Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Tätä kertoi radio eilen:

Nälänhätä uhkaa Afrikkaa

Nälänhätä ei astu syrjään koronapandemiankaan aikana, vaan se saattaa pahentua jopa hyvinkin rajusti. YK:n ruokaohjelman mukaan maailmalla on suoran ruokaavun varassa noin 100 miljoonaa ihmistä, joista noin 30 miljoonaa on täysin riippuvaisia tästä avusta. Jos näille ihmisille ei saada toimitettua apua, jopa 300 000 ihmistä voi kuolla nälkään joka päivä noin kolmen kuukauden ajan. Tällaista uhkakuvaa piirtää Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley.

Maailman pahimmat nälkäalueet ovat Saharan eteläpuolinen Afrikka ja usein myös vauraaksi ajateltu Etelä-Afrikka. Minkälainen ruokatilanne tällä alueella nyt on, kun monet yhteiskunnat ovat sulkutilassa?

Asiat eivät tietysti ihan suoraan liity toisiinsa, mutta erittäin epäonnistunut hetki EU:lta oli juuri nyt julkaista ohjelmansa luomuviljelyalan rajusta kasvattamisesta. Joka merkitsee, että EU:n mahdollisuus toimittaa tuota ruoka-apua ratkaisevasti heikkenee. Jopa sitä, että EU on kilpailemassa siitä ruoasta, jota Afrikka nyt tarvitsee.

Pitemmällä tähtäimellä emme tietysti saa rakentaa maailmaa, jossa on tuollaisia riippuvaisuuksia. Vaan auttaa Afrikkaa itse tuottamaan ruokansa. Mutta siinäkin EU:lla on myös mallin, esikuvan vastuu. Tehoton luomulinja on unohdettava sekä Euroopassa että Afrikassa.

Afrikan maataloutta on yhdessä kehitettävä yhdessä hyväksytyn linjauksen mukaisesti. Vaikka se linjaus hyväksyttiin edellisen komission aikana, se sitoo nykyistäkin. Sen pitäisi sitoa.

[Heikki Jokipii]

Tämä väittelijä on päätynyt rauhalliseen ja rauhoittavaankin näkemykseen:

Afrikan ei pidä joutua valitsemaan Euroopan ja Kiinan väliltä

Hän ei niele tätä eurooppalaisten maalailemaan uhkakuvaa:

Eikö Afrikassa nähdä, että kiinalaiset ajavat vahvasti omia etujaan?

”Afrikan johtajat ymmärtävät kyllä, etteivät kiinalaiset yritykset toimi hyvää hyvyyttään. Vanhan stereotypian mukaan Kiina vie Afrikan luonnonvarat, eikä tuota pitkän aikavälin kehitystä. Tämä ei ole totta, koska Kiina luo toiminnallaan kehitystä Afrikkaan.

Eurooppalaiset sanovat myös, että Kiina ei ole kiinnostunut demokratiasta. Se on ihan hyvä pointti. Afrikan maiden ei tulisi seurata Kiinan hallintomallia. Mutta Afrikalla on vapaus ”valita, kenen kanssa se tekee bisnestä. Tämä vie kehitystä eteenpäin.”

(Minä:) Jos onkin nähtävissä, että Kiina tyrkyttää joissakin asioissa omaa malliaan, yhtä kirkkaasti pitäisi nähdä, että eurooppalaiset yrittävät sitä samaa:

What the EU’s Farm to Fork Strategy means for farmers in the Global South

The farm to fork strategy will also impact farmers and agriculture in the Global South in four ways. Firstly, the EU will use development funding to support key areas such as research and innovation, land governance, climate adaptation and agroecological farming practicesthat work with nature and are climate resilient. ActionAid hopes this will help improve the land rights of women farmers, secure the livelihoods of smallholders and scale up agroecology

(lihav. HJ)

Suomeksi: kun Euroopassa nyt siirrytään luomulinjalle, tämä eurooppalainen järjestö olettaa ja toivoo, että myös Etelän viljelijät tekevät samoin. Tuo pyrkimys tuossa sitten piilotetaan puheisiin naisten oikeuksista yms.

