Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Aiheen aloitti: Heikki Jokipii - 10.06.15 - klo:10:50



Otsikko: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.06.15 - klo:10:50
Tämä asia ansaitsee oman keskustelunsa:

Kasvinjalostuksen uusi aikakausi (http://kaytannonmaamies.fi/share/7019/07c5ad)

Lainasin siis myös tuon Käytännön Maamiehen (4/2015) otsikkoa omaksi otsikoksemme.

Kysehän on tekniikoista, joissa "editoidaan" geenejä, so. mitään ulkopuolisia geenejä ei kasviin lisätä. Sivulokerossa artikkelissa on luultavasti aika kattava lista erilaisista keksinnöistä tällä saralla.

Kuten artikkelistakin selviää, olennainen asia on kuitenkin se poliittinen kysymys, luokitellaanko näin aikaansaadut lajikkeet muuntogeenisiksi. Loogisestihan ko. lajikkeet eivät sitten eroa mitenkään esim. säteilyttämälla aikaansaaduista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mutaatiojalostus) lajikkeista, joita ei niin luokitella (ja jotka mm. luomuväki hyväksyy).

Mutta näin keskustelu on tässä avattu (vaikka itse asia onkin jo täällä esiin putkahtanut (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg5817#msg5817)).


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.06.15 - klo:08:12
Asia on siis jo etenemässä tähän suuntaan, kertoo ko. artikkeli:

Lainaus
Britannian viranomaiset määrittelivät Cibuksen käyttämän tekniikan ei-gmo:ksi, samoin tekivät Ruotsin ja Suomen geenitekniikan lautakunnat. Viljelykokeita ei kuitenkaan vielä Suomessa ole tehty.

Myös Saksassa olisi tämä Cibuksen rapsilajike luokiteltu tavanomaisesti jalostetuksi:

http://gmopundit.blogspot.fi/2015/05/canola-with-gene-editing-by-cibus-rtds.html

Tuo ZKBS on Saksan liittohallituksen bioturvasta vastaava lautakunta. (http://www.bvl.bund.de/DE/06_Gentechnik/02_Verbraucher/05_Institutionen_fuer_biologische_Sicherheit/02_ZKBS/gentechnik_zkbs_node.html) En nyt tunne Saksan lainsäädäntöä riittävästi, että osaisin sanoa, onko tuo sen päätös taikka lausunto asiassa riittävä.

Mutta paikallinen Greenpeace ei tätäkään lajiketta hyväksy, vaan aikoo jopa estää sen viljelyn lakiteitse:

Neuer Raps, altes Problem (https://www.greenpeace.de/themen/landwirtschaft/neuer-raps-altes-problem)

Lainaus
Wächst bald gentechnisch veränderter Raps in Deutschland? Greenpeace und weitere Verbände gehen juristisch gegen einen möglichen Anbau vor.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.07.15 - klo:07:55
Pakkaa sotkee sitten tämäkin:

Public concerned more about GMOs created with ‘foreign’ versus ‘apple-to-apple’ gene transfer (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/02/public-concerned-more-about-gmos-created-with-foreign-versus-apple-to-apple-gene-transfer/)

Siinä siis on kehitetty jopa oma käsite "cisgenesis" sellaiselle geenimuuntelulle, jossa geenejä siirretään lajin sisällä. Ja siis Eurobarometrin 2010 mukaan 57,1 prosenttia EU-kansalaisista hyväksyi tämän, kun taas vain 31,4% heistä hyväksyi geenien siirron lajien välillä.

Menemättä tässä sen enempää filosofointiin, on kuitenkin niin, että vielä vähemmän "vieraita" geenejä (eli oikeastaan ei lainkaan) siirtyy geenieditoinnissa, josta tämä uutisemme:

Geenieditointi - EU:n on kohta otettava perusteltu kanta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=385)

Jos tähän asiaan suhtautumista Eurobarometrissa kysyttäisiin, niin hyväksymisprosentin - tuosta päätellen - ainakin pitäisi olla jossain 57:n ja 100:n välillä. (Onkohan sitä kysytty? Ellei, aiotaanko sitä kysyä?)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.07.15 - klo:06:23
Nyt kun myös Valkoinen talo eli USA on harkitsemassa uudelleen GMO-säätelyjärjestelmäänsä ...

White House Orders Review of Rules for Genetically Modified Crops (http://mobile.nytimes.com/2015/07/03/business/white-house-orders-review-of-biotechnology-regulations.html?_r=2&referrer=)

... niin sielläkin ollaan sen edessä, mitä tehdä ja miten suhtautua geenieditointiin:

Lainaus
Moreover, there are now ways to change the existing DNA of organisms, rather than putting in foreign genes. It is not clear yet if products made with these new “genome editing” techniques would be subject to regulations meant for genetic engineering.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.07.15 - klo:15:21
Tällainen näkökohta tästä asiasta tuli vielä mieleen:

jos ja käsittääkseni kun geenieditioituja lajikkeita ei millään testimenetelmillä sitten voida erottaa "luonnollisista", mukaan lukien säteilyttämällä aikaansaadut lajikkeet, törmäämme siihen ongelmaan, miten näitä lajikkeita tuottavat firmat saavat omansa pois? Ja kaikissa tapauksissa?

Jos asiaa ei voida testata, toisin kuin vaikka näissä "Monsanton" GM-lajikkeissa, eikä siis haastaa ketään oikeuteen laittomasta käytöstä, so. käytöstä ilman korvausta kasvinjalostajalle, saatamme olla hiukan ongelmissa, kehityksen jatkuvuuden suhteen.

Toisaalta kyllä, lainkuuliaisissa maissa kuten Suomessa, tätä kasvinjalostajan oikeutta on käsittääkseni - normaalien lajikkeiden osalta - aika hyvin kunniotettu?

Mutta sitten, jos vaikka ...

a) nämä lajikkeet yleistyvät ja
b) osoittautuvat oikein hyviksi ja
c) ovat edelleen kiellettyjä luomussa

... niin mitä sitten tehdään? Luomuviljelijät voivat silloin aina väittää, että itsestäänhän tuo variantti heidän pelloillaan ilmestyi, ja sitä sitten käytettiin. Eivätkä sitten voi - jos asia on kiellettyä - kertoa sitä asioiden todellista laitaa, että saatin naapurilta tuota geenieditoitua siementä. Joku tulevaisuuden "Schmeiser" (https://en.wikipedia.org/wiki/Percy_Schmeiser) ei jää tästä tempustaan kiinni!

***

Näin tämä geenieditointi voi olla varsinainen "Troijan hevonen" luomuviljelyn osalta. Nyt tässä sitten on sama näkökulmaero kuin alkuperäisessäkin (luultavimmin täysin myyttisessä) tarinassa: oliko Troijan romahdus tätä kautta hyvä vai paha asia?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.08.15 - klo:07:35
Tämä ei ole sama asia kuin edellä, mutta logiikaltaan samantapainen on tilanne:

The Next Great GMO Debate (http://www.technologyreview.com/featuredstory/540136/the-next-great-gmo-debate/)

Miten sitten suhtautuu mm. EU siihen, jos - geeneihin varsinaisesti koskematta - tällaisilla ruiskutuksella vaikutetaan niiden toimintaan? Onko se sitten GMO-tekniikkaa?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.11.15 - klo:07:29
Tätä kautta EU:ssa paine päätöksentekoon asiassa senkin kasvaa. Ruotsissa on nyt yksi geenieditoinnilla aikaansaatu lajike hyväksytty tavanomaiseksi:

“Green light in the tunnel”! Swedish Board of Agriculture: a CRISPR-Cas9-mutant but not a GMO (http://www.upsc.se/about-upsc/news/4815-green-light-in-the-tunnel-swedish-board-of-agriculture-a-crispr-cas9-mutant-but-not-a-gmo.html)

Sitten hiukan hämäävästi toinen periaatteessa samalla tekniikalla, mutta hiukan eri tavalla, aikaansaatu lajike luokiteltiinkin GMO:ksi. Luvassa on siis varmasti melkoista hiuksenhalkomista, jatkossa, jos näillä mennään.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.12.15 - klo:09:54
Asia on edelleen eräänlaisessa välitilassa, myös Naturen mukaan:

Europe’s genetically edited plants stuck in legal limbo (http://www.nature.com/news/europe-s-genetically-edited-plants-stuck-in-legal-limbo-1.19028)

Luultavasti on edelleen aika tovin. Ja lakitaisteluksi menee, ellei ole jo. Mikä komission päätös sitten onkin, siitä varmasti valitetaan, NGO:t tai yhtiöt. Sitten EU:n tuomioistuin ottaa asian käsittelyynsä.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.12.15 - klo:10:31
Geenieditoinnin CRISPR-tekniikka oli sitten kyllä Science-lehden valinta vuoden 2015 tieteelliseksi läpimurroksi:

And Science’s Breakthrough of the Year is ... (http://news.sciencemag.org/scientific-community/2015/12/and-science-s-breakthrough-year)

Kuten artikkelista ilmenee, menetelmän mahdollinen käyttöalue on kasvinjalostusta laajempi.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.01.16 - klo:08:18
Pikkuhiljaa asia huomataan muuallakin Suomen mediassa:

Kolumni: Geenieditointi tulee, halusit tai et (http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1195010274292/artikkeli/kolumni+geenieditointi+tulee+halusit+tai+et.html)

Lainaus
Pariisin ilmastokokous on hallinnut mediaa parin viime viikon aikana. Washingtonissa pidetty geenien muokkausta käsitellyt kansainvälinen kokous on sen sijaan jäänyt paitsioon Suomessa.

Kokouksessa käsiteltiin tiedemaailmaa paljon puhuttanutta menetelmää, geenien editointia. Crispr-Cas9 keksittiin vasta kolme vuotta sitten. Silti se on jo ehtinyt mullistaa geenien tutkimisen ja muokkaamisen.

Geenieditoinnin ydin on entsyymi Cas9. Se on kuin sakset, joilla perimää eli dna-rihmaa voi katkoa, korjata ja muokata tai poistaa siitä pätkiä.

Koska menetelmä on halpa ja helppo, se on yhä useamman ulottuvilla.

Geenileikkurin avulla eläimen, kasvin ja ihmisen geenien muokkaus käy näppärästi. Esimerkiksi koeputkihedelmöitetyn ihmisalkion geenejä voitaisiin korjata ja muovata ennen kohtuun sijoittamista. Tämä olisi klinikoille hyvä bisnes.

Kuten tuosta Aamulehden artikkelistakin näkyy, voimme odottaa, että periaatteellisen keskustelun painopiste tulee varmaan olemaan puuttumisessa ihmisen perimään. Niinkuin tietysti oikein ja ymmärrettävää onkin.

Olisiko jopa mahdollista, että menetelmän käyttäminen kasvinjalostuksessa pääsisi kuin koira veräjästä, hyväksyttäisiin vähin äänin?!! ;)

Kun tavoite on näin ongelmaton, "kaikkien" hyväksymä, tavallaan epädramaattinen:

Lainaus
Editoinnista voi olla myös paljon iloa, kun ilmaston lämmetessä etsitään uusia keinoja tuottaa riittävästi ruokaa miljardeille ihmisille.
(lihav. HJ)

Vaikka asia voi mennä päinvastoinkin: esim. Saksassa, jossa "aiempaa" GMO-tekniikkaa on vastustettu villisti ruoantuotannossa, sen käyttö lääketieteessä ei ole käytännössä herättänyt yhtään vastaväitteitä, jota siellä sitten on vähän ihmeteltykin.

