Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Nyt minun täytyy kertoa ja myöntää, että ymmärsin vitsin, sanaleikin vasta 34 vuotta myöhemmin. Vaikka silloin tietyllä tavalla ihaillenkin kuuntelin tämän ryhmän konserttia radiosta (Live Aid, joka välitettiin ympäri maailmaa) :

https://fi.wikipedia.org/wiki/Band_Aid

"Band Aid" voidaan suomentaa ja ymmärtää kahdella tavalla: se on joko bändiapu. Tai laastari.

Samalla tuli ymmärretyksi, että se oli syvällinenkin sanaleikki: laastarilla kun vähän kaikissa kielissä ymmärretään apuvälinettä joka on välttämätön mutta ei paranna. Niinpä tuon bändin jäsenet itse ymmärsivät, ettei heidän toimintansa (yksin) paranna maailmaa.

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS:n artikkelissa kerrotaan toimenpiteistä "armeijamatoa" vastaan:

http://www.ipsnews.net/2019/12/coordinated-global-action-best-way-control-fall-armyworm-pest/

Se voi ilmestyä kohta suomeksikin, se on jo käännetty. Otsikko Suomen IPS:n sivulla on "Maailmanlaajuisia toimia tuhoyökköstä vastaan". 

Kuvattu projekti kuulostaa jotenkin byrokraattiselta:

The Global Action has three key objectives: i) establish global coordination and regional collaboration on monitoring, early warning, and Integrated Pest Management of Fall Armyworm; ii) reduce associated crop losses; and iii) lower the risk of further spread.

Keinoista mainitaan tällaisia:

The Global Action will also promote biological pest control and other innovative field practices, as well as technologies such as the open source Fall Armyworm Monitoring and Early Warning System (FAMEWS) tool, which uses artificial intelligence to help farmers with smartphones detect Fall Armyworm damage and choose appropriate response actions. As a near real-time data centre, FAMEWS allows for better estimates on pest spread and crop damage, which helps in targeting interventions.

There is no one-size-fits-all remedy. Combating Fall Armyworm will require bespoke, science-based solutions that take account of the specific context of each infested area. However, knowing what works best, and where, will require further research. Local knowledge and the decades’ worth of experience of dealing with Fall Armyworm in the Americas will also be important guides.

Arvaatte tietysti, minkä maininnan puutteesta aion huomauttaa: Etelä-Afrikan menestystä tuossa taistelussa GMO-lajikkeilla ei tuoda esille.

Käsitellään asiaa ehkä uudelleen kun se tulee nettiin suomeksi. Mutta tuohon sanoisin jo, että paikallisten olosuhteiden huomioonottamisesta tai paikallisesta tiedosta tuskin on asiassa erityistä hyötyä. Tuo yökkönen kun ei tunne mitään kunnioitusta ihmisten piirtämien rajojen suhteen. Niinpä tuo taitaa olla kiertoilmaus sille, että toiset maat aikovat hyväksyä GMO-lajikkeet. Ja toiset eivät, sittenkään, vaikka tietävät niiden tehokkuuden.

Tietysti tuossa voi olla kiertoilmaus näinkin päin: Amerikan kokemukset voivat toimia tärkeinä oppaina. Siellä nimittäin käytetään GMO-lajikkeita!

[Heikki Jokipii]

Tämä on se murheenkryyni:

Zimbabwea uhkaa vakava nälänhätä �" lähikuukausina ruoan puutteesta kärsii jo puolet väestöstä

Tämä on merkillistä:

Zimbabwea nyt uhkaava humanitaarinen katastrofi on harvinainen alueella, joka ei ole sodassa, kirjoittaa The New Humanitarian -lehti.

Lehden mukaan vuodet 2018�"2019 olivat Zimbabwen kuivimpia 40 vuoteen. Kuivuuden myötä tämän vuoden maissisato vähintäänkin puolittui edellisvuoden satoon nähden.

Edellä on jo kerrottu, miten ne eivät olleet kaksisia puolittamattominaankaan. Sekin on jo sanottu, ettei tässä viljelijän ihonvärillä merkitystä ollut:

Valkoisten maanviljelijöiden maat jaettiin mustien käyttöön ja muun muassa Mugaben omille sukulaisille. Uusilla maanomistajilla ei ollut tarpeeksi kokemusta maanviljelystä.

