Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
21.08.18 - klo:17:06 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 10
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi  (Luettu 11104 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 01.02.18 - klo:08:57 »

Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):

Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research

****

Twiitti EU:n tilanteesta:

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.

Nyt myös Etelä-Amerikassa asia on mietintämyssyn alla:

Will South American powerhouses Brazil and Argentina regulate new breeding techniques (NBTs) as GMOs?
« Viimeksi muokattu: 01.02.18 - klo:10:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 02.02.18 - klo:06:30 »

Mutta luultavasti juuri EU:n tulevalla  päätöksellä on suurin merkitys koko maailmalle:

How the EU decides to regulate CRISPR gene-edited crops will have 'huge impact' on US, rest of world

Lainaus
Apart from affecting exports of such crops to the European Union, the continent’s biotech policies have a “huge impact” on other global regions, particularly in the developing world, said Mary Boote, CEO of the Global Farmer Network, which supports gene editing.

“Its importance is felt well beyond the borders of Europe,” Boote said.

Tämä on vähintään yhtä jännittävä päätös kuin oli (tai ehkä yhä on?) glyfosaattipäätös.
« Viimeksi muokattu: 02.02.18 - klo:09:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 03.02.18 - klo:07:25 »

Oikeastaan meidän täytyy nyt varoa sitä, että emme ota huomioon vastaväitteitä asialle, ja tulemme liian optimistisiksi. Nyt yritetään koota tänne niitä. Aluksi ihan valikoimatta, sekä

a) asiattomat, tunteeseen vetoavat
että
b) asialliset, argumentit, joissa on jotain järkeä.

Kummassakin kuitenkin juuri argumentit. Vaikkapa tässä Greenpeacen julistuksessa ...

No new GMOs through the back door

... ei niitä oikeastaan juuri ole, vaan oikestaan vain yksioikoista sanomaa, että ei, ei, ei, älkää hyväksykö näitä uusiakaan tuotteita, paha, paha, paha.

(Saksassa Greenpeace on muodostunut tässä kysymyksessä jonkinlaiseksi vastarinnan keskukseksi. Suomessa ja suomeksi taas en onnistunut löytämään järjestön kannanottoa asiaan?)

Johanna Karimäen kysymys taas sen sijaan on hyvinkin aito kysymys (tai joukko kysymyksiä) eikä siinä ole mitään selkeitä argumentteja uutta jalostustekniikkaa vastaan.

Siinäkin tosin mainitaan mahdollisuus, että ko. lajikkeet leviävät luontoon. Onko se keskeinen syy vaatimukselle tarkemmasta valvonnasta, keskeinen huolen kohde?
« Viimeksi muokattu: 03.02.18 - klo:08:27 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 04.02.18 - klo:11:34 »

Tässä Greenpeacen ja eräiden muiden järjestöjen yhteisessä kannanilmaisussa yritetään sitten asiaa myös perustella:

http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/Publications/2017/New-genetic-engineering-techniques/

Varsinainen teksti löytyy pdf-tiedostta "Joint position ...".

Kannanaotossa tilaa käytetään paljon määrittelyihin. Mutta olennaiset vastaväitteet näyttävät olevan nämä:

1. Uusi geenitekniikka ei ole niin eksaktia kuin väitetään, eikä kaikkea siitä tiedetä:

Lainaus
There are risks and uncertainties associated with each of the new GM techniques, some of which
are common to all.v Given that many of the techniques are new, it is not yet possible to fully
evaluate the potential for adverse effects.vi The fact that they can be used in combination and
multiple times means that these effects can be significant even when individual use may be low
risk. As yet, there has been no or little assessment of the biosafety implications of combining the
techniques.

Gene-editing, for example, is poorly understood, especially in plants. As little is known about its
mode of action it is also difficult to identify potential hazards. vii We know, for example, that gene-
editing can alter the DNA in additional places to those intended (off-target effects) but the factors
that determine the frequency and type of these changes are largely unclear.viii Gene-editing to
create so-called ‘gene drive’ mechanisms could have irreversible effects on whole ecosystems.ix

2. Kuluttajille ja viljelijöillä on oikeus tietää.

Lainaus
A majority of Europeans is opposed to GM food. Research carried out in 2010 has found “declining
support across many of the EU Member States – on average opponents outnumber supporters by
three to one, and in no country is there a majority of supporters”.xv (The Commission did not
repeat this EU-wide research.) GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.

