä on tehtävä maakunnittain.

Olipa tuolla tällainenkin lause, tuon mainitun maitotilallisen hastattelusta (lihav. HJ):

Lainaus
Sastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää.

Vrt. edellä 27.7.18!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.08.18 - klo:16:21
Pro Agrian katsauksesta 07.08.2018:

KUIVUUS PAKKOTULEENNUTTAA VILJAKASVUSTOJA (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/kuivuus-pakkotuleennuttaa-viljakasvustoja-10330)

Lainaus
Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Luomutilojen apilanurmet ovat kuitenkin selviytyneet tavanomaisten tilojen nurmikasvustoja paremmin kesän kuivuudesta. 

Mutta yhä Pro Luomun ykkösuutisena on otsikoltaan tämä, 5.7.18 päivätty:

Lainaus
Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin

Edellä 5.7. linkattu, lainattu ja sen sisällöstä keskusteltu.

Mutta varsinainen tilinpäätös asiassa on syksyllä, kuten jo olemme todenneet ja luvanneet.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 08.08.18 - klo:07:29
Juuri äsken Ylen Aamu-tv:ssä klo 7.14
https://areena.yle.fi/1-4257116
oli aiheena Helteet ja luomutuotanto.

Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.

Ohjelma on katsottavissa yllä olevasta linkistä piakkoin.

Lisäys: YLE on nostanut nyt myös uutislähetyksiinsä tuon "luomupelto kestää kuivuutta tavanomaista paremmin".


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.08.18 - klo:06:40
Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.

Sanoi, ja sitten (syksyllä) tilastoista katsomme, näkyykö tuo "pikkaisen" niissä mitenkään.

Talvitie muuten myönsi, ettei luomukaan mitenkään immuuni kuivuudelle ole. Oli aika lailla kohtuullisempi väitteissään kuin vaikka Juuso Joona (edellä). Toi jopa itse esille, että tänä vuonna luomutuotteiden tuonti voi kasvaa, korvata puuttuvaa omaa tuotantoa.

PS. Kun aikanaan saamme analyysimme valmiiksi, niin voisimme itse tarjoutua Aamu-TV:n haastateltaviksi! Oikeastaan riippumatta siitä, mihin tulokseen päädymme!


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.08.18 - klo:03:47
Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:

https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg

Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.

Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.

Tämä uutinen vahvistaa tuon kartan tiedot:

Kuivuus ja kuumuus laskivat Euroopan vehnäsatoa kymmenyksellä – Saksan ja Skandinavian sato on "katastrofaalinen" (https://yle.fi/uutiset/3-10345870)

Suomea kun ei maantieteellisesti lasketa Skandinavian osaksi, vaikka poliittisesti usein lasketaankin.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.08.18 - klo:05:16
Erilainen on kaupunkilaisen asenne asiaan. Vekkuli pieni perhonen, tarkkaile sitä, kun siihen nyt on tilaisuus:

Kuuma kesä aiheutti jopa miljardien gamma­yökkösten invaasion kaupungeissa – Asian­tuntija kehottaa panikoimisen sijaan rakentamaan niille puna­viini­syötin (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005785745.html)

Pahin, mutta hyvin epätodennäköinen skenaario on, että sellainen menee korvaan.

Tällainen arvio siinä oli, jolla on maajussillekin merkitystä:

Lainaus
Ensimmäinen suomalainen gammayökkösten sukupolvi on vielä kotelossa ja odottaa kuoriutumistaan. Gammayökkösiä onkin tulossa lisää, ja niiden huippukaudeksi ennustetaan elokuun loppua.

Eli juuri nyt tuo sukupolvi on toukkavaiheessa ja jyllää pelloilla. Ja torjunta-aineita ei ole juuri nyt kunnolla tarjolla (mikä tiedetään muualta, ei mainittu tuossa. Perhosen viljelylle jo aiheuttamat tuhot toki siinä mainitaan.)


