Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 12.08.09 - klo:16:56

Title: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.09 - klo:16:56
Tuolla toisessa aiheessa "palstaviljelijö" kertoi mielipiteenään:

Mistä sitten johtuu liika lanta alueella? -> liiasta, luonnottomasta lihansyönnistä ja maitotuotteiden käytöstä.

Tätä kasvissyöntiajattelua myös vihreät yleisemminkin - jotenkin, ei johdonmukaisesti - tuovat ihanteena esille. Vaikkapa Vihreässä Langassa (http://www.vihrealanka.fi/) kasvisruoka on paljon esillä (Nyt tällä hetkellä esim. palstat "Helppo kasviskettiö" ja "Köyhän kasviskeittiö" ja blogissa "viikon kasvisresepti").

Mutta miten "luonnotonta" ja miten haitallista luonnollekaan lihan ja eläintuotteiden syönti tosiasiassa on?

Tästä Dennis Avery kirjoitti juuri äskettäin minusta ansiokkaan esseen, johon tässä nyt tässä vaiheessa vain linkkaan:

GIVING UP MEAT TO SAVE THE PLANET? (http://www.cgfi.org/2009/08/10/giving-up-meat-to-save-the-planet-by-dennis-t-avery/0)

Kuusi "pointtia", miksi ei!

PS. Itse olisin lisännyt ironisen 7. "pointin", että luomuviljely tulee käytännössä mahdottomaksi, jos eläinten lanta loppuu ...
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: palstaviljelijä on 13.08.09 - klo:07:38
Aika monta pointtia romuttuu jo tällä:
http://ezinearticles.com/?Raw-Food-Protein-Sources---Where-Do-I-Get-My-Protein-on-a-Raw-Food-Diet?&id=2411308

Quote
PS. Itse olisin lisännyt ironisen 7. "pointin", että luomuviljely tulee käytännössä mahdottomaksi, jos eläinten lanta loppuu ...
En ole kasvimaallani ikinä tarvinnut lantaa. Kauppojen luomusalaatit joissa on käytetty lantaa, maistuvat myös sille, eikä niitä voi syödä.

Puiden lehdet, heinä, virtsa ja kasvikäytteet ovat itsellä riittäneet aivan hyvin - ainakin pienimuotoisessa viljelyssä.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.09 - klo:07:37
En ole kasvimaallani ikinä tarvinnut lantaa. Kauppojen luomusalaatit joissa on käytetty lantaa, maistuvat myös sille, eikä niitä voi syödä.

Puiden lehdet, heinä, virtsa ja kasvikäytteet ovat itsellä riittäneet aivan hyvin - ainakin pienimuotoisessa viljelyssä.

Tämä saattaa onnistua pienimuotoisessa viljelyssä *), mutta ei onnistu vähänkään isommassa kuviossa, vaan ainoastaan lannassa on riittävä ravinteiden pitoisuus, jotta sitä kannattaa kuljettaa. Ja niinpä sitä kuljetetaankin. Muut vaihtoehdot ovat toivottoman epäkäytännöllisiä eli kalliita. (Harrastelijaviljelijäthän - sen enempää kuin vaikka vapaa-ajan kalastajat - eivät juuri laske ajalleen ja vaivoilleen hintaa, suhteessa tulokseen.)

Ja huomattavan suuri osa luomutilojen ravinteista onkin peräisin muilta tiloilta ostetusta lannasta. Asiassa vallitsee huomattava tekopyhyys: suuri osa lannassa olevista ravinteista on peräisin keinolannoitteista, mutta ne saavat sitten jonkinlaisen "siunauksen" käytyään lehmän kautta.

Luomun kuluttajat asuvat keskimääräistä useammin pääkaupunkiseudulla (26% myydyistä luomutuotteista) ja myös muissa kaupungeissa, ja sinne kuljetetut ravinteet eivät palaa kiertoon, koska ihmisjätettä viemäreistä ei luomupelloille palauteta. Typpeä saa ilmasta luomukonstein, mutta pelto ja kasvit tarvitsevat muitakin ravinteita, jotka luomussa hissukseen vähentyvät. Ja vähentyisivät siis vielä nopeammin ilman tavanomaisen viljelyn tausta-apua.

***

Tuohon kykyysi maistaa kaupan kasviksista käytetty lannoite suhtaudun yhtä epäillen kuin väitteeseesi mansikoiden kohdalla tuolla toisaalla. Ja tässä uudessa asiassa olen valmis vedonlyöntiin, vaikka sellaisella kertoimella, että hävitessäsi maksat minulle vähemmän:

meistä kummastakin riippumaton henkilö ostaa molemmilla tavoilla kasvatettuja vihanneksia, laittaa ne samanlaisiin pusseihin, numeroi pussit jne. Ja maistamalla sitten yrität erottaa, mikä on kutakin jne.  Kokeillaanko? Tämän voi hoitaa postitsekin, ellet asu Helsingissä (kunhan varmistetaan, että kaikki kokeeessa olevat vihannekset ovat sitten yhtä tuoreita/nahistuneita).
_____________

*) jonkin aikaa, ainakin. Maan köyhtyminen ei aina välittömästi näy, vaan "seinä" voi tulla vastaan äkkiä, kun jokin ravinne - esim. fosfori - on käytännössä kokonaan loppu. Tällaista romahdusta on pelätty Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jo yli 10 vuoden ajan - tämä muutos asiaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.0) tulee mitä ilmeisemmin viime tingassa,
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.09 - klo:07:41
Aika monta pointtia romuttuu jo tällä:
http://ezinearticles.com/?Raw-Food-Protein-Sources---Where-Do-I-Get-My-Protein-on-a-Raw-Food-Diet?&id=2411308

Nyt en kyllä näe, että tuo olisi romuttanut yhtään Averyn pointtia.

Tuossahan vaan yritetään todistella, että kasvisruoastakin voi tarvittavia proteiineja saada. 

Mutta ei siinä mitenkään osoiteta, että se vaihtoehto olisi maailman kannalta parempi.

***

PS. Klo 13:30:

Averyn pointithan olivat, tiivistäen suomennettuna, seuraavat:

1.   Karja syö eniten ruohoa – joka ei ole meille käyttökelpoista – ja muuntaa sen meille kelpoiseen muotoon. Suuria laidunalueita ei käytännössä saa viljantuotantoon.

2.   Jos näitä laidunalueita ei hyödynnettäisi näin, salama ne lopulta sytyttäisi, ja kas, lisää hiilidioksidia ilmaan

3.   Karja syö muutoinkin mahtavia määriä ihmiselle kelpaamattomia jätteitä ja pistää ne täten kiertoon 

4.   Globaalisesti, eläinravinnosta saatavat proteiinit ovat sen verran ”arvokkaampia”, että jopa viljan syöttäminen eläimille kannattaa

5.   Lihassa on paljon arvokkaita ainesosia, mm. lasten kehitykselle

6.   Viljelyn tuottavuuden parantuessa myös eläimen kasvattamiseen tarvittava hehtaarimäärä on puolittunut 40 vuodessa, silloinkin kun karjaa ruokitaan viljalla

***

*) PS2 klo 14:40: Ja sen amerikkalaisen (tai suomalaisenkin) viljan kuljettamisen (eläimille syöttämisen sijasta) mielekkyydestä Afrikan nälkää näkeville on olemassa Pedro Sanchezin ym. arviot, joihin on viitattu täällä. (http://www.kepa.fi/uutiset/blogit/archive/2009/06/02/mik-on-ruoka-avun-tavoite)

Mutta nykyisin "myy" hyvin hyväntahtoinen hölmöys. Mm. kansanedustaja Tommy Tabermann äskettäisessä Me-lehden kolumnissaan osasi kertoa, että maailma olisi parempi paikka, ja nälkä poissa, jos ruoka jaettaisiin maailmassa tasaisemmin (kunnes pääsi asiassaan siihen Rakkauden Nälkään ...). [Kyllä, juuri tämä sama Tabermann (http://edit.farmit.net/farmit_edit/fi/015_uutiset_ja_saa/00_uutiset/02_finfood_uutiset/BC07D7987EDE6BE8C22571C00036B69C.jsp). Kyllä, lähetettiin hänelle v. 2006 kysely asian tiimoilta. Aivan, vastausta mailiin ei tullut.]
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Perenna on 16.08.09 - klo:06:36
Quote from: Heikki Jokipii
[...] koska ihmisjätettä viemäreistä ei luomupelloille palauteta [...]
Onneksi. Jätelietteen käyttö ruokakasviviljelmien lannoitteena on tosi paha juttu (http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf).

Quote from: Heikki Jokipii referoidessaan Averya
Viljelyn tuottavuuden parantuessa myös eläimen kasvattamiseen tarvittava hehtaarimäärä on puolittunut 40 vuodessa, silloinkin kun karjaa ruokitaan viljalla.
Tässä on vain se kurjuus, että lihakarjan lihan ja lehmänmaidon ravintoainepitoisuus on kärsinyt, kun pääasiallinen ravinto ei enää ole niiden omin ravinto eli heinä. Siemenet ovat ravintona aika lailla toisenlainen aine kuin lehtivihreät kasvinosat.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.09 - klo:07:45
Quote from: Heikki Jokipii
[...] koska ihmisjätettä viemäreistä ei luomupelloille palauteta [...]
Onneksi. Jätelietteen käyttö ruokakasviviljelmien lannoitteena on tosi paha juttu (http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf).

Tuo pitää ehdottomasti paikkansa ja siksi EU:ssa ei tämän viemärijätteen käyttö ole sallittua (tietääkseni) missään viljelyssä. Jopa se kompostimulta, jota tehdään kaupunkien biojätteestä, käytetään nykyään maisemoinnissa, ei pelloilla.

Mutta pidemmän päälle tämä on kestämätöntä. Niinpä aktiivista tutkimustyötä tehdään sen eteen, miten nämä erilaiset ravinteet saataisiin tehokkaasti ja turvallisesti otettua erikseen tästä jätteestä. Mutta kun tuloksena on epäilemättä sitten kemiallis-teollinen prosessi, joka tulos tulkitaan keinolannoitteeksi, ei sitä sitten voitane luomupellolla käyttää. Ja siten ravinteiden kierto niillä pelloilla yhä edelleen "vuotaa" - vaikka juuri päinvastaista mielikuvaa yritetään ylläpitää!

Quote
Quote from: Heikki Jokipii referoidessaan Averya
Viljelyn tuottavuuden parantuessa myös eläimen kasvattamiseen tarvittava hehtaarimäärä on puolittunut 40 vuodessa, silloinkin kun karjaa ruokitaan viljalla.
Tässä on vain se kurjuus, että lihakarjan lihan ja lehmänmaidon ravintoainepitoisuus on kärsinyt, kun pääasiallinen ravinto ei enää ole niiden omin ravinto eli heinä. Siemenet ovat ravintona aika lailla toisenlainen aine kuin lehtivihreät kasvinosat.

Tämäkin saattaa hiukan pitää paikkansa ja tässä oma suunikin on sen joskus minulle noin kertonut.

Myös esimerkiksi muutoin tehoviljelyä kannattava Vaclav Smil on voimakkaasti kritisoinut tuhlauksena viljan käyttöä eläinten ravinnoksi. Asia saattaa vielä tulevaisuudessa kärjistyä, jos ihmiskunta kasvaa siihen noin 9 miljardiin, mitä YK arvioi.

Mutta jos nyt viljaa käytetään eläinravinnoksi, niin toki sen tehokkaampi tuottaminen kuitenkin hiukan lieventää tätä "syntiä". Kaikkein synnillisintä olisi/on luomuviljan syöttäminen karjalle (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=69).

Jos vanhan iskulauseen mukaan pihvilihatonniin tuottamiseen USA:ssa menee 10 tonnia viljaa, on parempi, että tämä viljamäärä otetaan yhdeltä hehtaarilta kuin kahdelta tai useammalta hehtaarilta.

Lainaus Vihreästä Langasta (http://arkisto.vihrealanka.fi/2000/17/luomu.html): "Valtaosa kalliilla tuotetusta luomuviljasta käytettiin karjan rehuksi." (Lainaus vuodelta 2000 - vaan lieneekö tilanne muuttunut.)

Mutta laidunalueiden (2/3 maatalousalueiden koko määrästä) hyväksikäyttö ei ole "syntiä" sen enempää tuotetun ravinnon laadun kuin luonnonkaan kannalta, jos asiassa muistetaan pysyä kohtuudessa (eli ei ylilaidunneta). Luonnon kannalta on parempi, että laidunnetaan kuin että yritettäisiin viljellä viljaa, joka tuottaisi huonosti ja olisi monin tavoin riskialtista (esimerkkinä vaikka Afrikan savannialueet, mm. suuri eroosioriski ja myös katoriski).
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Perenna on 16.08.09 - klo:10:55
En ihan tiedä miten laiduntaminen määritellään, mutta AIV-rehulla ruokkiminen ei liene laiduntamista? Suomessa karjan ruokintatilanne on juuri virtasen takia parempi kuin monessa muussa maassa. Ei kai laiduntaminen sentään ole todellinen vaihtoehto suurempaan karjatalouteen muualla kuin Brasiliassa?

Voivoi. Olisi ihan mahdollista tuottaa terveellisempää ravintoa ja viljelyksilläkin rääkätä luontoa vähemmän - AIV ja suorakylvö.

Mikseivät vihreät innostu ajamaan tällaisia vähän isompia asioita vaan tosiaankin pipertävät - luomu sellaisena kuin se määritellään on nimenomaan pipertämistä.

(Joskus tuntuu etteivät vihreät innostu mistään millä olisi toteutumisen mahdollisuuksia ja merkityksetöntä laajempi vaikuttavuus. Ihan tähän ketjuun kuulumattomana esimerkkinä vaikka kauppojen kylmäkalusteiden kannet ja ovet - nythän kylmennetään koko hehtaarihalli niin että muulloin kuin ihan kamalimpina hellepäivinä pitää kesäaikaan ottaa erityinen kauppavälly mukaan kun kaupassa hytisee kylmästä. Mikseivät vihreät, eduskunnassa, hallituksessa ja EU:ssa kun ovat, rupea ajamaan kylmälaitteiden kansia ja ovia?)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: palstaviljelijä on 17.08.09 - klo:12:30
Vettä kuluu ainakin kovasti enemmän lihan tuottamiseen:

Elintarvike litraa / kg
Peruna            500
Vehnä             900
Sinimailanen      900
Durra           1 110
Maissi          1 400
Riisi           1 912
Soijapapu       2 000
Broileri        3 500
Naudanliha    100 000

http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/ruokavjaymp.pdf

Study: vegan diets healthier for planet, people than meat diets
"The vegetarian diet turned out to be the most energy-efficient, followed by poultry and the average American diet. Fish and red meat virtually tied as the least efficient. "
http://www-news.uchicago.edu/releases/06/060413.diet.shtml
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.09 - klo:19:04
Jos joku, niin vesi kyllä kiertää (kierrättämättä – ihmiskunnasta riippumatta) niin uskollisesti taivaalta maahan ja maalta mereen ja taas taivaalle, että vedenkulutuksen sureminen sinänsä on kyllä vihreiden varmaan hölmöin idea.

There’s another word for ‘water neutrality’: death (http://www.spiked-online.com/index.php/site/article/5603/)

Nykytieteen mukaan vesi ei ole häviämässä minnekään, eikä edes makea vesi: jopa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sadantaa, eli siis globaalisesti makean veden tarjontaa.

Kyllä tietysti tiedetään, että on alueita joilla vedestä on niukkuutta. Mutta ei varmastikaan niillä alueilla, joilla harrastetaan paljon vettä kuluttavaa karjanhoitoa (kuten vaikka Suomessa tai USA:n karjanhoitoalueilla). Niillä alueilla ei ole mitään syytä vettä säästää. Ajatus, että se vesi voitaisiin sitä täällä säästämällä jotenkin antaa maapallon kuiville alueille on vielä älyttömämpi kuin tuo edellä mainittu Tabermannin (ym.) idea ruoan jakamisesta tasan.

***

Mutta silti, minulla on epäilys, että tämä Pimentel – johon aina viitataan, ja vedottiin "palstaviljelijän" linkin artikkelissakin – on vetänyt tuon naudanlihakilon 100 000 vesilitraa hatustaan, tahallaan oikein yläkanttiin! Luku on liian ”pyöreä”. Tässä perustelujani:

Jos lähdemme ravinnosta, hyväksytään (tässä) tuo edellä itse esiin tuomani 10 X –sääntö, ja käytetään viljana maissia. Jos maissin vedenkulutus (sitä ei nyt problematisoida myöskään) on 1400 litraa kilolta, saamme 14 000 litraa.

Mutta mistä ihmeestä löydämme selityksen lopulle 86 000 litralle?

Tarkastellaan tässä lihakarjaa, niin ei tarvitse ”jyvittää” mitään vedenkulutusta maidontuotannon osalle. Tarkastellaan sonnia, joka netistä saamani tiedon mukaan, voidaan teurastaa noin 250-kiloisena, jonka painon saavuttamiseen siltä menee 12 – 14 kuukautta. Pyöristetään se 500 päiväksi. Pyöristetään (luullakseni alaspäin) siitä saatava liha 100 kiloksi (ellei muuten, niin laskelmien helpottamiseksi).

Sonnin juomisesta – vaikka se ihmiseen nähden paljon juokin – ei ole tässä laskelmassa juuri apua.

Näiden MTT:n tutkimustulosten (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Lihanautojen%20kylm%E4kasvatus/Rakennukset/Juomaveden%20kulutus) mukaan sonni juo päivässä 14 ja 30 litran välillä. Vaikka käyttäisimme tuota 30 litraa, ja kertoisimme sen sonnimme 500 elinpäivällä, tulokseksi tulisi vaatimattomat 15 000 litraa. Se on siitä saatavaa 100 lihakiloa kohti 150 litraa eli vain 1,5 promillea Pimentelin luvusta.

Meillä on siis edelleen jäljellä tuo ainakin 85 000 litraa lihakiloa kohti. Sonnimme elinpäivää kohti se on siis 170 litraa.

Puhtaanapito? Siihen täytyy kulua jonkin verran, ehkä paljonkin. Mutta nyt tarkkana! Olemme edellä koko ajan laskeneet kulunutta vettä kiloa kohti, emme sonnia kohti. Ja jos kiloja on 100, niin sonnia kohti päivässä täytyisi siis kulua 17 000 litraa.

Nyt täytyy pyytää apua asiantuntijoilta:

a)   onko realistista,  että jokaista sonnia kohti kuluisi - sen pesuun - pienen uima-altaallisen verran vettä, joka päivä (1 metriä syvä allas, noin 4 x 4 metriä kooltaan) tai
b)   olenko unohtanut (asiantuntemattomuudessani) jonkun vielä mainitsemattoman – suuren - vedentarpeen?   

Tämän ympäristölupapäätöksen (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20736) mukaan jatkojalostuksessakaan ei saisi vettä kauheasti kulutettua. Laitos tuottaa lihaa noin 25 000 tonnia ja kuluttaa vettä noin 100 000 kuutiota eli tuhatta litraa eli kiloa kohti ei siitä tulisi kuin jotain 4 litraa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: palstaviljelijä on 17.08.09 - klo:21:05
Kai sitä vettä ja energiaa kuluu myös rehuviljan kasvatukseen ja kuljettamiseen toiselta puolen maailmaa.

Entäs ruuan määrään tarvittava viljelypinta-ala?

Löysin eräästä "Joogan käsikirja" -kirjasta seuraavaa:

NAUTA RUOKKII VAIN YHDEN
Jokaista lihaa syövän ihmisen ruokkimiseen tarvitaan viisi hehtaaria eli noin kuuden jalkapallokentän kokoinen ala maata.

MAISSI RUOKKII VIISI
Viisi hehtaaria maata elättäisi viisi ihmistä, jos sillä kasvatettaisiin maissia ihmisten ravinnoksi eikä eläinten rehuksi.

VEHNÄ RUOKKII 12
Jos viidellä hehtaarilla maata viljeltäisiin vehnää, sadosta riittäisi ruokaa 12 ihmiselle.

SOIJA RUOKKII 30
Viiden hehtaarin alalta saatu soijapapusato tarjoaa eniten energiaa: sillä ruokittaisiin 30 ihmistä.

hmmm..
"Suomen peltopinta-ala vuonna 2005 oli 2.234.400 ha."
"Suomalaiset syövät lihaa kärkipäässä maailmassa. Viime vuoden tilastojen mukaan suomalainen söi lihaa keskimäärin 76,7 kiloa vuodessa."
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.09 - klo:06:40
Kai sitä vettä ja energiaa kuluu myös rehuviljan kasvatukseen ja kuljettamiseen toiselta puolen maailmaa.

Miksi sitä pitäisi kuljettaa "toiselta puolelta maailmaa"? Ehkä Suomessa, mutta esim. USA:ssa tämä tuskin on tarpeellista.

Mutta silloinkin kuluu käsittääkseni vain energiaa, ei juuri vettä. Ja energiankin kulutus voi olla vähäistä tai jopa pienempää kuin joidenkin lajien kotimaisessa kasvatuksessa. Luulisin, että esim. tuontisoija eläinten proteiinilähteenä "hakkaa" tässä suhteessa suunnitellun härkäpavun kasvatuksen.

Rehuviljan kasvatuksen tarvitsema vesimäärä oli jo edellisessä laskelmassani mukana.

Mietin edelleen tuota veden kulutusta naudanlihan kohdalla. Lihan jakelu ja kauppa on tietysti vaativampi juttu kuin viljan, ja kylmäketju vaatii energiaa, mutta tuskin enää vettä, tai ainakaan enempää kuin samanlainen kylmäketju broilereiden kohdalla. Eli siitäkään ei ole 85 000 litran selittäjäksi.

Quote
Entäs ruuan määrään tarvittava viljelypinta-ala?
Löysin eräästä "Joogan käsikirja" -kirjasta seuraavaa:

NAUTA RUOKKII VAIN YHDEN
Jokaista lihaa syövän ihmisen ruokkimiseen tarvitaan viisi hehtaaria eli noin kuuden jalkapallokentän kokoinen ala maata. [...]

