Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
20.02.18 - klo:11:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi  (Luettu 9196 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 01.02.18 - klo:08:57 »

Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):

Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research

****

Twiitti EU:n tilanteesta:

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.

Nyt myös Etelä-Amerikassa asia on mietintämyssyn alla:

Will South American powerhouses Brazil and Argentina regulate new breeding techniques (NBTs) as GMOs?
« Viimeksi muokattu: 01.02.18 - klo:10:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 02.02.18 - klo:06:30 »

Mutta luultavasti juuri EU:n tulevalla  päätöksellä on suurin merkitys koko maailmalle:

How the EU decides to regulate CRISPR gene-edited crops will have 'huge impact' on US, rest of world

Lainaus
Apart from affecting exports of such crops to the European Union, the continent’s biotech policies have a “huge impact” on other global regions, particularly in the developing world, said Mary Boote, CEO of the Global Farmer Network, which supports gene editing.

“Its importance is felt well beyond the borders of Europe,” Boote said.

Tämä on vähintään yhtä jännittävä päätös kuin oli (tai ehkä yhä on?) glyfosaattipäätös.
« Viimeksi muokattu: 02.02.18 - klo:09:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 03.02.18 - klo:07:25 »

Oikeastaan meidän täytyy nyt varoa sitä, että emme ota huomioon vastaväitteitä asialle, ja tulemme liian optimistisiksi. Nyt yritetään koota tänne niitä. Aluksi ihan valikoimatta, sekä

a) asiattomat, tunteeseen vetoavat
että
b) asialliset, argumentit, joissa on jotain järkeä.

Kummassakin kuitenkin juuri argumentit. Vaikkapa tässä Greenpeacen julistuksessa ...

No new GMOs through the back door

... ei niitä oikeastaan juuri ole, vaan oikestaan vain yksioikoista sanomaa, että ei, ei, ei, älkää hyväksykö näitä uusiakaan tuotteita, paha, paha, paha.

(Saksassa Greenpeace on muodostunut tässä kysymyksessä jonkinlaiseksi vastarinnan keskukseksi. Suomessa ja suomeksi taas en onnistunut löytämään järjestön kannanottoa asiaan?)

Johanna Karimäen kysymys taas sen sijaan on hyvinkin aito kysymys (tai joukko kysymyksiä) eikä siinä ole mitään selkeitä argumentteja uutta jalostustekniikkaa vastaan.

Siinäkin tosin mainitaan mahdollisuus, että ko. lajikkeet leviävät luontoon. Onko se keskeinen syy vaatimukselle tarkemmasta valvonnasta, keskeinen huolen kohde?
« Viimeksi muokattu: 03.02.18 - klo:08:27 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 04.02.18 - klo:11:34 »

Tässä Greenpeacen ja eräiden muiden järjestöjen yhteisessä kannanilmaisussa yritetään sitten asiaa myös perustella:

http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/Publications/2017/New-genetic-engineering-techniques/

Varsinainen teksti löytyy pdf-tiedostta "Joint position ...".

Kannanaotossa tilaa käytetään paljon määrittelyihin. Mutta olennaiset vastaväitteet näyttävät olevan nämä:

1. Uusi geenitekniikka ei ole niin eksaktia kuin väitetään, eikä kaikkea siitä tiedetä:

Lainaus
There are risks and uncertainties associated with each of the new GM techniques, some of which
are common to all.v Given that many of the techniques are new, it is not yet possible to fully
evaluate the potential for adverse effects.vi The fact that they can be used in combination and
multiple times means that these effects can be significant even when individual use may be low
risk. As yet, there has been no or little assessment of the biosafety implications of combining the
techniques.

Gene-editing, for example, is poorly understood, especially in plants. As little is known about its
mode of action it is also difficult to identify potential hazards. vii We know, for example, that gene-
editing can alter the DNA in additional places to those intended (off-target effects) but the factors
that determine the frequency and type of these changes are largely unclear.viii Gene-editing to
create so-called ‘gene drive’ mechanisms could have irreversible effects on whole ecosystems.ix

2. Kuluttajille ja viljelijöillä on oikeus tietää.

Lainaus
A majority of Europeans is opposed to GM food. Research carried out in 2010 has found “declining
support across many of the EU Member States – on average opponents outnumber supporters by
three to one, and in no country is there a majority of supporters”.xv (The Commission did not
repeat this EU-wide research.) GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.

For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular.xvi

3 Sitten on vielä vähän outo jalostajan oikeuksiin tai patentteihin liittyvä syy:


Lainaus
All new GMOs are or will be patented. However, without GMO labelling, most breeders would not
be able to distinguish them from non-patented plants. This could lead to considerable uncertainty
for breeders and farmers as to what they can cultivate, breed or transform. It would slow progress
in plant breeding and undermine the right of farmers to select and use their own seeds.

« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:03:03 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 05.02.18 - klo:09:11 »

Kommentit noihin:

1. Menetelmän tarkkuudesta voisi olla jotain sanomista. Mutta se on oikeastaan turhaa. Koska tuo argumentti perustuu mielikuvaan, että nuo uudet siemenet päätyvät suoraan laboratoriosta pellolle. Niin ei käy tavanomaisissakaan lajikkeissa.

Ja jokatapauksessa säteilyllä aikaansaadut tai luonnon itsensä tuottamat mutaatiot eivät ainakaan ole eksakteja, niitä ja vain niitä joita haluttiin.