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.08.18 - klo:04:57
Tämä väite on tullut esille Ruotsissakin:

Ekologiska bönder kan klara torkan bättre (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/ekologiska-bonder-kan-klara-torkan-battre/)

Mutta kun myös Ruotsissa on erinomaiset satotilastot, voimme myös sen osalta palata asiaan syksymmällä (tai viimeistään ensi vuoden alussa).

Artikkelissa listataan erilaisia syitä, miksi näin voisi tai pitäisi tapahtua. Ei oikeastaan vielä varsinaisia havaintoja siitä, kuinka on käynyt. Eli odottelemme niitä lopullisia tuloksia, sielläkin. Huvittavaa, että haastateltu luomuviljelijä on tutkijan kanssa vain "osittain" samaa mieltä.


PS. Suomen osalta MT vahvisti uutisessaan tänään, että viljasato on nyt heikoin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Juttu maksullinen, mutta varmaankin jostain sen luvut löytyvät ilmaisina. No, eihän niillä nyt kiirettä ole.

Kuivuusongelmasta yleensä: Euroopan sato jäänee noin 10 prosenttia tavanomaisesta. Mutta vaikkapa Amerikassa odotetaan nyt ennätyssatoja!  Tehokkaan maailmankaupan ansiosta puutetta ei enää Suomeen tai Ruotsiiin koskaan tule. Jotain +150 vuotta sitten oltaisiin kummassakin maassa tässä tilanteessa oltu jo epätoivoisia.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.08.18 - klo:17:17
Juuri kun tuo edellä oli tutkijan toimesta kerrottu, niin sitten tässä maksumuurin takana (vain otsikko siis) on Ruotsista tämä tieto:

Ekomjölken allvarligt hotad
Utslaktningen av de ekologiska korna är i gång. Produktionen av ekomjölk riskerar att falla med 25 procent eller mer. (http://www.atl.nu/lantbruk/arla-riskerar-stort-bortfall-av-ekomjolken-i-sparen-av-torkan/)

(Hupsista. Tarkoitus oli tavalliseen tapaani kopioida tuohon vain otsikko ja ingressi, mutta tähän lipsahtikin koko teksti. No, jos vahinko on jo tapahtunut, niin antaa sen olla tuossa. Se ei ollut minun syyni.)

Lainaus
– Arla måste höja priset på ekologisk mjölk nu. I oktober är det för sent, säger Elin Rydström, styrelseledamot i Ekologiska Lantbrukarna till ATL.

I ett öppet brev ställt till Arlas ledning beskriver Ekologiska Lantbrukarna en annalkande kris för ekomjölksproducenterna. Produktionen riskerar att falla kraftigt i höst och vinter om inte priset höjs. En enkät bland medlemmarna pekar på att produktionstappet kan bli mellan 20 och 30 procent det närmaste året.

Under 2015 rekryterade Arla Foods nya ekoleverantörer och sedan dess har invägningen av ekomjölk ökat. Nu riskerar företaget att tappa hela den ökningen och lite till som en konsekvens av torkan.

– Arla har höjt priset på konventionell mjölk med ett antal tioöringar i sommar. Det behövs lika mycket på den ekologiska sidan, säger Elin Rydström, ekologisk mjölkproducent på Lovö Prästgård, utanför Stockholm.

Tid att vända läget

Hon menar att det ännu finns tid att vända läget. Ett pågående väderomslag ger hopp om ytterligare en vallskörd och det finns fortfarande ekologiskt foder att uppbringa för den som har råd att köpa. Men det krävs positiva besked om mjölkpriset för många lantbrukare väljer att dra ner på djurantalet i stället. När Ekologiska Lantbrukarna gjorde sin enkät i början på augusti hade genomsnittsbonden bara fått ihop drygt hälften av sitt foderbehov. Utslaktning av kor väntar.

– Vårt lokala slakteri är fulltecknat in i januari månad och så ser det ut hos övrig slakt också, säger Elin Rydström.

Halva augusti har gått och Arla Foods väntas meddela september månads á contopris inom kort. Företaget har policyn att inte kommentera priset mer än när det tillkännages och man gör inget undantag för det öppna brevet från Ekologiska Lantbrukarna.

