Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Tuli vielä mieleen edellisestä.

Löytyisikö sellaista pykälää, jonka pohjalta myyjää voisi velvoittaa kertomaan eksaktisti, miten biodynaaminen viini eroaa muista? Vaikkapa Alkoa.

Olisi siis kuvattava yksityiskohtaisesti ne temput ja toimenpiteet, joiden jälkeen viiniä voi kutsua biodynaamiseksi. Ei riittäisi vetoaminen joihinkin sertifikaatteihin. Erityisesti, koska edellisellä pohjalla on mahdollista, ettei sellaisia edes ole, vaan ne on enemmän tai vähemmän "sävelletty". Viini saattaa saada biodynaamisen statuksen vain koska viiniyrittäjä on päättänyt sanoa sitä sellaiseksi.  Luomuviinistä voi olla direktiivejäkin, mutta niihin vetoaminen ei tietenkään riitä.

Ellei tällaista pykälää Suomesta tai EU:sta löydy, voisi vedota Alkon yleiseen ylpistelyyn sen kuluttajavalistustyöstä. Nyt tässäkin asiassa, Alko, kuluttaja tarvitsee tietoa. Ja haluaa tietoa.

Koska tämä on ilmeinen "hätävalhe" (tai pahempi):

Tässä Wikipedia-artikkelissa ...

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luomuviini

... on melkoisen pitkä osuus "Rudolf Steiner ja biodynaaminen viininviljely".

Kerrotaan:

Biodynaamista viljelyä voi pitää orgaanista viljelyä ”tiukempana”. Rudolf Steiner organisoi ensimmäisen biodynaamista maanviljelyä ja viininkasvatusta käsittelevän kokouksen ja aloitti biodynaamisen viininviljelyn vuonna 1924, jossa hän luopui kaikkien teollisesti tuotettujen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytöstä.

Eikä mitään (erillistä) viininviljelyä koskevaa kokousta ollut v. 1924. Eikä Steiner (k. 30.3.1925) silloin eikä koskaan*) aloittanut viininviljelyä. Eikä niissä v.  1924 luennoissa annettu viininviljelystä ohjeita. Ainoa kerta kun viini yleensä edes mainittiin, oli se yksittäinen tarina viiniluteesta Saksassa 1880-luvulla.

Niin, yksinkertaisin tapa kurmottaa Alkoa voisi olle se, että vaatisi sitä nimeämään dokumentin, jossa kerrotaan, millaista biodynaamisen viinin pitäisi olla.

______

*) yksinkertainen perustelu tuolle: nuo perusesitelmät pidettiin (saksankielisen Wikipedian mukaan) 7.-11.6.1924. Niitä oli tarkoitus jatkaa syyskuussa, mutta Steiner oli sairastunut. Eikä sairaudestaan sitten enää toipunut.

[Heikki Jokipii]

Em. aikataulusyistä aloin epäillä tätä:

COSMIC BEETLE – kosmista sähäkkyytä ruokapöytään

Weingut Sander
Weingut Sander on vuonna 1925 perustettu perheyritys Saksan Rheinhessenistä, joka on noudattanut biodynaamisia ja luomuperiaatteita viininviljelyssä jo alusta asti.

(lihav. HJ)

Biodynaamisia periaatteita viininviljelyssä ei voitu v. 1925 noudattaa, koska niitä ei silloin ollut.

Ja kun sitten katsoin ko. viinifirman omia sivuja...

https://www.sanderweine.de
Überzeugung - Sander

... niin sieltähän selvisi, että kiinnostus luomuun ja biodynaamiseen oli firmassa syntynyt vasta 1950-luvun puolesta välistä. Ja silloinkin biodynaamiseen vasta vähitellen. Historiikkiartikkeli tuossa linkissä "Lieber mal langsam machen" (Rainer Schäfer), artikkeli kuvana.

Mutta onko tällaisia yleisesti hyväksyttyjä periaatteita asialle vieläkään?

Viinitalot lupaavat kertoa mitä se on:

Mitä on biodynaamisuus viininvalmistuksessa?

Mitä on biodynaaminen viini? – Norex Selected Brands Oy

Mutta kertovat sen niin epämääräisesti, etteivät itse asiassa kerro. Tuo ensimmäinen kyllä mainitsee preparaatit, mutta jättää sitten asian siihen.

Yhä vahvemmin alan uskoa siihen, ettei ole olemassa mitään määritelmää tai standardia biodynaamiselle viinille. Joten sitä ei tietäisi Alkokaan.

