Lisätietoa biodynaamisen viljelyn historiasta etsiessäni löysin häntä koskevan Wikipedia-artikkelin:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Michael_PaxSähkössä ei siitä löytynyt juurikaan lisätietoa, muuta ehkä näistä siinä mainituista artikkeleista löytyy:
Sirkka-Liisa Virtanen-Lohtaja: Michael Pax – Suomen biologisen viljelyn grand old man 70-vuotias, Demeter 1/2001 s. 7–10
Sirkka-Liisa Virtanen-Lohtaja: Michael Pax jatkaa muisteluaan, Demeter 2/2001 s. 11–14
Niistä voisi löytyä tieto siitä, miten nimenomaisesti biodynaaminen viljely ennen vuosisadan eli vuosituhannen vaihdetta kehittyi tai oli kehittymättä. Ne löytyvät kyllä Kansalliskirjastosta, ainakin lukusalikäyttöön. Jos ne lukusaliin tilaa, voi samantien tilata selattavaksi Demeter-lehtiä isommankin pinon. Ties mitä niissä onkaan, koko historiasta.
Löytyi myös linkki tähän sähköisessä muodossa olevaan lähteeseen:
Tuija Mononen, Luomun verkostot, Joensuun yliopisto s. 66 (väitöskirja)
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-083-3/urn_isbn_978-952-219-083-3.pdfSiitä tämä lainaus:
Ensimmäisen luomuviljelykokeen aloitti Suomessa vuoden 1927 keväällä agronomi Henrik Wärnhjelm. Antroposofiaan olivat puolestaan tutustuneet diplomi-insinööri Uno Donner ja hänen vaimonsa Olly. He päättivät siirtää Lohjalla sijainneen Kirkniemen kartanon maat biodynaamiseen viljelyyn niin ikään vuonna 1927 ja jatkoivat tilanpitoa reilut 15 vuotta. Tila joutui sodan takia huonoon kuntoon ja pariskunta joutui siitä luopumaan. He olivat itse muuttaneet ulkomaille ja iso tila suunniteltiin alun perin palstoitettavaksi asutustiloiksi. Donnerit luovuttivat kartanon C. E. Mannerheimille virka-asunnoksi; valtio oli nimittäin luvannut Mannerheimille asunnon kiitokseksi palveluksista. Näin tila säästyi jakamiselta. (Kuisma 2001, 130; Heinonen 2002; 2006.)
[...]
Pohjoismaista ensimmäisenä yhdistys ennätettiin perustaa Tanskassa vuonna 1936. Suomi seurasi kymmenen vuoden viiveellä, kun vuonna 1946 perustettiin Rudolf Steinerin oppeihin nojaava Biodynaaminen yhdistys (ks. taulukko 7). Perustajina oli ensimmäisen viljelykokeen jo 1920-luvun lopulla tehnyt Henrik Wärnhjelm ystävineen. Vaikka hän oli lopettanut tilanpidon pari vuotta aiemmin, jatkoi hän viljelykokeita Kirkkonummella sijainneella Sjökullan koulutilalla.
Tuo pätkä perustui ilmeisesti pitkälle tähän lähteeseen:
Heinonen, Sampsa (2002). Suomalaisen luomun juurilla. Teoksessa Saukkonen, Anna (toim.): Ympäristöhistorian monet kasvot – kirjoituksia suomalaisesta ympäristöhistoriasta. Turun yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 62. Turku. 327–347.0,
Tuon kyllä jo suurinpiirtein tiesimmekin. Eli ennen vuotta 1946 oli steinerilainen käytännön viljely juuri noin vaatimatonta. (Miten se jatkui sodan jälkeen 1950-luvulta eteenpäin, siitä saamme ehkä tarkempaa tietoa myös em. Demeter-lehdistä.)
Mutta juuri Heinosella oli tietoa ja näkemys myös luomun muista juurista Suomessa.
***
Kaiken kaikkiaan lienee syytä perustaa.
tätä "100-vuotisjuhlaprojektiamme" varten ihan oma triidinsä, johon sitten aluksi keräämme lähteitä luomun historiasta Suomessa. Ja maailmalla, ainakin siltä osin, mitä on tietoa siitä, miten erilaiset kansainväliset virtaukset saavuttivat Suomen.