Vielä itsenäistymisen aikoihin noin 6 000 etupäässä valkoiseen vähemmistöön kuulunutta maatalousyrittäjää omisti lähes puolet Zimbabwen viljelykelpoisesta maasta. Kymmenen vuotta sitten iso osa zimbabwelaisista eli ruoka-avun tarpeessa

Vaan juuri tuolla kokemattomuudella. Ja resurssien puutteella, ja osaamattomuudella niitä käyttää.

Mutta sekin on jo sanottu, että uskomme kuitenkin Zimbabwen maatalouden tuosta vielä kerran nousevan. Eli jos näin on ollut ...

Zimbabwea on aiemmin pidetty Afrikan vilja-aittana.

... niin se on mahdollista tulevaisuudessakin. Olennaisesti saman sanoimme edellä 06.12.19.

PS. Kun YLE listasi tekijöitä, jotka tuohon kriisiin johtivat tai sitä pahensivat, olisi se kyllä voinut mainita myös "armeijamadon".

[Heikki Jokipii]

Arvaatte tietysti, minkä maininnan puutteesta aion huomauttaa: Etelä-Afrikan menestystä tuossa taistelussa GMO-lajikkeilla ei tuoda esille.

Käsitellään asiaa ehkä uudelleen kun se tulee nettiin suomeksi. Mutta tuohon sanoisin jo, että paikallisten olosuhteiden huomioonottamisesta tai paikallisesta tiedosta tuskin on asiassa erityistä hyötyä. Tuo yökkönen kun ei tunne mitään kunnioitusta ihmisten piirtämien rajojen suhteen. Niinpä tuo taitaa olla kiertoilmaus sille, että toiset maat aikovat hyväksyä GMO-lajikkeet. Ja toiset eivät, sittenkään, vaikka tietävät niiden tehokkuuden.

Tietysti tuossa voi olla kiertoilmaus näinkin päin: Amerikan kokemukset voivat toimia tärkeinä oppaina. Siellä nimittäin käytetään GMO-lajikkeita!

Se ilmestyi erittäin paljon lyhennettynä Kansan Uutisissa:

FAO käynnisti maailmanlaajuiset toimet tuhoyökköstä vastaan

Niinpä tuo englanninkieliseen versioon osoittamani kritiikki jää voimaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt välttämätöntä:

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

WFP aikoo toimittaa apua 8,3 miljoonalle ihmiselle, jotka ovat kriisissä tai hätätilassa kahdeksassa pahimmin kärsivässä maassa: Zimbabwessa, Sambiassa, Mosambikissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Lesothossa, Eswatinissa ja Malawissa.

Mutta kiitettävästi tämä näkökulma muistetaan:

Tarkoituksena on jakaa ensin välitöntä hätäapua, mutta alueella tarvitaan myös pitkäaikaista apua ihmisten kriisiensietokyvyn parantamiseksi, sillä ongelma ei ole poistumassa.

Mutta tähän problematiikkaan ei WFP:llä ole keinoja:

Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa �" Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit

Koska käytännöllisesti katsoen kaikissa noissa tapauksissa on kyse väkivallasta.

[Heikki Jokipii]

Näin kerrotaan nyt toimittavan, tässä hätätilanteessa:

Zimbabwe lifts GMO corn import ban to avert famine amid worst drought in 40 years

Tässä ei sitä sanota, mutta...

While genetically modified corn imports from South Africa are being allowed, the grain is carefully quarantined and is milled into a corn meal, a national staple, three officials with knowledge of the situation said …. Currently corn meal, used to make the staple food known locally as sadza, is in short supply across the nation.

... muistikuvieni mukaan nämä määräykset otettiin käyttöön vuosadan alussa, silloisesta ruokapulasta huolimatta. Ja se taisi olla juuri Zimbabwessa, jossa epätoivoiset köyhät (viljelijät) murtautuivat näihin varastoihin ja varastivat nälissään GMO-maissia.

Jotain järkevöitymistä olisi siellä ehkä siis tapahtunut, Robert Mugaben väistyttyä.

[Heikki Jokipii]

Kaikin puolin hyvä ja kannatettava kirjoitus MT:ssä:

Afrikan maataloutta kehitettävä ilmastosyistäkin

Afrikkalaisen maatalouden suurin haaste on ollut alhainen tuottavuus. Hehtaarisatojen kohoaminen, joka on muissa maanosissa ratkaissut kasvaneen väestön ravinnon tarpeen, on ollut Afrikassa hidasta.

