Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
20.03.19 - klo:03:47 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 5 6 [7]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kasvissyönti maailman pelastuksena?  (Luettu 11800 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11218



Profiili Sähköposti
« Vastaus #90 : 03.02.19 - klo:06:58 »

Tämä on laajempi *) em. Lancetin artikkelin kritiikki ...

What’s Really Behind The Plant-Based Diet Agenda?

... mutta otan siitä esille tämän, miten tuokin asia liittyy maatalouden tuottavuuteen:

Lainaus
According to the United States Environmental Protection Agency (EPA), agriculture accounted for 9% of U.S. greenhouse gas emissions in 2016. Of this 9%, animal agriculture was responsible for 4%. Transportation and electricity generation were each responsible for 29% of emissions, industry 22%, and commercial/residential 12%.

However, the Food and Agriculture Organization (FAO) of the United Nations (UN) claim that livestock agriculture is responsible for a sizeable 14.5% of global emissions. This figure is such because less developed countries are generally home to inefficient, unproductive livestock.

For example, in 2014/15, the average daily milk yield of indigenous cows in India was 2.54 kg. Whereas the average daily milk yield of an American cow is approximately 31 kg.

Therefore, one American cow produces as much milk as twelve Indian cows. As a result, the less developed countries contribute a greater portion of their greenhouse gases to the world total in the form of livestock emissions.

In fact, the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) estimates that 70 – 80% of global livestock related greenhouse gas emissions stem from developing countries. The implication of this, is that third world countries are to blame for “causing anthropogenic climate change” – which is obviously ridiculous.

Suomen ja EU:n luvut ovat varmasti lähempänä USA:n kuin Intian lukuja. 31 kertaa 365 on n. 11 000 kiloa, ja siihen Suomessakin maidontuotannossa päästään, vaikkei ehkä keskiarvona: Luken mukaan keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti vuonna 2014 oli noin 8200 kiloa vuodessa. Suomalainen lehmä siis tuottaisi keskimäärin saman verran kuin noin 9 intialaista lehmää.


_______

*) jonka kaikissa yksityiskohdissa en ole edes samaa mieltä. Olen jo ilmoittanut inhoni amerikkalaiseen viehtymykseen salaliittoterioihin.
« Viimeksi muokattu: 03.02.19 - klo:16:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11218



Profiili Sähköposti
« Vastaus #91 : 28.02.19 - klo:07:40 »

Asia säilyy Suomessakin kiisteltynä:

Luken tutkija: Naudanlihan ympäristöhaitat on yliarvioitu – "Kaksi hiilivoimalaa tuottaa saman ilmastokuorman kuin on kaikkien Suomen nautojen metaanipäästö"

Hiukan suomalainen, ja sellaisena hiukan epäilyttävä, on väite ja näkemys, että asia on kyllä muualla haitallinen, mutta ei oikeastaan Suomessa.

Lainaus
Globaalien ongelmien yhdistäminen suomalaiseen tuotantoon on Virkajärven mielestä ongelmallista.

”Harva ymmärtää nautakarjatalouden ravinnekierron kokonaisuutta. Ulkomaisia tutkimuksia ei voi verrata suoraan Suomeen. Nauta on täysin eri asia kuin nauta ja nurmi yhdessä”, hän muistuttaa.

On nimittäin niin, että muuallakin naudat saavat pääosin ravintonsa nurmesta (tai siihen verrattavasta lähteestä). Vaikka asia yritetään usein esittää niin, että ne ruokitaan vain viljalla. Jolla esitystavalla päästään dramaattisiin laskelmiin ja iskulauseisiin.

« Viimeksi muokattu: 28.02.19 - klo:09:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11218



Profiili Sähköposti
« Vastaus #92 : 02.03.19 - klo:06:09 »

Mutta eipä aikaakaan, niin asiasta esitettiin yhtä arvovaltaiselta taholta Suomessa myös vastakkainen näkemys:

Nautakarjatalouden päästöt vastaavat ainakin noin puolta Suomen liikenteen päästöistä – professori vähentäisi paitsi lihan myös maidon kulutusta

Yhteistä noille kahdelle kirjoitukselle on se, että myös tämä jälkimmäinen näkee Suomen tilanteen poikkeuksellisena:

Lainaus
Seppälä uskoo, että kotimaisen lypsykarjan lihan hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi brasilialaisen tuontinaudan. Vertailukelpoista elinkaariarviota ei ole vielä tehty.

Mutta tuo siis uskotaan tiedettävän - ilman tutkimuksiakin?

***

Maaseudun Tulevaisuus yrittää sitten pääkirjoituksessaan laittaa riitaa puoliksi, lisätutkimuksiin vedoten:

Päästöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa

Tämän tietysti myös MT tietää jo nyt:

Lainaus
Samalla pitää muistaa, että suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja sen tuottaminen ympäristön kannalta kestää jo nyt hyvin kansainvälisen vertailun.

***

Ettei asia olisi turhan yksinkertainen, niin tutkimuskin on tässä tilanteessa. Metaanilla on monia lähteitä ja:

What is Behind Rising Levels of Methane in the Atmosphere?

Lainaus
Most methane molecules in the atmosphere do not have identifying features that reveal their origin, so tracking down their sources requires additional lines of evidence: measurements of other gases, chemical analyses, isotopic signatures, observations of land use, and more.

Niinpä kiistelyn varaa asiassa on riittävästi.
« Viimeksi muokattu: 02.03.19 - klo:09:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11218



Profiili Sähköposti
« Vastaus #93 : 17.03.19 - klo:07:09 »

Ei tule vaaleista luomuvaalit, kuten toisaalla jo  totesimme. Mutta kasvis/lihansyöntivaalit näistä saattaa osittain tulla:

SDP:n Antti Rinne verottaisi lihan syömistä – Viime eduskuntavaalien alla tarjolla oli Antin pekonipastaa

Tärkeältä osin siksi - minun mielestäni - että tuosta keskustelemalla voidaan tuoda esiin nyt tärkeitä ilmastoehdotuksia. Mutta ei tarvitse puhua poliittisesti hankalasta toimenpiteestä: ydinvoiman lisäämisestä. Eikä oikeastaan poliitikkojen päätöksistä lainkaan: tuossahan käytännön vastuuta työnnetään kansalaisille.

***

Tuo yksityiskohta:

Lainaus
Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne sai julkisuutta esiteltyään SAK:n Hyvää työtä Suomi -sivuilla bravuuriruokaohjeensa, pekonispagetin.

Reseptiä pidettiin melkoisena kaloripommina.

Poikani kavereidensa kanssa teki tuolloin tuon spagetin. Hänen todistuksensa: kyllä, tuhti annos. Mutta hyvää oli!  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 17.03.19 - klo:09:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 5 6 [7]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!