Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 146075 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17977
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #600 on: 23.09.21 - klo:06:34 »
Mutta esim. 107 000 kilon kotimaisesta luomuomenasadosta saisi netistä löytyvällä vähän yli 3 euron luomuomenan kilohinnalla vain noin 0,3 miljoonaa euroa. Muita kotimaisia luomuhedelmiä tuotetaan niin vähän, etteivät ne ole edes päässeet Pro Luomun koosteeseen.

Olisiko ensimmäinen kerta kun tätä on Foodiesta löydettävissä:

https://www.foodie.fi/entry/hiekkalan-tilan-luomu-omena/2001752600003

Ainakaan en muista ennen nähneeni. Luomuomenia on myyty suoraan tiloilta tms. Tuostakin kerrotaan, että "Tuotetta ei ole valitun myymälän valikoimassa", eikä Foodiesta löydy yksinkertaista tapaa selvittää, missä sitä olisi. Ulkomaista luomuomenaa löytyy kyllä helposti valitusta myymälästäkin. Useastakin myymälästä, olisiko melkein kaikista.
« Last Edit: 23.09.21 - klo:10:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17977
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #601 on: 27.09.21 - klo:10:37 »
Suomenmaan artikkelissa unohdetaan systemaattisesti se, että luomuun siirtyminen merkitsee vapaaehtoista tuotannon vähentämistä. Lihavoinnit HJ:

"Sitä voi itsekin hyvin, kun eläimet voivat hyvin" – Nuoret luomutuottajat haluavat pienentää ympäristökuormaa sekä maaseudun ja kaupungin kuilua

Quote

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta näkee suomalaisessa ja maailman maataloudessa selkeitä trendejä. Hän muistuttaa, että maatalous ei toimi yksinään, vaan koko ruokajärjestelmä on laaja kokonaisuus.

– Suomen maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet Suomen sisäiset, EU:n laajuiset ja globaalit ilmiöt, päätökset ja trendit. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa väestön- ja elintason kasvun myötä. Maitotuotteiden kysyntä kasvanee lihan kysyntää enemmän, koska teollistuneissa maissa lihankulutus on kääntymässä hienoiseen laskuun.

Quote
KOTIMAISUUS korostuu suomalaisten ruokavalinnoissa yhä enemmän. Suomalaisilla on tulevaisuudessa myös enemmän globaalia vastuuta. Tämän tunnistavat myös Hirvilammen emolehmätilalliset.

– Etelä-Euroopassa vähenee ruokamulta ja kuivuus kasvaa. Tuotantoa on oltava, ja se keskittyy yhä pohjoisempaan.[..]

Quote
Tutkija lisää, että jo nyt sääolot vaikuttavat aiempaa enemmän viljelyn onnistumiseen. Tulevaisuuden näkymä on joiltain osin lohduton.

– Osa maailman alueista muuttuu lähes tuotantokelvottomiksi, jolloin kasvavan väestön ruoka on pystyttävä tuottamaan tuotantokykynsä säilyttävillä alueilla. Myös kansainvälisen kaupan on toimittava, jotta ruoka saadaan tarvitsijoiden ulottuville. Ilmastoskenaarioiden mukaan Suomi kuuluu alueeseen, jossa tuotantokyky säilyy kohtuullisen hyvänä muuttuvasta ilmastosta huolimatta.


Mutta siis, selventäen: kuvataan ihannoiden tuontatapaa, jolla ei missään tapauksessa kyetä lihavoituihin haasteisiin vastaamaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17977
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #602 on: 16.10.21 - klo:05:31 »
Näin MT:n otsikko kertoo:

Kotimainen luomuomena käy hyvin kaupaksi, mutta viljely onnistuu vain venäläisillä lajikkeilla

Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
« Last Edit: 16.10.21 - klo:06:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17977
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #603 on: 19.10.21 - klo:05:32 »
Tässäkin väitetään näin:

Jos Panu Hiekkala ei olisi sairastunut MS-tautiin, hänestä tuskin olisi tullut EU:n pohjoisinta hedelmätarhuria

Quote
Kotimaiset luomuhedelmät ja jalosteet ovat onneksi menneet hyvin kaupaksi, sillä jalosteita ei tuota Suomessa kaupallisessa mittakaavassa kukaan muu. Niiden valtteja ovat puhtaus, aromikkuus ja korkea hedelmäpitoisuus. Jalosteita saa muun muassa K-kaupoista ja Minimaneista sekä luomuruokatukusta. Myös jotkut kunnat, kuten Muurame, käyttävät niitä lasten ruokailussa.
(lihav. HJ)

Tuossa edellisessä MT:n uutisessa samasta asiasta suhtauduttiin asiaan varovaisemmin:

Quote
[..] K-kaupoista saa Pohjolan Hedelmän hilloa ja siirappia – jos kauppias niitä tilaa. Myös Minimani-myymälöistä ja joistain yksittäisistä kaupoista, kuten Heinolan Heilasta, tuotteita saattaa löytyä.

Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. — Tuo yksi havainto edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
« Last Edit: 19.10.21 - klo:06:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17977
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #604 on: 28.11.21 - klo:08:56 »
Tässä arviossa täyttyy ihmetellä kahtakin sen pointtia:

Tuomas Salusjärvi: Yhteinen, jaettu visio vie luomualaa eteenpäin

Quote
Arvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:

”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”


Jos arvoketjutyö on niin tärkeä juttu, miten voi olla, että luomumaitoryhmä on viimeksi kokoontunut 13.1.2020? Vai onko vain unohdettu pistää pöytäkirjoja nettiin?

Kottila Pro Luomun 10-vuotishistoriikissaan (pdf):

Quote
Arvoketjutyö käynnistyi vuonna 2012, kun
lihan ja kasvisten arvoketjuryhmät
perustettiin. Vuonna 2013 käynnistyi
maitoarvoketjuryhmä. Vuosina 2012-2014
toimivat myös luomuHoReCa- ja vuosina
2016-2017 luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä.
• Pro Luomun arvoketjun mittainen
yhteistyö on saanut paljon kiitosta:
”Yksittäisenä ja edelliseen nähden
hyvinkin poikkeavana toimijana ansaitsee
erillisen maininnan Pro Luomu. Sen
toiminnassa ruokaketjun kaikki toimijat
ovat luontevalla ja rakentavalla tavalla
löytäneet toisensa” (Selvitysmies Reijo Karhinen, MMM, Uusi
alku, 2019).


Tuota kautta saimme siten tietää, että luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä on vaivihkaa kokonaan lopetettu. Sen olemme toki huomanneet, ettei siltä ole 4 vuoteen uusia pöytäkirjoja nettiin ilmestynyt. Viimeisestä pöytäkirjasta ei tullut vaikutelmaa, että ryhmän työ olisi koettu tarpeettomaksi.

Nyt kuitenkin myös muut arvoketjuryhmien pöytäkirjat ovat lakanneet ilmestymästä. Kolmen muun ryhmän viimeiset kokoukset olisivat olleet niiden mukaan kohta 2 vuotta sitten.