Author Topic: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu  (Read 42520 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #135 on: 23.09.18 - klo:05:52 »
Se on iso urakka, tietävät ja kertovat nämä molemmat artikkelit:

Feeding Africa’s hungry countries may require ‘a dozen Green Revolutions’

Africa Needs Strong Political Will to Transform Agriculture and Spur Economic Growth

Mutta kertovat myös, että työ on käynnissä.

Haasteita on ollut, ja on jatkossakin (ensimmäisestä artikkelista):

Quote
While this challenge exists everywhere, it is particularly evident in Africa. Over the past 50 years, agricultural production in Africa has increased about fourfold, a feat which rivals that of India’s well-publicized Green Revolution. However, Africa’s population has grown more rapidly than that of India and as a result, food production per person fell during the latter half of the 20th century …. To achieve transformative change, a dozen Green Revolutions may be required. But this also presents an opportunity for African farmers.

Jossain määrin nuo luvut eivät kyllä tunnu rohkaisevilta. Ruokatuotannon nelinkertaistuminenkaan ei siis riittänyt. Varsinkin kun Afrikan väestöennusteet yhä puhuvat rajusta kasvusta myös tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa on moraalitonta olla yrittämättä tätä:

Quote
To capitalize on its potential, Africa needs access to the same technologies that are driving productivity gains elsewhere. These include hybrid seeds and traits to deliver high-yielding crops tailored for a diverse farm environment, modern biological and chemical crop protection tools, and novel digital technologies to help smallholders reduce costs and farm more effectively.

Ja erityisen moraalitonta on siten yrittää EU-parlamentin tapaan houkutella Afrikkaa tyytymään huonotuottoiseen luomuviljelyyn.
« Last Edit: 23.09.18 - klo:14:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #136 on: 23.09.18 - klo:13:19 »
Tuossa toisessakin artikkelissa linja oli periaatteessa optimistinen. Mutta siinäkin oli mukana tällainen pessimimistinen skenaario:

Quote
With over 800 million people worldwide suffering from hunger and more than two billion affected by malnutrition, food insecurity remains a real threat to global development and more so in Africa.

The African Development Bank (AfDB) estimates that an additional 38 million Africans will be hungry by 2050. This is despite the fact that the continent has sufficient land, water and manpower to produce more food than it imports. The AfDB projects that food imports will grow to USD 110 billion annually by 2025 if the current trend continues without the urgency to invest in agriculture production and value addition.

Siinä ei erikseen sanota, että väestönkasvu olisi tuon taustalla,  mutta aivan varmasti laskelman tekijät ovat sitäkin miettineet.

Täällä rikkaassa maailmassa (vai onko missään?) ei enää ole poliittisesti korrektia tuoda sellaista tekijää esiin. Vaan on syytettävä asiasta ilmastonmuutosta. Siihenhän ihminen voi vaikuttaa, päinvastoin kuin väestönkasvuun.  8)
« Last Edit: 23.09.18 - klo:14:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #137 on: 01.10.18 - klo:23:41 »
Kansan Uutiset julkaisi toisen edellä mainituista artikkeleista,  IPS:n artikkelin, suomeksikin. Tai oli julkaisevinaan: se oli niin rankasti lyhennetty, kolmeen kappaleeseen, ettei siitä saanut enää selvää, mihin AGRA pyrki, mitä suositteli. No, ehkä sentään tämän pääasian:

MAATALOUS ON AFRIKAN KOHTALONKYSYMYS

Quote
Afrikan maat käyttävät vuodessa yhteensä 30 miljardia euroa elintarvikkeiden tuontiin, vaikka alueella olisi mahdollista tuottaa riittävästi ruokaa, kertoo maanosan maatalouden tilaa käsittelevä raportti, jonka Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra) laatii vuosittain.

Sen mukaan Afrikka tarvitsisi kymmenen vuoden aikana jopa 350 miljardia euroa investointeihin, joilla kohennettaisiin ruuan tuotantoa, jalostusta, markkinointia ja kuljetusta.

Voi kuulostaa hirveän suurelta rahamäärältä. Mutta Wikipedian mukaan Afrikan väkiluku nyt on noin 1,2 miljardia. Joten henkeä kohti tarvittavat investoinnit ovat varsin kohtuullisia. Alle 300 euroa 10 vuoden aikana. Eli vuodessa noin 30 euroa.

Jos se kaikki tulisi EU:n maksettavaksi, ei se silti olisi kovin ylivoimaista: 10 vuoden aikana alle 1000 euroa per EU-kansalainen. Alle satanen vuodessa.

