Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Tässäkin yritetään luoda vaikutelmaa, että kyse olisi syöjien valinnoista:

Nurmeksen kaupunki lisää luomun käyttöä valmistuskeittiöissään – "luomu maistuu paremmalta"

Hoffrénin mukaan luomuraaka-aineet tulevat ensiksi puuroihin. Jogurttien osalta luomuun on jo siirrytty.

– Helpoin esimerkki on puurohiutaleet, joissa mekin siirrytään nyt luomuhiutaleiden käyttöön heti, kun tavalliset ovat loppuneet varastosta ja päästään tilaamaan luomuhiutaleita, Hoffrén sanoo.

Ruokalista esimerkiksi palvelutaloissa päivittyy sitten luomuversioilla ruis- ja ohrapuuroista. Kaura ja neljänviljan puurot jäävät tavallisiksi versioiksi.

Hoffrénin mukaan hiutaleilla on selvä hintaero, mutta toisaalta luomu maistuu paremmalta. Ohrahiutaleen kilohinta luomuna on 1,68 euroa, kun tavallinen maksaa 0,95 euroa.

Mutta tuskinpa noita puuroja on koemaistateltu palvelutalon asukkailla. Tai kaupunginhallituksen lounaallakaan.

Lähetin Nurmeksen kaupungille (sen nettisivuston kautta) kysymyksen:

Jos Ylä-Karjala -lehdessä väitettiin, että luomupuuro on valittu Nurmeksen palvelutalojen puuroksi, koska "luomu maistuu paremmalta", niin haluaisin kysyä, järjestettiinkö todella palvelutalojen asukkaillle maistelutesti, jossa he tekivät tällaisen valinnan?

[Heikki Jokipii]

Myös tällainen lähti äsken:

***

Oulun kaupunki
kirjaamo@ouka.fi

Pro Luomun tiedotteessa oli tällainen virke, Oulua koskien:

"Toivomme, että luomun tarjoaminen lisäisi nuorison maidonjuontia, sillä lähellä tuotetun luomumaidon houkuttelevuus on suurempi kuin tavanomaisen maidon, Pauliina Värttö arvioi."

https://proluomu.fi/luomumaidon-kaytto-kouluissa-ja-paivakodeissa-tuplaantui/

Olisimme kunnioittavasti tiedustelleet, mistä tuo tiedetään. Onko asiassa tehty Oulussa vertaileva tutkimus tms.?

Heikki Jokipii

jokiheik@hotmail.com
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa — Turvattu Luonto ry
http://www.tuottavamaa.net/

[Heikki Jokipii]

Nurmeksesta tuli vastaus:

Emme ole järjestäneet puurojen maistelutestiä palvelutalojen asukkaille emmekä päiväkotienkaan asiakkaille, joille myös luomupuuroa tarjotaan aamupalalla.

Nurmeksen kaupunki lisää luomun käyttöä valmistuskeittiöissään – "luomu maistuu paremmalta” – on jutun kirjoittaneen toimittajan laatima otsikko. Joskin useimmat meistä puuronvalmistajista ovat myös tätä mieltä.

Luomuruoan lisääminen Nurmeksen ruokapalveluissa on asetettu yhdeksi vuoden 2020 toiminnallisista tavoitteista.

Tähän emme suinkaan ole lähteneet pelkästään sen vuoksi, että luomu maistuu paremmalta, vaan vastataksemme asiakkaidemme kasvavaan kysyntään luomu- ja lähiruokaa kohtaan.

Ystävällisin terveisin

Maarit Hoffrén

Sat sapienti.

[Heikki Jokipii]

Ihan järkeen käypiä neuvoja:

LUOMUKSI VAIHTAMINEN

Luomun osuuden vaiheittainen kasvattaminen ilman lisäkustannuksia on mahdollista ruokalistasuunnittelun avulla, kun[...]

