Kasvinjalostuksen uusi aikakausi

[Heikki Jokipii]

Tämä on mahtavaa:

Kemian Nobel geenisaksien keksijöille
Palkinto meni ensi kertaa kahdelle naiselle

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on valinnut kemian tämävuotisen Nobel-palkinnon saajiksi geenisaksien keksijät Emmanuelle Charpentierin ja Jennifer A. Doudnan.

CRISPR/Cas9-geenisaksilla voidaan muokata eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti. Geenisaksien ansiosta unelma perinnöllisten sairauksien parantamisesta voi käydä toteen, Nobel-raati perustelee palkintoa.

***

Ludger Wessin kautta näkemissäni twiiteissä tunnelma on suorastaan riehakas! EU-tuomioistuimelle mm. näytetään kuvassa kieltä! Mutta on myös tällaisia tyyliltään hillitympiä twiittejä:

Weigel Lab aka WeigelWorld
@PlantEvolution
·
Wonderful to see this recognition for Emmanuelle Charpentier & Jennifer Doudna. Now let’s hope that European politicians finally recognize the power of #CRISPR for improving human health and well-being directly, and also indirectly through #genomeediting of crops

[Heikki Jokipii]

Hesari tietysti kertoi asiasta:

Kemian Nobel-palkinto vallankumouksellisten geenisaksien kehittäjille

Siinä tästä:

KEMIAN Nobelin palkinnon on saanut Charpentieria ja Doudnaa ennen vain viisi naista.

Ensimmäinen oli vuonna 1911 puolalais-ranskalainen Marie Curie radioaktiivisten alkuaineiden radiumin ja poloniumin löytämisestä.

Hänen tyttärensä Irène Joliot-Curie palkittiin vuonna 1935 radioaktiivisten alkuaineiden tutkimuksesta.

Brittiläinen Dorothy Hodgkin palkittiin vuonna 1964 biokemiallisten yhdisteiden röntgensädeanalyysista.

Israelilainen Ada Yonath sai palkinnon vuonna 2009 tärkeiden soluelinten ribosomien tutkimisesta.

Vuonna 2018 yhdysvaltalainen Frances Arnold palkittiin suunnatun evoluution kehittämisestä.

Tuon lisäksi olisi juuri tuossa yhteydessä voinut mainita naisen, jolta jäi palkinto saamatta tieteen ulkopuolisesta syystä, hänen varhaisen kuolemansa takia: Rosalind Franklin.

Tiesiko tai aavistiko GLP tuon Nobelin palkinnon kun se juuri eilen julkaisi tämän artikkelin:

Viewpoint: The choosiness myth — Why are there fewer women in science?

Mutta varmaankin siellä tänään tai myöhemmin kommentoidaan tuota tapausta.

Sattuman ivaa, että Saksassa oli järjestetty tällainen tilaisuus juuri täksi päiväksi:

https://medium.com/@kevinfolta/nobel-prize-in-chemistry-awarded-to-rejected-technology-same-gmos-106dc884c978]

Even this Thursday there is an esteemed panel of the world’s real experts being assembled to dismantle the claims around gene editing. The timing could not be more perfect. An assembly of pseudoscienitsts, luddites, technology deniers, folks that profit from misleading fear labels, and heiresses to natural food empires has been assembled to denounce use of CRISPR/Cas9 technology in modern precise plant breeding.

Siinä tilaisuudessa voi "ekofeministinä" esiintyvä Vandana Shiva joutua kommentoimaan tuota Nobel-ratkaisua. 

***

Emme tietystikään tiedä, minkälaisia vaikutuksia tuolla nobelilla on. Mutta tämän verran toiveajattelua sallittaneen, että se ehkä antaa myötätuulta asialle, myös EU:ssa.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi 7 tuntia sitten:

Kemian Nobel geenisaksille! Mahtavaa! Harmi vaan kun niitä ei voi eurooppalaiset kasvinjalostajat käyttää

Hän oli löytänyt myös tämän twiitin:

Pekka Pesonen
@pekka_pesonen
This is very welcome news to agriculture fighting for sustainable food security! It is also a good day for innovative ways of thinking and our scientific work in agriculture! <Kilisevät lasit> <Peukku ylös>
@COPACOGECA
 #NobelPrize

[Heikki Jokipii]

Tottakai tämä kysymys on herännyt koko Euroopassa:

Viewpoint: CRISPR pioneers awarded Nobel Prize. Will EU embrace the tebchnology to boost food production?

[Heikki Jokipii]

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Michael Stiles
@southernmike1
Vastauksena käyttäjälle
@TerryDaynard
Agence France-Presse (AFP) provides international news coverage for Central American newspapers and managed to provide lengthy Nobel Prize news article without mentioning any uses other than human medical purposes

***

Kun toinen noista nobelisteista oli ranskalainen, ei asiaa voinut sinänsä sivuuttaa. Mutta jotain haluttiin kuitenkin ohittaa. Miksi noin?