***

Itse asiassahan meillä on jo ollut tuosta Washingtonin konferenssista puhetta toisaalla:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg7779#msg7779


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.01.16 - klo:08:15
Tällainen artikkelikin on tarjolla tämän uuden tekniikan monista mahdollisuuksista ruoan tuotannossa:

CRISPR-Based Technologies and the Future of Food Science (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1750-3841.13094/full)

Sen verran vaikeaa tekstiä, etten heti tässä pysty edes tarjoamaan yhteenvedonomaista luonnehdintaa. ;)

Joka tapauksessa tuo artikkeli on nyt melko uusi (lokakuulta), eli luultavasti kertoo aika viimeisen tiedon, ja ilmestynyt aikakauslehdessä, joka on tieteellinen ja vertaisarvioitu:

http://www.ift.org/knowledge-center/read-ift-publications/journal-of-food-science.aspx


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.01.16 - klo:07:16
Muutoinkin asiassa takkinsa kääntänyt vihreä Grist-lehti iskee tällaisella artikkelilla:

lt’s practically impossible to define “GMOs" (http://grist.org/food/mind-bomb-its-practically-impossible-to-define-gmos/)

Eli on käytännössä mahdotonta määritellä, mikä on GMO:ta. Ja luonnollisesti siinä mainitaan geenieditointi yhtenä syynä tähän määrittelyn mahdottomuuteen.

Olisiko asia määriteltävissä edes siten, että se on kaikkea, mitä luonnossa ei itsestään tapahdu? Ei oikeastaan, artikkeli toteaa, sillä tiedemiehet ovat jo löytäneet lukuisia esimerkkejä siitä, miten Luonto on järjestänyt kasvimaailmassa lajien välisiä "orgioita", jopa niin, että pohjimmiltaan kaikilla kasveilla on sukupuussaan tällaista lajien välistä "kutervitinää" (raumankielinen tieteellinen ilmaisu! :)).


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.01.16 - klo:12:33
Näillä tekniikoilla (ja muillakin) on huimaavia mahdollisuuksia myös tässä suunnassa:

Global food shortage? How advanced breeding could domesticate 50,000 wild, edible plants (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/05/global-food-shortage-how-advanced-breeding-could-domesticate-50000-wild-but-edible-plants/)

Lainaus
The promise of domesticating more plants is provocative: of 50,000 some-odd edible plants, we rely on less than 150 for most of our nourishment and “just three cereal crops — wheat, rice, and corn — make up two-thirds of the world’s calories.”

Eli meillä olisi "kesytettävissä" eli saatettavissa viljelykasveiksi jotain 50 000 syötävää kasvia, kun nyt olermme pääosin alle 150 kasvin varassa. Ja vain kolme viljalajia vastaa 2/3 maailman kaloreista.

Luku on huima, jos joka päivä maistaisi yhtä uutta kasvia, ei elämässään kerkiäisi maistaa noita kaikkia. Kulinaristisen näkökulman lisäksi tulee tietysti huoltovarmuus: esim. mikään kasvitauti ei tuon jälkeen olisi kohtalokas katastrofiuhka.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.01.16 - klo:04:51
Jos tuolla em. saralla edetään, niin siihen tietysti tulevat vielä mukaan erilaiset lajikkeet. Jo nyt käytössä olevissa ruokakasveissamme on olemassa lukuisia lajikkeita, jotka eroavat toisistaan suurestikin maultaan, viljelyominaisuuksiltaan jne. Mieleen tulee heti omena, peruna, riisi, viinirypäleet (niiden eroja taidetaan ainakin mainostaa eniten!).

Jos siis jostain Amazonin viidakoista löydetään loistavan makuinen ... römpötti,  niin kohta siitä on jalostettu vaikka Suomeen sopiva lajike, tai useampia: Savon römpötti, Lapin römpötti ja Vakka-Suomen römpötti. Ja Makea römpötti, Tuima römpötti, Minirömpötti ...

Niinpä jos tuotetaan 10 lajiketta per kasvi, meillä on jo puoli miljoonaa erilaista vaihtoehtoa valittavanamme. Syntyy todellinen paikallisruokakulttuuri, kun joka pitäjällä on ihan omat raaka-aineetkin! Kuka puhui siitä, että geenitekniikka olisi uhka biodiversiteetille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7336#msg7336)?!!!

Olennaista on tuossa juuri jalostustyön nopeus, ko. artikkelista:

Lainaus
Today, we can quickly and efficiently examine the genes of a given plant directly; we can read genotypes instead of phenotypes. That means that new domestication efforts could be completed inside of a century instead of taking longer than most of us can even effectively conceptualize. If we start now, your grandkids could have an entirely new suite of staple crops.

Eri parissa sukupolvessa perusruokamme voitaisiin muuttaa aivan toisiksi. Pakko tätä ei tietysti ole tehdä, mutta näin siis voidaan tehdä. Kaikesta ruokaperinteen kunnioittamisesta huolimatta, mistä voimme olla niin varmoja, tekivätkö esi-isämme ja -äitimme, ruokakasveja tuhansia vuosia sitten valitessaan, aina oikeita ratkaisuja?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.01.16 - klo:17:18
Nyt sitten myös luomuväki on ottanut kantaa tähän uuteen teknologiaan. Aivan odotetun mukainen se on, eli kovasti vastaan, ja uudetkin menetelmät tulee luokitella siksi kauheaksi GMO-tekniikaksi:

Luomusektori vaatii komissiolta uusien geenitekniikan menetelmien luokittelua GMO:iksi (http://www.luomuliitto.fi/luomusektori-vaatii-komissiolta-uusien-geenitekniikan-menetelmien-luokittelua-gmoiksi/#more-5424)

Lainaus
Niin kutsutut “uudet kasvinjalostustekniikat”, joita käsitellään kannanotossa (mm. cisgenesis ja CRISPR/Cas), vaikuttavat solunsisäisellä ja geneettisellä tasolla. Siksi IFOAM EU tulkitsee, että niitä ei tulisi käyttää luomutuotannossa. Jos uudet jalostustekniikat jätetään GMO-säädöksien ulkopuolella, vaarantuisi jalostajien, viljelijöiden ja kuluttajien valinnanvapaus.

Mutta kun myös vanhat jalostustekniikat vaikuttavat "solunsisäisellä ja geneettisellä tasolla", sikäli kuin minä ymmärrän? Miten muuten uusi lajike voisi syntyä?

Mutta luulenpa, ettei luomuväki nyt ole tajunnut "vaaran" koko mittavuutta. Vaikka nämä uudet lajikkeet luokiteltaisiinkin GMO-lajikkeiksi, niin niitä ei sitten luultavasti millään testillä voi tunnistaa, erottaa esim. säteilyn tai ihan sattuman ja valinnan avulla tuotetuista. Jolloin lähestytään tilannetta, että mitään uusia lajikkeita ei saa luomussa käyttää ... (ks. 11.07.15, edellä)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.01.16 - klo:08:01
Jos on näin ...

"Luomun kattojärjestö IFOAM EU on julkaissut kannanoton uusista geenitekniikan menetelmistä. EU komission odotetaan esittävän juridisen kantansa asiaan maaliskuuhun mennessä."(lihav. HJ)

... niin kummallisen vähän asiasta on ollut Suomessa puhetta. En esim. MMM:n sivuilla ole asiasta juuri mitään nähnyt. Onko Suomella kantaa asiassa, ja esittääkö Suomi sen komissiolle?

Missä on kansalaiskeskustelu asiasta, jollaisen EU yleensä tuolloisista kysymyksistä (organisoidusti) järjestää? Missä ja miten me voimme antaa kannanottomme?

Vai onko sen vuoro sitten, kun komissio on saanut valmiiksi jonkinlaisen luonnoksen? Ja IFOAM olisi tuossa vain ottanut varaslähdön?

Saksassa kuitenkin asiasta jo keskustellaan kiivaasti, täyttä häkää (Klaus Ammann ja Marcel Kuntz):

How should Europe regulate CRISPR, new breeding technologies (NBTs)? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/14/europe-regulate-crispr-new-breeding-technologies-nbts/)

Myös paikallinen Greenpeace ym. vihreät järjestöt ovat siellä ottaneet jyrkästi kantaa.

Keskustellaanpa asiasta Italiassakin (Giovanni Tagliabue):

Europe’s “GMO” blunder and fumbling of genetic innovation (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/10/europes-gmo-blunder-fumbling-genetic-innovation/)

Molemmissa noissa linkatuissa artikkeleissa on keskeisenä teesinä se, että jos muuntogeenisen kasvin määrittely oli vaikeaa jo ennenkin, niin viimeistään nyt uusien tekniikkojen myötä se tulee mahdottomaksi.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.01.16 - klo:06:00
Tagliabue  kiinnitti huomiota siihen, että EU jo 2007 asetti tämän työryhmän:

New plant breeding techniques (http://ec.europa.eu/food/plant/gmo/legislation/plant_breeding/index_en.htm)

Työryhmän tehtävänä ei alun perinkään ollut arvioida, ovatko nämä jalostusmenetelmät kelvollisia tai turvallisia, vaan ainoastaan, onko ne luokiteltava geneettiseksi muunteluksi.

Työ valmistui jo 2012, mutta vieläkään loppuraporttia ei ole julkaistu. Ja sillä välin koko työ on ehtinyt vanhentua: huomatkaa, etteivät nämä geenieditointitekniikat ole tutkittavien listassa mukana!

Mutta vaikka olisivat olleetkin, ei asia olisi paljon muuttunut, sillä ryhmän työtehtävä oli skolastinen, juridinen, ei tieteellinen. (Tagliabue kysyykin happamasti, että tällaiseenko tuhlaamme veronmaksajien rahoja.)

"[...] working group to assess whether a number of new breeding techniques could fall or not within the scope of the GMO legislation." (työryhmän asettamissivulta)

Niinpä, kun se on jo ko. lainsäädännössä erikseen sanottu, ettei vaikkapa mutaatiojalostus (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mutaatiojalostus) kuulu tuon lainsäädännön alle, uusia tekniikoita ei arvioida samalta viivalta esim. sen kanssa, verrata sen riskeihin ym.

Tyypillisesti nyt "vihreä" osapuoli kiistassa korostaa, että myös geenieditoinnissa on ennustamatonta sattumanvaraisuutta (http://www.theecologist.org/News/news_analysis/2986839/gm_20_geneediting_produces_gmos_that_must_be_regulated_as_gmos.html). Ja yhtä tyypillisesti unohtaa samassa yhteydessä täysin mainita mutaatiojalostuksen! Ja tietysti unohtaa yhtä kaikki, että missään jalostuksessa ei koskaan iloita uuden version syntymisestä sinänsä, ja ryhdytä sitä heti tuotantopelloille innokkaasti levittämään, vaan jalostuksen kaikissa muodoissa tarkasti valitaan syntyneistä ja löydetyistä varianteista, ja tarkoittamattomiin muutoksiin aivan varmasti tällöin kiinnitetään huomiota.

Tagliabuen (ja Ammanin jne.) linja onkin, että yleisesti meidän täytyisi tarkastella ja säädellä tässä asiassa lopputulosta eikä keinoja, joilla se on saavutettu.

***

Sattumalta on esittää toinen esimerkki, ihan toisaalta, siitä, miten lainsäätäjän ei pitäisi puuttua keinoihin:

Zu früh verboten: MIT erfindet Superspar-Glühbirne (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/zu_frueh_verboten_mit_erfindet_super_gluehbirne)

On keksitty hehkulamppu, jonka hyötysuhde on jatkossa n. 40%, kun se parhailla lampuilla nyt on korkeintaan 13%. Mutta hehkulamput on ehditty jo EU:ssa kieltää ...


