Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena

[Heikki Jokipii]

Minulla on jo jonkun aikaa ollut huono omatunto siitä, etten tämän tietyn kritiikin ohella ole antanut tunnustusta tälle uutistoimisto IPS:lle. Sillä se ansaitsee myös kehuja! Pyrkimys kertoa kehitysmaiden tapahtumista, tavoitteista ja saavutuksista muutoinkin kuin (ikävien) kohu-uutisten kautta on mitä kiitettävin. Näin kertoo IPS itse linjastaan ja nyt 50-vuotisesta historiastaan:

IPS  at 50, Leads That Don’t Bleed

Oikeastaan on muuten näin: luomu-uutisillaan IPS on tavallaan jopa poikennut peruslinjastaan, ja sortunut esittelemään (länsimaista) lukijaa (jostain syystä) kiinnostavaa kuriositeettia ... (jolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä maailman talouden kokonaisuudessa)



PS. 4.9.14 klo 14: tässä sama uutinen suomeksi:

50 vuotta vastavirtaan uutisvuossa

Kuten sanottu: kunnioittaen.

Tuolta pohjalta tuomme nyt esiin tämänkin uutisen:

Kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia tarvitaan yhä, uskoo IPS-uutistoimistoa yli 30 vuotta luotsannut Milla Sundström – ”Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samanlaisia joka paikassa”

Suomen IPS on poikkeuksellinen uutistoimisto: se tarjoaa suomalaismedioille kehitysmaiden toimittajien artikkeleita kehitysmaiden arjesta. Nyt median ahdinko ja klikkijournalismin nousu uhkaavat sen tulevaisuutta. Toimittaja Milla Sundström kokosi uutistoimiston historiikin.

Tuossa mainittu historiikki voi olla mielenkiintoinen: ehkä siitä löytyy joku selitys tähän meitä hiertäneeseen kysymykseenkin. Se on ladattavissa pdf:nä tuosta linkistä.

[Heikki Jokipii]

Tällainen on nyt tulossa suomeksi:

Luomuviljely vähentää maanviljelijöiden köyhyyttä Intiassa

Rooma 26.10.20 (IPS) Intian osavaltiossa Andhra Pradeshissa on vuodesta 2016 lähtien toteutettu Nollabudjetin luomuviljelyohjelmaa, joka osoittaa, että agroekologiaa voidaan soveltaa …

Englanniksi:

Can Agroecology Feed the World?

[Heikki Jokipii]

Tuo artikkeli ilmestyi KU:ssa tällaisena hyvin typistettynä mainospläjäyksenä:

Luomuviljely vähentää maanviljelijöiden köyhyyttä Intiassa

Se on liian niukka edes kritisoitavaksi, joten nuo väitteet täytynee käydä läpi englanninkielisen version pohjalta. Hupaisaa tuossa on, että "agroecology" on suosiolla suomennettu luomuksi!

[Heikki Jokipii]

Tuon artikkelin todistelutyyli selviää oikeastaan täysin tästä englanninkielisen version alusta:

ROME, Oct 23 2020 (IPS) – Producing food and ensuring nutrition security, protecting the environment and restoring biodiversity, building sustainable and fair food systems: That’s the promise of agroecology.

It is a dream? Or an economically feasible model that can feed a growing world population, expected to increase by 2 billion persons in the next 30 years, reaching 9.7 billion in 2050?

“Some people have been saying: Maybe it is more sustainable or it’s more resilient, but it’s not as productive and not as economically viable. This has been [shown] to be untrue, even in Europe,” Emile Frison, member of the International Panel of Experts on Sustainable Food Systems, told Degrees of Latitude.

“There are many examples throughout the world now, either at individual farms or at [the] community level or even at [the] regional level, where agroecological practices have been implemented and are showing their potential from … different points of view, including the economic point of view,” he said.

Eli väitetään jonkun sanoneen, ettei luomuviljely taloudellisesti kannattaisi. Sitten artikkelissa esitetään joukko esimerkkejä, että kannattaahan se.

Ja sen pohjalta katsotaan osoitetun, että kyllähän sillä voidaan maailma ruokkia.