Tätä ei kukaan, edes Avery, ole periaatteessa kiistänyt (ks. edellä), paitsi, että tuossa kyllä vahvasti liioitellaan asiaa - sitenkö, että oletetaan ko. ihmisen syövän vain naudanlihaa?

Huomaat sen helposti siitä, että muistat, miten vegaaneja on suomalaisista korkeintaan jotain prosentin kahden kieppeillä (?) ja miten tuosta Suomen peltopinta-alasta tulee yli 5 miljoonaa asukasta kohti peltoa alle puoli hehtaaria. Ruoan tuonti tulee ehkä mukaan, mutta kun se on vain noin 20%, ei se kuvaa olennaisesti muuta.

(Tuossa Jooga-oppaassa esitetyt pinta-alaluvut taitavat muuten olla kautta linjan liian isoja, so. olisiko esim. hehtaari ja eekkeri (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eekkeri) kirjaa suomeksi käännettäessä sekoitettu toisiinsa? Jos näinkin, silti ne ovat isoja. Afrikan/luomun satojen mukaan laskettuja?)

PS. (Kulman kautta otsikkoon liittyen, vrt. edellä) Amerikasta "lennätetään", että Michelle Obaman Valkoisen Talon pihalla oleva kasvimaa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=79) on menettänyt luomustatuksensa. Syynä on se, että edellisten presidenttien aikana kyseisen puutarhan kohdalla olleita nurmikkoja on lannoitettu viemärijätteellä!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.09 - klo:18:21
Kun ei kukaan minua auttanut, etsin netistä.

Asiaa valaisemaan löytyi Juhani Koskisen opinnäytetyön (jonka uskon tulleen myös opettajien hyväksymäksi, kun se on nettiin tohdittu laittaa, ja hei, onhan se päässyt julkaisusarjaankin!):

KOTAMÄEN LYPSYKARJATILAN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37631/koskinen_27.pdf?sequence=1)
 
Siinä (s. 13) arvioidaan 30 lehmän navetan kokonaisvedenkulutukseksi päivässä n. 4800 litraa (ja siinä on jo lypsykoneen puhdistuskin mukana, mutta lasketaan sillä)
 
Se tekee 160 litraa per lehmä päivässä. 160 kertaa 500 on 80 000 - mutta se koskee siis koko lehmää, ei yhtä kiloa, eli näin Pimentelin arvio *) olisi komeasti ainakin 100-kertainen todelliseen kulutukseen nähden!

***

Jos tuo suurin piirtein pätee, mitä tämän rehuviljan vesivaatimuksiin **) tulee, niin voimme siten uskoakseni sanoa, että Pimentelillä tuli arvioon "vain pilkkuvirhe", yksi nolla liikaa. Mutta kun tuo 100 000 on ollut tietyille tahoille mieleinen (ks. yllä), käyttökelpoisen pelottava luku, niin mitäpä sitä olisi suotta vaivauduttu korjaamaan. ***)
______________

*) ts. tarkemmin kylläkin hänen luvustaan johdettu arvio
**) jotka kyllä tietääkseni yleensä taivas pyytämättä täyttää  ;D
***) em. artikkelin kirjoittaneella DI:llä eivät "hälytyskellot soineet" kahden kertaluokan erosta broilerin lihaan?!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.09 - klo:18:48
Tätä yritin HS:n nettikeskusteluun 13.11.2009, mutta jostain syystä se ei siellä lainkaan ilmestynyt. No, siellä se olisi hukkunut muiden joukkoon, ehkä, täytyy etsiä positiivisia näkökulmia, aina! Niin teen! En vieläkään usko HS:n sensuuriin, vaikka minulle on käynyt tällä tavalla jo monta kertaa. En usko!
_______________

Artikkelissa (HS 13.11.2009 Ulkomaat) ”Ruoantuotannon lisääminen ei saa nälkää katoamaan maailmasta”, puuttuu nyt joku logiikka. Ensin sanotaan näin:

Quote
”Belgialainen De Schutter moittii myös EU:n itsekästä maatalouspolitiikkaa. Unioni työntää ylituotantoaan niihin kolmansiin maihin, jotka eivät voi suojella omaa tuotantoaan.

’Tämä on hyvin haitallista kehitysmaiden kannalta.’”

Mutta sitten De Schutter kehottaa tähän:

Quote
”Tavallisia EU-kuluttajia De Schutter kehottaa vähentämään lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Tehokarjan ruokkiminen on nälkäisiltä pois.”

Jos EU-kuluttajat todella vähentävät lihan ja maitotuotteiden kulutustaan, on välittömänä seurauksena EU:ssa yhä enemmän ylituotantoa. Jos se työnnetään – vaikka ilmaiseksi ja varsinkin silloin – kehitysmaihin, ”nälkäisille”, olemme vielä vahvemmin jatkamassa De Schutterin ensin tuomitsemaa politiikkaa!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.09 - klo:19:14
Tuohon vielä rautalankaselitys.

Jos toki onkin niin, että lihansyönti vie enemmän maan resursseja, kuin kasvisyönti, niin jos me vaikka täällä Suomessa itse kasvatamme syötävät eläimemme, se ei ole pois kehitysmailta.

(Kansan)taloudessa ei ole olemassa jotain isoa "säkkiä", jossa kaikki raha tai hyvä olisi, ja sillä tavalla tästä "säkistä" ottaminen olisi muilta pois. Tähän yhteiseen "säkkiin" uskominen johtaa hakoteille. Se johtaa sellaiseen näennäistoimintaan, että tekemällä itse täällä jotakin, jotenkin mukama oikein ("luomu, lähiruoka ..) voisimme, edelleen mukana, auttaa kehitysmaan kansalaista. Tai, että kun se on "oikein", niin vähät väliä menetelmän tehokkuudestakaan [... ja reilun kaupan tuotteet" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0)). 

(Joku tällainen maailman yhteiseen suureen säkkiin uskova tyyppi sai äskettäin Helsingin Sanomissa itselleen julkisuutta - säästämällä viikon ajan raivokkaasti vettä. Täällä Suomessa! Kyllä, tässä en valehtele, näin Hesari kertoi,)

***

Jossain "pinnan alla" on koko ajan sellainen vahva ajatusmalli - onko se pohjaltaan jopa kristillinen, tiedä häntä - että maailma muuttuu paremmaksi vain, jos sinä itse muutut paremmaksi, ja vain ja juuri sitä kautta. (so. sekä välttämätön että riittävä ehto).

Toisin päin sen saattaisi tietyissä asioissa allekirjoittaakin, jos vaikka todella jonkun yksilön tai ryhmän toiminta on esteenä muiden hyvinvoinnille. Näin on joskus, mutta nämäkin tilanteet ovat lopulta harvinaisempia kuin luullaan, tai halutaan luulla tai kertoa olevan.

Yleisesti se, että elää itse niukasti kuin keskiajan kerjäläismunkki. ei pelasta köyhyydestä ja surkeudesta yhtään oikeata kehitysmaiden kerjäläistä. Jopa päinvastoin: turistieurollasi ko. "kerjäläinen" (tai kaupustelija tms.) elää "siellä" perheineen päivän.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 28.03.15 - klo:08:54
Nyt taas tuolla Tiede-lehden keskustelussa (jonka aiheena kyllä oli Monsanto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg6599#msg6599)) törmäsin siihen tuttuun ideaan, että luomuviljely kyllä riittäisi maailmalle, jos ei syötäisi (niin paljon) lihaa. (Ajatuksessa oli tietysti "sisäänrakennettuna" näkemys, että luomuviljely muutoin olisi jotenkin toivottavaa, tavoittelemisen arvoista ...)

Samaan on Staffan Danielsson (ent. kansanedustaja) törmännyt Ruotsissa (lihav. HJ):

Quote
Företrädare för det organiska jordbruket utgår nuförtiden ofta ifrån att det inte finns någon brist på mat i världen, trots att bevisligen ca 1.000 miljoner människor hungrar och många fler är väldigt fattiga. Beläggen för detta är att matsvinnet är stort och att maten fördelas ojämnt mellan rika och fattiga länder och att alltför många äter kött. Med det resonemanget har man trollat bort hungern, och förmodligen har den väl aldrig funnits trots att 100-tals och 1.000-tals miljoner människor bevisligen har hungrat och svultit på jorden det senaste halvseklet.

Detta argument tas också ofta fram för att försvara att det organiska jordbruket kan försörja världen om mineralgödsel och kemiska bekämpningsmedel och genteknik och gröna revolutionen och annat förbjöds. Det finns ju alldeles för mycket mat.

(Blogiartikkelista ATL går på ekoskördpropaganda (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2015/02/atl-gar-pa-ekoskordpropaganda.html))

Tuossa edellä on jo hahmoteltu tämän ajattelutavan kritiikkiä. Vaikka siellä nyt eräät perustosiasiat ovatkin, tuota analyysiä pitäisi ehkä terävöittää. Tuo ajattelutapa kun on "vaarallisen" houkuttava, vaikka olenkin vakuuttunut sen petollisuudesta.

Näin Danielsson jatkaa tästä asiasta:

Quote
Jag tycker det är ansvarslöst och cyniskt att påstå att det inte finns någon matbrist i världen trots att så många hungrar och svälter. Matsvinnet och mindre köttkonsumtion kommer att ta många decennier att minska och förändra, och under den tiden måste människor ha mat.

Eli joka tapauksessa tuollaiseen muutokseen (ohitetaan tässä ruokahävikki, josta on oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0)) kuluisi vuosikymmeniä aikaa, mikä on nähdäkseni hyvin realstinen arvio. Mutta sen lisäksi: miten se voisi toteutua? Säännöstelyllä? Ostokorttien vai hintamekanismin kautta? Saataisiinko tällaisen idean taakse demokraattista enemmistöä? Tai kehitettyä sille demokraattinen, tasapuolinen systeemi? Globaalisti? Näitä kysymyksiä eivät asian kannattajat ole käsittääkseni lainkaan esille tuoneet. (Korjatkaa, jos löydätte vastaesimerkin.)

Lisäksi näyttäisi siltä, että tuo muutos ei ole ollenkaan toteutumassa ihmisten vapaaehtoisten valintojen kautta. Kehitysmaissakin, sitä mukaa kun ne vaurastuvat, lihan kulutus kasvaa, eikä kehittyneissä maissa näy varsinaista vähentymistä, vaikka kulutuksen kasvu siellä täällä näyttäisikin taittuneen.

Tietysti tähän tulee vielä lisäksi se, että eläinten pito on luomuviljelylle tärkeämpää kuin tavanomaiselle viljelylle, pellon ravinteiden saannin kannalta.
 
***

Jos mennään näihin "jos ..." -skenaariohin, niin onhan meillä myös nämä visiot keinolihasta ...

The End of Farming
Real factories will replace factory farms (http://reason.com/archives/2015/03/20/the-end-of-farming)

... jotka sitten ratkaisisivat tuonkin ongelman, jos tiede ja teknologia kylliksi (ja kyllin nopeasti) kehittyvät  ...

(Tästä tehdään tarvittaessa oma triidi)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.15 - klo:06:28
Huili-lehti kysyy:

Miksi valtio tyrkyttää lihaa? (http://www.huililehti.net/miksi-valtio-tyrkyttaa-lihaa/)

Vaikka joutuukin sitten tekstissä toteamaan, että ei se ihan niin ollutkaan (lihav. HJ):

Quote
Parsakaali tai pinaatti eivät mainoksissa paistattele. Siksi onkin yllättävää kuulla, että kasvikset saavat kansallista menekinedistämisrahaa itse asiassa enemmän kuin liha. Vuonna 2013 Maaseutuvirasto Mavi myönsi erilaisiin kasvis- ja perunakampanjoihin noin 350 000 euroa. Lihakampanjat saivat samana vuonna 267 000 euroa.

Haastateltu on myös Sirpa Pietikäistä (lihav. HJ):

Quote
”EU:ssa maatalouspolitiikasta puhuvat vain maataloustuottajat. Se on sama kuin liikunnasta puhuisivat vain urheiluvälineiden valmistajat. Nykyisellään tuet suunnataan niihin kohteisiin, joita on aina tuettu.”

Pietikäisen mielestä tukia tulisi suunnata kasviksille ja luomuun.

On kyllä itseään korville lyövä lausunto kun muistamme

a) miten paljon, ja miten paljon enemmän suhteessa syötyyn määrään tukea EU:ssa annetaan juuri luomutuotteille ja
b) kuinka luomutuotanto on hyvin suurelta osaltaan keskittynyt juuri eläintuotteisiin (maito, kananmunat, ja lihakin, kun ne lehmät sitten lopulta kuitenkin syödään)
c) miten luomuviljely ravinteiden saannin takia lähes edellyttää eläinten (lehmien) pitoa
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.07.15 - klo:15:22
Ottamatta tähän artikkeliin nyt tässä enempää kantaa ...

Ruotsissa vaaditaan lihaveroa – suomalaisprofessorin mukaan verotus olisi ongelmallista (http://www.hs.fi/ruoka/a1438052978951)

... niin näin se vaan tulee Leo Straniukselta selkäytimestä (lihav. HJ):

Quote
"Hintakilpailussa emme nykyisinkään pärjää esimerkiksi tanskalaisille lihantuottajille. Meidän valttejamme ovat laatu ja luomu", Stranius sanoo.

Vaikka hän - voi sanoa - varmasti tietää, että luomuliha on näissä ilmastopäästöissä se huonoin vaihtoehto.

Vai voisiko olla, ettei hän sittenkään tiedä, ei anna lukujen tulla aivoihinsa tai niiden ratkaiseviin kerroksiin kuitenkaan?

(Sinänsä voi kyllä kysyä, miten hän kuvittelee meidän pärjäävän tanskalaisille luomutuotannossakaan,  mutta se on sitten jo ihan toinen juttu ...)


Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.15 - klo:08:07
Paradoksaalisia tuloksia lisää (GLP):

Eating your veggies may be good for your health, not for the planet (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/16/eating-veggies-may-good-health-not-planet/)

Salaatti - kun sen sisältämät vähäiset kalorit otetaan huomioon - tuottaa kasvihuonepäästöjä kolme kertaa sen verran kuin kinkku.

Muita resurssisyöppöjä vihanneksia ovat munakoiso, selleri ja kurkku.

Tässä linkki Sciencedailyn uutiseen:

Vegetarian and 'healthy' diets could be more harmful to the environment, researchers say (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/12/151214130727.htm)

Eikä ruokasuositusten noudattaminenkaan tuonut pelastusta, tässä suhteessa:

Quote
However, eating the recommended "healthier" foods -- a mix of fruits, vegetables, dairy and seafood -- increased the environmental impact in all three categories: Energy use went up by 38 percent, water use by 10 percent and GHG emissions by 6 percent.

(Uutisesta ei kyllä täysin selviä, mihin verrattiin? Keskimääräiseen, tavanomaiseen - amerikkalaiseen? - ravintoon?)

Luomun ja tavanomaisen vertailua ei ilmeisesti tuossa tutkimuksessa ollut.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 09.02.16 - klo:15:19
Tässä on aika hauska artikkeli, joka yrittää luokitella kasvissyöjät heidän motivaationsa mukaan:

Gesellschaft: Die Geschmacksrichtungen des Vegetarismus (http://www.novo-argumente.com/magazin.php/novo_notizen/artikel/0003146)

Se on sitä pirun saksaa, mutta kun minulle on sen taitoa suotu (suotu ja suotu:: yksi lapsuuden kesä meni pilalle ehtojen takia, vahvoja verbejä ulkoa opetellessa :( ), niin yritän tässä kohta puoleen tehdä siitä selostuksen suomeksikin.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 22.06.16 - klo:07:56
Eikö tätä KU:n/Guardianin uutista voisi pitää - naiivina (tai sitten sen kohdetta, kiinalaista asiakirjaa):

Kiina aikoo vähentää lihansyönnin puoleen (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3562879-kiina-aikoo-vahentaa-lihansyonnin-puoleen)

Quote
Jos vähennys toteutuu, sillä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasujen päästöihin.

Kiinan terveysministeriö on esittänyt uudet ravintosuositukset, joilla se haluaa vähentää maan lihankulutusta 50 prosentilla. Suosituksen mukaan kansalaisen ei pitäisi syödä enempää kuin 40–75 grammaa lihaa päivässä, kertoo brittilehti The Guardian.

Sillä eipä taida Kiina olla enää sellainen kun se oli Maon aikana, jolloin hänen/hänen ministeriönsä suositusta tai vihjettäkin ryhdyttiin heti joukolla noudattamaan. Kun toteutunut (ja ennustettu) kehitys on tämä:

Quote
Lihankulutus on kasvanut Kiinassa nopeasti. Vuonna 1982 lihaa syötiin 13 kg henkeä kohti vuodessa, nyt 63 kg. Ennusteiden mukaan tämä olisi kasvamassa vielä 30 kilolla seuraavien 15 vuoden aikana.

Tuo suositeltu määrä olisi siis 15-27 kiloa vuodessa. Miten se saataisiin siis toteutettua? Suositus ei varmasti pure, oikeastaan ainoa tapa olisi rangaistusvero, joka kohottaisi lihan hinnan pilviin. Voi olla, että siihen ratkaisuun, joka tietysti veisi lihan köyhien ulottuvilta, ei KU tai Guardian olisi sitten kuitenkaan myötämielinen. Tai sitten säännöstely, ostokortit?

***

Jos oli myös näin ...

Quote
Samalla raportissa todetaan, että kasvava lihantuotanto lisää myös paineita Kiinan jo ennestään rasitetuille viljelykelpoisille maille ja vesivaroille.

... niin olisi mielenkiintoista tietää, ottiko raportti myös kantaa luomuviljelyyn (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=392) Kiinassa? Sen tarkistaminen olisi kyllä periaatteessa mahdollista, Gauardianin uutisessa on linkki itse raporttiin. Tosin ko. raportti sitten - luonnollisesti - on kiinaksi.

Erityisesti, otettiinko kantaa - luomulihaan!

_________

PS. Sitten on tämä kuvateksti:

Quote
Vuosittainen kymmenpäiväinen koiranlihafestivaali alkoi tiistaina Yulinissa Etelä-Kiinassa. Tuoreen gallupin mukaan yli puolet kaupunkilaisista haluaisi kieltää festivaalin.

Mutta - kasvihuonepäästöjen kannalta - tuo menettely, että koirat edes lopulta syödään, on tietysti suositeltavampi kuin länsimaalainen, jossa niille itselleen syötetään koko niiden elämän ajan lihaakin, ja sitten ruumis vain jollakin tavalla hävitetään!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.17 - klo:09:17
Saksassa julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan kasvisyöjiksi ilmoittautuneet syövät huomattavasti vähemmän lihaa kuin muut. Kun sitä ennen oli selvinnyt, että niiden osuus väestöstä, jotka "yleensä" syövät vain kasvisruokaa, oli 4%.

Vegetarier aller Länder verzählt euch (http://www.stallbesuch.de/vegetarier-aller-laender-verzaehlt-euch/)
("Kaikkien maiden vegetaristit, laskekaa itsenne - tai joukkonne - väärin")

Nyt siellä kerrotaan, että ensimmäinen pelkästään vegaaniruokaan keskittynyt supermarketketju on mennyt nurin, konkurssiin:

Anti-Fleisch-Guru erklärt vegane Supermärkte für gescheitert (http://m.manager-magazin.de/unternehmen/handel/a-1130144.html#spRedirectedFrom=www)

Jatkoksi sopii tämä twiitti (https://mobile.twitter.com/CO2Counter/status/821326132876374020) sikojen määrien kehityksestä eräissä isoissa maissa puolen vuosisadan aikana.

Kiinassa sikojen määrä on kasvanut noin 100 miljoonasta  puoleen miljardiin. Tosin tilastojen luotettavuus ei ole ihan "satavarmaa", sikojen määrä ja ilmoitettu sianlihan kulutus eivät ole oikein balanssissa.

Siinäpä sitten, suomalaiset, kasvihuonepäästöjä vähentämään, siirtymällä veganismiin. Kun se on niin trendikästäkin, suorastaan "buumi", kuten media innostuneena kertoo!

Tosin Suomessakin on hiukan vaikeuksia saada se näkymään tilastoissa:

Li­ha mais­tuu edel­leen suo­ma­lai­sil­le (http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/liha-maistuu-edelleen-suomalaisille.html) (Lihatiedotus)

Quote
Suomalaiset söivät lihaa vuonna 2015 noin 79 kiloa henkeä kohden luullisena lihana. Vuoden 2016 kulutuksen ennustetaan olevan samaa tasoa tai kasvavan hieman. Kasvu tulee lähinnä broilerin kulutuksen kasvusta

Luultavasti Suomessakin ne 7%, jotka v. 2016 ilmoittavat, etteivät syö lihaa lainkaan, syövät sitä huomattavasti vähemmän kuin muut.  ;D
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 03.04.17 - klo:08:49
Tässä Hesarin kolumnissa tänään olivat nämä faktat kohdallaan (lihav. HJ):

Miksi ministeri pelkää vegaania? (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005153675.html)

Quote
Kasvissyönnistä puhutaan juuri nyt paljon, ja lihantuottajat tuntevat selvästi asemansa uhatuksi. Tosi­asiassa lihan­kulutus kuitenkin kasvaa. Lihatiedotuksen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista syö lihaa.
[...]
Kuluttajat äänestävät aina lompakollaan. Sitä myydään, mitä ostetaan.

Mutta silti kirjoittaja on selvästi näkevinään vegaaniruoassa jonkinlaisen uuden "trendin"?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.17 - klo:04:09
Mutta Hesari on ilmeisesti päättänyt, että ellei veganismi ole trendi, niin se sellaiseksi tehdään. Tänään lehdessä oli iso juttu tästä asiasta eräissä muissa maissa:

Vegaaniruokaa pidetään Virossa vaarallisena lapsille – Vincent ei usko virallisia suosituksia (http://www.hs.fi/paivanlehti/04042017/art-2000005154897.html)

Quote
Viron terveysviranomaiset pitävät vegaaniravintoa vaarallisena kasvavalle lapselle. Samaan aikaan kasvissyönti lisääntyy vauhdilla.