Vaan biodynaamiseksi viinitilaksi tulemiseen riittäisi jonkinasteinen säheltäminen esim. niiden preparaattien kanssa. Ja paljo puhe, noiden viinitalojen malliin.

[Heikki Jokipii]

Tässä olin väärässä. Biodynaamiselle viinille on kehitetty melkomoinen kasa ohjeita ja standardeja. Perinteiseen tapaamme merkkaamme reilusti lähteemme, vaikka tämä ei sisälläkään kehotusta ryhtyä niitä innokkaasti, antaumuksella ja yksityiskohtaisesti tutkimaan:

The biodynamic Wine-FAQ
The Demeter Biodynamic® Farm and Processing Standards
DEMETER ASSOCIATION,INC. BIODYNAMIC® PROCESSING STANDARD (pdf)
STANDARDS FOR DEMETER/ BIODYNAMIC®WINE (pdf)

Mutta tässä olin oikeassa. Tuosta viimeisestä dokumentista:

The aims and objectives are derived from the lectures given in the year 1924 by Rudolf Steiner and which are published and known as "The Agricultural Course". These lectures refer among other subjects to the cosmos (the heavens) as creating life forces in man, animals and plants and refer to the ways to make these life forces productive in agriculture and horticulture, including growing grapes. It needs the human being in the role of an artist to develop soil, fertility and plant in such a way that fruits of vital quality become available. 

Demeter/Biodynamic wine is made from Biodynamically raised grapes. These grapes are the product of an extended Goethean view of nature that sees nature as an integrated body in which material, form, warmth and rhythm all play a part. Out of this concept, the Biodynamic method with its preparations, working in cooperation with the rhythms of the cosmos, specialized plant breeding etc. has grown. The aim is to move the vineyard more and more towards an individuality in its own right using these methods. The grapes produced by such a vineyard should be a true, unique, authentic expression of this individuality.

(lihav. HJ)

Nuo viininviljelyohjeet on siis johdettu siitä yhdestä ja samasta "maatalouskurssista" kesäkuussa 1924. Mitään erillistä viininviljelykurssia ei ollut, eikä vielä Steiner kirjoittanut siitä erikseen mitään, eli antanut ohjeita. Preparaatit on kuitenkin tuossakin mainittu.

Mutta kun asiaa on ollut lähes 100 vuotta aikaa kehittää, niin kummasti tällaiset ohjeet on pystytty "johtamaan". Jossain vaiheessa on vain unohdettu, jätetty syrjään Steinerin tiukka raittiusaate hänen järjestelmänsä osana. Kun tuossa vielä korostetaan jokaisen tilan ja viljelijän yksilöllisyyttä, niin suodaan tarvittava väljyyskin: kun yksilöllisesti yrittää tehdä vähän sinne päin, vaikka niillä preparaateilla, niin biodynaamisia ollaan. Kunhan muistetaan pyrkimys harmoniaan kosmoksen rytmien kanssa.

On tuossa yritystä ihan tiukkoihinkin sääntöihin. Mielenkiintoinen on suhde kuparisulfaattiin: sitä ei kielletä, mutta sille annetaan käyttömäärärajoituksia (ja näin pyritään erottumaan edukseen muista luomuviineistä).

Suomessa tuo asia ei muutoin aktualisoidu, paitsi Alkon tiskillä. Täällä mikään harvoista biodynaamisista tiloistamme tai puutarhoistamme ei ole ryhtynyt yrittämään Demeter-viinin valmistusta kotimaisista marjoista. Vaikea sanoa, vaatisiko se ihan oman ohjeistonsa, jos joku yrittäisi. — Tällä hetkellä kaupoista saatavissa oleva Demeter-mehukin tuodaan ulkomailta.

[Heikki Jokipii]

Olen nyt kieltämättä vähän koukussa tämän asian tarkkaan selvittämiseen. Tämän tapauksen lisäksi tajusin äkkiä — ihan Biodynaamisen yhdistyksen tiedoista — että on toinenkin tavallaan tuplakirjaus:

Rekolan tila tuntuu edelleen olevan aito maatila. Siinä on erikseen puutarhapuoli, joka aiheuttaa epävarmuutta*) laskelmiimme: biodynaamisia tiloja on Suomessa 12 tai 13. Siellä harrastetaan kyllä nk. kumppanuusmaataloutta, mutta se on lähinnä markkinointikeino. [...]