Minulle kyllä tulee etsimättä mieleen, miten kaikki ehdotetut toimenpiteet voi tehdä siirtymättä luomuun. Ja kustannuksia säästyy vielä enemmän.

Tuossa ei ollut päivämäärää, mutta aavistelen, että Ekocentrialla on menossa tai alkamassa jonkinlainen tehostettu kampanja.

[Heikki Jokipii]

Näin yhä oletetaan olevan:

Ruokeva-hanke haluaa tuoda lisää lähi- ja luomuruokaa Pohjois-Pohjanmaan am­mat­ti­keit­tiöi­hin – suur­keit­tiöis­sä luomun osuuden pitäisi olla viidennes jo tänä vuonna

Myös asetetut tavoitteet ohjaavat pyrkimyksiä lähi- ja luomutuotteiden käytön lisäämiseksi. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 20 prosenttia tulisi olla luomua vuonna 2020.

Eikä yhtään kysytä, kuka tai mikä on tuollaisen tavoitteen asettanut. Puhumattakaan siitä, miten järkevä tuollainen tavoite on, millä perusteella noin pitäisi tehdä.

Oulun kaupunki ei muuten ole kysymykseemme 12.1.20 vastannut.

[Heikki Jokipii]

Tuo 20% tavoite kyllä on asetettu v. 2013. "Valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013 periaatepäätöksen Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020."

Mutta se asetettiin näin:

Parannetaan luomuruoan saatavuutta kaupan ja ammatti-
keittiöiden kautta. Valtion ja valtioneuvoston hankintayk-
siköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta
10 % on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen
2020 mennessä.

Se koski siis valtion toimintaa, eikä kuntien. Jollaista tuo em Ruokeva-hanke on.

Vaikka tuon lisäksi edelleen olennaisin kysymys on, miten järkevä tuollainen tavoite on, millä perusteella noin pitäisi tehdä. Myös valtiolle, edelleen. Tarvittaisiin uusi periaatepäätös, joka olisi aivan toisenlainen.

Jopa jo silläkin perusteella, ettei surkea luomutuotantomme riitä tuon tavoitteen toteuttamiseen! 

[Heikki Jokipii]

Valinnanmahdolisuudet kasvavat? Tuskinpa, oikeastaan ei lainkaan (lihav. HJ):

Lieksan kouluihin ja päiväkoteihin lisää luomua

Lieksalaisten lasten päivittäisten aterioiden luomuvaihtoehdot lisääntyvät.

Kaupungin päiväkotien ja koulujen rasvattomat maitotuotteet korvataan rasvattomilla luomutuotteilla helmikuun alusta lukien. Myös laktoositon maito korvataan luomuvaihtoehdolla.

Sillä kyllä tuo sitä tarkoittaa, että muut vaihtoehdot otetaan pois.

[Heikki Jokipii]

Näin Etelä-Savossa tehdään ratkaisuja ihmisten päiden yli:

100-prosenttisesti kotimaista ruokaa julkiskeittiöissä? Ehkä vuonna 2025

Ohitetaan taas tuo kotimaisuus ja tämä kahden eri asian koplauskin, ja tarkastellaan vain luomutavoitetta.

Myös luomuruuan osuutta on maakunnassa tarkoitus nostaa reippaasti. Etelä-Savossa luomun osuus halutaan nostaa nykyisestä neljästä prosentista jopa 27 prosenttiin, mikä on valtakunnan kovin tavoite.

Entäpä silloin kun eteläsavolaiset hankkivat itse omilla rahoillaan ruokatarvikkeita omiin keittiöihinsä? Paras viimeinen arviomme luomun osuudesta silloin on noin puoli prosenttia.

Eipä silti, tuon yhteistavoitteen saavuttamisessa tulee olemaan vaikeuksia tuotannollisestikin. Itseäni lainaten:

Luomukaalia tuotettiin n. 185 000 kiloa, luomusipulia n. 80 000 kiloa. Rypsiä ja rapsia luomuna  n. 198 000 kiloa.