Vauhdillapa hyvinkin. Samasta artikkelista vähän alempaa:

Quote
Spagettipäivänä oli kuitenkin myöhäistä ryhtyä kasvissyöjäksi. Nimi pitää ilmoittaa listalle ennakkoon. Koulun yhteensä 1 300 oppilaasta parinkymmenen nimi on listalla.

Eipä tarvinne kauan odottaa, kun näemme veganismistakin väitettävän, että se on jo ihan valtavirtaa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.17 - klo:03:49
Ehkä sattuma, eikä niinkään lehden linjaa, mutta Hesarin talousuutisissa oli tänään tämä:

PTT: Ruuan hinta lähtee loppuvuodesta nousuun (http://www.hs.fi/talous/art-2000005155171.html)

Quote
KASVISRUOKABUUMI ei vielä näy lihankulutuksessa, sillä lihan kokonaiskulutus kasvaa myös tänä ja ensi vuonna. Varsinkin siipikarjanlihan kulutus on edelleen hyvin voimakkaassa kasvussa.

Siis ihan varmasti on olemassa, vaikkei sitä näy missään. Eikä tule näkymäänkään. Kuin joulutonttu ikkunan takana?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Jarrumies on 11.05.17 - klo:10:20
Vanha jaottelu meni näin: eläinkunta, kasvikunta, kivikunta...

Tämä on tuttu perustelu: Ei eläimiä saa syödä, koska ne ovat tuntevia ja älykkäitä olentoja.

Ja tämä taitaa tulla pian tutuksi: Ei kasvejakaan saa syödä, koska nekin ovat tuntevia ja älykkäitä olentoja.

Jos alla mainitun kasvitieteilijän kirjan tiedot pitävät paikkansa, niin pian kasvisyöjät ja erityiset vegaanit taitavat olla moraalisessa umpikujassa. Mitä enää jää syötäväksi?

https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/kasveilla-on-viestimisverkosto-jota-voi-verrata-internetiin-asiantuntija-tietokirjailija-stefano-mancuso-suomessa-15.5..html

"Ovatko kasvit älyllisiä olentoja? Mitä voimme oppia niiltä? Kasveja elää kaikissa maapallon olosuhteissa ja ympäristöissä, mutta emme yleensä ajattele niiden olevan älykkäitä olentoja. Vastikään ilmestyneessä yleistajuisessa tietokirjassaan Loistavat kasvit (Aula & CO 2017)  italialainen kasvineurobiologi Stefano Mancuso osoittaa, että kasveilla on lukemattomia kykyjä ja että ne ovat tietoisia ympäristöstään.
Kirjailija, keksijä ja Firenzen yliopiston professori Stefano Mancuso pitää kirjaansa liittyvän huippukiinnostavan yleisöluennon "Green Intelligence - the vegetal way to cognition" Kaisaniemen Kasvitieteellisessä museossa ma 15.5. klo 13:30. Tervetuloa!
Kasvimuseorakennuksen Nylander-sali, Unioninkatu 44, Helsinki.
Sen jälkeen mahdollisuus mediahaastatteluun."

Lainaus kirjan esittelystä: http://aulakustannus.fi/kirja/loistavat-kasvit

"Tässä hämmästyttävässä teoksessa italialainen kasvineurobiologi Stefano Mancuso osoittaa, että kasvit ovat älykkäitä ja tietoisia ympäristöstään, eivätkä lopulta eroa ihmisistä tai muista eläimistä niin paljon kuin niiden äänettömän ja liikkumattoman elämäntavan perusteella saattaisi kuvitella.

Jos älykkyys määritellään kyvyksi ratkaista ongelmia, kasvit ovat varsinaisia neroja. Ne aistivat, reagoivat, leviävät ja sopeutuvat. Niillä on tuntoaisti, ne nukkuvat ja kommunikoivat itsensä, toistensa ja eläinten kanssa ja laativat ja toteuttavat erilaisia selviytymisstrategioita. Kasvit pystyvät tekemään valintoja, oppimaan ja tunnistamaan sukulaisensa. Viiden ihmisten kanssa yhteisen aistin lisäksi niillä on viitisentoista muuta aistia.

Ovatko aivot älykkyyden edellytys? Yksien tehokkaiden aivojen sijaan kasveilla on juurien kärjissä miljoonia pieniä tietojenkäsittelyrakenteita, jotka yhdessä muodostavat monimutkaisen viestimisverkoston, jota voi verrata internetiin tai parviälyyn.

Italialainen STEFANO MANCUSO on palkittu ja arvostettu kasvitieteilijä sekä pioneeri kasvineurobiologiassa, joka tutkii erilaisten biologisten systeemien viestintää ja sisäistä kommunikaatiota niin geenien, molekyylien kuin ekologisten yhteisöjen tasolla. Mancuso toimii professorina Firenzen yliopistossa ja etsii ja kehittää intohimoisesti mahdollisuuksia soveltaa kasvien älykkyyttä teknologiassa sekä erityisesti ympäristönsuojelussa. Loistavat kasvit on käännetty useille eri kielille, ja Itävallassa se valittiin vuoden 2016 parhaaksi tiedekirjaksi."
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.17 - klo:06:52
Tämäkin juttu ja siinä mainitut asiantuntijat ovat perustelevinaan asiaa huolella antibioottiresistensin leviämisestä, mutta tosiasiassa se on hyökkäys kaikkea lihantuotantoa vastaan:

Asiantuntijat vaativat WHO:ta puuttumaan teolliseen lihantuotantoon (http://www.maailma.net/uutiset/asiantuntijat-vaativat-whota-puuttumaan-teolliseen-lihantuotantoon)

Ja toissijaisesti luultavasti myös jonkinlainen luomun puolustus, sananvalinnasta päätellen. Vaihtoehtoa "teolliselle" ei tuossa  kyllä määritellä, mutta eiköhän se sitä ole? Siis tämä perinteinen tapa, johon palaamista tavallaan a!kuperäisessä kirjeessä suositellaan:

Quote
The problem, however, is getting worse as a rising proportion of global meat consumption comes from factory farms. Factory farms produce 67% of poultry meat, 50% of eggs, and 42% of pork globally. 1 A return to more traditional husbandry methods is unlikely to occur, as the prevalence of factory farming has been rapidly increasing in both the high- and low- and middle-income countries.

Siihen viittaa myös se, kuinka kaikki synnit aivan väistämättä liittyvät juuri tuohon "teolliseen" eläintuotantoon. Vaikka tosiasiassa esimerkiksi turhanaikaista ja liiallista antibioottien käyttöä on pystytty hyvin välttämään esim. kaikilla pohjoismaisilla tehotiloilla ("virallisesti" on samoin koko EU:ssa, mutta se kysymys on vaikeampi). Antibioottijäämien puute ei siis ole täällä mikään luomulihan (tai -maidon) erityisominaisuus, vaikka sitä sellaisena kyllä luomuväki usein mainostaa.

Se, että tuo kirje on osoitettu WHO:lle, on myös esimerkki "keittiönovitaktiikasta" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=67).
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.17 - klo:08:07
Pietikäisen lausuntoon ...

Quote
Pietikäisen mielestä tukia tulisi suunnata kasviksille ja luomuun.
On kyllä itseään korville lyövä  lausunto kun muistamme
[...]
b) kuinka luomutuotanto on hyvin suurelta osaltaan keskittynyt juuri eläintuotteisiin (maito, kananmunat, ja lihakin, kun ne lehmät sitten lopulta kuitenkin syödään)


... rinnalle tämä Sampsa Heinosen juuri äskettäin YLE:n uutisissa (http://yle.fi/uutiset/3-9618491) kertoma tieto:

Quote
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista. Sitten tulevat kasvikset, juurekset, viljat ja muutamat erikoistuotteet.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 19.06.17 - klo:06:46
Tässäkin yritetään "Suomi jälkijunassa" -jippoa ...

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/suolapommi-vai-ravitseva-ateria-vege-eineksissa-hyvaa-ainakin-se-etta-ne-sisaltavat

Quote
Suomi on kasvispohjaisten tuotteiden käytössä jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan, jossa lihaa korvaavien kasvistuotteiden markkinat ovat kasvaneet yli kymmenen prosentin vauhtia vuosina 2015—2016.

Suomessa kasvispihvejä, nyhtökauraa ja muita vastaavia tuotteita kulutettiin viime vuonna noin 300 000 kiloa. Ruotsissa niiden kulutus oli 5,6 miljoonaa kiloa ja saksassa 15,2 miljoonaa kiloa.

Kuluttaja- ja markkinointitutkimusyritys Makery selvitti viime vuonna lihaa korvaavien valmisteiden kulutusta yhdeksässä EU-maassa. Tutkituista maista kasvissyönti kasvattaa suosiotaan erityisesti Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Terveellisyyden lisäksi kasvisruuan suosiota selitti tutkimukseen vastanneiden huoli ympäristöstä ja eläinten oikeuksista.

Ehkäpä Suomi onkin, mutta miten pitkällä asiassa on Saksa? Se on tuosta laskettavissa! Keskimääräinen saksalainen syö näitä tuotteita vuodessa 184 grammaa. Se on toki enemmän kuin suomalaisen n. 5-6 grammaa, mutta ... samaan aikaan tuo saksalainen syö lihaa ainakin 59 000 grammaa (riippuu paljon laskentavasta).
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 20.06.17 - klo:06:49
Tässä tuohon edelliseen vielä tieto Ruotsista. Näin se kasvissyöntitrendi on siellä näkynyt v. 2016:

Trots vegotrend – nu slår köttkonsumtionen nya rekord (https://kurera.se/trots-vegotrend-nu-slar-kottkonsumtionen-nya-rekord/)

Quote
– Det är lite överraskande att den vegetariska trenden som sägs vara så stark inte syns i statistiken, säger Åsa Lannhard Öberg, Jordbruksverket utredare, till Sveriges Radio.

I Sverige förbrukade vi förra året 87,7 kg kött per person, visar en rapport från jordbruksverket. Det är en ökning med ett halvt kilo per person jämfört med 2015, och ett nytt rekord.

Sielläkin, siis, ei mitenkään. Yhtä hämmästyneitäkin siitä ollaan, miten nyt noin, kun siitä on niin paljon puhuttu.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.17 - klo:04:39
Tämä on nyt median (tietyn osan) hyväksymä ja ylläpitämä "totuus". Hesarin tämänpäiväisestä jäätelöuutisesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg10336#msg10336):

Quote
Lähiruoka, luomu, suomalaisten tekijöiden tukeminen ja tietynlainen hifistely ovat ohjanneet kulutustottumuksia jo pitkään, mutta vegaaniruoan kysyntä on kasvanut viime vuosina.
(lihav. HJ)

Mutta verrataanpa sitä "ammattilehdessä" juuri eilen olleeseen tietoon:

Lihan kulutus on ennallaan, tuotanto Suomessa laskenut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lihan-kulutus-on-ennallaan-tuotanto-suomessa-laskenut-1.195869)

Quote
Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lihan kokonaiskulutus oli tammi–toukokuussa edellisvuoden tasolla, 175 miljoonaa kiloa, kertoo Gallup Elintarviketieto. Tuotanto oli 164 miljoonaa kiloa.

Siipikarjanlihan kulutus kasvoi kuusi prosenttia. Sian- ja naudanlihan kulutus väheni kaksi prosenttia. Karitsanlihan käyttö kasvoi neljä prosenttia.

Kulutuksen muutokseen vaikuttaa edellisvuoden vastaavan ajanjakson tilapäinen poikkeuksellisen suuri lihan kulutus.

Edellisvuodella tarkoitettaneen vuotta 2015, joka oli lihankulutuksen ennätysvuosi. Jonka jälkeen kulutus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Jolloin asia on sama, vaikka olisi tarkoitettu vuotta 2016. Eli siinä se, mitä on tapahtunut "viime vuosina", tällä rintamalla.

PS. Jos on samaan aikaan totta, että vegaaniruoan myynti on kasvanut, johtopäätös siitä olisi: suomalaiset syövät entistä enemmän! Tai sitten: heittävät entistä enemmän ruokaa roskiin? Jompaa kumpaa ja jompia kumpia tuotteita. Suomen väkiluku ei ole juurikaaan kasvanut.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Jarrumies on 27.06.17 - klo:23:27
Tässä HY:n pitkässä jutussa olisi paljonkin kommentoitavaa:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavaa-ruokaa-veganismia-vai-pari-possua-pihamaalla

Otan esille vain nyt vain tämän yhden kohdan, joka kuulostaa uhkaavalta:

"Ympäristön kannalta polttavin ruokavaliokysymys on lihansyönti. Kasvisten lisääminen on huomioitu suosituksissakin, ja punaiselle lihalle vaihtoehtoisia proteiinilähteitä, kuten kalaa, härkäpapua, herneitä ja muut palkokasveja halutaan jatkossa nähdä suomalaisten ruokalautasilla yhä enemmän. On mahdollista, että suomalaisille annetaan uusia tai tarkistettuja ravitsemussuosituksia vielä tämän vuoden aikana, sillä nykyisistä ravitsemussuosituksista vastaavan valtion ravitsemustoimikunnan kausi loppuu lokakuussa 2017.

– Länsimainen ruokavaliomalli sisältää niin paljon eläintuotteita, että niiden määrän voisi noin puolittaa jo pelkästään terveydellisistä syistä. Globaalin ruoantuotannon resursseja voitaisiin tällä tavoin vapauttaa kolmannen maailman käyttöön, toteaa Helenius.

Jos lihaa tahtoo syödä, punaista lihaa terveellisempää ravitsemussuositusten mukaan on siipikarjan vähärasvainen liha, jonka osuus suomalaisten lihansyönnistä on toistaiseksi 21 prosenttia. Asiassa on kääntöpuoli, sillä WWF:n lihaopas muistuttaa, että broilerille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei välttämättä ole ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettua. Tästä johtuen WWF suosittelee broilerilihaa syötäväksi kohtuudella ja etenkin luomukasvatettuna."

Ilmeisesti  noiden lihavoivoimieni kohtien ajautukset ovat peräisin Juha Heleniukselta.

Lukekaa koko juttu ja kommentoikaa.

Huomatkaa myös jutun vasemman laidan taskujuttu, jossa mainitaan nämä kaksi raporttia:
https://www.luke.fi/uutiset/kuluttaja-maaraa-suunnan-kotimaiselle-ruoantuotannolle/
ja
http://mmm.fi/documents/1410837/1923148/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030/d576b315-41fe-4e9d-9d02-8462c5ae5895

Noista ensimmäisen raportissa (https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_19_2017.pdf) mainitaan luomu vain muutaman kerran.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.17 - klo:03:35
Varmemmaksi vakuudeksi. Nyt myös Luken tiedot vahvistavat ...

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? (https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2016/z)

.... että vuosi 2016 oli niukasti ennätysvuosi lihansyönnissä. Tähän tulevet tietysti mukaan myös muut eläintuotteet: niukasti vähentynyt maito ja hitusen kasvanut munien syönti, yhteensä arviolta siis ennallaan pysyneet.

Siirtymä "punaisesta lihasta" siipikarjaan on sinänsä mielenkiintoinen ilmiö, mutta se on kokonaislihansyönnin kannalta irrelevantti tieto. Yksityiskohtana: luomubroilerilla ei siinä ilmiössä ollut minkäänkaltaista merkitystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg10054#msg10054).

Hesari oli saanut haastattelemalla tämän lisätiedon:

Kasvisruokabuumi ei näy lihan kulutuksessa – suomalaiset syövät yhä enemmän lihaa, jokainen keskimäärin 81 kiloa vuodessa (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005272030.html)

Quote
Vuoden 2016 aikana läpilyöneet kasvistuotteet nyhtökaura ja härkäpavuista valmistettu Härkis eivät Kortesmaan mukaan näy tilastossa vielä ”juuri mitenkään”.

"Joulutonttuteoriamme" asiassa (edellä 05.04.17) senkun vahvistuu.  :D

Ja jos noita edellisessä puheenvuorossa mainittuja pääosin vain kasvissyöntiin houkuttelevia ohjeita ravitsemussuosituksiin saadaan ujutetettua, niiden läpiviemisessä eli muuttamisessa Suomen kansan käyttäytymiseksi, näyttäisi näillä näkymin olevan kyllä valtava urakka!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.17 - klo:06:34
Jos lihaa tahtoo syödä, punaista lihaa terveellisempää ravitsemussuositusten mukaan on siipikarjan vähärasvainen liha, jonka osuus suomalaisten lihansyönnistä on toistaiseksi 21 prosenttia. Asiassa on kääntöpuoli, sillä WWF:n lihaopas muistuttaa, että broilerille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei välttämättä ole ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettua. Tästä johtuen WWF suosittelee broilerilihaa syötäväksi kohtuudella ja etenkin luomukasvatettuna."

Ilmeisesti  noiden lihavoivoimieni kohtien ajautukset ovat peräisin Juha Heleniukselta.

Tuossa hypätään kyllä yksi tai kaksi askelta yli, jotta haluttuun johtopäätökseen päästäisiin. WWF voi kyllä tietyin perustein oikeutetustikin luokitella osan soijasta vastuuttomaksi. Mutta sen omissa vastuulisuuserttifikaateissa ei esitetä, että vain luomusoija voisi olla vastuullista, vaan tavanomainenkin soija voi sellaista olla. Jopa GMO-soija, josta asiasta WWF on saanut "pyyhkeitäkin" muilta isoilta ympäristöjärjestöiltä.

Niin siis kansainvälinen WWF. Suomalainen ja ruotsalainen WWF kyllä suosittelevat luomubroilereita. Ja Helenius sen suosituksen on sieltä kerkeästi ja mielellään poiminut. Ikäänkuin ne olisivat tieteellisiä tutkimusorganisaatioita! HY:n standardit täyttäviä!

Mutta erityisen toivotonta olisi tuollaista suositusta saada painetuksi käytäntöön, jos luomubroileri maksaa tavanomaiseen nähden noin kolminkertaisesti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg7531#msg7531), ja sen osuus broilerien kulutuksesta on nyt 0,1% (vaikka sitä on ollut jo n. 3 vuotta saatavilla).
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 02.07.17 - klo:04:21
Talouselämä:

Lihateollisuus on pulassa, jos orastava lihanhylkäys yleistyy (http://www.talouselama.fi/kommentit/lihateollisuus-on-pulassa-jos-orastava-lihanhylkays-yleistyy-6659041)

Quote
Koko lihateollisuus on pulassa, jos lihanhylkäys yleistyy. Muutokset ovat vielä niin pieniä, ettei valtakunnallisista lihatilastoista voi tehdä päätelmiä. Suomalainen söi viime vuonna keskimäärin 35 kiloa sikaa, 19 kiloa nautaa ja 24 kiloa siipikarjaa luut mukaan lukien. Kypsäksi lihaksi muutettuna kilot puolittuvat.

Mistä niitä päätelmiä sitten voi tehdä? Onko kyse päätelmistä lainkaan? Vaan halusta nähdä tuollaista orastavaa kehitystä? Vastaavalla varmuudella ja tarkkasilmäisyydellä kuin muotitoimittaja jo tammikuussa näkee, että tulevan kevään trendiväri on keltainen.

Lukujen pohjalta kun tämä näyttää todennäköiseltä ...

Quote
Muutosta edistävät markkinoille tulleet tuotteet, jotka tekevät lihattomuuden helpommaksi kuin ennen. Uudet lihankorvikkeet ovat kuitenkin saattaneet korvata ihan muuta kuin lihansyöntiä. Ne ovat voineet napata myyntiä esimerkiksi tofulta tai kalalta.

... ja samojen lukujen pohjalta näyttäisi pikemminkin siltä ...

Quote
Lihayhtiöt ovat huonosti valmistautuneita muutokseen, jos siitä muodostuu iso ja kestävä trendi. Haastetta lisää, että suurimmissa lihayhtiöissä valtaa käyttävät lihantuottajat.

... että juuri ne yhtiöt, jotka ovat varustautuneet lihankulutuksen kasvuun, keräävät voitot. Ja vegaanitrendiin valmistautuvat saavat medialta päänsilitystä, mutta eivät sitten kovin paljon rahaa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.17 - klo:04:28
Luomuliitokin yrittää saada jotain nostetta itselleen tästä kasvissyönnin hyvästä maineesta ...

Luomuliitto SuomiAreenassa: Järkevät proteiinit ruoantuotannon tulevaisuuden ytimessä (http://www.luomuliitto.fi/suomiareenassa-jarkevat-proteiinit/)

... vaikka itse jutussa tuleekin sitten esille luomuviljelyn syvä riippuvuus eläintaloudesta.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.17 - klo:04:54
Maaseutumedia pohdiskelee eri vaihtoehtoja:

Proteiini on tärkeä ravintoaine — Onko hyönteisproteiini apu aliravitsemukseen? (http://www.maaseutumedia.fi/proteiini-tarkea-ravintoaine/)

Kasvissyöntikin on esillä:

Quote
Esimerkiksi Härkiksen, joka on härkäpavusta tehty kasvistuote, proteiinikilon hinnaksi tulee 130 euroa kiloa kohti. Vuoden elintarvikkeeksi valittu Nyhtökaura, Pulled Oats, on myös proteiinilähteenä kallis.

Kasvistuotteiden hinta ei koostu ainoastaan raaka-aineista. Nyhtökaurassa on kauraa vain 30 prosenttia. Kasvistuotteiden valmistusprosessi vaatii julmetusti lämpöenergiaa, mikä tekee niiden ravinteista tyyriitä.

Tätä voi pitää Maaseutumedian johtopäätöksenä:

Quote
Jos verrataan eläintuotantoa ja vaikka nautakasvatusta kasviksista tehtyihin eineksiin, nauta on luonnonmukainen lihatehdas. Nauta jalostaa ihmiselle kelpaamattomasta ruohosta lihaa ja vaikka maitoa erittäin kustannustehokkaasti.

Broileri tuottaa kilon lihaa reilulla kahdella rehukilolla, joka muodostu pääasiassa kotimaisesta viljasta. Soijaa käytetään 14-18 prosenttia. Sika tuottaa lihakilon 2,5 kilolla ohraa.

Eli ei sen kotimaisen lihan välttely kovin tehokasta ilmastonsuojelua tms. ole. Jos on sitä ollenkaan?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.17 - klo:06:31
Tutkimuksen tyly tulos ...

