Luonnonsuojelujärjestöjen sitoutuminen luomuun

[Heikki Jokipii]

Päätin aloittaa tästä uuden triidin. Otsikoin noin, vaikka kaikki tuollaiset järjestöt eivät ole sitoutuneita. Uskokaa pois etteivät ole!

***

Eräiden luononsuojelujärjestöjen maatalousohjelma, jota myös Pro Luomu mainosti, ja josta meillä oli jo tuolla puhetta, löytyy täältä:

https://www.sll.fi/2019/12/17/luonnonsuojelujarjestot-vaativat-maataloustukien-pitaa-hyodyttaa-ymparistoa/

Tarkemmin täältä, pdf:nä:

https://www.sll.fi/app/uploads/2019/12/maataloustiekartta-compressed.pdf

Siitä lainaan seuraavaksi luomua koskevan kappaleen ss. 14-15.

[Heikki Jokipii]

Editoin tästä pois lähdeviitteet. Ne löytyvät alkuperäisestä. Ensimmäiset kommentit väliin.

1.2.5 Luomutuotantoon 30 % peltoalasta.

Kymmenessä vuodessa luomun osuus peltopinta-alasta on
melkein tuplaantunut. Visiomme mukaan kasvu kiihtyy ja
vuonna 2027 Suomen peltoalasta 30 % on luomuviljelyssä
ja suomalaisten luomutuotteiden volyymi markkinoilla
on kolminkertaistunut.

Sitä he eivät varmaan ole laskeneet, että tuo merkitsisi sitä, että:
a) luomutuotteiden osuus olisi korkeintaan 7,5%, mutta käytännössä n. 3%, ja
b) kotimaisen ruoan osuus vähenisi n. 15%, kun tavanomainen viljelyala vähenisi

Maataloustukipolitiikan lisäksi
keskeistä luomun kasvun kannalta on elintarvikeyritysten
sekä kaupanalan kehittämis- ja markkinointipanostukset
sekä hintakehitys, johon vaikuttaa osaltaan se, nouseeko
luomutuotteet marginaalista enemmän valtavirtaan.

Kuvittelevatko he, että hintakehitys olisi helpostikin tuollaisilla keinoilla säädeltävissä?

Viime aikoina lihansyönnin vähentäminen on herättänyt
paljon julkista keskustelua. Visiomme oletuksiin kuuluu,
että lihansyönti vähenee niin ilmasto- kuin terveyssyistä
johtuen, mutta myös muuttuu niin, että kuluttajat valitse-
vat eettisemmin ja kestävämmin tuotettua lihaa. Luomun
valtteja ovat ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolan-
noitteita tuotettu rehu sekä tuotantoeläinten ulkoilu. Kaikki
naudat, vuohet ja lampaat laiduntavat sekä siipikarja ja siat
lasketaan ulkotarhaan tai laitumelle.

Juuri luomuviljelyn olennaiset tulovirrat tulevat eläintuotteista.

Luomu on ainoa kokonaisvaltainen ruoantuotannon
sertifikaatti. Lisäainerajoituksien ja eläinten hyvinvointiin
panostuksien ohella luomun hyvin keskeinen sisältö on
ympäristöhyödyt. Erityisesti hyödyistä monimuotoisuu-
delle on selkeää tutkimusnäyttöä–esimerkiksi peltojen
että piennarten kasvilajisto on luomutiloilla tavanomaisia
tiloja monimuotoisempi ja lintuja on enemmän luomutilojen
lähistöllä. Luomu on tehokkaampi keino hyönteis- ja
lintumäärien lisäämiseen kuin monet muut ympäristötuen
muodot.

Onko noita ympäristöhyötyjä olemassa, on täysin avoin kysymys.

