Author Topic: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu  (Read 67920 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #210 on: 23.09.20 - klo:05:21 »
Tieongelma on todellinen, ja siihen kiinnitti huomiota jo Norman Borlaug. Mutta sen ongelman edessä ei pidä antautua, ottaa sitä lähtökohdaksi. Tiet voidaan tehdä paremmiksi!

Veijo Meri kirjoitti 1994 tällaisen teoksen:

Quote
Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870

Otsikko oli saatu erään venäläisen aatelismiehen, Suomessa käyneen, lausunnosta.

Suuret nälkävuodet olivat suurelta osin logistinen ongelma. Olisiko ollut hyvä vastaus niiden aiheuttamaan kriisiin, että Suomessa olisi ponnekkaasti ryhdytty edistämään kaupunkiviljelyä?

Tuosta huonojen tosiasioiden edessä antautumisesta tulee mieleen Freukkareiden säe:

Quote
Herra antoi Herra otti
Tyydy siihen hottentotti

Sitähän tuossa em. IPS:n uutisessa oikeastaan tiestön suhteen ehdotetaan.

***

Tässä ministeritason puheenvuorossa tänään ei menty yksityiskohtiin:

Suomen on aika päivittää ja tiivistää suhteitaan Afrikkaan

Mutta jos olisi menty, olisi voinut ottaa puheeksi myös tiestön parantamisen. Jossa Suomella on vahvuuksia, joita voisi tarjota käyttöön.

Siis ei niinkään peltometsäviljelyssä kuin metsäautoteiden rakentamisessa!
« Last Edit: 23.09.20 - klo:06:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #211 on: 18.10.20 - klo:06:59 »
Hänen mielestään (11.05.2020) näin:

Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan

Quote
Afrikka-komissaari Jutta Urpilaisen mielestä Afrikkaan pitäisi pumpata nyt rahaa korona-apuna tai millä tahansa tekosyyllä, koska se on sijoitus tulevaisuuteen. – Näinköhän on?


Mutta tämän hän hyväksyy:

Quote
[...] Kehitys- ja ruoka-avun pumppaaminen joihinkin maihin niin, ettei paikallisväestö enää kykene itse mihinkään, on mielestäni kaikin puolin edesvastuutonta ja typerää.

– Sen sijaan se, että jollekin annetaan eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi, on toimivaa kehitysapua. Tietenkin, jos tätä apua ei haluta riippuvaisuuden takia hyödyntää, niin se on kyllä sitten jo oma vika ja kurja olo itse aiheutettua, Mäkynen sanoo.


Niin, kuinka kukin asiat hahmottaa. Minun käsitykseni mukaan EU:n ja Afrikan yhteistyösopimuksessa on kyse juuri tuosta. Ja sitä käsittääkseni Afrikka-komissaari Jutta Urpilainenkin nyt pyrkii edistämään.

Keskustelua asiasta on tietysti käyty jo pitkään.
« Last Edit: 18.10.20 - klo:08:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #212 on: 18.10.20 - klo:12:19 »
Tämä kuulostaa hyvältä:

Yhä useampi afrikkalainen kasvattaa kalaa

Kuvatekstistä:
Quote
Malawissa kalankasvatus työllistää jo arviolta 30 000 henkeä ja tuottaa 70 prosenttia 14-miljoonaisen väestön saamasta proteiinista.

Tietysti asiasta täytyisi saada tietää vielä yksityiskohtia, koska kalankasvatuksessa on se tunnettu dilemma, että sillä ei aina oikeastaan lisätä syötävää, vaan muutetaan se vain helpommin "myötävään" muotoon: esim. kasvatuslohet valtamerien äärillä syötetään pikkukaloilla, joiden kannat taas saattavat olla hyvinkin uhattuja. (Ja myös asian "hyötysuhde" kärsii, jos ja kun ihminen olisi voinut syödä sen pikkukalankin.)

Jos vaikka Malawissa nuo kasvatuskalat syötetään Njassa- eli Malawi-järvestä pyydetyllä "roskakalalla", niin ...

Quote
Nykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä.
(Wikipedia)

Mutta toivottavasti asia ei ole näin.

Tämä ei kuulosta yhtä hyvältä:

Talouden alamäki teki kalaruuista Zimbabwessa liiankin haluttuja

Quote
Mitä enemmän kalaverkkoja heitetään Karibajärveen, sitä polttavammaksi nousee kysymys pitkän ajan ekologisista vaikutuksista. Zimbabwen kaloista 90 prosenttia nostetaan Karibajärvestä.

