Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
21.08.18 - klo:17:06 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 19 20 [21]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 55444 kertaa)
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 606


Profiili
« Vastaus #300 : 08.08.18 - klo:07:29 »

Juuri äsken Ylen Aamu-tv:ssä klo 7.14
https://areena.yle.fi/1-4257116
oli aiheena Helteet ja luomutuotanto.

Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.

Ohjelma on katsottavissa yllä olevasta linkistä piakkoin.

Lisäys: YLE on nostanut nyt myös uutislähetyksiinsä tuon "luomupelto kestää kuivuutta tavanomaista paremmin".
« Viimeksi muokattu: 08.08.18 - klo:08:47 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #301 : 09.08.18 - klo:06:40 »

Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.

Sanoi, ja sitten (syksyllä) tilastoista katsomme, näkyykö tuo "pikkaisen" niissä mitenkään.

Talvitie muuten myönsi, ettei luomukaan mitenkään immuuni kuivuudelle ole. Oli aika lailla kohtuullisempi väitteissään kuin vaikka Juuso Joona (edellä). Toi jopa itse esille, että tänä vuonna luomutuotteiden tuonti voi kasvaa, korvata puuttuvaa omaa tuotantoa.

PS. Kun aikanaan saamme analyysimme valmiiksi, niin voisimme itse tarjoutua Aamu-TV:n haastateltaviksi! Oikeastaan riippumatta siitä, mihin tulokseen päädymme!
« Viimeksi muokattu: 09.08.18 - klo:07:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #302 : 10.08.18 - klo:03:47 »

Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:

https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg

Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.

Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.

Tämä uutinen vahvistaa tuon kartan tiedot:

Kuivuus ja kuumuus laskivat Euroopan vehnäsatoa kymmenyksellä – Saksan ja Skandinavian sato on "katastrofaalinen"

Suomea kun ei maantieteellisesti lasketa Skandinavian osaksi, vaikka poliittisesti usein lasketaankin.
« Viimeksi muokattu: 10.08.18 - klo:03:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #303 : 10.08.18 - klo:05:16 »

Erilainen on kaupunkilaisen asenne asiaan. Vekkuli pieni perhonen, tarkkaile sitä, kun siihen nyt on tilaisuus:

Kuuma kesä aiheutti jopa miljardien gamma­yökkösten invaasion kaupungeissa – Asian­tuntija kehottaa panikoimisen sijaan rakentamaan niille puna­viini­syötin

Pahin, mutta hyvin epätodennäköinen skenaario on, että sellainen menee korvaan.

Tällainen arvio siinä oli, jolla on maajussillekin merkitystä:

Lainaus
Ensimmäinen suomalainen gammayökkösten sukupolvi on vielä kotelossa ja odottaa kuoriutumistaan. Gammayökkösiä onkin tulossa lisää, ja niiden huippukaudeksi ennustetaan elokuun loppua.

Eli juuri nyt tuo sukupolvi on toukkavaiheessa ja jyllää pelloilla. Ja torjunta-aineita ei ole juuri nyt kunnolla tarjolla (mikä tiedetään muualta, ei mainittu tuossa. Perhosen viljelylle jo aiheuttamat tuhot toki siinä mainitaan.)
« Viimeksi muokattu: 10.08.18 - klo:05:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #304 : 15.08.18 - klo:04:57 »

Tämä väite on tullut esille Ruotsissakin:

Ekologiska bönder kan klara torkan bättre

Mutta kun myös Ruotsissa on erinomaiset satotilastot, voimme myös sen osalta palata asiaan syksymmällä (tai viimeistään ensi vuoden alussa).

Artikkelissa listataan erilaisia syitä, miksi näin voisi tai pitäisi tapahtua. Ei oikeastaan vielä varsinaisia havaintoja siitä, kuinka on käynyt. Eli odottelemme niitä lopullisia tuloksia, sielläkin. Huvittavaa, että haastateltu luomuviljelijä on tutkijan kanssa vain "osittain" samaa mieltä.


PS. Suomen osalta MT vahvisti uutisessaan tänään, että viljasato on nyt heikoin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Juttu maksullinen, mutta varmaankin jostain sen luvut löytyvät ilmaisina. No, eihän niillä nyt kiirettä ole.

Kuivuusongelmasta yleensä: Euroopan sato jäänee noin 10 prosenttia tavanomaisesta. Mutta vaikkapa Amerikassa odotetaan nyt ennätyssatoja!  Tehokkaan maailmankaupan ansiosta puutetta ei enää Suomeen tai Ruotsiiin koskaan tule. Jotain +150 vuotta sitten oltaisiin kummassakin maassa tässä tilanteessa oltu jo epätoivoisia.
« Viimeksi muokattu: 15.08.18 - klo:07:03 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #305 : 15.08.18 - klo:17:17 »

Juuri kun tuo edellä oli tutkijan toimesta kerrottu, niin sitten tässä maksumuurin takana (vain otsikko siis) on Ruotsista tämä tieto:

Ekomjölken allvarligt hotad
Utslaktningen av de ekologiska korna är i gång. Produktionen av ekomjölk riskerar att falla med 25 procent eller mer.