– Vi har jättemycket kontakter med våra ägare och följer utvecklingen dag för dag men vi vill inte föra den typen av resonemang i media, säger Erik Bratthall, presschef för Arla i Sverige, till ATL.

Erik Bratthall, presschef på Arla Foods i Sverige.

Enkät bland producenterna

Även Arla Foods har nyligen gjort en enkät bland sina ekologiska mjölkproducenter för att få en uppfattning om situationen på gårdarna.

Vad gav den enkäten för resultat?

– Jag har inte sett de resultaten och kan inte säga något om den.

Om vi antar att Ekologiska Lantbrukarna har rätt i sin bedömning att 25 procent av den svenska ekomjölken kan försvinna, vad skulle det få för konsekvenser på marknaden?

– Det vill jag inte spekulera i. Det får man i så fall räkna på rejält. Vi får se vad som händer, om det regnar och blir en tredjeskörd. Det är lite för tidigt för oss att bedöma konsekvenserna.

Dramatiskt scenario

Ekologiska Lantbrukarnas öppna brev beskriver en dramatisk utveckling där utslaktningen av svenska ekologiska kor redan har börjat.

Har Arla Foods uppfattningen att det är så?

– Vi vet att det är väldigt stora problem, men jag kan inte bekräfta att utslaktning har börjat eller kommer att börja. Där är de som skriver under brevet närmare gården än vad vi är. Med det sagt, så har vi jättemycket kontakt med våra ägare och vi har inga uppgifter om att nödslakt har börjat, säger Erik Bratthall.

Det finns nästan 500 ekologiska mjölkbönder i Sverige som säljer sin mjölk till Arla Foods. Många av dem hoppade på ekotåget så sent som 2015 när Arla deklarerade att man skulle bli världsledande på ekologisk mjölk.

– Att ställa om är ett långsiktigt åtagande och ett risktagande. Arla kommunicerade att man ville har mer ekologisk mjölk. Det medför ett ansvar i sådana här tider. Vi förväntar oss en reaktion nu, i oktober är det för sent, säger Elin Rydström.

Niinpä siis Ruotsissa joudutaan hätäteurastamaan melkoinen joukko lypsäviä luomulehmiä. Ja minkäpä muunkaan vuoksi, kuin siksi, ettei niille nyt riitä luomurehua.

Vai onko tuo tulkittava niin, että Arla on arvioinut, että luomumaidon kysyntä on nyt tyydytetty? Enempää ei mene kaupaksi?

Mutta kyllä jutussa rehun niukkuudestakin puhutaan.

Vielä yhtä nurmirehusatoa (kolmatta) toivotaan. Mutta Pekkarisen Matin minulle kertoman mukaan se ei ainakaan Suomessa ole kovin tavallista, että sellainen luomussa saataisiin. Tavanomaisessa kyllä on.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.08.18 - klo:07:55
Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:

Norrmejerier garanterar ekoprodukter (http://www.atl.nu/lantbruk/norrmejerier-ruckar-inte-pa-reglerna-kring-ekologiska-mejeriprodukter/)

Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.

Lainaus
Det har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.

Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.

Meillähän ei ole jyrkkää kantaa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=373) siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.


PS. Pro Luomulla on nyt yli kuukauden ollut ykkösuutisena juttu luomun kuivuudenkestävyydesta. Saa nähdä, jos osoittautuu, ettei se ihan pidäkään paikkaansa, julkaiseeko Pro Luomu sitten sen tiedon. Mehän edellä jo lupaisimme, että julkaisemme tuloksemme, mitä ikinä ne sitten osoittavatkaan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.08.18 - klo:06:46
Tässä voisi tietysti ihmetellä, miksi paikallisruokatempaukseen ...

Näin hyvin yhteistyö pelaa Vihdissä: Reilu hinta viljelijälle, laadukasta ruokaa kauppiaalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.285481)

... on vasiten etsitty yhteistyökumppaniksi juuri luomuviljelijä. Mutta napataanpa artikkelista sen sijaan tämä:

Lainaus
Omilla pelloilla maaperä on hyvässä kunnossa, joten kesän kuivuus ei ole ollut ylittämätön ongelma, Paananen jatkaa. "Kaksi ensimmäistä vuotta teimme tilalla pelkkää maanparannusta."