Mitään kunnollisia vertailuja konventionaalisen viljelyn tuottoihin ei siis tehdä. Suomenkielisestä versiosta:

Nollabudjetin viljely lopettaa velkaantumisen, sillä tuotantokustannukset romahtavat. Ohjelmassa mukana olevien luomutilojen tuotanto on kasvanut 20 prosenttia, mutta taloudelliset tuotot 50 prosenttia. Lisäksi tuotannon laatu, viljelijäperheiden ruokaturva ja terveys ovat parantuneet.

Luomuviljelyä verrataan siis itseensä, ennen ja jälkeen? Mitään konkreettisia lukuja kuten hehtaarisatoja ei vahingossakaan mainita. Tätä ei suomenkielisessä versiossa kerrota (lihav. HJ):

The agroecological farms also economically performed 50 percent better because of the lower costs of production and the capacity to sell at higher prices on the market, due to consumers’ recognition of the better quality of the products.

[Heikki Jokipii]

Minulla on jo jonkun aikaa ollut huono omatunto siitä, etten tämän tietyn kritiikin ohella ole antanut tunnustusta tälle uutistoimisto IPS:lle. Sillä se ansaitsee myös kehuja! Pyrkimys kertoa kehitysmaiden tapahtumista, tavoitteista ja saavutuksista muutoinkin kuin (ikävien) kohu-uutisten kautta on mitä kiitettävin.

Viime aikoina kuitenkin IPS on minusta antanut periksi. Varsinkin suomeksi ilmestyneet uutiset ovat yhä useammin olleet "kurjuuspornoa", ikäviä kohu-uutisia. Nyt välittömänä syynä siihen on voinut olla koronaepidemia.

[Heikki Jokipii]

Hiukan tai oikeastaan aika selvää luomuhapatusta on tässäkin uutisessa:

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Tätä pidetään hienona:

Tuholaistorjuntapakettia Itä-Afrikassa hyödyntäneet viljelijät ovat käyttäneet 46 prosenttia aiempaa vähemmän synteettisiä hyönteismyrkkyjä ja vähentäneet samalla hävikin puoleen. Paketin vastaanottaneet ovat ansainneet 22 prosenttia enemmän kuin synteettisiä myrkkyjä käyttäneet.

Ja miksi pidetään:

Luonnonmukainen tuholaistorjunta myös mahdollistaa esimerkiksi EU-markkinoiden edellyttämän laadun. EU vaatii hedelmien tuojilta todistuksen, ettei niissä ole tuholaisia tai myrkkyjäämiä.

Ei aseteta kysymystä, minkälaisia määriä noita jäämiä olisi, ja mikä riski niistä määristä syntyisi. Voi myös kysyä, ovatko nuo viljelijät sen vuoksi ansainneet enemmän, että ovat onnistuneet myymään mangonsa luomuna ja sen myötä kalliimpaan hintaan eurooppalaisille. Tosin tuossa tulee ilmi, että jossain määrin synteettisiä "myrkkyjä" on yhä käytetty (?).

PS. Tämä ei suinkaan ole lähtökohtaisesti ympäristölle vaaratonta:

Icipen tutkijat ovat kehittäneet tuholaistorjuntapaketin, jossa yhdistellään erilaisia ympäristöystävällisiä keinoja myrkkyjen sijaan. Jo vuonna 2006 Havaijilta tuotiin kärpäsen loisia, joita on sittemmin levitetty Malawiin, Sambiaan, Mosambikiin ja Zimbabween.

(lihav. HJ)

On esimerkkejä siitä, että muualta tuodut tuollaiset hyönteiset ovat aiheuttaneet katastrofeja, kun ne eivät ole tyytyneetkään käymään vain niiden hyönteisten kimppuun, joita varten ne on tuotu.

[Heikki Jokipii]

IPS kertoi ilmeisen hyväksyvästi:

Meksiko kielsi glyfosaatin ja geenimuunnellun maissin

Cambridge, Yhdysvallat 1.3.21 (IPS) Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador järkytti agribisnesmaailmaa uuden vuoden aattona määräämällä, että kasvimyrkky glyfosaatin käytöstä …

(Löytynee myöhemmin kokonaankin.)

Mutta ei luultavasti tule kertomaan tästä:

Facing stiff GM crop restrictions, Mexican cotton farmers may import illegal biotech seeds

Tai tästä

[Heikki Jokipii]

Tällaisena, tuo äsken mainittu artikkeli tuli suomenkielisenä ulos:

Meksiko kielsi glyfosaatin ja geenimuunnellun maissin

Enganninkielisessä versiossa asenne tulee esille selvemmin, ja tutut iskusanat (lihav. HJ):

“[W]ith the objective of achieving self-sufficiency and food sovereignty, our country must be oriented towards establishing sustainable and culturally adequate agricultural production, through the use of agroecological practices and inputs that are safe for human health, the country’s biocultural diversity and the environment, as well as congruent with the agricultural traditions of Mexico.”