(Hupsista. Tarkoitus oli tavalliseen tapaani kopioida tuohon vain otsikko ja ingressi, mutta tähän lipsahtikin koko teksti. No, jos vahinko on jo tapahtunut, niin antaa sen olla tuossa. Se ei ollut minun syyni.)

Lainaus
– Arla måste höja priset på ekologisk mjölk nu. I oktober är det för sent, säger Elin Rydström, styrelseledamot i Ekologiska Lantbrukarna till ATL.

I ett öppet brev ställt till Arlas ledning beskriver Ekologiska Lantbrukarna en annalkande kris för ekomjölksproducenterna. Produktionen riskerar att falla kraftigt i höst och vinter om inte priset höjs. En enkät bland medlemmarna pekar på att produktionstappet kan bli mellan 20 och 30 procent det närmaste året.

Under 2015 rekryterade Arla Foods nya ekoleverantörer och sedan dess har invägningen av ekomjölk ökat. Nu riskerar företaget att tappa hela den ökningen och lite till som en konsekvens av torkan.

– Arla har höjt priset på konventionell mjölk med ett antal tioöringar i sommar. Det behövs lika mycket på den ekologiska sidan, säger Elin Rydström, ekologisk mjölkproducent på Lovö Prästgård, utanför Stockholm.

Tid att vända läget

Hon menar att det ännu finns tid att vända läget. Ett pågående väderomslag ger hopp om ytterligare en vallskörd och det finns fortfarande ekologiskt foder att uppbringa för den som har råd att köpa. Men det krävs positiva besked om mjölkpriset för många lantbrukare väljer att dra ner på djurantalet i stället. När Ekologiska Lantbrukarna gjorde sin enkät i början på augusti hade genomsnittsbonden bara fått ihop drygt hälften av sitt foderbehov. Utslaktning av kor väntar.

– Vårt lokala slakteri är fulltecknat in i januari månad och så ser det ut hos övrig slakt också, säger Elin Rydström.

Halva augusti har gått och Arla Foods väntas meddela september månads á contopris inom kort. Företaget har policyn att inte kommentera priset mer än när det tillkännages och man gör inget undantag för det öppna brevet från Ekologiska Lantbrukarna.

– Vi har jättemycket kontakter med våra ägare och följer utvecklingen dag för dag men vi vill inte föra den typen av resonemang i media, säger Erik Bratthall, presschef för Arla i Sverige, till ATL.

Erik Bratthall, presschef på Arla Foods i Sverige.

Enkät bland producenterna

Även Arla Foods har nyligen gjort en enkät bland sina ekologiska mjölkproducenter för att få en uppfattning om situationen på gårdarna.

Vad gav den enkäten för resultat?

– Jag har inte sett de resultaten och kan inte säga något om den.

Om vi antar att Ekologiska Lantbrukarna har rätt i sin bedömning att 25 procent av den svenska ekomjölken kan försvinna, vad skulle det få för konsekvenser på marknaden?

– Det vill jag inte spekulera i. Det får man i så fall räkna på rejält. Vi får se vad som händer, om det regnar och blir en tredjeskörd. Det är lite för tidigt för oss att bedöma konsekvenserna.

Dramatiskt scenario

Ekologiska Lantbrukarnas öppna brev beskriver en dramatisk utveckling där utslaktningen av svenska ekologiska kor redan har börjat.

Har Arla Foods uppfattningen att det är så?

– Vi vet att det är väldigt stora problem, men jag kan inte bekräfta att utslaktning har börjat eller kommer att börja. Där är de som skriver under brevet närmare gården än vad vi är. Med det sagt, så har vi jättemycket kontakt med våra ägare och vi har inga uppgifter om att nödslakt har börjat, säger Erik Bratthall.

Det finns nästan 500 ekologiska mjölkbönder i Sverige som säljer sin mjölk till Arla Foods. Många av dem hoppade på ekotåget så sent som 2015 när Arla deklarerade att man skulle bli världsledande på ekologisk mjölk.

– Att ställa om är ett långsiktigt åtagande och ett risktagande. Arla kommunicerade att man ville har mer ekologisk mjölk. Det medför ett ansvar i sådana här tider. Vi förväntar oss en reaktion nu, i oktober är det för sent, säger Elin Rydström.

Niinpä siis Ruotsissa joudutaan hätäteurastamaan melkoinen joukko lypsäviä luomulehmiä. Ja minkäpä muunkaan vuoksi, kuin siksi, ettei niille nyt riitä luomurehua.