Muutakin maanparannusta on tietysti voinut olla, mutta varmasti osa sitä on ollut typpivarastojen keräämistä peltoon.

Niinpä tuo artikkelissa kuvattu tuotteiden runsaus on saavutettu 3 kertaa tavanomaista suuremmalla peltoalalla.

Tai jos kuivuudenkestävyys on saavutettu noin, voidaan kysyä, mitä on saavutettu. Luopumalla vapaaehtoisesti 2/3 -osasta satoa, ei menetetä siitä 1/3 -osasta niin paljon?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.08.18 - klo:03:25
Tässä on kyllä sitten tietoa, että tehoviljelyn keinoihin voitiin nytkin luottaa:

Korkeampi typpi antoi kuivanakin kesänä paremman nurmisadon (https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/kasvuohjelmat/nurmen-kasvuohjelmat/korkeampi-typpi-antoi-kuivanakin-kesana-paremman-nurmisadon/)

Lainaus
Vaikka kesän olosuhteet olivat haastavat, saatiin korkeammalla typpitasolla seoskasvustossa noin 1800 kg ka/ha korkeampi satotaso verrattuna paikkakunnan keskimääräiseen lannoitukseen verrattuna. Kokonaissato kahdella korjuukerralla oli keskimäärin noin 9400 kg ka/ha.

Tämä neuvotaan tekemään ...

Lainaus
Kolmas säilörehun korjuu on monin paikoin mahdollista, joten korjattavat alat kannattaa lannoittaa säilörehumäärän maksimoimiseksi.

... jotta ei tarvitse lainata tai ostaa rehua naapurista tai kauempaa.

Täytyy tietysti muistaa, että ko. koetila oli Mikkelin seudulla, jota kuivuus ei niin kurittanut kuin pahimpia alueita Suomessa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.08.18 - klo:04:10
Hiukan outoa, että tuosta Luken Karilan koetilasta (muualla) kerrotaan, että siellä keskitytään luomututkimukseen. Mutta kyllä tuo edellinen tutkimusasetelma selvästi tehoviljelyltä vaikutti:

Lainaus
Korkeamman typpitason lannoituksessa käytettiin NPK-ja NK-tuotteita ympäristökorvauksen maksimimäärän mukaan. Lisäksi korkeammalla typpitasolla käytettiin myös lehtilannoitusta.

***

Kovin pitkä matka ei Mikkelin Karilasta muuten näytä olevan Joutsenoon, ja Juuso Joonan Tyynelän tilalle.

Kiva olisi verrata nurmen hehtaarituottoja, jos Joona ne omalta tilaltaan julkistaisi. Kun eräänlaiseksi koetilaksi hänkin on tilansa julistanut.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.08.18 - klo:06:43
Mitä ihmeen hyvää tai ansiokasta tässä itsessään on?

Luonnonvarakeskus: Suomen viljatilat käyttävät Itämeren rantavaltioista vähiten keinolannoitteita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.286785)

Lainaus
Kasvinviljelytiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä.

Saatiin kyllä tuossa tietysti päivitetyt luvut käyttömääristä. Sillä tiedolla on käyttöä täälläkin monissa keskusteluaiheissamme.

Mutta mikä tuosta MT:n (Luken) artikkelista puuttui, ja mikä olisi ollut siinä olennaista: suhteutus saatuihin satoihin. Mitä noilla panoksilla saatiin? Eri maissa?

Joka tapauksessa tiedämme jo muuten, että myös hehtaarisadot ovat Suomessa EU:n pienimmästä päästä. Johon toki on useita syitä, ei ainoastaan lannoitus.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.08.18 - klo:15:54
Vielä tämäkin, Ruotsissa:

Ruotsalaislehti: Arlalta 100 miljoonan kruunun apupaketti luomuviljelijöille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287373)

Vaikka sielläkin siis (ks. edellä 15.8.18) uskottiin tai ainakin uskoteltiin, ettei luomuviljelyn pitäisi kuivuuden takia olla ollenkaan yhtä suurissa vaikeuksissa kuin tavanomaisen viljelyn.  Raha tekee joskus kumman rehelliseksi ja vilpittömäksi. Tuo apupaketti on varmasti saatu kärttämällä, kertomallla kurjasta tilanteesta eli kurjista luomusadoista.

