Author Topic: Luomun monet nimet  (Read 34838 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Luomun monet nimet
« on: 16.03.18 - klo:08:25 »
Aiemmin olemme törmänneet mm. "agroekologiaan". Ja "permakulttuuriin". Koko ajan tietysti on ollut olemassa biodynaaminen viljely.

Nyt Amerikassa on lanseerattu tällainen:

The “organic” label is often meaningless. Here’s the next food phrase big brands are banking on.

Quote
“Regenerative agriculture” is a bit of a mouthful compared to “organic,” but there’s a good reason why consumers should familiarize themselves with the term: It will start appearing on food labels as a way for brands to demonstrate they work with farmers dedicated to healthy soil.

Mutta jos vielä katsomme siitä Wikipediasta ...

Regenerative agriculture

... huomaamme kyllä, että kyllä siinä edelleen luomuviljelystä on kyse. Vaikka kovasti yritetään selittää, että nyt on kyse jostain paljon suuremmasta asiasta.

Samoja nimiäkin siellä vilahtaa kuin aina ennenkin: Hans Herren, Renate Künast, Vandana Shiva ...

Erityisesti yritetään sanoa, että siihen liittyy myös suorakylvö. Mutta ei kyllä kerrota, miten se tuossakaan onnistuisi, koska siinäkin on kaikki torjunta-aineet kielletty. Mutta kun tuota konseptia on rakennettu, siihen on yritetty ympätä kaikki jotenkin hyvässä maineessa oleva. Vaikka suorakylvön ja luomun yhdistäminen on ilmeisen toivotonta, haluaa erityisesti, ko. artikkelissakin mainittu, Rodale-(luomu)instituutti pitää sitä unelmaa yhä hengissä.

Entä sadot? Vanhaan tapaan myönnetään, että ehkä ne ovat hiukan pienemmät:

Quote
These specific farming methods might not increase yield for farmers either. In a peer-reviewed study published on Peerj in February, researchers noted that regenerative agriculture corn fields had a 29% lower yield but much higher amount of organic matter in the soil compared to insecticide-treated fields.

Tuossakin luomuviljelyn muodossa tarvitaan tietysti lepovuosia tms. eikä niitä tuossakaan ole varmasti otettu huomioon.

Ja vertailtu on, kun orgaanista ainesta on mitattu, siis "hyönteisten torjunta-aineilla käsiteltyihin" maissipeltoihin. Ei suinkaan keinolannoiteilla käsiteltyihin. Ei edes GMO-maissipeltoihin?

***

Saapi nyt nähdä, yritetäänkö tuota nyt tuoda Suomeen. Ja millä nimellä?
« Last Edit: 18.03.18 - klo:09:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #1 on: 19.03.18 - klo:07:43 »
Tämä edellä kerrottu avaus on nostanut esiin laajemminkin luomuaatteen sisäiset repeämät, erityisesti USA:ssa:

As the organic movement fractures, farmers and food companies are redefining the standard they built

Quote
These new certification programs have brought to light a schism that has been growing for more than a decade in the organic business, creating a quietly expanding divide between companies and farms that do just enough to win the federal organic seal and those with practices that go far beyond the requirements set by the Department of Agriculture.

Tässä on yksi kuvaus tästä jo vanhasta "skismasta":

Has ‘Organic’ Been Oversized?

Siinä korostetaan kovasti eroa ison bisneksen ja pienimuotoisen luomun välillä, mutta muitakin jakolinjoja on. Mukana on myös kiista siitä, voiko vesiviljelyn, "hydroponics", hyväksyä luomuksi. Siitä olemme jo täällä kertoneetkin.

Jotain puhtaampaa, oikeampaa tai aidompaa luomua kaivataan:

Quote
Frustrated by what they see as a continued watering down of the standards that define what foods may be labeled “organic,” Patagonia Provisions—the food business offshoot of the outdoor apparel company, organic body care and food products company Dr. Bronner’s, and the research-based Rodale Institute will begin offering a new organic certification program.

Companies seeking the new certification, called Regenerative Organic Certification (ROC), will first have to secure the federal organic seal through the National Organic Program, the United States Department of Agriculture (USDA) agency that controls organic regulation. Then they’ll have to meet additional requirements to protect workers and guarantee a higher standard of animal welfare, among other things.