Millä luvuilla nuo nyt sitten jakaakin, eipä kuulosta paljolta. Etelä-Savon asukasmäärästä löysin tällaisen tiedon:
147 194 (2017). Eipä siis heillekään tuota luomulähiruokaa ole ylenmäärin tarjolla, tuossa luomumaakunnassa, tavalliselle keskimääräiselle eteläsavolaiselle.

[Heikki Jokipii]

Koosteiden rakenne on vuodesta 2012 pysynyt samanlaisena. Jokaisessa on ollut dia, jossa otsikko on "Luomu ruokapalveluissa". Siinä annetut tiedot ovat vaihdelleet. Tätä prosenttitietoa ei ole kerrottu 4 vuoteen:

Luomu Suomessa 2014:

Luomuakäytetään vielä melko vähän suomalaisissa ammattikeittiöissä. Käytetyimpiä luomutuotteita ovat hiutaleet, jauhot ja leipä. Luomunosuus Horeca-sektorintukkujen myynnin arvosta v. 2013 oli noin 0,6 %

Viimeksi annettiin tällainen tieto,

Luomu Suomessa 2018:

Luomua on noin 12 % julkisten ruokapalvelujen  käyttämistä raaka-ainekiloista.

Mutta tuo jälkimmäinen tieto ei kerro mitään luomun osuudesta ruokapalveluissa (kyse voi olla esim. hyvin painavasta tavarasta. Perunat, juurekset? Maitokin painaa.) . Tähän tiedon puutteeseen kiinnitimme huomiota jo edellä 31.10.18. Siellä huomasimme myös, että HoReCa-arvoketjutyöryhmä on kadonnut netistä (tehtävä oli siirretty EkoCentrialle). Siellä olimme jostain löytäneet tiedon, että tuo 0,6% oli muuttunut lukuun n. 1%.

Mutta johtopäätös kuitenkin on, että siinä osassa joukkoruokailua, jossa maksetaan omilla rahoilla, luomun osuus on yhä hyvin vähäinen. Se taitaa edelleen koostua pääosin luomupuurosta.

Näin rehvakkaasti hän:

Savon koulutuskuntayhtymä on edelläkävijä ympäristövastuullisuudessa

Savon koulutuskuntayhtymän EkoCentria on panostanut pitkäjänteisesti luomu- ja lähiruoan tukemiseen. ”Vuonna 1998 aloittamamme hankkeet ovat nyt vakiintuneet palveluiksi”, kertoo hankepäällikkö Anu Arolaakso.

Portaat luomuun -ohjelma on ammattikeittiöiden työkalu, joka ohjaa luomun käytön lisäämisessä ja keittiön kestävän kehityksen toimintojen kehittämisessä ja esimerkiksi auttaa löytämään luomutuotteita tai yhteistyökumppaneita. Ohjelmaa on kehitetty yrittäjäkentän toiveiden mukaan.

Mutta kun tuohon Horeca-sektorin luomumyynnin yhteisarvoon ei ole vieläkään vuosien jälkeen tullut päivitystä, tarkoittanee se se sitä, että se on yhä noin tai alle 1% myynnistä.

Joten uskaltanemme tehdä johtopäätöksen, että missään muualla kuin julkisella sektorilla luomu ei menesty. Kokonaiskuvaa eivät jotkut esillä olleet huippukalliit ravintolat ole muuttaneet.

Joten kunnallisella/valtiollisella tasolla tehdyt poliittiset päätökset ovat tällä alueella yhä luomuväen ainoa toivo. Eli se pakkosyöttö.

[Heikki Jokipii]

Tällä Lonnan tavalla voi liittää asian laskuun, mutta ei tarvitse kuitenkaan kärsiä siihen liittyvistä hankaluuksista:

Lonnassa suositaan laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ja luomua.

(lihav. HJ)

Tähän edelleen usein käytettyyn ravintolan mainosfraasiin ...