[Jarrumies]

Baltic Sea Action Groupin Saara Kankaanrinta käyttelee Ilta-Sanomissa "varovaisuusperiaattetta" tuttuun tapaan:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006666562.html

Jos hullut saadaankin pidettyä aisoissa, riskit eivät katoa. Lääkäriystävä muistutti, että geenin sisältämän informaation määrä ei ole tiedossamme. Kun poistamme yhden ominaisuuden, vaikutamme samalla tuntemattomaan määrään komentoketjuja.

Kehossa pätee sama kuin ekosysteemissä: ristiinkytkennät ja yhden geenipätkän monimutkainen vaikutusverkosto ovat kaukana ihmisen ymmärryksestä. Hyvillä aikeilla saattaa olla arvaamattomat seuraukset.

Parin vuosisadan teknologinen kehitys on luonut harhaista ajatusta luonnosta riippumattomuudesta. Se näkyy myös tieteenalojen välisenä etäisyytenä toisistaan. Monitieteistä tutkimusta tarvitaan.

GEENIEN MUUNTELUA esitetään ratkaisuksi myös rikkinäiseen ruoantuotantoon. Amerikan-serkku klipsuttelee geenisaksia jo nyt. EU on kieltänyt geenieditoinnin kasvinjalostuksessa.

On jo nähty, miten torjunta-aineen kestäviä rikkaruohoja on syntynyt toistuvien ruiskutusten seurauksena, kun satokasvista geenimuunneltiin torjunta-ainetta kestävä. Täsmälääke siis huononsi tilannetta – lisäksi tuhoavat vaikutukset ulottuvat laajalle.

Korjaammekohan kasvijalostuksella ruoantuotannon oireita juurisyiden sijaan?

Geenitekniikan kannattajat vetoavat uusiin mahdollisuuksiin, kilpailukykyyn ja siihen, että kasvinjalostusta on aina tehty. Varovaisuusperiaatteen ihmiset leimataan takapajulan hörhöiksi.

Geenisaksilla DNA:ta voidaan muuttaa yhden nukleotidin tarkkuudella. "Tavanomaisessa jalostuksessa" muutoksia tulee tuhansiin muihinkin kohtiin kuin halutun ominaisuuden DNA:n osaan. Jostain syystä tätä "varovaisuusperiaate"-argumenttia luomuilijat ja muut geenieditoinnon vastustajat eivät käytä "tavanomaiseen jalostukseen".

[Heikki Jokipii]

Tuohan siinä on. Melko häikäilemätöntä on pelottelu juuri geenisaksilla, täsmällisimmällä mutaatioden tuottamismenetelmällä. Niin avaruussäteily tai muu luonnonsäteily kuin ihmisen aikaansaama säteilytys tuottavat sattumanvaraisempia muutoksia, halutun muutoksen lisäksi joukon muita. Ne ovat niitä, joita Kankaanrinnan esittämillä perusteilla tulisi pelätä.

Kun oikeastaan asialla on merkitystä pelkästään luomutuotannolle. Koska IFOAM päätyi siihen, että geenieditointi on myös luomussa kiellettyä geenimuuntelua. Melkeinpä siitä johtuu nyt koko hässäkkä.

Nythän EU-tuomioistuimen päätös tarkkaan ottaen oli sellainen, että myös säteilytyksellä aikaansaadut lajikkeet ovat GMO:ta. Jos IFOAM olisi oikein johdonmukainen, myös ne pitäisi luomussa kieltää. Ja jos EU sitä seuraa, myös säteilytys pitäisi kieltää. Avaruussäteilyn kieltämiseen EU:lla ei riittäne rahkeita.

***

Asiasta lisää:

Viewpoint: Greenpeace-funded study backfires, undermining case to treat gene-edited crops as GMOs

Tämä on hauska yksittäisaspekti:

But there’s a problem—a big one in fact: Fagan’s study actually demonstrated that it’s not possible to detect most gene-edited plants, therefore destroying the EU’s justification for regulating them as GMOs. It’s the perfect example of what we fondly call an “own goal.” And it illustrates how anti-science groups flog disinformation with the help of gullible journalists who stenograph their questionable claims for wide distribution.

Eli oma maali tuli. Nyt sitten kiistetään se, että se oli maali. Luomuväen täytyisi nyt jotenkin osoittaa, miten tuota de facto geenieditoinnin kieltoa pystytään valvomaan. Ja siten pidemmän päälle jatkamaan. Ja Kankaanrannan myös. Ellei hän sitten jo kuulu luomuväkeen? Kankaanranta on Herlinin kumppani tuossa hankalasti luokiteltavissa olevassa hankkeessa.