Suomessa kuivuus ei iskenyt lainkaan yhtä pahasti kuin Ruotsissa. Mutta odotamme nyt, mitä täällä tällä "sektorilla" tapahtuu. Tuleeko luomulle Suomessa tuollainen "yllättävä" apupaketti?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.08.18 - klo:06:05
Jotain on em. asiassa Suomessakin pohdittu, mutta selvää vastausta tästä ei saa, onko jotain päätetty:

Arla päätti Ruotsissa kriisipaketista viljelijöilleen – näin Suomen Arla ja Valio kommentoivat suunnitelmiaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.287584)

Mutta se tieto tuosta tihkuu läpi, ja sanotaankin aika suoraan, etteivät luomutilat Suomessakaan suinkaan selvinneet kuivuudesta ongelmitta:

Lainaus
Nousiaisen mukaan poikkeuksellinen kuivuus on aiheuttanut ongelmia sekä luomutuottajille että myös tavallista maitoa tuottaville tiloille. Tilojen tilanteet kuitenkin vaihtelevat hänen mukaansa hyvin paljon eri puolilla Suomea.

Valion luomusopimustiloille tehdään rehukartoitus syys-lokakuun vaihteessa. Sen jälkeen lokakuun puolella Valio pohtii Nousiaisen mukaan yhdessä luomuneuvottelukuntansa kanssa rehutilanteen parantamiseksi mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä.

Nyttemmin Pro Luomullakin se kuivuudenkestävvyysuutinen on lopulta laskenut listassa kolmanneksi.  ;D


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.08.18 - klo:15:25
Staffan Danielsson reagoi tämän väitteen toitottamiseen Ruotsin mediassa:

Fake news från SLU, och från TT. Ekojordbruk klarar inte torkan bättre. (http://staffandanielsson.blogspot.com/2018/08/fake-news-fran-slu-och-fran-tt.html)

Vaan asiain tila voi olla juuri päinvastainen:

Lainaus
Jag såg en artikel om att skörden av ekospannmål bara var ca 50 % av normalskörd, medan skörden i det vanliga miljövänliga jordbruket var 30 % lägre...

Det är rätt uppenbart att det moderna vanliga jordbruket har betydande fördel av sin mineralgödsel under ett extremt torrår som detta, vårgrödorna etableras snabbare och har förutsättningar för att klara torkan bättre. Likaså gör mineralgödsel på vallåterväxten att en sista vallskörd kan bli betydligt bättre.

Tuossa ei nyt ollut lähdeviitettä tuohon mainittuun artikkeliin, mutta eiköhän Ruotsistakin nämä luvut syksymmällä selviä. Jopa SLU itse saattaa tehdä asiassa vertailututkimuksen, sitten kun dataa on.  ;D (Oikeastaan Danielsson tuossa kirjoituksessaan suorastaan vaatii SLU:lta tuollaista selvitystä!)

Danielsson kiinnitti huomiota myös samaan kuin mekin, ja tulkitsi sen samoin:

Lainaus
Andra indikationer på att ekojordbruket snarare har större svårigheter ett extremt torrår är att man fullt ut konkurrerar med det vanliga jordbruket om att köpa dess halm, samt att KRAV och Staten därtill ger ekogårdar tillåtelse att också konkurrera med det vanliga jordbruket om dess vall- och spannmålsfoder, med oförändrade ekostöd och med full möjlighet att ändå sälja sina livsmedel till fulla ekopriser.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.08.18 - klo:12:08
Nyt Danielsson on päivittänyt sivuaan, ja nyt siellä näkyy paremmin, mikä oli se hänen näkemänsä artikkeli, jonka mukaan luomupellot kärsivät kuivuudesta tavanomaisia peltoja enemmän (-50% versus tavanomaisten -30%).