Menua vaihdetaan usein kasvisten sesongin mukaan ja käytämme luomua aina kun mahdollista.

... saa ehkä vähän järkeä, jos miettii, että todellakin voi käydä niin, että kotimaisen luomun käyttäminen ei ole mahdollista. Jos ravintolan jotain paljon käyttämää raaka-ainetta ei - sen vähäisten tuotantomäärien takia - ei kertakaikkiaan ole saatavisssa (tai on saatavissa hyvin vaikeasti) luomuna, niin tuossa ravintola antoi itselleen luvan tulkita asia niin, että sesonki on nyt sellainen.

Ja niinhän siinä tehdään:

Mutta kun tuohon Horeca-sektorin luomumyynnin yhteisarvoon ei ole vieläkään vuosien jälkeen tullut päivitystä, tarkoittanee se se sitä, että se on yhä noin tai alle 1% myynnistä.

Joten uskaltanemme tehdä johtopäätöksen, että missään muualla kuin julkisella sektorilla luomu ei menesty. Kokonaiskuvaa eivät jotkut esillä olleet huippukalliit ravintolat ole muuttaneet.

Kun nuo kalliitkin ravintolat käyttävät luomua vain kun se on mahdollista. Ja arvioivat tietysti nämä maahdollisuutensa ihan itse. Vaikkapa tämä !tuolla lainatussa ravintola-arvostelussa kohteena oleva "klassikkoravintola":

[...] oli edelläkävijä, joka erottautui nostamalla keskiöön maakunnalliset keittiöt ja kotimaiset raaka-aineet. Tuolloin suomalaisuus, luomu ja lähiruoka olivat ravintolakonseptin kärkinä uutta ja osin outoakin. Nyt ne alkavat olla valtavirtaa.

Tietysti silläkin sesongin mukaan. Varsinkin juuri luomun osalta.

[Heikki Jokipii]

Kansalaisaloitteen kautta asia ei edennyt:

Puhdasta ja ravinteikasta laitosruokaa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vanhustenhoitoon sekä kotipalveluun

Kotimaista alkuperää olevia tuotteita on käytettävä aina kuin mahdollista, sekä suosittava sesongin mukaisia tuotteita ja luomua, mikäli saatavilla.

(lihav. HJ)

Vain 5 494 kannatusilmoitusta. Mutta kun katsoi allekirjoittajia, tuossa eivät olleetkaan luomuammattilaiset asialla. Luomuammattilaiset tietävät, että tuo onnistuu parhaiten päättäjiä lobbaamalla. Suurelta yleisöltä tai käyttäjiltä ei kannata kysyä.

[Heikki Jokipii]

Tästä on Pro Luomu nyt iloinen ja jopa ylpeä:

Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui

Ja media näyttää nyt julkaisevan tuon tiedotteen sellaisenaan. [...]

Kirjoitettiin alkuvuodesta. Mutta miten käy nyt? Tuohonkin asiaan koronavirus vaikuttaa.

Sen vuoksi nimittäin, että nyt suuri osa oppilaista siirretään etäopiskeluun, koteihinsa. Ja myös kouluruoan jakelun ulkopuolelle.

Eikä heitä tai heidän perheitään voi velvoittaa hankkimaan kaupasta luomumaitoa.

[Heikki Jokipii]

Tosin sitten useat isot kunnat osittain vesittävät hallituksen suosituksen tässä asiassa:

Useat koulut avaavat ruokalansa myös etäopetuksessa oleville lapsille – hallitus kannustaa kuntia vahvaan harkintaan

Erilaisia keinoja kyllä harkitaan:

Espoossa kouluissa on annettu ruokaa myös etänä oleville koululaisille. Lisäksi siellä pohditaan myös muita ratkaisuja kouluruokailun järjestämiseksi kotona opiskeleville oppilaille.