At the same time, several founders of the organic movement in the United States have started the Real Organic Project, which will offer a seal of approval to organic farmers who meet higher standards that it is setting for organic farming.

***

Mutta kaikki kymmenet erilaiset merkit ja määritelmät, joista artikkelissa kerrotaan, lasketaan kyllä vielä mukaan, kun puhutaan luomun globaalista kulutuksesta.
« Last Edit: 19.03.18 - klo:08:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #2 on: 22.05.18 - klo:05:09 »
Ilkka Herlin on löytänyt tämän "regeneratiivisen" maatalouden,  jonka hän suomentaa "elvyttäväksi":

http://kaytannonmaamies.fi/share/19898/00f3d5

Ja antaa ymmärtää, että luomusta ei ole kyse, vaan jostain ihan uudesta.

Näin äkkiä toteutui se, että Suomeenkin sitä yritetään tuoda. Mitä se lopulta ikinä onkin. Ei se tuosta Herlininkään artikkelista juuri enempää selvinnyt. Kuten edeltä ja keskustelun otsikosta näkyy, meillä on asiasta vankat epäilyksemme.

Eikä tämäkään sivu asiaa enempää selvennä:

https://carbonaction.org/carbon-action/
« Last Edit: 22.05.18 - klo:05:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #3 on: 24.05.18 - klo:05:58 »
Herlin kertoo:

Quote
Periaatteet ovat yksinkertaisia: kyntämisen, keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden minimointi. Biodiversiteetin, kasvipeitteisyyden, yhteytyksen ja hiilen maksimointi.

Kun vain minimoidaan, voidaan varmaan väittää, ettei ihan luomusta ole kyse. Mutta luomussa kiellettyjä asioita tuossa siis vältellään.

Paitsi kyntämisessä, jota luomussa ei vältellä. Herlin myöntää, ettei asia ole helppo, mutta vakuuttaa sen onnistuvan. Hiukan epäilyttää. Luomussa on n. 100 vuotta vakuutettu, että ilman torjunta-aineita voitaisiin rikat torjua, mutta siinä on tarvittu mekaanista torjuntaa, kuten kyntämistä. Nytkö olisi keksitty keino(t), ettei sitäkään tarvita?

Tässä tulee kyllä mieleen netistä opittu maksiimi, sääntö, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä sitä olekaan.

Miksi keinolannoitteet ylipäänsä ovat tuossa välitettävien listassa? Herlin on jotenkin varma siitä, että "vihreä vallankumous" on aiheuttanut jonkin "ekologisen velan", vaikka sen ansiot tavallaan tunnustaakin.

SLU:n luomukriittiset tiedemiehethän ovat eri mieltä: keinolannoitteet päinvastoin auttavat sitomaan hiiltä maaperään. Hiilihän on Herlinilläkin keskeisenä silmämääränä, kirjoituksen otsikossakin, joka on: "Hiiltä sitomaan".


PS. Kun yritin etsiä asiasta lisää Herlinin tarjoamilla nimillä, netissä tarjottiin linkkejä videoesityksiin. Sekin epäilyttää!
« Last Edit: 24.05.18 - klo:07:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #4 on: 23.12.18 - klo:04:32 »
Ossi I. Ollinaho kirjoituksessaan "Luonnonmukaiset viljelymenetelmät ovat tulevaisuudessa välttämättömiä – tehoviljely aiheuttaa maaperän köyhtymistä" Hesarissa 22.12.18 ottaa pompun tästä ...

Quote
Helsingin Sanomat kertoi tiedesivuillaan 20.12. Nature-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta (T. D. Searchinger, S. Wirsenius, T. Beringer & P. Dumas, Nature, 2018), joka väitti, että luonnonmukainen viljely rasittaisi ilmastoa enemmän kuin tehoviljely.

... kertoakseen meille, että on olemassa jotain aidompaa, oikeampaa luomuviljelyä:

Quote
Luomutuotannolla viitataan Naturen tutkimuksessa orgaaniseen viljelyyn, joka on tehoviljelyä vain sillä erolla, että mineraali- ja öljyperäiset lannoitteet ja kemikaalit on vaihdettu orgaanisiin.