Saaliit ovat jo pienentyneet. Vuosituhannen vaihteessa Karibajärvestä nostettiin vuosittain 27 000 tonnia kalaa, nykyään kalansaalis on vain 15 000 tonnia vuodessa. Ei ihme, että kysyntä ylittää tarjonnan.

Zimbabwe on lopettanut uusien kalastuslupien myöntämisen, mutta se ei ole lopettanut salakalastusta.


Mutta kyllä kalasta saatava proteiini ja muut hyvät aineet olisivat myös zimbabwelaisille tarpeen. Jonkinlainen kestävä kalanviljelyratkaisu olisi siinäkin maassa ehkä keino siihen.  Karibajärvi onkin jo itsessään tekojärvi. Mutta eihän siihen ole pakko tyytyä. Tuosta Malawi-uutisesta:

Quote
Kuoppa, uima-allas tai tavarakontti kelpaa elinkeinon perustaksi.

Takapihalle kaivettu monttu, vanha uima-allas tai kontti toimii yhä useammin kalankasvattamona Afrikan maissa. Moni vaurastuu uuden elinkeinon tai harrastuksen avulla, ja samalla naapuruston ruokavalio monipuolistuu.


Kalojen rehuksi on olemassa kaksikin hyvää ehdokasta. Tässä on se toinen. Kumpi noista kahdesta sitten paremmin Zimbabwessa viljeltäväksi sopii.
« Last Edit: 18.10.20 - klo:12:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #213 on: 28.10.20 - klo:05:08 »
Muistaen periaatteellisen puoluepoliittisen neutraalisuutemme, on kyllä sanottava, että tämä on tältä perussuomalaiselta kansanedustajalta varsinaista farisealaisuutta ...

Juvoselta jo toinen kirjallinen kysymys kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä: ”Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki?”

Quote
– Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.

... jos toinen puolueen kansanedustaja on juuri viime keväänä käytännössä ehdottanut, että kehitysapu Afrikkaan on lopetettava kokonaan.

No, yritetään palata neutraalisuuteemme, ja toivoa, että puolueessa olisi kesän aikana harkittu asioita uudestaan ja tarkemmin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #214 on: 28.10.20 - klo:07:37 »
Kummasti tämä yksi asia kuitenkin kummittelee tässä Suomen hankkeessa (lihav. HJ):

Eurooppalais-afrikkalaisessa yhteistyössä ratkotaan afrikkalaisten ruokajärjestelmien haasteita

Quote
Enemmän satoa samalla peltoalalla

Luken koordinoima SustInAfrica-hanke tutkii ja kehittää yhteistyössä ruokaketjun toimijoiden kanssa tapoja tehostaa kestävästi ruoantuotantoa viidessä maassa Pohjois- ja Länsi-Afrikassa. Tavoitteena on tuoda perinteisten viljelymenetelmien tueksi ja oheen esimerkiksi uutta teknologiaa ja helppokäyttöisiä sovelluksia, uusia keinoja parantaa maaperää ja kasvinterveyttä, luomuviljelyä ja peltometsätaloutta. “Haluamme tarjota kattavaa analyysia paikallisista ekosysteemeistä sekä rakentaa strategioita maaperän ja kasvien kunnossapitämiseksi, jotta ruoantuotanto olisi kestävää ja toimivaa tulevaisuudessa olosuhteiden ollessa mahdollisesti entistä haastavammat”, sanoo hankkeen koordinaattori Nils Borchard.

Eikö asiaa mitenkään koordinoida? EU:n komission ja afrikkalaisten neuvotteluissa päätettiin edetä vihreän vallankumouksen linjoilla.

Erityisen korni on tuossa yhteydessä tuo otsikko!
« Last Edit: 28.10.20 - klo:07:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #215 on: 06.11.20 - klo:05:13 »
IPS:n/maailma.netin seuraava uutinen on selvästi jatkoa tälle aiemmalle:

Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Quote
Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

- klips -

Quote
Joillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.
[...]
Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.

"Kerrotaan"? Meillä on jo toisaalta kokemusta, miten voi olla asian todellinen laita, vaikka kuinka jotain kerrottaisiin. Ja juuri sellaisista tapauksista, joissa väitettiin, että viranomaiset pakottavat käyttämään jotain tiettyä siementä.

Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin

Quote
Zimbabwelaiset rakastavat maissia, mutta durra ja hirssi tuottavat paremmin ja sietävät myös kuivuutta. Perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmiin.