For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular.xvi

3 Sitten on vielä vähän outo jalostajan oikeuksiin tai patentteihin liittyvä syy:


Lainaus
All new GMOs are or will be patented. However, without GMO labelling, most breeders would not
be able to distinguish them from non-patented plants. This could lead to considerable uncertainty
for breeders and farmers as to what they can cultivate, breed or transform. It would slow progress
in plant breeding and undermine the right of farmers to select and use their own seeds.

« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:03:03 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 05.02.18 - klo:09:11 »

Kommentit noihin:

1. Menetelmän tarkkuudesta voisi olla jotain sanomista. Mutta se on oikeastaan turhaa. Koska tuo argumentti perustuu mielikuvaan, että nuo uudet siemenet päätyvät suoraan laboratoriosta pellolle. Niin ei käy tavanomaisissakaan lajikkeissa.

Ja jokatapauksessa säteilyllä aikaansaadut tai luonnon itsensä tuottamat mutaatiot eivät ainakaan ole eksakteja, niitä ja vain niitä joita haluttiin.

2. Argumentti oikeudesta tietää on kehäpäätelmän tapainen. Tietää halutaan, koska IFOAM tai joku muu ei hyväksy lajikkeita. Ja ne tai he haluavat hyväksymisensä ehtona, että tietävät aivan kaiken.

Tai että koska kuluttajien enemmistö ei pidä GMO:stä, niin siksi tällä uudellakin tekniikalla aikaansaadut lajikkeet ovat sitä? Jo siitä syystä, kun ne jonkun mielestä voivat olla sitä?

3. Patenttikysymys ei todellakaan kuulu erityisesti geenieditoituihin lajikkeisiin. Ja!ostajan oikeus koskee - ainakin sen pitäisi koskea - tavanomaisiakin lajikkeita.
« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:07:13 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #65 : 05.02.18 - klo:16:59 »


Näiden twiittien mukaan asia olisi Brasiliassa edennyt jo lainsäädännöksi asti (?):

Lainaus
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
20min
Myös Brasiliassa päädytty siihen, ettei #geenieditointi johda automaattisesti #GMO -kasviin. Jokainen uusi jalostustekniikka katsotaan läpi erikseen.

Lainaus
Dennis Eriksson
@cultivision
New legislation in Brazil says #NPBT may not result in #GMO - to be determined case-by-case by @CTNBio (link: http://bit.ly/2FltQYI) bit.ly/2FltQYI[/size]
« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:03:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #66 : 06.02.18 - klo:00:46 »

Tämä kohta on aika ovela ja myös relevantti (Greenpeacen ym. kohdasta 2. yllä):

Lainaus
[...] GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.

For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular,

Se muistuttaa muslimien sääntöä kielletyn (haram) ruoan syömisestä. Koraanissa tai jossain lähes yhtä arvostetussa hadithissa, lainselityksessä se sallitaan hätätilanteessa, jos muuta ruokaa ei ole tarjolla. Mm. muslimikauppiaiden lännessä katsottiin olevan tällaisessa hätätilanteessa, eikä vierailta saadun ruoan syöminen ollut kiellettyä.

Nyt kuitenkin nykyaikana eräät tiukat uskonoppineet ovat tuohon päälle tehneet lisätulkinnan: aivan, voi olla, ettei se lopulta ole kuolemansynti, mutta emme tiedä antaako Allah sen meille anteeksi! Ergo: vältä aina, viimeiseen asti!?

Käytännöllinen osa luomuväestä on myös sallinut poikkeukset. Tavanomaista lisäysaineistoa eli siemeniä on joskus sallittu käyttää, lupia annetaan esim. pienissä luomumaissa kuten Suomessa äsken juuri tapahtui. Jos noita geenieditoituja siemeniä ei nyt erotella eli merkitä, sinne kuitenkin saattaisi vilahtaa joukkoon geenimuunnelluiksi luokiteltavia siemeniä, jotka pilaisivat koko ketjun luomuisuuden, "saastuttaisivat" sen. Jos emme tiedä onko näin käynyt, on syytä välttää kaikkia noita siemeniä.

Tärkeä juttu, koska se on tärkeä juttu?