Vai onko tuo tulkittava niin, että Arla on arvioinut, että luomumaidon kysyntä on nyt tyydytetty? Enempää ei mene kaupaksi?

Mutta kyllä jutussa rehun niukkuudestakin puhutaan.

Vielä yhtä nurmirehusatoa (kolmatta) toivotaan. Mutta Pekkarisen Matin minulle kertoman mukaan se ei ainakaan Suomessa ole kovin tavallista, että sellainen luomussa saataisiin. Tavanomaisessa kyllä on.
« Viimeksi muokattu: 16.08.18 - klo:14:07 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #306 : 16.08.18 - klo:07:55 »

Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:

Norrmejerier garanterar ekoprodukter

Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.

Lainaus
Det har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.

Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.

Meillähän ei ole jyrkkää kantaa siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.


PS. Pro Luomulla on nyt yli kuukauden ollut ykkösuutisena juttu luomun kuivuudenkestävyydesta. Saa nähdä, jos osoittautuu, ettei se ihan pidäkään paikkaansa, julkaiseeko Pro Luomu sitten sen tiedon. Mehän edellä jo lupaisimme, että julkaisemme tuloksemme, mitä ikinä ne sitten osoittavatkaan.
« Viimeksi muokattu: 16.08.18 - klo:14:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #307 : 19.08.18 - klo:06:46 »

Tässä voisi tietysti ihmetellä, miksi paikallisruokatempaukseen ...

Näin hyvin yhteistyö pelaa Vihdissä: Reilu hinta viljelijälle, laadukasta ruokaa kauppiaalle

... on vasiten etsitty yhteistyökumppaniksi juuri luomuviljelijä. Mutta napataanpa artikkelista sen sijaan tämä:

Lainaus
Omilla pelloilla maaperä on hyvässä kunnossa, joten kesän kuivuus ei ole ollut ylittämätön ongelma, Paananen jatkaa. "Kaksi ensimmäistä vuotta teimme tilalla pelkkää maanparannusta."

Muutakin maanparannusta on tietysti voinut olla, mutta varmasti osa sitä on ollut typpivarastojen keräämistä peltoon.

Niinpä tuo artikkelissa kuvattu tuotteiden runsaus on saavutettu 3 kertaa tavanomaista suuremmalla peltoalalla.

Tai jos kuivuudenkestävyys on saavutettu noin, voidaan kysyä, mitä on saavutettu. Luopumalla vapaaehtoisesti 2/3 -osasta satoa, ei menetetä siitä 1/3 -osasta niin paljon?
« Viimeksi muokattu: 19.08.18 - klo:10:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #308 : 20.08.18 - klo:03:25 »

Tässä on kyllä sitten tietoa, että tehoviljelyn keinoihin voitiin nytkin luottaa:

Korkeampi typpi antoi kuivanakin kesänä paremman nurmisadon

Lainaus
Vaikka kesän olosuhteet olivat haastavat, saatiin korkeammalla typpitasolla seoskasvustossa noin 1800 kg ka/ha korkeampi satotaso verrattuna paikkakunnan keskimääräiseen lannoitukseen verrattuna. Kokonaissato kahdella korjuukerralla oli keskimäärin noin 9400 kg ka/ha.

Tämä neuvotaan tekemään ...

Lainaus
Kolmas säilörehun korjuu on monin paikoin mahdollista, joten korjattavat alat kannattaa lannoittaa säilörehumäärän maksimoimiseksi.

... jotta ei tarvitse lainata tai ostaa rehua naapurista tai kauempaa.

Täytyy tietysti muistaa, että ko. koetila oli Mikkelin seudulla, jota kuivuus ei niin kurittanut kuin pahimpia alueita Suomessa.
« Viimeksi muokattu: 20.08.18 - klo:03:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #309 : 20.08.18 - klo:04:10 »

Hiukan outoa, että tuosta Luken Karilan koetilasta (muualla) kerrotaan, että siellä keskitytään luomututkimukseen. Mutta kyllä tuo edellinen tutkimusasetelma selvästi tehoviljelyltä vaikutti:

Lainaus
Korkeamman typpitason lannoituksessa käytettiin NPK-ja NK-tuotteita ympäristökorvauksen maksimimäärän mukaan. Lisäksi korkeammalla typpitasolla käytettiin myös lehtilannoitusta.

***

Kovin pitkä matka ei Mikkelin Karilasta muuten näytä olevan Joutsenoon, ja Juuso Joonan Tyynelän tilalle.

Kiva olisi verrata nurmen hehtaarituottoja, jos Joona ne omalta tilaltaan julkistaisi. Kun eräänlaiseksi koetilaksi hänkin on tilansa julistanut.
« Viimeksi muokattu: 20.08.18 - klo:05:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 19 20 [21]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!