Suomenkielisen version kuvatekstissä esitetään tämä perustelu:

Tortillataituri Irene Salvadorin pöydällä olevista tähkistä näkee, että eri maissilajikkeita piisaa ilman geenimuunteluakin.

Sitä ei mainita, että geenimuuntelun avulla noitakin lalikkeita voisi suojata mm. aflatoksiinien muodostumiselta ym.  Niin, ja tehdä niistä glyfosaattia kestäviä ja siten helpommin viljeltävä.

Ja näinhän sitten IPS asian tulkitsee:

Päätös lunastaa populistipresidentin kampanjalupauksen kotimaisten maataloustuottajien ja pienviljelijöiden suosimisesta.

Eikä kerro viljelijöiden vastarinnasta päätöstä kohtaan.

[Heikki Jokipii]

IPS taas yllätti. Tässä artikkelissa ei tyrkytetä ratkaisuksi luomuviljelyä:

Malawin työttömät nuoret pelastautuvat maatalouteen

Ei sen englanninkielisessä versiossakaan:

Malawian Youth Wipe Away Unemployment Tears with Agribusiness

Olisiko jopa hiukan päinvastoin. Nämä siinä mainitut organisaatiot eivät kaiketi tue luomuaatetta:

According to experts at the International Institute of Tropical Agriculture (IITA), policy making processes must be supported by research.

It is one of the reasons why the Enhancing Capacity to Apply Research Evidence (CARE) in Policy for Youth Engagement in Agribusiness and Rural Economic Activities in Africa project was established. The CARE project seeks to enhance the understanding of the poverty reduction and employment impact, and the factors influencing youth engagement in agribusiness and rural farm and non-farm economy. The project is sponsored by the International Fund for Agricultural Development (IFAD) and managed by IITA.

Ainakaan ei IITA.

***

Tämäkin on jo käännetty suomeksi, ja siinä kerrotaan pitkälle samasta asiasta, mutta naapurimaasaa:

Policy Inconsistencies and Poor Research Slow Young Farmers in Africa

Siitäkään en löytänyt luomuhapatusta!

[Heikki Jokipii]

Mutta kyllä IPS satunnaisten horjahdusten jälkeen linjallaan pysyy. Ihannoiva tarina luomun kauppiaasta:

Pandemia muutti perulaisnaisen elämän

Sitä ei kerrota, mutta päätellä voi, että Perun rikkaille hän myy.

[Heikki Jokipii]

Mutta tässäkään ei kyllä sitten yhtään luomua:

Sosio-emotionaalisesti lahjakkaat tietotekniikan taitajat hallitsevat myös maatalouden

Liittynee sarjaan artikkeleita, joissa IPS kertoo Afrikan nuorista viljelijöistä. Yhteinen nimittäjä on myös IITA. Työn tuottavuutta korostetaan englanninkielisesssäkin versiossa:

The IFAD-sponsored study, which is part of several others carried out by young researchers under the CARE project in 10 countries across Africa, proposed that there should be an investment in digitalising the agricultural sector in Nigeria to enable youth with digital skills engage the sector.

“Input supplies should go beyond basic inputs like seeds and fertilisers, we should also encourage the use of digital tools across the agricultural value chain,” Amolegbe added.

Tarvitaan siis enemmän kuin siemeniä ja lannoitteita. Mutta ne ovat kuitenkin perustavanlaatuisia (basic) asioita! 'Fertiliser' viittaa englanninkielessä käytännössä aina keinolannoitteisiin.

[Heikki Jokipii]

Ehkä olen yliherkkä, mutta tässä loppukappaleessa näen kuitenkin viittauksen luomumenetelmiin:

Korona pahentaa maapallon ravinto-ongelmia
Uusi raportti ohjaa tuottamaan kunnon ruokaa ympäristöystävällisesti

Säätiön johtava tutkija Katarzyna Dembska arvioi, että viljelijöiden kasvanut riippuvuus kaupallisista tuotantopanoksista on tehnyt alasta entistä haavoittuvamman. Hän kehottaa suosimaan perinteisiä menetelmiä ja alkuperäisiä lajikkeita.

