muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Heikki Jokipii]

Myös ko. yhdistys reagoi tähän FB:ssä:

Biodynaaminen yhdistys
20 t  ·
Tulossa mielenkiintoinen Webinaari: Muutoksen mahdollisuudet maatiloilla!
Tilaisuuden teemana on muutos kohti tulevaisuuden uudistavaa ruoantuotantoa. Aihetta käsitellään eri asiantuntijoiden ja kolmen tilan omien muutostarinoiden kautta. Mukana myös biodynaaminen PieniKylä / LittleVillage   💚

Sopivasti unohtaen, että tuo tila ei ole sen kirjoissa biodynaaminen. Kyseistä tilaa olemme monella tavalla ihmetelleet toisessa triidissä. Sitäkin, miksi tila vuosien jälkeen yhä välttelee virallista Demeter-sertifikaattia. Onko siinä sertiifikaatissa jotain epäilyttävää, tuleeko siitä imagohaittaa?   

[Heikki Jokipii]

USA:ssa voidaan verrata tätäkin:

Farms that use non-GMO feed generate more greenhouse gasses, study shows

New research shows that if more U.S. food companies require feed for the livestock and poultry that they source their meat, milk and eggs from to be free from genetically modified (GM) ingredients, then greenhouse gas emissions on farms could rise, grain elevator and feed mill product handling and production requirements would be greater and the price of meat, milk and eggs for consumers could increase.

Ja päätyä siis tuollaiseen tulokseen.

[Heikki Jokipii]

Hiiliviljelyn mahdollisuuksista, rajoista:

Photosynthetic limits on carbon sequestration in croplands

Highlights
• Estimates for maximum soil C sequestration rates often take soil as starting point.

• Our “Fermi approach” suggests instead to take photosynthesis as the starting point.

• Our results suggest maximum sequestration rates in global croplands of 0.2 Pg yr−1.

• This is an order of magnitude lower than most previous estimates.

• Uncertainty analysis suggests that our results, while relatively rough, are robust.

(lihav. HJ)

Olemme edellä vaatineet empiirisiä tuloksia, mm. tässä:

Toisaalta tuossa ei ole ainakaan sellaista lähtökohtaa, että luomuviljely itsessään olisi automaattisesti hyvä hiiltä nielemään. Ei, vaan sekin (ja/tai jokin muu?) vasta huippuosaajien käsissä.

Myös Carbon Action -hankkeesta odottaisi tuloksia siitä, mikä on todella toimivaa.

Mutta nyt tuo tuossa lainattu, osin teoreettinen artikkeli antaa vihjeitä siitä, ettei miltään viljelytavalta kannata kovin kaksisia tuloksia odottaa. Edes huippuosaajilta.

[Heikki Jokipii]

Kykeneekö luomuviljely ylittämään tämän handikappinsa?

Viewpoint: Can organic farming overcome its sizable yield lag and address climate change challenges?

Organic farming isn’t more climate-friendly than conventional agriculture when looking strictly at emissions. In a comparative analysis of the environmental impacts of different agricultural production systems, Michael Clark and David Tilman at the University of Minnesota found that “organic and conventional systems did not significantly differ in their greenhouse gas emissions.” But that’s not all that matters.

Land use is organic’s achilles heel. The analysis concluded that organic farms require 25 to 110 percent more land to produce the same amount of food than conventional systems because organic yields are lower.

Asiaa yritetään kyllä pyöritellä myönteisen vastauksen suuntaan:

But a better future for our lands and communities would be possible if we could revolutionize our relationship with food at a structural level. We’d need to shift to regional, seasonal, low-carbon diets that minimize food loss and waste and manufacturing emissions. We’d also need to double down on nutritious foods rather than commodity crops such as corn, soy and wheat, which provide calories but don’t do much to nourish people. That’s what I like to believe in and work towards. But on my less sunny days, this vision can seem more like a naive dream, given how challenging and fragile even the tiniest sustainability wins can be.

Mutta vaikka kirjoittaja siis haluaisi nähdä siinä mahdollisuuksia, vahva epäilys jää.

[Heikki Jokipii]

PS. 02.05.22: Sivulla luvattiin:

Tilaisuuden tallenteet julkaistaan myöhemmin Parasta Pirkanmaalta -verkkosivustolla.

Webinaari on osa Pirkanmaan Ruokafoorumin dialogia ja Parasta Pirkanmaalta -hanketta, jota rahoittaa Maaseudun kehittämisrahasto.

Videoina tallenteet sitten julkaistiin:

https://parastapirkanmaalta.fi/materiaalit/ruokafoorumi-tallenteet/

Sikäli harmi, että mahdollinen kritiikki tehdään tuolla tavalla vaikeammaksi.

