Author Topic: Kasvissyönti maailman pelastuksena?  (Read 12565 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #75 on: 16.11.18 - klo:05:43 »
Kaikenlaista sitä tapahtuu vegebuuminkin aikana:

Suomalaiset syövät naudanlihaa enemmän kuin koskaan aiemmin

Lihan kokonaiskulutuksesta tuo ei vielä kerro. Siitä saadaan tietoja myöhemmin.

***

Espanjassa taas maistuu sika:

Espanjassa kauhistuttiin sikojen määrästä – sikoja teurastettiin vuodessa enemmän kuin maassa on ihmisiä

Mutta otetaan tuostakin siellä oleva tieto Suomen kulutuksesta:

Quote
Suomi ei yllä Espanjan lukuihin. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on noin 1,1 miljoonaa sikaa. Lihatiedotus kertoo, että luullista sianlihaa kulutetaan vuosittain 33,4 kiloa henkeä kohti, mikä on yli kolmanneksen vähemmän kuin Espanjassa.

Lihatiedotuksen tiedot ovat kylläkin vuodelta 2016.
« Last Edit: 16.11.18 - klo:06:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #76 on: 20.11.18 - klo:04:04 »
Kestävän lihankulutuksen puolustus:

The Case for Sustainable Meat

Otetaan siitä ylös tänne kaksi asiaa. Luvussa "I. Lies, Damn Lies, and Statistics" käydään ensiksi läpi naudanlihan tuotannon vedenkulutus. Voimme oikeastaan olla ylpeitä kun täällä aavistimme tai järkeilimme asian oikean laidan jo v. 2009, kun totesimme, miten asiasta esitetyt luvut, erityisesti se 100 000 litraa kiloa kohti, on vedetty hatusta.

Toiseksi tuodaan esille, miten juuri naudanlihan vastustamisessa käytetään iskulausetta, kuinka monta viljakiloa naudanlihan tuottamiseen tarvitaan. Kuitenkin naudat syövät käytännössä viljaa vain poikkeustapauksissa. Ja nurmi onkin sitten paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Jopa keino hiilen sidontaan!

Quote
Thirdly, the UN report didn’t consider alternative land use after the loggers had gone. Indeed, researchers have since identified that changing to grassland actually provides the most effective sink and store of soil carbon – far superior to farmland and, surprisingly, even better than replanting forest. Indeed, the Irish Government has identified restoration of grasslands and pasture around the world as a priority with significant potential to mitigate Global Warming. In their analysis, they found that for UK and Irish livestock farms, the greenhouse emissions were negligible. This is in large part because our animals feed primarily on grass for much of the year.
« Last Edit: 20.11.18 - klo:13:35 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #77 on: 20.11.18 - klo:07:19 »
Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:

Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha

Quote
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.

Vaikka Lehtinen luultavasti perusti tuon arvionsa perinteisiin laskelmiin, joita tuossa edellä juuri kritisoitiin. Eli tosiasiassa sitä täytyisi syödä huomattavasti pitempään.

« Last Edit: 20.11.18 - klo:07:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #78 on: 27.11.18 - klo:05:53 »
Hesarissa oli ilmestynyt "yläkerta" eli vieraskynäkirjoitus eläintuotantoa vastaan, ennenkaikkea ilmastonmuutosargumentein.

Tänään siihen ilmestyi vastineena ministeri Jari Lepän ja erään tavallisen kansalaisen kirjoitus. Kummassakin oli vedottu siihen, että eläimet Suomessa ruokitaan pitkälle nurmella. Ja nurmi käyttäytyy hiilensidonnassa toisin kuin muu maatalousmaa.

Voisi olla sen paikka, että eläintuotannon laskelmat myös Suomessa tarkistettaisiin (vrt. edellä 20.11.18). Eikä vain vedottaisi kansainvälisiin iskulauseisiin ja tavanomaisimpiin käsityksiin.