Perinteisten ratkaisujen suosittelu on peitellysti luomulinjankin suosittelemista. Sitä ei ihan suoraan tuossa sanota, mutta aistin sen olevan läsnä. Perinteiset kasvit ja lajikkeet ovat osa luomumyyttiä. Asia tulee ehkä vähän selvemmäksi englanninkielisessä versiossa. Pikku vihjeistä tosin siinäkin (lihav. HJ):

Using Traditional and Indigenous Food Resources to Combat Years of Successive Drought

Quote
The erosion of agro-biodiversity, combined with an emphasis on input-intensive cropping systems has, arguably, lowered the resilience of food systems in the global South, says Katarzyna Dembska, a researcher at the BCFN Foundation, an independent and multi-disciplinary think tank that analyses the economic, scientific, social and environmental factors about food.

Dembska said the utilisation of traditional and indigenous food resources in Africa namely; barley, millet, sorghum, millet cowpea and leafy vegetables should be emphasised for achieving food security and nutrition.

Tässä kerrotaan, vaikka epäselvästi, millaiseen satotasoon tyydytään (lihav. HJ):

Quote
Sibanda, a farmer in Nyamandlovu, 42 km north-west of Bulawayo, harvested two tonnes of millet this year, compared to less than 700 kg of maize. Some farmers did not harvest maize at all but those who planted sorghum and millet have enough food to last the next harvest season. And Sibanda is pleased to have the harvest despite the poor rainfall in the 2018/9 farming season.

She is one of an increasing number of farmers from semi-arid areas with little rain who are shifting from growing white maize to hardy, traditional sorghum and millet for food and nutrition security.

“I love maize but the frequent drought is making it difficult to grow it regularly,” Sibanda, told IPS during a visit to her 42-hectare farm in the semi-arid Matabeleland North Province of Zimbabwe. Sibanda says she now plants just 5 hectares of her farm. She used to plant 10 hectares but the high costs of seed, labour and uncertain rainfall each year has forced her to scale down.

“I learnt my lesson last season and planted one hectare under pearl millet, another under sorghum and a bigger portion under maize but millet produced the best yield,” Sibanda, who has grown pearl millet and sorghum since 2015, said.

Selventäen: hirssiä hän viljeli yhdellä hehtaarilla, sai siitä 2 tonnin hehtaarisadon, durraa yhdellä hehtaarilla (satoa ei kerrota) ja maissia 3 hehtaarilla, saaden yhteensä 700 kiloa. Eli tuon mukaan vähän yli 200 kiloa*) hehtaarilta! (Voi verrata maissin n. 3 tonnin maailmanlaajuiseen keskimääräiseen hehtaarisatoon. Tai aiempien Zimbabwen nk. "valkoisten" viljelijöiden n. 5 tonniin.)

Tuotantopanosten kalleus on tietysti perinteinen osa luomumyyttiä, vaikka tällä kertaa tuossa ei lannoitteita mainittukaan. Epäsuorasti tuokin viittaa luomuun: hän viljelee menetelmillä, joilla ei yksinkertaisesti jaksa/ehdi viljellä suurempaa aluetta. Ja ainoa tapa sopeutua on pienentää viljelyalaa, vaikka hänellä periaatteessa olisi käytössään huikeat 42 hehtaaria:

Minä taas näkisin, että tilojen pieni koko ja pitäytyminen luomuisiin menetelmiin ovat kytkeytyneet toinen toisiinsa. Jos afrikkalaiset viljelijät saisivat glyfosaattia kestäviä lajikkeita ja glyfosaattia, he jaksaisivat hoitaa isompia peltoja. Ja suorakylvön näkymät sielläkin muodostuisivat toisenlaisiksi. Sellaisiksi kuin Etelä-Amerikassa. Muistaa täytyy, että myös Afrikka on suurelta osin tropiikkia.

Durrasta ja hirssistä ei tiettävästi tuollaisia lajikkeita ole vielä olemassa.


________

*) eikä siis saanut oikeastaan yhtään maissia syödäkseen: tuon verran arviolta kuluu hehtaarilta seuraavan sadon siemenviljaksi! Jos tuossa oli toimittajan virhe, ja viljelijä tarkoittikin 700 kilon hehtaarisatoa, se on silti hyvin vähän.
« Last Edit: 06.11.20 - klo:09:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #216 on: 11.11.20 - klo:13:13 »
Maissista on kehitetty tällainenkin lajike:

‘If you have no food, you have hunger’: Why one Nigerian biotech scientist breeds drought-tolerant and biofortified corn

Eli kuivuutta kestävä. Siitä olisi IPS voinut puhua jotain hyvää tuossa Zimbabwe-uutisessaan. Mutta eipä puhunut.
« Last Edit: 11.11.20 - klo:14:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #217 on: 04.12.20 - klo:06:01 »
Ongelma on jo liikaakin unohdettu, mutta jossakin — eli juuri Afrikassa — se yhä jyllää. Mutta kaikkea keksitään:

Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides

Quote
Like its existing programs against dengue- and Zika-carrying mosquitoes, the fall armyworm effort will use Oxitec’s “Friendly” self-limiting insect technology. This employs genetic engineering to introduce a gene that prevents offspring of the pests surviving into adulthood, thereby dramatically reducing the population.