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.01.16 - klo:12:23
Määrittelyn vaikeudesta nyt esimerkki oikein vanhasta tapauksesta. Onko tämä 1940-luvulla kehitetty vehnälajike - joka on hyvin suosittu luomuviljelyssä, koska se pärjää pienellä lannoituksella - muuntogeeninen vai ei? Kuvaus siitä (lukija saa valita tai vaikka lukea molemmat) ruotsiksi ja englanniksi:

GMO-vete populärt bland ekoodlare (http://www.slc.fi/lf_nyhet.asp?id=4886)

"A Genetically Modified Organic Wheat? It Already Exists” (http://tdaynard.com/2015/12/12/a-genetically-modified-organic-wheat-it-already-exists/)

Vieraita geenejä lajikkeessa nyt sitten kuitenkin on. Landsbygdens Folk:

Lainaus
Skillnaden mellan Renan och genförändrade grödor är inte stor. Den viktigaste skillnaden är att sorten aldrig har testats med avseende på säkerheten, fastän den består av transgent material. Någonting att tänka på, menar Daynard.

(Tämä Renan-lajike tuli kyllä jo esille edellä 5.1.16 linkkaamassamme artikkelissa)

***

Tosin vehnän kohdalla olisi voitu mainita vielä vanhempi tapaus, jolle ei enää löydy varmaa syyllistäkään:

Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=147)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.01.16 - klo:07:45
Nämä tutkijat vaativat, että geenieditoinnilla aikaansaatuja lajikkeita on kohdeltava samalla tavalla kuin tavanomaisesti jalostettujakin:

Nature Genetics to regulators: Treat crops made from conventional breeding, gene-editing same (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/28/nature-genetics-regulators-treat-crops-made-conventional-breeding-gene-editing/)

Uutisessa om limkki laajempaan Naturen artikkeliin, joka läpikäy sitä, mihin tarkoituksiin geenieditontia erityisesti tarvitaan:

Where genome editing is needed (http://www.nature.com/ng/journal/v48/n2/full/ng.3505.html)

Tuota artikkelia minulle suositeltiin sähköpostitse (asiantuntevalta taholta!). En ole vielä ehtinyt siihen tutustua. Myös sain sähköpostitse tietoa, että Suomen Kuvalehdessä olisi tällä viikolla laaja geenieditointia koskeva artikkeli. Sitä ei näkynyt netissä, joten taidanpa käydä kioskilla.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.01.16 - klo:09:24
Sähköpostitse sain tiedon tästäkin:

Lainaus
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis osallistuu kansalaiskeskusteluun terveyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.
Aika: maanantai 1.2. klo 16 - 17.30
Paikka: B-talo, luentosali 2, Latokartanonkaari 7, Viikki, Helsinki
Aihe: Health and Food Safety - Encouraging Sustainable Growth
Kansanterveys on talouskasvun edellytys - terveempi väestö on tuottavampi - ja terveyssektori on avainasemassa kasvun tukemisessa. Kansalaiskeskustelun aluksi komissaari Andriukaitis kertoo ajankohtaisista terveys- ja ruokaturvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten influenssapandemioihin varautumisesta, eläinperäisten tautien ehkäisemisestä ja antimikrobiresistenssistä. Keskusteluun osallistuu myös MEP Nils Torvalds (ALDE/r.). Yleisöllä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia komissaarin ja mepin kanssa. Keskustelun moderaattorina toimii professori Johanna Björkroth eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tilaisuus on englanniksi, avoin ja maksuton. Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta yhdessä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa.

Vaikka asia ei ole tuossa agendalla, sähköposteissa "jännitettiin" sitä, onko komissaari Andriukaitisilla uutta kerrottavaa siitä, mitä ja milloin EU aikoo päättää geenieditoinnista. Sitä koskeva päätös on nimittäin luvattu tämän kevään aikana, tai ainakin pian. Tosin sitä on luvattu jo ennenkin, ks. edellä 16.01.16.

Jos hänellä on, se tulee varmasti uutisiinkin. Ja sitä kautta hänellä varmasti jotain kerrottavaa asiasta on, että tuossa tilaisuudessa on myös yleisöllä mahdollisuus osallistua: joku yksinkertaisesti kysyy häneltä asiasta.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.03.16 - klo:09:04
Tuohon määrittelyn vaikeuden soppaan tuo vielä oman mausteensa tämä tieto ...

We’ve been making, eating GMOs for centuries, in form of ‘grafted plants’ (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/09/weve-making-eating-gmos-centuries-form-grafted-plants/)

... että olemme hyvin todennäköisesti syöneet GMO:ita jo vuosisatoja, kun olemme nauttineet varttaamalla eli ymppäämällä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Varttaminen) tuotettuja hedelmiä ym. Siinä prosessissa tuon artikkelin mukaan nimittäin geenit usein sekoittuvat.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.16 - klo:16:06
Edelleen määrittelyn ja rajanvedon vaikeudesta:

All our food is 'genetically modified' in some way – where do you draw the line? (http://gmopundit.blogspot.fi/2016/04/all-our-food-is-genetically-modified-in.html)

Kuusi erilaista tapaa, miten kasvi voi olla "geneettisesti muunneltu".


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.04.16 - klo:05:47
Jos on näin ...

"Luomun kattojärjestö IFOAM EU on julkaissut kannanoton uusista geenitekniikan menetelmistä. EU komission odotetaan esittävän juridisen kantansa asiaan maaliskuuhun mennessä."(lihav. HJ)

... niin kummallisen vähän asiasta on ollut Suomessa puhetta. En esim. MMM:n sivuilla ole asiasta juuri mitään nähnyt. Onko Suomella kantaa asiassa, ja esittääkö Suomi sen komissiolle?

Missä on kansalaiskeskustelu asiasta, jollaisen EU yleensä tuolloisista kysymyksistä (organisoidusti) järjestää? Missä ja miten me voimme antaa kannanottomme?

Vai onko sen vuoro sitten, kun komissio on saanut valmiiksi jonkinlaisen luonnoksen? Ja IFOAM olisi tuossa vain ottanut varaslähdön?

Maaliskuu on sittemmin tullut ja mennyt, mutta mitään uutta asiassa ei ainakaan suomalaisessa julkisuudessa ole näkynyt. Enkä onnistunut googlaamalla löytämään uutta internetistäkään. Varmaan jossain siellä on kova lobbaus - joka suuntaan - käynnissä, mutta meidät eli yhteinen kansa pidetään pimennossa.

Vai onko tuo asia ihan teknisistä syistä liian kova tai liian liukas pala säädeltäväksi: haluttaisiin (ehkä kovasti mielellään) antaa kieltoja ja/tai perustaa lupamenettelyjä, mutta minkälaisia ne oikein voisivat olla, jos tuolla tekniikalla tuotettuja lajikkeita ei voi erottaa nk. tavanomaisista?

Onko asiassa odotettavissa jopa täysi Villin Lännen meininki? Ruotsalaiset (ks. edellä 20.11.15) kertoivat avoimesti näin luodusta lajikkeesta, ennen kuin hyväksyivät sen tavanomaiseksi. Mutta entä jos joku ei ollenkaan kerro, miten on lajikkeensa kehittänyt? Tarjoaa vain kylmästi markkinoille? Sehän on laillista kuin verosuunnittelu Nordean avulla! ;)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.04.16 - klo:06:37
Tässä on nyt yksi "ennakkotapaus", kylläkin USA:sta. Tähän geenieditoinilla aikaansaattuun lajikkeeseen ei siellä sovellettu gmo-säätelyä:

USDA will not regulate gene-edited CRISPR mushroom that resists browning (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/15/usda-will-not-regulate-gene-edited-crispr-mushroom-that-resists-browning/)

Ei tietysti ole mitenkään suoraviivaista ja sanottua, onko tuolla päätöksellä mitään vaikutusta EU:n päätöksiin. Mutta ehkäpä on, ainakin se luo nk. "painetta". EU-päätöstä tai linjausta valmistellaan yhtä kiireettömästi kuin ennenkin, mitään uutta siitä ei ole kuulunut. Vaikka kohta on jo huhtikuukin mennyt.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.04.16 - klo:07:45
Tästä saksankielisestä artikkelista saamme tietää ...

Ärger auf dem Biohof (http://www.novo-argumente.com/artikel/aerger_auf_dem_biohof)

... että geenieditoinnin mahdollisuus on siellä (saksankielisessä maailmassa) jo aiheuttanut sisäisen repeämän luomuväen keskuuteen. Sveitsiläisen luomututkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja ja kansainvälinen luomuvaikuttaja Urs Niggli olisi valmis hyväksymään menetelmän luomuviljelyssä, monet muut eivät.

Hän mainitsee mm. tämän perustelun:

Lainaus
„Es wäre unschön, wenn der konventionelle Bauer eine Kartoffelsorte hätte, die ohne Pestizide auskommt – und der Biobauer eine Kartoffelsorte, die er mit Kupfer spritzen muss.“

Eli ei olisi oikein kaunista, jos tavanomaisella viljelijällä olisi käytössään perunalajike, joka ei tarvitse tuholaismyrkkyjä - ja luomuviljelijällä lajike, jota täytyy ruiskuttaa kuparilla. (Vrt. vanhaan uutiseemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68))


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.04.16 - klo:06:58

Kun englanti varmaan sujuu useimmilta lukijoilta paremmin, niin tässä tuosta Nigglin tapauksesta sillä kielellä:

"AN ABSOLUTE NO-GO“ – A EUROPEAN ORGANIC OPINION LEADER GOES CRISPR (http://ludgerwess.com/organic-crispr/)

(Juu, tiedetään: suomi sujuisi vieläkin paremmin.)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.04.16 - klo:10:25
Nyt tulee tieto, että myös Ranskassa viranomais- ja/tai asiantuntijamielipide on jakautunut siinä, miten tätä uutta teknologiaa pitäisi säädellä:

French regulators split on whether to regulate CRISPR, new breeding techniques as GMOs (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/29/french-regulators-split-on-whether-to-regulate-crispr-new-breeding-techniques-as-gmos/)

PS. Huhtikuukin on ihan kohta ollut ja mennyt, mutta komissiolta ei asiassa ole esitystä tullut. Se meitä varsinaisesti kiinnostaisi, vaikkei tuo Ranskankaan keskustelu vailla mielenkiintoa ole.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.05.16 - klo:08:05
Tässä laajassa artikkelissa ei geenieditointia kovin laajasti erikseen tuoda esiin, mutta sanoma on sama kuin edellä: geenimuuntelun ja tavanomaisen jalostuksen ero tulee yhä epäselvemmäksi.

Distinction Between Genetic Engineering and Conventional Plant Breeding Becoming Less Clear, Says New Report on GE Crops (http://www8.nationalacademies.org/onpinews/newsitem.aspx?RecordID=23395)

Lainaus
The distinction between conventional breeding and genetic engineering is becoming less obvious, says the report, which also reviews emerging technologies. For example, genome editing technologies such as CRISPR/Cas9 can now be used to make a genetic change by substituting a single nucleotide in a specific gene; the same change can be made by a method that uses radiation or chemicals to induce mutations and then uses genomic screening to identify plants with the desired mutation – an approach that is considered to be conventional breeding by most national regulatory systems. Some emerging genetic engineering technologies have the potential to create novel plant varieties that are hard to distinguish genetically from plants produced through conventional breeding or processes that occur in nature. A plant variety that is conventionally bred to be resistant to a herbicide and one that is genetically engineered to be resistant to the same herbicide can be expected to have similar associated benefits and risks.

Siinäkin siis tuodaan esille, että geenieditoinnilla syntyy uuusia lajikkeita, joita on vaikea erottaa tavanomaisella jalostuksella tuotetuista. (Itse päättelen, että ainoa tapaa ne erottaa luultavasti tulee olemaan se, että geenieditoitu lajike on liian "puhdas", so. siinä ei ole mitään ylimääräisiä mutaatioita ...)

