muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Heikki Jokipii]

Ihan kivasti luvattu:

Kohta tiedetään, miten viljapelto sitoo hiiltä – Lantmännen ja Ilmatieteen laitos lupaavat tulokset kaikkien käyttöön

Mukana viisi suomalaista tilaa sekä Lantmännen Agron koetila Hauholla.

Tuloksia onkin jo odoteltu. Erilaisten suurellisten väitteiden tueksi. Tai sitten kumoamiseksi.

[Heikki Jokipii]

KM:n kannessa on relevantti kysymys:

https://twitter.com/AYlhainen/status/1618582395128811522/photo/1

"Rahat pellon tuotteista vai peltomaan hiilestä?"

Ehkä sisäsivuilla käsitellään laajemmin tätä näkökulmaa?

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa oli näin tiukkaa tässä kysymyksessä:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·6t
Arla ei saa käyttää luomumaidon mainonnassa kuluttajia harhaanjohtavaa "ilmastojälki nolla" (netto noll klimatavtryck) väitettä, Ruotsin Patentti- ja markkinatuomioistuin päätti.

https://sverigesradio.se/artikel/arla-forlorar-far-inte-anvanda-netto-noll-klimatavtryck-i-reklam

[Heikki Jokipii]

Pikku huomio (ja myös maksumuurin takana):

Lukijalta: Peltokasvien sato ei ole hiilinielu

Satoon lyhytaikaisesti sitoutuneen hiilen määrän laskenta voi johtaa harhaan, koska sen avulla ei voida pienentää ruoantuotannon ilmastovaikutuksia.

Mutta otin tähän, koska kaikenlaisia perusteita tulee ilmeisesti.esille nk. hiiliviljelyn puolesta. Ja tuosta ideasta ei ole kuin askel siihen, että rikkakasvitkin luomupellolla sitovat hiiltä!

Tuon huomion tekijöinä MT:ssa olivat Anniina Lehtilä, Juha-Matti Katajajuuri & Hannele Heusala.

[Heikki Jokipii]

Hänen twiittisivultaan:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·8t
Tervetullutta tieteellistä keskustelua #hiiliviljely mahdollisuuksiin. Hiilen sitominen maaperään on hyvä asia, mutta potentiaali on varsin rajallinen (ei pysäytä ilmastonmuutosta, fossiilisista on päästävä eroon), eikä se aina lisää satoisuutta.

Challenging claimed benefits of soil carbon sequestration for mitigating climate change and increasing crop yields: heresy or sober realism?

***

Miksi hiliviljely säilyy täälläkin keskustelun kohteena, siihen osittainen selitys täältä. Myös edeltä tässä triidissä.

[Heikki Jokipii]

A. Ylhäisen sivuston kautta:

Rob Mikkelsen
@RobSoil
“Right” #Nitrogen Rate is critical for building soil organic carbon (SOC)
@hpoffenb shows (~15yr study) insufficient N fertilization does NOT promote maximum SOC accumulation; excess N does not either. Max #SOC  when OPTIMAL N rate used. #4R wins again.
https://lnkd.in/ecAFgX6w

Maximum soil organic carbon storage in Midwest U.S. cropping systems when crops are optimally nitrogen-fertilized

https://mobile.twitter.com/RobSoil/status/1631689366958403585/photo/1

[Heikki Jokipii]

KM:n kannessa on relevantti kysymys:

https://twitter.com/AYlhainen/status/1618582395128811522/photo/1

"Rahat pellon tuotteista vai peltomaan hiilestä?"

Ehkä sisäsivuilla käsitellään laajemmin tätä näkökulmaa?

Myös MT:ssä:

Tukijärjestelmä ohjaa valitsemaan ruoantuotannon sijaan ympäristötoimia: ”Viljelijät haluavat kuitenkin tuottaa ruokaa”

Pinta-aloihin perustuvien peltotukien haku alkaa lähiviikkoina. Ympäristötoimia edellyttävien tukien ja korvausten osuus on kasvanut. Tukijärjestelmä ohjaa vähentämään ruoantuotantoa, mutta valtaosa aktiiviviljelijöistä haluaa valita toisin.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Yhtenä kuvana ja linkillä asian tutkimuksen kehitys:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Miten #hiili pysyy pellossa? Minulle opetettiin yliopistossa vielä #humus-oppia, mutta homma on mennyt sen jälkeen eteenpäin ja etenee yhä...  https://link.springer.com/article/10.1007/s13593-023-00876-x

https://twitter.com/AYlhainen/status/1651942185384787968/photo/1

Vielä tahän uudestaan tuo linkki:

Current controversies on mechanisms controlling soil carbon storage: implications for interactions with practitioners and policy-makers. A review

Ja todellakin monimutkaiselta asialta näyttää. Tuolta pohjalta ei oikein onnistu tällainen omimisyrityskään.