– Haluamme tarjota kaikille koululaisille mahdollisuuden ruokailla päivisin vaarantamatta heidän terveyttään. Me emme voi kerätä heitä isoihin kokouksiin. Yksi vaihtoehto on jakaa ruokapusseja, jonka oppilas voi käydä hakemassa ja viedä heti kotiin, eikä jäädä seurustelemaan koululle, Espoon sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho sanoo.

Ei, en usko, että kukaan on nyt huolissaan luomumaidon kysynnän turvaamisesta. (Ja voihan siihen ruokapussiin tietysti sujauttaa mukaan pienen luomumaitotölkin tai -purkin.)

Virus on nyt muuttanut eräitä muitakin muuten hyvältä tuntuneita ideoita hyvin huonoiksi.

[Heikki Jokipii]

Tästä on Pro Luomu nyt iloinen ja jopa ylpeä:

Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui

Ja media näyttää nyt julkaisevan tuon tiedotteen sellaisenaan. [...]

Kirjoitettiin alkuvuodesta. Mutta miten käy nyt? Tuohonkin asiaan koronavirus vaikuttaa.

Sen vuoksi nimittäin, että nyt suuri osa oppilaista siirretään etäopiskeluun, koteihinsa. Ja myös kouluruoan jakelun ulkopuolelle.

Eikä heitä tai heidän perheitään voi velvoittaa hankkimaan kaupasta luomumaitoa.

Näin siinä näyttää todellakin käyneen:

Helsingin kouluissa ruokaillaan niukasti – näin korona laittoi oppilaat syömään kotonaan

Ja luulenpa, että harva, ehkä vain noin kymmenesosa, oppilaista on tällä viikolla nauttinut luomumaitoa. Tai luomuvihanneksiakaan.

[Heikki Jokipii]

Mikä onkaan tilanne nyt, niin tässä MT:n lukijakirjoituksessa pohjustetaan jo tulevaa:

Hankinnat edistämään luomua, ministeri Leppä!

Tähän yksityiskohtaan olen minäkin kiinnittänyt huomiota:

Projekti EkoNu on viimeisimmän hankekautensa aikana tehnyt lukuisia aloitteita kunnallisten koulutussektorien ruokapalveluille luomutuotettujen raaka-aineiden käytön lisäämisestä. Tällöin olemme aina pystyneet vetoamaan hallituksen periaateohjelmaan, jossa on asetettu tavoite saada luomutuotettujen raaka-ainei­den osuus julkisen sektorin ruuanvalmistuksesta 20 prosenttiin ennen vuotta 2020.

Nyt, vaikka hallitusohjelmasta on luettavissa myönteisyys luomua kohtaan, puuttuvat siitä yksiselitteisesti määritetyt tavoitteet. 

Eli viralliset tavoitteet nyt oikeastaan puuttuvat.  Vaikka yksi ja toinen kuntatason toimija toimii siten kuin ne olisivat voimassa. Ks. edellä passim. Usein viitataan v. 2013 päätökseen.

Olematta tietystikään samaa mieltä kirjoittajien tavoitteista ja varsinkaan niiden perusteluista, tähän kysymykseen ja toivomukseen voi yhtyä:

Edelliseen viitaten haluamme kysyä seuraavaa: Milloin Suomi saa uuden luomustrategian, jonka perusteella keskustelua julkisen sektorin ruokahankinnoista voidaan käydä?

Tuollainen keskustelu strategiasta pitäisi todellakin avoimesti eduskunnassa käydä. Sekin mahdollisuus säilyttäen, että päädytään aivan toisiin johtopäätöksiin kuin nuo kirjoittajat.  Myös ja erityisesti laitosruokailussa.

***

Ja en malta: erityisesti nyt, kun kuntatalous joutuu koville, kaikki turhat kulut on karsittava. Ja näillä näkymin pitkäksi aikaa.

PS. Keskustelu tuosta oli harmillisesti jo suljettu. Olisi tehnyt mieli sanoa tuo MT:n nettilukijoillekin.