Ko. artikkeli ja sen ao. sivu näkyvät siellä. Arvio oli Göran Karlssonin, osuuskunta Lantmännenin luomuviljan myyntivastaavan.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.08.18 - klo:04:40
Merkillisesti ja ei varmasti puhtaan sattumanvaraisesti HS on löytänyt tähän juttuunsa luomuviljelijän edustamaan viljelijöiden mielipiteitä. Mutta samassa haastattelussa tulee heti alussa esiin tietoja, tähän meidän keskusteluumme, joiden pohjalta teoria luomuviljelyn erityisestä kuivuudenkestävyydestä vaikuttaa yhä enemmän tuulesta temmatulta:

Viljelijä haluaisi teollisuuden ja kaupan vastaantuloa kuivuusongelmissa – ”Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja” (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005808355.html)

Lainaus
”TÄSSÄ kismittää se, että valtion pitää tulla tähän mukaan tukemaan. Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja”, sanoo luomuviljelijä Christian Nyholm Tähtelästä.

Myös Nyholmin tila kärsi Etelä-Suomen ankarasta kuivuudesta. Kaikkiaan 280 hehtaarin viljelyksillä on tulossa huono sato. Viljasato on kolmanneksen tavallista pienempi, härkäpapusato jää puoleen normivuodesta.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.08.18 - klo:01:53
Tieto Aamulehden uutisesta (https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomen-suurimmalla-luomumaitotilalla-virroilla-lehmia-taytyy-joskus-lypsaa-viemariin-lehmia-saa-laakita-vain-kolmesti-vuodessa-muuten-maito-ei-tayta-luomun-kriteereita-201164148/), joka muutoin on tarkoitettu tilaajille:

Lainaus
Suomen suurimmalla luomumaitotilalla [VIrroilla] katovuosi puolitti pelloilta saadun rehumäärän.

Tuo tieto ei myöskään mitenkään tue Juuso Joonan ja Maria Wivstadin (Ruotsin SLU, sen luomukeskus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg12426#msg12426), ks edellä 15.8.18) teoriaa. Wivstad muuten erityisesti puhui juuri luomunurmien kuivuuden kestokyvystä.

Mutta nyt lienee kerätty riittävästi tietoja näistä yksittäistapauksista. Aika siirtyä tyynesti odottamaan syksyn (puiden lehtien kellastumista ja) satotilastojen (ennakkojen) ilmestymistä.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Jarrumies - 31.08.18 - klo:18:59
Luonnonvarakeskuksen satoarvio ilmestyi tänä aamuna. Siinä ei ole erillisenä arviota luomusadosta.

Lainaus
31.08.2018
Satoarvio 2018, tilanne 27.8.

Vuoden 2018 satoarvio elokuun 27. päivänä Suomen pelloilta:

  - Viljasadosta tulossa pienin yli 30 vuoteen      yhteensä 2,7 miljardia kiloa (-21 %, verrattuna viime vuoteen)
  - Ohra 1 223 miljoonaa kiloa (-16       %)
 - Kaura 869 miljoonaa kiloa (-14       %)
 - Vehnä 528 miljoonaa kiloa (-34       %)
 - Ruis 49 miljoonaa kiloa (-57       %)

 - Rypsi ja rapsi yhteensä 80 miljoonaa kiloa (-12      %)
 - Peruna 503 miljoonaa kiloa (-18 %)
 - Sokerijuurikas 349 miljoonaa kiloa (-19 %)
 - Herne 17 miljoonaa kiloa (+89 %)
 - Härkäpapu 36 miljoonaa kiloa (+7 %)

  Vuoden 2018 satotilanne tarkentuu 22.11.2018, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.


Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/satoarvio-2018-tilanne-278_fi

Lisätietoja ruoka- ja luonnonvaratilastoista saat sähköpostiosoitteesta stat@luke.fi.