[Heikki Jokipii]

Näin periaatteessa:

Viljelijöiden moninaisuus unohtuu ilmastokeskustelussa – käytännön ympäristöhyödyt kannustavat toimimaan

Tutkimuksen tehtävänä on väitöskirjatutkija Jaana Sorvalin mukaan tuoda esiin konkreettisia ja kiistattomia ympäristöhyötyjä tuottavia ratkaisuja. Politiikan puolestaan pitää tehdä mahdolliseksi niiden käyttöönotto, jotta maatalouden ilmastotyö etenee.
TILAAJALLE

Mutta siinä sitä sitten ollaan, jos ja kun tulosten pitäisi olla kiistattomia (2021):

Jaana Sorvali
@JaanaSorvali
Pohdintaa luomun ilmastoystävällisyydestä. @SariIivonen @FinOrganicResea @LukeFinland @helsinkiuni
 Mun omissa tutkimuksissa selvitetään viljelijöiden ja kuluttajien näkemyksiä samasta aiheesta. Analyysit menossa, jännän äärellä @LifeOpal @PeltonenSainio ja EFSOA-hanke

Luomuinstituutti
@FinOrganicResea
Onko luomu ilmastoystävällistä vai ei? Tutkimustiedolla voi perustella molempia väitteitä. Ilmaston lisäksi pitäisi tarkastella myös muita ympäristövaikutuksia, kirjoittaa Sari Iivonen blogissaan. #luomu #tutkittuatietoaluomusta

https://twitter.com/JaanaSorvali/status/1374711311553159172

[Heikki Jokipii]

Tämäkään kysymys ei lopulta ollut yksinkertainen tai yksioikoinen:

Turvepeltojen käytöstä ja päästöjen vähentämisestä ilmestyi tuhti lähdeteos – yksikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä

MT väittää olevan näin:

Kattava tieto turvepeltojen päästöistä puuttuu – ”Olisi sosiaalisesti kestämätöntä takautuvasti laatia rajoituksia raivioiden käytölle”

Turvepeltojen päästöjen tutkimus on alkuvaiheessa. Keinovalikoima ruoantuotannon ja päästövähennysten yhteensovittamiseksi on niukka.

[Heikki Jokipii]

Tulisiko tästä kokouksesta lopulta selvennystä asiaan:

Lisää hiiltä maaperään – uudistavasta viljelystä haetaan lääkettä peltojen rappeutumiseen

Yli 300 tutkijaa, päättäjää, neuvojaa ja viljelijää kokoontui Helsinkiin ensimmäiseen Pohjois-Eurooppaa koskevaan 4 per 1000 -aluekokoukseen, jota Baltic Sea Action Group isännöi

Eli siihen, mitä tuolla käsitteellä tarkoitetaan? Mitä ajetaan, mitä suositellaan? — Mitä ennenkaikkea toivoo: rajanveto luomuun!

Tänään se voi jo tapahtua (lihav. HJ)

Kolmipäiväinen kokous alkoi tiistaina iltapäivällä. Avajaispäivä oli varattu etupäässä hengen nostattamiseen. Keskiviikkona keskitytään keinoihin, miten hiiltä pystytään sitomaan maaperään ja peltoon ja mitä sillä voidaan saada aikaan.

[Heikki Jokipii]

MT:n tietyllä tavalla jupinaa em. tilaisuudesta:

Hiilensidontaan keskittynyt tapahtuma Helsingissä sivuutti keinot hiilen sitomiseksi

Siitä tämä:

Kommenttipuheenvuoron pitänyt yhdysvaltalainen vanhempi tutkimus- ja kehityspäällikkö Tom Rabaey General Millsiltä kertoi keinoista, joilla Atlantin takana on pystytty lisäämään peltojen orgaanisen aineksen ja hiilen määrää.

Rabaey kertoi 17 vuoden mittaisesta kokeesta, jossa verrattiin perinteistä kyntömuokkausta suorakylvön, kerääjäkasvien ja nurmen yhdistelmään.

Perinteinen viljely kulutti orgaanista ainesta, kun muokkauksesta luopuminen kasvatti merkittävästi pellon hiilen määrää. Hiilen sidonnan kattoa ei 17 vuodessa vielä saavutettu, Rabaey arvioi.