(Mutta nyt näyttää siltä, ettei EU:n edes tarvitse vaivautua: asian hoitaa Kiina. Ja EU:n tehtäväksi jää vain jupista, että väärin autettu.  ;D)
« Last Edit: 02.10.18 - klo:03:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #138 on: 03.10.18 - klo:13:34 »
Jatkoa edelliseen. Eikä tämä viimeinenkään kappale kyseisestä artikkelista tee asiaa mitenkään selvemmäksi.

Quote
Tarvitaan poliittista tahtoa, joka nostaa maatalouden Afrikan kehityksen keskiöön, raportin laatijoihin kuuluva Daudi Sumba tähdentää. Hyvää esimerkkiä on näyttänyt Etiopia, joka on vuosien ajan ylittänyt Afrikan unionin asettaman tavoitteen maataloustuotannon kasvattamisesta vähintään kuudella prosentilla.

Miten tuo tehtiin? Olen aivan varma, ettei sitä ainakaan tehty sillä tavalla, jota vielä joitakin vuosia sitten mainostettiin Suomen ja Ruotsin nk. edistyksellisessä mediassa ja sellaisissa piireissä:

Se Etiopian ihme taas


PS. 4.10.18: Sen sijaan tässä (10.4.2012) mainitulla suurella lannoitetehtaalla tai -yhtymällä Etiopiassa voi olla tekemistä tuon myönteisen kehityksen kanssa. Mutta tuollaisista projekteista ei IPS tai Kansan Uutiset jostain syystä kerro. Vai kertoiko IPS siitä tässä rivien välissä ...

Quote
The increasing willingness of African governments to openly discuss where they are advancing in agriculture and where they are struggling is a reason for optimism, the report says. For example, 47 countries have signed on to the African Union’s Comprehensive Africa Agriculture Development Programme (CAADP), a master plan to achieve economic growth through growing agriculture by at least six percent annually.

...   koska keinolannoituksen lisääminen on hyväksytty osa tuota CAADP-ohjelmaa. Ja aivan varmasti AGRA on maininnut myönteisessä sävyssä lannoituksen, tuossa raportissaan.
« Last Edit: 04.10.18 - klo:06:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #139 on: 06.11.18 - klo:05:49 »
Afrikka tarvitsee Vihreää vallankumousta, kirjoittaa The Economist pitkässä artikkelissaan:

Africa needs a green revolution

Vihjeestä kiitos: Annaleena Ylhäisen twiitti.
« Last Edit: 06.11.18 - klo:05:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #140 on: 22.11.18 - klo:03:21 »
Afrikan maatalouden megamesenaatti ylistää keinolannoitteita:

Bill Gates: ”Jag älskar mineralgödsel”

Quote
Världens näst rikaste man hoppas att gödsel ska lyfta afrikanska bönder ur fattigdom.
[...]
På sin privata blogg skriver Bill Gates om sin kärlek till mineralgödsel, som han menar räddat ett stort antal människor från svält i Latinamerika och Sydostasien sedan den gröna revolutionen på 1960-talet. Nu hoppas han att Afrika – med lågt användande av mineralgödsel och låg produktivitet inom jordbruket – ska följa efter.

On hän sanonut saman ennenkin. Ja myös toiminut sen mukaan. Ihan niinkuin Jenkeissä neuvotaan: "Put your money where your mouth is".

« Last Edit: 22.11.18 - klo:03:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #141 on: 24.11.18 - klo:05:21 »
Tämä on kyllä itsessään ihan hieno projekti ...

Suomi haluaa perustaa EU-rahaston Afrikan met­sit­tä­mi­sek­si – asiasta puhuttu jo unionipomo Junckerille

... mutta se kytkeytyy tiiviisti siihen, miten maataloutta Afrikassa harjoitetaan. Kuten jo tuosta artikkelistakin selviää:

Quote
Vuosittainen metsäkato Afrikassa on jopa kaksi miljoonaa hehtaaria. Tämä on seurausta muun muassa polttopuun keruusta ja peltomaan raivauksesta.

Maataloutta täytyisi selvästikin harjoittaa niin, ettei synny tarvetta peltomaan raivaukselle. Siinä kysymyksessä Suomi ei aina ole ollut johdonmukainen politiikassaan.
« Last Edit: 24.11.18 - klo:05:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #142 on: 14.12.18 - klo:07:44 »
Kun nyt näyttää siltä, että geenimuunnellun maissin käyttöönotto muulla kuin Etelä-Afrikassa etenee toivottoman hitaasti, tämä keksintö on tietysti armeijamatoa vastaan nyt erittäin hyödyllinen:

Agriculture company introduces new chemical to combat armyworm

Se on tietysti käytettävissä myös, jos tuo kirottu perhonen onnistuu keinottelemaan itsensä Eurooppaan. Niinkuin gammayökkonen nyt Suomeen. Näin kyllä myös EU pystyy jatkamaan vitkasteluaan, viivytystaktiikkansa GMO-viljelyn osalta.

