Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Tämä on laajempi *) em. Lancetin artikkelin kritiikki ...

What’s Really Behind The Plant-Based Diet Agenda?

... mutta otan siitä esille tämän, miten tuokin asia liittyy maatalouden tuottavuuteen:

According to the United States Environmental Protection Agency (EPA), agriculture accounted for 9% of U.S. greenhouse gas emissions in 2016. Of this 9%, animal agriculture was responsible for 4%. Transportation and electricity generation were each responsible for 29% of emissions, industry 22%, and commercial/residential 12%.

However, the Food and Agriculture Organization (FAO) of the United Nations (UN) claim that livestock agriculture is responsible for a sizeable 14.5% of global emissions. This figure is such because less developed countries are generally home to inefficient, unproductive livestock.

For example, in 2014/15, the average daily milk yield of indigenous cows in India was 2.54 kg. Whereas the average daily milk yield of an American cow is approximately 31 kg.

Therefore, one American cow produces as much milk as twelve Indian cows. As a result, the less developed countries contribute a greater portion of their greenhouse gases to the world total in the form of livestock emissions.

In fact, the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) estimates that 70 – 80% of global livestock related greenhouse gas emissions stem from developing countries. The implication of this, is that third world countries are to blame for “causing anthropogenic climate change” – which is obviously ridiculous.

Suomen ja EU:n luvut ovat varmasti lähempänä USA:n kuin Intian lukuja. 31 kertaa 365 on n. 11 000 kiloa, ja siihen Suomessakin maidontuotannossa päästään, vaikkei ehkä keskiarvona: Luken mukaan keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti vuonna 2014 oli noin 8200 kiloa vuodessa. Suomalainen lehmä siis tuottaisi keskimäärin saman verran kuin noin 9 intialaista lehmää.


_______

*) jonka kaikissa yksityiskohdissa en ole edes samaa mieltä. Olen jo ilmoittanut inhoni amerikkalaiseen viehtymykseen salaliittoterioihin.

[Heikki Jokipii]

Asia säilyy Suomessakin kiisteltynä:

Luken tutkija: Naudanlihan ympäristöhaitat on yliarvioitu – "Kaksi hiilivoimalaa tuottaa saman ilmastokuorman kuin on kaikkien Suomen nautojen metaanipäästö"

Hiukan suomalainen, ja sellaisena hiukan epäilyttävä, on väite ja näkemys, että asia on kyllä muualla haitallinen, mutta ei oikeastaan Suomessa.

Globaalien ongelmien yhdistäminen suomalaiseen tuotantoon on Virkajärven mielestä ongelmallista.

”Harva ymmärtää nautakarjatalouden ravinnekierron kokonaisuutta. Ulkomaisia tutkimuksia ei voi verrata suoraan Suomeen. Nauta on täysin eri asia kuin nauta ja nurmi yhdessä”, hän muistuttaa.

On nimittäin niin, että muuallakin naudat saavat pääosin ravintonsa nurmesta (tai siihen verrattavasta lähteestä). Vaikka asia yritetään usein esittää niin, että ne ruokitaan vain viljalla. Jolla esitystavalla päästään dramaattisiin laskelmiin ja iskulauseisiin.

[Heikki Jokipii]

Mutta eipä aikaakaan, niin asiasta esitettiin yhtä arvovaltaiselta taholta Suomessa myös vastakkainen näkemys:

Nautakarjatalouden päästöt vastaavat ainakin noin puolta Suomen liikenteen päästöistä – professori vähentäisi paitsi lihan myös maidon kulutusta

Yhteistä noille kahdelle kirjoitukselle on se, että myös tämä jälkimmäinen näkee Suomen tilanteen poikkeuksellisena:

Seppälä uskoo, että kotimaisen lypsykarjan lihan hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi brasilialaisen tuontinaudan. Vertailukelpoista elinkaariarviota ei ole vielä tehty.

Mutta tuo siis uskotaan tiedettävän - ilman tutkimuksiakin?