[Heikki Jokipii]

Ote abstraktista:

Correlating Genetically Modified Crops, Glyphosate Use and Increased Carbon Sequestration

[..] This evidence confirms the correlation between genetically modified, herbicide-tolerant crops and glyphosate use is a driver of the increased soil carbon sequestration. The removal of tillage and adoption of minimal soil disturbances has reduced the amount of carbon released from tillage and increased the sequestration of carbon through continuous crop production. Countries that ban genetically modified crops and are enacting legislation restricting glyphosate use are implementing policies that Canadian farm evidence indicates will not contribute to increasing agricultural sustainability.

Mutta jotenkin on niin, ettei vaikkapa Carbon Action -hanke saa tuosta aikaiseksi ehdotusta Suomelle.

[Heikki Jokipii]

Yhä halutaan Etelä-Savossa kertoa, että luomussa olisi ratkaisu (lihav. HJ):

Farmari-messuilla keskustellaan maaseudusta ympäristö- ja ilmastokysymysten ratkaisijana (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi)

Lauantaina 2.7. ELY-keskuksen messuosastolla Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen pohtii luomun mahdollisuuksia kestävyysmurroksen ratkaisussa klo 11.00. Tämän jälkeen klo 12.00 Biokaasua pelloilta -hankkeen vetäjä Esko Rissanen kertoo viljelijöiden energia- ja kiertotalousratkaisuista. Klo 13.00 Ruralia-instituutin professori Juha Helenius avaa Etelä-Savon vahvuuksia kestävyysmurroksessa.

–  Näitä asiantuntijoita yhdistää ymmärrys siitä, kuinka tältä alueelta löytyy vastuullisia ratkaisuja ja ratkaisijoita isoihin haasteisiin. ELY-keskuksen tehtävä on tukea tätä työtä, painottaa keskustelua juontava Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman koordinaattori Harri Hakala.

Ei siinä ole. Katso tämä triidi.

[Heikki Jokipii]

Kun tämä on tehty...

Eroosioriskipellot tunnistettu – Luken uusi aineisto ja palvelu mahdollistavat kohdennetumpaa vesiensuojelua

... niin ideologisesti värittynyt tulkintani siitä, mitä voisi ja pitäisi tehdä ensimmäiseksi tämän jälkeen:

paljon maanmuokkausta edellyttävä luomuviljely on kiellettävä riskialueilla!

[Heikki Jokipii]

Tähän tutkimukseen lienee syytä tarkemmin tutustua:

Väitös: Pelkkä hiilijalanjälki ei anna riittävää kuvaa maataloustuotannon ekologisesta kestävyydestä

Väitöstilaisuutta muuten voi seurata netin kautta. Mutta tulee tietysti myös itse julkaisu nettiin.

[Heikki Jokipii]

Lukella on mielenkiintoinen aloite tukijärjestelmän uudistamiseksi. Sen pohjalta, mitä juuri tässä triidissä on tullut esille, hyvin mielenkiintoinen.

Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiin tarvitaan vahvoja kannustimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Suomi ei tule olemaan hiilineutraali vuonna 2035 ilman maa- ja metsätalouden vaikuttavia ilmastotoimia ja toimintatapojen muutoksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan tukijärjestelmiä on uudistettava niin, että ilmastotavoitteet ovat nykyistä suuremmalla painoarvolla mukana ohjauksessa. Tarvitaan selvästi enemmän kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilivarastojen lisäämiseen.

Tulkitaanpa nyt reippaasti sen pohjalta, mitä edellä tässä triidissä on sanottu. Lukessa kannatetaan uutta tukijärjestelmää, jossa luomutuet lopetetaan!

Ei, varmastikaan ei Luke tuota kysyttynä myöntäisi. Mutta työkalupakki on siis selvästi avattu, sen tarkastelemiseksi, mitkä työkalut siellä sopivat annettuun tehtävään.

***

Jonkinlaista liikehdintää on kansainvälisestikin:

OECD chief calls for phase out of ‘distortive’ farming subsidies globally

In his opening remarks, OECD secretary-general Cormann said that globally, governments provide more than $800 billion a year in subsidies and other support to the agricultural sector while only 13% of that support goes to investments in innovation.

“Instead, too much of this support is inefficient in transferring income to farmers inequitably by benefitting larger scale farmers more and too often environmentally harmful,” he said.

Mutta tuon sisältö ei vielä tuosta oikein selviä. No, ei ehkä selvinnyt Luken tapauksessakaan. 

