Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena

[Heikki Jokipii]

Samalta juuri edellä mainitulta IPS:n toimittajalta ilmestyi hieman aiemmin tämä kirjoitus KU:ssa (lihav. HJ):

Pandemian jälkeen Intiaa uhkaavat uudet vitsaukset

Alankomaiden ympäristövaikutusviraston kesäkuussa julkaisema raportti maalaa synkän kuvan tulevaisuudesta, mikäli nykyiset maankäyttötavat eivät muutu.

Ellei maaperää paranneta ja maanviljelys tehostuu entisestään, vuoteen 2050 mennessä maan tuottavuuden arvioidaan pienentyvän 12 prosentilla maapallon maa-alasta. Ruuan kysynnän kasvaessa viljelymaan pinta-ala laajenee noin 20 prosenttia eli 300 miljoonaa hehtaaria luontoa raivataan pelloiksi vuoteen 2050 mennessä.

Sen seurauksena maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuus vähenee kuusi prosenttia. Maaperän kyky imeä vettä heikkenee, mikä johtaa paheneviin tulviin ja kuiviin kausiin.

Niin tottunut on luomuväki omaan kielenkäyttöönsä, ettei luultavasti edes huomaa, miten tuossa sanotaan, että tuottavuus pienenee, jos sitä yritetään nostaa!

Olisi sopinut myös jatkoksi pitkään triidimme "Tehoviljelyn iso piikki".

[Heikki Jokipii]

Mutta kummallisesti esiteltäväksi valikoituu juuri tuollaisia vanhan tekniikan elvytystapauksia. Vahva epäilys minulla on, että takana leijuu Vandana Shivan ideologinen haamu. Ja ettei tarkemmassa syynissä olekaan kovin erinomaisiin tuloksiin päästy.

Mutta tässä artikkelissa ei sitten kerrotakaan perinneriisistä:

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4549095-afrikka-voisi-olla-riisiomavarainen

Agra on tukenut myös riisintuotannon innovaatioita, varsinkin paikallisiin oloihin sopeutuneiden lajikkeiden kehitystä ja levitystä. Lisäksi allianssi on kouluttanut runsaat 50 riisinjalostajaa, jotka kehittelevät uusia, aiempia paremmin vallitseviin olosuhteisiin sopeutuvia ja tuottoisampia lajikkeita.

Agra pyrkii levittämään näitä innovaatioita myös muihin Afrikan maihin, etenkin niihin, joilla on laajamittaisen riisintuotannon potentiaalia. Tansanian ja Kenian kaltaisista maista allianssi odottaa piankin voivansa raportoida merkittävästä riisintuotannon kasvusta.

Eli täysin johdonmukainen ei IPS luomulinjallaan, ja perinteellisyyden ihannoinnissa, edelleenkään ole.

[Heikki Jokipii]

Luomua ei mainita nimeltä mutta luomua tarkoitetaan:

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Viimeistään se selviää tästä:

Antonelli kiittää Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaa sen pyrkimyksestä luoda integroitu ruokastrategia Euroopan unionille. Mukaan on ensimmäistä kertaa otettu elintarvikkeiden toimitusketjun kokonaisuudessaan.

Oliko se ensimmäinen kerta, mutta siinä on myös otettu mukaan 25% luomupinta-alatavoite.

Ravitsemusterapeutti Katarzyna Dembskaan Barillan säätiöstä olemme näissä uutisissa törmänneet aiemminkin. Hän osaa  aina antaa lausunnon, joka on linjassa luomuaatteen tematiikan ja uskomusten kanssa. Tämä on alkeellisinta luomua:

”Lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä ja parantavat niiden tuotantoa."

Lannoite syntyy lehmässä?

Kyllä, kiertotalous on tehokasta. Varsinkin, jos kiertoon saa jokusen tehotilan mukaan.