Tuosta järjestöstä ja sen sekaantumisesta maatalouskysymyksiin omalla tavallaan ja linjallaan on täällä ollut puhetta monessakin paikassa, mm. täällä. Kerrottu on myös järjestön toisesta operaatiosta.

[Heikki Jokipii]

Tässä on taas puhetta mikrolainoista:

Miljardien mikrolainabisnes

Minusta näistä mikrovakuutuksista pitäisi tuon ohella puhua enemmän:

Mikrovakuutukset nostavat kehitysmaiden viljelijöitä ilmastoahdingosta – Suomi ei ole rahoittajien joukossa

— klips —

Ne pääasiat ovat minusta ne, että nyt myös WFP on ottanut tuon ohjelmaansa. Ja se, että Suomi ei ole rahoittajien joukossa. Vaikka syytä olisi olla.

Kuten edellä olemme selittäneet, vakuutusten kautta ja avulla viljelijät rohkaistuvat investoimaan tuottavampaan viljelyyn. Yksinkertaisimmillaan ostamaan keinolannoitteita.

[Heikki Jokipii]

Täällä on seurattu keskustelua agroekologiasta ja sen merkityksestä Afrikan maataloudelle. Nyt myös Mark Lynas on pistänyt lusikkansa soppaan. Ensin twiitti:

Agro-ecology is being forced on Africa by Western donors and aid agencies without any empirical evidence of benefits. In fact, a new meta-study finds that it could lock the poor in poverty and worsen gender inequality in sub-Saharan Africa

Sitten hänen artikkelinsa:

Scientific meta-analysis: Agro-ecology risks harming the poor and worsening gender inequality in Africa

Vinkki tähän Annaleena Ylhäisen twiittisivustolta 30. heinäk. saatteella:

Taas on menty aate edellä.

Vaikeus asiassa on siinä, että ei ole oikein selvää määrittelyä sille, mitä agroekologialla tarkoitetaan. Lynas ja artikkelissa viitattu tutkimus yhdistää asian CA-viljelyyn ja suorakylvöön. Sinänsä sen asian hyväksyen. Mutta:

This is not to say that no-till systems have no benefits anywhere in the world. In fact, reduced or conservation tillage approaches have been widely adopted across North and South America, where they help to reduce soil erosion, conserve moisture and sequester carbon. Indeed, most of the carbon benefits of genetically modified crops  — which removed 24 millon tonnes of CO2 in 2016 — arise because herbicide tolerance traits allow farmers to adopt no-till practices.

These benefits, however, arise in capital-intensive mechanized systems, not in the subsistence agriculture that is mainly practiced in Africa. Without the use of herbicides, farmers in Africa adopting no-till have to weed by hand, a physically demanding task often performed in intense heat. Hand-weeding is also often seen as a woman’s task, aggravating gender inequality.

Niinpä tutkimuksenkin yhteenveto sanoo:

Descheemaeker adds that “small yield increases are meaningless at the farm level in terms of improvements in food self-sufficiency and income, mostly because of small farm sizes” and that Corbeels and colleagues’ results show that “the elimination of plowing on small farms would not lead to higher profitability (possibly aggravating gender inequality instead).”

She concludes that: “All of this indicates that CA should not be promoted on the grounds of its potential to improve crop yields and food security, and that focus should be shifted to a wider range of options to enhance the livelihoods of African smallholder farmers.”

Minä taas näkisin, että tilojen pieni koko ja pitäytyminen luomuisiin menetelmiin ovat kytkeytyneet toinen toisiinsa. Jos afrikkalaiset viljelijät saisivat glyfosaattia kestäviä lajikkeita ja glyfosaattia, he jaksaisivat hoitaa isompia peltoja. Ja suorakylvön näkymät sielläkin muodostuisivat toisenlaisiksi. Sellaisiksi kuin Etelä-Amerikassa. Muistaa täytyy, että myös Afrikka on suurelta osin tropiikkia.