Nimittäin tämä:

Herttoniemen Ruokaosuuskunta
DEMETER
Herttoniemen ruokaosuuskunta
Kaupunkilaisten oma pelto

Kettutie 8 C
00800 HELSINKI
ruokaosuuskunta(at)gmail.com
050 5715032 / Olli Repo, hallituksen pj.

pellon puhelin satokautena 044 977 4923
puutarhurit Heidi Hovi, Kirsi Keltti, Orest Lazepka, Pentti Okkonen
http://omapelto.fi/
pellot Jukka Jormolan tilalla Vantaan Korsossa
vihannekset, peruna

Ja seuraavana listassa onkin sitten tuo Jukka Jormolan*) tila, Vantaalla. Siis siinäkin on tavallaan laskettu sama tila kahteen kertaan.

Joten biodynaamisia tiloja on Suomessa 13. Tai 12. Tai 11.

Jos ne kaksi sosiaalihuollon laitosta vielä uskaltaa laskea ulos varsinaisen maanviljelyn harjoittajista, tiloja on 9. Mutta voi olla, ettei voi: nyt niistä ei ole tarpeeksi tietoja.

______

*) Jukka Jormola on sähköpostiosoitteestaan päätellen ympäristöhallinnon virkamies: onko siinä selitys, miten biodynaamiset tilat ovat päässeet mukaan Suomen Luonnon Päivään? 

PS. Jormola toimii tutkijana Syken yhteydessä. Luultavasti ja toivottavasti hän ei kuitenkaan tutkimustensa pohjalta suosittele Steinerin periaatteita sovellettavaksi Suomen vesirakentamiseen.

PS2. 29.01.20: tällaisesta vähän piilossa olevasta kohdasta löytyi tieto, että Jormola on myös Biodynaamisen säätiön puheenjohtaja.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kertomus viininvalmistajien keskinäisestä epäsovusta:

https://viisitahtea.com/juoma/viini/italialainen-prosecco-ajoi-espanjan-cavan-kriisiin-ja-synnytti-kuohuvan-corpinnat-kapinallisten-tuottajaliittyman/

Kummasti artikkelin kirjoittaja ymmärtää näin hyvin biodynaamisen viinin tekemisen tavat:

Yksi tunnetuimmista tuottajista ja DO Cavan perustajataloista Raventos i Blanc päätti jättäytyä pois Corpinnatista. Tämä on kova isku, sillä olihan Raventos i Blanc jo jättänyt DO Cavan vuonna 2013 ja siirtynyt käyttämään Conca del Riu Anoia -nimeään viittaamaan maantieteelliseen sijaintiinsa. Biodynaamisena tuottajana talo olisi ollut täydellisen yhteensopiva Corpinnatin tuotantoperiaatteisiin.

Tai ainakin noin kertoo ymmärtävänsä. Ymmärtääkö todella?

[Heikki Jokipii]

Vielä Demeter-yhteisöistä. Jos hyväksyttäisiinkin yhteisöviljelys sinänsä, niin Toivo-tilan osuuskunnan netissä itsestään kertomat asiat herättävät kyllä epäilyksen, ettei se kuulu näihin tiloihin, joita Murto ja Rännäri yrittivät 15.01.20 Hesarissa vakuuttaa olevan olemassa:

Suomessakin on useita tiloja, jotka viljelevät ammattimaisesti biodynaamisen viljelyn metodeilla.

Näissä lainauksissa lihavoinnnit HJ:

Toivo-tilan Osuuskunta viljelee pienillä aloilla biodynaamisesti vihanneksia ympäri Rihun kylää. Lisäksi kasvihuoneessa viljellään tomaatteja, kurkkuja, chilejä... Keväisin tuotetaan luomu-taimia sekä torimyyntiin että pienille biodynaamisille tiloille Suomessa. Osuuskunta myös tukee monipuolisesti yhdistyksen toimintaa, sen ideana on antaa maaperä ihmisille oppia yksinkertaista vihannesviljelyä sekä viedä näitä tietoja ja taitoja eteenpäin.

Yhdistys yhdessä Osuuskunnan kanssa antavat mahdollisuuden kaikenikäisille luomu-viljelystä, biodynaamisesta viljelystä, omavaraisuudesta, kommunaalisesta asumismuodosta, omatoimisuudesta ja ekologisesta elämäntavasta kiinnostuneille mahdollisuuden tulla harjoittelemaan erilaisia elämäntaitoja tilalla. Yhdistys vastaanottaa opiskelijoita, vapaaehtoisia ja itseään tutkiskelevia ihmisiä ympäri maapalloa.