[Heikki Jokipii]

Yllätys, yllätys. Tällainen tulos saatiin:

Suomalaisilta vahva kannatus kotimaisen ruuan tuotannon tukemiselle

Ja tätäkin haluttiin ("yllätys, yllätys" -rulos sekin ):

Kyselyssä tutkailtiin myös suomalaisten odotuksia maataloustukien roolista ympäristökysymysten ratkomisessa. 75 prosenttia vastanneista piti tärkeänä, että maataloustuilla edistetään ruuantuotannon ilmastovaikutusten pienentämistä.  Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja lisäämistä tukien avulla pitivät tärkeänä liki kaikki vastaajat.

90 prosenttia vastaajista uskoi. että Suomessa on mahdollista tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti. Tätä mieltä olivat myös ne ryhmät, jotka olivat valmiimpia ulkomaisen ruuan osuuden kasvattamiseen. Liki 80 prosenttia vastaajista kuitenkin vastusti ulkomaisen ruuan osuuden kasvattamista.

(lihav. HJ)

Mutta miten se tapahtuisi? Siitähän tässä on kyse (ks. juuri edellä).

Mukana oli myös tällainen väittämä:

Maatalouden tukien pitäisi kannustaa uusiin toimintamalleihin.

Senkin kanssa oltiin laajasti eli valtaosin samaa mieltä. Mutta mitä uusia toimintamalleja vastaajat siinä mielsivät kaipaavansa? Jotain samaa kuin Luke? Kun nyt tulisi selvemmäksi, mitä se oli.

Jos taas tulkitsisi "kotiinpäin": kansa on jo kyllästynyt siihen iankaikkiseen luomun lisäämiseen? Nyt kaivataan geenimuuntelua? Ennakkoluulottomasti kaikkia uusia, hyväksi havaittuja keinoja?

[Heikki Jokipii]

Hiiliviljelyn mahdollisuuksista, rajoista:

Photosynthetic limits on carbon sequestration in croplands

– klips –

Mutta nyt tuo tuossa lainattu, osin teoreettinen artikkeli antaa vihjeitä siitä, ettei miltään viljelytavalta kannata kovin kaksisia tuloksia odottaa. Edes huippuosaajilta.

Tästäkin ovat puuttuneet standardit:

Commission carbon farming plans leave key questions open

Mutta samaan tapaan aikoo komissio toimia kuin monessa muussakin kysymyksessä:

With its proposal for a law on carbon removals, the European Commission will set bloc-wide standards for certifying carbon farming activities, but leave key decisions to the member states and future acts, according to a draft seen by EURACTIV.

Kärjistäen: jättää asian jäsenvaltioille.

Pelättävissä siis on, että jäsenvaltiot saavat itse arvioidakin, mitä ovat hiiliviljelyllä saavuttaneet.

***

Tai mitä se onkaan? Onko se suorakylvöä:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·9t
Kuivuuden iskiessä maa-aines lähtee helposti tuulen tai sateen mukana liikkeelle. Eroosion torjuntaan auttaa cover cropit ja suorakylvö eli #hiiliviljely. Vähennetään muokkausta, pidetään maassa aina kasvava kasvi.

https://www.reuters.com/business/cop/dying-lands-farmers-fight-save-skin-earth-2022-11-12/

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu ja Biodynaaminen yhdistys yrittävät omia luomulle tämän päivän:

Kansainvälistä maaperäpäivää vietetään 5.12. – hyvinvoiva maaperä luo ruokaturvaa ja torjuu ilmastonmuutosta

Humuspiiri: Maajuhla! Juhlitaan yhdessä maata taidetta tehden
Kansainvälistä maaperäpäivää vietetään 5.12.2022. Humuskampanja juhlii planeettamme ja sen maaperää tiistaina 13.12. taidenyyttikesteillä.

Mielikuvilla yritetään, ei evidenssillä. Pro Luomulta tämä on silkkaa Ukraina-kampanjaa:

”Luomun etu on, että se on aina tarjonnut vaihtoehtoisia ratkaisuja ruuantuotantoon. Aiemmin on voitu ajatella, että tavanomaisessa viljelyssä on paljon laajempi keinovalikoima käytössä ja luomussa varsin rajattu, mutta nykyisessä maailmantilanteessa luomuviljelystä tutut toimintatavat voivat näyttäytyä yhä useammalle kokeilunarvoisina”, Palojärvi sanoo.

