Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Toista kautta saadaan tällainen arvio. YK:n uudesta maailman tuhoutumisen raportista löytyy tieto, että Etelä-Amerikassa on yhteensä pilattu sademetsää ottamalla sitä karjankasvatuksen käyttöön 43 miljoonaa hehtaaria. Toisaalta saamme tiedon ...

The Brazilian beef industry: Just how big is it?

... että Brasilian n. 209 miljoonaa nautaa laidunnetaan 167 miljoonalla hehtaarilla.

Tuosta saamme siten raja-arvon, että korkeintaan neljännes Brasilian tuotannosta on tuolla mainitulla tavalla syntistä lihaa. Se on enemmän kuin v. 2011 arvio 6%, mutta kuitenkin vain se.

Mutta tämä on kyllä hyvä argumentti:

Entäpäs sademetsät? Naudanlihantuotannon kasvu on suurimpia syitä Amazonin metsäkatoon. Eläimet vaeltelevat laitumillaan usein ilman korvamerkkejä.

Osa maanomistajista hakkaa metsää laittomasti. Korvamerkkien puutteen takia on kuitenkin lähes mahdotonta tietää, onko teurastamolle päätynyt eläin peräisin laittomia hakkuita tehneeltä tilalta.

Kirjoituksesta:

KOMMENTTI: Uusi kauppasopimus avaa ovet piittaamattomalle maataloudelle ja osoittaa, että Pariisin ilmastosopimuksesta on tulossa salkkuun unohdettu paperinpala

Toisaalta kyllä kuvittelisi, että EU vaatisi tänne tuotavalta lihalta, että korvamerkkejä on käytetty? Jopa siis, että Brasiliassa tehtäisiin jatkossa niin yleisesti? Menettelystä kun olisi hyötyä itse Brasiliallekin, se ei olisi varsinainen kustannus. Tuossahan kerrotaan, että se on jo osin (pääosin?) käytössäkin: eläimet ovat "usein ilman korvamerkkejä".

[Heikki Jokipii]

Jos meillä on jo jo tieto, kuinka huikeasti hyönteisruoka maksaa, tämä ei yhtään yllätä:

Pohjalainen: Suurin kiinnostus hyönteisruokia kohtaan lopahti, liian eksoottisia suurelle osalle suomalaisia

Ei siinä oikeastaan tuota eksoottisuusseltystä tarvita. Sain maistiaisina sirkkoja syödäkseni, ihan hyviä olivat, olisin valmis syömään uudestaankin. Mutta en ole valmis maksamaan niistä 250 euroa kilo (ks. edellä 29.10.18). Jos jauhelihaa saa alle kympin kilo.

Tuolta pohjalta minä kyllä yhä epäilen tämän onnistumista, myös Euroopassa:

Sirkkabisnekseen odotetaan huimaa kasvua Euroopasta: "Uskon, että voimme saavuttaa 3â€"5 miljoonan euron vuosittaisen liikevaihdon"
EFSA:n hyväksyntä voi olla murrosvaihe, arvioi Finsect Oy:n toimitusjohtaja Antti Reen.

Mutta hintatietomme on viime vuodelta. Päivitetäänpä se. Ruohonjuuresta (lihav. HJ):

Samu-paahdettu kotisirkka, 20 g
EntoCube
9,95 â,¬
( 497,50 â,¬ / kg )

https://www.ruohonjuuri.fi/samu-paahdettu-kotisirkka-20-g-entocu-6430068420436

Hiukan halvempiakin sieltä löytyi, mutta yli 300 eurossa kilolta hinta pysyi.

[Heikki Jokipii]

Mutta tämä kyllä aiheuttaa sen ...

Mercosur-sopimuksesta suuri huoli tuottajilla â€"MTK:n Marttila tyytymättömänä: "Komissio valmistautuu jo itsekin sopimuksen aiheuttamiin markkinahäiriöihin"

... että pahan puhuminen brasilialaisesta lihasta vain kiihtyy. Ennen ja jälkeen tuon sopimuksen (mahdollisen) hyväksymisen.

Siinä sitten MTK:n ym. täytyy tasapainoilla sen kanssa, että käyttää argumentteja, jotka kuitenkin jättävät suomalaisen lihan viattomaksi, hyvään valoon.

