Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

MMM:n etusivulla on pieni videopätkä, jossa ministeri Jari Leppä kertoo ministeriön hankintaoppaasta, joka on lähetetty jokaiselle kunnanvaltuutetulle.

Sen sisällöstä hän kertoi, että (ruoka)hankintojen kotimaisuutta siinä korostetaan. Mutta kehotetaanko suosimaan jotain muutakin? Kuten vaikka luomua?

Olisi minusta korrektia laittaa tuollainen kirje nettin. Vai onko se tässä tapauksessa EU:n takia vaikeata? Valtiovalta kun ei oikeastaan saisi EU:ssa suosia protektionismia. (Puhuttua suomea ne eivät ehkä ymmärrä?)

[Heikki Jokipii]

Lahtelaiset!

Kaupungin uudessa ympäristöohjelmassa (pdf, luonnos 11/2017) on paljon hyvääkin. Mutta nämä ideat siitä kannattaisi torjua:

2020: kaupungin peltoja
vuokrataan ainoastaan
luomutuotantoon

2030: julkisista
aterioista yli 60 %
on luomua ja lähiruokaa

Niillähän ei ympäristönkään kannalta saavuteta mitään myönteistä. Mutta veronmaksajien rahoja ne kuitenkin syövät.

PS. Katsoinpa joutessani, mihin ryhmään Lahti kuului K-kaupan luomun kysyntäkartassa. Siellä luomua myydään 0,51-1% ostoksista. Niinpä tuossa tavoitellaan yli 60-kertaista verorahaosuutta siihen nähden, mitä lahtelaiset ovat keskimäärin valmiita omista rahoistaan pulittamaan.

[Heikki Jokipii]

Miten tässä nyt näin kävi:

Joensuun koulut noudattavat suositusta rasvattomasta maidosta - steinerkoulu ui vastavirtaan

Joensuun kaupungin kouluihin ruokaa tuottava Polkka Oy käyttää suositusten mukaisesti rasvatonta maitoa ja kasvirasvapohjaista levitettä. Myös Itä-Suomen koulussa käytetään niitä.

Poikkeus Joensuun alueella on steinerkoulu, joka ei kuulu Polkan toimittaman ruuan piiriin. Steinerkoulussa Mutalan puukoululla tarjotaan laktoositonta luomukevytmaitojuomaa ja vettä sekä Oivariinia eli voipitoista levitettä.

- Steiner-ajatuksen mukaisesti suosimme luomua ja lähiruokaa, steinerkoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Gyöngyi Matray sanoo.

Steinerkoulu on yksityiskoulu, joka saa valtiolta avustusta toiminnalleen. Koulun kannatusyhdistys ja hallitus koostuvat pääasiassa oppilaiden vanhemmista, joten myös kevytmaito- ja levitevalinnat pohjaavat Gyöngyi Matrayn mukaan vanhempien toiveisiin.

Vaikka sitä rasvatonta maitoa olisi nyt saatavana luomuna. Mutta D-vitaminointiko oli näille steinerilaisille liikaa? Tai sitten tuo tavarantomittaja ei pysty toimittamaan muuta tavaraa luomuna, haluttuja määriä? Mikähän on tilanne muissa Steiner-kouluissa?

[Heikki Jokipii]

Voi, voi. Määrätietoinen valtion ohjaus ei toimi, luomumaidonkaan osalta:

Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät

Valion mukaan syksyn aikana ykkösmaidon menekki kouluissa ja päiväkodeissa on odotetusti pienentynyt, kun tukea saavat enää rasvattomat tuotteet.

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole siirtyneet tänä syksynä rasvattomaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat vaihtoehdoksi myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa.

Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia.

Itse asiassa kevytmaitoa menee Valiolta uudistuksen jälkeen kouluihin enemmän kuin rasvatonta luomumaitoa. Näin siitä huolimatta, että luomumaidon juontia yritetään lisätä tarjoamalla sille yli kaksinkertainen tuki tavalliseen verrattuna.

Hielm pitää kehitystä yllättävänä, muttei järkyty.

– Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?

(lihav. HJ)

Sinänsä kyllä useassa tapauksessa on erilaisille lautakunnille annettu oikeus päättää, että lapset syövät (tai juovat) luomua? Vai onko se OK, jos valtio haluaa samaa? Ilman muita perusteita?

Tästä voinee yhteensä päätellä ...

Viime vuonna tukea maksettiin 500 000 litralle ykkösmaitoa ja 2,8 miljoonalle litralle rasvatonta. Toissa lukuvuonna koulumaidosta 68 prosenttia oli rasvatonta.

...  että luomumaitoa on mennyt (tänä vuonna ja lukuvuonna) ainakin vähemmän kuin tuo 500 000 litraa?

Jos noin, se ei tuotetusta 55 miljoonasta tuotetusta luomumaitolitrasta ole kovin paljon eli vain noin tai alle  prosentti
Mutta tietysti nk. rikka rokassa.

***

Itse olen lakannnut juomasta - jostain syystä, jota en edes osaa selittää - maitoa kokonaan. Mutta olen juonut, paljon ja myöhäiseen ikään saakka. Makumuistini kyllä sanoo, että jo nyt olisin koulussa ja vaihtoehtoni olisi vain tuo rasvaton maito, niin tekisin varmaan ihan saman päätöksen! Mutta tämä on toki henkilökohtainen makuasiani.

[Heikki Jokipii]

Maksumuurin takana [ESS]:

Juhlapuheissa korostetaan lähiruokaa, mutta tulospaineissa todellisuus on toisenlainen yhtiöitetyssä Ateriapalvelussa

"Tässä on vähän puun ja kuoren välissä, jos sanotaan, että miljoona käteen, tai firma myydään ja 350 jää työttömäksi."

Googlen kautta sain tämän napattua:

37 minuuttia sitten · Aikanaan lähdimme innokkaasti luomuohjelmaan mukaan, mutta se on juuri tämä, että luomu ei ole halpaa. Tässä on vähän puun ja kuoren välissä, jos sanotaan, että miljoona käteen, tai firma myydään ja 350 jää ... [työttömäksi]

Noin sitten tuollaisessa asetelmassa käy. Kunnallisella puolella riittää, että valtuusto tai lautakunta päättää asiasta, ja on sen tehtävä sitten hommata asiaan tarvittavat rahat.

Jos luomusta siis oli kysymys, niin jotenkin kummallisesti asia on tullut otsikkoon lähiruokana.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun luomumaidon arvoketjutyöryhmässä 13.10.17 arvioitiin näin:

Koulujakelutuki; onko korkeammalla
tuella ollut vaikutusta – kehitysehdotuksia
• Meijerien näkemysten mukaan koulujakelutuki on lisännyt
luomumaidon menekkiä.
• Elokuussa tehdyssä kyselyssä kuntien ruokapäättäjille 42 %
uskoi, että korkeampi koulujakelutuki lisää luomumaidon
käyttöä kouluissa ja päiväkodeissa.
• 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että luomumaidon käyttö ei
lisäänny, suurimmat syyt korkeampi hinta ja saatavuus.
Enemmistö vastaajista tiesi luomun koulujakelutuesta.

Mutta oikeastaan koulujen luomumaidon käytön kasvu oli jonkinlainen itsestäänselvyys: se tuli mahdolliseksi vasta D-vitaminoinnin jälkeen. Jos nollasta lähtee, kasvu on ainoa mahdollisuus. Mutta kuten edellä olemme nähneet, ei se kovin isoihin lukuihin kasvanut (ks. edellä 24.11.17).

[Heikki Jokipii]

Innoissaan he ovat tästä tai ainakin kovasti tosissaan:

Oulun kaupunki, päiväkodit, Hönttämäen koulu ja Oulunsalon lukio

Hönttämäen koulu ja päiväkoti on mukana Portaat Luomuun -valmennusohjelmassa ja tarjoamme portaat Luomuun 3 tason periaatteiden mukaista luomuruokaa.