[Heikki Jokipii]

Suomen IPS on kääntänyt kaksi tällaista artikkelia:

MAANANTAI, 5 HEINÄKUU 2021 • BY LUIS BRIZUELA
Kuubalainen viljelijä otti käyttöön muinaisen vesikylvötekniikan

MAANANTAI, 5 HEINÄKUU 2021 • BY MANIPADMA JENA
Perinneriisi antaa heimokansoille ennätystuloja Intiassa

Molemmissa yritetään vakuuttaa, että noilla ratkaisuilla päästään parempaan tulokseen kuin ihan lähimenneisyydessä on päästy. Tarkistin englanninkielisistä versioista, suomenkielisinä nuo eivät vielä ole saatavissa.

Pienellä viiveellä myös tuo ensimmäinen ilmestyi KU:ssa (toinen ilmestyi melko heti kääntämisen jälkeen):

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4557938-kuubalainen-viljelija-otti-kayttoon-muinaisen-vesikylvotekniikan

Jo aika vanha ja kokeiltu ansaintamenetelmä oli tämäkin (lihav. HJ):

Myös Casimiro-Rodiguezin perheen uusi sukupolvi on mukana ruuantuotannossa. He ovat onnistuneet muuttamaan tilan agroekologiseksi ja permakulttuuriseksi mallitilaksi. Tilalla opetetaan myös hyviä maatalous- ja ympäristökäytäntöjä.

Ennen covid-19 -pandemian puhkeamista Finca del Mediossa vieraili turisteja opastetuilla kierroksilla, joiden aikana he saattoivat olla suoraan tekemisissä viljelmien ja eläinten kanssa, uida vesialtaissa, kokeilla luomuruokia ja oppia, miten maatilaa hoidetaan.

Esimerkkejä siitä löytyy lisää toisesta triidistämme. Ne ovat n. 10 viime vuoden ajalta, mutta tuo pyhiinvaellusbisnes aloitettiin Kuubassa jo n. 10 vuotta sitä aikaisemmin.

Tuossa muistetaan käyttää luomuviljelyn peitenimiä.

[Heikki Jokipii]

Näin luomu saatiin taas mukaan:

Karibian nuoret viljelijät kaipaavat tukea

Luomuviljelijä Mc Chris Morancie Dominikaanisesta tasavallasta nosti esiin ravitsemuksen laadun: Karibiallakin ruokakaupat pursuvat prosessoituja elintarvikkeita ja tarjolla on niukalti paikallisia maataloustuotteita.

– Kilpailu on kovaa, ja meidän on raivattava tilaa luonnonmukaisille tuotteille.

Morancie kertoo näyttäneensä itse esimerkkiä:

– Aiemmin käytin enimmäkseen prosessoituja elintarvikkeita, mutta päätin muuttaa ruokavaliotani. Aloin syödä omia tuotteitani, ja lähipiirini huomasi minussa tapahtuneen muutoksen nopeasti.

Tietysti taas komeasti sotkien asiaan tuon kaiken: paikallisuus, prosessointi, terveellisyys. Alkuosassa puhuttiin viljelyn teknologiasta, taloudesta ja sääolosuhteista ym.

[Heikki Jokipii]

Mutta tämä ei olekaan houkuttelemista luomuviljelyyn tai sen ihannointia:

Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin

”Kymmenen päivän ennuste kertoo päivän tarkkuudella, milloin esimerkiksi sataa. Jos tiettynä päivänä on odotettavissa sadetta, viljelijät tietävät olla käyttämättä tuholaismyrkkyjä, sillä sateella myrkyt vain valuisivat maaperään”, Nguyen selittää.

Vaan oikeastaan ihan päinvastoin. Rivien välissä torjunta-aineiden hyödyt tuossa ymmärretään. Niitä pitää kuitenkin osata käyttää oikein ja tehokkaasti.

PS. Vakuutusten myönteisen merkityksen tuottavalle viljelylle olemme toisaalla jo tuoneet esille:

Ne pääasiat ovat minusta ne, että nyt myös WFP on ottanut tuon [vakuutukset] ohjelmaansa. Ja se, että Suomi ei ole rahoittajien joukossa. Vaikka syytä olisi olla.