***

Maaseudun Tulevaisuus yrittää sitten pääkirjoituksessaan laittaa riitaa puoliksi, lisätutkimuksiin vedoten:

Päästöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa

Tämän tietysti myös MT tietää jo nyt:

Samalla pitää muistaa, että suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja sen tuottaminen ympäristön kannalta kestää jo nyt hyvin kansainvälisen vertailun.

***

Ettei asia olisi turhan yksinkertainen, niin tutkimuskin on tässä tilanteessa. Metaanilla on monia lähteitä ja:

What is Behind Rising Levels of Methane in the Atmosphere?

Most methane molecules in the atmosphere do not have identifying features that reveal their origin, so tracking down their sources requires additional lines of evidence: measurements of other gases, chemical analyses, isotopic signatures, observations of land use, and more.

Niinpä kiistelyn varaa asiassa on riittävästi.

[Heikki Jokipii]

Ei tule vaaleista luomuvaalit, kuten toisaalla jo  totesimme. Mutta kasvis/lihansyöntivaalit näistä saattaa osittain tulla:

SDP:n Antti Rinne verottaisi lihan syömistä – Viime eduskuntavaalien alla tarjolla oli Antin pekonipastaa

Tärkeältä osin siksi - minun mielestäni - että tuosta keskustelemalla voidaan tuoda esiin nyt tärkeitä ilmastoehdotuksia. Mutta ei tarvitse puhua poliittisesti hankalasta toimenpiteestä: ydinvoiman lisäämisestä. Eikä oikeastaan poliitikkojen päätöksistä lainkaan: tuossahan käytännön vastuuta työnnetään kansalaisille.

***

Tuo yksityiskohta:

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne sai julkisuutta esiteltyään SAK:n Hyvää työtä Suomi -sivuilla bravuuriruokaohjeensa, pekonispagetin.

Reseptiä pidettiin melkoisena kaloripommina.

Poikani kavereidensa kanssa teki tuolloin tuon spagetin. Hänen todistuksensa: kyllä, tuhti annos. Mutta hyvää oli! 

[Heikki Jokipii]

MT kertoi tästä:

Tutkimus: Suomessa tuotettu nauta säästää maailman vesivaroja: "Kilon tuottaminen vaatii tuhansia litroja vettä"

Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa. Maailmalla luku on keskimäärin 14 000–15 000 litraa ja Suomessa puolet tästä, noin 7 000 litraa.

Brasiliassa ei ole vesipulaa, mutta tuotanto vaatii laajoja laidunalueita, jotka syövät tilaa sademetsiltä. Se voi muuttaa haihduntaa, sadantaa ja koko maanosan ilmastoa.

Mistä se siis oikeastaan kertoi, Ehdottus: että Brasiliassa sataa Suomea enemmän.

En ole vielä tutustunut ko. tutkimukseen, mutta tuossa rohkea arvaukseni.

[Heikki Jokipii]

Vielä tuohon edelliseen: jos suomalainen kuluttaja päättää säästää 19 400 litraa vettä, eikä osta brasilialaista naudanlihakiloa, niin miten se vesi saataisiin sitten niiden käytettäväksi, jotka maailmassa kärsivät vesipulasta?

Vastaus: ei oikeastaan mitenkään. Jos vesi ei menisi naudan syömän rehun kasvattamiseen, se jatkaisi matkaansa valtamereen, jossa se tulisi käyttökelvottomaksi. Sitä ei voi lähettää postitse kuivuusalueille Lähi-Itään tai Afrikkaan.

Siinä tuo laskelma muistuttaa niitä laskennallisia moralisointeja, joita tehdään hävikkiruoasta, jolla teoreettisesti pystyttäisiin ruokkimaan kaikki maailman nälkäiset.

***

Brasiliassa laidunmaiden ei väistämättä muuten tarvitse "syödä tilaa sademetsiltä". Siellä on luonnostaan suuria cerrado-tasankoja, jotka ovat hyvin soveliaita kestävään karjanhoitoon. Mutta se mielikuva on suomalaisille "myyty", että aina siellä täytyy sademetsiä, "maailman keuhkoja", hävittää. Kun siellä nyt vielä on noussut valtaan presidentti, joka suhtautuu ko. metsien suojeluun aika välinpitämättömästi ...