Sen sijaan aidosti luonnonmukainen, niin sanottu agroekologinen maatalous, kuten peltometsäviljely ( agroforestry), permakulttuuri ja biodynaaminen viljely, pyrkii lisäämään tuottavuutta hyödyntämällä eri kasvien  yhteistyötä, ja rikastuttamalla maaperän ekosysteemejä, mikä samalla lisää maaperään sitoutuvaa hiiltä,

(Lainaukset kopioitu sattuneesta syystä pääosin paperilehdestä: tuo kirjoitus ei ole vapaasti netistä saatavissa.)

Kirjoittaja kertoi olevansa post doc-tutkija Helsingin yliopistossa, valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Netistä sain tietää, että hän toimii kehitysmaatutkimuksen yksikösssä. Sieltä on löytynyt aiemminkin hyvin samanlaisia maatalouden asiantuntijoina itseään pitäviä.

PS. Silti on hiukan yllättävää, että hän liittää tuohon mukaan myös biodynaamisen viljelyn.
« Last Edit: 23.12.18 - klo:06:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #5 on: 20.03.19 - klo:05:06 »
Grint-lehden Nathanael Johnsson esittää tästä uutena ideana markkinoidusta viljelymuodosta kysymyksen:

‘Regenerative agriculture’: World-saving idea or food marketing ploy?

Eli silläkö maailma pelastetaan vai onko se vain myyntikikka? Ja päätyy kyllä aika lailla jälkimmäiseen tulkintaan.

Artikkelista selviää myös, että jollakin tavalla tuo idea on kytkeytynyt Rodale-luomuinstituutin vanhaan unelmaan suorakylvön ja luomuviljelyn yhdistämisestä. Se on heidän Graalin maljansa.
« Last Edit: 20.03.19 - klo:05:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #6 on: 06.12.19 - klo:05:22 »
Tässä tilaisuudessa....

TP Organics julkaisi strategisen tutkimus- ja innovaatiostrategiansa

... pidetyssä esityksessä on tämä ero ilmaistu suhteellisen selvästi:

Quote
Alexander Wezel (ISARA, Lyon, Ranska) vertaili agroekologisten periaatteiden ja luomutuotannon yhtäläisyyksiä ja roolia ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksessa. Käytännössä molemmat tuotantotavat ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta agroekologiasta puuttuu luomusertifioinnin edellyttämät valvontavelvoitteet, jolloin viljelijöillä voi olla enemmän jouston varaa ja kokeilumahdollisuuksia. Toisaalta tuotannon sertifiointi rakentaa kuluttajien luottamusta, jos järjestelmä on riittävän läpinäkyvä.
.

Juuri tuolla pohjalla on siis sellaista suositusta luettava, jossa kehitysmaassa esitetään agroekologia positiivisessa valossa, ratkaisuna: luomuviljelyä, mutta ilman sertifiointijärjestelmää ja valvontaa. Koska kehitysmaassa niillä ei juurikaan ole merkitystä, koska kalliimpaan hintaan suostuvaisia kuluttajia on vähän, vieläkin vähemmän kuin meillä täällä. Mutta silti pitäisi kehitysmaiden viljelijöiden kilvoitella ja sinnitellä luomulinjalla, näiden suosittelijoiden mukaan.

Ihan selkeä tuokaan jako ei ole, koska samaan aikaan toisaalla hahmotellaan uusia versioita luomusäännöistä. Yksityisen länsimaisen luomuviljelijän kannalta ero on kuitenkin erittäin kirkas: tee juuri niinkuin sanotaan, älä käytä järkeäsi, älä innovoi. Tai jos sinut valtaa voittamaton halu kokeilla jotain uutta, pyydä siihen ensin lupa virallisilta luomuviisailta. Voit toki kertoa harrastavasi agroekologista viljelyä. Mutta sillä ei tipu lisähintaa!


PS. Tuossa luomu.fi:n artikkelissa on muutakin kommentoitavaa, mutta käsitellään niitä asioita tarkemmin sopivien otsikkojen alla myöhemmin.
« Last Edit: 06.12.19 - klo:07:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #7 on: 27.01.20 - klo:09:30 »
Nyt tätä yritetään tuoda Suomeenkin:

Karja kirittää kasvit sitomaan hiiltä maahan: regeneratiivisessa viljelyssä laiduntavan naudan hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen

Quote
Globaalisti hiiltä karkaa maailman pelloilta 200 kiloa vuodessa hehtaaria kohden. Suomalaiset viljelijät ovat lähteneet joukolla tutkimaan, miten hiilensidontaa voisi tehostaa.

