Author Topic: Maapallo ihmisen hallussa  (Read 2635 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Maapallo ihmisen hallussa
« on: 13.01.17 - klo:04:56 »
Tuo kirja, sen laaja kirja-arvostelu ..

Maapallo ihmisen hallussa

(Kirja = Vaclav Smil: Sadonkorjuun aika, 2016)

... ja sen (molempien - kirjaa en tosin vielä ole saanut käsiini) teemat ovat sen verran yhdistyksemme tavoitteiden kannalta relevantteja, että avaanpa tästä ihan oman aiheen eli keskustelun.

Smiliin olemme jo viitanneet keskustelussamme useinkin, melkeinpä alusta asti. Mutta keskustelun ei tässä pidä rajoittua häneen ja hänen ajatuksiinsa, vaan olkoon yleinen: mikä on nyt maailman tila ja tilanne, kun se on ihmisen hallussa?

(Niinkuin huomaatte, lainasimme otsikoksemme rohkeasti Elina Hankoen  otsikon. Muistaen nyt toki kiittää siitä, ja tuosta koko tekstistäkin, jota täällä laajasti lainaamme.)
« Last Edit: 13.01.17 - klo:12:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Maapallo ihmisen hallussa
« Reply #1 on: 13.01.17 - klo:06:01 »
Smil ottaa taas esille nämä laskelmat:

Quote
Suurimpienkin luonnonvaraisten selkärankaisten biomassa on vain murto-osa ihmisten biomassasta. Esimerkiksi afrikannorsujen kokonaispaino on vain 0,5 ihmisten kokonaispainosta. Aikoinaan sukupuuttoon metsästettyjen valtavien biisonilaumojen kokonaismassa vastasi vain noin neljän miljoonan ihmisen kokonaismassaa. Smil pitää epätodennäköisenä, että edes mammuttien biomassa suurimmillaan on ylittänyt ihmislajin nykyistä massaa. Ihminen on siis korvannut pleistoseenin megafaunan biomassallaan tai jopa ylittänyt sen.

Vielä havainnollisemman kuvan luonnonvaraisen eläimistön syrjäytymisestä ihmisen luomien biomien tieltä saa, kun vertaa kotieläinten biomassaa luonnonvaraisen eläimistön biomassaan. Villien nisäkkäiden biomassa on alle 3 % kaikkien maapallolla elävien nisäkkäiden biomassasta. Sekä ihmisten että kesyjen nautojen kokonaismassa nelinkertaistui 1900-luvun aikana. Jopa eri trofiatasojen biomassojen suhteet ovat kääntyneet päälaelleen: monissa ekosysteemeissä ihmisen ja kotieläinten biomassat ylittävät maaperän selkärangattomien eläinten biomassan.

Näihin hänen laskelmiinsahan olemme täällä jo viitanneet:

Luontoa kiloina tai siis lopulta miljoonina tonneina

"Taas" taisi olla tuossa vähän harhaanjohtavasti sanottu, koska tuo oli Blll Gatesin kirja-arvostelusta, joka koski samaa kirjaa englanniksi (2013).

Samaan asiaan viitattiin tässä uutisessamme:

Vieraslajit valtaavat koko maailmassa alaa!
« Last Edit: 13.01.17 - klo:06:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Maapallo ihmisen hallussa
« Reply #2 on: 13.01.17 - klo:08:14 »
Tässä yhteenveto Smilin johtopäätöksistä maanviljelyn osalta (lihav. HJ):

Quote
Maapallon väestön on arvioitu kasvavan noin yhdeksään miljardiin ja Smil arvioi, että 25 % on ehdoton enimmäismäärä, jonka peltoala voi kasvaa ilman valtavia ongelmia. Parasta olisi, jos ihmisen käyttämien fytomassojen viljelyyn käytettävä maa-ala saataisiin pysytettyä nykyisellä tasolla. Nämä ovat suuria haasteita, jos tavoitteena on samalla turvata koko väestölle monipuolinen, kohtuullisen määrän eläinproteiineja sisältävä ruokavalio. Rikkaissa maissa väestöt ovat tottuneet terveyden kannalta perusteettoman runsaaseen karjataloustuotteiden käyttöön, kun taas Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eläinproteiinien käytön kasvattamiselle olisi tarvetta.

Vaikka joissain osissa kehittynyttä maailmaa hehtaarisadot alkavat olla jo niin suuret, että niiden lisääminen ei ole käytettävissä olevin keinoin mahdollista, on maailmassa silti edelleen paljon vajaatuottoisia peltoja. Erityinen murheenkryyni on Saharan eteläpuolinen Afrikka: vehnäsadot olivat maanosassa vain 25 % maailman keskisadosta ja maissisadotkin vain 65 % maailman keskisadosta. *) Ongelmia on kuitenkin myös kehittyneissä maissa. Smil arvioi, että Englannin vehnäsatoja olisi mahdollista nostaa tonnilla hehtaarilta paremmilla viljelymenetelmillä.

Smil ei selvästikään usko nykykonseptin mukaiseen, torjunta-aineettomaan luomutuotantoon maapallon väestön ruokkimisessa ja fytomassan tuotannon turvaamisessa. Sen sijaan hän suosittelee permakulttuuriin liittyviä ratkaisuja, kuten ravinteiden tehokasta kierrätystä ja vuoroviljelytekniikoita yhdistettynä parhaiden lajikkeiden ja maatalouskemikaalien sekä keinolannoitteiden käyttöön. Kirjoittaja suosittelee tutkimukseen panostamista varsin haasteellisissakin kasvinjalostuksellisissa kysymyksissä, kuten typpeä sitovien viljakasvien kehitystyössä.

Mitä Smil todella tarkoittaa "permakulttuurilla", täytynee vielä kirjastakin tarkistaa. Suomessa ja maailmallakin kun sillä hyvin usein tarkoitetaan viljelyideologiaa, joka ei juuri luomusta eroa.

Huomattava on, että vaikka Smil vastustaa rikkaiden maiden ylenmääräistä lihansyöntiä, hän ei lähde vegaanivaihtoehdosta tai sitä kannata, vaan tavoitteena on maailman "koko väestölle monipuolinen, kohtuullisen määrän eläinproteiineja sisältävä ruokavalio". Aiemmissa puheenvuoroissaan Smil on ajanut linjaa, että juuri sillä 2/3:lla laidunmaita, joista maailman maatalouspinta-ala myös muodostuu, ainakin pääsääntöisesti tuotettaisiin eläintuotteet. Eikä eläimille syötettäisi viljaa, ainakaan niin paljon kuin nyt.


_______________

*) toisaalta noissa luvuissa on myös mahdollisuus: satotasojen nostaminen ei ole välttämättä vaikeata, koska luonnonolosuhteet (vaikka joskus/usein vaihtelevia) eivät suinkaan ole toivottomia. Erityisesti maissin osalta satotasot ovat nostettavissa tuota maailman nykyistä keskisatoa paremmiksikin! Vaikka Zimbabwessa Mugaben karkoittamat "valkoiset" viljelijät saivat rutiininomaisesti noin 5 tonnin hehtaarisatoja - josta siellä sitten taannuttiin n. tonnin-puolentoista tasolle, kun hänen maataloudessa kokemattomat puoluetoverinsa ryhtyivät niitä samoja maatiloja pitämään.
« Last Edit: 13.01.17 - klo:13:16 by Heikki Jokipii »