Herlin kertoo:
Periaatteet ovat yksinkertaisia: kyntämisen, keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden minimointi. Biodiversiteetin, kasvipeitteisyyden, yhteytyksen ja hiilen maksimointi.
Kun vain minimoidaan, voidaan varmaan väittää, ettei ihan luomusta ole kyse. Mutta luomussa kiellettyjä asioita tuossa siis vältellään.
Paitsi kyntämisessä, jota luomussa ei vältellä. Herlin myöntää, ettei asia ole helppo, mutta vakuuttaa sen onnistuvan. Hiukan epäilyttää. Luomussa on n. 100 vuotta vakuutettu, että ilman torjunta-aineita voitaisiin rikat torjua, mutta siinä on tarvittu mekaanista torjuntaa, kuten kyntämistä. Nytkö olisi keksitty keino(t), ettei sitäkään tarvita?
Tässä tulee kyllä mieleen netistä opittu maksiimi, sääntö, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä sitä olekaan.
Miksi keinolannoitteet ylipäänsä ovat tuossa välitettävien listassa? Herlin on jotenkin varma siitä, että "vihreä vallankumous" on aiheuttanut jonkin "ekologisen velan", vaikka sen ansiot tavallaan tunnustaakin.
SLU:n luomukriittiset tiedemiehethän ovat eri mieltä: keinolannoitteet päinvastoin
auttavat sitomaan hiiltä maaperään. Hiilihän on Herlinilläkin keskeisenä silmämääränä, kirjoituksen otsikossakin, joka on: "Hiiltä sitomaan".
PS. Kun yritin etsiä asiasta lisää Herlinin tarjoamilla nimillä, netissä tarjottiin linkkejä
videoesityksiin. Sekin epäilyttää!