Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Tällainen tieto, että steinerilaisuus olisi USA:sakin käväissyt:

Kumppanuusmaataloudella järjestelmää vastaan

Kumppanuusmaatalouden historia vie Itävaltaan, jossa sen juuret luotiin filosofi Rudolf Steinerin ajatuksista biodynaamisesta viljelystä. 1986 kaksi maatilaa Amerikan itärannikolla ryhtyivät viljelemään maataan biodynaamisesti ja avasivat tilansa ympäröivälle yhteisöille. Näin syntyi Yhdysvaltojen ensimmäiset kumppanuusmaataloustilat. Historiasta leviää myös vaihtoehtoinen teoria, jonka mukaan torjunta-ainejäämistä ja maaseudun väestönkadosta huolissaan oleva ryhmä japanilaisia naisia perusti yhteisötiloja vastustamaan näitä trendejä. Joka tapauksessa malli tuli Amerikkaan jäädäkseen. Biodynaamisia viljelyperinteitä ei tosin noudata enää Floridassa juuri kukaan. Suurin osa tiloista on sertifioimattomia luomutiloja, sillä monelle pienviljelijälle luomusertifikaatin hinta on liian kallis.

Hyvin suuri osa Suomenkin biodynaamisista tiloista näyttää olevan jollakin tavalla tuota kumppanuusmaataloutta muistuttavia järjestelyjä. Siihen tulokseen me luokitteluyrityksessämme päädyimme.

Demeter Internationalin tilaston mukaan biodynaamisia tiloja on nyt USA:ssa nyt 148. Mikä on maan kokoon nähden todella vähän. Siten laskettuna jopa vähemmän kuin Suomessa. Siis todella vähän.

[Heikki Jokipii]

Tällä tavalla biodynaamiselle viljelylle annetaan lisämahdollisuuksia sinnitellä (lihav. HJ):

“BON APPÉTIT” SANOI NALLE KUN LUOMUKIRSIKKAA MAISTOI

Olemme ”Portaat luomuun”- ohjelman tähtiluokituksessa tasolla 3/3. Luomu- ja biodynaamisesti viljellyt juurekset ja vihannekset toimitetaan keittiöömme mm. Majvikin tilalta Sipoosta. Hankimme kuivat elintarvikkeet mm. luonnonruokatukku Aduki Oy:sta ja lähikaupasta saamme tuoretuotteita. Hankinnoissa pyrimme keskittymään raaka-aineiden korkeaan laatuun, koska meille on suuri ilo tarjota lapsillemme laadukasta ja maistuvaa lähiruokaa.

No, toisessa kohdassa päiväkoti kertookin itsestään:

Toimintamme perustuu Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja valtakunnalliseen steinerpedagogiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Eli ovat ainakin johdonmukaisia. Vaikka kaikkea eivät ilmeisesti biodynaamisena saakaan.

[Heikki Jokipii]

Tätäkin kautta niitä sinnittelymahdollisuuksia tulee:

Keittiömestarin kalareissu sai Ravintola C:n suosimaan luomua

Ravintolan ensimmäiset luomutuotteet olivat juureksia kangasalalaiselta Rekolan biodynaamiselta tilalta. Se on edelleen C:n tärkeä yhteistyökumppani, ja tuottaa ravintolalle varta vasten esimerkiksi erivärisiä porkkanoita. Ravintola ja Rekolan tila ovat järjestäneet kesäisin erittäin suosittuja ruokailutapahtumia tilan mailla.

Ja vielä kuvatekstikin:

Rekolan biodynaamisia kasviksia

Ravintola C:n asiakkaille kerrotaan aina annoksen tarjoilun yhteydessä, miltä luomutilalta tai mistä päin maakuntaa ruoan raaka-aineet ovat peräisin. Menussa luomumerkintöjä ei erikseen ole, koska merkittäviä raaka-aineita olisi niin paljon.

Asiakkaat ovat monesti hämmästyneitä ja ilahtuneita kuullessaan, miten läheltä ravintolan käyttämät monipuoliset raaka-aineet löytyvät. Yksittäisistä ruokalajeista eniten palautetta tulee hauesta.