Tämä tavallaan myönnetään, mutta sitten selitetään toiveajattelulla pois:

Luomun ilmasto- ja vesistöhyödyt osittain kumou-
tuvat, jos luomusato jää heikoksi. Esimerkiksi järven
kannalta satotaso ei kuitenkaan ole merkityksellistä, vaan
se, tuleeko juuri sen valuma-alueelta haitallinen määrä
ravinnevalumia. Luomumenetelmillä pyritään parantamaan
maan rakennetta, minkä myötä peltomaan vedenpidätys-
kykyä paranee. Siitä on hyötyä niin suuren sadannan kuin
kuivuudenkin jaksoilla. Ajallinen vaihtelu satotasoissa on
siis pienempää luomussa kuin tavanomaisilla lohkoilla, eli
luomusadot ovat vakaampia eri olosuhteissa.
Satotasoista puhuttaessa herää ajoittain kysymys,
aiheuttaako luomuun siirtyminen mahdollisesti tarvetta
lisäpellon raivaukseen. Peltoalan tarpeeseen kuitenkin
osaltaan vaikuttaa visiomme lähtöoletus, että lihantuo-
tanto vähenee ja siten myös rehuntuotannon vaatima
pinta-ala.

Tuo järviesimerkki äärimmilleen vietynä olisi sitä, että lopettamalla koko maatalous, sen haitat Suomessa vähenisivät dramaattisesti, nollaan. Järven tai Suomen kannalta ei ole merkitystä sillä, mitä jossain muualla tapahtuu!

Tässä se toiveajattelua tiivistyy:

Satotasoihin on toki järkevää panostaa ympäristötehok-
kuuden näkökulmasta, mutta myös siksi, että useimmilla
viljelijöillä se lisää ammattiylpeyttä ja motivaatiota. Monet
hankkeet sekä neuvojat ovat viime vuosina aktivoi-
tuneet tarjoamaan tietoa, miten luomuunkin sopivilla
menetelmillä voidaan parantaa satotasoja. Luomu on
edelläkävijä peltomaan kasvukunnosta huolehtimisessa.
Kasvukuntoon panostamisessa keskeistä on orgaanisen
aineksen eli muun muassa hiilen lisääminen peltoon, mikä
hyödyttää niin vesistöjä, ilmastoa kuin maaperäeliöstön
monimuotoisuuttakin.
Luomumenetelmien kokonaisuuteen kuuluu aina
viljelykierto ja typensitojakasvi
en hyödyntäminen. Kierrä-
tyslannoitteiden markkinat ovat viime vuosina kasvaneet
merkittävästi ja niin sekä tavanomaiset että luomutilat
ovat saaneet paljon lisää vaihtoehtoja orgaanisten
lannoitteiden käyttöön.
Luonnonmukaisessa tuotannossa kasvitautien ja
tuholaisten hallintaan käytetään paljolti niitä viljelytek-
nisiä toimenpiteitä, joita esittelemme kohdassa Ennalta-
ehkäisevä kasvinsuojelu (2.5.9).27 Rikkakasvien torjuntaa
täytyy kuitenkin osin edelleen kehittää ja erityisesti
panostaa neuvontaan.

Siinä siis ensimmäiset. Jatketaan yksityiskohtaisemilla.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu oli otsikoinut uutisensa tuosta niin, että kyseessä oli "raikas avaus".

Minusta kyse oli hyvin tunkkaisesta vanhojen ajatusten ja verukkeiden kierrättämisestä. Kuten tässä:

Peltoalan tarpeeseen kuitenkin
osaltaan vaikuttaa visiomme lähtöoletus, että lihantuo-
tanto vähenee ja siten myös rehuntuotannon vaatima
pinta-ala.

Kun tuon ohjelman laatijat hyvin jossain takaraivossaan ymmärsivät, että lisäpeltoalan tarve on aika väistämätön seuraus, he hyvin perinteiseen tapaan poimivat tuollaisen lisäoletuksen. Jotta saisivat luomuvisionsa joten kuten toimimaan luonnonsuojelupäämääriensä kanssa yhteen sopivana.

[Heikki Jokipii]

SSL on koko ajan suosinut luomua. Ks. edellä, ja muuallakin täällä. Tämäkin kannanotto on tehty vain luomun takia:

KOMISSION KUULEMINEN ERÄILLÄ UUSILLA GE­NO­MI­TEK­NII­KOIL­LA TUOTETUISTA KASVEISTA

Nykyiset EU-säädökset mahdollistavat sekä geenitekniikan että siitä vapaan tuotannon, kunnolliset riskinarvioinnit ja koko ruokaketjun läpinäkyvyyden. Luonnonsuojeluliitto puolustaa tätä järjestelmää eikä kannata siihen tehtäviä mahdollisia uusia poikkeuksia.

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola täytti 22.7.2022 Euroopan komission verkkokyselylomakkeen liiton puolesta.