(Linkkaan nuo mielipidekirjoitukset, jos ne vaan netistä löydän, myös tänne.)
« Last Edit: 27.11.18 - klo:06:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #79 on: 28.11.18 - klo:04:40 »
Jari Lepän kirjoitus:

Suomalainen maito ja liha ansaitsevat paikkansa ruokapöydissä myös jatkossa

Kovin laajasti nurmiasiaa ei käsitellä, mutta tämän verran kuitenkin:

Quote
Pohjoisissa oloissamme vain märehtijät voivat hyödyntää nurmea, joka on muun muassa turvemaiden kannalta ilmastoystävällinen ratkaisu.

Tänään samassa paikassa MTK:n Liisa Pietola siiten "säesti" ja kirjoitti siitä asiasta laajemmin.

Suomalaisen karjatalouden tukeminen on kestävää
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä.


(Valitettavasti maksumuurin takana.)

Annika Hedbergin vieraskynäkirjoituksessa ei armoa eläintaloudelle anneta:

Kyseenalaiset tuet maito- ja lihataloudelle on aika lopettaa

Tämän väitteen pohjalaskelma olisi kiva nähdä:

Quote
Tavalliseen hampurilaiseen tarvittava vesimäärä vastaa suomalaisen keskimääräistä vedenkulutusta kahdessa viikossa.

Nimittäin Motivan mukaan keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 l/asukas/vrk. Kahden viikon vedenkulutus olisi tällöin 1960 litraa. Noin 50-100 gramman pihvin tuottamiseen?
« Last Edit: 28.11.18 - klo:05:38 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 635
    • View Profile
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #80 on: 28.11.18 - klo:21:56 »


Tänään samassa paikassa MTK:n Liisa Pietola siiten "säesti" ja kirjoitti siitä asiasta laajemmin.

Suomalaisen karjatalouden tukeminen on kestävää
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä.



(Valitettavasti maksumuurin takana.)

Lainaus tuosta Pietolan kirjoituksesta:

Quote
Tuontinaudanlihaa on jo nyt 20 prosenttia ja tuontijuustoja 50 prosenttia kulutuksestamme. Hedbergin ehdotus lisäisi kotieläintuotteiden tuontia maahamme, jossa on runsaasti vettä ja tilaa eläimille ja jossa karjatalous perustuu nurmiin. Rahoitusratkaisujen tulisi päinvastoin kannustaa suomalaiseen kestävään karjatalouteen, joka luo nurmiviljelykierrot ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. Monivuotiset nurmet sitovat vuodessa hehtaaria kohti pysyvästi maaperään noin tonnin hiilidioksidiekvivalentteja (Århusin yliopisto). Suomessa maito ja sen sivuvirtoina liha voivat olla hiilineutraaleja, kun tuotannon hiilensidonta lasketaan mukaan ja alaa kannustetaan kestävään tehostamiseen.

Hedberg kirjoitti ruokakasvien viljelyn puolesta. Maa tarvitsee viljelykiertoja, eikä meillä luonnonolojen vuoksi voida viljellä vain ihmisille syötettävää. Sen opettivat jo nälkävuodet 150 vuotta sitten, ja karjatalous kehittyi. Jos säät niin määräävät, sato menee rehuksi. Onneksi karjatalous hyödyntää rehun muuntaen sen proteiiniksi.

Kasvinviljelyn ja karjatalouden symbioosi on maatalouden kiertotaloutta, jossa hiili ja muut ravinteet kiertävät ja lajien kirjo ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Monipuolinen tuotanto on huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja riskienhallinnan perusta. Se on vastuullisuutta ja tulevaisuutta, johon tulee kannustaa – kestävällä rahoituksella ja kulutuksella.
« Last Edit: 28.11.18 - klo:21:59 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #81 on: 06.12.18 - klo:05:43 »
Tästä tuntuu nyt vallitsevan maailmalla aika herttainen yksimielisyys. YLE:

Raportti: Lihansyöntiä vähennettävä rajusti, jotta kaikille riittää ruokaa maapallolla

Quote
Kehittyneissä maissa on vähennettävä rajusti naudan- ja lampaanlihan syöntiä, jos ruuantuotanto halutaan turvata kaikille maapallon asukkaille tulevaisuudessa. Näin on laskenut World Resources Institute -järjestö tuoreessa raportissaan.