Noista pienistä vihjeistä tulee kyllä vaikutelma, että jostain muusta on kyse kuin ammattimaisesta viljelystä.

Jos nyt sitten poistaisimme tuonkin tilan loppusummastamme, ja pitäisimme aiemmat arviomme (arvauksemme) voimassa, niin olisimme sellaisessa luvussa, että oikeita ammattimaisia Demeter-tiloja olisi Suomessa kahdeksan ( 8 ) kappaletta. Kolme Etelä-Suomessa ja viisi Länsi-Suomessa.

****

Listataanpa vielä sieltä Biodynaamisen yhdistyksen luettelosta kertaukseksi nämä epäselvät tapaukset:

Heinolan tila
LUOMU

- omistajan eli  Biodynaamisen säätiön mukaan kuitenkin DEMETER.

Lopen Pappilanpuisto Oy
Demeter-valvonnassa

- ei siis kuten muilla, isoilla DEMETER. Mitä tuo tarkoittaa? Onko se Demeter-tila vai ei? Olen kuitenkin laskenut sen mukaan tuohon kahdeksaan.

[Heikki Jokipii]

Yritän tässä nyt yhteenvetotaulukkoa. Tilan aloitusvuosi biodynaamisena suluissa nimen jälkeen, vaikka tila olisi sellaisena lopettanutkin (alimmat kuusi 31 tapausta). Ellei tietoa ole, tyhjää. Yritän täydentää tähän, jos saan lisätietoja. Tai korjauksia.


Elämäntapatilat:

Sylvia-koti yhdistys ry (1956)
- Tapolan kyläyhteisön puutarha (2024)
- Myllylähteen yhteisö (1989)
Jormola Jukka (vuotta 1988 aikaisemmin)
- Herttoniemen Ruokaosuuskunta (2011)
- Vantaan Steiner-koulu (luultavasti myös 2011 — on epävarmaa, jatkaako sen joskus aloitettu puutarha enää itsenäisenä kokonaisuutena)

Ammattimaiset tilat:

Rekola (1977)
- Rekolabiodyn Oy
- Rekolan puutarha ky
Keskylän tila (1982)
Majvik (1987)
Haltijan  biodynaaminen tila (2014)
BeeAround Oy (2021)
Pieni kylä (2015, 2024)
DEMETER Puutarha (Tapolan kyläyhteisen yhteydessä, Mia Karaagac, 2024)


Nyttemmin biodynaamisina tiloina lopettaneita tiloja:

Kaksi kokeilua, Henrik Wärnhjelm ja Uno Donner (1920- ja 1930-luku) ja Paraisten kokeilu (n. 1954), plus myös linkissä mainittu Yhtyneiden paperitehtaiden Simpeleen tehtaiden puutarha
Biodynaamisen yhdistyksen koetila 1940-luvulla ja kolme puutarhaa 1950-luvulla
Laakspohjan kartanon kokeilu (1930-luku)
Elvi ja Aaro Rajala (1965)
Linnusperä Gård (1966)
Urho Karin tila (n. 1970)
Seppo Lohtajan tilat Askaisissa ja Ruskossa (1972 ja 1984)
Kirjailija Antti Tuurin isän tila
Svarfarsin luomutila (1981)
Levi Sundmanin tila (1981)
Timo Vähänen (1987)
Labbyn tila (1989)
Solsidans Trädgård (1989)
Sällvik (1990)
Pitkäpellon puutarha, Karjalohja (ennen v. 2000)
Lopen Pappilanpuisto Oy (1996)
Freijagård, Vöyri (vuoden 2006 jälkeen)
Seppälä gård i Karislojo
Kurjen biodynaaminen tila (2011)
Lahden Ruokaosuuskunta (2013)
Metsälän luomumarjatila (vuoden 2013 jälkeen)
Toivo-tilan osuuskunta (2015)
Hannu Simolin
Heinolan tila (2011/2020)
Tapolan kyläyhteisö (1974)

Eiköhän se kokonaiskuva asiasta ala tämän taulukon myötä olla hahmottunut. Mutta tuolta pohjalta täytyy uudestaan ihmetellä tätä tietoa eli lukua:

Tuossa edellä mainitussa teoksessa Roinila-Suokas (2000) oli tieto (s. 10), että vielä vuonna 2000 oli noin 50 tilalla Suomessa oikeus käyttää Demeter-merkkiä.