Iskulauseena, päävaatimuksena artikkelissa kuitenkin on, että kaiken sääntelyn tulisi perustua tulokseen, ei siihen jalostusprosessiin, jolla se on saavutettu. Geenieditoinnille ei siten siinä vaadita erityiskohtelua, "erivapautta".

Tässä toinen juttu samasta selvityksestä ...

Are GMO crops safe? Focus on the plant, not the process, scientists say. (https://www.washingtonpost.com/news/speaking-of-science/wp/2016/05/17/ge-crops/?postshare=4291463576435126&tid=ss_tw)

... ja siinä sitten jo kerrotaankin gmo-vastaisten järjestöjen protesteista asialle. Ja jo hyvin tuntemamme (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/wood.php) ETC Groupin edustajalla olikin sitten ihan päinvastainen luulo kuin minulla:

Lainaus
The potential for gene-editing techniques to have “off-target” effects should persuade regulatory agencies to focus on the process and not just the ultimate product, he said.
(lihav. HJ)

Ilmeisesti he sen enempää ajattelematta vain jatkavat vanhoilla argumenteillaan, eivätkä mitenkään ota huomioon näiden uusien menetelmien tarkkuutta.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.05.16 - klo:07:34
Tässä heti perään ko. järjestöjen kannanottojen laajempi kritiikki:

The Dangerous Lesson of GMO Science Denial (https://medium.com/@davidropeik/the-dangerous-lesson-of-gmo-science-denial-cb7323d4d856#.xl9jnt45c)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.05.16 - klo:12:54
Tämä uutinen on ollut - tosin huomattavasti lyhennettynä - koko aamun YLE:n radiouutisissa:

Geenien muokkaus on yhä halvempaa ja helpompaa – ja tästä hyötyvät myös bioterroristit (http://http://yle.fi/uutiset/geenien_muokkaus_on_yha_halvempaa_ja_helpompaa__ja_tasta_hyotyvat_myos_bioterroristit/8891104)

Geenieditoinnista on kyse:

Lainaus
Geenitekniikan kehittyminen etenee huimaa vauhtia. Nyt päästään jo muokkaamaan perimän sisäistä rakennetta niin, ettei itse geeneihin tuoda ulkopuolisia osia. Näin voidaan muuttaa kasvien ja eliöiden ominaisuuksia haluttuun suuntaan luomalla tarkka mutaatio.

Uutisen painopiste on kyllä toisaalta syöpähoidoissa - ja sitten, kuten otsikossa tulee esille, asian väärinkäytön mahdollisuuksissa - mutta tulee se kasvinjalostuskin esille:

Lainaus
Geenimuuntelun oikeudellisia rajoja pohditaan EU:ssa

Joka tapauksessa tietoa ihmisen, kasvien ja eliöiden geeneistä ja niiden muokkaamisesta on koko ajan enemmän saatavilla. Euroopan unionissa pohditaan parhaillaan geenimuuntelusäädösten ajantasaistamista. Yhdysvallat sallii geenimuunneltujen kasvien viljelyn, joka Euroopassa on rajoitettua.

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on käytössä lupamenettely, mutta USAssa se perustuu hieman enemmän ominaisuuksiin ja lopputuotteeseen, mutta Euroopan Unionissa sääntely on enemmän tekniikkaperusteista.

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta pitää nykyistä geenieditointia paljon parempana kuin entistä tekniikkaa. Siinä genomia muokattiin säteilyllä tai kemikaaleilla sattumanvaraisesti. Nykyisellä geenieditoinnilla mutaatio saadaan aikaan tarkasti.

Mutta aina lopputuloksena on muutos kasvin tai eliön ominaisuuksiin.

Että kuulostaa kohtalokkaalta tuo viimeinen lause! Siinä ihan unohtaa, että se on koko hommassa tarkoituskin.  ;D

EU:ssa todellakin nähtävästi vielä vasta "pohditaan": mitään tarkempaa tietoa asian aikataulusta ei YLE:kään tuossa osannut kertoa.

***

Sinänsä, noista terroristiriskeistä. Maailma ei nyt kertakaikkiaan näytä olevan rakentunut (saati sitten "rakennettu") siten, että siinä tiedon "pullon hengen" vapauttavassa pullossa olisi "lapsilukko", saati sitten sellainen jälkeenpäin säädettävä. Joka ikistä keksintöä voidaan käyttää hyvään ja pahaan. Haber-Boschin ihmiskunnan ruokkivaa keksintöä voitiin hyödyntää sodankäynnissä ja hyödynnetttiinkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=587.0). Ydinenergiasta nyt puhumattakaan. Mutta jo raudasta ja teräksestä tehtiin ensimmäisenä luultavasti miekkoja, kanssavaeltajien tappamiseen.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.05.16 - klo:17:51
Tästä artikkelista tulee tieto, että ..

From hardy pigs to super-crops, gene editing poses new EU dilemma (http://www.reuters.com/article/us-science-gene-editing-farming-idUSKCN0YH1FS)

... paitsi että geenieditointi on EU:lle dilemma, se on myös reagoinut siihen tavalla, joka on aika lähellä paniikkirektiota.

Päätöksen piti tapahtua maaliskuussa (niinkuin Luomuliitto ihan oikein tiesi).

Sen sijaan, että olisi korrektisti ja järjestyksessä siirretty eli lykätty määräaikaa, sillä asialla ei ole nyt sellaista ollenkaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Vai onko jollain muuta tietoa? Mitä sanoo MEPpinne? Mitä sanoo - Luomuliittonne? Nyt?

Onko tämä geenieditointi nyt asia - joka ei kerinnyt suomalaiseen keskusteluun sitten lainkaan?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.05.16 - klo:07:34
Jos tuo keskustelu kuitenkin EU:ssa ja Suomessa kuitenkin viriäisi, niin tässä vielä vähän aineksia asiaan, amerikkalaisesta keskustelusta, vielä yksi artikkeli määrittelyn vaikeudesta:

Washington Grapples With a Thorny Question: What is a GMO Anyway? (https://www.technologyreview.com/s/601538/washington-grapples-with-a-thorny-question-what-is-a-gmo-anyway/)

Tämä näkemys ei sitten ollut lopulta vallalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg8530#msg8530) Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa:

Lainaus
The bottom line is that calling something “genetically engineered” says nothing in itself about the risks to human health or the environment that it may present.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.06.16 - klo:06:55
Tässä on tällainen tarkastelu ...

Delicious mutant foods: Mutagenesis and the genetic modification controversy (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/06/12/pasta-ruby-grapefruits-why-organic-devotees-love-foods-mutated-by-radiation-and-chemicals/)

Siitähän siinä on kyse, että mutaatiojalostus on yhä voimissaan, ja saa tuloksiakin aikaiseksi. Siinäkin on uusia keksintöjä, on kehitetty menetelmiä haluttujen mutaatioiden nopeaksi tunnistamiseksi:

Lainaus
Although it is considered old technology, mutation breeding is experiencing a re-emergence in popularity thanks to new techniques known as “tilling,” which allow researchers to rapidly identify mutations in specific genes.

Mutta olennainen ero on tässä: kun geenieditoinnin säätelystä vasta keskustellaan, mutaatojalostus on jo valmiiksi vapautettu kaikesta raskaasta byrokratiasta.

Myös Ronald Bailey kiinnittää huomiota siihen, että jos geenieditointiin kohdistetaan yhtä raskas säätely kuin GMO-lajikkeisiin tähän asti ...

Break Up Big Seed!
Don't regulate modern safe crops created using CRISPR gene-editing. (https://reason.com/archives/2016/05/27/break-up-big-seed)

... seurauksetkin ovat luultavasti samanlaiset: jalostuksen keskittyminen muutaman toimijan käsiin. Tästä helposti ymmärrettävästä syystä, eli tämän verran maksaa saada uusi lajike koko prosessiin läpi:

Lainaus
Over time, the rules have become ever more rococo. As a result, according to one recent industry estimate, it costs $136 million to get a new crop variety from discovery through the regulatory approval process.


Ja tuo on varmaankin laskettu Amerkikasta. Mitä se EU:ssa maksaa, ei ole tietoa.

Niinpä Bailey antaakin ohjeen niille aktivisteille, jotka ovat monopolisoitumiskekehityksestä huolissaan:

Lainaus
Since there is no safety or environmental difference between the gene-edited and conventional versions of these foods, there should be no difference in how they are regulated. If activists really want to break up Big Seed, they should support rather than oppose the use of CRISPR to create new crop varieties.

Eli jos aktivistit haluavat murtaa suurten siemenyhtiöiden vallan, heidän pitäisi pikemminkin tukea kuin vastustaa tätä uutta kasvinjalostustekniikkaa.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.07.16 - klo:07:23
Nyt on ilmoitettu tällaisesta halvasta, tehokkaasta ja laaja-alaisesti tavasta testata GMO-ainesosat ruokatuotteissa, jolla saadaan helposti jopa niiden prosenttiosuudet:

Clear Labs Releases World’s First GMO Test Based on NGS Technology (http://www.foodsafetymagazine.com/products/clear-labs-releases-worlde28099s-first-gmo-test-based-on-ngs-technology/)

Tuossa ei mainita geenieditointia, ja menetelmän kerrotaan myös purevan kaikkiin tunnettuihin GMO-tuotteisiin. Tulkitsenko oikein, että geenieditoituja tuotteita ei vieläkään voida tunnistaa, tuollakaan menetelmällä?

Mutta onko siis joku menetelmä geenieditoinnin havaitsemiseksi? Meille jäi Matin kanssa Alapitkällä saunan jälkeen rupatellessa asia vielä epäselväksi ja vähän eri käsityskin meillä asiasta oli.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.08.16 - klo:07:25
Tässä Hesarin artikkelissa ...

Geenityökalut avaavat valtavia mahdollisuuksia (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470715156963)

... ei ehkä tule uutta tietoa asiasta, ja painopistekin on lääketieteellisissä sovelluksissa, mutta merkittävää ehkä silti on, että suurin päivälehti kertoo asiasta.

Nämä kaksi esitettyä näkökulmaa eivät ehkä ole ihan linjassa:

Lainaus
Crispr-cas 9 -menetelmä on perinteistä kasvinjalostusta tarkempi: perinteisessä menetelmässä on valtavasti tuntemattomia geneettisiä tekijöitä verrattuna uuteen tekniikkaan. Ruokakasvien geenien muuntelua on arvosteltu, vaikka tekniikoiden ei ole todettu aiheuttaneen yhtään haitallista tapahtumaa.

Lainaus
Euroopan tiedeakatemioiden yhteisö EASAC luo parhaillaan ehdotusta genominmuokkausmenetelmien sääntelystä, jotta voimme saada niistä hyödyn mutta välttää ylilyönnit. Emme myöskään halua ottaa riskejä ympäristön suhteen.

Ainakaan siis kasvinjalostuksessa. Tottakai kaikkia ylilyöntejä on vältettävä, mutta juurihän siinä tuotiin esille, että sellaisia ei ole koskaan tapahtunut, eli riskin täytyy olla hyvin pieni, jos ja kun asiaa on kuitenkin jo useita vuosikymmeniä harrastettu. Ja jos uusi menetelmä on vielä perinteistä kasvinjalostusta tarkempi, niin loogisesti silloin oikeastaan sääntelyä kaipaisi - perinteinen kasvinjalostus! Ympäristönkin osalta.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.08.16 - klo:06:22
Tässä artikkelissa ollaan näkevinään ...