Maataloustuotannon kasvu on perustunut ensisijaisesti peltopinta-alan lisäämiseen metsää hakkaamalla hehtaarisatojen kasvattamisen sijaan.
[...]
Afrikkalaiselle maataloudelle on ollut leimallista tuotannon perustuminen pienillä tiloilla harjoitettavaan matalan riskin kotitarveviljelyyn. Keinolannoitteiden ja torjunta-­aineiden käyttö pientiloilla on vähäistä samoin kuin satoisten lajikkeiden siemeniin satsaaminen.

Viljelyn pienimuotoisuuden ja markkinoiden kehittymättömyyden johdosta tiloille ei ole ollut kannattavaa eikä niillä ole ollut varaa investoida tehokkuutta parantavaan viljely­teknologiaan.

Tuohon täytyy siis saada muutos. Onneksi sitä muutosta ollaan nyt tavoittelemassa, EU:nkin tuella.

Kirjoittaja oli professori Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta. Minä maltan, enkä kysy mitään hänen sukunimeensä liittyen. 

[Heikki Jokipii]

Jutta Urpilaisen haastattelusta Hesarissa tänään saamme tämän tiedon:

Komissaari Jutta Urpilainen kertoo, mitä Euroopan pitäisi ajatella Afrikasta

Kehityspolitiikka on edelleen Urpilaisen työsarkaa, mutta tilalle halutaan muutakin. Euroopan unioni keskittyy nyt katsomaan kumppaneitaan samanarvoisesti. Aiemmasta auttaja�"autettava-asenteesta halutaan eroon, ja esimerkiksi uusi Afrikka-strategia halutaan muovata yhdessä Afrikan unionin edustajien kanssa.

Strategia tulee ulos maaliskuun alussa.

Silloin tiedämme myös, onko linja Afrikan maatalouden kehittämisessä säilynyt samana eli yhtä hyvänä kuin se oli edellisen komission aikana.

[Heikki Jokipii]

Paul Driesseniin on täällä silloin tällöin viitattu. Tässä hänen tiivis kiistakirjoituksensa, voi sanoa manifestinsa siitä, miten (YK ja) Eurooppa ei saisi toimia Afrikassa ja Afrikan suhteen:

Keeping Africa on the brink of starvation

Vaikka olisi ennen niin toiminut. Jaan pitkälle amerikkalaisen Driessenin näkemykset. Mutta en jaa hänen pessimismiään: myös Eurooppa, EU voi muuttua. (Näytä sille, Jutta!!!)

[Heikki Jokipii]

Näin kerrotaan tapahtuneen:

EU:n Afrikka-strategia vihdoin julki: Afrikka on mahdollisuuksien manner

Mutta itse tekstiä en ole onnistunut löytämään. Toisaalta sain tiedon, että sen käsittely EU-parlamentissa on lykkääntynyt COVID19-viruksen takia.

Ruoasta tuossa uutisessa sanotaan vain:

Vihreät investoinnit maatalouteen synnyttäisivät kestävää ruokatuotantoa. Ruoan tuotanto, sen prosessointi ja jakelu työllistävät erityisesti maaseudulla.

Mutta tuon tarkempaa ei.

Tässä linkissä on lisää:

https://www.africa-eu-partnership.org/en/stay-informed/news/eu-unveils-new-strategy-africa

Mutta koko tekstiä en löydä siitäkään.

[Heikki Jokipii]

GMO-lajikkeet paras keino:

Fall armyworm adds bitter note to farmer’s ‘sweet and sour journey’

Mutta poliitikoilla ei asiassa ole ollut kiirettä:

African plant researchers with the TELA project have used the technology of genetic engineering to develop drought-tolerant, insect-resistant varieties of maize. Though the improved Bt maize is currently being grown in South Africa, Kenya has yet to approve the crop.

Meanwhile, Kenya produced just 17 million bags of maize in 2019, though the nation has the potential to produce 80 million bags annually if it adopts new technologies, according to Kenya’s Ministry of Agriculture Livestock and Fisheries.

Mutta maatalousministeriö tietää, että yli nelinkertaiseen satoon on mahdollisuus.

[Heikki Jokipii]

Paul Driesseniin on täällä silloin tällöin viitattu. Tässä hänen tiivis kiistakirjoituksensa, voi sanoa manifestinsa siitä, miten (YK ja) Eurooppa ei saisi toimia Afrikassa ja Afrikan suhteen:

Keeping Africa on the brink of starvation

Vaikka olisi ennen niin toiminut. Jaan pitkälle amerikkalaisen Driessenin näkemykset. Mutta en jaa hänen pessimismiään: myös Eurooppa, EU voi muuttua. (Näytä sille, Jutta!!!)