Voisiko 20 vuodessa voinut tapahtua noin hurja romahdus, noin 50:stä noin kymmeneen? Erityisesti, kun samalla aikavälillä "tavallisten" luomutilojen lukumäärä tai ainakin yhteispinta-ala kasvoi aika hurjasti. Vai oliko tuo  Roinila-Suokas -teoksen luku alunperin epätarkka? Eli siis väärä. Pitäisikö ehkä kuitenkin piipahtaa siellä Biodynaamisen yhdistyksen toimistossa? No, katsotaan, jos sinnepäin joskus muuten on matkaa. 


PS. 29.01.20: Tehty listaan pari muutosta. Ks. seuraavista puheenvuoroista perustelut.
PS. 30.01.20: Tehty listaan pari muutosta. Samoin.
PS. 05.04.20:  Lisäys ja muutos. Perustellaan täällä.
PS. 06.04.20:  Yksi muutos. Perustellaan täällä.
PS. 07.04.20:  Yksi muutos. Perustellaan täällä ja täällä.
PS. 30.04.20:  Kaksi muutosta. Perustellaan täällä.
PS. 12.05.20:  Yksi muutos. Perustellaan täällä
PS. 19.05.20:  Yksi muutos. Perustellaan täällä
PS. 06.06.20:  Pari muutosta. Perustellaan täällä
PS. 11.06.20:  Korjaus entiselleen, selitys täällä
PS. 03.09.20:  Lisäys lopettaneisiin, selitys täällä
PS. 17.11.20:  Lisäys lopettaneisiin, selitys täällä
PS. 02.12.20:  Lisäys lopettaneisiin, selitys täällä
PS. 16.02.21: Lisäys lopettaneisiin, vielä 1 varhainen kokeilu 1930-luvulla
PS. 12.04.21: Lisäys ammattimaisiin tiloihin ja siirto lopettaneisiin, selitys täällä
PS. 22.12.21: Tilan siirto lopettaneisiin, selitys täällä
PS. 02.06.22:  Lisäys lopettaneisiin (2)
PS. 09.06.22:  Lisäys lopettaneisiin.
PS. 03.09.23:  Lisäys lopettaneisiin.
PS. 11.05.24:  Lisäys  lopettaneisiin ja aloittaneisiin.
PS. 29.05.24: Tilan siirto ammattimaisiin, selitys täällä
PS. 29.05.24: Tilan siirto lopettaneisiin, selitys täällä

[Jarrumies]

Tuosta luettelosta puuttuu ainakin Labbyn biodynaaminen tila:
http://www.luomuliitto.fi/luomumatkailu/tilat/26.html

Kävin siellä 80/90-luvun vaihteessa.
Sain itsekin osallistua potensoimiseen: Suuressa ulkona olleella tynnyrissä potensoitiin jotain nestettä, joka oli pääasiassa vettä.
Suurella melalla vettä kierrettiin tynnyrissä välillä myötäpäivään, välillä vastapäivään, tarkka määrä kumpaankiin suuntaan. Raskasta oli homma, kun vettä oli niin paljon ja melan lapa iso.
Veden kiertäessä nesteeseen potensoitui jotakin - ainakin auringon, kuun tai muun taivaankappaleen antamaa voimaa.

Yhdessä huoneessa oli iso taulu, johon liidulla oli merkitty käytettävät biodynaamiset preparaatit taivaan vaiheiden mukaan.
Vaikuttava oli luettelo.

Tilan isäntä näyttää yhä olevan Juha Näri, oikein kelpo ja ystävällinen mies. Ja talon oma leipä oli mainiota.

[Heikki Jokipii]

Totta kyllä. Tässä pidempi kertomus Labbyn tilasta (Kodin Pellervo, kesäkuu 2000):

Enemmän ekoyhteisöstä

Siitä saamme vielä aloitusvuosiluvun 1989. Mutta outoa on, ettei tuota tilaa ole Biodynaamisen yhdistyksen luettelossa. Josta seuraa pieni epäilys, että jotain olisi asiassa sittemmin muuttunut (vrt. siihen miten Urho Karin kohdalla kävi). Mutta ei anneta sen nyt häiritä, muutetaan yhteenvetolistaamme. Ainakin tähän asti se on sitä ollut (Googlen kautta):

Aikamatkaile Labbyn kartanossa | Uusimaa
16.8.2011 · Nykyisen isäntänsä, Juha Närin, aikana kartanon maatalous on perustunut moderniin biodynaamiseen viljelyyn

Kyllä se ilmeisesti ainakin jonkinlaisissa yhteistyösuhteissa on. Biodynaamisen yhdistyksen tapahtumakalenterista löytyi tällainen tapahtuma viime vuodelta:

Jussi Ingervon  perinteinen puun- ja maisemanhoitokurssi
Labbyn Kartanossa 5.-7.7.2019.