Viimeisessä lauseessa tulee esille myös luomuaatteeseen kuuluva teoria, että jotkut vanhat lajit olisivat maissia parempia. Näin sitä myös vihjaillaan:

Takaisin juurille

– Lapsemme eivät pidä pienistä jyvistä valmistetusta ruuasta, koska he ovat tottuneet maissijauhoon. Siksi kasvatamme maissia, Bulawayossa asuva pienviljelijä Fanyana Jamela selittää.

Vähän siihen tapaan, että ei pitäisi. Mutta ne lapset.

[Heikki Jokipii]

Tämä taas uppoaa hyvin peruskokoelmaamme:

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Tuota elvyttävää, regeneratiivista maataloutta olemme jo käsitelleet toisessa triidissä. Ja jatkettaneen siinä.

[Heikki Jokipii]

Suomen IPS on kääntänyt kaksi tällaista artikkelia:

MAANANTAI, 5 HEINÄKUU 2021 • BY LUIS BRIZUELA
Kuubalainen viljelijä otti käyttöön muinaisen vesikylvötekniikan

MAANANTAI, 5 HEINÄKUU 2021 • BY MANIPADMA JENA
Perinneriisi antaa heimokansoille ennätystuloja Intiassa

Molemmissa yritetään vakuuttaa, että noilla ratkaisuilla päästään parempaan tulokseen kuin ihan lähimenneisyydessä on päästy. Tarkistin englanninkielisistä versioista, suomenkielisinä nuo eivät vielä ole saatavissa.

Mutta kummallisesti esiteltäväksi valikoituu juuri tuollaisia vanhan tekniikan elvytystapauksia. Vahva epäilys minulla on, että takana leijuu Vandana Shivan ideologinen haamu. Ja ettei tarkemmassa syynissä olekaan kovin erinomaisiin tuloksiin päästy.

Sellaisiin, joihin päästään modernin geenitekniikan käyttöönotolla.

Luomua puffattiin ko. artikkeleissa tällä kertaa vain vähän, sordiinolla, ohimennen.

[Heikki Jokipii]

Toinen em. artikkeleista ilmestyi KU:ssa, ja hyvinhän siinä näkyy, minkälaista vaihtoehtoa on kehitetty:

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4547890-perinneriisi-antaa-heimokansoille-ennatystuloja-intiassa

Ennen aliravitsemuksen hävittämiseksi 1960-luvulla käynnistettyä Vihreää vallankumousta Intiassa viljeltiin arviolta yli 100 000 riisilajiketta. Useimmat niistä katosivat, kun viljelijät vaihtoivat korkeatuottoisiksi jalostettuihin hybridilajikkeisiin.

Syrjäseutujen rauhassa paikallisia lajikkeita kuitenkin säilyi. Siellä niitä on vuodesta toiseen viljelty pienillä peltotilkuilla, joiden hoitajat ovat mieltyneet perinneriiseihin kulttuurisista ja makusyistä. Näitä lajikkeita nyt jäljitetään ja pyritään vahvistamaan
[..]
Sadat pienviljelijät Assamissa viljelevät neljää jo lähes kadonnutta lajiketta. Perinteisten riisien viljelijät ovat viime vuoden joulukuusta lähtien markkinoineet lajikkeitaan Intian kasvavalle terveystietoisen keski- ja yläluokan jäsenille.

Ja tässä se luomukin vilahtaa (lihav. HJ):

Perinneriisien elvyttäminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia.

– Perinnelajikkeita halutaan elvyttää, mutta tuotannon lisäämisen ja kestävän tuottamisen välillä on ristiriita. Perinneviljelyssä käytetään paikallisia siemeniä ja luomulannoitteita ja -torjunta-aineita. On vain harvoja virallisia ohjelmia, joissa julkinen valta, yksityisyritykset ja yhteisöt tekevät yhteistyötä, tutkija Jai Rana sanoo.

– Viljelijäyhteisöä voisi kannustaa ottamaan entistä suurempia peltoaloja perinneviljojen kasvatukseen esimerkiksi paremmalla hinnoittelulla ja markkinointitakuulla. Siirtymävaiheessa tukiaiset ovat tarpeen, mutta myöhemmin ratkaisu on riittävän markkinahinnan saaminen, Rana pohtii.