Brasilian uusi presidentti antoi alkuperäis­kansojen maat maatalous­ministeriön käsiin – ottaisi Amazonin suojelualueet kaupalliseen käyttöön

... se on tietysti omiaan vahvistamaan tuota omaksuttua mielikuvaa.

[Heikki Jokipii]

Taas tätä suoraviivaista matematiikkaa, jossa ei oteta huomioon olemassa olevaa maailmaa koskevia tosiasioita:

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

Merkittävin syy lisätä kasvisyöntiä tuleekin Annukka Valkeapään mielestä siitä, että kasviksia pystytään tuottamaan todella paljon enemmän kuin lihaa.

– Jos meillä on rajallinen maa-ala käytössä ja tuotamme pääasiassa kasviperäistä ruokaa, niin pystymme ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin, jos tuotetaan liharuokaa sillä samalla alueella. Lihan vaatima maa-ala on niin paljon isompi.

Tämä Brasialian asia on jo käsitelty kertaalleen täällä. Uskoakseni siten, että se vaatisi nyt hyvän vastalauseen, paremman perustelun.

Ihan globaali näkökulma ja fakta, menemättä nyt suomalaiseen lihantuotantoon:

maatalouteen yhteensä käytetystä pinta-alasta 2/3 on laidunmaata, jota valtaosin ei voi käyttää kasvintuotantoon, ilman eroosiota ym. vahinkoa kyseisille alueille. Mutta karjaa voi laiduntaa, kestävästi.


PS. WWF ei tietääkseni ole mitenkään katunut tai vetänyt takaisin kannanottojaan luomun puolesta. Luomulihankaan. Ja samainen Valkeapää tässä alle vuoden takaisessa hastatelussaan vahvisti sen asian, kuten myös edellisessä puheenvuorossa mainitun myytin yläpitämisen:

Silloin, kun lautaselleen valitsee lihaa, kannattaa valita sekin tarkoin: eri tuoteryhmien sisällä voi olla suuriakin eroja. Esimerkiksi luomu- ja luonnonlaidunliha ovat yleensä vastuullinen valinta.

– Etelä-amerikkalainen naudanliha on ensimmäinen asia, joka kannattaa jättää ostamatta. Niillä alueilla kaadetaan sademetsää karjan ja rehun kasvatukseen, ja tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset esimerkiksi suomalaiseen luomunautaan verrattuna, Valkeapää linjaa.

Mitenkä ihmeessä hän todistelee suomalaisen luomunaudan ympäristövaikutuksen pieniksi, jos luomueläinten ruokkimiseen kuluu se noin 10% peltoalasta, ja luomulihaa (naudan) saadaan vain hiukan yli 3% kaikesta naudanlihasta?

Tuo Brasilia/Etelä-Amerikka-kysymys on täällä meillä jo kerran käsitelty. Luullakseni siten. että WWF ei voi toista väittää, ennen kuin on toisin todistanut.

Niinpä niin. Valkeapääkin toteaa, että (lihav. HJ), että "tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset" (jne.) - jolloin vertailua ei suoraan voi syyttää valheesta (vaikka kys siis oli ehkä noin 6% brasilialaisesta naudanlihasta)! Eikä siinä yhteydessä harhanjohtamista, että juuri suomalainen luomunauta olisi se "pulmunen".

[Heikki Jokipii]

Jukka Ruukki analysoi ja repii hajalle tässä keskustelussa esitettyjä kliseitä varsin onnistuneesti ...

Lähiruokapuhe on lumetta, eikä luomukaan ole ilmaston ystävän valinta

Ylen vaalikeskustelussa suloinen sopu löytyi vasta, kun siirryttiin puhumaan ilmastoystävällisestä ruoasta. Puoluejohtajat intoutuivat soittelemaan isänmaallisia sielunkieliä. Lähiruokaa sen olla pitää. Suomalainen liha on ilmastoteko.

Paitsi ettei ole. Lähilihaa ja -vihanneksia voi toki suosia monesta syystä, mutta ne eivät ole automaattisesti mitään ­ilmastoruokaa. Kotimainen kuormittaa ilmastoa siinä missä ulkomainenkin.