Mutta sitä biodynaamisuutta ei ilmeisesti ole kukaan hämmästellyt?

Ravintolalle riittää aika kevyt sitoutuminen steinerilaisuuteen: silloin kun Demeter-raaka-ainetta ei ole saatavilla, kuten taitaa aika usein käydä, hankitaan aika surutta jotain muuta. Mutta samoinhan se käytännön pakosta on myös em. Steiner-päiväkodissa.

Mutta toisinpäin: harvat ammattimaiset biodynaamiset tilat myyvät tuotteensa jollain tuollaisella tavalla. Eivät ne tuotteet markettien hyllyille tule.

[Heikki Jokipii]

Yritin etsiä, mitä Demeter-tuotteita Foodiesta löytyy. Kannelmäen Prismasta sai Demeter-perunoita. Mutta ne olivat hollantilaisia. Vaikka useampikin biodynaaminen tila Suomessa kertoo viljelevänsä perunaa. Eli on juuri noin:

Mutta toisinpäin: harvat ammattimaiset biodynaamiset tilat myyvät tuotteensa jollain tuollaisella tavalla. Eivät ne tuotteet markettien hyllyille tule.

[Heikki Jokipii]

Tämä varsin merkillinen ajatus täytyy tästä poimia (lihav. HJ):

Upea Frank John -viinintekijäillallinen ravintola C:ssä 10-11.4.

Saksan Pfalzista saapuva Frank on palkittu enologi, jonka viinit ovat tehneet vaikutuksen huimasta viiniosaamisestaan tunnettuun ravintoloitsija Christina Suomiseen.
– Frank John on hyvin pieni tuottaja, joka valmistaa viinejä biodynaamisia sääntöjä noudattaen. Talolla on viineille harvinainen Demeter-merkki. Biodynaamisuus ei ole vain sananhelinää tai syy minimoida työtään viinitarhassa, vaan aidosti tapa elää ja tehdä työtä, Christina kertoo.

En kyllä saa millään kiinni, miten biodynaamisten rituaalien suorittaminen kaiken muun viininviljelyssä tarvittavan lisäksi työtä vähentäisi. Tuon, miten asia on "tapa elää" pystyy ehkä  jotenkin ymmärtämään. Myös sen, että se ei ole "vain sananhelinää", sillä tietysti nuo rituaalit täytyy myös konkreettisesti suorittaa!

***

Tampereesta näyttää tulleen jonkinlainen "Demeter-Suomen pääkaupunki". Sieltä on saatavissa silloin tällöin biodynaamista leipääkin. Tuon lisäksi muualtakin: myös Rekolan tilan leivät myydään Tampereella ja Kangasalla. Ja tämä mahdollisuus myös tarjotaan tuossa ilmoituksessa:

Keittiömestari ja ravintoloitsija Ilkka Isotalo suunnittelee menun sopivaksi kumppaniksi Frankin viineille. Illallisen lomassa Frank kertoo viineistään, biodynaamisesta viljelystä sekä viininvalmistuksesta. Sekä menun pituus että viinien määrä on vielä avoin, mutta kumpikaan ei taatusti tule jäämään lyhyeksi. Ja ravintolan tyylin ja taidon tuntien, tulee ilta olemaan elämys.

Menu viineineen 99€, varaukset suoraan ravintolasta.

Tuollainen 99€ ei varmaan joillekin ole liikaa tuosta elämyksestä. Niinpä myös Tampereen tapahtumiin keskittyvä kohokohdat.fi on ottanut sen listalleen.


PS. 14.03.20: Kohokohdat jatkaa tässäkin:

50 Parasta Ravintolaa valittu jälleen – Mukana 4 ravintolaa Tampereelta ja 1 Kangasalta

Liki vuosikymmenen kestänyt yhteistyö Rekolan biodynaamisen tilan kanssa on tuottanut jopa Suomessa aivan uusiakin raaka-aineita C:n tarpeisiin kasvatettaviksi. Poikkeuksellisia ja suuntaa näyttäviä viinivalintoja, innovatiivista raaka-aine- ja tekniikkatulkintaa, ruoan ja juoman koukuttavaa vuoropuhelua. Niistä on C tehty.