Keittiössä käytetään vähintään neljää (4) merkittävää raaka-ainetta pysyvästi luomutuotteina. Lisäksi käytetään muita luomutuotteita mahdollisuuksien mukaan.

Ei sitten kerrota, mitä tai minkä tyyppisiä nämä "merkittävät" raaka-aineet ovat. (Meillä voisi olla asiasta oma arvauksemme: 4 suhteellisesti halvinta luomuraaka-ainetta?)

Eikä varsinkaan tarkastelua siitä, mitä tuolla katsotaan saavutettavan, saavutetun. Mikä se voisi olla? Vähennystä muutama prosentti lasten päivällä, lounaalla saa saamista mitättömistä torjunta-ainejäämistä? Kuitenkin jonkinlaisin lisäkustannuksin, vaikka suhteessa halvimmissa raaka-aineissa pysyttäisiinkin.

No, ehkä tässä kisassa sijoitus on sitten parempi:

Luomu SM on kaikille ammattikeittiöille tarkoitettu "kilpailu", jolla etsitään eniten luomua käyttävää ammattikeittiötä Suomesta.

Luomu SM 2018 on käynnistynyt.
Ilmoita vuoden 2017 luomun käyttötiedot pe 14.9.2018 mennessä.

Muttta joillekin pistesijoille pääsemisestä tuossa on noille Oulun lapsille vielä vähemmän konkreettista hyötyä kuin vaikka suomalaisten pistesijoista talviolympialaisissa.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto tätä päätöstä vain kiittelee:

Lausunto koulujakelutuesta

Tämä ei jotenkin yhtään yllätä:

Pidämme erittäin hyvänä, että luomumaito- ja piimätuotteille sekä luomuhedelmille ja -vihanneksille myönnetään edelleen korkeampi tuki. Korkeampi tukiosuus luomulle tulee säilyttää myös seuraavana lukuvuonna 2018-2019.

Korkeintaan olisi voinut odottaa vaatimusta, että luomutuen pitäisi olla vielä korkeampi. koska luomutavaraa ei ole tuolla tuella olekaan saatu kouluille ihan toivotulla tavalla kaupaksi?

[Heikki Jokipii]

Tämä on taas selkeää pakkosyöttöä:

UniCafe siirtyi kokonaan Valio Luomu ™ maitoon ravintoloissaan – luomuruoan käytön kasvuvauhti kiihtyy Suomessa

Vaikka yksityisestä yrityksestä muodollisesti olisikin kyse. Varsin hurjaa on, että HYY tällä tavalla tekee kollektiivin puolesta päätöksen ...

Maito on UniCafessa suosittu ruokajuoma, jonka volyymi on suuri, joten sen vaihtaminen luomuksi on mielekäs ja vaikuttava tapa toteuttaa vastuullisuutta. Helsingin yliopistoon tulee opiskelijoita kaikkialta Suomesta. UniCafe tarjoaa opiskelijaystävälliseen hintaan monipuolista ruokaa, jossa erilaiset paikalliset makumieltymykset ja uudet trendit yhdistyvät sopivalla tavalla. 1.1. alkaen UniCafe alkoi tarjota yksinomaan Valio Luomu™ maitoa.

... sekä siitä, mikä on vastuullista että siitä, mikä kaikille maistuu, tästä lähin.

Asiakkaat, vaatikaa tavanomaista maitoa! Ellei vaatimukseenne suostuta, ostakaa jotain muuta kuin maitoa! Tarjolla on varmaan erinomaisia uusia maidon korvikkeita. Mutta jopa vanha kunnon vaarinkalja on hyvä lounasjuoma. *)

Teksti sitten jatkuu Pro Luomun spekulaatioilla luomun "arkipäiväistymisestä". Mutta niin tavalliseksi valinnaksi se ei ole näköjään tullut, etteikö tuollaista operaatiota tarvittaisi. Jotta "luomuruoan käytön kasvuvauhti kiihtyy Suomessa".