Does CRISPR gene editing = GMO? Biotechnology skeptics may split on how to regulate New Breeding Technologies (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/21/crispr-gene-editing-gmo-biotechnology-skeptics-may-split-regulate-new-breeding-technologies/)

... että geenitekniikan "skeptikoiden" ja (eli) vastustajien piirissä olisi tapahtunut (tai ainakin tapahtumassa) tietty jakaantuminen, hajaannus juuri suhteessa näihin uusiin tekniikoihin:

Lainaus
These new technologies may split what has come to be known as the “anti-biotech” movement: one faction is likely to continue to oppose new biotechnology applications, using the GMO stigma and using for precautionary laws to restrict research and utilization. They will be driven by ideology even at the expense of improved sustainability. Other, more science focused critics, might begin to view next generation genetically engineered products through a lens that is significantly more nuance.

Mutta EU:n linjauksista ei valmista ole tullut, kuten edellä viitatussa, äskeisessä Hesarin artikkelissakin kerrottiin:

Lainaus
But with fierce lobbying on both sides of the issue, EC has stalled on announcing its ruling.

Vaikka alkuperäinen aikataulu oli tämä (lihav. HJ):

Lainaus
The Commission has announced that it will present a legal analysis on the matter by the end of March 2016.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.09.16 - klo:12:47

Mutta onko siis joku menetelmä geenieditoinnin havaitsemiseksi? Meille jäi Matin kanssa Alapitkällä saunan jälkeen rupatellessa asia vielä epäselväksi ja vähän eri käsityskin meillä asiasta oli.

Ainakin tämän menetelmän kuvauksessa ...

Efficient and transgene-free genome editing in wheat through transient expression of CRISPR/Cas9 DNA or RNA (http://www.nature.com/ncomms/2016/160825/ncomms12617/full/ncomms12617.html)

... kerrotaan, ettei mitään havaittavia jälkiä jäisi:

Lainaus
We demonstrate our protocol to edit genes in hexaploid bread wheat and tetraploid durum wheat, and show that we are able to generate mutants with no detectable transgenes.
(lihav. HJ)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.09.16 - klo:13:03
Tässä sitten kerrotaan, miten Umeån yliopiston tutkija on tarjonnut lehtimiehelle pasta-aterian, jossa mukaan kuuluvat vihannekset oli tuotettu tämän uuden tekniikan avulla:

Umeå researcher served a world first (?) CRISPR meal (http://www.teknat.umu.se/english/about-the-faculty/news/newsdetailpage/umea-researcher-served-a-world-first-crispr-meal.cid272955)

Jutun mukaan näiden lajikkeiden viljely on nyt tulkittu Ruotsissa täysin laillisekseksi, eikä sen katsota vaativan mitään lupia:

Lainaus
Can be cultivated legally
The EU has avoided answering the question, but in November 2015 the Swedish Board of Agriculture interpreted the law as if only a segment of DNA has been removed and no “foreign DNA” has been inserted, it is not to be regarded as a genetically modified organism – a GMO. That also means that the plant can be cultivated without prior permission. In spring 2016, American authorities stated that they agreed. The organism in question there was a mushroom who had lost the part of its DNA that made it go brown. This opens up for using the technology to develop plants of the future

Huomatkaa, miten Ruotsi oli pyytänyt asiassa EU:ltä ohjeita. Kun niitä ei kuulunut, Ruotsi teki omat päätöksensä. Vieläkään EU ei ole omia, selkeitä linjauksia asiassa tehnyt . Kuten edellä on kerrottu.

(Huomasin muuten, että Naturen artikkeli edellä kertoi vehnän jalostuksesta. Niinpä seuraavassa vastaavassa ateriakokonaisuudessa saattaa pastakin olla tehty geenieditoidusta vehnästä!)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.10.16 - klo:07:16
Otsikosta tulee mieleen, että geenitekniikka olisi jotenkin dopingiin verrattava asia ...

Pian geenimuuntelusta ei jää enää kiinni – Crispr on geenitekniikan hae-korvaa-toiminto (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/pian-geenimuuntelusta-ei-jaa-enaa-kiinni-crispr-on-geenitekniikan-hae-korvaa-toiminto-6590396)

... mutta se tuskin on Raili Leinon tarkoittama sanoma. Vaan tämä, tällaista hän on kuullut:

Lainaus
EU tekee ensi vuoden alussa päätöksensä, jossa huhujen mukaan crispr-cas9 määritellään geenimuunteluksi. Silloin tekniikalla jalostettuja koskevat samat, erittäin ankarat turvallisuustestivaatimukset kuin nykyisiä gm-kasveja, ja valtiot voivat halutessaan kieltää hyväksyttyjenkin kasvien viljelyn.

Tilanteesta tulee mielenkiintoinen, jos tehdään kielto, jonka noudattamista ei voi valvoa.

Stalinin suuhun on laitettu lause: "Luottamus hyvä, kontrolli parempi". Luomua ostavat luottavat siihen, että sen sääntöjä on viljelyssä noudatettu. Mutta nythän tuo edellä oleva koskee myös sitä: pitää vain luottaa siihen, ettei tuolla tekniikalla jalostettuja lajikkeita ole käytetty. Kaksin verroin mielenkiintoista, lisäisin tuohon minä.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.11.16 - klo:08:13

Tämä on esitetty jo aiemminkin, mutta nyt uudelleen. Nämä uudet menetelmät "demokratisoivat" bioteknologiaa eli laskevat soveltamisen kynnystä:

CRISPR democratizes biotechnology (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/31/crispr-democratizes-biotechnology/)

Jos näin on, sillä on merkitystä pienelle Suomellekin, hyvin rajallisine tutkimus- ja kehittämisresursseineen.

Tietysti aika ratkaisevaa on, minkä kannan EU ottaa näihin uusiin lajikkeisiin: sen, mitä tutkimus- ja kehittämiskustannuksissa säästetään, saa hyvin äkkiä kulumaan byrokratiaan, lupaprosesseihin ym.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.11.16 - klo:05:15
Tämä yksi ja kohutuin geenieditoinnin menetelmä ei ole suinkaan ainoa, vaan erilaisia menetelmiä on useita:

CRISPR-Cas9 is hot but it’s not the only way to edit a genome (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/28/crispr-cas9-hot-not-way-edit-genome/)

No, ainakin tuo TALEN. Se taidettiin täälläkin jossain jo kerran mainita?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.02.17 - klo:17:31
Mutta mikä on nyt tämä päätöslauselmaesitys:

 Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys mutageneesitekniikasta (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+B8-2017-0096+0+DOC+XML+V0//FI)

Lainaus
Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 133 artiklan,

A.  toteaa, että direktiivissä 2001/18/EY määritellään geneettisesti muunnetun organismin (GMO) käsite siten, että erotetaan toisistaan kaksi tekniikkaa, transgeneesi ja mutageneesi, joita voidaan käyttää geneettisesti muunneltujen organismien tuottamiseen;

B.   toteaa, että transgeneesillä valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan direktiivissä 2001/18/EY mainittuja velvoitteita, mutta mutageneesillä valmistettuihin tuotteisiin niitä ei sovelleta ja että direktiivin liite 1B mahdollistaa sen, että tuotteisiin, jotka on valmistettu mutageneesitekniikkalla, ei sovelleta muun muassa merkintä- ja lupahakemuspakkoa;

C.  katsoo, että avoimuuden edistämiseksi myös mutageneesi olisi otettava huomioon direktiivin 2001/18/EY liitteessä 1B;

1.  kehottaa komissiota harkitsemaan direktiivin 2001/18/EY tarkistamista niin, että se kattaisi mutageneesin.

Voisiko olla mahdollista, että "mutageneesi" viittaisi tuossa jotenkin myös geenieditointiin? Ja mitä tuo sitten merkitsisi? Jos sillä tarkoitetaan vain säteilyttämällä (tms.) aikaansaatua mutageneesia - niin mitä tuo sitten merkitsee?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.02.17 - klo:08:13
Tässä on kuitenkin tuo direktiivi "2001/18/EY":

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta - Komission julistus (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32001L0018)

Sieltä se jostain löytyy tuo sen mainittu liite 18, myöskin. Eipä taida muu auttaa kuin kahlata tuo melkoinen pumaska läpi. Toivonut tietysti olisin, että joku olisi jo "esilukenut" sen läpi, ja kertonut meille, mistä tuossa em. asiassa on kyse. Niin sanoakseni selkosuomeksi (tai -englanniksi). ;D


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.17 - klo:06:13
Siitä tuossa päätöslauselmaesityksessä on kyse, mitä epäilinkin, olen nyt varmistanut toista kautta. Eli geenieditoinnille halutaan yhtä raskas byrokratia kuin siirtogeenisille GMO-kasveille (tai ainakin jotkut haluavat).

Sain tällaisen linkin asian taustamuistioon viime keväältä (EU-parlamentti, pdf):

New plant-breeding techniques. Applicability of GM rules (http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2016/582018/EPRS_BRI%282016%29582018_EN.pdf)

(Muistiosta löytyy myös hyvä yhteenveto erilaisista alan tekniikoista. Tietysti sellaisena, millainen tilanne oli toukokuussa 2016.)

Tuli myös tieto, että komissio yhä hautoo asiaa, siitä ei ole komission esitystä, ei liene luonnostakaan.

Tuossa päätöslauselmaesityksessä menee kyllä "pesuveden mukana" myös perinteinen kasvinjalostus, johon sitten myös kaikkia raskaita velvoitteita sovellettaisiin. Johtuen juuri siitä, että geenieditoituja ja perinteisesti jalostettuja uusia lajikkeita ei pysty erottamaan toisistaan. Tämäkään ei näytä ko. aloitteen tekijöitä huolestuttavan.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.17 - klo:11:03
Toisaalta tuosta asetelmasta seuraa tietty oikeudenmukaisuus. Sattumanvaraisella säteilytyksellä aiheutetut mutaatiot menettävät ansaitsematttoman erityisasemassa. Jopa muuten silloin, kun säteily tulee avaruudesta, eikä ole ihmisen aiheuttamaa?!

Äärimmillään tuosta voisi seurata jopa se, että siirtogeenisten lajikkeiden asema paranisi? Niitä ei voisi kohdella yhtään ankarammin kuin mutaatioiden kautta syntyneitä?

Mikä sitten ko. aloitteen tekijöiden motivaatio on ollutkaan.

Toisaalta siitä voisi seurata sellainen farssi, että jos mutaatio tai lajike on syntynyt kauan sitten, sitä ei ei muunnetuksi lasketakaan. Ja sitten erilaisista viidakon siemenpankeista alkaisi ilmestyä tuhansia vuosia vanhoja lajikkeita ... jopa sellaisia, jotka sietävät glyfosaattia! Tai sitten: "Kyllä, meillä on ollut näitä siemeniä jo isoisän isän aikaan. Hän ne itse asiassa jalostikin!"  ;D

Vrt. myös:

Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=147)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.02.17 - klo:08:45
Lauri Reuter (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/24/nakokulma-gm-vapautta-myydaan-tunteella-400-gramman-erissa) toteaa tilanteen:

Lainaus
Kolmessa vuosikymmenessä geenitekniikka on kehittynyt paljon. Uusilla genomineditointiteknologioilla voidaan tehdä tarkasti suunniteltuja muutoksia kasvin omaan perimään. Tilanteesta tulee omituinen kun lopputuloksesta on mahdotonta kertoa onko mutaatio syntynyt luonnossa, säteilyttämällä vai geenitekniikan keinoin. Jälkikäteen on siis mahdotonta kertoa, onko lopputulos GMO vai ei! Euroopan komissio on halvaantuneena pohtinut jo pari vuotta genomieditoitujen kasvien kohtelua. Ruotsissa tehtiin itse päätös rajata ne GMO-lainsäädännön ulkopuolelle. Ranskassa taas haluttaisiin sisällyttää GMO-valvonnan alle myös säteilyttäminen. Yhtäkkiä greipistä ja kaurasta tulisikin GM-kasveja! Loppuisi luomupuuro. Tilanne odottaa ratkaisua absurdissa välitilassa.

