Author Topic: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu  (Read 59505 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15000
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #210 on: 23.09.20 - klo:05:21 »
Tieongelma on todellinen, ja siihen kiinnitti huomiota jo Norman Borlaug. Mutta sen ongelman edessä ei pidä antautua, ottaa sitä lähtökohdaksi. Tiet voidaan tehdä paremmiksi!

Veijo Meri kirjoitti 1994 tällaisen teoksen:

Quote
Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870

Otsikko oli saatu erään venäläisen aatelismiehen, Suomessa käyneen, lausunnosta.

Suuret nälkävuodet olivat suurelta osin logistinen ongelma. Olisiko ollut hyvä vastaus niiden aiheuttamaan kriisiin, että Suomessa olisi ponnekkaasti ryhdytty edistämään kaupunkiviljelyä?

Tuosta huonojen tosiasioiden edessä antautumisesta tulee mieleen Freukkareiden säe:

Quote
Herra antoi Herra otti
Tyydy siihen hottentotti

Sitähän tuossa em. IPS:n uutisessa oikeastaan tiestön suhteen ehdotetaan.

***

Tässä ministeritason puheenvuorossa tänään ei menty yksityiskohtiin:

Suomen on aika päivittää ja tiivistää suhteitaan Afrikkaan

Mutta jos olisi menty, olisi voinut ottaa puheeksi myös tiestön parantamisen. Jossa Suomella on vahvuuksia, joita voisi tarjota käyttöön.

Siis ei niinkään peltometsäviljelyssä kuin metsäautoteiden rakentamisessa!
« Last Edit: 23.09.20 - klo:06:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15000
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #211 on: 18.10.20 - klo:06:59 »
Hänen mielestään (11.05.2020) näin:

Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan

Quote
Afrikka-komissaari Jutta Urpilaisen mielestä Afrikkaan pitäisi pumpata nyt rahaa korona-apuna tai millä tahansa tekosyyllä, koska se on sijoitus tulevaisuuteen. – Näinköhän on?


Mutta tämän hän hyväksyy:

Quote
[...] Kehitys- ja ruoka-avun pumppaaminen joihinkin maihin niin, ettei paikallisväestö enää kykene itse mihinkään, on mielestäni kaikin puolin edesvastuutonta ja typerää.

– Sen sijaan se, että jollekin annetaan eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi, on toimivaa kehitysapua. Tietenkin, jos tätä apua ei haluta riippuvaisuuden takia hyödyntää, niin se on kyllä sitten jo oma vika ja kurja olo itse aiheutettua, Mäkynen sanoo.


Niin, kuinka kukin asiat hahmottaa. Minun käsitykseni mukaan EU:n ja Afrikan yhteistyösopimuksessa on kyse juuri tuosta. Ja sitä käsittääkseni Afrikka-komissaari Jutta Urpilainenkin nyt pyrkii edistämään.

Keskustelua asiasta on tietysti käyty jo pitkään.
« Last Edit: 18.10.20 - klo:08:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15000
    • View Profile
    • Email
Vs: Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu
« Reply #212 on: 18.10.20 - klo:12:19 »
Tämä kuulostaa hyvältä:

Yhä useampi afrikkalainen kasvattaa kalaa

Kuvatekstistä:
Quote
Malawissa kalankasvatus työllistää jo arviolta 30 000 henkeä ja tuottaa 70 prosenttia 14-miljoonaisen väestön saamasta proteiinista.

Tietysti asiasta täytyisi saada tietää vielä yksityiskohtia, koska kalankasvatuksessa on se tunnettu dilemma, että sillä ei aina oikeastaan lisätä syötävää, vaan muutetaan se vain helpommin "myötävään" muotoon: esim. kasvatuslohet valtamerien äärillä syötetään pikkukaloilla, joiden kannat taas saattavat olla hyvinkin uhattuja. (Ja myös asian "hyötysuhde" kärsii, jos ja kun ihminen olisi voinut syödä sen pikkukalankin.)

Jos vaikka Malawissa nuo kasvatuskalat syötetään Njassa- eli Malawi-järvestä pyydetyllä "roskakalalla", niin ...

Quote
Nykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä.
(Wikipedia)

Mutta toivottavasti asia ei ole näin.

Tämä ei kuulosta yhtä hyvältä:

Talouden alamäki teki kalaruuista Zimbabwessa liiankin haluttuja

Quote
Mitä enemmän kalaverkkoja heitetään Karibajärveen, sitä polttavammaksi nousee kysymys pitkän ajan ekologisista vaikutuksista. Zimbabwen kaloista 90 prosenttia nostetaan Karibajärvestä.

Saaliit ovat jo pienentyneet. Vuosituhannen vaihteessa Karibajärvestä nostettiin vuosittain 27 000 tonnia kalaa, nykyään kalansaalis on vain 15 000 tonnia vuodessa. Ei ihme, että kysyntä ylittää tarjonnan.

Zimbabwe on lopettanut uusien kalastuslupien myöntämisen, mutta se ei ole lopettanut salakalastusta.


Mutta kyllä kalasta saatava proteiini ja muut hyvät aineet olisivat myös zimbabwelaisille tarpeen. Jonkinlainen kestävä kalanviljelyratkaisu olisi siinäkin maassa ehkä keino siihen.  Karibajärvi onkin jo itsessään tekojärvi. Mutta eihän siihen ole pakko tyytyä. Tuosta Malawi-uutisesta:

Quote
Kuoppa, uima-allas tai tavarakontti kelpaa elinkeinon perustaksi.

Takapihalle kaivettu monttu, vanha uima-allas tai kontti toimii yhä useammin kalankasvattamona Afrikan maissa. Moni vaurastuu uuden elinkeinon tai harrastuksen avulla, ja samalla naapuruston ruokavalio monipuolistuu.


Kalojen rehuksi on olemassa kaksikin hyvää ehdokasta. Tässä on se toinen. Kumpi noista kahdesta sitten paremmin Zimbabwessa viljeltäväksi sopii.
« Last Edit: 18.10.20 - klo:12:31 by Heikki Jokipii »