Raportin mukaan maailmassa tarvitaan väestönkasvun vuoksi noin puolet enemmän ruokaa kuin nyt vuoteen 2050 mennessä.

Jos ruokatottumukset ja tuotantomenetelmät jatkuvat nykyisellään, johtavat ne metsien hupenemiseen ja voimakkaaseen ilmaston lämpenemiseen vuoteen 2050 mennessä, raportti varoittaa.

Kuten myös siitä, että tälle kehityskululle emme voi mitään, näin vain tapahtuu:

Quote
YK on arvioinut, että maailman väkiluku kasvaa lähes 10 miljardiin asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä.

Tuossa raportissa ei sinänsä ole uusia teesejä, mutta julkaisu haluttiin ajoittaa näin:

Quote
Järjestö julkaisi raportin YK:n ilmastokokouksessa Puolassa. Asiantuntijat ovat kertoneet jo aiemmin, että lihansyönnin vähentäminen on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Suositus on oikeastaan aika kohtuullinen, kaikkea lihansyöntiä ei vaadita lopetettavaksi:

Quote
Raportti suosittelee, että kaksi miljardia ihmistä rikkaissa maissa supistaisi naudan- ja lampaanlihan kulutustaan 40 prosenttia.

Yksi raportin laatijoista, ruokaturvaan erikoistunut tutkija Tim Searchinger, uskoi tavoitteen olevan myös realistinen. Jo nyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa lihankulutus on vähentynyt kolmanneksella 1960-lukuun verrattuna, hän sanoi brittilehti Guardianin mukaan.

Suomen osalta taitavat luvut olla toisinpäin? Muistaakseni vielä 1960-luvulla lihankulutus henkeä kohti oli n. 50 kiloa vuodessa, eli se on nyt (= 80 kg) aika tarkkaan sen 40% liian iso vaadittuun nähden. Suomen osalta palattaisiin tasolle, joka on kutakuinkin myös se ravitsemustietelijöiden suosittelema.

Nyt on itse raportista vielä tarkistettava, mitä se suosittelee maailman lopuille ihmisille, 5 miljardille. Ja 8 miljardille v. 2050.

Quote
Myös maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä on saatava leikattua ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tärkeintä olisi lisätä ruuantuotantoa hehtaaria kohden, leikata naudan- ja lampaanlihankulutusta ja vähentää hävikkiruuan määrää.

Lihan- ja maidontuotannon osuus on noin 83 prosenttia kaikesta maatalouspinta-alasta. Ne tuottavat noin 60 prosenttia maatalouden päästöistä.
(lihav. HJ)

Tuon lihavoidun kannalla olemme tietysti koko ajan olleet.

Tarkistan vielä itse raportista minkä suhteellisen osuuden se antaa päästöille ja toisaalta maankäytölle:

Quote
Tarvetta ruuantuotannon lisäämiselle ei voitaisi raportin mukaan ratkaista maatalouspinta-alaa kasvattamalla. Riskinä olisi, että metsäalueet tällöin vähenisivät, mikä edelleen vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen.

Erityisesti katson, mikä painoarvo on annettu metaanille. Tässä tutkimus, jossa väitetään näin:

New Research: Methane Emissions From Livestock Have No Detectable Effect On The Climate

Sen pääpointeista poimin tähän kaksi:

1. Vaikka nautakarjan määrä on maailmassa viime vuosikymmeninä reippaasti kasvanut, metaanin pitoisuus ilmakehässä on tasaantunut, ei siis kasvanut
2. Satelliiteista nähtävä metaanin alueellinen jakautuminen ei ollenkaan vastaa karjan alueellista jakautumista.

PS. Sen ehdin jo katsoa, että metaanin osuudeksi WRI arvioi noin puolet maatalouden ilmastopäästöistä.