Tästähän on siis kyse, myös EU-parlamentissa (ks. edellä). Parlamentti voi nyt kuitenkin vain tehdä tuollaisia aloitteita päätöksenteon vauhdittamiseksi, ratkaisu on komission käsissä. Joka todellakin näyttää halvaantuneelta.

Mutta ymmärtäähän sen: eihän asiaan noin ollen ratkaisua voi ollakaan! Kun säteilyttämälläkään tuotettuja lajikkeita ei pysty tunnistamaan.


Otsikko: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Kirjoitti: Jarrumies - 26.02.17 - klo:20:20
Bongasin Annaleena Ylhäisen twiitistä seuraavan:

Annaleena Ylhäinen
‏@AYlhainen
EU saa tuskin päätettyä geenieditoinnin määrittelyä tämän vuoden aikana, kirjoittaa Nature. Muualla non-gmo.
http://www.nature.com/news/gene-editing-in-legal-limbo-in-europe-1.21515


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.02.17 - klo:07:31

Nature - paitsi kuvaa tuon väännön ja sen osapuolet - kertoo tuossa:

Lainaus
Stefan Jansson at Umeå University made such swift progress that he hosted a press lunch last summer where he served up ‘tagliatelle with CRISPRy fried vegetables’ using ingredients from his garden, including a gene-edited cabbage. According to those present, it was delicious. Last year, Finland chose a similar path, although no field trials have begun.

Mitä siis Suomi on tarkkaan ottaen tehnyt?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.03.17 - klo:05:29
(Tämän olisi voinut sijoittaa eläinsuojeluosioommekin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.0).)

Sarvet voi poistaa kivutta geenieditoinnilla – uusi menetelmä parantaisi karjan terveyttä, mutta se ei mahdu nykyisten lakien piiriin (http://www.hs.fi/paivanlehti/29032017/art-2000005146134.html)

Mutta ydinsanoma tuossa kirjoituksessa on juuri lainsäädännön puute:

Lainaus
EUROOPAN unionissa geenieditointia tuskin hyväksytään kovin pian. Asian käsittelyä on siirretty kaksi kertaa. Edes aikataulusta ei ole päätetty, kertoo kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yli­opistosta. Hän on Suomen edustaja EU:n geenieditointia pohtivassa komiteassa.

Jos EU:n päättäjät määrittelevät geenisakset ja muut perimän editoinnin menetelmät geenimuunteluksi, se tarkoittaa äärimmäisen tiukkoja turvavaatimuksia – ja valvonnan kannalta kinkkistä tilannetta.

Geenieditointi nimittäin tuottaa dna-jaksoja, jotka ovat samanlaisia jo olemassa olevien kanssa. Menetelmällä aikaansaatua perimän muuntelua ei voi erottaa luonnollisesta.

Geenieditoidut tuotteet voidaan kieltää, mutta sitä, onko niitä markkinoilla, ei pystytä valvomaan.

Ja siis myös tuo "kinkkinen" tilanne. Kun tiettävästi eläinjalostajat jo nyt lähettelevät nautojen spermaa lentokoneella ympäri maailman, voidaanko nytkään tilannetta enää valvoa?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.05.17 - klo:08:37
Jos tällaisen mutaation löytää ...

Mansikkakausi voi venyä syksyyn - maataloustieteilijä löysi ahomansikasta sopivan geenimutaation (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mansikkakausi-voi-veny%C3%A4-syksyyn-maataloustieteilij%C3%A4-l%C3%B6ysi-ahomansikasta-sopivan-geenimutaation-1.186819)

... on se ihan OK ja sen käyttö kokonaan Suomen tai oikeastaan ihan jalostajan oma asia. Mutta annas olla, jos tuo mutaatio on kasviin tehty: silloin on pyydettävä lupa "EU-tädiltä".

Mutta entäpä jo tuollaisia mutaatioita alkaa jatkossa löytymään enemmän kuin koskaan ennen?


Otsikko: Vs: Miksi GM on hyvä asia? (Geenieditointi)
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.11.17 - klo:05:01
Bongasin Annaleena Ylhäisen twiitistä seuraavan:

Annaleena Ylhäinen
‏@AYlhainen
EU saa tuskin päätettyä geenieditoinnin määrittelyä tämän vuoden aikana, kirjoittaa Nature. Muualla non-gmo.
http://www.nature.com/news/gene-editing-in-legal-limbo-in-europe-1.21515

Eestistä peräisin oleva (Hannes Kollist, professor of molecular plant biology at the University of Tartu)  retorinen kysymys:

Viewpoint: Will Europe botch regulation of gene editing as it has GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/06/viewpoint-europe-prioritize-developing-gene-editing-technologies-not-restricting/)

Eli töpeksiikö Eurooppa geenieditoinnin samaan tapaan kuin GMO-asiankin? Kun asiasta piti keskustella, aikaa käytettiin täysin perusteettoman propagandan setvimiseen:

Lainaus
But instead of discussing the conference’s agenda, roughly 300 respected experts gathered and spent an entire day discussing unproven risks and the need for labelling organisms where NBTs are applied.

Kukaan ei yrittänyt viheltää peliä poikki, Greenpeacen ym. annettiin täysin ohjata sitä:

Lainaus
However, concerning the campaign against NBTs there is no doubt that this is one of the biggest public lies currently circulating and I simply do not understand how it is possible that despite all the facts 300 experts gathered in Brussels and no one dared to say that the Emperor was actually naked.

Tällainen tulevaisuuden kuvahan, vaihtoehto on siitä hyvin mahdollisena seurauksena:

Lainaus
We should consider whether we want Europe to become a History Theme Park show-casing a “Museum of Agriculture” or whether we should aim to increase Europe’s competitiveness and be part of the next green revolution, possibly triggered by new innovative plant breeding techniques that will be a key component of sustainable development.

Ellei siis asia edisty.

Toisaalta juuri tässä kysymyksessä Greenpeacella ym. on kyseessä "taistelu ylämäkeen".  Ensinnäkin tuulesta temmatut uhkakuvat tuskin kantavat kovin kauaa ja kauas, vaikka tuo konferenssi saatiinkin sabotoitua. On siis kyse pitkälle viivytystaistelusta, oikeastaan kiusanteosta. Toiseksi se "ikävä" fakta, että geenieditoituja lajikkeita ei voi tavanomaisista yksiselitteisesti erottaa. On siis tulevaisuudessa erittäin vaikeata kertoa, mitä lajikkeita vastustaa, vaikka haluaisikin kovasti vastustaa. Kun "löytyneitä" mutaatioita ei tietystikään voi vastustaa tai boikotoida (ks. juuri edellä).


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.11.17 - klo:08:10
Tekniikka ja Talous kertoo, miten geenieditointi kehittyy yhä vauhdikkaasti:

Crispr-cas-geenitekniikassa kaksi uutta läpimurtoa – eroon jopa 16 000 haitallisesta pistemutaatiosta ihmisen perimässä (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/crispr-cas-geenitekniikassa-kaksi-uutta-lapimurtoa-eroon-jopa-16-000-haitallisesta-pistemutaatiosta-ihmisen-perimassa-6684995)

Artikkeli on kovin tekninen, mutta tämän luulisi lohduttavan/rauhoittavan varovaisuusperiaate-pelkureita:

Lainaus
Kun muutos tehdään dna:n sijasta rna:han, se ei ole palautumaton. Niinpä, jos jokin geenieditoinnissa menee pahasti pieleen, rna:han tehty muutos voidaan perua.

Mutta tässä T&T on kovin optimistinen:

Lainaus
Lääketieteellisen käytön lisäksi crispr-cas-menetelmät ovat lupaavia esimerkiksi uudenlaisten kasvilajikkeiden tai materiaalien kehittämisessä. Crispr-menetelmällä muokatut eliöt eivät ole välttämättä siirtogeenisiä (jos niihin esimerkiksi tehdään juuri pelkkä pistemutaatio), eikä EU:n geenimuuntelulainsäädäntö siksi automaattisesti koske niitä.

Eli jos vaan tietäisi, koskeeko. Mutta siitä asiasta EU ei vuosienkaan väännön jälkeen ole saanut puristettua päätöstä.

***

Äänestin aikanaan EU:hun liittymisen puolesta, enkä yleisesti vieläkään ole inostunut "brexitin" innoittamasta linjasta. Mutta kieltämättä tässä viime aikoina on epäilyksen siemen pääkoppaani tullut istutetuksi.  Nyt tarvittaisiin jotakin "sielun glyfosaattia" sen hävittämiseksi. 8)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.01.18 - klo:17:29
Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihreät) ei jaksanut odotellla EU:n hitaita kiireitä asiassa, vaan teki Suomen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen:

Tiedote: geenitekniikkaa säädeltävä lainsäädännöllä (http://www.johannakarimaki.fi/ajankohtaista/tiedote-geenieditointiteknologiaa-saeaenneltaevae-lainsaeaedaennoellae)

Hän oli tietoinen tästä ...

Lainaus
Menetelmää kuvataan "luonnolliseksi", sillä eliöön ei siirretä vierasta perimää, vaan muutetaan pistemutaatioilla eliön omaa perimää. Jälkikäteen ei huomaa eroa, oliko kyseessä geenin editointi vai luontainen mutaatio.

... mutta teki silti aloitteensa.

***

Tiede-lehdessä oli myös Arja Kivipellon yhden sivun juttu "Parempaa ruokaa geenisaksila?", jota ei olle tullut nettiin, ainakaan ilmaisena juttuna. Myös siinä pohdittiin lainsäädäntöä.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.01.18 - klo:07:38
Eräs ehdotus, joka tuossa Kivipellon artikkelissa tuli esiin ja joka oli laitettu MMM:n Leena Mannosen suuhun, oli se, että geenieditoituihin tuotteisiin sovellettaisiin määräyksiä, jotka ovat jo voimassa uuselintarvikkeista. Ja tällaisiahan ne ovat:

Uuselintarvikkeet (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/)

Eli lupamenettely olisi, mutta se olisi kevyempi kuin varsinaisia muuntogeenisiä tuotteita koskeva.

Luova ehdotus, mutta ehätän jo kuvitelmissani edelle: varsinkin jossain pienemmässä parannuksessa, onko firmoissa intressiä edes tuon kevyemmän byrokratian läpikäymiseen, jos sen välttämisestä ei koira perään hauku? Jos jalostamistyön aina voi kertoa tapahtuneen jossain "Vinku-Intiassa"? (Mutta kyse olisi kuitenkin ihan tutusta, Suomessa perinteisestä ruokakasvista?)

Olisiko niin, että geenieditoidusta tuotteesta tai ruoasta täytyisi tehdä brändi luomun tapaan? Tuottajalla olisi intressi asiasta kertoa, ja valvonta olisi suurelta osalta ihan vapaaehtoista?

Mutta Karimäen ansiosta pallo tai kiekko on nyt pelissä!


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.01.18 - klo:16:02
Tässä ei ole kyse geenieditoinnista, mutta otsikon alle se sopii. Jalostuksessa on kehitetty uusi työn nopeuttamisen menetelmä, josta odotetaan suuria:

Speed breeding technique sows seeds of new green Revolution (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/01/180101144758.htm)

Lainaus
Pioneering new technology set to accelerate the global quest for crop improvement
[...]
Pioneering new technology is set to accelerate the global quest for crop improvement in a development which echoes the Green Revolution of the post war period.