Rabaeyltä kysyttiin, mitä yksi kyntövuosi suorakylvön välillä vaikuttaa. Hän kiemurteli hetken ja totesi, että hiilen määrä alenee, mutta sitä ei tiedä, miten paljon. Pysyvyys on tavoite, ja muokkaus voi tuhota nopeasti vuosien työn hiilen lisäämiseksi, Rabaey sanoi.

Puheenvuoroissa korostettiin, että viljelijä on keskeinen toimija, kun hiilen sitomista halutaan edistää. Viljelijät lopulta päättävät, mitä pelloilla tehdään ja miten peltoja hoidetaan.

Tuon kokouksen aineisto on myös meille "must"!

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin tutkimusta tehdään:

Eteläsuomalaisella pellolla mitataan nyt, miten lannoitus vaikuttaa 300x CO₂:a pahemman kasvihuonekaasun päästöihin – Tulokset voivat vaikuttaa jopa IPCC:n politiikkaan

Lannoiteyhtiö Yara mittaa koetilallaan, miten lannoituksen ajoitus vaikuttaa pellon ilokaasupäästöihin. Tulokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa jopa IPCC:n ilmastopolitiikkaan.

Läpinäkyvän muovikammion sisäkatto pellolla alkaa peittyä sumuun muutamassa minuutissa, kun nurmi kuvun alla kostuttaa ilmaa. Tämä näkyy silmään, mutta suurin osa elävän pellon aiheuttamista kemiallisista muutoksista ei näy. [..]

Valitettavasti sitten maksumuuri.

Ilokaasusta on täälläkin kyllä ollut aiemminkin puhetta.

[Heikki Jokipii]

Nyt myös tällainen tämän asian tutkimusprojekti:

Lantmännen ja Ilmatieteen laitos kehittävät viljelymenetelmiä hiilen sitomiseksi maaperään

Eli tästä lisää. Hyvin monet tahot Suomessakin (ja Pohjoismaissa) tuntuvat nyt häärivän tämän kysymyksen parissa. Miten ne suhteutuvat toisiinsa? Ei, en usko, että asian tutkimista pitäisi keskittää. Voi olla hyödyllistäkin, että meillä on tavallaan kilpailevia projekteja. Tämä lupaus tuosta projektista toistetaan:

Vaikka hanketta rahoittavat Lantmännenin tutkimussäätiö sekä Lantmännenin neljä Suomen yhtiötä, Ilmatieteen laitos tekee tutkimusta akateemisten kriteereiden ja avoimen tieteentekemisen periaatteita noudattaen, Liski korostaa.

Ilmatieteen laitoksen mittaukset ja laskentamenetelmät ovat tulevaisuudessa kaikkien käytettävissä, tosin Lantmännen saa tutkimustulokset ensin.

[Heikki Jokipii]

MT:n mielenkiintoinen yleisökirjoitus:

Lukijalta: Maaperän hiilidioksidi on kasvutekijä

Suomi lupasi Pariisissa vuonna 2015 kasvattaa pellon hiilivarastoja, viljellä hiiltä.

Neuvoja löytyy netistä. BSAG haluaa edistää uudistavaa maataloutta ja panostaa myös hiiliviljelyn tutkimukseen. BSAG sanoo peltomaahan sidottavan hiilen olevan yksi edullisimmista ja monihyötyisimmistä tavoista poistaa hiilidioksidia ilmasta, mutta tunnustaa tuntevansa huonosti hiilen pysyvyyden maassa. BSAG ei erittele humusta muusta orgaanisesta maan hiiltä määrittäessään.

Orgaanisen aineksen hajoamisnopeuteen vaikuttaa kosteus, pH ja lämpötila. Syntyy kasvihuonekaasuja, hiilidioksidia tai hapen puutteessa metaania. Jos ei synny hiilidioksidia, ei parane rakenne eikä kasva vaatelias, runsaasti satoa tuottava kasvi.

Hiilidioksidipäästö ei ole kasvulle pahaksi. Tilanne on huono, jos viljelysmaa ei hengitä. Elävä kasvi ja myös sen juuret hengittävät, käyttävät itsekin hiilihydraattejaan energiaa tarvitessaan. Paljon hiiltä sitova runsas sato tarvitsee hyvärakenteisen ja yleensä runsasmultaisen maan. Sellaisen päästö on isompi kuin huonon maan. Mutta sekin hiili kiertää. Hiilidioksidi on kasvutekijä.

(linkin lisäys HJ)

SLU:n ym. laskelmat tulevat tuosta mieleen.