Sitran kysely paljastaa: Kasvisbuumi ei lyö läpi – liha on ja pysyy suomalaisten lautasilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/sitran-kysely-paljastaa-kasvisbuumi-ei-ly%C3%B6-l%C3%A4pi-liha-on-ja-pysyy-suomalaisten-lautasilla-1.197382)

... mutta mikä ihme saa tutkijat ja/tai uutisoijat silti puhumaan kasvisbuumista, vaikkei mitään erityistä muutosta siihen suuntaan ole havaittavissa? (Onko muuten jotain vanhaa tutkimusta kasvissyönnin yleisyydestä? Johon voisi verrata?)

Tätä muuten en usko:

Quote
Hänen mukaansa suomalaiset ovat melko ehdottomia ruokailutottumuksissaan. Suomalainen on joko kasvis- tai lihansyöjä. Välimuotoa ei juuri ole.

Nimittäin lihansyöjistä. En kyllä ainakaan itse tunne ketään, joka söisi pelkkää lihaa. Mutta jos sellaisia jossain olisikin, niin juurihan tuossa edellä todettiin numerot suomalaisista, että lähes kaikki ovat välimuotoja:

Quote
Liha on ja pysyy suomalaisten ruokalautasilla, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tuore kyselytutkimus. Vastaajista 90 prosenttia ilmoitti olevansa sekasyöjiä.

Kasvisruoka on pinnalla ja puhututtaa, mutta vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo olevansa kasvissyöjiä. Täysin vegaaneja oli ainoastaan prosentti vastaajista.*)

Ilmeisesti tarkoitetaan tällaista lihankorvikkeiden syömistä:

Quote
"Suomalaiset voisivat kokeilla hivuttautumistaktiikkaa. Ruotsissa puhutaan sallivasta vastuullisuudesta, vegeturismista. Jos ottaa vaikka toisen liha- ja toisen kasvispihvin, niin jo se on ympäristöystävällisempi valinta", Lahti sanoo.
(lihav. HJ)

Mitenköhän sitten, jos jauhelihasta ja karamelliväristä on tehty ruoka, joka näyttää ihan  porkkanalta?  ;D

***

Tämän asian esille ottaminen tuntuu olevan nytkin ihan pakollista:

Quote
Ruokahävikin vähentämisen suhteen kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.

"Ruokahävikki on lyönyt läpi suomalaisten keskuudessa", Lahti toteaa.

Mutta ihan mutulla kysyisin, onko siinäkään osoitettavissa mitään trendiä? Minusta ruoan haaskaamista on vältetty tai ainakin kehotettu Suomessa välttämään aina. Amerikkalaisen kulttuurin kohteliaisuuteen (sanomana emännälle: ruokaa oli riittävästi!) kuuluu jättää vähän ruokaa lautaselle, suomalaisen ei.


________

*) kuten MT:nkin kommenteissa huomautettin, niin 6% suomalaisita elää ilmeisesti pyhällä hengellä ... tai sitten sillä pelkällä lihalla, itse lisään? (Vaikken tuohon usko.)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 22.07.17 - klo:16:23
Jotain tällaista pientä saattaa esiintyä, sattua ...

Härkäpapua viljellään jo yhtä paljon kuin perunaa, mutta kesä on vähentänyt Härkiksen ja Nyhtökauran menekkiä – nyt niitä voi löytää jo kaupan alelaareistakin (http://www.hs.fi/ruoka/art-2000005299335.html)

... mutta ei media tässä periksi anna, ei tuossa uutisessakaan: kyllä kasvisruokabuumi on menossa! Koska sehän on sentään maailmanlaajuinen ilmiö!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 23.07.17 - klo:13:13
Nyt joku (toinenkin ;)) uskalsi sanoa asian ulos:

Lihankorvike ei pärjää kilpailussa aidolle liharuualle (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/lihankorvike-ei-p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4-kilpailussa-aidolle-liharuualle-1.199131)

Quote
Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola suhtautuu viime aikojen kasvisruokabuumiin varovaisen kiinnostuneesti. "Pieni buuminpoikanen on olemassa, mutta se on julkisuudessa isompi kuin todellisuudessa."

Epäilemättä tuota on moni muukin miettinyt, vaikkei ole saanut sanotuksi. Kaikkiin skenaariohin on varauduttava:

Quote
Lihantuotannon kannalta Paavola ei pidä kasvisruuan suosiota vakavasti otettavana uhkana ainakaan lähitulevaisuudessa.

On epävarmaa, jääkö se ohimeneväksi ilmiöksi vai pysyväksi muutokseksi ihmisten ruokailutottumuksissa, hän kertoo.

Atrialla tutkitaan tulisiko yhtiön olla nykyistä voimakkaammin kasvisruuan tuotannossa mukana.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.17 - klo:05:55
Twiitti:

Quote
Michael Miersch @MMiersch
·
15. elok.
An jeder Straßenecke wird leckeres Essen mit Fleisch angeboten. 3000 Jahre Hinduismus konnten die Menschen nicht zu Vegetariern umerziehen.

Ja linkki tähän kuvaan ("How India eats?"):

https://pbs.twimg.com/media/DHSi4pJXoAI-AAO?format=jpg

Käännökseni:

"Jokaisessa kadunkulmassa tarjotaan herkullista liharuokaa. 3000 vuotta hindulaissuutta ei ole kyennyt uudelleenkasvattamaan [intialaisia] ihmisiä vegetaristeiksi."
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.17 - klo:06:50
Näin se kasvissyöntitrendi Suomessa toteutuu:

Atrian tavoite: 10 000 emolehmää lisää (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atrian-tavoite-10-000-emolehm%C3%A4%C3%A4-lis%C3%A4%C3%A4-1.208795)

Quote
Lypsykarjatilojen määrän ennustetaan vähenevän Suomessa, jolloin myös naudanlihantuotanto vähenee.

Samaan aikaan naudanlihan kulutus kasvaa. Myös naudan myynti ravintoloissa kasvaa jatkuvasti.

Erityisesti kotimainen ja rotumerkitty liha on tällä hetkellä kuluttajien keskuudessa suosittua ja siitä ollaan valmiita maksamaan, Atrian myyntijohtaja Tuomas Sorri kertoo.

Vaikka tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=869.msg10635#msg10635) juuri esitin epäilykseni luomulihan kasvavasta kysynnästä, vaikka sekin kuulemma perustui kauppiaiden arvioihin, olen taipuvainen uskomaan ylläolevaan arvioon. Koska tuossa hankkeessa on mukana, kuten amerikkalaiset sanovat, vakavamielistä rahaa (serious money):

Quote
Atrian ohjelmassa yritysyhteistyöllä on iso rooli. Uusi rahoitusmalli eli A-Emolehmäluotto on kehitetty yhdessä OP Yrityspankin kanssa.

Molemmista saadaan kyllä kyllä aika pian toteumatietoakin: Lihatiedottus julkaisee omansa ja Pro Luomu omansa.


PS. 10.10.17: Tätä kampanjaa siis tuskin asian edistämiseksi tarvitaan:

Keskustan kansanedustajalta vastaisku: nyt tulee lihaisa lokakuu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208868)

Quote
Päivityksessään kansanedustaja haastaa mukaan kaikki muutkin.

Kun lähes kaikki jo käytännössä ovat mukana.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.17 - klo:06:10
Ja näin kasvissyöntibuumi jatkuu (MT):

Suomalaiset valitsevat yhä useimmin liha-aterian (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.210460)

Missä määrin tämäkään on kirjaimellisesti totta ...

Quote
Joka kuudestoista ei syö lihaa lainkaan. Määrä ei ole kasvanut viime vuodesta.

... ja missä määrin syvähaastattelussa saataisiin se "saksalainen" tulos, että tuo ryhmä syö lihaa huomattavasti muita vähemmän (ks. edellä 19.01.17) Tai ei syö lihaa, ainoastaan kanaa tai kalaa?  ;)

Tämäkin, johon edellä viittaisimme, tulee tuossa toistetuksi:

Quote
Joka kolmas aikuinen suomalainen kertoo vähentäneensä lihan syöntiä. Hiukan useampi kertoo lisänneensä kasviksia. Tilastoissa lihan kokonaiskulutus ei ole kuitenkaan vähentynyt.

Tästä tietystä pilkallisuudesta ei saa päätellä, että meillä yhdistyksenä olisi jotain kasvissyöntiä vastaan tai lihansyönnin puolesta (ja olemmekin yrittäneet esitellä tasapuolisesti argumentteja kummankin puolesta. Ja vastaan.). Tässä pilkataan tiettyä osaa mediaa, joka on tässäkin näkevinään trendin. Kuten on usein ollut myös luomuruoan kohdalla (ollut siitä asti, kun luomun osuus oli noin 1%! Kun se nyt, vuosia myöhemmin on 2%.). "Jotain" luomua vastaan meillä kyllä on.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.17 - klo:07:43
Tällä ilmiöllä on nimi. Sitä kutsutaan toiveajatteluksi (lihav. HJ):

Lihaton lokakuu loppuu – mitä seuraavaksi? (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/lihaton-lokakuu-loppuu-%E2%80%93-mit%C3%A4-seuraavaksi)

Quote
LIHATON LOKAKUU päättyy ensi viikolla. Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa kysyttiin teemakuukauden alulle panneelta Kansalaisareenan toiminnanjohtajalta Leo Straniukselta, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä, jotta lihan osuutta ruokavaliossa saadaan jatkossakin vähennettyä

”Vegaanisuudesta on tullut trendi. Se johtuu paitsi Lihattomasta lokakuusta myös saatavuuden paranemisesta.”

Stranius harmittelee sitä, ettei vegaanius ole kaikkien ulottuvilla, sillä helpot vegaaniset vaihtoehdot ovat vielä lihaa kalliimpia.

Stranius uskoo, että lihansyönti on kuitenkin jäämässä vähitellen marginaaliin.

Yhä korostaen, että tavoite on mahdollisesti hyvä, mutta tuollaista ei ole Suomessa tapahtunut

Quote
”Niinä vuosina vielä ajateltiin, että kasvissyönti on nuorten kaupunkilaisnaisten touhua. Se laajensi kasvissyönnin kuvan ihan uusille alueille. Se on ollut keskeinen syy, miksi Lihaton lokakuu on laajentunut ja jäänyt pysyväksi teemakuukaudeksi.”

Tänä päivänä käsittääkseni ajatellaan, että kasvissyönti on nuorten kaupunkilaisnaisten touhua. Ehkä siihen 1/16 -osaan*), jotka eivät (ilmoituksensa mukaan) lihaa syö, joku muukin mahtuu (kuten muutama julkkis ja vaikka Stranius itse). Kestävä tulos tuosta on, että asia on saatu teemakuukaudeksi. Siihen tapaan, kuinka meillä jo oli luomuviikko ja Reilun kaupan viikko. **)

___________

*) tai Sitran yhteen sadasosaan, ks. edellä  08.07.17, Sitran tutkimus julkaistu 06.07.2017.
**) ja USA:ssa joka ainoalla päivällä ja viikolla useita teemoja (lisäys 30.10.17)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.17 - klo:07:31
Ei mennyt ihan putkeen tämäkään Straniuksen ehdottama kokeilu ...

Päiväkotien vegaanikokeilu oli susi – "Sadan lapsen joukosta kasvisruokaa syö kaksi" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566843-paivakotien-vegaanikokeilu-oli-susi-sadan-lapsen-joukosta-kasvisruokaa-syo-kaksi)

... ja siinä esille tulleet prosentit olivat kutakuinkin samanlaisia kuin edelläkin. Mutta Stranius ei menetä toivoaan:

Quote
Päiväkotien vegaaniruokailun "isä" on kaupunginvaltuutettu Leo Stranius (vihr.), joka on periaatteessa tyytyväinen vegaanikokeiluun. Häntä ei hämmennä kokeilussa olevien lasten pieni määrä.
[...]
– Toivon tietenkin, että hanketta jatkettaisiin.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 01.11.17 - klo:05:47
Mutta Straniuksen toiveikkuus ei sitten ollutkaan turhaa:

Kokeilun tulos Helsingissä: vegaaniruokaa aletaan tarjota kaikissa päiväkodeissa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/575549-kokeilun-tulos-helsingissa-vegaaniruokaa-aletaan-tarjota-kaikissa-paivakodeissa)

Tälle ryhmälle siis nyt erityiskohtelu:

Quote
Kokeilun tulosten arvioinnin perusteella vuoden 2018 alusta kaikissa Helsingin päiväkodeissa tarjotaan vegaaniruokaa lapsille, jotka noudattavat ruokavaliota myös kotona.

Alustavan kyselyn mukaan heitä on helsinkiläisissä päiväkodeissa vajaat 50.

Mutta paljon ei siis tuo edistä tavoitetta, että "lihansyönti jäisi vähitellen marginaaliin". Varsinkaan sen jälkeen, kun lapset kasvavat, oppivat käyttämään omaa rahaa. Ja kuulevat toisilta lapsilta lähellä sijaitsevasta hampurilaispaikasta.

Hesari muuten kertoi, että vegaanivanhempien motivaationa olivat pääosin ekologiset kysymykset, ei niinkään vegaaniruoan terveellisyys.  Lisähinnan siis arvioidaan olevan lopulta vain n.  2 euroa per annos tai päivä. Ei kerrottu, laskutetaanko se vanhemmilta.

Tässä on sitä muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=195) tuttua "reseptiikkaa":

Quote
Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, että muuttamalla vegaaniruokalistan ruokalajien määrää ja erityistuotteita, palveluntuottaja saa lisäkustannukset laskettua 2,10 euroon per vegaaniruokailija päivässä.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 03.11.17 - klo:21:14
Tällaiset tiedot, vaikka kuulemma koskevatkin kotimaista kysyntää (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.211992) ...

Quote
Esimerkiksi S-ryhmällä naudanlihaa myydään niin paljon, että kotimaista tavaraa ei meinaa riittää kauppoihin.

Ketju on joutunut supistamaan jauhelihojen valikoimaa.

Kotimaisen naudanlihan osuus S-ryhmässä oli ennen halpuutusta 93 prosenttia, nyt osuus on 97 prosenttia.

Myös Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli arvioi naudanlihasta tulevan niukkuutta.

"Naudanlihan varastotasot ovat laskeneet", Akseli sanoo.

... eivät nekään oikein tue tuota teoriaa voimakkaasta vegaanibuumista.

Jossain lapsuuteni Villin Lännen kirjassa oli sellainen vitsi, että ensin kerrottiin, kuinka viljanviljelijät vihasivat kierteleviä karjalaumoja. Kun cowboy sitten heiltä kysyi, miksi heidänkin lautasellaan oli pihvi, vastasivat viljanviljelijät:

- Näin me pääsemme niistä pahuksen eläimistä eroon!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.17 - klo:07:06
Yhteensä erilaiset elämäntapadieetit ovat nuorten jonkinasteisessa suosiossa, mutta yllättäen kasvissyönti ei ole se juttu, joka olisi tässä kisassa viime vuosikymmeninä menestynyt:

Tutkimus: Nuorten kasvissyöjien määrä vähentynyt – yhä useammalla monta erityisruokavaliota (https://yle.fi/uutiset/3-9926460)

Quote
Kasvissyöjien määrä vähentynyt

Vuosituhannen vaiheessa kasvisruokavalio oli suosituin erityisruokavalio tyttöjen keskuudessa, mutta myöhemmissä kyselyissä sen yleisyys näytti vähentyneen.

Vuonna 1999 12–18-vuotiaista tytöistä kasvissyöjiä oli 8,6 prosenttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvissyöjien määrä on lähes puolittunut. Poikien määrä kasvissyöjistä on yli puolittunut.

Oliko tuossa tutkimuksessa jotenkin mukana nuorten luomuruoan harrastus? Eräänä elämäntapadieettinä? Tuosta se ei selvinnyt, mutta ehkä tuo tutkimus kokonaisuudessaankin netistä löytyy.

Oliko se tämä:

Consumption of special diets among adolescents from 1999 to 2013 –- a population-based study in Finland - Parviainen Heli, Elorinne Anna-Liisa, Väisänen Pertti, Rimpelä Arja 2016 (https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/4_/fi/cr_suorite/edi/edi/fet?id=34532760&verkko=1&cro=2737313032363234393022343834273334242721232118233622232528292838273822292738393739283727351836321717)

Luuultavasti onkin, mutta pöh, maksumuurin takana, itse tekstin osalta.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 13.01.18 - klo:06:36
Esille on tullut mielenkiintoinen laskelma ja vastakkainasettelu, josta Harkki katsoo selviävänsä näin:

Greenpeacen Harkki vaatii sekä lihansyönnin että lentämisen vähentämistä: "Lentämiseen suhtaudutaan vähän kuin perusoikeuksiin" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.220730)

Jaa-a. Hyvin tavanomainen on ollut matkaluartkkeli, jossa kerrotaan New Yorkin erinomaisista vegaani- ja luomuravintoloista. Otetaan esimerkkinä tämä Vegaaniliiton sivustolla oleva vanha:

New York - Kun ruokaunelmista tulee totta (http://vegaaniliitto.fi/www/fi/vegaia/ravintolat-ja-matkailu/new-york-kun-ruokaunelmista)

***

Quote
Luken tutkija vertasi lihansyönnin ja lentomatkustamisen ilmastovaikutuksia maataloustieteen päivillä keskiviikkona. Hän arvioi, että yksi Thaimaan lomamatka on yhtä haitallista kuin 8 vuotta naudanlihan syöntiä. Tutkimuksessa arvioitiin myös kasvisruokavalion päästöjä.

Koskaan en juuri Thaimaassa ole käynyt, mutta kun en muutenkaan ole moneen vuoteen lentänyt ... sanotaan 5 vuoteen. 5*8 on 40 vuotta. Enköhän siis saane loppuelämäni syödä hyvällä omallatunnolla rakastamaani naudanlihaa?  :D

Tuo laskelmakin saattaa muuten jossain määrin muuttua, jos tästä tulee totta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg11226#msg11226). Tai muista siinä triidissä mainituista ideoista.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.18 - klo:10:40
Saahan sitä yrittää, ja yrittää väittääkin, että trendi on olemassa ....

Pikaruokaketjut kuumenivat vegaanimurkinasta – Tuote tuodaan markkinoille jopa tappiolla (https://yle.fi/uutiset/3-10008646)

... mutta se vähä, mitä luvuista tiedetään, on kyllä asian todellisen merkityksen kannalta aika masentavaa ...

Quote
Vegaanien määrä arvoitus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Vegaaniliiton mukaan vegaanien määrästä Suomessa ei ole tutkittua tietoa.

– Kiinnostuneiden määrä on kuitenkin kasvussa, toteaa Vegaaniliiton Kakko.

Innostumisen lisääntymisestä kertoo ainakin vegaanihaaste, jonka suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Kampanjaan osallistuvien määrän lisäyksestä ovat uutisoineet tänä vuonna esimerkiksi Aamulehti )ja viime vuonna Maaseudun Tulevaisuus. Vegaanihaaste toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vegaanihaasteen järjestää Oikeutta eläimille -järjestö.

Lisäksi vegaaniruokaa on tuonut esille Facebook-ryhmä Sipsikaljavegaanit.

Kasvissyöjiä ehkä yksi prosentti

Kaikki vegaanit ovat kasvissyöjiä, mutta kaikki kasvissyöjät eivät ole vegaaneja. Vegaanien tavoin kasvissyöjien todellinen määrä Suomessa on arvoitus.

THL:n Finriski-tutkimus kysyi erityisruokavaliosta ja kasvisruokavaliosta vuonna 2012. Noin yksi prosentti suomalaisista kertoi noudattavansa kasvisruokavaliota ja suunnilleen sama määrä kertoi välttävänsä punaista lihaa.

– Voi olla, että osa vastaajista ei ole mieltänyt kasvisruokavaliota erityisruokavalioksi, ja on voinut ohittaa kysymyksen. Olettaa toki voi, että kasvissyöjien määrä on viime vuosina ollut lisääntymään päin, mutta kerättyjen tietojen pohjalta harvinaisempaa kuin ehkä voisi olettaa, pohtii tutkimuspäällikkö Liisa Valsta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansanterveyden edistäminen -yksiköstä.

... jos tästä oletetusta trendistä jotain pelastusta toivoi ja toivoo.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.18 - klo:17:20
Kun Lihatiedotus tekee tämän tutkimuksensa joka vuosi, niin eiköhän meidän täydy tähän uskoa:

Li­han ase­ma ruo­ka­va­lios­sa on py­sy­nyt va­kaa­na (http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/lihan-asema-ruokavaliossa-on-pysynyt-vakaana.html#)

Tosin kyselyssä tuli esiin tällaistakin:

Quote
Tutkimuksessa selvitettiin myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Lähes 80 prosentilla kuluttajista lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan käyttöä sanoo vähentäneensä joka kuudes. Punaisen lihan vähentämiseen pyritään aiempaa useammin. Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Osalla vähentäjistä taustalla ovat myös taloudelliset syyt.

Mutta kulutusluvuissa sitten taas ei:

Quote
Vuonna 2016 lihaa syötiin 81 kiloa henkeä kohden luullisena lihana. Kun huomioidaan luut ja hävikki, syötävän lihan osuus on noin puolet määrästä. Viime vuoden kokonaiskulutuksen ennakoidaan olevan vuoden 2016 tasolla.

Tyypillinen vastaväite minulle kun olen ottanut esille tämän kasvissyöntibuumin olemattomuuuden, on joko se, että lihansyöjät ovat silti voineet lisätä kasvissyöntiään tai se, että jotkut ovat silti voineet siirtyä siihen kokonaan. No, ehkä se on mahdollisesti hyvä heille, mutta tuosta maailman pelastamisen näkökulmasta samantekevää, jos Suomen kokonaiskulutus säilyy samana tai jopa hiukan kasvaa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.18 - klo:08:41
Olisiko tämä esimerkki hyvinkin tyypillinen:

"Lihan kulutus ei laske, mutta..." – Nämä hittituotteet vetävät nyt Tampereen Lidleissä (https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/601557-lihan-kulutus-ei-laske-mutta-nama-hittituotteet-vetavat-nyt-tampereen-lidleissa)

Quote
Tofun, nyhtökauran ja quornin kaltaisten kasviproteiinien yhteenlaskettu myynti yli kaksinkertaistui vuoden 2017 aikana. Myös luomuna myytävän kaurajuoman myynti tuplaantui.