Olemme tyytyväisiä lainsäädännön nykyiseen tasoon ja menettelyihin. Kunnolliset riskinarviot ja ruokaketjun läpinäkyvyys ovat loppujen lopuksi kaikkien edun mukaisia kuluttajista ja muista tuottajista (esimerkiksi luomu) toiminnanharjoittajien oikeusturvalle. Uudet perinnöllisyystieteelliset tekniikat eivät edellytä poikkeuksia, jotka vesittäisivät hyvin toimivaa järjestelmää ja altistaisivat sen väärinkäytösten yrityksille.

Koska uudesta geenitekniikasta eli geenieditoinnista on kyse. Jota koskevia helpotuksia säätelyjärjestelmässä nyt suunnitellaan. Jonka juuri luomuväki näkee — aivan oikeinkin  — vaarana.

Luonnolle ei asiasta koidu vaaraa. Luomutuottajien oikeusturva tuskin on luonnonsuojelullinen kysymys.

[Heikki Jokipii]

SLL:n kanta on säilynyt tällaisena:

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit MMM:n hallinnonalan il­mas­ton­muu­tok­sen sopeutumisen työohjelmaan 2022-27 (21.8.2022)

3 Maatalous

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös niin, että fossiilisten polttoaineiden ja keinolannoitteiden käyttöä kannattaa vähentää. Nämä ovat myös juurisyitä siihen, miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut uusia ongelmia maataloudellemme. Niiden ratkaisuja tulee priorisoida tässäkin (uusiutuvat polttoaineet ja luomu). Huoltovarmuuttakin lisäisi myös kasvisperäisempään ruokavalioon siirtyminen (vertaa esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston Future Nordic Diets -raportti).

(lihav. HJ)

Mitään syvällisempää analyysia ei esitetä. Niinpä myöskään SLL ei näe mitään ihmeellistä tässäkään.

[Heikki Jokipii]

Tämä muuttuu:

Luonnonsuojeluliitto sai uuden puheenjohtajan ‒ ”Tulevina vuosina liiton on hyvä korostaa kaikenlaisen ylikulutuksen leikkaamisen tarvetta”
Hanna Halmeenpää on luonnonsuojelun ja luottamustehtävien ammattilainen Kalajoelta.

Tässä ei luultavasti muutosta tule:

Lisää luomua!
5.12.2018 / Hannalta

[Heikki Jokipii]

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Martin Reich und 🐢
@MartinReich5
NGOs accuse scientists of having ties to industry and being not objective in their scientific work. Only a few days later, they publish a statement in which their logos cavort among industry logos. Ok.

https://twitter.com/foeeurope/status/1577250462365257731/photo/1

[Heikki Jokipii]

Näin on juuri lausunut:

LUON­NON­SUO­JE­LU­LII­TON LAUSUNTO MÄÄ­RÄ­AI­KAI­SIS­TA MAATALOUDEN JA VESIVILJELYN KUSTANNUSTUISTA

Lukkarinrakkaus tulee esiin:

Ympäristön kannalta lannoitetuessa haasteena on se, ettei se palkitse luomutiloja, jotka ovat satsanneet keinolannoitteita kestävämpiin vaihtoehtoihin. Kuitenkin nyt myös luomutilojen kustannukset ovat kohonneet. Tuissa tulisi priorisoida kierrätysravinteet ja tuet tulisi sitoa peltojen ravinnetarpeeseen.

Siinä en pysy mukana, miten niiden "kestävämpien vaihtoehtojen" aiheuttamat kustannukset olisivat nyt nousseet. Eikä SLL sitä tuossa myöskään kerro.

Mukana on myös tyypillinen luomumyynti, että peltoja lannoitrttaisiin enemmän kuin tarpeen.

[Heikki Jokipii]

Suomen Luonto -lehdessä. Siksi tähän. Tälle on ollut suorastaan pakko löytää jostain perustelut:

Satojen kasvattaminen tehotuotannon avulla ei auta säästämään luontoa

Kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani luomutuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Kirjoitus kirvoitti kommentin liittyen luomuviljelyn satoihin: koska sadot ovat matalampia kuin niin sanotussa tehotuotannossa, lisää peltoa täytyy raivata viljelyyn, jolloin luonto kärsii. Tämä kommentti nousee usein esiin luomun ympäristöhyödyistä puhuttaessa. Aihe on monimutkaisempi kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa. Se ansaitsee oman blogikirjoituksen.