_____________

*) Nythän on liikkeellä ajatus, ettei maidon juominen ylipäänsä ole vastuullista (eikä terveellistä):

Dokumentti maalaa maidontuotannosta synkän kuvan: pilaa vesistöt ja kasvattaa syöpäriskiä

[Heikki Jokipii]

HYY oli tehnyt toisenkin kollektiivisen päätöksen, kananmunia koskien. Joka sekin suosi luomumunia, mutta joutui siinä jättämään vielä tilaa vaihtoehdolle (vapaat kanat). Jota Dava Foods Finlandin toimitusjohtaja riensi puolustamaan muka asiakkaiden kuuntelemisena, heidän valinnanvapautensa lisäämisenä:

Lukijalta: Uudelle kuluttajapolvelle ei voi sanella ruokaa koskevia arvoja ja mielipiteitä

Pankaapa merkille, että kyseinen firma on mukana tässä ns.  "vastuullisuuskampanjassa", ja nimenomaan sen luomuosuudessa.

Tämänhän voi täysin allekirjoittaa ....

Annetaan tosiaan kuluttajan itse päättää, millaista ja miten tuotettua ruokaa hän haluaa syödä. Alkutuotannon, teollisuuden, kaupan ja ravintolapalveluiden tehtävä taas on tarjota juuri sitä, eikä vaatia kuluttajaa alistumaan siihen, mitä ammoin on päätetty tuottaa.

... mutta kyseisessä yhteydessään lausunto on täysin falski! Ammoin on jo Suomen hallitus päättänyt, että luomuruoan kulutusta  on Suomessa lisättävä. Ja seuraavat hallitukset peesannneet. Ja nyt HYY peesaa, mainituilla kahdella tavalla, vaikka ei hallinnollisesti ole valtioneuvoston alainen.

PS. Yksityiskohta. Jos tässä olisi kaikki pyöristetty samalla tavalla ja samaan suuntaan ...

Häkkikanalatuotanto edustaa volyymissa yli puolta Suomen munantuotannosta, vapaan kanan munat noin kolmannesta ja luomumunat vajaata kymmenesosaa.

... ja jos häkkimunien osuus on noin tai yli 60% ja luomumunien 6%, olisi sanottu, että häkkimunien osuus on "vajaat kaikki"!

[Heikki Jokipii]

 "Melkein luomua ei ole olemassakaan." Niin totesi Sari Iivonen toisessa yhteydessä.

Mutta laitosruokailussa ja yleensä ravintolatarjonnassahan sitä taas heti on.  Nimittäin "portailla luomuun" tavoitellaan laitosruokaloissa erilaisia (pieniäkin) lisäprosentteja luomun osuudessa tai suurempia luomutuotemääriä. Samoin luomulla itseään markkinoivat yksityiset ravintolat yleensä kertovat käyttävänsä sitä "mahdollisuuksien mukaan" tai että raaka-aineet ovat "luomua ja lähiruokaa" tms.

Niinpä voi hyvin sanoa, että kaikissa näissä ravintoloissa tarjonta on "melkein luomua"! 

(Tässä asiassa tunnetaan Suomessa kyllä se yksi poikkeus - joka sekin varoo tai rajoittaa sitten tiettyjen luomutuotteiden tarjoilemista)


PS. 10.3.17: Jopa tässä luomuseminaarissa tilanne oli tällainen (lihav. HJ):

Iltatilaisuuden kruunasi se, että SaniFani oli loihtinut meille luomuillallisen, jossa pääosa raaka-aineista oli luomua. SaniFani kuuluu Portaan Luomuun ohjelmaan. Myös tilaisuuden lounaat olivat pääosin luomua.

[Heikki Jokipii]

Nämä tällaiset ohjeet tuntuvat jollakin tavalla järkeenkäyviltä, luomuväen kannalta ainakin:

Luomun käyttöönoton tulee tapahtua vaiheittain. Asetettuihin tavoitteisiin päästään ainoastaan ruokalistasuunnittelun kautta. EkoCentrian tekemä hintavertailu osoittaa, että ruokalistaa ja reseptiikkaa muuntamalla on mahdollista valmistaa luomua sisältävää ruokaa ilman lisäkustannuksia.