Luonnonvarakeskus
Tilastopalvelut

Tarkemmin satoarviota  2018 voi verrata vuoden 2017 toteutuneeseen satoon tästä:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/aa4c58e5-2830-4f53-94f1-825f57fdd16b



Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.09.18 - klo:07:41
Jarrumies johdatti silmäni Luomuliiton Luomulehteen, elokuun numeroon. Siellä oli artikkeli kuivuuden vaikutuksista,

Haastateltu luomuviljelijä arvioi, ja ennusti, että pulaa tulee olemaan, erityisesti luomukaurasta. Sadosta tulee pieni, "hyvä jos puolet 2-3 vuoden takaisesta". Vuodet 2016 ja 2015 olivat aika normaalivuosia, kun taas v. 2017 saatiin luomukaurasta tavallista suurempi sato.

Tavanomaisen kauran sadon eli kauran kokonaissadon arvioidaan olevan vain n. 14% pienempi kuin edellisenä vuonna (ks. juuri edellä, Luken satoarvio). Ja siinä luvussa lienee jo mukana tuo luomukaurasadon romahdus (?).

Näinkö siis kollegojen kesken kerrotaan yhdenlaista "sisäpiirin tietoa". Ja suurelle yleisölle sitten toista tarinaa luomun erityisestä kuivuuden kestävyydestä? Vai oliko tuo aito yllätys: luomun piti olla erityiskestävää, mutta ei sitten ollutkaan? Joka oli nyt elokuussa nähtävissä?

***

Tuo koski siis luomukauraa. Mutta luomukaura on vastannut yli puolesta luomuviljojen viljelystä, ainakin tähän asti. Eikä myöskään niillä muilla luomuviljoilla tuon artikkelin mukaan kovin hyvin ole mennyt.

Ihan erikseen artikkeli vahvistaa, että gammayökkönen on todellakin aiheuttanut tuhoja, niissä viljelyskasveissa, joihin se iskee.  Vaikkapa luomuhärkäpavussa ei saada tänäkään vuonna hyvää satoa, vaikka siis eri syystä kuin viime vuonna.

Kaikkineen näyttää siltä, että luomusadosta tulee ennätyskehno. Koska myös laadussa on ongelmia, eipä taida luomu tänä vuonna toimia toivottuna "vientivalttinakaan". Vaan siitäkin vähästä, joka saadaan, menee suurempi osa kuin haluttaisiin omien eläinten rehuksi, eikä hyvällä hinnalla ulkomaille. Luomukauran hintakehitys on kyllä ollut hyvä, mutta kun myyntikelpoista tavaraa ei nähtävästi paljon ole.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.09.18 - klo:06:35
Mutta ennätyskehno tulee tavanomaisestakin sadosta. Kuten noista Luken ennakkoarvioista näkyy.

Muistaa täytyy, että vielä meillä ei ole kunnon tilastodataa luomusadoista, vaan vain tuo Luomulehdessä ollut yhden luomuviljelijän arvio. Plus enemmän tai vähemmän satunnaisia tietoja yksittäistapauksista. Mutta vielä emme tosiasiassa voi sanoa mitään siitä, kuinka kumpikin viljelytapa on kuivuutta suhteellisesti paremmin kestänyt.

Yleensä aika kuluu kai liian nopeasti. Mutta nyt tuntuu, että tuohon marraskuun loppupuolelle on kiduttavan kauan. Kun nyt niin mielellään saisi tähän asiaan selvyyttä,  ihan pian eli mieluimmin heti.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.09.18 - klo:08:04
Tämän uutisen mukaan poikkeuslupia luomutiloille käyttää tavanomaista rehua on tänä vuonna myönnetty aiempaa enemmän:

Eläintilojen rehusta tulee talvella kova pula (http://www.turuntienoo.fi/index.php/uutiset/etusivun-nostot/4485) (Turun Tienoo)

Lainaus
Poikkeuslupien lopullinen määrä varmistuu syksyn ja kevään aikana, kun viimeiset säilörehut ja puinnit saadaan tiloilla tehtyä. Mikäli tila ei halua vielä poikkeuslupaa hakea, voi kunnan maaseutuasiamieheltä pyytää jo nyt varmuudeksi lausunnon tilan rehutilanteesta. Sillä lausunnolla poikkeuslupaa voi hakea vaikka kevätpuolella, mikäli tilan luomurehut käyvät vähiin.