Amerikkalainen tiedemies ei pidä tuota oikeana ja reiluna:

Fight against fall armyworm in Africa hindered by ‘anti-GMO sentiment’, scientist argues

Quote
Walter Suza, an adjunct assistant professor of agronomy at Iowa State and a co-author of the study, said Bt corn could help farmers in Africa to combat an emerging pest capable of devastating their crops, but fear of GM crops in Africa has slowed adoption of the technology.

Ei, hän taisikin olla Tansaniasta kotoisin:

Bt corn could help combat fall armyworm in Africa, scientist says
« Last Edit: 14.12.18 - klo:07:59 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #143 on: 16.12.18 - klo:08:45 »
Nykyisin kaikki täytyy "myydä" ilmastopolitiikkana, mutta kuten edellä olemme todenneet, tämä on muutenkin oikein hyvä idea:

Quote
Mikrovakuutukset nostavat kehitysmaiden viljelijöitä ilmastoahdingosta – Suomi ei ole rahoittajien joukossa

MT Plus Maatalous 14.12.2018 Katja Lamminen

Vakuutusohjelma kannustaa viljelijöitä investoimaan riskien ehkäisyyn ja osallistaa naisia viljelyyn.

Kehitysmaiden viljelijöitä autetaan sopeutumaan ilmastonmuutokseen myöntämällä heille mikrovakuutuksia sadon menetyksen varalta.

"Viljelijöillä on mahdollisuus ottaa halpa vakuutus pahan päivän varalle", kertoo tiimijohtaja Fabio Bedini YK:n alaisesta Maailman ruokaohjelmasta (WFP).

MT haastatteli häntä Katowicen ilmastokokouksessa tiistaina.

Haluatko jatkaa lukemista?

Miksen haluaisikin, mutta tuossa ne pääasiat jo tulivatkin.  8)

Ne pääasiat ovat minusta ne, että nyt myös WFP on ottanut tuon ohjelmaansa. Ja se, että Suomi ei ole rahoittajien joukossa. Vaikka syytä olisi olla.

Kuten edellä olemme selittäneet, vakuutusten kautta ja avulla viljelijät rohkaistuvat investoimaan tuottavampaan viljelyyn. Yksinkertaisimmillaan ostamaan keinolannoitteita.
« Last Edit: 16.12.18 - klo:09:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #144 on: 23.12.18 - klo:07:08 »
Tämä on varsin kunnioitettava projekti:

Perunatutkija irtisanoutui virastaan ja vie nyt viljelyoppia Tansaniaan – tavoitteena kouluttaa satoja perunanviljelijöitä ja helpottaa Afrikan ruokapulaa

Vaikka - varmaan jo arvasittekin - me liittäisimme mielellämme tuohon perunarutolle vastustuskykyiset GMO-lajikkeet.

Ja näinhän se on:

Quote
Nykyisin suuri osa perunantuotannosta on luomua. Eroosion köyhdyttämä maaperä kaipaa kuitenkin sekä voimaa että torjunta-aineita, koska nykyisellään perunarutto vie suuren osan sadosta.

–Afrikan väkimäärä kasvaa huimasti. Ruokaa pitäisi pystyä tuottamaan, muuten tulee väestönsiirtymiä, kun ruoka loppuu. Pakolaisongelma voi olla tulevaisuudessa suurempi kuin mitä se on nyt.

On hyviä syitä, miksi juuri perunaa on toivottu Afrikkaan:

Quote
Hän huomauttaa, että myös perunan vesijalanjälki on kilpailijoita pienempi. Lisäksi peruna tarvitsee paljon pienemmän pinta-alan ruokayksikön tuottamiseen kuin pasta- tai riisituotteet.

Perunaa on vaikea peitota myöskään ravitsemuksellisesti.

– Siitä saa vitamiineja, kuitua ja rautaa. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että perunassa on sellaisia aineosia, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi, Jussi Tuomisto vakuuttaa pilkettä silmäkulmassaan.