[Heikki Jokipii]

Tuohon ihmettelyyni edellä sain heti tällaisen asiaa ainakin sivulta seuranneen todistuksen:

Sampsalaiset maakuntamatkalla (07.03.2020)

Bulkkitavaran tuotannossa ei kuitenkaan löydy pitkässä juoksussa merkittäviä kustannussäästöjä, jollei omaa toimintaa tarkastella jatkuvasti kriittisesti ja pohdita vaihtoehtoisia toimintatapoja.  [MMM agronomi] Timo [Jaakkola Mouhijärveltä] jatkaa, että toinen ääripää on vaikka biodynaaminen tuotanto, joka on hyvin intensiivistä. Työtä on paljon, mutta hehtaarilta saatetaan tehdä 100000 euron liikevaihtoa.

Eli ei näyttäisi tuon mukaan biodynaaminen menetelmä työtä säästävän. — Mutta tuotteet voi saada ravintoloille myydyksi kelpo hintaan!

[Heikki Jokipii]

Mitähän ammattimaista järjestäjät olettavat osallistujien tuolta oppivan? — Biodynaamisille tiloille tuokin taitaa olla yksi olemassa olon – sen sinnittelyn! — tapa: ollaan kaikissa mahdollisissa  yhteyksissä jotenkin esillä. Niin tuolla tavalla kuin Suomen Luonnon päivässä tai Kansallismuseon tilaisuudessa (edellä 21.10.19).

Tämmöistä opittiin:

Erikoistumalla lisäarvoa -ammattimatkan antia

Joona Rekola ja Henri Murto esittelivät Rekolan biodynaamisen luomutilan toimintaa ja toimintakonseptia. Kangasalalainen Rekolan tila on Suomen vanhimpia luomutiloja, jossa biodynaaminen luomuviljely aloitettiin vuonna 1973.
[...]
Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista, joka on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maiden, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen monipuoliseen ja kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Murto[la] on todennut, että biodynaamisesti viljelty maa on niin ravinnerikasta, että se tuo satovarmuutta myös haasteellisina kasvuvuosina.

Ainakin oppivat kuuntelemaan tuollaista tarinaa kohteliaasti naama peruslukemilla?

Me opimme tuosta jutusta tämän:

Aiemmin tilalla on toiminut myös leipomo, jossa jatkojalostettiin tilan omia viljoja, mutta siitä luovuttiin muutama vuosi sitten.

Eli sieltäkään ei saa enää biodynaamista leipää. Eli sen suhteen ollaan sen yhden toimijan toimitusten varaasa. Ja sitä saa vain Tampereella ja Lempäälässä.

[Heikki Jokipii]

Nyt löysin tästä asiasta selväsanaisen uutisen:

Biodynamic Federation - Demeter International founded

Demeter-International and the International Biodynamic Association (IBDA) have joined forces to form the Biodynamic Federation - Demeter International. The new international umbrella organisation thus unites all Biodynamic and Demeter organisations worldwide. The Federation was launched during the annual conference of the Agricultural Section at the Goetheanum in Switzerland in the first week of February 2020. Representatives from over 30 countries attended the founding meeting.

Tuon uutisen loppuosassa oli entiset (Demeter-Internationalin) luvut*) maailman biodynaamisten viljelijöiden määrästä (ja määrähän oli melkein sama kuin Suomen luomuviljelijöiden määrä). Mutta lisäksi oli tällainen väite:

In addition, there are also numerous initiatives in which hundreds of thousands of farmers without certification begin to work biodynamically and market their products locally.

Siis harrastelijaviljelijöitä tms., noin paljon, tuossa uskossa? Pitäisikö uskoa?