[Heikki Jokipii]

PS. Kun YLE listasi tekijöitä, jotka tuohon kriisiin johtivat tai sitä pahensivat, olisi se kyllä voinut mainita myös "armeijamadon".

Maissi, mitä lajike vaikuttaa, kun "armeijamadot" tulevat. Videopätkässä hyvin havainnollisesti.

***

Farmers No Borders
@World_Farmers
·
25. heinäk.
A non BT cornfield vs. BT cornfield. Fall Armyworm destruction. This is an example of how technology works contrary to those who demonise the advances in agriculture.
@ADAlvarez7

https://twitter.com/i/status/1286818228904136705

[Heikki Jokipii]

Nyt IPS — ja Kansan Uutiset — on julkaisut oikein täyslaidallisen pahanpuhumista vihreää vallankumousta vastaan:

Ruandassa maissintuotanto nelinkertaistui, mutta samalla kasvoi nälkäisten joukko

Tuo on paikoin hyvin ovelasti kirjoitettu, ja vaatii yksityiskohtaisen läpikäynnin. Tuo ei koske yksin Ruadaa vaan koko Afrikan osalta yritetään todistella tätä:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa.

Kritiikkiimme avuksi myös linkki alkuperäiseen englanninkieliseen versioon:

Green Counter-Revolution in Africa?

Ideologinen taistelu maanosan maatalouden linjasta on edelleen menossa! Ja siinä tarvitaan mielipidevaikuttamista myös eurooppalaisten käsityksiin. Jota tuo kirjoitus on.

[Heikki Jokipii]

Tuo IPS-artikkeli väittää:

Kun Bill ja Melinda Gatesin säätiön rahoittama Afrikan vihreän vallankumouksen allianssi (Agra) lanseerattiin vuonna 2006, sen luvattiin kaksinkertaistavan 30 miljoonan pienviljelijän tuotannon ja tulot sekä puolittavan ruokaturvan puutteet yhdessätoista kohdemaassa vuoteen 2020 mennessä.

Nämä tulokset olisi saatu suuria satoja tuottavilla kaupallisilla siemenillä, lannoitteilla ja tuholaismyrkyillä.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön heinäkuussa julkaiseman maailman ruokaturva- ja ravitsemusraportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan. Maissia ja riisiä kyllä kasvatetaan paljon enemmän kuin ennen, mutta nälkäisten tai aliravittujen määrä kohdemaissa on kasvanut 30 prosenttia.

Tätä vastaan on heti heitettävä linkki Agran vuosiraporttiin 2019:

https://agra.org/integration-and-scale-transforming-the-livelihoods-and-lives-of-smallholder-farmers-in-africa/

Siinä todetaan kyllä, että työtä on edessäkin päin. Mutta epäonnistumisen henkeä siinä ei ole lainkaan!

[Heikki Jokipii]

Liian kalliita -argumentin uusi versio:

Agra on 14 vuodessa käyttänyt vihreän vallankumouksen edistämiseen lähes miljardi euroa. Koska Agran suosittelemat kaupalliset siemenet ja lannoitteet ovat useimmille maanviljelijöille liian kalliita, afrikkalaiset valtiot ovat joutuneet tukemaan niiden kauppaa noin miljardilla eurolla joka vuosi.

Tajuaako kirjoittaja ollenkaan, kuinka vähän miljardi euroa on kokonaisen maanosan kustannuksissa? Afrikan väkiluku on Wikipedian mukaan nyt 1,2 miljardia. Puhutaan siis noin euron kustannuksesta henkeä kohti.

Jos tämän olisi voinut tehdä toisin, tämä ei kyllä kuulu vihreän vallankumouksen perusideaan lainkaan:

Agran suosittelemien siementen suosiminen on lisäksi vähentänyt bataatin ja hirssin kaltaisten ravitsevien ja ilmastonmuutoksia paremmin kestävien viljelykasvien viljelyä. Se taas on yksipuolistanut pienviljelijäperheiden ruokavaliota ja heikentänyt ravintoarvoja.