Luomun matalampien satojen seuraukset kytkeytyvät laajempaan keskusteluun maataloustuotannon tehokkuudesta ja luontovaikutuksista. Tästä keskustelusta käytetään nimitystä jaa vai säästä (engl. share or spare). Jakaminen luonnon kanssa tarkoittaa tuotantoa, joka tukee luonnon monimuotoisuutta maatalousmaalla. Säästäminen puolestaan tarkoittaa tuotantoa, jossa mahdollisimman paljon satoa tuotetaan mahdollisimman pienellä pinta-alalla, jolloin säästyvä ala voidaan periaatteessa käyttää luonnonsuojeluun.

(lihav. HJ)

Ne syyt ovat sitten näitä:

1) Säästämisen ajatus unohtaa maataloustuotannon riippuvuuden toimivista ekosysteemeistä. Ruokaa ei voida tuottaa loputtomasti tavoilla, jotka rapauttavat peltojen tuottokyvyn.

Ja tämänhän kirjoittaja tietää ihan varmasti:

Luomutuotannon satojen vertaaminen panosintensiivisen tehotuotannon satoihin johtaa harhaan, koska tehotuotanto on tutkitusti ekologisesti kestämätöntä. Se ei ole järkevä vertailukohta.

Mikä sitten olisi? Ottaako kirjoittaja todella huomioon, kuinka vähän luomu pinta-alaa kohti tuottaa?

2) Säästämisen ajatus ei ota huomioon, että suuri osa luonnonvaraisesta lajistosta on vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa sopeutunut elämään maatalousmaalla.

Ja muuta tapaa antaa sille mahdollisuutensa ei ole kuin vain luomuviljely?

3) Historia on osoittanut, että satotasojen nosto ei vähennä maatalousmaan alaa vaan lisää kokonaistuotantoa.

Sellaista historian väjäämättömyyttä.

Niinpä sitten tullaan tähän:

Tässä vaiheessa joku yleensä muistuttaa, että satoja on nostettava maapallon kasvavan väestön ruokkimiseksi. Vastaan, ettei maatalous yksin ratkaise ruokajärjestelmän kestävyyden tai ruokaturvan ongelmia. Ne ovat laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. On kysyttävä: kuka syö, mitä syö, kuinka paljon syö, ja montako ihmistä maapallo elättää?

Maatalous hoitaa oman osansa, jos se tuottaa niin hyviä satoja, kuin ekologisin menetelmin on mahdollista tuottaa. Muutokset tuotantomenetelmissä eivät kuitenkaan riitä, jos väestö ja ruoan kysyntä jatkuvasti kasvavat. Tarvitaan väestönkasvun rajoittamista, ruokavaliomuutoksia ja hävikin vähentämistä, jotta ruoantuotanto ympäristövaikutuksineen mahtuu maapallolle.

Niinpä kaikki keinot on käytettävä, jotta vaan voidaan luomuviljely säilyttää. Tuo teksti kyllä tuo mieleen ilkikurisen määritelmän siitä, millainen on hyvä juristi. No sellainen, joka tekee äärimmäisen monimutkaisista asioista päivänselviä. Tai, jos se on tarpeen, päivänselvistä asioista äärimmäisen monimutkaisia.

[Heikki Jokipii]

Tätä se sitten on. Suomen Luonto -lehti:

Parhaat mansikat viljellään ilman myrkkyjä – myös luonto hyötyy luomusta

Luomun yleistyminen vaatii viljelijöiltä osaamista, kuluttajilta halua ostaa luomua ja poliittisilta päättäjiltä sitoutumista asetettuihin luomutavoitteisiin. Nyt kypsyvät luomumansikat.

Teksti: Jukka Nortio Valokuvat ja videot : Juho Kuva

Edessä aukeaa kymenlaaksolainen perinnemaisema. Rehevän rinteen alla on kolmen hehtaarin luomumansikkapelto.

Peltoa ympäröi metsä, jolle on tehty vaihtoehtoinen metsäsuunnitelma. Se tehtiin osana Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Tuomo Takalan vetämää tutkimusta, jossa kehitetään moniarvoisen metsäsuunnitelman menetelmää.

Tavoi [..]