– Vaikka suomalaisten lihankulutus ei ole lähtenyt laskuun, pienetkin arjen valinnat ja kulutuksen muutokset näkyvät kaupan kassalla. Yksikin lihaton päivä viikossa vaikuttaa, Lidl Suomen osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs kertoo.

Ostetaanko sitten lihattoman päivän jälkeen tuplamäärä lihaa, vai miten tuossa käy, miten tuo kaikki onnistuu olemaan yhtaikaa totta?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.18 - klo:13:12
Varsin jännittävä tulos:

Tutkimuksen yllättävä tulos: Täysin kasviperäinen ruokavalio laskee päästöjä vain muutamalla prosentilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.222975)

Quote
Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat selvittäneet, mitä tapahtuisi, jos kaikki amerikkalaiset lopettaisivat lihansyönnin yhdessä yössä. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää eläinperäisen ruuan syönnin vaikutuksia Yhdysvalloissa syntyviin kasvihuonepäästöihin sekä kansalaisten ravitsemukseen.

Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle äärimmäisestä ratkaisusta: tutkijat mallinsivat tilanteen, jossa kaikki maatilojen eläimet poistettiin ruokaketjusta.

Ja tietysti siitä oletuksesta, että tuollainen muutos saataisiin demokraattisessa maassa päätettyä. Kun vegaaneja siellä ei nyt liene enempää kuin Euroopassakaan? Voisi kysyä, saisiko ihmiset helpommin suostuteltua johonkin toiseen keinoon tämän kokoisen vähennyksen saavuttamiseksi:

Quote
Arvostetussa maatalousyliopistossa Arizonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen lopputulos onkin, että siirtyminen täysin kasvisperäiseen ruokavalioon vähentäisi päästöjä vain 2,6 prosentilla.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.18 - klo:04:05
Tässä artikkelissa yritetään selventää ja puolustaa ideaa lihan suuresta vedenkulutusesta:

Köttets vattenförbrukning är ett problem globalt (http://www.landlantbruk.se/debatt/kottets-vattenforbrukning-ar-ett-problem-globalt/)

Mutta ensinnäkin 100 000 litran sijasta puhutaan enää n. 15 000 litrasta per lihakilo (vrt. edellä 17.08.09 ja siitä eteenpäin). Ja tämä argumentti hyväksytään:

Quote
Om ett djur äter, säg 7 kilo torrsubstans per dag och växer med 1 kilo, betyder det 10 500-21 000 liter per dag. Om ett djur lever på bete/foder som producerats genom ”naturligt regn” så kan det sägas vara i balans med naturen. Det påverkar inte vattenbalansen negativt eftersom samma mängd vattnet ändå skulle ”förbrukas” genom avdunstning och växtandning (evapotranspiration). Så ser en betydande del av produktionen ut i ett land som Sverige, även om vi också importerar en hel del kraftfoder.

Keinokastelu olisi eri juttu, vai olisiko sekään:

Quote
Produktionen i de stora producentländerna ser ofta annorlunda ut. Här handlar det om att allt mer vatten behöver tillföras (konstbevattning) för att producera foder till den högintensiva djurhållningen. Även i detta sammanhang ”försvinner” inte vattnet från jorden som system men man talar ändå om vattenförbrukning när vattnet försvinner från det lokala/regionala system (avrinningsområde) från vilket det tas på konstgjord väg (yt- eller grundvatten).

Lopulta juttu kuivuu siihen, että maailman vesikriisin takia pitäisi ruotsalaisen kuluttajan suosia - ruotsalaista lihaa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 26.02.18 - klo:04:10
Tällaisella verbaalisella ja älyllisellä pyörityksellä ...

Vege vetää edelleen ennätystahdissa (https://patarumpu.fi/2018/02/24/vege-vetaa-edelleen-ennatystahdissa/)

... yritetään luoda vaikutelma, että onhan sitä koko ajan oikeassa oltu, kun on tästä puhuttu. Ovat suomalaset nyt ryhtyneet vegaaneiksi, mutta se on vain tämä 90 tai 97 prosenttia, jotka asiassa "pilaavat muiden maineen":

Quote
Liha ei ole väistymässä suomalaisten lautasilta, vaikka tuoreiden kuluttajatutkimusten (Suomi Syö 2017) perusteella nuorista jopa 40 prosenttia ja keski-ikäisistäkin kolmannes välttelee tietoisesti punaisen lihan käyttöä. Lihaa kulutettiin viime vuonna suurin piirtein edellisvuoden malliin ja esimerkiksi broilerin kysyntä on kasvussa.

–  Sekaruokavalio on valtaosan valinta. Kysyimme syyskuussa asiakkailtamme heidän ruokailutottumuksistaan. Lähes 90 prosenttia ilmoitti noudattavansa perusruokavaliota. Fleksaajia, eli kasvisruokavaliota painottavia ja suosivia mutta välillä lihaa syöviä oli 7 prosenttia ja puhdasta kasvisruokavaliota noudattavia 3 prosenttia.

Antti Oksan mukaan kyse ei olekaan siitä, että kasvikset syrjäyttäisivät lihan, vaan että ruokailumme rikastuu ja monipuolistuu.

Oletteko jossain tavanneet ihmisen, joka olisi sillä tavalla ehdoton, että söisi ainoastaan lihaa? Eikä siis "fleksaisi"? Hänen kissansa ei nyt tässä esimerkiksi kelpaa.

Kaikki ovat luultavasti tavanneet jonkun, joka kertoo suosivansa kasvisruokaa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 08.04.18 - klo:09:14
Kauppalehti saa lopulta kysyttyä tämän kysymyksen:

Mikä kumman vegebuumi? Yli 90 prosenttia suosii lihaa (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/CWJ5xs2d)

Quote
Kuluttajat ovat mediatietojen mukaan innostuneet kasvisruoasta, mutta suoranainen vegebuumi saa niukasti tukea tilastoista.

Tätäkin pitäisi ehkä yrittää tutkia toisella tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg10835#msg10835), ellei muuta niin varmistukseksi:

Quote
TNS Kantarin mukaan kuluttajista on kasvissyöjiä kuusi prosenttia, kun vegaanien osuus on kaksi prosenttia. HKScanin laajassa kuluttajatutkimuksessa kasvissyöjien ja vegaanien osuus on vielä alhaisempi.

HKScanin kyselyssä 23 prosenttia vastaajista kertoi vähentäneensä lihan syömistä. Kysely paljasti senkin, etteivät kaikki vastaajat tienneet, että kana on lihaa.

Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.18 - klo:06:18
Tällaista on toimittajan nykyisin ihan pakko olla näkevinään:

Suomalaisten lihansyönnin hiipumisesta ensimmäisiä merkkejä – Pohjanmaalla menee eniten porsasta, Helsingissä broileria (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005659824.html)

Vaikka mukaan liitetty kaaviokuva kertoo ihan muuta. Kun ei kokonaiskulutus ole laskussa, täytyy todiste teesille löytää sitten siitä, että tiettyjen lihalajien kulutus on. Ja vaikkei se vielä näy, ehkä se kohta näkyy:

Quote
LIHANKULUTUS vaihtelee Oksan mukaan Suomessa selkeästi eri ikäryhmissä.

”Nuorista merkittävä osa on kasvissyöjiä. Perheellistymisen myötä moni heistä muuttuu tyypillisesti sekasyöjiksi. Ikärakenteen yläpäässä taas syödään muita vähemmän lihaa.”

Malli voi kuitenkin muuttua ja kääntää kokonaiskulutuksen laskuun.

”Lihalle on tarjolla yhä parempia vaihtoehtoja. Ei ole enää itsestäänselvää, että nykyinen kaksikymppisten ikäpolvi kääntyy lihansyöjiksi.”

Taas tuo "sekasyöjä"! Edelleen retorinen kysymykseni, että kuinka monta 100% lihansyöjää luulette Suomessa tai maailmassakaan olevan?

Jos lihan kulutus kasvaa vain prosentin, osoittaa se "hiipumista"? Jos luomuruoan osuus kasvaa 0,3%, se on taas "voimakasta" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11455#msg11455) kasvua?

Mutta ajan merkkejä pitää osata katsoa (lihav. HJ):

Quote
Viitteitä kokonaiskulutuksen lähdöstä laskuun on saatu tänä vuonna.

”Kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna vain prosentin verran. Kuluvan vuoden kulutusta voisi alkuvuoden perusteella arvioida, että se jäisi hieman viime vuoden luvuista”, kertoo Lihatiedotusyhdistyksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen.

Ehkä jopa sen prosentin, jonka se edellisvuodesta oli kasvanut?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 31.05.18 - klo:03:10
Mutta jos tämä vegebuumi kuitenkin olisi vähän totta, niin entäs tämä sitten:

Can the Impossible Burger reverse the anti-GMO trend? (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/30/can-the-impossible-burger-reverse-the-anti-gmo-trend/)

Quote
It is a better plant-based burger. For those seeking an non-meat experience as close as possible to eating a real meat burger, Impossible Foods’ “beef” is more meat-like than any other vegetarian burger on the market. And that alternative is only possible because of genetic engineering. Impossible Foods uses bioengineered yeast to create the key ingredient — “heme” — that imparts the burger’s blood red color and iron-rich, meat-like taste.

The lesson for other synbio startups worried about anti-GMO sentiment is simple: use bioengineering to make a better product.
(lihav. HJ)

En tietystikään ole maistanut, mutta tuossa taidetaan olla jo aika lähellä keinolihaa? Tuota ei saa luomuna tuosta syystä, mutta luultavasti on aina jokin syy, joka estää luomukeinolihan synnyn ja markkinoille tulemisen.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 08.06.18 - klo:02:35
Kaksi artikkelia. Rikkaassa maailmassa ilmestynyt:

Tutkimus: Maatalousmaata tarvittaisiin 75 prosenttia nykyistä vähemmän, jos kukaan ei söisi lihaa tai maitotuotteita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.248280)

Ja IPS:n julkaisema (voi sanoa) vetoomus, että älkää missään tapauksessa pakottako kehitysmaita tuohon:

Why Milk, Meat & Eggs Can Make a Big Difference to World’s Most Nutritionally Vulnerable People (http://www.ipsnews.net/2018/06/milk-meat-eggs-can-make-big-difference-worlds-nutritionally-vulnerable-people/)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 13.06.18 - klo:04:18
En tietystikään ole maistanut, mutta tuossa taidetaan olla jo aika lähellä keinolihaa? Tuota ei saa luomuna tuosta syystä, mutta luultavasti on aina jokin syy, joka estää luomukeinolihan synnyn ja markkinoille tulemisen.

Mutta heti on ainakin tuo lihaa korvaava tuote joutunut USA:ssa hyökkäyksen kohteeksi:

Why is the Impossible Burger under attack by anti-GMO groups? (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/11/why-is-the-impossible-burger-under-attack-by-anti-gmo-groups/)

Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.18 - klo:14:55
Kovakalloista ja jukuripäistä kansaa olemme, me suomalaiset:

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 (https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/)

Quote
Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia. Kulutuksen kasvu on jatkunut jo toistakymmentä vuotta peräkkäin.

Vaikka siis ihan varmasti tiedotusvälineistä tiesimme, että oli menossa kasvisyöntibuumi, emme suostuneet käyttäytymään sen mukaisesti.

PS. Ihmetyttää muuten tämä väliotsikkokin: "Kaura maistui suomalaisille". Jos välittömästi otsikon alla on kaavio lukuineen, jonka mukaan vehnää syötiin kuusi (6) kertaa kauraa enemmän. Se on kovasti sukua otsikoinneille, joissa luomu maistuu suomalaisille, jos äärimmäisen pieni luomukulutus on kasvanut prosentuaalisesti elintarvikkeiden yleiskulutusta enemmän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11577#msg11577).
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 01.07.18 - klo:04:06
Suunnilleen samana oli pysynyt kasveista peräisin olevan ruoankin kulutus, tuon mainitun raportin mukaan.

Mutta media ja bisnes ei käsitteestä ja ideastaan luovu:

Kasvisruokajätit asemoituvat Kaarinaan yhä vahvemmin (http://www.kaarina-lehti.fi/2018/06/kasvisruokajatit-asemoituvat-kaarinaan-yha-vahvemmin/)

Quote
Oman osuutensa kasvisruokabuumista haluaa myös suomalainen pikaruokajätti Hesburger. Yritys avaa ensi vuoden aikana Krossissa kasviproteiinitehtaan, jossa valmistetaan muun muassa soijapihvejä ja -suikaleita sekä kaura- ja härkäpapupohjaista kasvisruokaa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela näkee, ettei kasvisruoassa ole kyse buumista, vaan pysyvästä ajattelutavan muutoksesta.

– Se aivan selkeä asia, että ihmisten ajattelutavan muutos, mitä tulee ruoan ekologisuuteen, on tullut jäädäkseen. Ei lihansyönti lopu, mutta kasvisruoka nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi siihen rinnalle, Salmela maalailee.

Salmelan mukaan kasvisruokavaihtoehdot tulevat lisääntymään ravintoloiden ruokalistoilla lähivuosina selvästi.

Eli jos ei tuo tapahtunut v. 2017 eikä vielä tänä vuonnakaan, niin tulevina vuosina se varmasti tapahtuu.

Myös YLE antoi äskettäin tästä ohjeita - sillä oletuksella, että tätä nyt paljon tapahtuisi:

Vegaaniksi ei kannata ryhtyä rytinällä, vaan uuteen ruokavalioon on hyvä ensin perehtyä (https://yle.fi/uutiset/3-10248609\)

Google johdatteli tuohon artikkeliin näin:

Quote
18.6.2018 · Vegaaninen ruokavalio on tullut yhä suositummaksi, puhutaan jopa kasvisruokabuumista. Kun alkaa syödä vegaanisesti, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että saa ravinnostaan tarvittavat vitamiinit ja ravintoaineet.

Hyvin samantapaista on usko tuohon kuin luomuväen usko siihen, että luomun kulutus tulevaisuudessa varmasti kasvaa. Ja tulee "muiden Pohjoismaiden" tasolle:

Me olemme vain jäljessä, luomuväki yhä uskoo (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=446)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.18 - klo:02:46
Eikä YLE anna asiassa yhtään periksi:

Kasvisruokien menekki pompannut moninkertaiseksi: nyt myös keski-ikäiset miehet syövät vegeä (https://yle.fi/uutiset/3-10277283)

Quote
Trendiä on jouduttanut perheiden, nuorten miesten ja myös keski-ikäisten kasvanut kiinnostus kasvisruokaan.
[...]
Kasvisruokatrendi näkyy koko maassa, mutta kysyntä painottuu pääasiallisesti pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Keskolla viidesosa kauramaidon myynnistä tulee Helsingistä.

Sitten kuitenkin on niinkin kuin edellisissä puheenvuoroissani tuli esille. Ehkä suuri S-ryhmän ja yliopistojen ostostutkimus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg12093#msg12093) antaa tähänkin selityksen? Spekuloimatta mahdollisilla selityksillä nyt itse.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.18 - klo:14:36
En tietystikään ole maistanut, mutta tuossa taidetaan olla jo aika lähellä keinolihaa? Tuota ei saa luomuna tuosta syystä, mutta luultavasti on aina jokin syy, joka estää luomukeinolihan synnyn ja markkinoille tulemisen.

Mutta heti on ainakin tuo lihaa korvaava tuote joutunut USA:ssa hyökkäyksen kohteeksi:

Why is the Impossible Burger under attack by anti-GMO groups? (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/11/why-is-the-impossible-burger-under-attack-by-anti-gmo-groups/)

Tuo ei kai varsinaisesti ole keinolihaa, mutta maistuu (ja tuntuu) hyvin paljon lihalta, olen netistä lukenut kokeilleiden todistuksia.

Lauri Reuter eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle äskettäin annetussa raportissa (yleisotsikko siinä: geeniteknologia) kertoi tällaisen yksittäistiedon:

Quote
Impossible Foods käyttää jo nyt tuotteissaan mikrobien avulla tuotettua proteiinia, jolla
kasvipohjainen pihvi on saatu muistuttamaan erittäin läheisesti naudanlihaa. Valmiita tuot-
teita myydään yli tuhannessa ravintolassa Yhdysvalloissa.

Tuosta tulee kyllä mieleen vanha (2009) keskustelumme erilaisilla tavoilla väärennetystä ruoasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=121.msg882#msg882) ja mausta, asiasta ilmestyneen ruotsalaisen kirjan yhteydessä.

Onko väärentäminen väistämättä aina paha asia? USA:n lihantuottaiat ovat kyllä sitä mieltä, että on se, ja vaativat, ettei tuota tuotetta myytäessä saisi edes viitata lihaan.

Varsinaiseen keinolihaan (jonka hinta yhä kai vielä on aika "tähtitieteellinen") verrattuna tuon tuotteen hinta Amerikoissa on vielä kohtuullinen: hampurilainen siitä maksaa vain tuplasti tavalliseen verrattuna,
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.18 - klo:05:14
Hesari oli tämän sentään pääkirjoituksessaan huomannut:

Liha pysyy suosittuna (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005742378.html)

Quote
VOISI lyödä vaikka vetoa, että lihan syönti on merkittävästi vähentynyt, mikäli on viime vuosina seurannut julkista keskustelua ja mediaa. Tieto ruokavalintojen merkityksestä maapallon tulevaisuuden kannalta on ilahduttavasti lisääntynyt. Lihantuotanto vie valtavan osan maailman pinta-alasta ja vedestä. Ruoka on asumisen ja liikkumisen ohella merkittävin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Mutta näin siinä oli käynyt:

Quote
Todellisuus ei kuitenkaan vastaa mielikuvia. Vaikka yhä useampi tietää lihan tuotannon ympäristövaarat, suomalaiset syövät lihaa ihan entiseen tahtiin. Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan lihan syönti on kokonaisuutena pysynyt jokseenkin ennallaan ennätystasolla, vaikka suomalaiset ovatkin korvannet sianlihaa broilerilla ja naudalla.

Kaikki sen tietävät, että tulisi pitää erillään se, miten asiat ovat ja se, miten niiden pitäisi olla. Mutta niillä on kummallinen taipumus sekoittua.

Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 15.07.18 - klo:05:38
Hesarissa "Usko Siskoa" -palstalle oli lähetetty kysymys, jota Sisko sitten käsitteli:

voiko vegaani oikeastaan syödä viljaa, jota on kasvatettu eläinperäisten lannoitteiden avulla?

Vastaus oli, että heitä on aatteensa ehdottomuudessa erilaisia, mutta todellakin joissakin muissa maissa on viljelyä, jossa siitäkin kieltäydytään. Pienimuotoista, tosin.

Hauskasti sitten tuon pohdinnan mukaan keinolannoitteilla tuotettu tuotettu ruoka olisi osalle vegaaneja OK, kun taas luomuruoka vähän epäilyttävää. Siskon mukaan EU:lta olisi tulossa vegaaniruokaa koskeva direktiivi.

Oli Vegaaniliiton sivustolla jo pari vuotta sitten tämä:

http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/vegaia/artikkelit/vegaani-viljelee-ihmislannalla

Ja kyllä, siitä suljetusta kierrostahan me kaikki haaveilemme, kukin omalla tavallamme. Meille täällä on olemassa muitakin keinoja kuin tuo iänikuinen kompostointi.

Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 17.07.18 - klo:04:55
Pieni katsaus varsinaisen keinolihan tilanteeseen, ja sieltä pari tietoa:

‘Clean meat’: How lab-grown foods can feed us in the future (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/16/clean-meat-how-lab-grown-foods-can-feed-us-in-the-future/)

Quote
In 2013, when I heard about the success of a Dutch researcher, Mark Post, on growing a burger in the lab I was excited to imagine what more the future holds for us. Prof. Post is also CSO and co-founder of Mosa Meat, a Dutch company. The cost of their burger has dropped down to $11 already from a sharp $300,000 in 2013.

Huimaava siis on ollut kehitys 5 vuodessa. Tuo ei kyllä vielä ole kilpailukykyinen tavanomaiselle hampurilaiselle, mutta alkaisiko jo olla luomuhampurilaiselle?  ;D

Vieläkin hurjemman halpoja hintoja luvataan:

Quote
Some of the other companies like Future Meat Technologies says that the cost of a pound of meat could drop down to $2.5-$4.5 by 2020.

Kilohintoina nuo siis täytyy kertoa kahdella. Mutta väärässä olin, hinta ei ole enää tähtitieteellinen.

Muuten tuo artikkeli kyllä esittelee hyvin keinolihan käytön perustelut.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 24.07.18 - klo:03:42
Hesari ryhtyi tänään itsekritiikkiin:

Kasvissyöntibuumi onkin suuri kupla, ja tilastot paljastavat aivan toisenlaisen totuuden – ”Ihmiset sanovat kyselyissä aikovansa vähentää mutta eivät sitten oikeasti teekään niin” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005767102.html)

Tuo pääosin maksumuurin takana, mutta paperilehdessä myönnettiin, että kupla oli median puhaltama.

Viitattiin siihen, että helsinkiläiset toimittajat olivat pääasiassa kertoneet itsestään, ja tuttavistaan. Olen asiaan jo verrannut, mutta samoin on käynyt, kun media on kertonut luomun suosion kasvusta, eri vaiheissa.

Mutta sellainen takaportti asiaan paperilla jätettiin, että vaikka tuo vielä oli kupla, niin tulevaisuudessa se tulee olemaan totta! Tähän vankkaan tulevaisuuden uskoon jo edelläkin viitattiin. Kummassakin asiassa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.18 - klo:06:11
Tämä on vaikeutena tällaisissa varmaan sinänsä perustelluissa projekteissa (lihav. HJ):

Lännen Media: Puolustusministeri haluaa selvityksen armeijan kasvisruokapäivästä (https://yle.fi/uutiset/3-10368100)

Quote
Lännen Median mukaan Niinistölle tuli yllätyksenä, että armeija alkaa tarjota varusmiehille kahdesti viikossa vain kasviksista koostuvan aterian. Niinistö ihmettelee muutosta ja muistuttaa, että varusmiehille tehdyn kyselyn mukaan vain puoli prosenttia kannattaa kasvisruokapäivää.