Eikä oikeastaan tasapainoilla  edes tarvitse. Kaikki pahanpuhuminen brasilialaisesta lihasta kelpaa:

Brasilialaista vai kotimaista nautaa? Amazonin metsäkatoalueilla tuotetulla lihalla moninkertaiset päästöt

Ruotsalaisprofessorin mukaan naudanlihan tuonnin kasvu voi lisätä metsäkatoa, vaikka itse liha ei tulisikaan Amazonin alueelta.
[...]
Vaikka vientiin tarkoitettu liha on harvoin peräisin Amazonilta, karjantuotanto on suurin syy alueen metsäkatoon. Suomessa naudanliha on usein maidontuotannon sivutuote, mikä osaltaan vähentää ilmastokuormaa.

Se liha on siis syntistä joka tapauksessa, vaikka se osoitettaisiin miten viattomaksi, koska Brasilia on syntinen. Niinpa silläkään tiedolla ei varmaan syntisyyden polttomerkinnästä pääse, että korkeintaan neljännes naudoista on sademetsäalueilla kasvatettu. Koska kuitenkin joku siellä kasvattaa. Eivätkä asiassa silloin korvamerkitkään auta (vrt. edellä 09.07.19).

Mikä tuosta puuttuu, on sen analysointi, miksi karjanhoito siellä on ylipäänsä ajettu pois siihen erinomaisesti soveltuvilta cerrado-tasangoilta. Joilla päästöt ovat käsittääkseni pienemmät kuin Suomessa. Tai Ruotsissa.

Mutta tuossa ei tarjota Brasilialle mitään muuta tietä parannukseen kuin tämä: lopettakaa se naudanlihan tuotanto, ja varsinkin sen vienti eli tuonti tänne Eurooppaan.

[Heikki Jokipii]

Baileyn (tai Lomborgin) väite, että lihansyönnistä luopumisella vähennetään hyvin minimaalisesti länsimaisen ihmisen kasvihuonepäästöjä:

Why Giving Up Meat Won't Have Much of an Effect on Climate Change
Going vegetarian would reduce a person's greenhouse gas emissions by around 2 percent

Hesari tavallaan säesti tuota tänään tällä jutulla:

Paljonko lemmikkikoira saastuttaa? Asiantuntijat laskivat ja tyrmäävät vanhan myytin
Suomalainen lemmikkikoira tuottaa vuodessa korkeintaan neljänneksen henkilöauton hiilidioksidipäästöistä, laskee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Lihansyönnistä siinäkin oli kyse. Eikä sillä siis ollutkaan sanottavaa merkitystä (?).

Baileyn kirjoituksesta:

So while hectoring meat-eaters will do almost nothing to slow climate change, the demand for dietary sacrifice and culinary hair shirts could well alienate members of the public from considering more effective ways to address future man-made warming.

(lihav. HJ)

Takajaloilleen saa (eli vieraannuttaa) eläinystävänkin väite, että meidän koira (tai kissa) olisi ilmastonmuutokseen syyllinen. Niin ei saa olla, edes vähääkään.

Tällöin koiran hiilipäästöt olisivat noin neljännes henkilöauton päästöistä. Jotta päästään yhden katumaasturin päästöihin, tarvitaan ainakin viisi tai kuusi koiraa.

Meitä vastaan tulee kyllä silloin tällöin vastaan ulkoiluttajia, joilla on hihnan päässä tuo määrä (5-6) koiria ... 

[Heikki Jokipii]

Yllätys, yllätys. Tässä ei suositeltukaan terveellisiä kasviksia:

Tutkimus: Ruuan hinta selittää sekä aliravitsemusta että ylipainoa â€" Ravinteikas ruoka voi olla moninkertaisesti kalliimpaa kuin epäterveellinen

Sen mukaan ravinteikkaan ruuan edullisuus vaihtelee merkittävästi ympäri maailman. Köyhissä maissa erityisen kalliita ovat eläinperäiset ruuat, jotka olisivat tehokkaita lasten pienikasvuisuuden torjunnassa.