Myös noita kasveja voi hyvin viljellä tehoviljelyn keinoin. Mutta maissilla on puolensa, ja sen marssi Afrikkaan on tietääkseni alkanut kauan ennen Agraa ja vuotta 2006.

Sitten röyhkeästi pyöritellään muutenkin mielikuvaa, että olisi pitänyt keskittyä ruoan laatuun (joka muka oli ennen parempi):

Vaikea valinta

Kalibata on sanonut, ettei köyhillä mailla ole varaa monipuoliseen ruokavalioon. Se on rikkaiden maiden ylellisyyttä. Ensin täytyy tyydyttää väestön ravinnontarve, vasta sitten voidaan miettiä ravinnon laatua. Agran tapaan vihreää vallankumousta tehtäessä onkin keskitytty ruuan kaloriarvoihin, energiasisältöön. Se on nakertanut perinteisiä viljelytapoja, joiden hyötyjä ei helposti lasketa rahassa.

Perinteisessä kotitarveviljelyssä oli omat rajoitteensa, mutta ennen vihreää vallankumousta pienviljelijöiden perheissä köyhyydestä huolimatta syötiin monipuolisemmin ja ravitsevammin. Vihreä vallankumous on vain tehnyt nälästä huonommin näkyvää, samalla kun se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä.

Siis jotenkin haitannut enemmän kuin perinteinen kaskiviljely? Tai sama sittemmin nopeutetulla kierrolla?

Lopulta oikeastaan joudutaan kuitenkin myöntämään:

Afrikka onkin vaikean valinnan edessä. Paluuta entisen kaltaiseen kotitarveviljelyyn ei ole, mutta järkevältä ei tunnu myöskään sokeasti luottaa liikevoittoja hamuavien suuryritysten ajamaan teknologiseen kehitykseen. Mantereella on jo nähty, miten vähän korporaatioille merkitsevät ekologinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viljelijöiden hyvinvointi, ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja terveys.

Mutta jotain vikaa asiassa täytyy olla. Ellei muuta niin se, että mukana ovat ne kirotut korporaatiot. Eli jotenkin lopulta se "pahamaineinen Monsanto"?

[Heikki Jokipii]

Tuo IPS:n artikkeli näyttää todellakin olevan osa laajempaa hyökkäystä Vihreää vallankumousta ja Agraa vastaan. Aineistoon pääsee kiinni näistä linkeistä (ensimmäinen linkki oli annettu IPS-artikkelissa):

https://www.iatp.org/blog/202007/failing-africas-farmers-new-report-shows-africas-green-revolution-failing-its-own-terms

https://www.rosalux.de/en/publication/id/42635

https://sites.tufts.edu/gdae/files/2020/07/20-01_Wise_FailureToYield.pdf

Koska kuitenkin tuota materiaalia on noin paljon, tässä vaiheessa täytyy anoa "lukulomaa".

Alustavasti jo noista näin, että surullisen kuuluisan IAASTD:n raportin (2009) ideat halutaan herättää henkiin. Siitä raportista on täällä aikanaan ollut puhetta useassa paikassa.

***

Tuon materiaalin pääkirjoittaja näyttää olevan taustaltaan amerikkalainen. Mutta mukana on myös saksalaisia. Mieleen tulee, kuinka paljon tämä nyt liittyy vääntöön EU:n Afrikka-politiikasta. Siinä Vihreän vallankumouksen linja oli jo voitolla. Mutta yritetäänkö sitä nyt muuttaa? Ja tilalle "agroekologinen" tms. linja?

***

Tätä täytyy tarkentaa:

Tajuaako kirjoittaja ollenkaan, kuinka vähän miljardi euroa on kokonaisen maanosan kustannuksissa? Afrikan väkiluku on Wikipedian mukaan nyt 1,2 miljardia. Puhutaan siis noin euron kustannuksesta henkeä kohti.