Kuten edellä olemme selittäneet, vakuutusten kautta ja avulla viljelijät rohkaistuvat investoimaan tuottavampaan viljelyyn. Yksinkertaisimmillaan ostamaan keinolannoitteita.

[Heikki Jokipii]

Tässä se taas tuli:

Vietnamin ruokaturva kaipaa kohennusta sekä kaupungeissa että maaseudulla

Kemialliset lannoitteet ja hyönteismyrkyt voivat heikentää ruokajärjestelmää. Vaarana ovat monokulttuuri, joustamattomuus ja muutoskyvyttömyys. Myös olennainen yhteys ruuan, ihmisten ja heidän kulttuurinsa välillä voi katkea.

(lihav. HJ)

Ei edes vaivauduta sanomaan, että niiden väärinkäyttö voi tuollaista tehdä. Eikä tietystikään sitä, mitä hyvää niillä saadaan aikaan.

Protestoin heti myös KU:n sivustolla.

[Heikki Jokipii]

Tämän ei ilmoiteta olevan IPS:n uutinen (joita maailma.net yleensä julkaisee) ...

Ruoan hinta jatkaa nousuaan – kasviöljyjen hinnat ovat kaksinkertaistuneet parissa vuodessa

... mutta kyllä siitä IPS:n linja silti pilkistää (lihav. HJ):

Globaalisti ruoantuotannon energiankulutus on kasvanut yli viidenneksellä vuosituhannen alusta lähtien. Lisääntyneen energiankulutuksen syynä on ennen kaikkea Aasian maissa tapahtunut maatalouden koneellistuminen: yhä useammalla maatilalla on otettu käyttöön keinokastelujärjestelmiä, maatalouskoneita ja teollisia lannoitteita.

[Heikki Jokipii]

IPS palaa tällä artikkelillaan voimakkaasti entiselle linjalleen:

Typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä on ehkä aliarvioitu

Sillä mitäpä muuta kuin luomuviljelyä tässä (lihav. HJ) tarkoitettaisiin:

Tutkijat esittävät kolme suositusta, joita noudattamalla typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä voisi pienentää.

Ensinnäkin tulisi soveltaa sellaista maanviljelymallia, joka ei ole riippuvainen keinolannoitteista. Toiseksi tulisi uudelleen integroida karjatalous viljelyyn, jotta suurempi osa lannan ravinteista palautuisi suoraan maahan. Kolmanneksi pitäisi rajoittaa teollisen karjatalouden ja kulutuksen kasvua: kolme neljännestä maailman typpilannoitteista käytetään karjan rehun tuotantoon.

Artikkeliin linkattu "tuore" tutkimus täytynee käsitella tarkemmin erikseen toisessa triidissämme (päätetään myöhemmin, missä niistä). Kunhan se kunnolla ilmestyy. Nyt linkissä kerrotaan:

This preprint is under consideration at Scientific Reports. A preprint is a preliminary version of a manuscript that has not completed peer review at a journal. Research Square does not conduct peer review prior to posting preprints. The posting of a preprint on this server should not be interpreted as an endorsement of its validity or suitability for dissemination as established information or for guiding clinical practice.

(lihav. HJ)

***

Kirjoittajalta Timothy A. Wiselta löytyy englanninkieliseltä IPS:n sivustolta useampiakin luomuviljelyn puolustuspuheita.

[Heikki Jokipii]

Tällaisena, tuo äsken mainittu artikkeli tuli suomenkielisenä ulos:

Meksiko kielsi glyfosaatin ja geenimuunnellun maissin

IPS, ja maailma.net, jatkavat tuota:

Tyrmäys geenimuunnellulle maissille – Kansainväliset maatalousjätit säikähtivät Meksikoa

Tällaisena halutaan asetelma näyttää:

Korkeimman oikeuden päätöksen perusteluissa korostuu luonnon monimuotoisuus. Oikeus toteaa monimuotoisuutta tarvittavan, jotta maissi kasvaa, sekoittaa geenejään ja sopeutuu niin kuin se on tehnyt vuosisatojen ajan. Toisin sanoen monimuotoisuus on välttämätöntä, jotta maissi kasvilajina säilyy hengissä.