... mutta tämän idean näyttää hänkin nielaisseeen lähes sellaisenaan:

TIKUN NOKKAAN nostetaan aina yksi ilmastopahis kerrallaan. Ylen vaalitentissä roolin sai brasilialainen häränfilee, jonka hiilijalanjälki on moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Etelä-Amerikassa suuria metsäalueita on hakattu ja hakataan karjan laitumiksi ja rehuvilje­lylle.

Vertailu brassilihaan ontuu. Se ei ole ykkösvaihtoehto kotimaiselle naudalle. Meille tuodaan lihaa pääasiassa Euroopasta. Kärkimaita ovat Saksa ja Tanska. Saksalainen tai tanskalainen nauta ei kuormita ilmastoa enempää kuin suomalainen – todennäköisesti vähemmän.

Nimittäin tuon, että Etelä-Amerikassa hakataan metsää karjanhoitoa varten. Mutta hakataanko todella? Niin paljon, että sitä voisi pitää pääsääntönä? Meillä viimeinen tieto on aika vanha (2011), mutta sen mukaan tuo koskisi vain 6%:a Brasilian karjanhoidosta. Ja 94% brassilihasta olisi täysin viatonta.

Ruukki kiistää tuossa sen, että brasilialaisella lihalla olisi merkitystä suomalaisessa lihankulutuksessa, mutta ei kiistä, etteikö se olisi "pahis".

Aika varmaa myös on, että brasilialaisella lihapahiksella Suomen poliittista keskustelua myös jatketaan. Ja satunnaisesti edelleen tarjotaan WWF:n tapaan vaihtoehdoksi kotimaista luomulihaa. Niinpä tämä Ruukin huomio ...

VASTOIN yleistä luuloa luomuviljelykään ei ole lähtökohtaisesti ilmaston ystävän valinta. Syy on yksinkertainen: luomu tuottaa heikommin. Saman ruokamäärään tarvitaan enemmän peltoa. Luomu voi kuormittaa ilmastoa 50–70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely.

... pitäsi nyt erikseen ja vasiten laskea ja esittää eläintuotteiden osalta. Esim. siihen tapaan kuin edellä verraten käytettyä peltoalaa tuotettujen eläintuotteiden määriin ja osuuksiin.

[Heikki Jokipii]

Vihreä Lanka on tästä ennusteesta kertoessaan ...

Ennuste: Lihan hinta nousee – kulutus kasvaa

... pakotettu tämän avoimesti kertomaan:

Ennuste arvioi naudanlihan kulutuksen kääntyvän hienoiseen laskuun: pudotusta on luvassa noin prosentin verran sekä tänä että ensi vuonna.

”Naudan kulutuksen vähenemistä selittää tuotannon väheneminen Suomessa sekä hinnan nousu”, Karikallio arvioi.

Lihankulutuksen iso kuva on kuitenkin ennallaan: naudanlihaa kuluu jokseenkin entiseen malliin, sianlihan kulutuksen lasku jatkuu ja siipikarjan lihaa syödään enemmän kuin koskaan aiemmin.

”Taustalla on ennen kaikkea ruuan terveellisyyteen liittyvä trendi. Punaista lihaa korvataan valkoisella”, Karikallio sanoo.

Käytännössä siipikarjan kulutus kasvaa kuitenkin nopeammin kuin siansyönti vähenee. Lihan kokonaiskulutuksen kasvu on jatkunut ja jatkuu PTT:n arviossa myös lähivuosina.

Mutta ei esitä sitä tuosta itsestään selvästi kumpuavaa kysymystä:

kun mietitään kasvihuonekaasujen vähentämistä Suomessa, niin eiköhän unohdeta tuo juttu kokonaan?

Kun vielä on aika epäselvää, mitä lihansyönnin vähentämisellä olisi saavutettavissakaan.

[Heikki Jokipii]

Eija-Riitta Korhola tiivistää minusta hyvin tieteellisen keskustelun statuksen asiassa tässä kirjoituksessaan:

Naudanlihan tuotannon päästöjä liioitellaan

Siitä:

Siteeraamani Mitloehner toteaa, että eläinten poistaminen todella laskisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi selvästi vaikeampi päästä – lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta.