Lisäksi tilaan liittyvästä puutarhasta yhdistyksen sivusto kertoi näin:

Labbyn puutarha Ay
DEMETER, sertifiointi kesken

PS. Tuo löytyi hiukan toisella tavalla, ei suoranaisesti listasta. Samalla tavalla löytyi myös Sällvikin kartano, nyt luomutilana. Teoriani, että luomutilat yhdistyksen sivustolla ovat entisiä biodynaamisia tiloja, vahvistui. Mutta kokonaislukumäärää en saa lähellekään lukua 50.

[Heikki Jokipii]

Tällainen kuvaus löytyi tästä järjestelystä, blogista:

Syksyn värikästä satoa
September 15, 2015

Oma pelto vieraili myös naapurissa Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Oma pelto kuuluu Jukka Jormolan 7 hehtaarin tilaan. Ruokaosuuskunta viljelee näillä pelloilla 3 hehtaarilla noin 40 erilaista vihannesta. Ruokaosuuskunnan rantauduttua Korsoon kiinnostui viereinen steiner-koulukin yhteisöllisestä viljelystä. He ostivat Jukka Jormolalta n. 1 hehtaarin maata ja palstaviljelevät sekä kasvattavat perunaa. Kaikki me kolme toimijaa: Jukka Jormolan monimuotoisuutta lisäävät luonnonniityt sekä riistapellot n. 3 ha, Herttoniemen ruokaosuuskunnan vihannekset n. 3 ha sekä steiner-koulun palstat n. 1 ha olemme yhtä samaa tilaa ja yhteistyötä. Me olemme yksi tila myös luomutarkkailussa.

Kyllä tuo kuvaus johtaa nyt siihen, että siirrän tämän tilakokonaisuuden edellisessä yhteenvetotaulukossamme toiseen kohtaan.

Täältä löytyy asiasta vähän lisää:

http://vantaansteinerkoulu.fi/kokemuksia/laadukas-ruoka-on-arvokas-asia/

Siitä saa melkein haarukoitua Jukka Jormolan tilan iän (mutta ei ihan):

Kumiperunoita ja viikkoja sitten raastettuja porkkanoita? Niitä ei nähdä Vantaan seudun steinerkoululla, jossa on tehty tietoisia valintoja ruoan laadun suhteen koulun historian alusta alkaen.

–Koulumme sijoittuu biodynaamisen maatilan välittömään läheisyyteen ja osittain sen alueellekin, kertoo Liisa Hertell, luokanopettaja ja puutarhaopettaja.

–Maisema-arkkitehti Jukka Jormola tilan viljelijänä edisti eri tavoin luomuruoan valmistusta ja käyttöä koulun Vallinojalle siirtymisen jälkeen, Liisa sanoo.

Toisaalta koulun sivustolta löytyy tieto, että koulu siirtyi Vallinojalle v. 1988. Silloin siis tuo Jormolan tila oli jo olemassa ja ilmeisesti myös biodynaaminen. Mutta ei riitä vielä: kyllä se tarkka aloitusvuosikin joskus jostain löytyy! 

[Heikki Jokipii]

Vielä yksi isku samaan kärpäseen. Vantaan Steiner-koulun nettihistoriikissa kerrotaan tällaisesta luontevasti mieleen tulleesta ideasta:

Tärkeitä vuosia ja päiviä
[...]
1987 koulun keittiössä virisi ajatus biodynaamisesta kouluruuasta

Sittemmin tuo tavoite lienee unohdettu niin siellä kuin muissakin Steiner-kouluissa. Yritetään enää nostaa kouluruoan luomuisuusastetta. Siinäkin riittää haastetta.

Vähän ehkä joskus yritetään muistuttaa, että on sitä sellaistakin kuin biodynaaminen ruoka. Tuolla tavalla, sivumennen. Mutta ne 11 biodynaamista tilaa Suomessa (ks. edellä 7.10.18) eivät kertakaikkiaan pysty tuottamaan tai toimittamaan sitä tarpeeksi, Steiner-kouluillekaan. Kuten jo edellä 10.10.18 todettiin ja arvioitiin.