Esimerkiksi munat ja maito voivat olla kymmenen kertaa kalliimpia kuin tärkkelyspitoiset perusruoka-aineet. Ravinteilla vahvistetut murot, jotka olisivat erityisen tehokkaita lasten kannalta, taas voivat olla jopa 30 kertaa kalliimpia kuin tavalliset. Näiden tuotteiden korkea hinta näyttäisi jopa ennustavan lasten pienikasvuisuutta.

(lihav. HJ)

Eikä siis perinteiseen tapaan morkattu kehitysmaihinkin leviäviä halpoja hampurilaisketjuja.

[Heikki Jokipii]

Jos siirtyminen Intiassa kasvissyöntiin on edennyt hitaasti, eli on nyt kestänyt 3000 vuotta, eikä ole vieläkään mennyt läpi (ks. edellä 21.08.17), näyttää se hyvin hitaalta keinolta Suomessakin:

Ilmastoraportti rajoittaisi lihansyöntiä, mutta poliitikoille ruoka on yhä henkilökohtainen valinta: "Kuluttaja päättää, mitä pöytään kannetaan"

Eli ei ole suurimmalla osalla poliittisista puolueista uskallusta sitä edes tavoitteeksi asettaa. Ja aika ponneton on sen yhden poikkeuksenkin, eli Vihreiden, linjaus asiassa:

1. Pitääkö lihan syöntiä rajoittaa? Kyllä, lihan syöntiä pitää vähentää ilmasto- ja terveyssyistä. Suomalainen syö lihaa keskimäärin 80 kg vuodessa. Julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa pitää lisätä kasvisruokaa.

Eli sielläkin edetään vähimmän vastuksen suuntaisesti. Syötetään se kasvisruoka lapsille ja vanhuksille, jotka eivät valitse eivätkä pistä hanttiin. 

Jolloin kyllä tuo 80 kilon keskiarvo luultavasti jää pitkäksi aikaa voimaan, ei ainakaan olennaisesti muutu.

[Heikki Jokipii]

Sama pessimistinen asenne tuota keinoa kohtaan on tässäkin uutisessa:

Suomalaiset syövät nyt enemmän lihaa kuin koskaan â€" Professori: Lihansyönti ei vähene verotuksella tai muilla tempuilla

Tässä se jossain on:

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan syömiseen on vaikea puuttua, koska se on niin henkilökohtainen asia.

â€" Olen skeptinen, että tämä ratkeaa verotuksella tai muilla tempuilla. Ihmisiä pitäisi tuuppia parempaan syömiseen, mutta jos vastahakoista ihmistä aletaan tuuppia liikaa, syntyy vastareaktio, Lehtonen sanoo

.

Selvittäsiinkö Suomessa 1000 vuodella, kun olemme niin pieni maa? 

[Heikki Jokipii]

Tässä kuvataan Suomen huimaavan hieno kehitys:

Afrikkalaisen maitolitran päästö 6â€"7 hiilidioksidikiloa, maailman keskiarvo 2,5 kiloa ja suomalaisen noin kilo â€" suomalaismaidon päästöt laskevat edelleen

Laskelmassa ei ole mukana maankäyttöön tai rehun tuottamiseen liittyviä muutoksia vaan siinä on tarkasteltu vain lehmää.

Jos ne vielä otetaan huomioon, luulenpa, että kertomus vain paranee. Paitsi erään tietyn kymmenesosan kohdalla.

[Heikki Jokipii]

Kasvispihvi Beyond Burger voitti Iltasanomien makutestissä. Myös oikean Pirkan jauhelihapihvin.

Mutta tässä suhteessa se ei voittanut: sen kilohinta oli n. 30 euroa, Pirkan pihvin 5,30. Energiamäärä oli lähes sama. Hinta ei ollut niin järkyttävä kuin ötökkäruoassa, mutta tuo kuitenkin.

[Heikki Jokipii]

No jaa. Tällaisilla provokaatioila pääsee hetkeksi otsikoihin:

Mitä ihmettä? Ruotsalaisprofessori esitti ihmislihan syönnin keinoksi taistella ilmastonmuutosta vastaan: "Suurin osa ihmisistä pitää ajatusta inhottavana"

Olen itse joskus vuosia sitten esittänyt asiaa ratkaisuna toiseen ongelmaan: sodat voisivat merkittävästi vähentyä, jos olisi pakko myös syödä jokainen tappamansa ihminen.