Ihan 1,2 miljardia ihmistä ei ole Agran työn vaikutuspiirissä, mutta nämä väkirikkaat maat ovat (sen sivuilta):

AGRA has prioritized 11 countries for its new strategy located mainly in three high-potential, under-exploited agro-ecologies – the Guinea Savannah Zone (Ghana, Nigeria, Mali and Burkina Faso), the East African Highlands (Ethiopia, Kenya, Uganda, Rwanda and Tanzania), and the Miombo Woodland (Malawi and Mozambique).

Voisi nuo laskea yhteenkin, mutta jo Nigeriasta ja Etiopiasta tulee yli 300 miljoonaa (Wikipedia). Ei liene paljon muuutosta, jos kustannukset ovatkin noin 2-3 euroa henkeä kohti.

No, melkein samantien se oli miljoonan tarkkuudella laskettukin: Agran vaikutusalueella asuu 608 miljoonaa ihmistä. Noin puolet Afrikan asukkaista. Eli noin 2 euroa henkeä kohti, se kustannus. Kun kommentoin tuota juttua myös KU:n nettipalstalla, laitoin sinne myös tuon tarkennuksen.

[Heikki Jokipii]

Vielä tähän:

Mantereella on jo nähty, miten vähän korporaatioille merkitsevät ekologinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viljelijöiden hyvinvointi, ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja terveys.

Ollaanko mantereella nähty — korporaatioita? Niitä on varmasti nautintoaineiden - kahvin, kaakaon, tupakan - tuotannossa ja kaupassa, mutta onko ruoantuotannossa?

Agra ei esimerkiksi ole yhteisö, joka yrittäsi tienata Afrikalla. Sillä on takanaan Bill Gatesin (säätiön) rahat. Mutta me on jo ansaittu muualla, ja nyt niitä yritetään mielekkäästi tuhlata pois.

Mutta tuo kaikki on sitä ideologista "rikkakasvustoa", jota on yritetty "alusta asti" liittää Vihreään vallankumoukseen, siitä väärämielisesti muka tietona levittää. Alussa se oli sitä, että väitettiin sen suosivan kehitysmaissa vain suurviljelijöitä.

Tätäkin täytyy kommentoida vielä erikseen:

Agran tapaan vihreää vallankumousta tehtäessä onkin keskitytty ruuan kaloriarvoihin, energiasisältöön. Se on nakertanut perinteisiä viljelytapoja, joiden hyötyjä ei helposti lasketa rahassa.

Tuohon tapaan ei ole voitu toimia, koska kaikissa viljeltävissä lajeissa on myös ravintoarvoja, vaikka eri kasveissa tässä suhteessa pieniä eroja olisikin. Vihreä vallankumous ei ole koskaan esim. keskittynyt sokerin viljelyyn tai pyrkinyt sitä suosimaan. Se on ollut Luomu-Kuuba, joka on paikannut kaloripuutetta säännöstelyannoksessaan sokerilla:

Sokeri muuten kuuluu kaikille jaettaviin eli kortilla saataviin, säännöstelyn alaisiin ruoka-annoksiin, ja saattaa siinä kaloreista mitattuna olla jopa aika tärkeä osa? 8 kilosta kuussa saa jo yli 10 päivän kilokaloritarpeen.

Ihan toinen kysymys on sitten se, että Vihreän vallankumouksen linjalla olevat suosivat yleensä myös geenimuuntelua, jossa on huimia mahdollisuuksia tavallisten ruokakasvien ravintoarvojen parantamiseen. Tässä suhteessa Agra ja Bill Gates ovat olleet turhan varovaisia: he ovat (tähän asti) välttäneet antamasta koko sydämestään (tai edes suun tunnustuksella) täyttä tukea geenitekniikan käytölle!