Regeneratiivisessa viljelyssä eläviä kasveja pitäisi olla pellolla mahdollisimman suuren osan vuodesta. Jos yksivuotisen kasvin tilalle laittaa turvemailla nurmen, hiilidioksidipäästöt vähenevät kymmenen tonnia hehtaarilta vuodessa. Määrä vastaa neljän auton vuosipäästöjä.


Tuon saatavilla olevan pätkän pohjalta emme voi muuta kuin pitää edellä kerrotut epäluulomme voimassa.
« Last Edit: 27.01.20 - klo:09:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #8 on: 02.04.20 - klo:09:49 »
Tämä laajempi kritiikki vahventaa mainittuja epäluulojamme:

Viewpoint: Regenerative agriculture—An oversold sustainability solution to climate change?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #9 on: 18.05.20 - klo:04:40 »
Käydäänkö nyt regeneratiivisen viljelyn käsitteestä jopa pientä taistelua? Voi sen osittain tulkita "jasentenväliseksikin" kilpailuksi, kuka saa käsitteen omakseen:

https://www.kurkirahasto.fi/haltijan-maatila/

Quote
Me olemme kantaneet ja kannamme vastuuta tämän monimuotoisen biodynaamisen tilan hoitamisesta. Haluamme kutsua kaikki regeneratiivisesta viljelystä, biodynamiikasta, luonnonsuojelusta, kotieläimistä ja puutarhanhoidosta kiinnostuneet mukaan luomaan ja synnyttämään uutta tilakokonaisuutta. Se voidaan nimetä “Haltijan tilaksi”, mutta se voi pitää sisällään kudelman tai palapelin, jonka osat ja mukana olevat ihmiset voivat sijaita fyysisesti erillään ja muodostaa silti kokonaisuuden. Samalla voimme alkaa harjoitella ja rakentaa uutta yhteisöllisyyttä ja muutostaloutta osuuskunta Uusruukin kanssa.
(lihav. HJ)

https://maatilanpellervo.fi/2019/09/05/uudistava-viljely-laittaa-sienet-ja-pieneliot-toihin/

Quote
Tavoitteena Luomu 2.0

Tuusulalainen Pentti Mattila on viljellyt luomuna vuodesta 1996 saakka. Hän on omien sanojensa mukaan aloittanut tänä kesänä regeneratiivisen viljelyn harjoittelun. ”Minun viljelyni tavoitteena on Luomu 2.0 eli parannettu versio luomusta”, Mattila kertoo.

Eräät toiset ovat hahmotelleet jo "Luomu 3.0" -tasoa8)

Tässä on tällä hetkellä Wikipedia-artikkeli siitä englanniksi (suomeksi ei ole saatavilla):

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Regenerative_agriculture

Siinä tämä asia on yhdistetty hyvinkin moniin muihin asioihin, mm. suorakylvöön. On muitakin tahoja Suomessa, jotka haluaisivat omia tuon käsitteen:

https://www.bsag.fi/fi/kestavan-maatalouden-uutiskirje-4-2019/

Moneen kertaa mainitaan. Herlin on jo edellä 22.05.18 tuotu esille.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #10 on: 20.05.20 - klo:08:22 »
Tämä oli muuten muuttunut:

Mutta jos vielä katsomme siitä Wikipediasta ...

Regenerative agriculture

... huomaamme kyllä, että kyllä siinä edelleen luomuviljelystä on kyse. Vaikka kovasti yritetään selittää, että nyt on kyse jostain paljon suuremmasta asiasta.

Samoja nimiäkin siellä vilahtaa kuin aina ennenkin: Hans Herren, Renate Künast, Vandana Shiva ...

Enää ko. artikkelissa ei noita tunnettuja luomunimiä mainita.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #11 on: 22.05.20 - klo:04:23 »
Se toinen ryhmä, joka ei pidä sitä vain synonyyminä luomulle (tai sen osana) vaan uskoo siihen välineenä "hiiliviljelyssä", saa tässä vähän kylmää vettä niskaansa:

Regenerative agriculture boosts soil health but unlikely to slow climate change, report shows

Tai olisiko se vesi haaleaa, koska ansioita tuossa viljelytavalle myönnetään.
« Last Edit: 28.05.20 - klo:04:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #12 on: 28.05.20 - klo:04:44 »
Tässä artikkelissa on ymmärretty samalla tavalla tämä kytkentä luomuun:

Dr Jacqueline Rowarth: Are regenerative and organic farming really that climate-friendly?