Harrastelijoita, jotka uskovat asiaan, on kyllä jonkin verran Suomessakin. Siihenhän Henri Murron preparaattibisnes perustuu (ks. edellä 06.02.19). Ja myös kotipuutarhaviljelyyn "grand old man" Michael Pax suuntasi jo 1950-luvulla kurssinsa (edellä 1.1.2020).


PS. Luomulehdessä 3/2015 oli tieto, että yksi Luomuliittoa perustamassa v. 1985 olleista yhdistyksistä oli Biodynaaminen yhdistys, joka oli niistä silloin suurin 700 jäsenellään. Ne 700 eivät varmaankaan olleet kaikki päätoimisia viljelijöitä? Koska saman lähteen mukaan kaikkia luomutiloja oli v. 1988 yhteensä vasta180.

__________

*joissa muuten Suomen luku oli yhä virheellisesti 17. Vaikka sanottiin lukujen olevan tammikuulta 2020 eli 1/2020.

[Heikki Jokipii]

Näin tulee käymään tänäkin vuonna:

Mitähän ammattimaista järjestäjät olettavat osallistujien tuolta oppivan? — Biodynaamisille tiloille tuokin taitaa olla yksi olemassa olon – sen sinnittelyn! — tapa: ollaan kaikissa mahdollisissa  yhteyksissä jotenkin esillä. Niin tuolla tavalla kuin Suomen Luonnon päivässä tai Kansallismuseon tilaisuudessa (edellä 21.10.19).

Luomutila – tule mukaan Suomen luonnon päivään 2020!

Suomen luonnon päivän pääkoordinaattori on Metsähallitus. Luonnon päivä luomutilalla -tapahtumaa koordinoivat maa- ja metsätalousministeriö, Luomuliitto, Pro Luomu, Biodynaaminen yhdistys, MTK ja SLC.

(lihav. HJ)

Niinpä on odotettavissa, että huomattava osa Suomen käytännössä seitsemästä (7) biodynaamisesta tilasta on tänäkin vuonna tuossa mukana. Koska heidän annetaan olla, tavallaan jopa tyrkyttäen heille tätä mahdollisuutta.  Tyrkyttäen, koska biodynaaminen yhdistys on jo Luomuliiton jäsenyhdistys. Samoin Pro Luomun. Miksi se on otettu tuohon erikseen?

[Heikki Jokipii]

Tässä voi olla Fingolle taas mahdollisuus ehdottamaamme toimenpiteeseen:

Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajahaku on käynnissä

Se voisi olla antamatta Biodynaamiselle yhdistykselle näyttelypaikkaa. Ja voisi olla ottamatta sitä mukaan asiaohjelmaan. 

Se mahdollisuus nyt meni, sattuneesta syystä:

Maailma kylässä -festivaali perutaan viranomaisten suositusten mukaisesti

[...] Näistä päätöksistä johtuen toukokuun lopulle ajoittuva Maailma kylässä -festivaali on päätetty perua tältä vuodelta.

Tältä vuodelta.

[Heikki Jokipii]

Tämä on edessä kaikilla muillakin:

Kutsu etänä pidettävään kevätkokoukseen la 4.4. klo 10.00

Kun maassa ei nyt saa liikkua, ainakaan tänne Helsinkiin päin.

Mutta olisi kiinnostavaa tietää, paljonko osallistujia tuohon kokoukseen nyt odotetaan. Se kun oli Luomuliittoa perustettaessa 1985 suurin mukana ollut yhdistys:

PS. Luomulehdessä 3/2015 oli tieto, että yksi Luomuliittoa perustamassa v. 1985 olleista yhdistyksistä oli Biodynaaminen yhdistys, joka oli niistä silloin suurin 700 jäsenellään. Ne 700 eivät varmaankaan olleet kaikki päätoimisia viljelijöitä? Koska saman lähteen mukaan kaikkia luomutiloja oli v. 1988 yhteensä vasta180.

Montako heitä eli jäseniä on nyt? Tästä voisi arvata, ettei enää niin paljon:

Biodynaaminen yhdistys soittaa kokouksen aluksi kaikille.