[Heikki Jokipii]

Yhdessä taulukossa:

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1315932510380060672/photo/1

Sieltä rivi, tiedetäänkö, mihin geeneihin vaikutetaan: perinteisissä jalostusmenetelmissä ei tiedetä.

[Heikki Jokipii]

Sattuman ivaa, että Saksassa oli järjestetty tällainen tilaisuus juuri täksi päiväksi:

https://medium.com/@kevinfolta/nobel-prize-in-chemistry-awarded-to-rejected-technology-same-gmos-106dc884c978]

Even this Thursday there is an esteemed panel of the world’s real experts being assembled to dismantle the claims around gene editing. The timing could not be more perfect. An assembly of pseudoscienitsts, luddites, technology deniers, folks that profit from misleading fear labels, and heiresses to natural food empires has been assembled to denounce use of CRISPR/Cas9 technology in modern precise plant breeding.

Siinä tilaisuudessa voi "ekofeministinä" esiintyvä Vandana Shiva joutua kommentoimaan tuota Nobel-ratkaisua. 

Tuossa tilaisuudessa ei ilmeisesti yhtään oltu noloja tai kaduttu, vaan jatkettiin vanhaan malliin, ainakin näiden twiittien mukaan:

https://twitter.com/kevinfolta/status/1317561017170382849/photo/1

https://twitter.com/TimoKuentzle/status/1317472022419640320/photo/1

https://twitter.com/LudgerWess/status/1317598345158864896/photo/1

Ludger Wess
@LudgerWess
Twitter auf: Lügentante Vandana Shiva bei #Grüne rauf und runter. Das ist schon religiös. Völlig faktenbefreit. Nazis und industrielle Landwirtschaft plus GMO Schuld an Corona, alle Pharmakonzerne Händler des Todes. Trump in grün. Twitter wieder zu.

"Lügentante"? Hmm ... otetaan hänestä käyttöön suomenkieleen paremmin sopiva, ja hiukan lempeämpi sana: "satutäti"! 

[Heikki Jokipii]

HS tänään. Atte Harjanne ja Juha Marttila, mielipidekirjoitus. Katsaus asian historiaan ja merkitykseen...

Nobel-palkitut geenisakset pitäisi ottaa nopeasti käyttöön EU:ssa

... ja tulevaisuuden visio ja vaatimus:

AIKAA on hukattu, mutta valoa on näkyvissä. EU-komissio on ilmoittanut ottavansa uusia jalostusmenetelmiä koskevan lainsäädännön uudelleen käsittelyyn, ja Euroopan parlamentti tukee yritystä. Nyt on pidettävä huoli siitä, että lopputulos ei ole kallis ja aikaa vievä hyväksymisprosessi. Se sulkisi pienet jalostajat kehityksen ulkopuolelle ja keskittäisi toimialan muutamalle globaalille jätille. Euroopan asema koko alalla heikentyisi.

Suomen hallituksen on liputettava eurooppalaisen kasvinjalostuksen ja uuden Nobel-palkitun teknologian puolesta. Pelissä on eurooppalaisen ruuantuotannon kilpailukyky ja maapallon kestävä kehitys. Euroopan on kannettava vastuunsa ruokaturvasta.

Tuosta aikomuksesta tai pyrkimyksestä lainsäädännön uusimiseen saimmekin jo tiedon.

Ja kyllä, tässä tapauksessa, kannattaa kiinnittää huomiota myös kirjoittajiin, ja heidän taustayhteisöihinsä.

[Heikki Jokipii]

Epäilenpä, että tällaisia 'hyvin epätavallisia tapauksia' tulee tulevaisuudessa lisää, ja muidenkin viljelylajien kohdalla:

‘Highly unusual’ apple variety discovered in the UK

(Paitsi, että juuri tuo ei ole kovin epätavallinen tapaus: metsäomenapuun on havaittu risteytyvän tavallisen omenapuun kanssa Suomessakin.)

Mutta syynä on tämä:

Eli yhteensä se on nyt tässä. Sitä joidenkin haaveilemaa kompromissia, jossa luomussa hyväksyttäisiin kuitenkin geenieditointi, ei tule.

Eri asia on sitten, että geenieditoidut lajikkeet tulevat pian juuri USA:ssa luomuviljelyn kiusaksi. Tai sellaiset kummalliset lajikkeet, jotka ovat geenieditoitujen lajikkeiden kaltaisia ominaisuuksiensa osalta. Mutta kuitenkin jalostettuja jossain "Perun ylängöillä". 

Eli avattuna vielä enemmän: tuollaisten tarinoiden taakse voidaan piilottaa se, jos myös luomussa halutaan jatkossa kuitenkin salaa käyttää ylivoimaisia geenieditoituja lajikkeita.