2. Argumentti oikeudesta tietää on kehäpäätelmän tapainen. Tietää halutaan, koska IFOAM tai joku muu ei hyväksy lajikkeita. Ja ne tai he haluavat hyväksymisensä ehtona, että tietävät aivan kaiken.

Tai että koska kuluttajien enemmistö ei pidä GMO:stä, niin siksi tällä uudellakin tekniikalla aikaansaadut lajikkeet ovat sitä? Jo siitä syystä, kun ne jonkun mielestä voivat olla sitä?

3. Patenttikysymys ei todellakaan kuulu erityisesti geenieditoituihin lajikkeisiin. Ja!ostajan oikeus koskee - ainakin sen pitäisi koskea - tavanomaisiakin lajikkeita.
« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:07:13 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #65 : 05.02.18 - klo:16:59 »


Näiden twiittien mukaan asia olisi Brasiliassa edennyt jo lainsäädännöksi asti (?):

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
20min
Myös Brasiliassa päädytty siihen, ettei #geenieditointi johda automaattisesti #GMO -kasviin. Jokainen uusi jalostustekniikka katsotaan läpi erikseen.

Lainaus
Dennis Eriksson
@cultivision
New legislation in Brazil says #NPBT may not result in #GMO - to be determined case-by-case by @CTNBio (link: http://bit.ly/2FltQYI) bit.ly/2FltQYI[/size]
« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:03:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #66 : 06.02.18 - klo:00:46 »

Tämä kohta on aika ovela ja myös relevantti (Greenpeacen ym. kohdasta 2. yllä):

Lainaus
[...] GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.

For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular,

Se muistuttaa muslimien sääntöä kielletyn (haram) ruoan syömisestä. Koraanissa tai jossain lähes yhtä arvostetussa hadithissa, lainselityksessä se sallitaan hätätilanteessa, jos muuta ruokaa ei ole tarjolla. Mm. muslimikauppiaiden lännessä katsottiin olevan tällaisessa hätätilanteessa, eikä vierailta saadun ruoan syöminen ollut kiellettyä.

Nyt kuitenkin nykyaikana eräät tiukat uskonoppineet ovat tuohon päälle tehneet lisätulkinnan: aivan, voi olla, ettei se lopulta ole kuolemansynti, mutta emme tiedä antaako Allah sen meille anteeksi! Ergo: vältä aina, viimeiseen asti!?

Käytännöllinen osa luomuväestä on myös sallinut poikkeukset. Tavanomaista lisäysaineistoa eli siemeniä on joskus sallittu käyttää, lupia annetaan esim. pienissä luomumaissa kuten Suomessa äsken juuri tapahtui. Jos noita geenieditoituja siemeniä ei nyt erotella eli merkitä, sinne kuitenkin saattaisi vilahtaa joukkoon geenimuunnelluiksi luokiteltavia siemeniä, jotka pilaisivat koko ketjun luomuisuuden, "saastuttaisivat" sen. Jos emme tiedä onko näin käynyt, on syytä välttää kaikkia noita siemeniä.

Tärkeä juttu, koska se on tärkeä juttu?

***

Onko muuten kohdassa 3. jo ennakoitu, että jos luomuviljelyssä yhtäkkiä onkin lajikkeita samoin ominaisuuksin kuin geenieditoinnilla aikaansaaduissa, niin epäilyksiä, syytöksiä ja riitoja on odotettavissa sen suhteen, miten ne on aikaansaatu?
« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:07:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #67 : 13.02.18 - klo:14:37 »

Tämän mukaan Ruotsi on jo tehnyt päätöksensä. ATL Tidning, ledarskribent Tord Larsson:

Stryp inte växtförädlingens utveckling

Lainaus
Det har på senare år utvecklats andra metoder som kan vara till hjälp i växtförädlingsarbetet. En av dem är den så kallade gensaxen Crispr/Cas9 som är ett verktyg som för in nya gener på ett mer precist sätt än andra metoder.

Där används transgent material i processen men finns inte kvar i slutprodukten. Resultatet är alltså ingen GMO-gröda, och metoden kan snabba upp processen från forskning till färdig sort och därmed spara pengar och ge snabbare framsteg.

Det har i USA och även av det svenska Jordbruksverket tolkats som att metoden inte behöver utsättas för den miljöriskprövning som gäller för GMO. Det har satt fart på forskningen även i Sverige och på kort tid gett lovande resultat.

Eikä asiaa nostettu edes hallitustasolle, virasto teki tuon tulkinnan. Eli päätöksen.
« Viimeksi muokattu: 13.02.18 - klo:15:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9164



Profiili Sähköposti
« Vastaus #68 : 14.02.18 - klo:04:22 »

Annaleena Ylhäisen twiitti:

***

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
5t
Uusimman Cereal Chemistryn koko sisältö on pyhitetty uusille kasvinjalostusmenetelmille, ja miten niitä voi hyödyntää viljan jalostuksessa. #geenieditointi #kasvinjalostus #NPBT  (link: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cche.2018.95.issue-1/issuetoc) onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cc…

***

Abstraktit eli tiivistelmät ovat sieltä luettavissa, vaikka itse artikkelit ovat maksun takana. Paljon siellä on tavaraa! Luultavasti osa siitä jatkossa jotenkin "vuotaa" myös ilmaiselle puolelle.
« Viimeksi muokattu: 14.02.18 - klo:06:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!