PS. Tuo on kurantti tapahtuma. Sen sijaan samalla sivustolla täällä kerrotut tapahtumat ovat viime vuoden tapahtumia:

https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri/

[Heikki Jokipii]

Kävin vilkaisemassa Biodynaamisen Yhdistyksen sivuja. Siellä oli otettu käyttöön uusi käyttöliittymä. Kiersin tarkistamassa, olisiko siellä uutta tietoa. Ei paljon ollut.

Tilat olivat ennallaan. Sillä muutoksella, että Lopen Pappilanpuisto oli nyt merkitty reilusti Demeter-tilaksi, eikä ollut enää epämääräisesti vain "valvonnassa". Mutta omaa yhteenvetoamme meidän ei tarvitse muuttaa.

Muutettu oli osastoa "Koulutus". Kansainvälisten koulutusmahdollisuuksien lisäksi oli mainittu, ainakin linkillä, suomalainen Keuda. Annetaanko siellä biodynaamisuuden opetusta? Keudasta, löysin tämän vanhan (2011) Länsiväylän jutun, josta relevantit lainaukset:

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/52830-luomupuutarhurin-koulutus-kiinnostaa

Keuda Mäntsälän Saaren toimipiste ottaa parivuotiseen luomupuutarhurikoulutukseen parikymmentä uutta opiskelijaa. Kyse on aikuisten monimuotokoulutuksesta, joka sisältää sekä lähijaksoja että etäopiskelua ja työssä oppimista.

Saaren yksikön yhteistyökumppanina ja työharjoittelupaikkana toimii Nummisissa oleva luomutila, jossa opiskelijat voivat tutustua biodynaamiseen viljelyyn.

[..]

Marianne Jaakkolan puoliso työskentelee biodynaamisella tilalla, joten puhtaaseen ruokaan liittyvät asiat ovat olleet framilla. Jaakkola lukeutuu jatko-opiskelijoihin, hän on peruskoulutukseltaan agrologi.

– Koulutus on tosi mielenkiintoista ja avaa kokonaan uudenlaisen maailman. Olemme oppineet kysymään, edistääkö luomutuotanto hyvää, kolmikko suitsuttaa kiitosta Keudan kurssitukselle.

Tuossakin jää hiukan epäselväksi, annetaanko varsinaista opetusta. Tutustuttaminen (pintapuolisesti) ei ehkä sitä vielä ole.  Luomukoulutus Keudan yhteydessä usein mainitaan mutta biodynaamisesta koulutuksesta en pysty löytämään varmistusta. On vain nuo vihjeet.

Eli tukeeko oppilaitosta ylläpitävä kuntayhtymä myös steinerilaisuutta?

PS. Tuo "Nummisissa oleva luomutila" on Heinolan tila Mäntsälässä. Onko siellä edelleen työharjoittelua, en tiedä.

[Heikki Jokipii]

Nyt huomaan, että Biodynaamisen Yhdistyksen uudesta valikosta oli poistettu ajankohtaisasiat. Uutiset, tapahtumat ja sen sellaiset. Yritin etsiä uutista vuosikokouksesta, ja siis turhaan.

Mutta ehkä siellä on pähkäilty, että ne ovat tarpeettomia. Niin vähän uutta tapahtuu? 

Eikä kaikkea sitäkään, mitä siellä oli, ei ulkonäköuudistuksesta huolimatta ole päivitetty tähän vuoteen ja ajantasaiseksi. Blogissa juttu viime vuodelta, viime vuoden Maailma kylässä - tilaisuudesta (siitä kommenttimme edellä  22.04.19). Useat linkit vanhentuneita jne.

***

Tämä tieto sivustolla saattoi ollakin mutta nyt kiinnitin siihen huomiota:

Jos varsinaisia ammatillisia biodynaamisia tiloja onkin vain ne 7 kappaletta, Demeter-tuotteita varten on peräti neljä (4) maahantuojaa!