***

Onko muuten kohdassa 3. jo ennakoitu, että jos luomuviljelyssä yhtäkkiä onkin lajikkeita samoin ominaisuuksin kuin geenieditoinnilla aikaansaaduissa, niin epäilyksiä, syytöksiä ja riitoja on odotettavissa sen suhteen, miten ne on aikaansaatu?
« Viimeksi muokattu: 06.02.18 - klo:07:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #67 : 13.02.18 - klo:14:37 »

Tämän mukaan Ruotsi on jo tehnyt päätöksensä. ATL Tidning, ledarskribent Tord Larsson:

Stryp inte växtförädlingens utveckling

Lainaus
Det har på senare år utvecklats andra metoder som kan vara till hjälp i växtförädlingsarbetet. En av dem är den så kallade gensaxen Crispr/Cas9 som är ett verktyg som för in nya gener på ett mer precist sätt än andra metoder.

Där används transgent material i processen men finns inte kvar i slutprodukten. Resultatet är alltså ingen GMO-gröda, och metoden kan snabba upp processen från forskning till färdig sort och därmed spara pengar och ge snabbare framsteg.

Det har i USA och även av det svenska Jordbruksverket tolkats som att metoden inte behöver utsättas för den miljöriskprövning som gäller för GMO. Det har satt fart på forskningen även i Sverige och på kort tid gett lovande resultat.

Eikä asiaa nostettu edes hallitustasolle, virasto teki tuon tulkinnan. Eli päätöksen.
« Viimeksi muokattu: 13.02.18 - klo:15:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #68 : 14.02.18 - klo:04:22 »

Annaleena Ylhäisen twiitti:

***

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
5t
Uusimman Cereal Chemistryn koko sisältö on pyhitetty uusille kasvinjalostusmenetelmille, ja miten niitä voi hyödyntää viljan jalostuksessa. #geenieditointi #kasvinjalostus #NPBT  (link: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cche.2018.95.issue-1/issuetoc) onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cc…

***

Abstraktit eli tiivistelmät ovat sieltä luettavissa, vaikka itse artikkelit ovat maksun takana. Paljon siellä on tavaraa! Luultavasti osa siitä jatkossa jotenkin "vuotaa" myös ilmaiselle puolelle.
« Viimeksi muokattu: 14.02.18 - klo:06:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #69 : 06.03.18 - klo:08:41 »

Tästä löytyy yhteenveto uuteen greenteknikkaan suhtautumisesta, sitä koskevista kannanotoista ja lainsäädännöstä eri puolilla maailmaa:

Viewpoint: Regulatory overreach looms as obstacle for New Breeding Techniques (NBTs) in agriculture

Aika lailla mielenkiintoinen on artikkelin Ruotsin yhteydessä esittämä tulkinta Suomen kannasta:

Lainaus
Sweden, in 2015, decided they did not have to be regulated, though the government indicated it would reverse its position if the EU disagreed. Finland has adopted a similar position, though unlike Sweden it has not conducted any gene-edited crop field trials.

Suomessa tuollaisesta kannanmäärityksestä ei ole juurikaan julkisuudesss puhuttu. Onko lainkaan?

***

Hieman hajamielisenä googlasin suomeksi geenieditoinnista, ja löysin artikkelin, joka alkoi:

Lainaus
Selvää halua ja pyrkimystä luomuväellä ja yleisemminkin vihreällä liikkeeltä (puoluekannasta riippumatta!) on "kieltää" geenieditoinnin avulla aikaansaadut kasvilajikkeet EU:ssa.


Pariksi sekunniksi jo innostuin, että tuossapa artikkelissa on varmaan meille uutta tietoa. Kunnes tajusin ja näin, että linkki oli meidän omaan uutiseemme. (Mutta tyytyväinen tietysti olin, että linkin osoite oli oikein, nyttemmin toimiva.)
« Viimeksi muokattu: 06.03.18 - klo:09:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #70 : 12.03.18 - klo:04:33 »

Tämän artikkelin mukaan ...

SPD will CRISPR/Cas und Co regulieren wie Gentechnik

... Saksan demarit ovat taipuneet kannalle, että uutta geenitekniikkaa on säädeltävä yhtä raskaalla kädellä kuin vanhaakin.

Ja tulkitsen vielä lisää: geenieditoidut tuotteet on luokiteltava muuntogeenisiksi. Ja sitten toisaalla on otettu kantaa: Saksa on pidettävä GMO-vapaana! (Pyrkimys siihen on jopa hallitusohjelmassa.)

Eikä ole ilmoitettu ruotsalais-suomalaiseen (?) tapaan, että tullaan aikanaan alistumaan EU:n yhteiseen linjaukseen.