Ilmastonmuutokseen ehdotti eräs australialaispariskunta monta vuotta sitten keinoa, että jokaisen kotonaan lemmikkinä eläimiä pitävän tulisi lopuksi syödä kissansa tai koiransa. Pääsi samalla tavalla hetkeksi otsikoihin. Monelle se ajatus oli tuota ruotsalaisprofessorin ehdotustakin inhottavampi!

[Heikki Jokipii]

Kaupallinen tarina, kyllä:

Atrialaisen possun hiilijalanjälki kestää ilmastotarkastelun

Mutta näin lihafirma ei antaudu kasvisyönnin suosittelemisen tai lihankorvikkeiden edessä. Ja tieteelliseen tietoon ja menetelmiin se tuossa vetoaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on MTK:lle luonteva käsitys vastuullisuudesta:

MTK aloittaa ensi vuonna kampanjan kotimaisen lihantuotannon puolesta: "Kuluttajilla tuntuu menevän sekaisin globaali lihantuotanto sekä kotimainen tuotanto"

Heidät aiotaan vakuuttaa, ettei kasvissyönnistä ole pelastukseksi:

Mahdollisesti nuoria kiinnostavia teemoja voisivat olla esimerkiksi antibioottien käyttö sekä ilmastoasiat.

Vaan kotimaisuudesta, siitä on.

[Heikki Jokipii]

Hyvin vaatimaton, milteipa huomaamaton on tämä MT:n kertoma käänne Suomen lihankulutuksessa:

Lihan kulutuksen vuosikymmeniä jatkunut kasvu on pysähtynyt Suomessa.

Kantar TNS Agrin mukaan tammiâ€"heinäkuussa kulutus on laskenut kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Lihatiedotusyhdistyksen tilaston mukaan kulutus on vakiintunut vuosina 2016â€"2018 noin 81 kiloon luullista lihaa henkilöä kohti.

(lihav. HJ)

Eli pudonnut nippa nappa alle 80 kilon, vuositasolla. Saa jopa nähdä, pysyykö tuo vähennys vielä, kun Lihatiedotus julkaisee koko vuoden tilastonsa.  Jos Maija ja Matti Meikäläinen ostavatkin tänä vuonna oikein ison joulukinkun!

[Heikki Jokipii]

Tämä laskelma on USA:sta:

Can Vegetarianism Stop Climate Change?

Kovin vähäiseksi se arvioi kasvissyönnin merkityksen tuon tavoitteen saavuttamisessa.

Minä lisäisin tuohon vielä sen, että nykyisin yhä yleisemmin sanotaan, että "lihansyöntiä ei tarvitse kokonaan lopettaa". Mutta sillä tavoin nuo vähäiset luvut ja prosentit kutistuvat vielä mitättömämmiksi.

Silloin ei ole mitään erityistä hurraamista siinäkään, jos lihan kulutuksen kasvu on pysähtynyt (vrt. juuri edellä). Kyllä tuo laskelma osittain pätee Suomessakin.

[Heikki Jokipii]

Poliittisessa keskustelussa Unicafen ja Helsingin kaupungin päätöksistä vähentää (naudan)lihan tarjontaa ruokaloissaan, näyttää nyt nousseen eräs outo argumentti esiin:

jotkut puolustavat päätöksiä sillä, että asiakkailla on oikeus itse päättää. Ja Unicafen tapauksessa tulkitaan niin, että nuoret itse ovat tämän päätöksen tehneet.

Mutta onko niin? Uskallan sanoa, että ei ole, riippumatta siitä, katsooko päätöksen hyväksi tai huonoksi. Vaan päätösvalta viedään varsinaiselta asiakkaalta, yksilöltä, ihan samaan tapaan kuin luomuruoan tyrkyttämisessa. (Josta ilmiöstä meillä on ihan oma jo vanha triidinsä.)

Kunnan oikeudesta päättää itse omista asioistaan oli puhetta täälläkin, saman asian yhteydessä. Ja myös siitä, mikä on kuntalaisen, kunnan palveluja käyttävän oikeus.