Oikeuden päätös ruokkii kestävää maataloutta maailmanlaajuisesti. Maatalouskemikaaliyhtiöt pyrkivät edistämään geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyä globaalisti, ei vain Meksikossa. Viljelijät kaikkialla puolestaan pelkäävät, että siementen käyttöä päätyvät kontrolloimaan yhtiöt, eivät itse viljelijät. Heitä huolettavat myös siementen mahdollisesti aiheuttamat pysyvät ympäristöhaitat.

(lihav. HJ)

Eli täysin luomuväen ennakkoluulojen mukaisena. Myytti kaikkivoivasta "Monsantosta" tietysti mukana.

[Heikki Jokipii]

Ehkä olen yliherkkä, mutta tässä loppukappaleessa näen kuitenkin viittauksen luomumenetelmiin:

Korona pahentaa maapallon ravinto-ongelmia
Uusi raportti ohjaa tuottamaan kunnon ruokaa ympäristöystävällisesti

Säätiön johtava tutkija Katarzyna Dembska arvioi, että viljelijöiden kasvanut riippuvuus kaupallisista tuotantopanoksista on tehnyt alasta entistä haavoittuvamman. Hän kehottaa suosimaan perinteisiä menetelmiä ja alkuperäisiä lajikkeita.

Viimeisessä lauseessa tulee esille myös luomuaatteeseen kuuluva teoria, että jotkut vanhat lajit olisivat maissia parempia. Näin sitä myös vihjaillaan:

Takaisin juurille

– Lapsemme eivät pidä pienistä jyvistä valmistetusta ruuasta, koska he ovat tottuneet maissijauhoon. Siksi kasvatamme maissia, Bulawayossa asuva pienviljelijä Fanyana Jamela selittää.

Vähän siihen tapaan, että ei pitäisi. Mutta ne lapset.

Samaa "yliherkkyyttäni" jatkaen. Myös tässä on nähtävissä jotain samaa:

Hirssi on superruokaa, jota afrikkalaiset kaihtavat

Hirssin kaltaisilla pienijyväisillä viljelykasveilla on paljon etuja. Niillä on hyvät ravintoarvot ja ne sietävät hyvin kuivuutta. Monet afrikkalaiset viljelijät suosivat kuitenkin maissia, joka on paljon alttiimpi ilmastonmuutokselle.

Mutta maissilla on mitä ilmeisemmin jotain muita etuja, jotka ovat aiheuttaneet sen, että siitä on tullut maanosassa niin suosittu.

Etteikö vain kyse ole siitä, että maissi on siinä suhteessa vaarallinen viljelykasvi, että sen geenimuutelussa on teknologia jo pitkällä? Mukaan lukien sen, että ilmaston/säiden muutoksia kestäviä lajikkeita on jo kehitysputkessa.

[Heikki Jokipii]

Puolto voi ilmeta siinä, mitä kirjoittaa — myös rivien välissä — mutta myös siinä mitä tai mistä ei kirjoita.

Uutistoimisto IPS ei ole julkaissut yhtään uutista Sri Lankan onnettomasta yrityksestä muuttaa maa 100% luomumaaksi. Ei suomeksi mutta ei myöskään englanniksi. Olen tarkistanut.

Se epäonnistuminen oli niin ilmeinen, että sille on myös ollut liian vaikea keksiä selityksiä, onnistua kuvaamaan kaikki parhain päin. Niinpä on jätetty kokonaan kirjoittamatta.

[Heikki Jokipii]

Mutta funderataanpa hetki. Missä määrin on pitemmällä tähtäimellä järkevä strategia asettaa ko. viljelijöiden toimeentulo riippuvaiseksi siitä, että rikkaiden maiden kuluttajilla on perusteettomia uskomuksia?