Toinen huomio lyhyellä selailulla: raportti suhtautui myös hyvin kriittisesti bioenergian lisäämiseen, mitä ei sitten YLE:n uutinen lainkaan maininnut.
« Last Edit: 06.12.18 - klo:08:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #82 on: 07.12.18 - klo:07:53 »
Näin tämä keskustelu tulee Suomeenkin:

Maito- ja kaurajuomalitran ilmastopäästö samaa luokkaa

Sitten on nämä laskelmat:

Quote
Maitoa ei voi myöskään irrottaa lihan tuotannosta. Iso osa lehmän syömästä rehusta muuttuu maidoksi ja osa lihaksi. Lypsylehmästä saatavan lihan hiilidioksidipäästö on Luken arvion mukaan 20–30 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia lihakiloa kohti.

Lihantuotantoon käytettävällä naudalla päästö on noin kaksinkertainen, arviolta 40 kiloa.

Kysymykseni nyt kuuluu, että onko noissa laskelmissa metaani mukana. Ja miten sitten suu pannaan, jos tuo metaanin vaikutuksen kritiikki (juuri edellä) osoittautuu oikeaksi?
« Last Edit: 07.12.18 - klo:08:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #83 on: 09.12.18 - klo:06:50 »
Myös Bjørn Lomborg  esittää epäluulonsa lihansyönnin kieltämisen mielekkyydestä:

Ban the Beef?

Itse kasvisyöjänä. Itse ilmastonmuutoksen selkeänä "myöntäjänä", kuitenkin, vaikka onkin esittänyt epäileviä mielipiteitä harjoitetusta ilmastopolitiikasta. Hänen perustelunsa poikkeavat edellisistä kritiikeistä. Keskeinen  asia niissä on, että lihansyönnin kieltämisellä voi aikaansaada niin minimaalisen vähän, ettei se ole oikeastaan vaivan väärti.

Tämänkin laajemmman näkökulma hän tuo esille:

Quote
Importantly, the 50% reduction in emissions is achieved by going a lot further than vegetarianism. It requires going completely vegan, which means stopping eating and using any animal products: milk, eggs, honey, meat, poultry, seafood, fur, leather, wool, gelatin, and much else. This is not going to be a mainstream dietary and lifestyle regime any time soon.

Eli tässä sitä sitten ollaan. Hylätään lihansyönti ja kohta sitten valtameret ovat täynnä hylättyjä muovikenkiä?  8)

Mutta olennaista tuossakin on, että todelliset vähennykset edellyttäisivät hyvin radikaaleja muutoksia. Pelkkä siirtyminen kasvissyöntiin jää väistämättä "piperrykseksi".
« Last Edit: 09.12.18 - klo:11:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #84 on: 14.12.18 - klo:07:30 »
Jatketaan tähän, kun täällä on jo aloitettu. Edellä mainittu WRI:n raportti sisältää muutakin kuin vain suosituksen kasvissyönnin lisäämisestä, toteaa Ted Nordhaus:

Viewpoint: Intensive agriculture is the only way to sustainably feed the world

Quote
The new WRI report is as notable for what it rejects as what it embraces. “Frequent claims that the world already has an overabundance of food and could meet future needs without producing more food are based on an unrealistic, even if desirable, hypothetical ….”

The authors cast a skeptical eye toward so-called regenerative agriculture and soil carbon sequestration, which much of the environmental community [uses] to justify continuing fealty to low-productivity organic and agro-ecological farming systems ….



The various agricultural wholisms and naturalistic fallacies [offered] as alternatives to intensive agriculture simply obfuscate that reality. “We wanted to avoid relying on magic asterisks,” WRI’s Tim Searchinger, the lead author, told The New York Times.

Jostain syystä YLE poimi siitä esille vain lihansyönnin vähentämisen.
« Last Edit: 14.12.18 - klo:07:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #85 on: 15.12.18 - klo:04:11 »
Laskettu nyt näinkin:

Tutkija: "Ekosähköön siirtyminen vuodeksi vastaa päästöiltään seitsemää vuotta ilman kotimaista naudanlihaa

Mutta synninpäästö perustuu siis nurmiruokintaan, ja on vain osittainen, huono omatunto jätetään muhimaan:

Quote
Virkajärvi muistuttaa myös, että karjatalous eroaa ympäristövaikutuksiltaan muista lihantuotantosuunnista juuri nurmipohjaisuutensa vuoksi. Siksi kotimaisen naudanlihan syömisestä luopuminen ei ole tehokkaimpia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Mutta kaikki muu liha jätetään edelleen kirotuksi, sen muun lihan himo tieksi kadotukseen.*)