[Heikki Jokipii]

Maailma.netin otsikointi ja ingressi esittävät saman uutisen vielä rohkeammin. Vai sanoisinko röyhkeämmin:

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Tuo propaganda vihreää vallankumousta vastaan on muuten hyvin samanlaista kuin propaganda kehitysapua vastaan yleensä: hukkaan ne rahat siellä menevät kuitenkin jne. Kun oikeastaan me itse käytämme samoja vihreän vallankumouksen välineitä, on mukana rasismiakin: neekereiltä se ei onnistu, pysyisivät siinä, minkä osaavat?!

Huomasin nyt tuosta paremmin nämä väitteet:

Joillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.
[...]
Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.

"Kerrotaan"? Meillä on jo toisaalta kokemusta, miten voi olla asian todellinen laita, vaikka kuinka jotain kerrottaisiin. Ja juuri sellaisista tapauksista, joissa väitettiin, että viranomaiset pakottavat käyttämään jotain tiettyä siementä.

[Heikki Jokipii]

Maailma.net teki tärkeän oikaisun:

OIKAISU 24.8.2020: Alkuperäisessä tekstissä kerrottiin, että YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön raportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan. Todellisuudessa tieto on IATP:n raportista. Tieto Ruandan nälkäisten määrän kasvusta puolestaan on peräisin YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön raportista.

Tuo IATP on todellakin aivan eri asia kuin FAO. Raportoin aikanaan tuosta järjestöstäkin, kun osaan, mutta kaikkeen tähän pyysin jo edellä lukulomaa.

Mutta jo nyt on edellä selvinnyt, että paljon muutakin oikaisemisen tarvetta artikkelissa on.

***

Genetic Literacy Project onkin jo koonnut nämä tiedot tuosta järjestöstä:

Institute for Agriculture and Trade Policy: Anti-GMO group supports ‘sustainable food’, distorts ecological benefits of crop biotechnology

[Heikki Jokipii]

Nyt tehdään aktiivista työtä viljelijöiden ennakkoluulojen voittamiseksi ja tiedon jakamiseksi:

Insect-resistant cowpea demonstrations across Nigeria aim to build farmer interest in GMO crop

Asialla eivät ole kansainväliset firmat vaan paikalliset yliopistot ja tutkimuslaitokset:

The Institute for Agricultural Research, Ahmadu Bello University (IAR/ABU) Zaria and the African Agricultural Technology Foundation (AATF) have concluded arrangements for nationwide on-farm demonstrations to raise farmer awareness on the new genetically modified Pod Borer Resistant (PBR)cowpea variety, commercialized as SAMPEA-20T.

[Heikki Jokipii]

Nigeriasta tämäkin. Nyt on kyse maissista. Ja "armeijamato" mainitaan:

GMO corn could help combat voracious pests, drought in Nigeria, field study shows

Tällaiset toimijat olivat nyt asialla:

The trial, carried out in a partnership between the African Agricultural Technology Foundation (AATF) and the IAR, is under the TELA Maize Project that is being implemented in seven countries in Africa.

Samoja on kuin edellisessäkin.

Vähän nalkuttamista tähän. Miksei maailma.net/IPS uutisoi tällaisista?

[Heikki Jokipii]

Hyvä huomio, mutta sitä seuraa huono ehdotus:

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.

Sillä yhtäläillä kaupunkiviljely syö oikeiden viljelijöiden markkinoita.

Tieongelma on todellinen, ja siihen kiinnitti huomiota jo Norman Borlaug. Mutta sen ongelman edessä ei pidä antautua, ottaa sitä lähtökohdaksi. Tiet voidaan tehdä paremmiksi!

Oikeastaan mikään muu ei auta, jos koko Afrikkaa halutaan vaurastuttaa: tiet kulkevat molempiin suuntiin, myös maaseudulle. Mm. lannoitteiden korkea hinta maanosassa on seurausta huonoista teistä. Ja sillä taas seurauksensa sille, miten kilpailukykyiseen hintaan ruokaa voidaan tuottaa.

PS. Vielä linkki englanninkieliseen versioon, josta on joitakin nyansseja luettavissa:

Preserving Food Security in Africa’s Urban Areas