Ruokalistasuunnittelu auttaa

Vähentämällä kalliimpien ruokalajien (liha, einekset, lihaleikkeleet) osuutta ja vastaavasti edullisempien (puurot, linssit, pavut, kasvikset, sesongin tuotteet) määrää lisäämällä on mahdollista hankkia hieman arvokkaampia luomuraaka-aineita. Lihan osuutta voi myös vähentää resepteissä korvaamalla sitä osittain juureksilla (mm. lihakastikkeet ja -keitot, pataruoat).

Mutta onko niitä laadittaessa mietititty sitä, että ne toisaalta voivat myös vähentää luomutuotteiden kulutusta? Vaikkapa juuri tuossa pariin otteeseen mainitutun (luomu)lihan? *)

Kun sitten toisaalta juuri eläintuotteista luomutilat saavat 60% myyntituloistaan, hyödyttääkö tuo linja ja ohje niitä?

Lisäksi on odotettavissa, että tuo "suunnittelu" alkaa jossain vaiheessa maistua asiakkaiden suussa, ja asia potkii takaisin. Ainakin niissä ravintoloissa, joissa asiakkaat itse valitsevat, tilaavat ja maksavat ruokansa.

Tulee mieleen 1970-luvun ruokabaarit, joissa kokit ylsivät suorastaan taiturimaisiin suorituksiin siinä, miten ohuen lihakimpaleen ympärille he pystyivät Wienin tms. leikkeen taikomaan. Jostain syystä asiakkaat eivät pitkän päälle osanneet tätä ammattitaitoa arvostaa. On ihan mahdollista, että luomuravintoloiden imago muodostuu tuon "suunnittelun ja reseptiikan" myötä vastaavanlaiseksi kuin noiden baarien.

Niissä joukkoruokailupaikoissa, joissa asiakkailta ei varsinaisesti mitään kysytä, nuo niksit tietysti toimivat paremmin.

_____________

*) ei, tuo ei voi olla selitys kuitenkaan luomulihantuotannon huomattavaan vähenemiseen v. 2017, koska joukkoruokailun osuus luomun kulutuksessa on ollut hyvin pieni, kovasta yrityksestä huolimatta. Vaan tämä on mutua, en tiedä. Toisaalta juuri ravintoloissa ihmiset ovat juuri taipuvaisia törsäämään?

[Heikki Jokipii]

Luomuentusiasteista tässä kunnassa on kyse, mutta asiaa yritetään (aika tavalliseen tapaan) myydä otsikossa paikallisuudella:

Paikalliset raaka-aineet valtasivat kouluruokailun Uusikaarlepyyssä

Kokeilun mahdollisti EkoNu-hanke, joka toi koulun ja paikalliset tuottajat yhteen. Vuonna 2015 alkanut hanke pyrkii muun muassa luomaan ja lujittamaan yhteistyöverkostoja luomuteollisuuden kehityksen tueksi Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. ”Meidän on elintärkeää toimia suurkeittiöiden kuten koulujen kanssa, jotta luonnonmukaisesta tuottamisesta ja tuotteista tulee alueella valtavirtaa,” kertoo Thomas Snellman EkoNu-hankkeesta.

Ilmeisesti kaikki luomukotitaloustieteen tutut temput on varmasti käytetty, reseptiikkoineen ...

Innoittajaksi projektiin lähti mukaan julkkiskokki Julien Huéber. Ruotsin Masterchef-ohjelmasta tutuksi tullut taitaja on luomuruoan puolestapuhuja, joka halusi innostaa koulun keittiötä uusien reseptien ja mausteiden käyttöön.

...mutta tässä eräänlainen "huippusaavutus":

Kouluruokailun järjestämisen hinta ei noussut ja raaka-aineista noin puolet oli luonnonmukaisesti tuotettua. ”Luonnonmukaisten raaka-aineiden käytössä voittavat kaikki. Ne maistuvat paremmalta ja auttavat ympäristöä. Joskus niiden käyttö on jopa halvempaa,” Julien Huéber pohtii. Esimerkiksi paikalliset luomuperunat valmistettiin kouluruokailussa kuorineen, jolloin ne tulivat halvemmaksi kuin tavalliset perunat. ”Ravintoarvotkin olivat näin parempia,” Huéber tuumaa.