Tuokin hyvin kunnianhimoiselta kuulostava idea saa selityksensä äskeisestä. Koulun keittiö oli tietoinen tulevasta muutosta biodynaamisen tilan läheisyyteen.

Muutoinhan ajatus oli silloinkin täysin utopistinen ja epärealistinen.

Spekulaatiota, tottakai. Mutta jatkan sitä silti. Pystyikö Jukka Jormola silloin 7 hehtaarin tilallaan - ja osa-aikaviljelijänä - vastaamaan tuohon haasteeseen? Luultavasti ei. Ja siksi koululla oli varmaan silloinkin, mutta on yhä vielä näin (lainaus edellisen puheenvuoron linkistä):

–Perusraaka-aineet ovat luomulaatua, joista osa saadaan lähipellolta syksyisin, muutoin käytetään Demeter- tai luomusertifioitua ainesta.

Eli Demeter-ruokaa ei vieläkään tarpeeksi riitä. Ja ajatus, tavoite biodynaamisesta kouluruuasta on siten jäänyt tuoksi maininnaksi koulun historiikkiin.

Ja Jukka Jormola omassa viljelyssään keskittyy nyttemmin näihin: luonnonniityt sekä riistapellot.

[Jarrumies]

Ainakin vielä vuonna 2011 Labbyn tila oli biodynaaminen:

Uusimaa-lehti 16.8.2011
https://www.uusimaa.fi/artikkeli/52178-aikamatkaile-labbyn-kartanossa

Labbyn kartanon päärakennus on siirretty Suomenlinnasta meriteitse Isnäsiin 1860-luvulla juustomestarin asunnoksi. Nykyisen isäntänsä, Juha Närin, aikana kartanon maatalous on perustunut moderniin biodynaamiseen viljelyyn. Kartanossa on luomukauppa ja Labbyn mailla sijaitsee myös Edesbyn keskiaikaisen kylän museoalue.

Tällä hetkellä (29.1.2020) Labbyn kartanon verkkokaupasta ei löydy hakusanoilla bio, biodynaaminen tai demeter yhtään tuotetta. Sen sijaan haulla luomu löytyy 12 tuotetta, kaikki "Luomu Hereford Pihvilihaa":
https://www.labbynkauppa.net/epages/labby.sf/fi_FI/?ObjectID=267783&ViewAction=FacetedSearchProducts&SearchString=luomu

Labbyn tila esitellaan kaupan sivuilla nyt seuraavasti:
https://www.labbynkauppa.net/epages/labby.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015063006/Categories/Labbyn_tila

Labbyn kartano on  luomutila itäisellä Uudellamaalla kauniilla maisema- ja luontoalueella. Tilan alueella on laajat niityt ja vanhat hakamaat, joita laidunnetaan.

Labby Cateringin sivuilla
http://www.labbycatering.fi/index.html
kerrotaan seuraavaa:

Keittiömme on luomu- lähi- ja kausiruokakeittiöiden edelläkävijä. Yritys on syntynyt biodynaamisen puutarhatoiminnan jatkumona.

Epämääräinen ja monitulkintainen sanonta "biodynaamisen puutarhatoiminnan jatkumona" taitaa merkitä sitä, että tila ei ole enää biodynaaminen vaan vain luomutila.

Kodin Pellervon jutussa puhutaan paljon Labbyn biodynaamisuudesta ja tilan historiasta:
https://www.pellervo.fi/pellervo/6_y00/tasapain.htm
Mutta juttu on vuodelta 2000.

Jutussa vuodelta 2013 ei puhuta mitään biodynaamisuudesta:
https://www.ekonu.fi/regnig-odlartraff-i-ostra-nyland/

Tässä vuoden 2019 jutussa Juha Näri ei puhu enää edes halaistua sanaa biodynaamisuudesta:
https://www.luonnonkirjo.fi/fi-FI/Artikkelit/2019/22019/Kylaan_arvokkaiden_maisemaalueiden_maise(50212)

Alkaan näyttää siltä, että joskus vuoden 2011 jälkeen tilalla on lopetettu ainakin laajamittaisempi biodynaaminen viljely.

Tosin tässä jutussa vuodelta 2017 Labbyn tilasta sanotaan:
https://www.ostnyland.fi/artikel/labby-gards-park-restaureras-med-varsam-hand/

Har odlats ekologiskt och biodynamiskt sedan 1989.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tuolla pohjalla ja sillä perusteella, että Labbyn päätilaa ei lainkaan mainita Biodynaamisen yhdistyksen listoilla kummallakaan mahdollisella tavalla haettuna, on toimittava niin, että tilan paikkaa on siirrettävä yhteenvetolistassamme. Muutetaan sitten vielä kerran takaisin, jos muunlaista varmaa tietoa saamme.