– Näiden lukujen valossa tällainen pakkosyöttäminen vaikuttaa ideologiselta valinnalta. Vanhan viisauden mukaan armeija marssii vatsallaan. Mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla.

Vaikka tällainen vanha siviilipalvelusmies voisi tuohon irvailla, että eikö sotilaan pitäisi valmistautua (ja harjoitella) syömään, mitä ikinä vain on saatavissa.  8)

Mutta kieltämättä se, mitä myöhemmin sodassa ruokailusta laulussa muisteltiin, oli "läskiä, lotinaa ja peuranpyllyä ihanaa" eikä niinkään kasvissosekeitto.  ;D
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 01.09.18 - klo:06:07
Tämä suomalainen avaus asiassa kuulostaa ihan lupaavalta ...

Raisio pyrkii kauralla jauhelihamarkkinoille (http://www.ts.fi/uutiset/talous/4069413/Raisio+pyrkii+kauralla+jauhelihamarkkinoille)

... ja täytyypä itsekin ainakin maistaa kun sitä kauppaamme tulee.

Mutta samaan aikaan toisaalla eli Amerikassa, eräs toinen lupaava lihan korvike on saanut vastaansa täysin yllättävän tahon, eli radikaalin eläinsuojelujärjestön, joka levittää nyt tuotteesta disinformaatiota:

According To PETA, Veggie Burgers Cause Cancer (https://www.acsh.org/news/2018/08/21/according-peta-veggie-burgers-cause-cancer-13338)

Kuulostaa samanlaiselta fanatismilta kuin tupakan vastustajien lakritsipiippujen vaino, koska tuotteen nimessä ja ulkonäössä tulee esiin "piippu", tupakointiväline.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.18 - klo:04:35
Tällainenkin lihankorvike on jo tulossa, ja on siis "läpäissyt" tämän makutestin:

New Age Meats lab-grown sausage passes first taste test (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/24/new-age-meats-lab-grown-sausage-passes-first-taste-test/)

Kuten artikkelista tulee esille, kyse on oikeastaan ihan oikeasta lihasta. Joka kuitenkin on saatettu syötävään kuntoon yhtään eläintä teurastamatta. Artikkelin otteesta ei selviä, millä hintatasolla nyt mennään. Onko siinä päästy edes lähelle tavanomaisia hintoja, kuten on päästy esim. noissa "mahdottomissa purilaisissa"? Ja varmaan päästään tuolla Raisionkin tuotteella.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 28.09.18 - klo:05:30
Tästä olen lukenut jo useamman kerran englanniksi (en nyt muista, olenko viitannut ko. uutisiin täällä):

USA:ssa vaaditaan viranomaisten määritelmää sille, mitä saa kutsua lihaksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.307538)

Kuulostaa tavallaan reilulta:

Quote
Määritelmä auttaisi kuluttajia hahmottamaan, mistä heidän ostamansa elintarvikkeet on valmistettu, NFU perustelee. Järjestö katsoo määritelmän tarpeelliseksi, koska markkinoille saattaa jo lähitulevaisuudessa tulla lihaa korvaavia, laboratorioissa tuotettuja proteiinivalmisteita eli niin kutsuttua keinolihaa.

NFU:n johtaja Roger Johnson korostaa määritelmän tarvetta kuluttajien tiedontarpeella: kuluttajien on voitava tietää, miten heidän syömänsä proteiini on tuotettu.

Mutta reilua myös olisi, että näitä kilpailevia tuotteita saisi tiedotuksessa ja mainonnassa verrata lihaan.

Kuluttaja joutuu kyllä tietämään paljon ja ottamaan kantaa moneen asiaan kantaa.  Ei edes riitä, että valitsee vaikka oikean lihan (keinolihan sijasta) vaan tietää vielä täytyy, mitä eläimelle on sen elinaikana syötetty.  8)

Eikä tuo ole noinkaan täysin selkeää. Onko juuri edellä mainittu New Age Meatsin tuote oikeaa lihaa? Ja ei kai heitäkään voi estää kutsumasta suunnittelemiaan tuotteita hampurilaisiksi:

Can science build a better burger? (https://www.sciencenews.org/article/can-science-build-better-burger?tgt=nr)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.18 - klo:06:55
Hinta on laskemassa rajusti, mutta vielä se on tapahtunut vasta lupauksissa ja ennakoinneissa:

$5 lab-grown burger could be ready by 2021 (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/28/5-lab-grown-burger-could-be-ready-by-2021/)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.18 - klo:01:49
Tämän tutkimuksen mukaan tyypillistä kasvissyöntibuumia olisi se, että kovasti ryhdytään kasvissyöjäksi. Ja sitten suhteellisen nopeasti lakataan sellaisia olemasta:

Why becoming a vegetarian really IS just a phase: 84% go back to eating meat again - many within just three months (https://www.dailymail.co.uk/health/article-2862197/amp/Why-vegetarian-really-just-phase-84-eating-meat-just-three-months.html?ito=amp_twitter_share-top&__twitter_impression=true)

Näin ainakin Amerikassa. Lopputulema on sitten tällainen:

Quote
Researchers from the animal rights group Humane Research Council gathered the data for the new study.

They surveyed more than 11,000 adults in the U.S. and found that two per cent were currently vegetarians and 88 per had always eaten meat or fish.

Another 10 per cent had formerly followed a plant based diet but had gone back to eating meat.

Voisi kuvitella, että tuo ilmiö on yleinen erityisesti nuorten aikuisten parissa. Ja voisi kyllä kuvitella, että asiat ovat samansuuntaisesti Suomessakin.

Täällähän kuuluisan Kasvis  -ravintolan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvis_(ravintola)) entinen tunnettu vetäjä (perustajäsen) ilmoitti TV-haastattelussa, ettei ole asiassa enää niin ehdoton. Vaan suostuu nyttemmin syömään kasviksia syöviä eläimiä, kuten lammasta.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.18 - klo:07:10
Tämäkin on ihan lupaava keksintö:

Viikin pelloilla syntyi uutuusherkku – opiskelijat hiovat keksinnöstään menestystä
IDEA Vegaaninen härkäpapujäätelö on tällä hetkellä Helsingissä myynnissä kahdessa paikassa ja uusista neuvotellaan. (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/715283-viikin-pelloilla-syntyi-uutuusherkku-opiskelijat-hiovat-keksinnostaan-menestysta)

Mutta tämä tuon uutisen loppuosa ei sitten mitenkään kuulu tuohon asiaan:

Quote
Lipasun lisäksi pääkaupunkiseudulla toimii lisäksi useita paikallisia jäätelönvalmistajia, jotka tavalla tai toisella painottavat luonnonmukaisuutta.

Teurastamolla toimivan Jädelinön valikoimissa on vegaaneille sopivia jäätelöitä, ja myös Gelato Factoryn tuotannosta viidennes on pyritty pitämään vegaaneille sopivina.

Suomen Jäätelö on käyttänyt Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitsevassa tehtaassaan yhä enemmän alkuperäiskarjan maitoa. Espoolaisen Caminiton jäätelöistä osa on luomua.

Vaan on (luomun) piilomainontaa. Plus luomun kytkemistä mielikuviin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.0), jotka eivät siihen kuulu.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.18 - klo:07:41
Hämeen Sanomat*) on erityisesti huolissaan tästä:

Sirkka jatkaa ykkösruokalajina – uutta elintarvikehyönteisten lajikirjoa ei ole tulossa, ja luomuakin saadaan odottaa pari vuotta (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/sirkka-jatkaa-ykkosruokalajina-uutta-elintarvikehyonteisten-lajikirjoa-ei-ole-tulossa-ja-luomuakin-saadaan-odottaa-pari-vuotta-324219/)

Quote
Luomuhyönteisille olisi markkinoita

Erityisesti kuluttajien suunnalta ennakoidaan tulevan painetta myös luomuhyönteisten saamiseksi elintarvikemarkkinoille. Vekkelin mukaan kysyntää ei tässä tarvitse epäillä.

– Kyseessä on lisäarvotuote, ja kaikki haluavat myydä parasta mahdollista.

Jyllilä huomauttaa myös, että luomu on yksi tasaisimmin kasvavista elintarviketuotantoon liittyvä trendi maailmalla.

– Luomustatuksella voitaisiin osoittaa hyönteisissäkin tiettyjä tuotannollisia erityispiirteitä.

Toistaiseksi hyönteisiä ei kuitenkaan voi myydä EU-alueella luomuna, vaikka eläimiä esimerkiksi ruokittaisiin esimerkiksi luomusertifioidulla kananrehulla.

Kriteereistä ei ole vielä mitään tietoa.

Kun minä sen sijaan olisin huolestunut tästä:

Kotisirkat maksavat 250 euroa kilo – hinta ja saatavuus rajoittavat elintarviketuotantoa (https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/598029-kotisirkat-maksavat-250-euroa-kilo-hinta-ja-saatavuus-rajoittavat)

Jos tuohon vielä tulisi jokin luomulisä niin kyllä tarjousjauheliha, ja jopa paljon kalliimpikin (https://bosgard.com/collections/bosgardin-lihakauppa?utm_campaign=Verkkokauppa&utm_source=google&utm_medium=ppc&utm_term=luomujauheliha&utm_content=1112848xEAIaIQobChMI64nVyv-q3gIVjcqyCh3vUgYSEAAYASAAEgIV9vD_BwE) liha kyllä pitäisivät pintansa kilpailussa kuluttajan suosiosta. Paine kuluttajien suunnasta luomuhyönteisten suuntaan olisi hyvin kevyt. Olettaen, että noita hyönteisiä tarvittaisiin proteiinin tarpeen tyydyttämiseen suurin piirtein sama määrä kuin lihaakin. Mikä lienee aika realistinen arvio?


PS. Myöhemmin: tämä ötokka-asia ei suinkaan ole sama asia kuin luomu mutta sama logiiikka tai (toive)ajattelutapa kummassakin on: kunhan sitä ostetaan enemmän niin hinta tuotapikaa tai kuitenkin ennemmin tai myöhemmin laskee.

Samanlainen logiikka kyllä siinäkin näyttää olevan, että teoreettisesti, eli kaiken järjen mukaan, tuo tuotantotapa olisi halvempi. Mutta ei kuitenkaan ole.

Luomun läpimurtoa olemme tässä suhteessa turhaan odotelleet noin 100 vuotta. Annamme varmaan vähän armonaikaa kuitenkin ötököillle.

PS2. Täysin ymmärtäen, ettei hyönteisten syönti ole kasvissyöntiä. Mutta se on kuitenkin tullut esille vaihtoehtona perinteiselle (punaisen) lihan syönnille.

PS3. Kyllä nuo ötökätkin varmaan paskovat. Mutta miten se saadaan kiertoon luomupelloille? Ehkäpä jotenkin?

_______

*) joka juuri oli toisaalla huolissaan myös tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg12848#msg12848). Tuo ötökkäartikkeli luomupainotuksineen näyttää kyllä olleen kiertoartikkeli, joka on nyt ilmestynyt muissakin lehdissä (30.10.18 lisäys).
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.18 - klo:05:43
Kaikenlaista sitä tapahtuu vegebuuminkin aikana:

Suomalaiset syövät naudanlihaa enemmän kuin koskaan aiemmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.332528)

Lihan kokonaiskulutuksesta tuo ei vielä kerro. Siitä saadaan tietoja myöhemmin.

***

Espanjassa taas maistuu sika:

Espanjassa kauhistuttiin sikojen määrästä – sikoja teurastettiin vuodessa enemmän kuin maassa on ihmisiä (https://www.maailma.net/blogit/espanjassa-kauhistuttiin-sikojen-maarasta-sikoja-teurastettiin-vuodessa-enemman-kuin-maassa)

Mutta otetaan tuostakin siellä oleva tieto Suomen kulutuksesta:

Quote
Suomi ei yllä Espanjan lukuihin. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on noin 1,1 miljoonaa sikaa. Lihatiedotus kertoo, että luullista sianlihaa kulutetaan vuosittain 33,4 kiloa henkeä kohti, mikä on yli kolmanneksen vähemmän kuin Espanjassa.

Lihatiedotuksen tiedot ovat kylläkin vuodelta 2016.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.18 - klo:04:04
Kestävän lihankulutuksen puolustus:

The Case for Sustainable Meat (http://quillette.com/2018/04/05/case-sustainable-meat/)

Otetaan siitä ylös tänne kaksi asiaa. Luvussa "I. Lies, Damn Lies, and Statistics" käydään ensiksi läpi naudanlihan tuotannon vedenkulutus. Voimme oikeastaan olla ylpeitä kun täällä aavistimme tai järkeilimme asian oikean laidan jo v. 2009, kun totesimme, miten asiasta esitetyt luvut, erityisesti se 100 000 litraa kiloa kohti, on vedetty hatusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg1039#msg1039).

Toiseksi tuodaan esille, miten juuri naudanlihan vastustamisessa käytetään iskulausetta, kuinka monta viljakiloa naudanlihan tuottamiseen tarvitaan. Kuitenkin naudat syövät käytännössä viljaa vain poikkeustapauksissa. Ja nurmi onkin sitten paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Jopa keino hiilen sidontaan!

Quote
Thirdly, the UN report didn’t consider alternative land use after the loggers had gone. Indeed, researchers have since identified that changing to grassland actually provides the most effective sink and store of soil carbon – far superior to farmland and, surprisingly, even better than replanting forest. Indeed, the Irish Government has identified restoration of grasslands and pasture around the world as a priority with significant potential to mitigate Global Warming. In their analysis, they found that for UK and Irish livestock farms, the greenhouse emissions were negligible. This is in large part because our animals feed primarily on grass for much of the year.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.18 - klo:07:19
Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:

Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005900739.html)

Quote
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.

Vaikka Lehtinen luultavasti perusti tuon arvionsa perinteisiin laskelmiin, joita tuossa edellä juuri kritisoitiin. Eli tosiasiassa sitä täytyisi syödä huomattavasti pitempään.

Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 27.11.18 - klo:05:53
Hesarissa oli ilmestynyt "yläkerta" eli vieraskynäkirjoitus eläintuotantoa vastaan, ennenkaikkea ilmastonmuutosargumentein.

Tänään siihen ilmestyi vastineena ministeri Jari Lepän ja erään tavallisen kansalaisen kirjoitus. Kummassakin oli vedottu siihen, että eläimet Suomessa ruokitaan pitkälle nurmella. Ja nurmi käyttäytyy hiilensidonnassa toisin kuin muu maatalousmaa.

Voisi olla sen paikka, että eläintuotannon laskelmat myös Suomessa tarkistettaisiin (vrt. edellä 20.11.18). Eikä vain vedottaisi kansainvälisiin iskulauseisiin ja tavanomaisimpiin käsityksiin.

(Linkkaan nuo mielipidekirjoitukset, jos ne vaan netistä löydän, myös tänne.)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 28.11.18 - klo:04:40
Jari Lepän kirjoitus:

Suomalainen maito ja liha ansaitsevat paikkansa ruokapöydissä myös jatkossa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005912490.html)

Kovin laajasti nurmiasiaa ei käsitellä, mutta tämän verran kuitenkin:

Quote
Pohjoisissa oloissamme vain märehtijät voivat hyödyntää nurmea, joka on muun muassa turvemaiden kannalta ilmastoystävällinen ratkaisu.

Tänään samassa paikassa MTK:n Liisa Pietola siiten "säesti" ja kirjoitti siitä asiasta laajemmin.

Suomalaisen karjatalouden tukeminen on kestävää
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. (https://www.hs.fi/paivanlehti/28112018/art-2000005913419.html)

(Valitettavasti maksumuurin takana.)

Annika Hedbergin vieraskynäkirjoituksessa ei armoa eläintaloudelle anneta:

Kyseenalaiset tuet maito- ja lihataloudelle on aika lopettaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005909929.html)

Tämän väitteen pohjalaskelma olisi kiva nähdä:

Quote
Tavalliseen hampurilaiseen tarvittava vesimäärä vastaa suomalaisen keskimääräistä vedenkulutusta kahdessa viikossa.

Nimittäin Motivan mukaan keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 l/asukas/vrk. Kahden viikon vedenkulutus olisi tällöin 1960 litraa. Noin 50-100 gramman pihvin tuottamiseen?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Jarrumies on 28.11.18 - klo:21:56


Tänään samassa paikassa MTK:n Liisa Pietola siiten "säesti" ja kirjoitti siitä asiasta laajemmin.

Suomalaisen karjatalouden tukeminen on kestävää
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. (https://www.hs.fi/paivanlehti/28112018/art-2000005913419.html)


(Valitettavasti maksumuurin takana.)

Lainaus tuosta Pietolan kirjoituksesta:

Quote
Tuontinaudanlihaa on jo nyt 20 prosenttia ja tuontijuustoja 50 prosenttia kulutuksestamme. Hedbergin ehdotus lisäisi kotieläintuotteiden tuontia maahamme, jossa on runsaasti vettä ja tilaa eläimille ja jossa karjatalous perustuu nurmiin. Rahoitusratkaisujen tulisi päinvastoin kannustaa suomalaiseen kestävään karjatalouteen, joka luo nurmiviljelykierrot ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. Monivuotiset nurmet sitovat vuodessa hehtaaria kohti pysyvästi maaperään noin tonnin hiilidioksidiekvivalentteja (Århusin yliopisto). Suomessa maito ja sen sivuvirtoina liha voivat olla hiilineutraaleja, kun tuotannon hiilensidonta lasketaan mukaan ja alaa kannustetaan kestävään tehostamiseen.

Hedberg kirjoitti ruokakasvien viljelyn puolesta. Maa tarvitsee viljelykiertoja, eikä meillä luonnonolojen vuoksi voida viljellä vain ihmisille syötettävää. Sen opettivat jo nälkävuodet 150 vuotta sitten, ja karjatalous kehittyi. Jos säät niin määräävät, sato menee rehuksi. Onneksi karjatalous hyödyntää rehun muuntaen sen proteiiniksi.

Kasvinviljelyn ja karjatalouden symbioosi on maatalouden kiertotaloutta, jossa hiili ja muut ravinteet kiertävät ja lajien kirjo ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Monipuolinen tuotanto on huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja riskienhallinnan perusta. Se on vastuullisuutta ja tulevaisuutta, johon tulee kannustaa – kestävällä rahoituksella ja kulutuksella.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 06.12.18 - klo:05:43
Tästä tuntuu nyt vallitsevan maailmalla aika herttainen yksimielisyys. YLE:

Raportti: Lihansyöntiä vähennettävä rajusti, jotta kaikille riittää ruokaa maapallolla (https://yle.fi/uutiset/3-10541743)

Quote
Kehittyneissä maissa on vähennettävä rajusti naudan- ja lampaanlihan syöntiä, jos ruuantuotanto halutaan turvata kaikille maapallon asukkaille tulevaisuudessa. Näin on laskenut World Resources Institute -järjestö tuoreessa raportissaan (https://www.wri.org/publication/creating-sustainable-food-future).

Raportin mukaan maailmassa tarvitaan väestönkasvun vuoksi noin puolet enemmän ruokaa kuin nyt vuoteen 2050 mennessä.

Jos ruokatottumukset ja tuotantomenetelmät jatkuvat nykyisellään, johtavat ne metsien hupenemiseen ja voimakkaaseen ilmaston lämpenemiseen vuoteen 2050 mennessä, raportti varoittaa.

Kuten myös siitä, että tälle kehityskululle emme voi mitään, näin vain tapahtuu:

Quote
YK on arvioinut, että maailman väkiluku kasvaa lähes 10 miljardiin asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä.

Tuossa raportissa ei sinänsä ole uusia teesejä, mutta julkaisu haluttiin ajoittaa näin:

Quote
Järjestö julkaisi raportin YK:n ilmastokokouksessa Puolassa. Asiantuntijat ovat kertoneet jo aiemmin, että lihansyönnin vähentäminen on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Suositus on oikeastaan aika kohtuullinen, kaikkea lihansyöntiä ei vaadita lopetettavaksi:

Quote
Raportti suosittelee, että kaksi miljardia ihmistä rikkaissa maissa supistaisi naudan- ja lampaanlihan kulutustaan 40 prosenttia.

Yksi raportin laatijoista, ruokaturvaan erikoistunut tutkija Tim Searchinger, uskoi tavoitteen olevan myös realistinen. Jo nyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa lihankulutus on vähentynyt kolmanneksella 1960-lukuun verrattuna, hän sanoi brittilehti Guardianin mukaan.

Suomen osalta taitavat luvut olla toisinpäin? Muistaakseni vielä 1960-luvulla lihankulutus henkeä kohti oli n. 50 kiloa vuodessa, eli se on nyt (= 80 kg) aika tarkkaan sen 40% liian iso vaadittuun nähden. Suomen osalta palattaisiin tasolle, joka on kutakuinkin myös se ravitsemustietelijöiden suosittelema.

Nyt on itse raportista vielä tarkistettava, mitä se suosittelee maailman lopuille ihmisille, 5 miljardille. Ja 8 miljardille v. 2050.

Quote
Myös maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä on saatava leikattua ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tärkeintä olisi lisätä ruuantuotantoa hehtaaria kohden, leikata naudan- ja lampaanlihankulutusta ja vähentää hävikkiruuan määrää.

Lihan- ja maidontuotannon osuus on noin 83 prosenttia kaikesta maatalouspinta-alasta. Ne tuottavat noin 60 prosenttia maatalouden päästöistä.
(lihav. HJ)

Tuon lihavoidun kannalla olemme tietysti koko ajan olleet.

Tarkistan vielä itse raportista minkä suhteellisen osuuden se antaa päästöille ja toisaalta maankäytölle:

Quote
Tarvetta ruuantuotannon lisäämiselle ei voitaisi raportin mukaan ratkaista maatalouspinta-alaa kasvattamalla. Riskinä olisi, että metsäalueet tällöin vähenisivät, mikä edelleen vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen.