Ja kritisoidaan nipussa kumpaakin viljelyideologiaa. Uudesta Seelannista puhutaan.

Avainsana tuossa on "really", todellakin, ihanko oikeasti. Niinkuin on meilläkin. Tähän tapaan se on Euroopassakin:

Quote
Climate-friendly agriculture is being promoted as the way forward, without any clear understanding of how it can be achieved.

Greenpeace has promoted theories about regenerative organic agriculture and plant-based foods in its call to the Government for a billion-dollar investment, but while some systems produce fewer greenhouse gases (GHG) than others, all produce some. And not all the claims being made about the benefits of organic and regenerative are justified.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #13 on: 21.08.20 - klo:04:55 »
Tähän asiaan jo edellä 18.05.20 viitattiinkin. Kurkirahaston twiitti 4. toukokuuta:

Quote
Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja maailman ruokkimisessa on olemassa jo toimiva malli. Uudistava maatalous (tai regenerative agriculture) toimii siten, että maata hoidetaan niin, että sen hiilen (humuksen) määrä kasvaa. Siinä siis sidotaan hiiltä ilmakehästä maaperään. Näin ilman hiilidioksidi pitoisuus vähenee ja ilmastonmuutos hidastuu. Samalla maa alkaa voida paremmin ja tuottaa laadukkaampaa ja ravitsevampaa ruokaa. Biodiversiteetti lisääntyy ja meille elintärkeiden pölyttäjien määrä kasvaa. Maa alkaa käytännössä uudistaa itseään.

Liity Maanhaltijoiden tiimiin! Me mahdollistamme parempaa tulevaisuutta käytännössä! https://www.kurkirahasto.fi/

Kuitenkin se "ilmastonmuutoksen torjumisessa ja maailman ruokkimisessa ... jo toimiva malli", jota Kurkirahasto tarjoaa, on kyllä ehdottomasti steinerilaisiin sääntöihin, biodynaamiseen viljelyyn pitäytyvä malli. Jonka näytöt kummastakin asiasta ovat hyvin minimaaliset. Suoremmin sanottuna: olemattomattomat. Eikä se tarjoa mitään uutta ja vallankumouksellista vaihtoehtoa, ei lainkaan. Vaan taistelee nyt oikeastaan sen puolesta, ettei ennenkin harvinainen, mutta vielä kovasti 2000-luvulla vähentynyt biodynaaminen viljely häviä Suomesta kokonaan.

Mutta olisiko niin, että Kurkirahastolla on nyt sellainen "ajolähtö", että sen täytyy yrittää kaupata asiaansa kaikilla mahdollisilla tavoilla? Jopa tuollaisilla epärehellisiksi luokiteltavilla?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26441
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun monet nimet
« Reply #14 on: 19.09.20 - klo:04:32 »
Twiittilähetteellä (Ludger Wess uudelleentwiittasi) :

***

The Risk-Monger
@zaruk·17t

The organic food lobby captured the term #agroecology, turning it into a social justice crusade to stop conventional ag-tech from helping smallholders develop.
The tragic irony is how results of the campaigns are anything but socially just.

***

The Dreamer’s Disease: How Agroecology will Starve Millions

Quote
The world is made up of sunshine and butterflies, roses and rainbows. If we can stop Father Profit from raping Mother Nature, we’ll have this world we’ve dreamt of … wonderful, toxic-free, full of love, peace, hope and happiness.

This is the dreamer’s disease that underpins the agroecology ideology. All we have to do is get rid of the bad, the human, and nature will provide us, in flowing abundance, with all the nourishment and sustenance needed. This reverie is built solely on the belief that nature is unquestionably good and man … well … man has done nothing but senselessly destroy nature.

But in its promise of social justice (cloaked as ecological science), agroecology hides a sinister, political weakness that the world hasn’t seen since Lysenko.

Agroecology claims it is a science; it is not.
Agroecology claims it will feed the world; it cannot.
Agroecology claims it has the solutions conventional agriculture has failed to achieve; it does not.

What agroecology does have is political activism, funding and an audience wanting to believe its claims: three essential elements to allow zealots imbibed with fundamentalist dogma to thrive outside of reason and evidence.

Kovin kärkevästi Zaruk kirjoittaa. Mutta saattaa silti olla täsmälleen oikeassa.