***

Useita laskelmia on myös tehty siitä, kauanko piffejä voi syödä yhden etelänmatkan hiilidioksidipäästöillä, ja päädytty varsin pitkiin aikoihin, moniin moniin vuosiin niissäkin. Siitä huolimatta Hesarissa oli tänään tällainen artikkeli:

Näissä kymmenessä matkakohteessa jokaisen kannattaisi käydä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi
Mirva Saukkola on kokenut maailmanmatkaaja. Hän listaa kymmenen kohdetta, jossa jokaisen kannattaisi käydä edes kerran elämässään.


Ja nuo kohteet (nähty paperilehdestä) olivat sen verran ympäri maapalloa, että lentäminen niihin olisi käytännössä ainoa mahdollisuus. Jos maailman kaikki 7,5 miljardia ihmistä ... ai, jaa, kyse oli vain suomalaisista? Mutta miksei sitä sanottu? Sitä ei nimittäin sanottu.

_________

*) Pekkarisen Matti -raukka pitää erityisesti sianlihasta ... ;D Satun tietämään.
« Last Edit: 15.12.18 - klo:09:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #86 on: 15.12.18 - klo:06:18 »
Sen sijaan tässä artikkelissa ...

Näkökulma: Kenen vettä syömme?

... palataan estoitta niihin jo kritisoituihin ja oikeastaan alasammutuihin yltiöpäisiin arvioihin lihantuotannon vedenkulutuksesta. Kuvatekstistä:

Quote
Naudanlihakilon tuottaminen vaatii 15 400 litraa vettä.

Eli asiaan käytettäisiin Suomessa yli 1000 miljardia tonnia vettä. Varmaan sen verran sataa viljapelloille ja nurmille. Mutta onko järkevää sanoa, että me sen veden "kuluttaisimme"? Ja miten siinä voisi säästää?

Sen lisäksi tulee tämäkin kuin polvirefleksinä:

Quote
Etelän tuotannon vitsauksena on paitsi alati kasvava globaali kysyntä, paradoksaalisesti myös ”kehittyneet” viljelymenetelmät. 1960-luvulla toteutettu vihreä vallankumous toi mukanaan keinokastelun, joka kyllä paransi satoja, mutta perustui pohjavesivarantojen ylikulutukseen. Jäljet ovat nähtävissä nyt, kun lähteet ja kaivot alkavat sen seurauksena olla kuivia ja viljelymaat pilalle suolaantuneita. Myös suurteollisuuden suosimat monokulttuuriplantaasit ja väkilannoitteiden käyttö häiritsevät vesikiertoa aivan toisella tavalla kuin pienen mittakaavan monilajiset ja viljelykiertoon perustuvat viljelmät.

Keinokastelu haittoineen siis Vihreän vallankumouksen syytä? Miten ihmeessä tuo sama onnistuttiin tekemään antiikin aikoina, jolloin keinolannoitteita ei vielä ollut?

Paljonko, minkä osuuden kaupoissamme olevasta lihasta ja/tai muustakaan ruoasta tuottavat nuo pienen mittakaavan luomutilat, joita tuossa mitä ilmeisemmin tarkoitettiin?
« Last Edit: 15.12.18 - klo:09:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #87 on: 03.01.19 - klo:05:31 »
Jos meillä on jo jo tieto, kuinka huikeasti hyönteisruoka maksaa, tämä ei yhtään yllätä:

Pohjalainen: Suurin kiinnostus hyönteisruokia kohtaan lopahti, liian eksoottisia suurelle osalle suomalaisia

Ei siinä oikeastaan tuota eksoottisuusseltystä tarvita. Sain maistiaisina sirkkoja syödäkseni, ihan hyviä olivat, olisin valmis syömään uudestaankin. Mutta en ole valmis maksamaan niistä 250 euroa kilo (ks. edellä 29.10.18). Jos jauhelihaa saa alle kympin kilo.