The speed breeding platform developed by teams at the John Innes Centre, University of Queensland and University of Sydney, uses a glasshouse or an artificial environment with enhanced lighting to create intense day-long regimes to speed up the search for better performing crops.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.01.18 - klo:05:30
Pari tapahtumaa, joita jo nyt tai sitten myöhemmin  voidaan pitää virstanpylväinä uuden geenitekniikan eli geenieditoinnin kehityksessä. USA:ssa on hyväksytty ensimmäinen geenieditoitu lajike käyttöön:

CRISPR food coming soon: USDA decision speeds up regulatory process for gene-edited crops (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/18/crispr-food-coming-soon-usda-decision-speeds-regulatory-process-gene-edited-crops/)

Päätöstä ei tehty raskaan GMO-systeemin mukaisesti:

Lainaus
“It eliminates that huge barrier to entry for agbiotech companies,” [Oliver Peoples, CEO of Yield10 Bioscience, which developed the camelina] told Nature. Had the company been forced to endure the usual USDA regulator process, he said, it would have taken at least six years and $30 million to $50 million to test and collect the data required to bring the crop to market.

Instead, he said, “We did this in two years and [the USDA’s decision] took two months, and I assure you we didn’t spend $30 million on it.”

Yksityiskohta: kyseessä oli siis kitupellava eli ruistankio, josta täällä on jo ollut puhettakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg10972#msg10972). (Siinä taisi olla kyseessä "varsinainen", siirtogeeninen GMO.)

Myös EU:ssa on tapahtunut. Yhteisön monimutkaisessa juridisessa kuviossa on tehty päätös tai jonkinlainen ennakkoratkaisu asiassa:

Hoppfullt besked för växtförädlare i dag (http://www.atl.nu/lantbruk/hoppfullt-besked-for-vaxtforadlare-i-dag/)

Lainaus
Växtförädlingstekniken Crispr/Cas9 kan undantas från att regleras som gmo, enligt ett utlåtande från EU:s generaladvokat. Ett besked i rätt riktning, anser Dennis Eriksson, forskare på Sveriges Lantbruksuniversitet.

Myös siinä siis linjattiin, että byrokkraattisesti kevyempi menettely on mahdollinen ja laillinen. Tosin asiaa käsitellään vielä:

Lainaus
Ändå sedan oktober 2015 när den franska domstolen lyfte frågan till EU-domstolen har branschen väntat på besked. Dagens utlåtande är däremot inte slutgiltigt utan vägledande för ett beslut i EU-domstolen längre fram.

– Oftast, men inte alltid, följer EU-domstolen generaladvokatens linje, säger Dennis Eriksson, forskare vid institutionen för växtförädling på Sveriges Lantbruksuniversitet.

Komissiohan on vältellyt asian ottamista käsittelyyn kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta tämä ratkaisu tavallaan pakottaa siihen. Kuten muutkin poliittiset kehityskulut tai aloitteet. Niinkuin tuo Johanna Karimäen kysymys, vaikka tehtiinkin Suomen eduskunnassa.

EU:n tapauksesta on saatavilla kuvaus myös englanniksi:

European court recommends gene-edited crops be exempt from EU GMO laws (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/18/european-court-recommends-gene-edited-crops-exempt-eu-gmo-laws/)

Entä suomeksi? Luulenpa uutisen siitä kohta ilmestyvän. Veikkaan, että ensiksi Maaseudun Tulevaisuudessa. Mutta Vihreä Lankakin on mahdollinen.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.01.18 - klo:07:00
Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):

Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/19/australia-set-reduce-regulations-crispr-gene-editing-speed-crop-research/)

****

Twiitti EU:n tilanteesta:

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.01.18 - klo:08:22
Tämän Euraktivin uutisen mukaan ...

Commission expects clarity on GM scope from court ruling on plant breeding techniques (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-expects-clarity-on-gm-scope-from-court-ruling-on-plant-breeding-techniques/)

... komissio odottaisi tai edellyttäisi jotain selkeyttä asiassa. Minä taasen en oikein saa tuosta selvää, mitä komissio tahtoo, mikä on sen alustava linja asiassa. Tai ehkä muidenkaan osallisten kannoista.

Mutta keskustelu on selvästi avattu.

***

IFOAM:in hätääntymisen sentään ymmärtää:

Lainaus
Organic farmers (IFOAM EU) reacted strongly to the Advocate General’s opinion, urging the Court not to adopt this opinion in its final ruling.

“There are no legal or scientific reasons to exempt from risk assessment, traceability and labelling, recently developed genetic engineering which has nothing to do with the mutagenesis of the 1960s, however they are called by their proponents,” IFOAM’s Eric Gall said.

“Exempting this new genetic engineering from a risk assessment would be a blatant denial of the precautionary principle and of the citizens’ right to know how their food is produced,” he added.

Vaikkei sitä, miten se (implisiittisesti) puolustaa (ihannoi?) vanhaa, sattumanvaraista menetelmää, miten siihen tukeutuminen jotenkin noudattaisi varovaisuusperiaatetta?

Mutta luomulajikkeiden "puhtautta" tämä uusi tekniikka todellakin uhkaa.

***

Miten Vihreät aikovat tämän estää:

Lainaus
The European Parliament’s Greens/EFA group has warned that the risks of authorising NPBTs outside the GMO framework are too great: once these new organisms are out of the laboratories, they will be untraceable.

This, the group says, would lead to the unchecked cultivation of modified organisms across the EU and make “any future EU regulation virtually impossible”, if unintended, harmful effects come to light.

Tuomalla myös mutageeniset lajikkeet säätelyn piiriin? Vaatimalla joka lajikkeelta täydellistä jalostushistoriaa, jossa joka vaihe on kuvattu ja rekisteröity? Kieltämällä maatiaislajikkeet ja/tai maatiaislajikkeiden jalostuksen kokonaan?

Tässä saatetaan nyt EU:lta vaatia järjestelmää, jollaista ei kertakaikkiaan ole keksittävissä?

Koska näin se nyt on, tässä sitä ollaan:

Lainaus
The EU defines GMOs as “organisms, with the exception of human beings, in which the genetic material has been altered in a way that does not occur naturally by mating and/or natural recombination”.

Supporters of NPBTs argue that plants obtained through these techniques could also be the product of conventional cross-breeding techniques that mimic natural processes and hence cannot be considered GMOs.

***

Laitetaan tähän samaan vielä linkki Naturen artikkeliin, jossa on lisää asian pohdintaa:

Europe court suggests relaxed gene-editing rules (https://www.nature.com/articles/d41586-018-01013-5)

Lainaus
European scientists have cautiously welcomed the carefully worded document, published on 18 January. They would like to use precise gene editing, which allows tiny changes to be made to a genome in a simple and highly controlled manner, to create hardier plant species or to improve medical treatments. But legal uncertainty about existing rules has hindered progress in Europe, say researchers.

Sielläkin se keskeinen ongelma on:

Lainaus
The legal confusion arose because the 2001 directive applies to organisms into which whole genes or other stretches of nucleotides have been transferred. However, it exempts organisms whose genomes have been altered by plant and animal breeders using mutagenesis techniques that were available at the time, such as irradiation. Breeders argue that gene editing is a type of mutagenesis because it involves changes to single nucleotides. But opponents say that any changes deliberately made to a gene give rise to genetically engineered products that must be regulated in the same way as other GMOs.

Minun tulkintani vielä tuohon päälle: ja ellei yksikään geeni ole muuttunut, ei oikeastaan ole syntynyt uutta lajikettakaan.

Ja jos muutos on syntynyt "itsestään", mikä takaa, ettei se ole vaarallinen, jos se pääsee "karkuun"?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.01.18 - klo:04:21
Oikeastaan tämä päätöksentekotilanne on aika kutkuttava, hykerryttävä.

Halua tiukkaan säätelyyn, jopa asian vastustamiseen löytyy kovasti. Mutta lopulta ei aavistustakaan, miten sen voisi tehdä.

Tuli mieleen,  että jos nämä asiat olisi keksitty toisin päin, asia olisi paljon loogisempi: pistemutaation tuottaminen olisi sallittu, ja vapaata, mutta vieraan geenipätkän siirtäminen ankaran säätelyn kohteena.  Pistemutaatiot voisivat olla jopa luomussa sallittuja!

PS. klo 8:20: Mutta nyt on näin. Ja oikeastaan tässä etsitään (IFOAM, Vihreät) juridista järjestelmää, joka perustuu sille, että kaikki ovat kilttejä. Eli ilmoittavat kiltisti, jos ovat käyttäneet tätä uutta tekniikkaa mutaatioiden aikaansaamisessa. Ilmoittavat silti, vaikka kiinni ei voi jäädä.


***

Nyt täytyy hiukan korjata edellistä puheenvuoroani. Kyllä jalostus toki on mahdollista ilman uusien geenimuunnosten tuottamista, olemassa olevaa geenivarastoa käyttäen, siitä valiten.  Mutta jotenkin se varasto, geenipoolikin syntyy. Eikä meillä ole takeita luonnon ystävällisistä tarkoitusperistä, minkä voimme havaita hyvin ikävistä ja hyvin leviävistä luonnonkasveista. Yleensä niille sitten varataan nimi "vieraslajit".


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.01.18 - klo:08:39
Täältä löytyy hallituksen eli ministeri Risikon vastaus Karimäen kirjalliseen kysymykseen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_607+2017.aspx

Vastaus on jossain määrin ympäripyöreä, mutta nämä mielenkiintoiset kohdat siitä löytyvät:

Lainaus
EU-komissio on asettanut v. 2007 lähtien työryhmiä
tarkastelemaan uusien genomimuokkaustekniikoiden sääntelyä. Komissio ei kuitenkaan ryhdy
toimenpiteisiin CRISPR-Cas9-tekniikan osalta ennen EU-tuomioistuimen ratkaisua Ranskan
tulkintapyynnöstä, joka koskee mutageneesitekniikoiden sääntelyä. Harmonisoitua tulkintaa
odoteltaessa GTLK on tehnyt tapauskohtaisia päätöksiä, joissa on todettu, että jos/kun kanta
EU:ssa muuttuu, myös Suomen kansallinen kanta mukautuu tähän.

Eli tuo tuomioistuimen ratkaisu on nyt erittäin merkittävässä asemassa, kaikki sitä odottavat, niin EU kuin Suomi.

Säädösten tekemisen vaikeus ja ristiveto niiden suhteen tuodaan näin esiin:

Lainaus
Geenieditointitekniikoiden sääntelystä ja eettisistä kysymyksistä käydään vilkasta kansainvälistä
ja EU:n sisäistä keskustelua. Osa sidosryhmistä soveltaisi tekniikoihin kategorisesti
varovaisuusperiaatetta. Toiset katsovat, että geenitekniikkadirektiivien kaltainen sääntely, jossa
ei arvioida hyötyjä, estäisi geenieditoinnin käytön EU:ssa. Osa haluaa säänneltäväksi muutettua
ominaisuutta, ei tekniikkaa. Osa kyseenalaistaa sääntelyn tilanteissa, joissa vastaava mutaatio
voi tapahtua spontaanisti tai käytettäessä perinteisiä mutageneesimenetelmiä. Kun perinteiset
tekniikat, jotka tuottavat runsaasti sattumanvaraisia muutoksia genomiin, on turvallisina rajattu
nykyisen sääntelyn ulkopuolelle, voidaankin kysyä, miten perusteltaisiin geenieditoinnin
sääntely ja toimijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan. Säädösvalvonta olisi haastavaa, sillä
geenieditoinnilla tehtyjä mutaatioita ei pääsääntöisesti ole mahdollista erottaa luonnollisista.

Lainsäädäntöteknisenä haasteena olisi erilaisten sovellusten kirjo, sillä sääntelyllä olisi
rajapintoja lukuisten eri alojen sektorilainsäädäntöön.
(lihav. HJ)

Risikon tai ministeriön paperissa ei sitten pidemmälle pohdita, mitä lihavoidusta faktasta seuraa."Haastavaa" valvonta epäilemättä on, jos se lähtökohtaisesti perustuu siihen, että kaikki ovat kilttejä ja rehellisiä.*)

Hyvä pointti on myös tuo, että millä pohjalla perinteiset menetelmät mutaatioiden tuottamisessa voisi asettaa eriarvoiseen, etuoikeutettuun asemaan.