[Heikki Jokipii]

Nobelin palkinnon merkityksestä tässä poliittisessa väännössä:

Viewpoint: Nobel Prize for CRISPR refutes anti-GMO activist rhetoric about crop gene editing

Environmental activist organizations such as Greenpeace, Friends of the Earth and Gene Watch (UK) have been lobbying the European Commission since 2015 to regulate gene editing as equivalent to GMOs. These eNGOs believe this will scare the European public into rejecting gene edited products. Activist groups deliberately mislead the public with their disinformation campaigns in an effort to demonize gene editing technologies.
[...]
With environmental activist organizations investing time and money over the past five years to frighten the public about the safety and benefits of gene editing technologies like CRISPR/Cas9, the Nobel Prize is a huge blow to their efforts. In my opinion, their campaigns have now been rendered completely unbelievable in the public’s eye. The 2020 Nobel Prize in Chemistry to CRISPR/Cas9 is a double victory; the developers of the technology have been recognized for their efforts, and those who deny the benefits of such technologies now must also deny the significance of this prestigious award.

Tietysti nyt kannattaa olla jossain määrin varovainenkin siinä, ettei yritä perustella asiaa vain tuolla Nobelin palkinnon arvovallalla.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Farmers Weeklyn twiitin eilen:

Gene editing explained, including:
- How it works
- Current regulation status
- How it can adapt crops

How gene editing can help farmers target premium food markets

***

Se on hyvä yhteenveto geenieditoinnin mahdollisuuksista.

Mutta tulee mieleen, onko joku siellä lukenut Googlen kääntäjän avulla sivustoamme ja saanut idean? 

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (2012)

Varsinkin nyt brexin olosuhteissa?

[Heikki Jokipii]

Ludger Wess, lainattu tähän pari twiittiä. Pientä sarkasmia.

***

Und man möchte unbedingt Methoden entwickeln, um nachweisen zu können, dass Prozesse, die auch natürlich passieren können, in geschlossenen Räumen durch Frauen und Männer in weißen Kitteln durchgeführt wurden. Das ist ähnlich müßig wie der Versuch, ...

... mit Hilfe modernster Analytik herauszufinden, ob der Bäcker, der das Brot gebacken hat, katholisch oder evangelisch ist, aber es ist politisch gewünscht und daher muss es möglich sein.

***

Kyse on siitä, että Saksassa on vaadittu kehittämään välineitä siihen, että maahan tuotavista elintarvikkeista pystytään löytämään ne, joissa on käytetty geenieditointia. (Ja niitä ei saa päästää maahan ...)

[Heikki Jokipii]

Kyse on siitä, että Saksassa on vaadittu kehittämään välineitä siihen, että maahan tuotavista elintarvikkeista pystytään löytämään ne, joissa on käytetty geenieditointia. (Ja niitä ei saa päästää maahan ...)

Vihreä meppi (kylläkin italialainen) yhä vaatii tätä, myös geenieditoitujen lajikkeiden osalta:

GM food can and must be labelled

Mutta se, miten hän tuota ehdottaa toteutettavaksi, on oikeastaan ehdotus kaiken jalostustoiminnan tarkkailusta ja säätelystä luomuviljelyn tapaan:

The truth is, consumer labelling is possible whether or not you can use laboratory methods to determine the origin of a product.

Can you use a laboratory method to know whether an apple was grown according to organic standards? No. Can you label it as certified organic? Yes. Can you use a laboratory method to know whether an egg was obtained from a hen held in a small battery cage, rather than a hen that has access to open-air runs? No.

Can you label the egg as such? Yes – that is even mandatory in the EU. Finally, can you use a laboratory method to know whether Trentino apples are really from the Trentino region? No. Can you label them as such? Yes, because they have a Protected Geographical Indication in the EU.

For consumer labelling to work, you just need a reliable traceability system, that’s all.

Jokin metodi on ja ei ole olemassa:

Detection of gene-edited GM food is possible

Of course, the EU still needs a way to identify products created with gene editing. This is particularly true because GM developers are not always forthcoming with that information.

The good news is that it is possible to find these products using laboratory methods. NGOs and food companies have presented an open source detection test for gene-edited rapeseed sold by US company Cibus in the US and Canada.

The test is based on standard GMO detection technology, and it was developed based on publicly available information on the product. The test has been criticised for not showing that a GM method was used to create the GM plant. But that is unnecessary as there is sufficient information in the public domain to document that.

Kyseinen tunnistusmenetelmä siis oikeastaan "sulaa" siihen, että jos tiedämme jotain muuta kautta etukäteen, että lajike on geenieditoimalla tehty, pystymme sen tunnistamaan, kun se tulee vastaan.