***

Minulle kehuttiin Härkiksen makua. Mutta senkin hinta on Foodien mukaan noin tuplasti jauhelihan hinta. Ero ei siis ole lainkaan niin suuri kuin hyönteisissä, mutta voi olla silti riittävä, ja myös Härkis jää vain pienehköjen piirien ostoslistalle.

***

Vertailukohdaksi kummallekin tämä bongaus tänään Foodiesta: luomujauheliha 15 euroa/kg. Sen verran suurin piirtein myös Härkis maksoi kilolta.
« Last Edit: 03.01.19 - klo:06:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #88 on: 15.01.19 - klo:03:33 »
Varsinkin kun Pohjalainen oli meitä uutiseen jo valimistellut, ei tullut tämäkään yllätyksenä:

Euroopan suurimmaksi aikonut hyönteistehdas lopettaa toimintansa Suomessa: "Ei ole kannattavaa"
Hyönteismarkkinat ovat kehittyneet hitaammin kuin alan yritykset ennakoivat.


Eivät olleet suomalaiset noilla hinnoilla valmiita uhrautumaan ilmaston puolesta, ja siirtymään ötökkäravintoon.

Tämä Lasse Lehtisen huomio kyllä pätee ötököihinkin:

Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:

Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha

Quote
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.

Vaikka Lehtinen luultavasti perusti tuon arvionsa perinteisiin laskelmiin, joita tuossa edellä juuri kritisoitiin. Eli tosiasiassa sitä täytyisi syödä huomattavasti pitempään.

Mutta voihan niitä sirkkoja kokeilla - lentolomalla Thaimaahan. Siellä olen kuullut monien tuttavieni niitä maistaneen. Vähän vaihtelevin arvioin, mutta yhteinen kokemus oli, että hyvin edullisia olivat.


PS. Kyllä tuo Lehtisen esille nostama iskulause tuli mieleen myös, kun tuolla toisaalla tuli sanottua jotain matkailusta.
« Last Edit: 15.01.19 - klo:09:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11564
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
« Reply #89 on: 20.01.19 - klo:07:02 »
Tästä tutkimuksesta keskustellaan nyt maailmalla kovasti ...

Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa

... onhan se ilmestynyt arvovaltaisessa Lancet-lehdessä ym.  Mutta miksi sitä nyt yritetään "myydä" tuollaisella, että vain "puolet vähemmän lihaa", kun kuitenkin teksti kertoo näin:

Quote
Esimerkiksi punaista lihaa olisi sallittua syödä keskimäärin 14 grammaa päivässä, siipikarjan lihaa 29 grammaa.

Vuodessa tuo tarkoittaisi n. 5 kiloa punaista lihaa vuodessa, ja n. 11 kiloa siipikarjan lihaa. Yhteensä noin 16 kiloa.

Suomalaiselle tuo ei tarkoita "puolet vähemmän", jos lihankulutus nyt on keskimäärin 80 kiloa vuodessa. Vaan kyse on vallan radikaalista muutoksesta. Ja tuo siis tarvittaisiin, mikään pieni vähentäminen ei riitä?

Tuo puolet on ehkä laskettu maailman keskimääräisestä nykytasosta?

Tässä vertailuksi Sciencedailyn uutinen samasta:

Diet and food production must radically change to save planet

Siitäpä löytää melkoisen listan vaatimuksista, jota asetetaan kestävälle ruoan tuotannolle ja kulutukselle. Lihansyönnin raju vähentäminen ei ole ainoa niistä.

Itse kiinnitin huomiota siihen yhteen ainoaan asiaan, jossa muutosta ei odoteta tai vaadita, jolle ei mitään voida:

Quote
Providing healthy diets from sustainable food systems is an immediate challenge as the population continues to grow -- projected to reach 10 billion people by 2050 -- and get wealthier (with the expectation of higher consumption of animal-based foods).

Eli väestön kasvu, se vain tapahtuu.

***

Ei tutkimusta tietysti purematta ole nielty:

Tutkijat: Kasvisperäinen ruokavalio pelastaisi maapallon – lihateollisuus nousi takajaloilleen
« Last Edit: 20.01.19 - klo:08:03 by Heikki Jokipii »