Se ei yleensäkään taida tapahtua fanfaarein, kun tila lopettaa biodynaamisen viljelyn. Siitä ei tehdä lehtijuttuja. Vaan se tapahtuu hyvin vähin äänin.

[Heikki Jokipii]

Mitä vaatimuksia meillä sitten olisi tuon biodynaamisen viljelyn suhteen? Oikeastaan ei paljon, olisivatko ne melkein tässä:

— MMM:n tulee sulkea pois biodynaamiset tilat järjestämästään Suomen Luonnon päivästä, epätieteellisenä ilmiönä
— luomutarkastusten yhteydessä ei julkisvallan pidä tarjota palvelua, jossa samalla suoritetaan Demeter-tarkastus

Muutoin asiat ovat suht. OK: tuellisesti Demeter-tilat ovat samassa asemassa kuin luomutilatkin. Emme ole niin verenhimoisia, että vaatisimme, että niille ei tukea maksettaisi. Se, että emme ole niin kovasti yleisenkään luomutuen puolella, on sitten toinen juttu. Ehdotuksemme (ja Luomuliiton ehdotus), että myös luomutarkastus siirrettäisiin Luomuliitolle, on sitten toinen juttu.

— tietysti toivoisimme, ettei julkisvallan tiedotuksessa tätä steinerilaista vaihtoehtoa esitettäisi asiallisena vaihtoehtona muiden joukossa. Mutta siitä on vaikea esittää selvää vaatimusta, ehdottaa jotain sääntöä tms. Tiedotusväki julkishallinnossa sisäisin keskusteluin voisi ehkä vähän hioa*) linjaansa. — Julkishallinto on hiukan samantyyppisessä asemassa kuin valtion monopoli Alko: suosimalla puheessa (kirjoituksissa, mainonnassa) steinerilaisuutta ne antavat väärän signaalin valtion suhtautumisesta tieteeseen.

Ehkä yleisesti voisi sanoa, että kun nyt on nähtävissä, että tämä steinerilainen vaihtoehto on kuihtumassa hitaasti olemattomiin tai ainakin jäämässä sinnittelemään omaan pikkuriikkiseen lokeroonsa, MMM:n tulisi myös tyytyä siihen eikä ainakaan yrittää ryhtyä mihinkään elvytystoimiin. Vaikka luomun suosimista muuten jatkettaisiinkin.

Tällainenkin ylimääräinen tuki olisi tällöin epäilyttävää:

Neuvonnan rahoituksesta osa tule MMM:stä yhteistyössä Luomuliiton ja ProAgria keskusten liiton kanssa ja osan rahoittaa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö.

Mutta tulkitaan tuo nyt ystävällisesti niin, että MMM rahoittaa neuvonnasta yleisen, järkevän osan ja tuo säätiö sitten loput.

________

*) PS. 31.01.20: Voisin tässä vähän antaa mallia: "Mitä luomuviljelystä äskeisessä päätettiin, sitä sovelletaan myös niin kutsuttuun biodynaamiseen viljelyyn." 

[Heikki Jokipii]

Sotkeeko tämä jo edellä 10.12.19 mainittu apurahan saaja ja hänen kaltaisensa tuota syntynyttä yleiskuvaa?

Eivät sotke (lihav. HJ):

Rolf Nylund on biodynaaminen viljelijä, joka viljelee viiden aarin tilaansa Kuralan Kylämäellä Turussa. Hän kasvattaa vihanneksia, kukkia ja valojuurta.

Tarkoituksemmehan oli selvittää ammattimaiset tilat tästä joukosta, ja tuo viljelyala vie hänet armotta harrasteviljelijöiden luokkaan. Eli elämäntapaviljelijöihin. Varmasti myös vaikkapa kaupunkien viljelypalstoilla (1 aari) joku yrittää viljellä biodynaamisesti. Mutta jos näinkin, ei pääse laskelmaamme. Tuo Kaupunkilaisten oma pelto (Herttoniemen ruokaosuuskunta) on oikeastaan vain eräs tapa harjoittaa tätä palstaviljelyä. Noin 2-3 aaria tulee kunkin "viljelijän" osuudeksi.