Tällaisesta taas iloitaan:

Zimbabwen luomuananakset pääsevät Hollannin kauppoihin

Nyt on kyse hollantilaisten kuluttajien uskomuksesta, että ananakset olisivat luomuna jotenkin parempia. Vaikka koska tahansa tuo illuusio voi haihtua, ja kuluttajat eivät enää osta noita kalliimpia luomuversioita.

Nämä tuntuvat ystävällisiltä ja reiluilta toimenpiteiltä, ensi silmäyksellä:

Säätiö tekee yhteistyötä Zimbabwen vienninedistämislaitos Zimtraden kanssa. Zimtrade on muun muassa tarjonnut luomuviljelykoulutusta ja teknistä asiantuntemusta. Luomusertifikaatin hakumenettelyn säätiö ja Zimtrade aloittivat jo vuonna 2017. Tukea haulle antoivat muun muassa Alankomaiden suurlähetystö Zimbabwessa ja alankomaalainen kehitysyhteistyöjärjestö PUM.

Kunnes oivaltaa, että niilläkin halutaan vain palvella (eräiden) eurooppalaisten (tiettyjä) päähänpinttymiä.

[Heikki Jokipii]

IPS iski jälleen. Kertoi luomuviljelyprojektista Intiassa:

Traditional, Time-Tested Methods and a Modern App Helps Beat Climate Change

This is where multilayer farming using natural organic methods, integrated pest management, and intercropping has proved beneficial to farmers in Gangapur, Shrigonda and Karjat.  Gradually reducing the chemical content in their farms over three full years, farmers are now opting for natural organic farming, with the help of technical expertise from the non-profit Watershed Organization Trust (WOTR) and scientists from WOTR-Centre for Climate Resilience (W-CRES).

Odottelemme yhä, että se kertoisi Sri Lankasta. (Vielä ei mitään. Tarkistettu äsken.)

Artikkeli on suomennettu. Käsitellään tarkemmin kun/jos se suomennos ilmestyy kokonaisena.

[Heikki Jokipii]

Tässä se tuli:

Kehäkukat varjelevat banaaniviljelmiä Intiassa

Joillekin viljelijöille kemikaaleja parempi ratkaisu on ollut luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntävä monikerrosviljely yhdistettynä lomittaisviljelyyn. He ovat vähitellen vähentäneet maatilojensa kemikaalikuormaa ja nyt suuntaavat luomutuotantoon apunaan Watershed Organization Trust (WOTR) -säätiön tarjoama tekninen asiantuntemus

Käännös 'joillekin' on kyllä sinänsä korrekti. Mutta englanninkielinen versio (vrt. juuri edellä) antaa vahvemman kuvan asiasta: kaikille mainittujen alueiden viljelijöille se on ollut toimivampi ratkaisu.

Huolimatta koronasulusta Bankarit ansaitsivat sievoisen summan viljelemistään hedelmistä ja vihanneksista. He saivat ensimmäisen chilisadon jo huhtikuussa 2020, ja sittemmin he ovat myyneet kelpo määrän chilejä aina viidentoista päivän välein. Papaija kypsyy yhdeksässä kuukaudessa, banaani kantaa hedelmää kahdeksassa kuukaudessa ja ceyloninmoringa seitsemässä.

Kahdessa vuodessa Bankarit ovat näin ansainneet 209 000 rupiaa (n. 2 500 euroa). Kun torit olivat koronan takia kiinni, perhe myi tuotteitaan paikallisiin kauppoihin. Sulun loputtua Dipalin aviomies Devidas onnistui myymään hedelmiä ja kasviksia myös Suratiin ja Mumbaihin.

Ei kerrota, paljonko tuo perustui varakkaamman keskiluokan maksamiin korkeampiin luomuhintoihin. Siitä yleensä kun on kyse, jos vähän "raaputtaa".