Tarkistin alkuperäisestä: siinä viitattiin tutkimukseen, jonka mukaan USA:n luopuminen kokonaan eläinperäisestä ravinnosta vähentäisi maan kasvihuonepäästöjä alle 3%.

Kun tuohon vielä lisää (HJ) sen käyttäytymistieteellisen faktaan, minkä Vihreä Lanka edellä kertoi, että ihmiset ovat käytännössä hyvin haluttomia lihansyönnistä luopumaan, ainakin voi sanoa, että poliittisena ilmastolinjauksena tuo vaihtoehto on ehkä kaikkein hitain esille tulleista.

Viitaten myös tähän Michael Mierschin lohkaisuun/twiittiin edellä.

[Heikki Jokipii]

On ilmestynyt myös tällainen tutkimus asioiden kytköksistä:

Jos ruokajärjestelmää ei ymmärrä kokonaisuutena, yhtä kohtaa korjaamalla vahingoittaa toista – e2 Tutkimus julkaisi oppaan auttamaan ymmärrystä: "Vahva lukusuositus poliitikoille"

Esimerkiksi kotieläintuotannon vähentäminen vain Suomessa voisi johtaa siihen, että ympäristökuormitus vähenisi täällä, mutta kasvaisi lisääntyvän tuonnin seurauksena muualla.

"Karjatalouden mukana myös nurmi vähenisi. Sillä olisi paljon vaikutusta monimuotoisuuteen", Kuhmonen sanoo.

Lisäksi luomuviljely vaikeutuisi karjanlannan loppuessa.

Sitä ei tuoda esille, miten luomu.jo sinänsä tarkoittaa ympäristövaikutusten siirtämistä muualle. Jos ja kun siinä tuotetaan  vain 1/4 - 1/3 siitä, mitä tavanomaisessa. Puuttuva ruoka on sitten tuotava.

Mutta totta tietysti on, että luomutilat ovat riippuvaisia lehmien tuosta tuotoksesta. Omien lehmiensä, ja toisten.

Kuten wikipedia-artikkeli luomueläintuotannosta kertoo:

Kaikkien kotieläinten lantaa voidaan käyttää luonnonmukaisena lannoitteena pelloilla.

[Heikki Jokipii]

Lauri Reuter esittää tällaista hyväntahtoista kompromissia:

"Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle"

VTT:llä työskentelevä biotekniikan tohtori Lauri Reuter ehdottaa, että naudanlihan kulutus Suomessa puolitettaisiin ja ylijäävä liha vietäisiin maailmalle.

Ja mikä ettei, parhaassa mahdollisessa maailmassa menetettäisiin juuri noin. Ja se olisi hyvä juttu, erityisesti, jos liha vietäisiin sinne, jossa eläinproteiineja eniten lisää tarvittaisiin. Eli kehitysmaihin.

Mutta kehitysmaissa ei kyllä olisi varaa suomalaista lihaa ostaa. Mutta jos liha vietäisiin toisiin kehittyneisiin maihin, ehdotus muistuttaa satua hölmöläisten peitosta. Jos syömme lihan itse, eivät päästöt siitä yhtään lisännyt.

Missä määrin suomalaiset sitten oikeasti suostuisivat lihankulutuksensa puolittamiseen, katso edellä kolme puheenvuoroa taaksepäin, kommentti Vihreälle Langalle.

Tämä vertaus on hyvä yritys ...

Hän vertaa tilannetta auton keksimiseen.

"Ajattele hevosta. Se oli pitkään ylivoimainen kulkuneuvo. Sitten kaikki muuttui. Jos Henry Ford olisi kysynyt, mitä liikenteelle pitäisi tehdä, olisi pyydetty nopeampia hevosia. Ford teki auton."

... mutta olemme vielä erittäin kaukana siitä, että erilaiset lihan korvikkeet olisivat ylivoimaisia. Maultaan tai hinnaltaan. Hänen ja hänen kavereidensa "taivaan mannakin" on vielä kovasti "vaiheessa". Jätetään nyt nipottamatta siitä, ettei Ford autoa keksinyt..