Erityisesti katson, mikä painoarvo on annettu metaanille. Tässä tutkimus, jossa väitetään näin:

 New Research: Methane Emissions From Livestock Have No Detectable Effect On The Climate (http://notrickszone.com/2018/12/03/new-research-methane-emissions-from-livestock-have-no-detectable-effect-on-the-climate/)

Sen pääpointeista poimin tähän kaksi:

1. Vaikka nautakarjan määrä on maailmassa viime vuosikymmeninä reippaasti kasvanut, metaanin pitoisuus ilmakehässä on tasaantunut, ei siis kasvanut
2. Satelliiteista nähtävä metaanin alueellinen jakautuminen ei ollenkaan vastaa karjan alueellista jakautumista.

PS. Sen ehdin jo katsoa, että metaanin osuudeksi WRI arvioi noin puolet maatalouden ilmastopäästöistä.

Toinen huomio lyhyellä selailulla: raportti suhtautui myös hyvin kriittisesti bioenergian lisäämiseen, mitä ei sitten YLE:n uutinen lainkaan maininnut.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.18 - klo:07:53
Näin tämä keskustelu tulee Suomeenkin:

Maito- ja kaurajuomalitran ilmastopäästö samaa luokkaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.343047)

Sitten on nämä laskelmat:

Quote
Maitoa ei voi myöskään irrottaa lihan tuotannosta. Iso osa lehmän syömästä rehusta muuttuu maidoksi ja osa lihaksi. Lypsylehmästä saatavan lihan hiilidioksidipäästö on Luken arvion mukaan 20–30 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia lihakiloa kohti.

Lihantuotantoon käytettävällä naudalla päästö on noin kaksinkertainen, arviolta 40 kiloa.

Kysymykseni nyt kuuluu, että onko noissa laskelmissa metaani mukana. Ja miten sitten suu pannaan, jos tuo metaanin vaikutuksen kritiikki (juuri edellä) osoittautuu oikeaksi?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.18 - klo:06:50
Myös Bjørn Lomborg  esittää epäluulonsa lihansyönnin kieltämisen mielekkyydestä:

Ban the Beef? (https://www.project-syndicate.org/commentary/meat-production-overstated-effect-on-climate-change-by-bjorn-lomborg-2018-11?mc_cid=d873354042&mc_eid=170db9fdfe)

Itse kasvisyöjänä. Itse ilmastonmuutoksen selkeänä "myöntäjänä", kuitenkin, vaikka onkin esittänyt epäileviä mielipiteitä harjoitetusta ilmastopolitiikasta. Hänen perustelunsa poikkeavat edellisistä kritiikeistä. Keskeinen  asia niissä on, että lihansyönnin kieltämisellä voi aikaansaada niin minimaalisen vähän, ettei se ole oikeastaan vaivan väärti.

Tämänkin laajemmman näkökulma hän tuo esille:

Quote
Importantly, the 50% reduction in emissions is achieved by going a lot further than vegetarianism. It requires going completely vegan, which means stopping eating and using any animal products: milk, eggs, honey, meat, poultry, seafood, fur, leather, wool, gelatin, and much else. This is not going to be a mainstream dietary and lifestyle regime any time soon.

Eli tässä sitä sitten ollaan. Hylätään lihansyönti ja kohta sitten valtameret ovat täynnä hylättyjä muovikenkiä?  8)

Mutta olennaista tuossakin on, että todelliset vähennykset edellyttäisivät hyvin radikaaleja muutoksia. Pelkkä siirtyminen kasvissyöntiin jää väistämättä "piperrykseksi".
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.18 - klo:07:30
Jatketaan tähän, kun täällä on jo aloitettu. Edellä mainittu WRI:n raportti sisältää muutakin kuin vain suosituksen kasvissyönnin lisäämisestä, toteaa Ted Nordhaus:

Viewpoint: Intensive agriculture is the only way to sustainably feed the world (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/11/viewpoint-intensive-agriculture-is-the-only-way-to-sustainably-feed-the-world/)

Quote
The new WRI report is as notable for what it rejects as what it embraces. “Frequent claims that the world already has an overabundance of food and could meet future needs without producing more food are based on an unrealistic, even if desirable, hypothetical ….”

The authors cast a skeptical eye toward so-called regenerative agriculture and soil carbon sequestration, which much of the environmental community [uses] to justify continuing fealty to low-productivity organic and agro-ecological farming systems ….



The various agricultural wholisms and naturalistic fallacies [offered] as alternatives to intensive agriculture simply obfuscate that reality. “We wanted to avoid relying on magic asterisks,” WRI’s Tim Searchinger, the lead author, told The New York Times.

Jostain syystä YLE poimi siitä esille vain lihansyönnin vähentämisen.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.18 - klo:04:11
Laskettu nyt näinkin:

Tutkija: "Ekosähköön siirtyminen vuodeksi vastaa päästöiltään seitsemää vuotta ilman kotimaista naudanlihaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.347060)

Mutta synninpäästö perustuu siis nurmiruokintaan, ja on vain osittainen, huono omatunto jätetään muhimaan:

Quote
Virkajärvi muistuttaa myös, että karjatalous eroaa ympäristövaikutuksiltaan muista lihantuotantosuunnista juuri nurmipohjaisuutensa vuoksi. Siksi kotimaisen naudanlihan syömisestä luopuminen ei ole tehokkaimpia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Mutta kaikki muu liha jätetään edelleen kirotuksi, sen muun lihan himo tieksi kadotukseen.*)

***

Useita laskelmia on myös tehty siitä, kauanko piffejä voi syödä yhden etelänmatkan hiilidioksidipäästöillä, ja päädytty varsin pitkiin aikoihin, moniin moniin vuosiin niissäkin. Siitä huolimatta Hesarissa oli tänään tällainen artikkeli:

Näissä kymmenessä matkakohteessa jokaisen kannattaisi käydä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi
Mirva Saukkola on kokenut maailmanmatkaaja. Hän listaa kymmenen kohdetta, jossa jokaisen kannattaisi käydä edes kerran elämässään. (https://www.hs.fi/paivanlehti/15122018/art-2000005931664.html)

Ja nuo kohteet (nähty paperilehdestä) olivat sen verran ympäri maapalloa, että lentäminen niihin olisi käytännössä ainoa mahdollisuus. Jos maailman kaikki 7,5 miljardia ihmistä ... ai, jaa, kyse oli vain suomalaisista? Mutta miksei sitä sanottu? Sitä ei nimittäin sanottu.

_________

*) Pekkarisen Matti -raukka pitää erityisesti sianlihasta ... ;D Satun tietämään.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.18 - klo:06:18
Sen sijaan tässä artikkelissa ...

Näkökulma: Kenen vettä syömme? (https://www.maailma.net/nakokulmat/nakokulma-kenen-vetta-syomme)

... palataan estoitta niihin jo kritisoituihin ja oikeastaan alasammutuihin yltiöpäisiin arvioihin lihantuotannon vedenkulutuksesta. Kuvatekstistä:

Quote
Naudanlihakilon tuottaminen vaatii 15 400 litraa vettä.

Eli asiaan käytettäisiin Suomessa yli 1000 miljardia tonnia vettä. Varmaan sen verran sataa viljapelloille ja nurmille. Mutta onko järkevää sanoa, että me sen veden "kuluttaisimme"? Ja miten siinä voisi säästää?

Sen lisäksi tulee tämäkin kuin polvirefleksinä:

Quote
Etelän tuotannon vitsauksena on paitsi alati kasvava globaali kysyntä, paradoksaalisesti myös ”kehittyneet” viljelymenetelmät. 1960-luvulla toteutettu vihreä vallankumous toi mukanaan keinokastelun, joka kyllä paransi satoja, mutta perustui pohjavesivarantojen ylikulutukseen. Jäljet ovat nähtävissä nyt, kun lähteet ja kaivot alkavat sen seurauksena olla kuivia ja viljelymaat pilalle suolaantuneita. Myös suurteollisuuden suosimat monokulttuuriplantaasit ja väkilannoitteiden käyttö häiritsevät vesikiertoa aivan toisella tavalla kuin pienen mittakaavan monilajiset ja viljelykiertoon perustuvat viljelmät.

Keinokastelu haittoineen siis Vihreän vallankumouksen syytä? Miten ihmeessä tuo sama onnistuttiin tekemään antiikin aikoina (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamian_maatalous#Maan_suolaantuminen), jolloin keinolannoitteita ei vielä ollut?

Paljonko, minkä osuuden kaupoissamme olevasta lihasta ja/tai muustakaan ruoasta tuottavat nuo pienen mittakaavan luomutilat, joita tuossa mitä ilmeisemmin tarkoitettiin?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 03.01.19 - klo:05:31
Jos meillä on jo jo tieto, kuinka huikeasti hyönteisruoka maksaa, tämä ei yhtään yllätä:

Pohjalainen: Suurin kiinnostus hyönteisruokia kohtaan lopahti, liian eksoottisia suurelle osalle suomalaisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.354555)

Ei siinä oikeastaan tuota eksoottisuusseltystä tarvita. Sain maistiaisina sirkkoja syödäkseni, ihan hyviä olivat, olisin valmis syömään uudestaankin. Mutta en ole valmis maksamaan niistä 250 euroa kilo (ks. edellä 29.10.18). Jos jauhelihaa saa alle kympin kilo.

***

Minulle kehuttiin Härkiksen makua. Mutta senkin hinta on Foodien mukaan noin tuplasti jauhelihan hinta. Ero ei siis ole lainkaan niin suuri kuin hyönteisissä, mutta voi olla silti riittävä, ja myös Härkis jää vain pienehköjen piirien ostoslistalle.

***

Vertailukohdaksi kummallekin tämä bongaus tänään Foodiesta: luomujauheliha 15 euroa/kg. Sen verran suurin piirtein myös Härkis maksoi kilolta.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.19 - klo:03:33
Varsinkin kun Pohjalainen oli meitä uutiseen jo valimistellut, ei tullut tämäkään yllätyksenä:

Euroopan suurimmaksi aikonut hyönteistehdas lopettaa toimintansa Suomessa: "Ei ole kannattavaa"
Hyönteismarkkinat ovat kehittyneet hitaammin kuin alan yritykset ennakoivat. (https://yle.fi/uutiset/3-105951)

Eivät olleet suomalaiset noilla hinnoilla valmiita uhrautumaan ilmaston puolesta, ja siirtymään ötökkäravintoon.

Tämä Lasse Lehtisen huomio kyllä pätee ötököihinkin:

Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:

Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005900739.html)

Quote
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.

Vaikka Lehtinen luultavasti perusti tuon arvionsa perinteisiin laskelmiin, joita tuossa edellä juuri kritisoitiin. Eli tosiasiassa sitä täytyisi syödä huomattavasti pitempään.

Mutta voihan niitä sirkkoja kokeilla - lentolomalla Thaimaahan. Siellä olen kuullut monien tuttavieni niitä maistaneen. Vähän vaihtelevin arvioin, mutta yhteinen kokemus oli, että hyvin edullisia olivat.


PS. Kyllä tuo Lehtisen esille nostama iskulause tuli mieleen myös, kun tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13348#msg13348) tuli sanottua jotain matkailusta.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 20.01.19 - klo:07:02
Tästä tutkimuksesta keskustellaan nyt maailmalla kovasti ...

Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa (https://www.maailma.net/uutiset/tutkijat-kehittivat-ruokavalion-joka-huomioisi-seka-planeetan-etta-ihmisten-terveyden-yli)

... onhan se ilmestynyt arvovaltaisessa Lancet-lehdessä ym.  Mutta miksi sitä nyt yritetään "myydä" tuollaisella, että vain "puolet vähemmän lihaa", kun kuitenkin teksti kertoo näin:

Quote
Esimerkiksi punaista lihaa olisi sallittua syödä keskimäärin 14 grammaa päivässä, siipikarjan lihaa 29 grammaa.

Vuodessa tuo tarkoittaisi n. 5 kiloa punaista lihaa vuodessa, ja n. 11 kiloa siipikarjan lihaa. Yhteensä noin 16 kiloa.

Suomalaiselle tuo ei tarkoita "puolet vähemmän", jos lihankulutus nyt on keskimäärin 80 kiloa vuodessa. Vaan kyse on vallan radikaalista muutoksesta. Ja tuo siis tarvittaisiin, mikään pieni vähentäminen ei riitä?

Tuo puolet on ehkä laskettu maailman keskimääräisestä nykytasosta?

Tässä vertailuksi Sciencedailyn uutinen samasta:

Diet and food production must radically change to save planet (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/01/190116185207.htm)

Siitäpä löytää melkoisen listan vaatimuksista, jota asetetaan kestävälle ruoan tuotannolle ja kulutukselle. Lihansyönnin raju vähentäminen ei ole ainoa niistä.

Itse kiinnitin huomiota siihen yhteen ainoaan asiaan, jossa muutosta ei odoteta tai vaadita, jolle ei mitään voida:

Quote
Providing healthy diets from sustainable food systems is an immediate challenge as the population continues to grow -- projected to reach 10 billion people by 2050 -- and get wealthier (with the expectation of higher consumption of animal-based foods).

Eli väestön kasvu, se vain tapahtuu.

***

Ei tutkimusta tietysti purematta ole nielty:

Tutkijat: Kasvisperäinen ruokavalio pelastaisi maapallon – lihateollisuus nousi takajaloilleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.364089)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 03.02.19 - klo:06:58
Tämä on laajempi *) em. Lancetin artikkelin kritiikki ...

What’s Really Behind The Plant-Based Diet Agenda? (https://www.sustainableag.co.uk/whats-really-behind-the-plant-based-diet-agenda/)

... mutta otan siitä esille tämän, miten tuokin asia liittyy maatalouden tuottavuuteen:

Quote
According to the United States Environmental Protection Agency (EPA), agriculture accounted for 9% of U.S. greenhouse gas emissions in 2016. Of this 9%, animal agriculture was responsible for 4%. Transportation and electricity generation were each responsible for 29% of emissions, industry 22%, and commercial/residential 12%.

However, the Food and Agriculture Organization (FAO) of the United Nations (UN) claim that livestock agriculture is responsible for a sizeable 14.5% of global emissions. This figure is such because less developed countries are generally home to inefficient, unproductive livestock.

For example, in 2014/15, the average daily milk yield of indigenous cows in India was 2.54 kg. Whereas the average daily milk yield of an American cow is approximately 31 kg.

Therefore, one American cow produces as much milk as twelve Indian cows. As a result, the less developed countries contribute a greater portion of their greenhouse gases to the world total in the form of livestock emissions.

In fact, the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) estimates that 70 – 80% of global livestock related greenhouse gas emissions stem from developing countries. The implication of this, is that third world countries are to blame for “causing anthropogenic climate change” – which is obviously ridiculous.

Suomen ja EU:n luvut ovat varmasti lähempänä USA:n kuin Intian lukuja. 31 kertaa 365 on n. 11 000 kiloa, ja siihen Suomessakin maidontuotannossa päästään, vaikkei ehkä keskiarvona: Luken mukaan keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti vuonna 2014 oli noin 8200 kiloa vuodessa. Suomalainen lehmä siis tuottaisi keskimäärin saman verran kuin noin 9 intialaista lehmää.


_______

*) jonka kaikissa yksityiskohdissa en ole edes samaa mieltä. Olen jo ilmoittanut inhoni amerikkalaiseen viehtymykseen salaliittoterioihin.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 28.02.19 - klo:07:40
Asia säilyy Suomessakin kiisteltynä:

Luken tutkija: Naudanlihan ympäristöhaitat on yliarvioitu – "Kaksi hiilivoimalaa tuottaa saman ilmastokuorman kuin on kaikkien Suomen nautojen metaanipäästö" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.385506)

Hiukan suomalainen, ja sellaisena hiukan epäilyttävä, on väite ja näkemys, että asia on kyllä muualla haitallinen, mutta ei oikeastaan Suomessa.

Quote
Globaalien ongelmien yhdistäminen suomalaiseen tuotantoon on Virkajärven mielestä ongelmallista.

”Harva ymmärtää nautakarjatalouden ravinnekierron kokonaisuutta. Ulkomaisia tutkimuksia ei voi verrata suoraan Suomeen. Nauta on täysin eri asia kuin nauta ja nurmi yhdessä”, hän muistuttaa.

On nimittäin niin, että muuallakin naudat saavat pääosin ravintonsa nurmesta (tai siihen verrattavasta lähteestä). Vaikka asia yritetään usein esittää niin, että ne ruokitaan vain viljalla. Jolla esitystavalla päästään dramaattisiin laskelmiin ja iskulauseisiin.

Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 02.03.19 - klo:06:09
Mutta eipä aikaakaan, niin asiasta esitettiin yhtä arvovaltaiselta taholta Suomessa myös vastakkainen näkemys:

Nautakarjatalouden päästöt vastaavat ainakin noin puolta Suomen liikenteen päästöistä – professori vähentäisi paitsi lihan myös maidon kulutusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.387399)

Yhteistä noille kahdelle kirjoitukselle on se, että myös tämä jälkimmäinen näkee Suomen tilanteen poikkeuksellisena:

Quote
Seppälä uskoo, että kotimaisen lypsykarjan lihan hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi brasilialaisen tuontinaudan. Vertailukelpoista elinkaariarviota ei ole vielä tehty.

Mutta tuo siis uskotaan tiedettävän - ilman tutkimuksiakin?

***

Maaseudun Tulevaisuus yrittää sitten pääkirjoituksessaan laittaa riitaa puoliksi, lisätutkimuksiin vedoten:

Päästöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/artikkeli-1.386685)

Tämän tietysti myös MT tietää jo nyt:

Quote
Samalla pitää muistaa, että suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja sen tuottaminen ympäristön kannalta kestää jo nyt hyvin kansainvälisen vertailun.

***

Ettei asia olisi turhan yksinkertainen, niin tutkimuskin on tässä tilanteessa. Metaanilla on monia lähteitä ja:

What is Behind Rising Levels of Methane in the Atmosphere? (https://earthobservatory.nasa.gov/images/91564/what-is-behind-rising-levels-of-methane-in-the-atmosphere)

Quote
Most methane molecules in the atmosphere do not have identifying features that reveal their origin, so tracking down their sources requires additional lines of evidence: measurements of other gases, chemical analyses, isotopic signatures, observations of land use, and more.

Niinpä kiistelyn varaa asiassa on riittävästi.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.19 - klo:07:09
Ei tule vaaleista luomuvaalit, kuten toisaalla jo  totesimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13717#msg13717). Mutta kasvis/lihansyöntivaalit näistä saattaa osittain tulla:

SDP:n Antti Rinne verottaisi lihan syömistä – Viime eduskuntavaalien alla tarjolla oli Antin pekonipastaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.391567)

Tärkeältä osin siksi - minun mielestäni - että tuosta keskustelemalla voidaan tuoda esiin nyt tärkeitä ilmastoehdotuksia. Mutta ei tarvitse puhua poliittisesti hankalasta toimenpiteestä: ydinvoiman lisäämisestä. Eikä oikeastaan poliitikkojen päätöksistä lainkaan: tuossahan käytännön vastuuta työnnetään kansalaisille.

***

Tuo yksityiskohta:

Quote
Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne sai julkisuutta esiteltyään SAK:n Hyvää työtä Suomi -sivuilla bravuuriruokaohjeensa, pekonispagetin.

Reseptiä pidettiin melkoisena kaloripommina.

Poikani kavereidensa kanssa teki tuolloin tuon spagetin. Hänen todistuksensa: kyllä, tuhti annos. Mutta hyvää oli!  ;D
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 20.03.19 - klo:15:45
MT kertoi tästä:

Tutkimus: Suomessa tuotettu nauta säästää maailman vesivaroja: "Kilon tuottaminen vaatii tuhansia litroja vettä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.393204)

Quote
Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa. Maailmalla luku on keskimäärin 14 000–15 000 litraa ja Suomessa puolet tästä, noin 7 000 litraa.

Brasiliassa ei ole vesipulaa, mutta tuotanto vaatii laajoja laidunalueita, jotka syövät tilaa sademetsiltä. Se voi muuttaa haihduntaa, sadantaa ja koko maanosan ilmastoa.

Mistä se siis oikeastaan kertoi, Ehdottus: että Brasiliassa sataa Suomea enemmän.

En ole vielä tutustunut ko. tutkimukseen, mutta tuossa rohkea arvaukseni.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.19 - klo:06:19
Vielä tuohon edelliseen: jos suomalainen kuluttaja päättää säästää 19 400 litraa vettä, eikä osta brasilialaista naudanlihakiloa, niin miten se vesi saataisiin sitten niiden käytettäväksi, jotka maailmassa kärsivät vesipulasta?

Vastaus: ei oikeastaan mitenkään. Jos vesi ei menisi naudan syömän rehun kasvattamiseen, se jatkaisi matkaansa valtamereen, jossa se tulisi käyttökelvottomaksi. Sitä ei voi lähettää postitse kuivuusalueille Lähi-Itään tai Afrikkaan.

Siinä tuo laskelma muistuttaa niitä laskennallisia moralisointeja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg12588#msg1258899), joita tehdään hävikkiruoasta, jolla teoreettisesti pystyttäisiin ruokkimaan kaikki maailman nälkäiset.

***

Brasiliassa laidunmaiden ei väistämättä muuten tarvitse "syödä tilaa sademetsiltä". Siellä on luonnostaan suuria cerrado-tasankoja, jotka ovat hyvin soveliaita kestävään karjanhoitoon. Mutta se mielikuva on suomalaisille "myyty", että aina siellä täytyy sademetsiä, "maailman keuhkoja", hävittää. Kun siellä nyt vielä on noussut valtaan presidentti, joka suhtautuu ko. metsien suojeluun aika välinpitämättömästi ...

Brasilian uusi presidentti antoi alkuperäis­kansojen maat maatalous­ministeriön käsiin – ottaisi Amazonin suojelualueet kaupalliseen käyttöön (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005952684.html)

... se on tietysti omiaan vahvistamaan tuota omaksuttua mielikuvaa.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.19 - klo:07:59
Taas tätä suoraviivaista matematiikkaa, jossa ei oteta huomioon olemassa olevaa maailmaa koskevia tosiasioita:

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä (https://yle.fi/uutiset/3-10705825)

Quote
Merkittävin syy lisätä kasvisyöntiä tuleekin Annukka Valkeapään mielestä siitä, että kasviksia pystytään tuottamaan todella paljon enemmän kuin lihaa.