Geenitekniikkaa tuossakin käytetään, mutta nyt eri tavalla kuin jo mainitussa Bt-maissista. Uutisen tarjosi meille Mark Lynas.

Tuossa olisi se etu, että se yleisesti pienentäisi armeijamadon populaatioita. Kyseisen hyönteisen inhottavin piirrehän on, ettei se ole nirso, vaan syö melkein kaiken eteensä tulevan. Jolloin pelkän maissin suojaaminen ei riitä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #218 on: 17.12.20 - klo:05:14 »
Tämä on jo suomennettu, odottaa ilmestymistään. Ja on häpeilemättä Vihreän vallankumouksen linjalla:

Choice and Opportunity for African Farmers Will Transform Africa

Quote
In order to address this, three momentous events occurred at that time. In 2003, the Comprehensive African Agriculture Development Programme (CAADP) was launched to provide a policy framework for the transformation of African agriculture.

In 2006, the Alliance for a Green Revolution in Africa (AGRA), the organization I lead, was established to turn these ideas into reality. We are founded on the belief that the only way to do this is at scale – and yet with a focus on the farmer.

And the Africa Fertilizer conference was held, to increase access to crop nourishment – identified as the weakest link in the farming chain.

These measures have reaped rewards.
(linkit lisännyt HJ)

Tämä kohta sanoo hyvin saman asian kuin James Njorogen sanoi tuolla toisaalla:

Quote
We need African solutions to African problems. When an African farmer has access to better technology and finance, they see improved productivity, food security and income. Most of the big mistakes in development have happened when external actors have foisted their ideas and ideologies on the continent.

Nyt odottelemme, julkaiseeko ja koska maailma.net tai KU tuon. Ja linkkaamme tietysti heti tänne.

Täällä se on tyrkyllä:

MAANANTAI, 14 JOULUKUU 2020 • BY AGNES KALIBATA
Hyviä uutisia Afrikan maataloudesta


Quote
Nairobi 14.12.20 (IPS) Pandemiasta, konflikteista ja ilmastonmuutoksesta huolimatta Afrikan maataloudessa on tapahtunut 2000-luvun aikana merkittävää kehitystä. Miljoonat maanviljelijät ovat saaneet …

« Last Edit: 18.12.20 - klo:08:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #219 on: 20.12.20 - klo:06:32 »
Tietysti maailma.netille tuon em. uutisen julkaiseminen voi olla henkisesti vaikeaa. Sehän juuri elokuussa julkaisi tämän:

Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Quote
Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Ja nyt sen täytyisi julkaista uutinen, jonka keskeinen sanoma on, että eipäs pettänytkään. Vaan täytti ne upeasti. Ja jatkaa toteutumistaan, voittokulkuaan, itse asiassa.

Myös Kansan Uutisilla on sama juttu. Sekin julkaisi elokuussa tuon uutisen, vaikka eri otsikolla.

Toisaalta KU kyllä juuri julkaisi tämän. Sinä ei suoranaisesti oteta kantaa Vihreään vallankumoukseen, mutta puhutaan tuottavuuden merkityksestä yleensä.
« Last Edit: 20.12.20 - klo:06:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #220 on: 21.12.20 - klo:10:54 »
Kansan Uutiset julkaisi tänään myös tämän:

Hyviä uutisia Afrikan maataloudesta

Mutta siten ja siinä määrin lyhennettynä, ettei alkuperäisen artikkelin sanoma tule oikein selvästi esiin. Niinpä suosittelemme edelleen englanninkielistä versiota. Toivottavasti lukijat ymmärtävät klikata tuossakin uutisessa olevaa linkkiä siihen.


PS. 22.12.20: Tätä KU:n myös julkaisemaa maatalousuutista on vaikea luokitella:

Maailman ruokajärjestelmä kaipaa korjausta

Ainakin tästä meidän näkökulmastamme. Se ei vaadi luomumenelmien käyttöönottoa. Vaikka hyvin usein sotaahuuto ruokajärjestelmän muuttamisesta sitä tarkoittaakin. (Kuten jo Thomas DeGregori aikoinaan huomasi.)