_______

*) jos ja kun IFOAM ja muu luomuväki ottaa tuon kielteisen kannan tähän uuteen tekniikkaan, voimme odottaa, että juuri luomukasvien jalostamisesta ei sitten tulevaisuudessa olla kilttejä ja rehellisiä! Vaan saamme kuulla vallan ihmeellisiä kertomuksia siitä, miten luomujalostajat pääsevät perinteisillä menetelmillä aivan samoihin saavutuksiin kuin geenitekniikan käyttäjät.  8)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.02.18 - klo:08:57
Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):

Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/19/australia-set-reduce-regulations-crispr-gene-editing-speed-crop-research/)

****

Twiitti EU:n tilanteesta:

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.

Nyt myös Etelä-Amerikassa asia on mietintämyssyn alla:

Will South American powerhouses Brazil and Argentina regulate new breeding techniques (NBTs) as GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/31/will-south-american-powerhouses-brazil-argentina-regulate-new-breeding-techniques-nbts-gmos/)


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.02.18 - klo:06:30
Mutta luultavasti juuri EU:n tulevalla  päätöksellä on suurin merkitys koko maailmalle:

How the EU decides to regulate CRISPR gene-edited crops will have 'huge impact' on US, rest of world (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/01/eu-decides-regulate-crispr-gene-edited-crops-will-huge-impact-us-rest-world/)

Lainaus
Apart from affecting exports of such crops to the European Union, the continent’s biotech policies have a “huge impact” on other global regions, particularly in the developing world, said Mary Boote, CEO of the Global Farmer Network, which supports gene editing.

“Its importance is felt well beyond the borders of Europe,” Boote said.

Tämä on vähintään yhtä jännittävä päätös kuin oli (tai ehkä yhä on?) glyfosaattipäätös.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.02.18 - klo:07:25
Oikeastaan meidän täytyy nyt varoa sitä, että emme ota huomioon vastaväitteitä asialle, ja tulemme liian optimistisiksi. Nyt yritetään koota tänne niitä. Aluksi ihan valikoimatta, sekä

a) asiattomat, tunteeseen vetoavat
että
b) asialliset, argumentit, joissa on jotain järkeä.

Kummassakin kuitenkin juuri argumentit. Vaikkapa tässä Greenpeacen julistuksessa ...

No new GMOs through the back door (https://act.greenpeace.org/ea-action/action?ea.client.id=1844&ea.campaign.id=50199)

... ei niitä oikeastaan juuri ole, vaan oikestaan vain yksioikoista sanomaa, että ei, ei, ei, älkää hyväksykö näitä uusiakaan tuotteita, paha, paha, paha.

(Saksassa Greenpeace on muodostunut tässä kysymyksessä jonkinlaiseksi vastarinnan keskukseksi. Suomessa ja suomeksi taas en onnistunut löytämään järjestön kannanottoa asiaan?)

Johanna Karimäen kysymys (http://www.johannakarimaki.fi/kirjoituksia/kirjallinen-kysymys-crispr-cas9-geenitekniikan-eli-geenieditoinnin-saeaentely-lainsaeaedaennoessae) taas sen sijaan on hyvinkin aito kysymys (tai joukko kysymyksiä) eikä siinä ole mitään selkeitä argumentteja uutta jalostustekniikkaa vastaan.

Siinäkin tosin mainitaan mahdollisuus, että ko. lajikkeet leviävät luontoon. Onko se keskeinen syy vaatimukselle tarkemmasta valvonnasta, keskeinen huolen kohde?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.02.18 - klo:11:34
Tässä Greenpeacen ja eräiden muiden järjestöjen yhteisessä kannanilmaisussa yritetään sitten asiaa myös perustella:

http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/Publications/2017/New-genetic-engineering-techniques/

Varsinainen teksti löytyy pdf-tiedostta "Joint position ...".

Kannanaotossa tilaa käytetään paljon määrittelyihin. Mutta olennaiset vastaväitteet näyttävät olevan nämä:

1. Uusi geenitekniikka ei ole niin eksaktia kuin väitetään, eikä kaikkea siitä tiedetä:

Lainaus
There are risks and uncertainties associated with each of the new GM techniques, some of which
are common to all.v Given that many of the techniques are new, it is not yet possible to fully
evaluate the potential for adverse effects.vi The fact that they can be used in combination and
multiple times means that these effects can be significant even when individual use may be low
risk. As yet, there has been no or little assessment of the biosafety implications of combining the
techniques.

Gene-editing, for example, is poorly understood, especially in plants. As little is known about its
mode of action it is also difficult to identify potential hazards. vii We know, for example, that gene-
editing can alter the DNA in additional places to those intended (off-target effects) but the factors
that determine the frequency and type of these changes are largely unclear.viii Gene-editing to
create so-called ‘gene drive’ mechanisms could have irreversible effects on whole ecosystems.ix

2. Kuluttajille ja viljelijöillä on oikeus tietää.

Lainaus
A majority of Europeans is opposed to GM food. Research carried out in 2010 has found “declining
support across many of the EU Member States – on average opponents outnumber supporters by
three to one, and in no country is there a majority of supporters”.xv (The Commission did not
repeat this EU-wide research.) GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.

For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular.xvi

3 Sitten on vielä vähän outo jalostajan oikeuksiin tai patentteihin liittyvä syy:


Lainaus
All new GMOs are or will be patented. However, without GMO labelling, most breeders would not
be able to distinguish them from non-patented plants. This could lead to considerable uncertainty
for breeders and farmers as to what they can cultivate, breed or transform. It would slow progress
in plant breeding and undermine the right of farmers to select and use their own seeds.



Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.02.18 - klo:09:11
Kommentit noihin:

1. Menetelmän tarkkuudesta voisi olla jotain sanomista. Mutta se on oikeastaan turhaa. Koska tuo argumentti perustuu mielikuvaan, että nuo uudet siemenet päätyvät suoraan laboratoriosta pellolle. Niin ei käy tavanomaisissakaan lajikkeissa.

Ja jokatapauksessa säteilyllä aikaansaadut tai luonnon itsensä tuottamat mutaatiot eivät ainakaan ole eksakteja, niitä ja vain niitä joita haluttiin.

2. Argumentti oikeudesta tietää on kehäpäätelmän tapainen. Tietää halutaan, koska IFOAM tai joku muu ei hyväksy lajikkeita. Ja ne tai he haluavat hyväksymisensä ehtona, että tietävät aivan kaiken.

Tai että koska kuluttajien enemmistö ei pidä GMO:stä, niin siksi tällä uudellakin tekniikalla aikaansaadut lajikkeet ovat sitä? Jo siitä syystä, kun ne jonkun mielestä voivat olla sitä?

3. Patenttikysymys ei todellakaan kuulu erityisesti geenieditoituihin lajikkeisiin. Ja!ostajan oikeus koskee - ainakin sen pitäisi koskea - tavanomaisiakin lajikkeita.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.02.18 - klo:16:59
Nyt myös Etelä-Amerikassa asia on mietintämyssyn alla:

Will South American powerhouses Brazil and Argentina regulate new breeding techniques (NBTs) as GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/31/will-south-american-powerhouses-brazil-argentina-regulate-new-breeding-techniques-nbts-gmos/)

Näiden twiittien mukaan asia olisi Brasiliassa edennyt jo lainsäädännöksi asti (?):

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
20min
Myös Brasiliassa päädytty siihen, ettei #geenieditointi johda automaattisesti #GMO -kasviin. Jokainen uusi jalostustekniikka katsotaan läpi erikseen.

Lainaus
Dennis Eriksson
@cultivision
New legislation in Brazil says #NPBT may not result in #GMO - to be determined case-by-case by @CTNBio (link: http://bit.ly/2FltQYI) bit.ly/2FltQYI[/size]


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.02.18 - klo:00:46
Tämä kohta on aika ovela ja myös relevantti (Greenpeacen ym. kohdasta 2. yllä):

Lainaus
[...] GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.

For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular,

Se muistuttaa muslimien sääntöä kielletyn (haram) ruoan syömisestä. Koraanissa tai jossain lähes yhtä arvostetussa hadithissa, lainselityksessä se sallitaan hätätilanteessa, jos muuta ruokaa ei ole tarjolla. Mm. muslimikauppiaiden lännessä katsottiin olevan tällaisessa hätätilanteessa, eikä vierailta saadun ruoan syöminen ollut kiellettyä.

Nyt kuitenkin nykyaikana eräät tiukat uskonoppineet ovat tuohon päälle tehneet lisätulkinnan: aivan, voi olla, ettei se lopulta ole kuolemansynti, mutta emme tiedä antaako Allah sen meille anteeksi! Ergo: vältä aina, viimeiseen asti!?

Käytännöllinen osa luomuväestä on myös sallinut poikkeukset. Tavanomaista lisäysaineistoa eli siemeniä on joskus sallittu käyttää, lupia annetaan esim. pienissä luomumaissa kuten Suomessa äsken juuri tapahtui (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg11346#msg11346). Jos noita geenieditoituja siemeniä ei nyt erotella eli merkitä, sinne kuitenkin saattaisi vilahtaa joukkoon geenimuunnelluiksi luokiteltavia siemeniä, jotka pilaisivat koko ketjun luomuisuuden, "saastuttaisivat" sen. Jos emme tiedä onko näin käynyt, on syytä välttää kaikkia noita siemeniä.

Tärkeä juttu, koska se on tärkeä juttu?

***

Onko muuten kohdassa 3. jo ennakoitu, että jos luomuviljelyssä yhtäkkiä onkin lajikkeita samoin ominaisuuksin kuin geenieditoinnilla aikaansaaduissa, niin epäilyksiä, syytöksiä ja riitoja on odotettavissa sen suhteen, miten ne on aikaansaatu?


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.02.18 - klo:14:37
Tämän mukaan Ruotsi on jo tehnyt päätöksensä. ATL Tidning, ledarskribent Tord Larsson:

Stryp inte växtförädlingens utveckling (http://www.atl.nu/ledare/stryp-inte-vaxtforadlingens-utveckling/)

Lainaus
Det har på senare år utvecklats andra metoder som kan vara till hjälp i växtförädlingsarbetet. En av dem är den så kallade gensaxen Crispr/Cas9 som är ett verktyg som för in nya gener på ett mer precist sätt än andra metoder.

Där används transgent material i processen men finns inte kvar i slutprodukten. Resultatet är alltså ingen GMO-gröda, och metoden kan snabba upp processen från forskning till färdig sort och därmed spara pengar och ge snabbare framsteg.

Det har i USA och även av det svenska Jordbruksverket tolkats som att metoden inte behöver utsättas för den miljöriskprövning som gäller för GMO. Det har satt fart på forskningen även i Sverige och på kort tid gett lovande resultat.

Eikä asiaa nostettu edes hallitustasolle, virasto teki tuon tulkinnan. Eli päätöksen.


Otsikko: Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.02.18 - klo:04:22
Annaleena Ylhäisen twiitti:

***

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
5t
Uusimman Cereal Chemistryn koko sisältö on pyhitetty uusille kasvinjalostusmenetelmille, ja miten niitä voi hyödyntää viljan jalostuksessa. #geenieditointi #kasvinjalostus #NPBT  (link: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cche.2018.95.issue-1/issuetoc) onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cc…

***

Abstraktit eli tiivistelmät ovat sieltä luettavissa, vaikka itse artikkelit ovat maksun takana. Paljon siellä on tavaraa! Luultavasti osa siitä jatkossa jotenkin "vuotaa" myös ilmaiselle puolelle.