Myös Susanne Günther kiinnittää huomiota tähän, vaadittuja pakollisia merkintöjä koskien:

Lainaus
Außerdem müssen Lebensmittel gekennzeichnet werden, bei denen pflanzliche Produkte verarbeitet worden sind, bei denen in der Zucht neue Technologien zum Einsatz kamen. Wie das kontrolliert werden soll, ist völlig unklar, weil sich die Ergebnisse der neuen Züchtungstechnologien nicht von denen klassischer Zuchtverfahren unterscheiden lassen.

Eli miten sitä kontrolloi, jos geenieditoituja lajikkeita ei voi (jälkeenpäin) tavanomaisista erottaa?
« Viimeksi muokattu: 12.03.18 - klo:14:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #71 : 14.03.18 - klo:06:30 »

Minä  osaltaltani myönnän ja totean, ettei minulla ollut aavistustakaan, edes nk. etiäistä tuosta uudesta geenitekniikasta, aiemmin, etukäteen.

Eikä varsinkaan tuosta faktasta, että sillä tuotettuja lajikkeita ei voi tunnistaa.

Olen yhtä pöllämystynyt kuin luomuväki. Että tuollaista voi maailmassa tapahtua. (On siis yllättävää huomata olevansa voittajien puolella ...)

Tunnistamattomuus on yksi asia, josta seuraa tuo asian säätelyn hankaluus. Joka on siis hyvin lähellä mahdottomuutta. Niinpä ollaan yllättäen tilanteessa, jossa geenitekniikan puolustajat näyttävät saavan lähes väistämättä voiton, tahtonsa läpi.

Ja saavutetaan se tavoite noiden geenieditoitujen lajikkeiden osalta, ettei enää tarvitse taskussa olla 100 miljoonaa euroa / dollaria, jotta voi edes kuvitella jalostuskeksintönsä tulevan käyttöön.

Täsmällisyys on toinen asia. On tietysti geenitekniikka ennenkin ollut selvästi täsmällisempää kuin (esim. säteilytystä käyttävä) mutaatiojalostus. Mutta nyt muutokset tehdään käsittääkseni mielettömän täsmällisesti. Vahinkoja tietysti kaikessa inhimillisessä toiminnassa sattuu.

Mutta nyt varovaisuusperiaatteen jyrkkä soveltaminen asiassa alkaa tarkoittaa sitä, että kun ei tee mitään, ei voi tapahtua mitään pahaa. Mutta se tarkoittaa sitten säteilyttämistäkin. Varovaista olisi vain kaiken pitäminen tarkasti ennallaan. Josta on kyllä sitten myös omat ikävät, tarkoittamattomat seurauksensa. Eikä luomuväkikään sillä linjalla ole, vaan kyllä sekin panee toivonsa tulevaisuuden hyvin tuotteisiin luomulajikkeisiin.

Se olettamus, että vain geenitekniikalla aikaansaatu on vaarallista, on kyllä nyt (viimeistään) vanhentunut.

Mutta eräs seuraus voi tietysti olla, että tehdään jyrkkä ero uuden ja vanhan teknologian välillä, eikä sekään ole hyvä juttu. Ei vanhallakaan teknologiallla ole vahinkoja aiheutettu:

Viewpoint: Gene editing poised to revolutionize agriculture—if we can fix biotech regulations

Mutta niissäkin tämä turha vaarallisuusoletus on estänyt kehitystä, ja voi yhä estää, jopa USA:ssa:

Lainaus
For the past 30 years, every organism improved using modern biotechnology methods, no matter how innocuous, has been regulated as if it were potentially hazardous. The price of compliance with such fear-based regulation has been huge – more than $100 million for a single biotech crop. And it can take years to obtain regulatory approval.

The result? We have no agricultural animals improved using biotechnology on the market and we have just a handful of commercial biotech crops.
« Viimeksi muokattu: 14.03.18 - klo:07:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #72 : 15.03.18 - klo:03:06 »

Perään eurooppalainen akateeminen näkökulma. Brittiläinen*) genetiikan professori Nigel Halford:

Europe missed out on GMO biotech revolution. What's going to happen with gene editing?