– Jos meillä on rajallinen maa-ala käytössä ja tuotamme pääasiassa kasviperäistä ruokaa, niin pystymme ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin, jos tuotetaan liharuokaa sillä samalla alueella. Lihan vaatima maa-ala on niin paljon isompi.

Tämä Brasialian asia on jo käsitelty kertaalleen täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg2057#msg2057). Uskoakseni siten, että se vaatisi nyt hyvän vastalauseen, paremman perustelun.

Ihan globaali näkökulma ja fakta, menemättä nyt suomalaiseen lihantuotantoon:

maatalouteen yhteensä käytetystä pinta-alasta 2/3 on laidunmaata, jota valtaosin ei voi käyttää kasvintuotantoon, ilman eroosiota ym. vahinkoa kyseisille alueille. Mutta karjaa voi laiduntaa, kestävästi.


PS. WWF ei tietääkseni ole mitenkään katunut tai vetänyt takaisin kannanottojaan luomun puolesta. Luomulihankaan. Ja samainen Valkeapää tässä alle vuoden takaisessa hastatelussaan (https://asuminen.lumo.fi/keittiossa-tehdaan-arjen-ilmastotekoja/) vahvisti sen asian, kuten myös edellisessä puheenvuorossa mainitun myytin yläpitämisen:

Quote
Silloin, kun lautaselleen valitsee lihaa, kannattaa valita sekin tarkoin: eri tuoteryhmien sisällä voi olla suuriakin eroja. Esimerkiksi luomu- ja luonnonlaidunliha ovat yleensä vastuullinen valinta.

– Etelä-amerikkalainen naudanliha on ensimmäinen asia, joka kannattaa jättää ostamatta. Niillä alueilla kaadetaan sademetsää karjan ja rehun kasvatukseen, ja tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset esimerkiksi suomalaiseen luomunautaan verrattuna, Valkeapää linjaa.

Mitenkä ihmeessä hän todistelee suomalaisen luomunaudan ympäristövaikutuksen pieniksi, jos luomueläinten ruokkimiseen kuluu se noin 10% peltoalasta, ja luomulihaa (naudan) saadaan vain hiukan yli 3% kaikesta naudanlihasta?

Tuo Brasilia/Etelä-Amerikka-kysymys on täällä meillä jo kerran käsitelty (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg2057#msg2057). Luullakseni siten. että WWF ei voi toista väittää, ennen kuin on toisin todistanut.

Niinpä niin. Valkeapääkin toteaa, että (lihav. HJ), että "tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset" (jne.) - jolloin vertailua ei suoraan voi syyttää valheesta (vaikka kys siis oli ehkä noin 6% brasilialaisesta naudanlihasta)! Eikä siinä yhteydessä harhanjohtamista, että juuri suomalainen luomunauta olisi se "pulmunen".
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.03.19 - klo:05:42
Jukka Ruukki analysoi ja repii hajalle tässä keskustelussa esitettyjä kliseitä varsin onnistuneesti ...

Lähiruokapuhe on lumetta, eikä luomukaan ole ilmaston ystävän valinta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006050171.html)

Quote
Ylen vaalikeskustelussa suloinen sopu löytyi vasta, kun siirryttiin puhumaan ilmastoystävällisestä ruoasta. Puoluejohtajat intoutuivat soittelemaan isänmaallisia sielunkieliä. Lähiruokaa sen olla pitää. Suomalainen liha on ilmastoteko.

Paitsi ettei ole. Lähilihaa ja -vihanneksia voi toki suosia monesta syystä, mutta ne eivät ole automaattisesti mitään ­ilmastoruokaa. Kotimainen kuormittaa ilmastoa siinä missä ulkomainenkin.

... mutta tämän idean näyttää hänkin nielaisseeen lähes sellaisenaan:

Quote
TIKUN NOKKAAN nostetaan aina yksi ilmastopahis kerrallaan. Ylen vaalitentissä roolin sai brasilialainen häränfilee, jonka hiilijalanjälki on moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Etelä-Amerikassa suuria metsäalueita on hakattu ja hakataan karjan laitumiksi ja rehuvilje­lylle.

Vertailu brassilihaan ontuu. Se ei ole ykkösvaihtoehto kotimaiselle naudalle. Meille tuodaan lihaa pääasiassa Euroopasta. Kärkimaita ovat Saksa ja Tanska. Saksalainen tai tanskalainen nauta ei kuormita ilmastoa enempää kuin suomalainen – todennäköisesti vähemmän.

Nimittäin tuon, että Etelä-Amerikassa hakataan metsää karjanhoitoa varten. Mutta hakataanko todella? Niin paljon, että sitä voisi pitää pääsääntönä? Meillä viimeinen tieto on aika vanha (2011), mutta sen mukaan tuo koskisi vain 6%:a Brasilian karjanhoidosta. Ja 94% brassilihasta olisi täysin viatonta.

Ruukki kiistää tuossa sen, että brasilialaisella lihalla olisi merkitystä suomalaisessa lihankulutuksessa, mutta ei kiistä, etteikö se olisi "pahis".

Aika varmaa myös on, että brasilialaisella lihapahiksella Suomen poliittista keskustelua myös jatketaan. Ja satunnaisesti edelleen tarjotaan WWF:n tapaan vaihtoehdoksi kotimaista luomulihaa. Niinpä tämä Ruukin huomio ...

Quote
VASTOIN yleistä luuloa luomuviljelykään ei ole lähtökohtaisesti ilmaston ystävän valinta. Syy on yksinkertainen: luomu tuottaa heikommin. Saman ruokamäärään tarvitaan enemmän peltoa. Luomu voi kuormittaa ilmastoa 50–70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely.

... pitäsi nyt erikseen ja vasiten laskea ja esittää eläintuotteiden osalta. Esim. siihen tapaan kuin edellä verraten käytettyä peltoalaa tuotettujen eläintuotteiden määriin ja osuuksiin.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 29.03.19 - klo:10:24
Vihreä Lanka on tästä ennusteesta kertoessaan ...

Ennuste: Lihan hinta nousee – kulutus kasvaa (https://www.vihrealanka.fi/juttu/ennuste-lihan-hinta-nousee-%E2%80%93-kulutus-kasvaa)

... pakotettu tämän avoimesti kertomaan:

Quote
Ennuste arvioi naudanlihan kulutuksen kääntyvän hienoiseen laskuun: pudotusta on luvassa noin prosentin verran sekä tänä että ensi vuonna.

”Naudan kulutuksen vähenemistä selittää tuotannon väheneminen Suomessa sekä hinnan nousu”, Karikallio arvioi.

Lihankulutuksen iso kuva on kuitenkin ennallaan: naudanlihaa kuluu jokseenkin entiseen malliin, sianlihan kulutuksen lasku jatkuu ja siipikarjan lihaa syödään enemmän kuin koskaan aiemmin.

”Taustalla on ennen kaikkea ruuan terveellisyyteen liittyvä trendi. Punaista lihaa korvataan valkoisella”, Karikallio sanoo.

Käytännössä siipikarjan kulutus kasvaa kuitenkin nopeammin kuin siansyönti vähenee. Lihan kokonaiskulutuksen kasvu on jatkunut ja jatkuu PTT:n arviossa myös lähivuosina.

Mutta ei esitä sitä tuosta itsestään selvästi kumpuavaa kysymystä:

kun mietitään kasvihuonekaasujen vähentämistä Suomessa, niin eiköhän unohdeta tuo juttu kokonaan?

Kun vielä on aika epäselvää, mitä lihansyönnin vähentämisellä olisi saavutettavissakaan.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 30.03.19 - klo:07:53
Eija-Riitta Korhola tiivistää minusta hyvin tieteellisen keskustelun statuksen asiassa tässä kirjoituksessaan:

Naudanlihan tuotannon päästöjä liioitellaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.403092)

Siitä:

Quote
Siteeraamani Mitloehner toteaa, että eläinten poistaminen todella laskisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi selvästi vaikeampi päästä – lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta.

Tarkistin alkuperäisestä: siinä viitattiin tutkimukseen, jonka mukaan USA:n luopuminen kokonaan eläinperäisestä ravinnosta vähentäisi maan kasvihuonepäästöjä alle 3%.

Kun tuohon vielä lisää (HJ) sen käyttäytymistieteellisen faktaan, minkä Vihreä Lanka edellä kertoi, että ihmiset ovat käytännössä hyvin haluttomia lihansyönnistä luopumaan, ainakin voi sanoa, että poliittisena ilmastolinjauksena tuo vaihtoehto on ehkä kaikkein hitain esille tulleista.

Viitaten myös tähän Michael Mierschin lohkaisuun/twiittiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10599#msg10599) edellä.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 02.04.19 - klo:08:27
On ilmestynyt myös tällainen tutkimus asioiden kytköksistä:

Jos ruokajärjestelmää ei ymmärrä kokonaisuutena, yhtä kohtaa korjaamalla vahingoittaa toista – e2 Tutkimus julkaisi oppaan auttamaan ymmärrystä: "Vahva lukusuositus poliitikoille" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.403284)

Quote
Esimerkiksi kotieläintuotannon vähentäminen vain Suomessa voisi johtaa siihen, että ympäristökuormitus vähenisi täällä, mutta kasvaisi lisääntyvän tuonnin seurauksena muualla.

"Karjatalouden mukana myös nurmi vähenisi. Sillä olisi paljon vaikutusta monimuotoisuuteen", Kuhmonen sanoo.

Lisäksi luomuviljely vaikeutuisi karjanlannan loppuessa.

Sitä ei tuoda esille, miten luomu.jo sinänsä tarkoittaa ympäristövaikutusten siirtämistä muualle. Jos ja kun siinä tuotetaan  vain 1/4 - 1/3 siitä, mitä tavanomaisessa. Puuttuva ruoka on sitten tuotava.

Mutta totta tietysti on, että luomutilat ovat riippuvaisia lehmien tuosta tuotoksesta. Omien lehmiensä, ja toisten.

Kuten wikipedia-artikkeli luomueläintuotannosta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luomuel%C3%A4intuotanto) kertoo:

Quote
Kaikkien kotieläinten lantaa voidaan käyttää luonnonmukaisena lannoitteena pelloilla.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.19 - klo:05:50
Lauri Reuter esittää tällaista hyväntahtoista kompromissia:

"Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.406061)

Quote
VTT:llä työskentelevä biotekniikan tohtori Lauri Reuter ehdottaa, että naudanlihan kulutus Suomessa puolitettaisiin ja ylijäävä liha vietäisiin maailmalle.

Ja mikä ettei, parhaassa mahdollisessa maailmassa menetettäisiin juuri noin. Ja se olisi hyvä juttu, erityisesti, jos liha vietäisiin sinne, jossa eläinproteiineja eniten lisää tarvittaisiin. Eli kehitysmaihin.

Mutta kehitysmaissa ei kyllä olisi varaa suomalaista lihaa ostaa. Mutta jos liha vietäisiin toisiin kehittyneisiin maihin, ehdotus muistuttaa satua hölmöläisten peitosta. Jos syömme lihan itse, eivät päästöt siitä yhtään lisännyt.

Missä määrin suomalaiset sitten oikeasti suostuisivat lihankulutuksensa puolittamiseen, katso edellä kolme puheenvuoroa taaksepäin, kommentti Vihreälle Langalle.

Tämä vertaus on hyvä yritys ...

Quote
Hän vertaa tilannetta auton keksimiseen.

"Ajattele hevosta. Se oli pitkään ylivoimainen kulkuneuvo. Sitten kaikki muuttui. Jos Henry Ford olisi kysynyt, mitä liikenteelle pitäisi tehdä, olisi pyydetty nopeampia hevosia. Ford teki auton."

... mutta olemme vielä erittäin kaukana siitä, että erilaiset lihan korvikkeet olisivat ylivoimaisia. Maultaan tai hinnaltaan. Hänen ja hänen kavereidensa "taivaan mannakin" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg11643;topicseen#msg11643) on vielä kovasti "vaiheessa". Jätetään nyt nipottamatta siitä, ettei Ford autoa keksinyt..

Tällä hetkellä osuvampi vertaus pikemminkin olisi, että olisi tuolloin ryhdytty taas kävelemään. Ja myyty puolet  hevosista ulkomaille.
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.19 - klo:05:55
Riita tulee nähtävästi tästä nimitysasiasta EU:ssakin:

EU-valiokunta haluaisi estää lihatermien käytön kasvisperäisissä tuotteissa – Pannaan menisivät ainakin termit "leikkele" "burgeri" ja "makkara" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.406584)

Tuohon ei nyt osaa ottaa voimakasta kantaa. Joku "kasvisburgeri" on minusta ongelmaton, kun "hamburger" ei varsinaisesti viittaa lihaan, vaan tietääkseni on lähtöisin Hampurin kaupungin nimestä. Siihen tapaan kuin mukana tulevat "ranskalaiset perunat" (jotka kuulemma on keksitty Belgiassa!).

"Leikkele" ei myöskään ole minusta vaikea juttu: tottakai sitä voi leikellä siivuja vaikka mistä. Ja jos sanotaan reilusti, että jokin on kasvismakkara, niin olisi sekin minusta ihan OK. Siis nimenä: katsotaan sitten muuten, kun olen joskus maistanut. Kasvisnakkia olen, se ei saanut pisteitä minulta.


PS. 8.4.19: Ei varsinaisesti kuuluu tuohon, mutta mitähän EU tykkäisi tuotteesta, jollaista mainostettiin erään Itäkeskuksen hampurilaispaikan ikkunassa:

Jäätelöburgeri (?!)   ;D
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.19 - klo:04:55
Quote
<klips>

Lisäksi luomuviljely vaikeutuisi karjanlannan loppuessa.

Sitä ei tuoda esille, miten luomu.jo sinänsä tarkoittaa ympäristövaikutusten siirtämistä muualle. Jos ja kun siinä tuotetaan  vain 1/4 - 1/3 siitä, mitä tavanomaisessa. Puuttuva ruoka on sitten tuotava.

Mutta totta tietysti on, että luomutilat ovat riippuvaisia lehmien tuosta tuotoksesta. Omien lehmiensä, ja toisten.

Kuten wikipedia-artikkeli luomueläintuotannosta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luomuel%C3%A4intuotanto) kertoo:

Quote
Kaikkien kotieläinten lantaa voidaan käyttää luonnonmukaisena lannoitteena pelloilla.

Tämä blogisti on vielä jyrkempää mieltä tuosta "vaikeutumisesta":

Luomu tulee ja karja poistuu (https://blogit.perussuomalaiset.fi/kaj-granlund/luomu-tulee-ja-karja-poistuu/)

Quote
Luomutuotanto ei käytä teollisia väkilannoitteita vaan eloperäisiä lannoitteita, joka suuressa mittakaavassa tarkoittaa karjan lantaa. Luomupelto tarvitsee tuottaakseen luomuruokaa, noin 30 tonnia lantaa per hehtaari ja vuosi. Se tarkoittaa noin 50 miljoonaa kuutiometriä lantaa eli 10 kuutiometriä per Suomessa asuva henkilö. Se on melkoinen määrä ja jos siitä tingitään, se näkyy sitten sadon määrässä ensimmäisinä vuosina ja 5 vuoden päästä (luomu)pellot eivät tuota yhtikäs mitään.

Itse asiassa saatavissa oleva karjan lanta ei riitä nykyisten peltopinta-alojen lannoittamiseen puhumattakaan luomualojen laajentamisesta ja karjan määrän pienentämisestä. [...]

Niin, onko meillä tutkimustietoa siitä, missä määrin luomuviljely on Suomessa riippuvainen karjanlannasta?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.19 - klo:04:31
Tällainenkin keksintö on tullut väliin jo opitulle lihansyönnin vainoamiselle ja paheksumiselle, sitä häritsemään:

Genetic breakthrough on tropical grass could help develop climate-friendly cattle farms (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-04/icft-gbo040919.php)

Quote
The discovery of genes responsible for asexual reproduction in a tropical grass may reduce negative impacts of cattle farming. The grass captures carbon, reduces gas emissions from soils, restores degraded land, and improves cattle health and productivity

Tuo ei tietysti pelasta luomukarjaa ja -tiloja.  8)
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 04.05.19 - klo:07:58
Vaikka samaisten lasten ja nuorten väitetään olevan kovasti ilmastotietoisia, näin siinä kuulemma käytännösssä käy:

Suomen Kuvalehti: Kasvisruoka ei maistu suomalaiskoululaisille – 60 prosenttia yläkoulun oppilaista jättää kasvisruokapäivänä kouluruuan väliin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.421744)

Eipä silti, tämä on mahdollista vain koulussa:

Quote
Nykyisin kouluja ohjeistetaan myös tarjoamaan kerran viikossa vain kasvisruokaa.

En ainakaan ole kuullut aikuisten työpaikkaruokalasta, joka noudattaisi samanlaista käytäntöä. Sitä käytäntöä varmaan niissäkin noudatetaan, että aina on tarjolla kasvisruokavaihtoehto.

Tulipa mieleen: minkälainen mahtaa olla tilanne Eduskunnan kuppilassa?
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 07.05.19 - klo:09:21
Nimittäin tuon, että Etelä-Amerikassa hakataan metsää karjanhoitoa varten. Mutta hakataanko todella? Niin paljon, että sitä voisi pitää pääsääntönä? Meillä viimeinen tieto on aika vanha (2011), mutta sen mukaan tuo koskisi vain 6%:a Brasilian karjanhoidosta. Ja 94% brassilihasta olisi täysin viatonta.

Ruukki kiistää tuossa sen, että brasilialaisella lihalla olisi merkitystä suomalaisessa lihankulutuksessa, mutta ei kiistä, etteikö se olisi "pahis".

Aika varmaa myös on, että brasilialaisella lihapahiksella Suomen poliittista keskustelua myös jatketaan. Ja satunnaisesti edelleen tarjotaan WWF:n tapaan vaihtoehdoksi kotimaista luomulihaa.

Toista kautta saadaan tällainen arvio. YK:n uudesta maailman tuhoutumisen raportista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg14100#msg14100) löytyy tieto, että Etelä-Amerikassa on yhteensä pilattu sademetsää ottamalla sitä karjankasvatuksen käyttöön 43 miljoonaa hehtaaria. Toisaalta saamme tiedon ...

The Brazilian beef industry: Just how big is it? (https://www.agriland.ie/farming-news/the-brazilian-beef-industry-just-how-big-is-it/)

... että Brasilian n. 209 miljoonaa nautaa laidunnetaan 167 miljoonalla hehtaarilla.

Tuosta saamme siten raja-arvon, että korkeintaan neljännes Brasilian tuotannosta on tuolla mainitulla tavalla syntistä lihaa. Se on enemmän kuin v. 2011 arvio 6%, mutta kuitenkin vain se.

***

Toinen hyödyllinen suhdeluku asian selväjärkiseksi arvioimiseksi on hyvä tietää: tuo tuossa tarkoituksessa ihmisen käyttöön otettu ala on noin 8,6% Amazonian noin 5 miljoonasta neliökilometristä.

Vielä on arvioimatta, missä määrin karjaa voi laiduntaa sademetsässä luonnon siitä häiriintymättä. Tähän malliin - jos sellaista esitetään - täytyy kyllä suhtautua yhtä epäluuloisesti kuin varjokahviinkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg2368#msg2368)!
Title: Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?
Post by: Heikki Jokipii on 17.05.19 - klo:07:03
Niin vain Sitrakin uudessa raportissaan otti lihansyönnin hampaisiinsa (!), mutta mitään poliittista konsensusta asiasta tuskin syntyy:

Perussuomalaiset ja keskustan Kärnä: Sitran raportti "itseruoskintaa", "vitsi" ja "hippi-ideologiaa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.429825)

Quote
Myös keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on tuohtunut raportista.

"Sitran raporttihan on suuri vitsi. Ruokavalion osalta raportti ei huomioi esimerkiksi nurmiviljelyn hiilensidontaa, hiilineutraalia riistaa ja villikalaa tai sitä, että maitoketjussa tähdätään jo nyt hiilineutraaliuteen. Suomessa lähiruoka on liharuokaa ja maamme tarvitsee erityisesti märehtijöitä. Ne muuttavat ihmisravinnoksi kelpaamattoman biomassan ravinnoksi ja hoitavat uhanalaisia perinnebiotooppeja."

[...]

"Sitralla näyttää olevan aivan liikaa aikaa ja rahaa hippi-ideologioiden edistämiseen. Olisi järkevämpää käyttää nämä panostukset esimerkiksi arktisten erityiskysymysten ratkaisemiseen. Asiasta olisi hyvä keskustella hallitusneuvotteluissa."

Näinkin on arvioitu, artikkeli myös MT:ssä:

Startup-sijoittaja: SDP:n vaalivoitto suli lihaveroon "Ei kannata mennä äänestäjän ja hänen grillimakkaransa väliin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.430137)

Quote
Väisäsen mielestä elintason laskua vaalikarjalle tarjoava poliitikko yrittää myydä Netflix-käyttäjälle ajatusta siirtymisestä takaisin vhs-aikakauteen. Sen taistelun häviää takuuvarmasti.

"Hedonistinen adaptaatio ei yksinkertaisesti toimi siten. Ihminen ostaa kernaammin vaikka Trumpin valheelliset ’puhdas hiili’ -puheet kuin luopuu vuotuisesta lomamatkastaan ja kesäillan satunnaisesta grillaushetkestään", hän sanoo.

Me olemme täällä huomanneet, että äänestäjä saattaa jopa äänestää tuota vaihtoehtoa tarjoavaa poliitikkoa - mutta jatkaa kaupassa lihan ostamista!

Tuo lihansyönnin välttäminen näyttää varmasti Sitran kirjoituspöydän ja/tai tietokoneen näytön takana helpolta ja loogiselta vaihtoehdolta, ja jopa nopealta keinolta. Mutta sitä se ei ole (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10599;topicseen#msg10599). Ainakaan vuoteen 2050 mennessä.

Plus myös se kiistely, jota edellä on esitelty.