Hupaisasti IPS:n edellisissä uutisissa parjattu maissi saa siinä synninpäästön:

Quote
Afrikan maissa maanviljelijät kasvattavat sellaista, mitä eivät syö – ja syövät sellaista, mitä eivät kasvata. Esimerkiksi Eswatinissa ei kasvateta riittävästi maissia maan 1,1 miljoonan asukkaan ruokkimiseksi, mutta sieltä kyllä viedään tonneittain sokeriruokoa Eurooppaan.

« Last Edit: 22.12.20 - klo:05:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #221 on: 11.02.21 - klo:05:14 »
Aiemmin solmittua yhteistyösopimusta nyt ehkä justeerataan:

EU-Africa: translating green agrifood ambitions

Tuossa lyhyessä uutisessa puhutaan asiasta tehdystä raportista, mutta linkkiä siihen ei kuitenkaan löydy (?).

Toinen asiaan liittyvä Euractivin artikkeli:

EU-Africa partnership must reflect ‘realities of African agriculture’

Sen kerrottiin olevan osa luvattua erikoisraporttia. Raporttia ollaan siis vasta koostamassa.

Pysytään tarkkailuasemissa!  ;D
« Last Edit: 11.02.21 - klo:05:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #222 on: 11.02.21 - klo:05:16 »
Kirjoitus kehottaa aktiivisesti vastustamaan tämän viljelyideologian levittämispyrkimystä Afrikkaan:

Saving Africa’s agroecological food baskets from the agroecology movement

Quote
As agroecology activism increases within the global food system, many African communities involved in agriculture and food production, as well as consumers, are getting confused.

This confusion stems from antagonism between the continent’s need for a green revolution — defined as access to improved seeds and modern pest management technologies, including gene editing tools — and the agroecology movement pushed by Western NGOs operating in Africa. Despite the promise found in scientifically proven agricultural innovations that can increase yield, African farmers still face intruders’ ideology on to how to feed themselves.
[..]
Africa’s green revolution must be implemented with a total exclusion of the Western agroecology movement. Gene editing tools are not the enemy of ecology. Rather, they offer the hope of reducing agriculture’s carbon footprint, controlling invasive species and building a science-based future for the youth of Africa. They shouldn’t have to die in the Mediterranean when tools like biotech can solve the food security problems at home.

***

Asiasta Ludger Wess uudelleentwiittasi
Channa Prakashin twiitin

Quote
Saving Africa from the crazy agroecology movement: It is very wrong to use false claims about env concerns, indigenous seeds & food heritage to block an entire population from accessing technologies that can save traditional crops and increase productivity

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #223 on: 24.03.21 - klo:10:47 »
Ongelma on jo liikaakin unohdettu, mutta jossakin — eli juuri Afrikassa — se yhä jyllää. Mutta kaikkea keksitään:

— klips —

Geenitekniikkaa tuossakin käytetään, mutta nyt eri tavalla kuin jo mainitussa Bt-maissista. Uutisen tarjosi meille Mark Lynas.

Tuossa olisi se etu, että se yleisesti pienentäisi armeijamadon populaatioita. Kyseisen hyönteisen inhottavin piirrehän on, ettei se ole nirso, vaan syö melkein kaiken eteensä tulevan. Jolloin pelkän maissin suojaaminen ei riitä.

Se armeijamato ei ole lakannut olemasta haitta ja uhka. Tässä analyysi siitä, paljonko pahaa se on tähän mennessä aiheuttanut:

Poverty and hunger follow Africa’s fall armyworm invasion
« Last Edit: 24.03.21 - klo:10:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17623
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #224 on: 02.04.21 - klo:07:40 »
Annaleena Ylhäinen twiittisivullaan:

Quote
Seur 50 v aikana Afrikan väkiluku kasvaa hurjasti. Miten turvata elintarviketuotanto raivaamatta  metsiä viljelysmaaksi? En usko että pelkkä lannoitteiden käytön lisäys riittää, tarvitaan myös kasvinjalostusta, viljelytekniikkaa ja viljelijöiden rahoitusta


Ja antoi linkin tähän:

It’s Time to Expand Fertilizer Manufacturing Across Africa

Voi olla, ettei riitäkään. Mutta siitä on aloitettava.

Toisessa triidissä oli juuri puhetta siitä, miten huonotuottoinen viljely (ilman lannoitteita) tuhoaa jo nyt Afrikan metsiä.