Otsikko kertoo, että Eurooppa missasi GMO-vallankumouksen ja kysyy, kuinka nyt käy geeniedistoinnin kanssa. Kuulostaa pessimistiseltä tai ainakin uhkaavalta, mutta itse artikkelissa hän on toiveikas. Nyt kaikki on kiinni EU-tuomioistuimen ratkaisusta, mutta siinä voi käydä hyvin:

Lainaus
However, I’m now encouraged by what could be a landmark opinion for the European Court of Justice that could pave the way for new techniques in crop biotechnology to be used with more freedom. Let me explain.

Lainaus
This opinion could prompt a green light for crop scientists and plant breeders to start using genome editing for crop improvements in Europe. It is an extremely important assessment, and a rare bit of good news for Europe’s plant biotechnologists.

Tuossa selkeässä ja selventävässä artikkelissa tulee esille, mistä asiassa juridisesti on kyse. Alunperin EU-direktiivi asetti rankan säätelyprosessin alle kaiken maatalouden genetiikan. Sitten erikseen tehtiin poikkeus, että se ei koske vuosikymmeniä käytössä ollutta mutageneesiä (so. säteilyllä tai kemikaaleilla aiheutettuja mutaatioita).

Ranskalaiset asian esille nostajat katsovat tämän poikkeuksen vääräksi, laittomaksi, ja haluavat siis myös mutageneesin rankan säätelyn piiriin. Jos näin käy, tulee sen säätelyn alle myös geenieditointi. Mutta jos tuomioistuin tulee toiseen ratkaisuun, siinä myös geenieditointi vapautetaan asiasta. Ja asian esittelevän tuomarin tai lakimiehen ehdotus päätökseksi on sen linjan mukainen.

Myös Halford todistaa ja selittää, miten lopputuotteeseen ei geenieditoinnissa (ainakaan useimmiten) jää jälkiä siitä, miten mutaatio on saatu aikaan.

_______________

*) tällä hetkellä ei aavistustakaan, mitä mahdollinen Brexit näihin päätöksiin vaikutttaa.
« Viimeksi muokattu: 15.03.18 - klo:06:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #73 : 18.03.18 - klo:06:22 »

Tekikö luomuväki - omaltakin kannaltaan - suuren virheen, hylätessään uuden geenitekniikan, kysyy ja esittää David Zaruk:

The Risk Corner: Why is the Organic Lobby against NBTs

Lainaus
There was a brief moment in 2015 where organic farming researchers were having an open discussion on adopting certain innovative plant breeding techniques (commonly referred to as NPBTs or NBTs). Then, just as fast, the radical end of the organic lobby (from IFOAM to the OCA) shut down the discussion with an emphatic rejection, calling them: “GMOs through the backdoor”.

With the label “New GM” or “GMO 2.0”, the activists (intentionally) failed to understand how the new technologies worked. Certain plant breeding techniques like CRISPR/Cas9 gene editing, cisgenesis or site-specific mutagenesis are not necessarily adding any foreign DNA into the organism. This blanket activist rejection was a monumental misstep, dealing perhaps a fatal blow to the hopes that organic farmers would ever be able to compete with conventional agriculture.

Why on earth did they shoot their farmers in the foot?

Artikkeli kuvaa, miten asiat kehittyivät ja miten tiukin, radikaalein linja pääsi voitolle. Luultavasti samaan tapaan käy, jos yritetään kehittää jotain "Luomu 3.0":aa. Revisionistit ja petturit ajetaan ulos, sivuraiteelle.
« Viimeksi muokattu: 18.03.18 - klo:08:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10048



Profiili Sähköposti
« Vastaus #74 : 22.03.18 - klo:06:19 »

Ja saavutetaan se tavoite noiden geenieditoitujen lajikkeiden osalta, ettei enää tarvitse taskussa olla 100 miljoonaa euroa / dollaria, jotta voi edes kuvitella jalostuskeksintönsä tulevan käyttöön.

Tuon on yleisesti ajateltu tasa-arvoistavan peliä, pelikenttää, lisäävän kilpailua.

Varmaan niin käykin, mutta mikään ei myöskään estä perinteisen suuren rahan, vanhojen pelureiden tulemista näille markkinoillle. Näin on nyt tehnyt ainakin Monsanto:

Monsanto to fund gene editing company Pairwise Plants to develop new crop varieties

Eli se on perustanut erillisen firman, tai ryhtynyt tukemaan yhtä jo perustettua, joka aikoo keskittyä tähän uuteen teknologiaan.
« Viimeksi muokattu: 22.03.18 - klo:06:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 10
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!