(lihav. HJ)

Sitä ei ulkopuolinen tulekaan ajatelleeksi, että vain luomuperunat voi valmistaa kuorineen.

Ihmeellisesti muuten hinta ei noussut, vaikka luomutuotteiden käyttö on halvempaa vain "joskus". Jopa-sana kyllä kertoo asian harvinaisuudesta. Nuo kuorimattomat perunat taisivat olla siitä tärkein ellei jopa ainoa esimerkki.

Halvin tavallinen peruna Foodiessa äsken oli 0,70 euroa/kg, halvin luomuperuna 1,38 euroa / kg. Myyvätkö paikalliset tuottajat luomuperunoita halvemmallla - vai tavallisia perunoita huomattavasti kalliimmmalla?

[Heikki Jokipii]

Helsingin Uutiset:

Unohda kasvisruokapäivä – helsinkiläiskoulussa on kerran viikossa lihapäivä

Muuten koulussa tarjotaan luonnonmukaista ja biodynaamisesti tuotettua kasvisruokaa. Lisäksi aterioissa käytetään runsaasti viljoja. Luomukasvikset pyritään hankkimaan läheltä ja kala hankitaan suoraan tuottajalta.

– Luomu ja biodynaaminen ruoka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla oppilaiden kasvua ja fyysistä kuntoa, koulun terveydenhoitaja Jaana Rahijärvi sanoo.

Artikkelin lopussa kehotetaan:

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Mitkähän valinnat noista olisivat oikeita, jos haluaisi kertoa myötähäpeästä ja väsyneestä raivosta?

[Heikki Jokipii]

Tässä Apetitin blogissa tasapainollaan kahden eri näkemyksen välissa ja kahdessa asiassa:

BLOGI: APETIT LUOMU – LUONTEVA LISÄ VASTUUVILJELYN RINNALLE

Lähteekö luomun lisääminen kuluttajien halusta, vai lähteekö se ammattikeittiöiden päätöksistä?

Ja tekeekö juuri luomu autuaaksi vai onko sitä muutakin "vastuullisuutta"?

Laatu on meillä Apetitilla ensisijaisen tärkeää. Luomu tuokin luonnollisen lisän vastuuviljeltyjen pakastekasvisten rinnalle. Kotimainen kasvis on aina puhdasta ja erittäin laadukasta, makua unohtamatta. Varmaa on, että luomun kysyntä tulee kasvamaan ja arvostus kotimaisia raaka-aineita kohtaan lisääntyy suomalaisten kuluttajien ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Me Apetitilla haluamme olla tässäkin mukana ja tehdä asiakkaiden arjesta entistä luomumpaa.

Tuosta tekstistä näkyy ulos, ettei Apeiit sittenkään uskalla luottaa yksin luomuun,  vaikka ilmoittaakin sitä kannattavansa. Se on kuitenkin vain  "luonteva lisä". Mutta ei niistä kunnan päättäjistä koskaan tiedä. Paljonko ne suostuvat maksamaan.

Syy varovaisuuteen on ehkä tässä:

Luomu ei ole meille aivan uusi asia. Töitä luomun eteen on tehty Apetitilla jo aiemmin 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Luomun edelläkävijänä Apetit toi tuolloin markkinoille viisi luomutuotetta. Aika ei kuitenkaan ollut vielä luomulle kypsä, joten nyt harpataankin eteenpäin uusista lähtökohdista.

Ell nyt tehdään olennaisesti samaa, mutta nyt toivoen toista lopputulosta? Olisiko nyt aika kypsä? Katsotaan:

Tuotteistoa kasvatetaan lähitulevaisuudessa tutuilla luomukasviksilla, kuten luomuherneellä, luomuporkkanalla ja luomupinaatilla, minkä lisäksi viljelykehitykseen panostetaan luomun näkökulmista entistä enemmän.