Tällä hetkellä osuvampi vertaus pikemminkin olisi, että olisi tuolloin ryhdytty taas kävelemään. Ja myyty puolet  hevosista ulkomaille.

[Heikki Jokipii]

Riita tulee nähtävästi tästä nimitysasiasta EU:ssakin:

EU-valiokunta haluaisi estää lihatermien käytön kasvisperäisissä tuotteissa – Pannaan menisivät ainakin termit "leikkele" "burgeri" ja "makkara"

Tuohon ei nyt osaa ottaa voimakasta kantaa. Joku "kasvisburgeri" on minusta ongelmaton, kun "hamburger" ei varsinaisesti viittaa lihaan, vaan tietääkseni on lähtöisin Hampurin kaupungin nimestä. Siihen tapaan kuin mukana tulevat "ranskalaiset perunat" (jotka kuulemma on keksitty Belgiassa!).

"Leikkele" ei myöskään ole minusta vaikea juttu: tottakai sitä voi leikellä siivuja vaikka mistä. Ja jos sanotaan reilusti, että jokin on kasvismakkara, niin olisi sekin minusta ihan OK. Siis nimenä: katsotaan sitten muuten, kun olen joskus maistanut. Kasvisnakkia olen, se ei saanut pisteitä minulta.


PS. 8.4.19: Ei varsinaisesti kuuluu tuohon, mutta mitähän EU tykkäisi tuotteesta, jollaista mainostettiin erään Itäkeskuksen hampurilaispaikan ikkunassa:

Jäätelöburgeri (?!)   

[Heikki Jokipii]

<klips>

Lisäksi luomuviljely vaikeutuisi karjanlannan loppuessa.

Sitä ei tuoda esille, miten luomu.jo sinänsä tarkoittaa ympäristövaikutusten siirtämistä muualle. Jos ja kun siinä tuotetaan  vain 1/4 - 1/3 siitä, mitä tavanomaisessa. Puuttuva ruoka on sitten tuotava.

Mutta totta tietysti on, että luomutilat ovat riippuvaisia lehmien tuosta tuotoksesta. Omien lehmiensä, ja toisten.

Kuten wikipedia-artikkeli luomueläintuotannosta kertoo:

Kaikkien kotieläinten lantaa voidaan käyttää luonnonmukaisena lannoitteena pelloilla.

Tämä blogisti on vielä jyrkempää mieltä tuosta "vaikeutumisesta":

Luomu tulee ja karja poistuu

Luomutuotanto ei käytä teollisia väkilannoitteita vaan eloperäisiä lannoitteita, joka suuressa mittakaavassa tarkoittaa karjan lantaa. Luomupelto tarvitsee tuottaakseen luomuruokaa, noin 30 tonnia lantaa per hehtaari ja vuosi. Se tarkoittaa noin 50 miljoonaa kuutiometriä lantaa eli 10 kuutiometriä per Suomessa asuva henkilö. Se on melkoinen määrä ja jos siitä tingitään, se näkyy sitten sadon määrässä ensimmäisinä vuosina ja 5 vuoden päästä (luomu)pellot eivät tuota yhtikäs mitään.

Itse asiassa saatavissa oleva karjan lanta ei riitä nykyisten peltopinta-alojen lannoittamiseen puhumattakaan luomualojen laajentamisesta ja karjan määrän pienentämisestä. [...]

Niin, onko meillä tutkimustietoa siitä, missä määrin luomuviljely on Suomessa riippuvainen karjanlannasta?

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin keksintö on tullut väliin jo opitulle lihansyönnin vainoamiselle ja paheksumiselle, sitä häritsemään:

Genetic breakthrough on tropical grass could help develop climate-friendly cattle farms

The discovery of genes responsible for asexual reproduction in a tropical grass may reduce negative impacts of cattle farming. The grass captures carbon, reduces gas emissions from soils, restores degraded land, and improves cattle health and productivity

Tuo ei tietysti pelasta luomukarjaa ja -tiloja.