Ja alueryhmiä yhdistyksellä on 3. Niistä muuten puuttui toisaalla täällä mainittu ruotsinkielisen Pohjanmaan yhdistys (?). Se ehkä katsotaan ihan erilliseksi yhdistykseksi, mitä se tietysti onkin.

[Heikki Jokipii]

Olisiko tässä lisäys pieneen kokoelmaamme lopettaneista biodynaamisista tiloista:

Frejagård

Tuosta tekstistä voimme päätellä, että tila on saanut Demeter-sertifioinnin vuoden 2006 jälkeen.

Se on linkkinä Österbottens biodynamiska förening -yhdistyksen linkkilistassa:

Länkar
Biodynamiska gårdar och gårdsbutiker:

http://www.solsidan.fi

http://www.labby.fi

http://www.frejagard.fi

http://www.osterbottensbiodynamiskaforening.n.nu/

(Tuo yhdistyksen sivusto varoittaa, ettei sitä ole päivitetty yli puoleen vuoteen)

Mutta siellä se ohjautuu Labbyn tilalle (joka sekin on jo entisiä biodynaamisia tiloja). Kuten voitte kokeilla, tuo linkki itsessään ei toimi.

Luultavasti ko. tila on lopettanut kokonaan.

Mutta, hei, myöskään tuo Solsidans Trädgårdin osoite ei vastaa! Olisiko aktiivitiloissakin sittenkin tapahtunut muutoksia?

Facebookissa tila kyllä toivottaa, mutta:

GLADA VAPPEN från oss på SOLSIDAN!
noin 11 kuukautta sitten · 362 katselua

Tällaiseen luetteloon on Freijagård vielä 21.10.2018 päässyt mukaan:

https://matfesten.fi/luomumyymalat-pohjanmaalla/

Frejagård on Pensalan kylässä sijaitseva, ekologista viljaa ja vihanneksia tuottava tila. Tila myy kaikenlaisia elintarvikkeita, kuten perunaa, sipulia, yrttejä ja juureksia. Frejagård tarjoaa myös majoituspalvelua kauniissa maalaisympäristössä. Täällä voi käydä siis muustakin syystä kuin vain ostamassa terveellisiä kasviksia.

Se löytyy myös yhä Vöyrin kunnan yritysrekisterisä:

https://www.vora.fi/tyo-ja-elinkeino/yritysrekisteri/yritykset/frejagard-2

Mutta kyllä kaikki muut merkit viittavat siihen, että se on lakannut olemasta joskus viime vuoden puolella.

Sensijaan Solsidanista löytyi täältä  erittäin selkeä tieto:

https://www.taloustutka.fi/company/2314408-2

Solsidans Trädgård öppet bolag

Yrityksen toiminta lakannut 18.03.2020

Joten Österbottens biodynamiska föreningin linkkilistaan ei jäänyt jäljelle yhtään tilaa.

Niinpä rohkeasti editoimaan omaa luetteloamme!

[Heikki Jokipii]

Tulee vaikea olo kun sympaattiseen hyväntekeväisyyteen kytketään humpuukia:

— klips —

Sylvia-koti tekee käsittääkseni arvokasta työtä kehitysvammaisten parissa, joille tarjoaa siis työtäkin. Katulapsien auttaminen ei ole huono asia sekään.

Tuolta osin on kuitenkin reilusti myönnettävä myös tuon sosiaalityön arvo. Stenerilaisesta taustasta lähtevä kehitysvammaisten hoitotyö näyttää keskittyvän Lahteen ja sen ympäristöön:

https://www.antropos.fi/toiminta/lahti/

Noihin hoito-ja asumisyksiköihin liittyy sitten usein biodynaamista viljelyä, maatila. Myös tuossa mainittu Myllylähde-yhteisö on mukana Biodynaamisen  Yhdistyksen luettelossa, vaikkakin luomutilana.

Jos emme luokittele näitä tiloja ammattimaisiksi maatiloiksi, se ei tarkoita, että emme muuten osaisi arvostaa tuota toimintaa, kehitysvammaisista huolehtimista. Työterapia mukaan lukien.