Samalla luomu vahvistaa ruuantuotannon omavaraisuutta, sillä se ei ole yhtä riippuvainen ulkoisista tuotantopanoksista. Tähän liittyen yksi ajankohtaisimmista haasteista on fossiiliset ja tuontipanoksiin perustuvat keinolannoitteet, joiden hinnat ovat olleet viime aikoina poikkeuksellisen korkealla. Biologisen typensidonnan ja eloperäisellä aineksella lannoittamisen ohella myös uudet, kaupalliset kierrätyslannoitteet tarjoavat nykyään vaihtoehdon keinolannoitteille ja ne sopivat myös luomuviljelyyn.

Tosiasiassa mm. geenitekniikan myötä on entistä jyrkemmin näin: tavanomaisessa viljelyssä on paljon laajempi keinovalikoima käytössä ja luomussa varsin rajattu. Sota Ukrainassa ei ole sitä muuksi muuttanut. Pikemminkin päinastoin.

Biodynaamisen yrityksestä voi toistaa jo sanotun, että jos siten viljeltyä on niin peräti vähän, ei siinä oikein ole juhlimista. Siinäkään tapauksessa, jos juttu kuitenkin osoittautuisi toimivaksi. Mistä vielä ei ole mitään.todisteita.

Tämä Pro Luomun mielikuvan rakentelu on niin harhaanjohtavaa kuin olla ja saattaa:

Jopa 95 prosenttia maailman ruuantuotannosta on sidoksissa maaperään, ja multava maa on luonnonvara, jota häviää intensiivisten viljelykäytäntöjen ja eroosion vaikutuksesta nopeammin kuin uusiutuu.

Sillä se "intensiivisyys", jossa keinolannoitteita yms. käytetään, ei maaperää tuhoa, eikä eroosiota lisää. Mitä vaikkapa luomun rikkaruohojen torjuntakäytännöt saattavat tehdäkin.

[Heikki Jokipii]

Jatkuva kasvatus ja avohakkuiden välttäminen ovat aina kuuluneet tähän tiettyyn hyvää tarkoittavaan mytologiaan. Siksi tämä tulos on mielenkiintoinen:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·3t
Ruotsissa on uutisoitu tällä viikolla SLUn tutkimusta, jonka mukaan #avohakkuu muuttuu hiilinieluksi 10 vuoden päästä.

Hyggen inga koldioxidbomber

Tio år efter avverkning binder hygget mer koldioxid än det släpper ifrån sig. Det visar en ny forskningsstudie från SLU.

”Vi kan inte se spår av det som har kallats koldioxidbomb efter en avverkning”, säger forskaren Matthias Peichl.

Olihan kyllä YLE:lläkin 3 vuotta sitten tämä uutinen:

Vielä niitä mäntyjä humisee – Osaran aukeat ovat nyt hiilinielu ja puuvaranto Pohjoisen metsäteollisuudelle

Vanhoilla hakkuuaukeilla kasvaa parhaimmillaan monta kertaa enemmän puuta kuin ennen avohakkuuta yli puoli vuosisataa sitten.

Nyt täytyy olla tarkkana, mitä tapahtuu täällä ja mitä tropiikissa. Tropiikissa saatetaan saada metsä lopullisesti hävitettyä se "parturoimalla". Samasta syystä, jonka takia suorakylvö on niin tärkeä asia tropiikissa ja lähellä tropiikkia. Siellä maaperä on yllättävän ohut ja eroosion riski kyttää.

Hakkuiden välittömistä seurauksista Hesari (tai Luke) tänään:

Metsien hiilinielun romahdus varmistui – Syynä ennätykselliset hakkuut

Mutta ei ole nk. hiiliviljelystäkään kerrottavissa mitään menestystarinaa:

MAATALOUS, ennen kaikkea suomaalle raivatut pellot, on toinen merkittävä tekijä maankäytön hiilinielujen heikkenemisen taustalla.

Noin siis noiden peltojen kanssa. Mutta luomuviljeltyjen peltojen hiilensidontaa ei tuossa lainkaan mainita. Kaaviossa koko viljelysmaa on lähde, ei nielu. — Yllätyksettömästi meidän suosimamme ratkaisu on, että pidetään se ala mahdollisimman pienenä, kaikkineen.

[Heikki Jokipii]

Tämän mukaan hiiliviljelyssä pitäisi vaihtaa näkökulmaa:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·12t
Peltojen #hiiliviljely potentiaalia #ilmastonmuutos torjunnassa on reippaasti yliarvioitu. Tutkijoiden mielestä tulisi keskittyä hiilensidonnan sijasta "maaperäviisaaseen viljelyyn", mikäli pelloilla halutaan tuottaa resurssitehokkaasti ruokaa

Carbon for soils, not soils for carbon

***

Olemmekin jo täällä vierastaneet sitä, miten pelloille keksitään ja kehitetään kaikkia muita tehtäviä. Paitsi ruoan tuottaminen.