Driessen on jatkanut tällä kaksiosaisella kirjoituksellaan:

Financiers of poverty, malnutrition and death �" Part 1

Financiers of poverty, malnutrition and death �" Part 2

Niissä syytökset tämän asiaintilan ylläpitämisestä eivät rajoitu Eurooppaan, vaan:

Private ‘philanthropic’ foundations join government agencies in funding anti-technology NGOs

Paul Driessen

The UN Food and Agriculture Organization, anti-development banks, the Agency for International Development (USAID), NGO (non-government organization) pressure groups and other eco-imperialists are properly condemned for using their money, power, and control over trade and lending to keep millions of African, Asian and Latin American families from having access to reliable, affordable energy, pesticides and spatial insect repellants to prevent disease, and modern agricultural technologies.

Those outfits perpetuate poverty, disease, malnutrition and death. Yet the eco-manslaughter continues.

Too many US, EU and UN government agencies have been captured by neo-colonialist elements in their leadership and ranks, and among the politicians who set their budgets and programs. The NGOs enjoy tax-exempt status and global prestige, because the human and environmental costs of their policies rarely receive more than superficial scrutiny by media, human rights or other “watchdogs.”

Erityisesti toinen osa käsittelee yksityiskohtaisesti tämän vahingollisen toiminnan rahavirtoja. Painopiste siinä on USA:ssa. Rahavirrat kulkevat Euroopassa ehkä eri tavalla, mutta kulkevat ne täälläkin. Ja hyvin kansainvälistä on tuo toiminta. Ekoimperialismi tai ekokolonialismi.

Asiaan kuuluu, että tuota vahingollista linjaa tukemaan saatetaan lipsahtaa puolivahingossa. Vaikkapa kehitysyhteisjärjestöissä kuvitellaan varmastikin vilpittömästi, että ollaan hyvällä asialla, että puolustetaan kaikkein heikommassa asemassa olevien oikeuksia tms. Kun käytännössä kuitenkin tuetaan vallitsevan huonon asioiden tilan jatkumista.

[Heikki Jokipii]

Oltiin jo hyvällä, toiveita herättävällä tiellä. Katso myös edellä. Ei olla enää:

Pandemia kurittaa maailmantaloutta poikkeuksellisella tavalla �" vuosikymmeniä jatkunut kasvu uhkaa rikkoutua tänä vuonna myös kehittyvissä maissa

PS. Pandemian �" myös ja erityisesti epäsuorista �" ikävistä seurauksista kehitysmaille olisi helppo kerätä pitkä lista uutislinkkejä. Osittain niitä on jo täällä eri triideissä kerättykin.

[Heikki Jokipii]

Todetaan tämä:

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa �" Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Ja aiheellisesti pelätäänkin, jos gallupeihin on uskominen:

Ylen kysely: tällaisella "kipupaketilla" suomalaiset lähtisivät pelastamaan taloutta �" hävittäjät suosituin leikkauskohde

Kehitysavun leikkaaminen oli kolmanneksi suosituin kohde 49%:lla. Hävittäjät saivat oikeastaan vain hitusen enemmän kannatusta: 57%.

[Heikki Jokipii]

Ristiriitaista tietoa. KU ja IPS haluaa kertoa, että Zimbabwe olisi näin selviämässä kriisistään:

Zimbabwen pienviljelijät täyttävät suurtilojen jättämän aukon

Ja siis pientilat salaisuutena. Viittaus luomuun oli tällä kertaa näin vähäinen (lihav. HJ):

�" Jotkut arvioivat, että tällä hetkellä pienviljelijät tuottavat yli 80 prosenttia ruuastamme, Zimbabwen pienluomuviljelijöiden foorumin toiminnanjohtaja Nelson Mudzingwa sanoo.

Samaa kertoo englanninkielinen versio.

COVID-19: Zimbabwe’s Smallholder Farmers Step into the Food Supply Gap

Mutta aivan toisenlaista tietoa tulee muualta, hieman uudemmasta uutisesta:

COVID-19 and hyperinflation leave hunger and few options in Zimbabwe
‘People are doing anything to survive.’

Tuon kirjoittaja on itse Zimbabwesta.

Tietysti toivoisimme, että asiat olisivat lopulta maassa paremmin. Mutta ovatko ne? Tiedot kokonaissadosta tulevat nekin viiveellä, niitä ei voi nyt käyttää tuon arvioimiseksi. Tuon viimeksi mainitun artikkelin tieto oli jo vanhahko, vuodelta 2019. Mutta silloin maissisato oli todella masentava. Sitä perusviljaa saatiin vain noin 60 kiloa henkeä kohti.