Vaikka tuon Tuomiston onnellisuusteorian ottaisi pilke silmäkulmassa kuulijanakin.
« Last Edit: 23.12.18 - klo:07:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #145 on: 18.01.19 - klo:05:11 »
Nämä kaksi maata ovat osoittaneet, kuinka ennakkoluulottomilla ratkaisuilla voi menestyä:

Why South Africa and Sudan lead the continent in GMO crops

Quote
So as the rest of Africa dilly-dallied about proceeding with biotechnology, which significantly shortens the breeding time for desired varieties, scientists and political leaders in the two countries understood the benefits and were soon busy welcoming in a new era that aimed to produce enough food to eradicate hunger across the globe.

"Dilly-dally" tarkoittaa puuhastelua. Ja sellaiseksi asia on valitettavasti monen Afrikan maan kohdalla jäänyt, kun viimeistään poliitikot ovat arastelleet selkeitä linjauksia. Nämä kaksi maata eivät jääneet odottelemaan muita:

Quote
But when the rest of Africa started to get cold feet about using the technology, especially after a resurgence of activism against GMOs, South Africa and Sudan had a decision to make. But the two countries could not let the endless debates around biotech derail their newfound formula for averting hunger. They refused to wait for the rest of the continent to make up its mind.

Tietysti asialla on ollut noissa muissa maissa myös vahvoja vastustajia.

Tämän välittömän hyvän seurauksen jo tiedämmekin. Etelä-Afrikka:

Quote
The country also reported a drastic reduction in the fall armyworm infestation that continues to devastate maize gardens across the continent.
« Last Edit: 18.01.19 - klo:05:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #146 on: 13.03.19 - klo:07:20 »
Vesa Kanniainen kirjoitti tänään HS:n mielipidesivulle tämän:

Macronin ehdotukseen EU:n ja Afrikan välisestä tulevaisuussopimuksesta on tartuttava

Quote
Eurooppa ei salli Afrikan maiden kehittävän maatalouttaan vientitoimialoiksi.

Julkaistu: 13.3. 2:00

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati kirjoituksessaan (HS.fi 4.3.), että Euroopan on solmittava Afrikan kanssa tulevaisuussopimus. Onkin aihetta kysyä: miksi Afrikan maiden elintarvikkeista 80 prosenttia on tuontihyödykkeitä? Niitä ovat esimerkiksi maissi, vehnä, riisi, soija ja maito.

Muutoin maksumuurin takana (miksi näin, kun yleisökirjoituksesta on kyse, olemme jo kysyneet), mutta tuo nyt riittää tähän ihmettelyymme.

Onko Afrikan tilanne tosiaan noin huono? Että 80 prosenttia? Ja vielä maissinkin osalta? Nyt olisi kaivannut tuolle väitteelle lähdettä. Ovatko emeritusprofessorin tiedot nyt ajan tasalla?

Ja että koko Afrikan? Joidenkin maiden kohdalla - esimerkkinä vaikka Zimbabwe - tuodaan maahan hätäapuna maissiakin, oikein kehnoina vuosina (joita siellä on kyllä usein). Ja varmasti maitoa eli maitojauhetta EU maanosaan dumppaa, yleisemminkin. Mutta onko tuo oikea kokonaiskuva?
« Last Edit: 19.03.19 - klo:03:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #147 on: 14.03.19 - klo:09:58 »
Tuota Kanniaisen väitettä ei ollutkaan niin helppo tarkistaa, so. löytää tietoa oman tuotannon ja tuonnin suhteesta, koko Afrikassa.

Mutta  löytyi taas tämä paljon käytetty iskulause:

Women grow 70% of Africa's food. But have few rights over the land they tend

Quote
Studies show that women account for nearly half of the world’s smallholder farmers and produce 70% of Africa’s food.
(lihav. HJ)

Nyt on niin, että Kanniaisen väite 80% tuonnista ja tuo lihavoitu väite eivät voi yhtaikaa pitää paikkaansa. Jommassa kummassa on virhe (tai molemmissa).

(Paitsi siten, jos haluaa saivarella, että myös sen Afrikkaan vietävän ruoan tuottajat ovat pääosin naisia  8))
« Last Edit: 14.03.19 - klo:10:07 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #148 on: 16.03.19 - klo:04:35 »
Taisin löytää Kanniaisen lähteen:

EU food exports hinder African agricultural development

Quote
Africa imports roughly 80 per cent of its food, spending more than 70 billion dollars each year on staples, including maize, wheat, rice, soya and milk, according to the United Nations Food and Agriculture Organization (FAO).