Uutisen mukaan käytäntö herättää hiukan närää toisten luomuviljelijöiden parissa.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.09.18 - klo:06:04
Luomumaidon arvoketjutyöryhmässä 12.9.18 luonnehdittiin tilannetta näin:

Lainaus
Rehutilanne

• Kaikkien viljojen satotaso on laskenut, eniten vehnän. Vilja on kevyttä,
mutta toisaalta hometoksiinit eivät ole riesana. Luomuviljaa on
riittävästi rehuksi.
• Valkuaiskasvien tilanne heikompi, etenkin hernesato romahtanut ja
härkäpapu kärsi gammayökkösen tuhoista. Turvauduttava tuontiin,
hinnat korkealla. Karkearehujen laatu vaihtelee, tuontiin turvaudutaan.
• Kesän sadekertymää katsomalla voi päätellä, missä päin Suomea
tarvitaan poikkeuslupia tavanomaisen rehun käyttöön.

Siinäkin siis vahvistetaan, että tuohon viimeksi mainittuun keinoon täytyy jossain päin Suomea turvautua. Ja sen verran merkittävässä määrin, että se on tullut tuossa kokouksessakin esille.

Tuon luonnehdinnan pohjana olevassa selvityksessä oli luku, että härkäpapusato oli kasvanut +7%. Koskiko se luomusatoa? Ja oliko viljelyala kasvanut, kun voidaan sanoa, että se oli "kärsinyt"?


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.10.18 - klo:04:32
Näin väittää viljelijä omista pelloistaan (tuolta toisesta paikasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg12665#msg12665)):

Lainaus
"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna [...]

Suorakylvöä käyttäviä peltoja ei valitettavasti tilastoida erikseen, emmekä siten voi syksyllä verrata niitä luomupeltoihin, kun sitten tarkastellaan kuivuuden vaikutusta satoihin, tänä vuonna.


Otsikko: Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.10.18 - klo:06:56
KRAV-järjestön edustajalle on annettu tilaa debattiartikkelille Land & Lantbruk -lehdessä. Hän käyttää sitä niin, että ratsastaa ilmastonmuutoksella ja toistaa väitteet siitä, että luomuviljely olisi sen vastustamisessa hyvä juttu. Mukana on väite, että luomu kestäisi äärisäitä tavanomaista paremmin:

"Vi måste satsa på hållbar livsmedelsproduktion" (https://www.landlantbruk.se/debatt/vi-maste-satsa-pa-hallbar-livsmedelsproduktion/)

Lainaus
2. Öka andelen ekologiska jordbruk

Krav har flera klimatregler och ekologisk odling är ett medel för att öka mullhalten i marken vilket innebär att mer koldioxid kan lagras in. Forskning visar också att den högre mullhalten och att det finns fler arter i ekologisk odling innebär att systemet blir mer robust och kan tåla klimatförändringar bättre.

En högre andel ekologiska jordbruk kan därför innebära större motståndskraft mot extremväder. Detta är aspekter utöver att ekologisk odling bidrar till minskad användning av naturfrämmande kemikalier samt bidrar till ökad biologisk mångfald.

Kuivuuden kestävyyttähän tuo tänä vuonna tarkoittaa. Mehän olemme jo päättäneet, että resurssiemme rajoissa teemme mahdollisimman tarkan analyysin kuivuuden vaikutuksista, kun Suomen satotilastot ilmestyvät. Siis Suomen osalta. Pitäisikö samaa yrittää myös Ruotsista?

Toisaalta se olisi kyllä oikeastaan Ruotsin maatalousyliopiston, SLU:n, asia selvittää, kuinka noissa kaikissa kysymyksissä on asian laita. Tavallaan "sisällään", ottaen mukaan sen oman luomuosastonsakin, jos on tarpeen.

Pitäisikö meidänkin yrittää työntää Suomessakin tätä vertailututkimuksen tekemistä yliopistojen tutkijoille tai Lukelle? No, kyllä me alustavan vertailun kuitenkin teemme.