Mutta toimittaja Kristin Palitza ja Kanniainen taisivat sittenkin olla väärässä. Tässä on tuore EU-raportti, josta tämä tieto (s. 54):

AN AFRICA-EUROPE AGENDA FOR RURAL TRANSFORMATION
Report by the Task Force Rural Africa
(pdf)

Quote
The  market  for  food  in  Africa  is  expanding  rapidly,  fuelled  by  urbanisation,  growing  incomes  and  an  increasing  middle  class.  By 2030, food demand is projected to increase by 55%, bringing  the  size  of  Africa’s  food  and  agribusiness  to  $1  trillion  and  opening  up  huge  employment  opportunities  all  along  the  value  chain. African supply still dominates the domestic food markets with an estimated 90% of all consumed food supplied by local producers. Nevertheless, the African Development Bank projects that African food imports will triple from $35 billion in 2017 to about $110 billion in 2025.
(lihav. HJ)

Oudosti tuossa EU-raportissa käytetään amerikkalaisia triljoonia*) ja biljoonia. Mutta "euroopaksi" Afrikan ruokamarkkinoiden koko on siis noin 650 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan v. 2030 mennessä noin yhteen biljoonaan (1000 miljardia).

Ja vaikka tuonti on suurta, se on kuitenkin nyt vain 35 miljardia dollaria, ja raju kasvuennustekin vain 110 miljardia. Ja arvioidaan että (nyt, nykyisin) noin 90% kaikesta kulutetusta ruoasta tuotetaan Afrikassa.

____________________

*) jos tuota ei huomaa, syntyy aika koominen kuva:

v. 2030 keskimääräinen afrikkalainen, heitä on noin miljardi, käyttäisi ruokaansa vuosittain noin miljardi dollaria. Luku tuntuu kyllä liian suurelta, vaikka siellä ryhdyttäisiin suosimaan luomuruokaa.  ;D
« Last Edit: 16.03.19 - klo:05:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12581
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #149 on: 18.03.19 - klo:18:43 »
Tuo EU-raportti ei muuten nyt suosittelekaan sitä luomulinjaa, jota EU-parlamentti taannoin suositteli:

Quote
Another major challenge for African countries refers to the adoption of and support for adequate technical options for the mod-ernisation  of  agriculture.  Today,  even  if  challenged, the  Green  Revolution package remains a reference and the “conventional” pathway of modernisation, i.e. intensification based on improved seeds, chemical inputs (fertilisers, pests and weeds control) and mechanisation.
[...]
Higher yields can be reached relatively quickly with the use of
chemical fertilizers, which can help to unlock much needed pro-
duction and income increase for small farms. However, the use
of fertilizers, that may also be facilitated by smart subsidies,
needs to be monitored in order to reduce their possible adverse
environmental impact. In order to improve the sustainability and
reduce the production costs there should be a greater focus on
the efficiency of natural resources use and ecological processes.
(lihav. HJ)

(Vaikka - tuosta voi lukea - jotain kissanhännänvetoa on asiasta ehkä ollut raporttia laadittaessa.)

Mutta tämä uusi raportti tehtiinkin afrikkalaisten kanssa yhdessä!

Siinä hyväksyttiin sekin keino, jota mm. Malawissa on käytetty, että keinolannoitteiden käyttöä edistetään valtion tukiaisilla! Joka tapauksessa tuosta on poissa se aiemmin paljon käytetty klisee, ettei afrikkalaisilla viljelijöillä ole varaa keinolannoitteisiin!

Ympäristövaikutuksia kehotetaan tällöin tarkkailemaan, mutta sehän on selvä asia, että niin on hyvä tehdä, jo sen vuoksi, ettei lannoitteisiin kulu turhaan liikaa rahaa. Minkähän hintainen on Yaran uusi vempain? Olisiko afrikkalaisillakin viljelijöillä siihen varaa?

Täytyy vielä katsoa, sanooko tuo uusi raportti mitään bioteknologiasta, geenimuuntelusta. Otsikkotasolla asiaan ei puututa. Mutta ei ilmeisesti vedetä siis kielteistäkään linjaa. Niinkuin EU-parlamentti veti. Ilmaisu "improved seeds" yllä saattaa jo viitata GMO-siemeniin.

PS. Kyse on samasta EU:n raportista tai ohjelmapaperista, josta  oli jo puhetta täällä. Paperi on aika "turbobyroratiaksi" kirjoitettu, mutta ajateltavissa on, että tällä kertaa Afrikalla voisi olla hyötyäkin tuosta yhteistyöstä.

PS2. On jopa niin, että siinä tehdään sitä "tulevaisuussopimusta" maataloudesta, jollaista Vesa Kanniainen (ks. edellä  13.03.19) peräänkuulutti. Kanniaisen pyrkimyksethän olivat mitä kannatettavimpia, vaikka hänen faktatietonsa nykytilanteesta eivät olleet aivan täsmällisiä.
« Last Edit: 09.04.19 - klo:08:17 by Heikki Jokipii »